Erik Raumannus

[Kivipää]

Hei,

Vetelin papin (1643-73) Erik Raumannuksen patronyymi on ollut lähes "ikuinen" mysteeri. Oma oletukseni on ollut se, että Vetelin pappi olisi sama henkilö kuin Turun akatemian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Ericus Sigfridi, Raumensis. Tarjosin tätä hypoteesia myös tutkija Yrjö Kotivuorelle, koska netistä löytyvässä Helsingin yliopiston (Turun akatemian) opiskelijaluettelossa (henkilönumero 66) tätä Erikiä esitettiin Naantalin koulun v. 1649 opettajaksi. Kotivuoren toiminta tuotti hyvän tutkimuslöydön, sillä Kokkolan käräjillä 27.-28.7.1666 olleessa jutussa mainitaan "Herr Ericus Sigfridi" ja nyt tämä viittaus löytyy sekä Erikin (66) että hänen poikansa Elias Forseliuksen (henkilönumero 2142) tiedoissa.

Jos (ja kun) Vetelin Erikin isä oli Sigfrid, niin tähän sopii pohdiskelu hänen isäkseen sopivan Piikkiön kirkkoherran (1628-30) Sigfridus Henrici Raumannuksen taustoista. Leinbergin "Åbo stifts herdaminne 1554-1640"-kirjaa lukiessa tuli mieleeni, että tämä Piikkiön pappi Sigfridus olisi sama henkilö kuin Turun koulun konrehtori (1618-25) Sigfridus Henrici. Näitä henkilöitä kun yhdistää nimen ja pappistaustan lisäksi myös sama kuolinvuosi eli 1630. Leinberg olettaa tämän konrehtorin olleen "ostrogothus", mutta mitään todistetta asiasta hän ei esitä.

Leinbergin kirjassa viitataan Piikkiön kirkkoherra Sigfriduksen sinettikuvioon, jossa on myös kirjaimet "SR". Siitä tuli mieleen eräs toinen sinettikuvio. Nimittäin Piikkiön lainlukija (1608-11) oli nimeltään Sigfridus Henrici. Hänen sinettikuvionsa, jossa on kirjaimet "SH", löytyy "Suomen laamannit jne. 1523-1680"-kirjasta. Pointtini on se, että ovatko näiden Piikkiön Sigfridien sinettien kuva-aiheet yhtään samankaltaisia tai peräti samanlaisia.

Terv. Matti Pesola

[khanhisalo]

Hei,

Vetelin papin (1643-73) Erik Raumannuksen patronyymi on ollut lähes "ikuinen" mysteeri. Oma oletukseni on ollut se, että Vetelin pappi olisi sama henkilö kuin Turun akatemian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Ericus Sigfridi, Raumensis. Tarjosin tätä hypoteesia myös tutkija Yrjö Kotivuorelle, koska netistä löytyvässä Helsingin yliopiston (Turun akatemian) opiskelijaluettelossa (henkilönumero 66) tätä Erikiä esitettiin Naantalin koulun v. 1649 opettajaksi. Kotivuoren toiminta tuotti hyvän tutkimuslöydön, sillä Kokkolan käräjillä 27.-28.7.1666 olleessa jutussa mainitaan "Herr Ericus Sigfridi" ja nyt tämä viittaus löytyy sekä Erikin (66) että hänen poikansa Elias Forseliuksen (henkilönumero 2142) tiedoissa.

Jos (ja kun) Vetelin Erikin isä oli Sigfrid, niin tähän sopii pohdiskelu hänen isäkseen sopivan Piikkiön kirkkoherran (1628-30) Sigfridus Henrici Raumannuksen taustoista. Leinbergin "Åbo stifts herdaminne 1554-1640"-kirjaa lukiessa tuli mieleeni, että tämä Piikkiön pappi Sigfridus olisi sama henkilö kuin Turun koulun konrehtori (1618-25) Sigfridus Henrici. Näitä henkilöitä kun yhdistää nimen ja pappistaustan lisäksi myös sama kuolinvuosi eli 1630. Leinberg olettaa tämän konrehtorin olleen "ostrogothus", mutta mitään todistetta asiasta hän ei esitä.

Leinbergin kirjassa viitataan Piikkiön kirkkoherra Sigfriduksen sinettikuvioon, jossa on myös kirjaimet "SR". Siitä tuli mieleen eräs toinen sinettikuvio. Nimittäin Piikkiön lainlukija (1608-11) oli nimeltään Sigfridus Henrici. Hänen sinettikuvionsa, jossa on kirjaimet "SH", löytyy "Suomen laamannit jne. 1523-1680"-kirjasta. Pointtini on se, että ovatko näiden Piikkiön Sigfridien sinettien kuva-aiheet yhtään samankaltaisia tai peräti samanlaisia.

Terv. Matti Pesola

Näin minäkin olen "antanut itselleni ymmärtää", näistä keskusteltiin aikanaan vanhalla Sukututkijat listalla.
Tällä palstalla käytiin myös pitkä keskusteluketju kun Erik Raumannusta oltiin laittamassa Sursill-sukuun.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5267&highlight=raumannus

Minun mielestäni tuo Vetelin ja Saarijärven Raumannusten yhteys tulee todistetuksi tuossa heidän lapsiensa avioliittojen kautta, Lång-Röring sukuihin.

tv. Keijo H

I Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?.
Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik.
Lapset:
Eerik Raumannus. Tauluun 2.
Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?. Tauluun 3.


Taulu 2 (taulusta 1)
II Eerik Raumannus k. Veteli.
Vetelin ensimmäinen kappalainen v.1643-1673, oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640.
Puoliso: Raumannus, s. 1613 ?, k. 8.1.1693 Veteli.
Haudattu Veteliin kunniallisten ja ylhäisten ihmisten läsnäollessa.
Lapset:
Maria Raumannus, s. Veteli, k. 7.4.1729 Veteli. Puoliso: Anders Didrichq
Gustav Raumannus, s. Veteli.
Brita Raumannus, s. Veteli, k. 20.4.1688 Veteli. Puoliso: Erkki Matinp. Lång-Röring, s. 1621 Veteli, k. 20.4.1704 Veteli. Vanhemmat: Matti Hanninp. Lång, s. noin 1606 Veteli, k. Veteli. Isäntänä Långilla 1648 - 1663 Kuollut viimeistään 1670,koska silloin jaettiin perintöä. Kaisa Markuntr., s. noin 1597 Veteli?, k. 7.9.1679 Veteli. Oli 550:s ruumis joka kappelissa oli haudattu ja toinen ruumis joka haudattiin uuteen kirkkoon (lukkarin Hannu Heikinpojan kertoman mukaan). Hautapuheen teksti 1 Kuningastenkirja k.8: 63.
Elias Eriksson Raumannus, s. 15.1.1651 Yliveteli, Vaasa, Finland, k. 4.2.1732 Yliveteli, Vaasa, Finland. 1. puoliso: Brita Pettersdr. Steccius, s. 1655 Alatornio, Lappi, Finland, k. 1684 Yliveteli, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Petter Håkonss. Steccius, s. noin 1615 Umeå, Västerbotten, Sweden, k. 1658. Brita Gabrielsdr. Calamnius, s. noin 1630 Finland. 2. puoliso: Catharina Henriksdr. Mullovius, s. 1664 Finland, k. 12.6.1743 Kälviä, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Heikki Tuomaass. Mullo, s. noin 1630 Vähäkyrö, Vaasa, Finland, k. 1665-1667 Jämtland, Sweden. Beata Martinsdr. Alstadius, s. noin 1635 Finland, k. 1695 Perniö, Turku-Pori, Finland.



Taulu 3 (taulusta 1)
II Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?, k. ?.
Saarijärven kirkkoherrana 1647 - 1682.
Lapset:
Maria Josefintr Raumannus, s. Saarijärvi?, k. 11.2.1729 Kokkola. Puoliso: Johan Juhonp. Muurari-Röring, s. 26.8.1674 Kokkola, k. Kokkola.
Veteliläissyntyinen porvari, Virrankosken mukaan epäilemättä Kokkolan lukkari Johan Röring. Vanhemmat: Juho Matinp. Lång-Hannila-Röring, Muurari, muurarimestari,Kokkolan porvari, s. 1624 Veteli, k. 17.5.1705 Kokkola. Margareta Juhontr., k. 11.1678 Kokkola.

[Jouni Kaleva]

Leinbergin kirjassa viitataan Piikkiön kirkkoherra Sigfriduksen sinettikuvioon, jossa on myös kirjaimet "SR". Siitä tuli mieleen eräs toinen sinettikuvio. Nimittäin Piikkiön lainlukija (1608-11) oli nimeltään Sigfridus Henrici. Hänen sinettikuvionsa, jossa on kirjaimet "SH", löytyy "Suomen laamannit jne. 1523-1680"-kirjasta. Pointtini on se, että ovatko näiden Piikkiön Sigfridien sinettien kuva-aiheet yhtään samankaltaisia tai peräti samanlaisia.

Terv. Matti Pesola
Hei Matti

Mukava jatkaa tätä Raumannus-aihetta!

Tässä skannattu kuva kirjasta Blomstedt Yrjö: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen... Helsinki 1958.

Piikkiön lainlukijan sinetti vuodelta 1611. Kirjaimet S.H.

Riittääköhän kuvatarkkuus?

[Simotei]

En tiedä liittyykö tämä tähän sukuun, mutta otin joskus ylös Euran käräjiltä 3.5.1625, jossa käsiteltiin Jöran Henrikssonin perinnönjakoa. Siinä mainitaan mm siskoksina: Mads Henriksson (i Korfvis i Lappo Sochn), Sigfrid Henriksson (i Säppella i Lethala Sochn), Thomas Henriksson, Hr Jakob Henriksson (kyrkoherde i Lilla Kyrö) ja Karin Henriksdr (gift i Säkylä).

Kävin jutun vain pintapuolisesti silloin joskus, joten tässä linkki (alkaa vasemmasta alalaidasta)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845949

-Simo-

[Timo W]

Raumannus, Sigfridus Henrici (K ennen 1631)

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2066

Raumannus, Gregorius Bartholdi (1608–1661)

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2060

sl. 1671 Elias Forselius Elias Erici, Ostrobotniensis 2142. * Vetelissä 15.1.1652. Vht: Kokkolan Vetelin kappalainen Erik Raumannus (Ericus Sigfridi, † 1673) ja N.N. Ylioppilas Turussa sl. 1671 [Forselius] Elias Erici Ostrob _ 107. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1671] Elias Erici Forselius. | Sacellanus in Wetil 1693. Obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 7.1673. — Vetelin kappalainen 1673. Joutui isonvihan aikana pahoinpidellyksi 1714, pakeni sen takia joksikin aikaa takametsiin, mutta palasi sittemmin kappalaisenvirkaansa. † Vetelissä 4.2.1733.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2142

[Kivipää]

"De fatis Ostrobothniae notandis"-käsikirjoituksen (Genos 13, 1942, s. 85-91) mukaan Gregorius Raumannuksen patronyymi oli Mathiae. Näin ollen tuo Bartholdi pitäisi häivyttää sukututkijoita ja Sursill-sukuisia enempiä hämäämästä. Onpa jossain sukutauluissa tarjottu v. 1608 syntynyttä Gregoriusta Vetelin Erikin (pappi 1643-) isäksikin. 35-vuotiaan pappismiehen (GR) poika (ER) valmiina pappina ylittää kaikki normaalin käsityskyvyn rajat.

Gregoriuksen sukunimi ja (oikea) isän etunimi saattaisi viitata jopa Rauman kirkkoherran perheeseen. Ties vaikka Gregorius olisi ollut Jonas Raumannuksen (kaksois)veli. Piikkiön Sigfrid Raumannuksen leski oli patronyymiltään myös Mathiae, joten hänkin voisi olla Rauman kirkkoherran suurehkosta lapsikatraasta. Tuon em. käsikirjoituksen mukaan Gregorius Raumannus toimi Uudenkaarlepyyn kappalaisena v. 1635.

Kiitos Jouni sinettikuvasta. Näin sen ensimmäisen kerran aikanaan Ossian Mestertonin skannaamassa aineistossa ja muistan joskus kauan sitten nähneeni myös Sigfrid Raumannuksen sinettikuvion noissa Leinbergin mainitsemissa lähteissä. Mutta tarkkaa (muisti)kuvaa tuosta sinetistä minulla ei valitettavasti ole. Niiden vertailu voisi tuoda olennaisia uusia tietoja Sigfridus Henricistä.

__________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Jos (ja kun) Vetelin Erikin isä oli Sigfrid, niin tähän sopii pohdiskelu hänen isäkseen sopivan Piikkiön kirkkoherran (1628-30) Sigfridus Henrici Raumannuksen taustoista. Leinbergin "Åbo stifts herdaminne 1554-1640"-kirjaa lukiessa tuli mieleeni, että tämä Piikkiön pappi Sigfridus olisi sama henkilö kuin Turun koulun konrehtori (1618-25) Sigfridus Henrici. Näitä henkilöitä kun yhdistää nimen ja pappistaustan lisäksi myös sama kuolinvuosi eli 1630. Leinberg olettaa tämän konrehtorin olleen "ostrogothus", mutta mitään todistetta asiasta hän ei esitä.

Leinbergin kirjassa viitataan Piikkiön kirkkoherra Sigfriduksen sinettikuvioon, jossa on myös kirjaimet "SR". Siitä tuli mieleen eräs toinen sinettikuvio. Nimittäin Piikkiön lainlukija (1608-11) oli nimeltään Sigfridus Henrici. Hänen sinettikuvionsa, jossa on kirjaimet "SH", löytyy "Suomen laamannit jne. 1523-1680"-kirjasta. Pointtini on se, että ovatko näiden Piikkiön Sigfridien sinettien kuva-aiheet yhtään samankaltaisia tai peräti samanlaisia.

Terv. Matti Pesola
Tuli tässä mieleen ehkä rohkea ajatus: voiko olla yksi ja sama Sigfrid? Ensin lainlukijana 1608-11, sitten konrehtorina ja viimein kirkkoherrana? Lainlukijan tehtävä saatettiin antaa nuorelle oppineelle. Jos tällä kunnianhimoa, niin olisi voinut siirtyä kirkolliseen tehtävään? (koulut kait olivat kirkon ylläpitämiä?).

Mistäs nähtäisiin konrehtorin sinetti? Tuossa lainlukijan sinetissä olisin näkevinäni kolmiosta muodostuvan tyylitellyn oikeuden vaa´an, jonka keskellä risti.

[Kivipää]

Tuli tässä mieleen ehkä rohkea ajatus: voiko olla yksi ja sama Sigfrid? Ensin lainlukijana 1608-11, sitten konrehtorina ja viimein kirkkoherrana? Lainlukijan tehtävä saatettiin antaa nuorelle oppineelle. Jos tällä kunnianhimoa, niin olisi voinut siirtyä kirkolliseen tehtävään? (koulut kait olivat kirkon ylläpitämiä?).

Mistäs nähtäisiin konrehtorin sinetti? Tuossa lainlukijan sinetissä olisin näkevinäni kolmiosta muodostuvan tyylitellyn oikeuden vaa´an, jonka keskellä risti.

Itse asiassa tuota samaa ajattelin pohtiessani näiden Sigfridus Henricien henkilöllisyyttä. Leinbergin matrikkelin Piikkiön kirkkoherrat-kohdassa mainitaan se, että Sigfriduksen sinetissä olivat kirjaimet "SR". Mutta tuon sinettikuvion näkeminen voisi kerta heitolla ratkaista ainakin Piikkiön lainlukijan ja myöhemmän kirkkoherran yhteyden. Tai sitten ei. Tuossa lainlukijan sinetissä näyttäisi olevan tosiaan pienen ristin.

Konrehtori ja Piikkiön kirkkoherra sopisivat hyvin samaan pakettiin. Aikamoinen sattuma jos Turun puolessa olisi vaikuttanut kaksi eri pappi Sigfridus Henricia, jotka molemmat olisivat kuolleet v. 1630.

__________
Matti Pesola

[Kivipää]

Leinbergin Åbo stifts herdaminne 1554-1640-kirjassa sivuilla 26-27 kerrotaan Turun koulun konrehtori Sigfridus Henricistä mm. seuraavaa: "...blef conrector vid Åbo skola i mars 1618 och var i tjänsten till 1625, då han för falskt vittnesmål blef suspenderad. Någon tid derefter åter insatt i embetet, omnämnes han dock den 13/9 1628 såsom ´fordom underskolmästare i staden´. Utom sin lättsinniga edgång synes han äfven annars gjort sig känd för dåligt lefverne (Bidrag till Åbo stads historia, IV, sid. 37). Han afled 1630.

Ja sivulla 169 mainitaan Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricistä seuraavaa: "Sigfridus Henrici Raumannus, omn. 1628-1630 (F. S. 1873: 80, 1884: 60, Sig. S R).

Eli kaikesta päätellen kyseessä on sama henkilö, sillä vuodet sopivat tarkasti yhteen.
______________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Leinbergin Åbo stifts herdaminne 1554-1640-kirjassa sivuilla 26-27 kerrotaan Turun koulun konrehtori Sigfridus Henricistä mm. seuraavaa: "...blef conrector vid Åbo skola i mars 1618 och var i tjänsten till 1625, då han för falskt vittnesmål blef suspenderad. Någon tid derefter åter insatt i embetet, omnämnes han dock den 13/9 1628 såsom ´fordom underskolmästare i staden´. Utom sin lättsinniga edgång synes han äfven annars gjort sig känd för dåligt lefverne (Bidrag till Åbo stads historia, IV, sid. 37). Han afled 1630.

Ja sivulla 169 mainitaan Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricistä seuraavaa: "Sigfridus Henrici Raumannus, omn. 1628-1630 (F. S. 1873: 80, 1884: 60, Sig. S R).

Eli kaikesta päätellen kyseessä on sama henkilö, sillä vuodet sopivat tarkasti yhteen.
______________
Matti Pesola
Jännää, että maineensa pilannut mies olisi valittu Piikkiön kirkkoherraksi?

Missähän lähteessä on tuo tarkka sitaatti: "omnämnes han dock den 13/9 1628 såsom ´fordom underskolmästare i staden´.". Nimittäin siitähän voisi käydä esiin, missä asemassa hän oli mainittuna päivänä. Antaako leinberg lähdeviitettä, vai lieneekö juuri tuo "bidrag"?

"Sig. S R" tarkoittanee, että kirkkoherran sinetissä oli kirjaimet S R (Sigfrid Raumannus). Tämä olisi selvä ero lainlukijaan, jolla oli SH. Tuo sinetti on siis jossakin saatavilla, olisikohan kuvioaihe sama kuin lainlukijalla?

[Kivipää]

Jännää, että maineensa pilannut mies olisi valittu Piikkiön kirkkoherraksi?

Missähän lähteessä on tuo tarkka sitaatti: "omnämnes han dock den 13/9 1628 såsom ´fordom underskolmästare i staden´.". Nimittäin siitähän voisi käydä esiin, missä asemassa hän oli mainittuna päivänä. Antaako leinberg lähdeviitettä, vai lieneekö juuri tuo "bidrag"?

"Sig. S R" tarkoittanee, että kirkkoherran sinetissä oli kirjaimet S R (Sigfrid Raumannus). Tämä olisi selvä ero lainlukijaan, jolla oli SH. Tuo sinetti on siis jossakin saatavilla, olisikohan kuvioaihe sama kuin lainlukijalla?

Mielenkiintoista tuo siirto koulumestarin virasta ja virkaan. Piispa Ericus Erici kuoli kesäkuussa 1625, joten oliko hän sitä ennen vapauttanut Sigfridin konrehtorin tehtävistä? Uusi piispa Isaac Rothovius otti viran vastaan kesäkuussa 1627, joten siinä välissä Sigfrid ilmeisesti hoiti konrehtoraattia. Kirkkoherra Joachim Stutaeus johti tuomiokapitulia tuona väliaikana, jolloin Sigfrid palasi tehtäväänsä. Turun koulun rehtorina oli koko tuon ajan Gabriel Melartopaeus. Luultavasti tuosta piispattomuuden ajasta löytyy jokin selitys konrehtoraatin hoidolle.

Leinbergin lähteenä on ollut juuri tuo Bidrag... Mitä Piikkiön kirkkoherran sinettiin tulee, niin luultavasti se löytyy noista Leinbergin mainitsemista lähteistä. Niiden ainoa ero voi olla nimikirjaimissa tai sitten mikään ei kuviossa täsmää.
___________
Matti Pesola

[Kivipää]

Piikkiön kirkkoherra Sigfrid Raumannukseen liittyvää perintöasiaa (?) käsiteltiin Piikkiön käräjillä v. 1635. Sivu (aukeaman vasen puoli) löytyy oheisen linkin takaa, josko joku osaava pystyisi tulkitsemaan sen sanomaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785801
_________________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Piikkiön kirkkoherra Sigfrid Raumannukseen liittyvää perintöasiaa (?) käsiteltiin Piikkiön käräjillä v. 1635. Sivu (aukeaman vasen puoli) löytyy oheisen linkin takaa, josko joku osaava pystyisi tulkitsemaan sen sanomaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785801
_________________
Matti Pesola
Erotan tuosta hustron Catharina Madzdåtter och hennes stiuffbarn, sen jälkeen nimi (siis vain yksi nimi) joka niin taiteellisesti kirjoitettu, että en hoksaa. -- voisiko olla Eskell tai Erich??

[Kimmo Kemppainen]

Ei ole Esko eikä Erkki vaan vanha ystävämme Effter såm.

Kehittyy varmasti erikoiseen paikkaan spondyloartroosi tuosta vinojen kuvien tiiraamisesta.

Kimmo Kemppainen

Erotan tuosta hustron Catharina Madzdåtter och hennes stiuffbarn, sen jälkeen nimi (siis vain yksi nimi) joka niin taiteellisesti kirjoitettu, että en hoksaa. -- voisiko olla Eskell tai Erich??

[Kivipää]

Onkohan tuota Sigfridiin liittyvää asiaa myös edellisellä sivulla vai onko se kaikki tuossa?
________________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Ei ole Esko eikä Erkki vaan vanha ystävämme Effter såm.


Kimmo Kemppainen

Päivän huuli ;-))

[Jouni Kaleva]

Onkohan tuota Sigfridiin liittyvää asiaa myös edellisellä sivulla vai onko se kaikki tuossa?
________________
Matti Pesola
Juttu alkaa edelliseltä aukealta (194). Oikeuden eteen astui Thomas Johanss.
Hänellä oli hovioikeuden asiakirja vuodelta 1634. Puhutaan entisestä khra Sigfridistä.

Sivun lopusta erotan nimet Johannes Johannis Caplan i Rändämäki, Madz Eschillsån, Anders Sigfridsson. Epäilemättä siis Sigrid Raumannuksen pesää jaetaan.

[Ossian]

Kiitos Jouni sinettikuvasta. Näin sen ensimmäisen kerran aikanaan Ossian Mestertonin skannaamassa aineistossa ja muistan joskus kauan sitten nähneeni myös Sigfrid Raumannuksen sinettikuvion noissa Leinbergin mainitsemissa lähteissä. Mutta tarkkaa (muisti)kuvaa tuosta sinetistä minulla ei valitettavasti ole. Niiden vertailu voisi tuoda olennaisia uusia tietoja Sigfridus Henricistä.
__________
Matti Pesola

Kiitos Matti kun muistit!

'Mainostan', että on se tiedosto nähtävissä (http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm) vieläkin.:)
_______________
Ossian Mesterton
of that (http://www.msterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[Kivipää]

Tuo mainittu Thomas Johansson oli Sigfridin lesken Catharina Mattsdotterin uusi puoliso. Biografiakeskuksen julkaiseman Turun hiippakunnan paimenmuiston mukaan Thomas oli turkulainen porvari. Sigfrid oli ollut aikaisemmin naimisissa ja hänen lapsensa taisivat olla siitä avioliitosta.

Nuo muut mainitut henkilöt saattoivat olla jonkinlaisia uskottuja miehiä. Tämä Räntämäen kappalainen oli Johan Johannis Somerus eli Tuderus-suvun kantaisä, joka vaikutti sittemmin Kemin kirkkoherrana.
________________
Matti Pesola

[Benedictus]

Sigfrid Henriksson
Piikkiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5080) kirkkoherra, mainitaan 1628–1630.
K Piikkiö ennen 1631.
P1 N.N.; P2 Katarina Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan
Katarina Mattsdotterin P2 ainakin jo 1635 Turun kaupungin porvari Tuomas Juhananpoika / Tomas Johansson.


Käräjien eteen astunut Thomas Johansson on näköjään leski Catarina Mattsdotterin 2 puoliso.


Koska mainitaan stiufbarn, niin Cararina lienee 2. vaimo.

Somerus, Johannes Johannis (1600–1672)
Tuderus, Johan Johansson
S ilmeisesti Somero noin 1600. V Someron kirkkoherra Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) ja Margareta N.N.
Todennäköisesti ylioppilas (Johannes Johannis Finno) Uppsalassa elokuu 1627.
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kappalainen lankonsa (sisarensa miehen) jälkeen ainakin jo 1632. Oman ilmoituksensa mukaan Somerus oli toiminut sotilaspappina ja osoittautui Maarian seurakunnan pappina ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneena” ”tuimaksi mieheksi” (A. M. Tallgren 1938). Maarian kirkkoherra 1640; Kemin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5030) kirkkoherra Turun tuomiokapitulin valtuuttamana 16.8.1648, astui virkaan nähtävästi jo 1649 ja sai kuningattarelta vahvistuskirjeen 19.10.1650.
Someruksen seurakuntaan kuului myös Kemin Lappi, jonka hoidosta hän sai virkaanvahvistuskirjeen mukaan 12 tynnyriä rukiita vuodessa. Hän oli seurakuntalaistesa todistuksen mukaan velvollisuudentuntoinen sielunhoitaja, joka oli sekä opissa että elämässä seurakunnalleen hyvänä esimerkkinä.
Allekirjoitti 1650 kymmenysveroluettelon Kemissä.
Somerus asui Maariassa ensin Halisten Tätilässä, myöhemmin Hamaron kylässä ja vasta vuodesta 1543 kirkkoherran pappilassa. Hamarossa asuessaan hän oli 1541 sattuneessa tulipalossa menettänyt muun muassa kaikki peti- ja pitovaatteensa.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 31.5.1648 ja (poikansa väitöskirjassa) 21.5.1653.
K Kemi (haudattiin lokakuu) 1672.
P1 noin 1634 Anna Kristoffersdotter (Bylow?), K noin 1643; P2 Kristina (Kirstin) Hansdotter Platz hänen 2. avioliitossaan, K Kemi 1664 jälkeen, P2 V Turun kaupungin hollantilaissyntyiseksi arveltu pormestari Hans Platz ja hänen 2. puolisonsa Brita Henriksdotter Stork hänen 2. avioliitossaan; P3 Kemi 1668 Justina (Justine) Kristoffersdotter Bylow (Bülow), eli vielä 1683, P3 V majuri Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, Kajaanin linnan komendantti Kristoffer Bylow (Bülow) ja Maria Eleonora Svinhufvud. Rouva Justinan mainitaan leskeksi jäätyään ”käräjöineen lapsipuoltensa kanssa lähes kymmenen vuoden ajan ja muuttaneen sitten pois Kemistä”.
Kristina Platzin P1 skotlantilaissyntyiseksi arveltu Turun kaupungin porvari, kauppias Sander Brun.


Koska Raumannuksella on ollut aiempi tuntematon vaimo, niin olisiko tuo Marian Räntämäen kappalainen sen kautta jotenkin mukana jutussa, miksi olisi muuten Piikkiön kirkkoherran pesän selvityksessä mukana.


Ainakin hänen ja Raumannuksen vaimo liittyvät Turun porvareihin.

[Kivipää]

Tuli mieleen josko Maarian kappalainen Johan Somerus ja Turun porvari Thomas Johansson olivat veljeksiä. Se(kin) voisi selittää tämän kuvion. Tunnetaanko Someron kirkkoherra Johannes Bartholdin lasten nimet? Toisaalta Johan Somerus on ehkä ollut konrehtori Sigfridus Henricin oppilaana Turun koulussa. Ja tuota konrehtoria olen ajatellut myöhemmäksi Piikkiön kh. Sigfridiksi.
_______________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Tuli mieleen josko Maarian kappalainen Johan Somerus ja Turun porvari Thomas Johansson olivat veljeksiä. Se(kin) voisi selittää tämän kuvion. Tunnetaanko Someron kirkkoherra Johannes Bartholdin lasten nimet? Toisaalta Johan Somerus on ehkä ollut konrehtori Sigfridus Henricin oppilaana Turun koulussa. Ja tuota konrehtoria olen ajatellut myöhemmäksi Piikkiön kh. Sigfridiksi.
_______________
Matti Pesola
Nyt erotan, että Thomas Johanss: Bårgare i Åbo.

Räntämäen kappalaisesta käytetään titteleitä kuten wällärde ym. Tuntumaksi jää, että hän on asiassa pesän selvittäjänä tai todistajana, ei edunsaajana.

Arvailu vähenisi, jos joku asiantuntija pystyisi tämän meille kokonaisuudessaan suomentamaan (tai ruotsintamaan).

[Kivipää]

Taitaapi olla niin, että tuossa Sigfrid Raumannuksen pesänselvitystekstissä oleva Matts Eskilsson on sama mies kuin Piikkiön lainlukijana SR:n kuoleman aikaan vaikuttanut Matts Eskilsson Blomm, josta kirjoiteltiin yhtä ja toista viime kesänä Martinus Olai-otsikon alla. Hän löytyy (SAY) Piikkiön Sauvalasta ainakin vielä vuonna 1634. Liitän oheen Ossian Mestertonin Lainlukijat-tiedostosta löytämäni Matts Eskilssonin sinetin. Mikä tuo kolmas kirjain siinä onkaan?
______________
Matti Pesola

[Olarra]

Taitaapi olla niin, että tuossa Sigfrid Raumannuksen pesänselvitystekstissä oleva Matts Eskilsson on sama mies kuin Piikkiön lainlukijana SR:n kuoleman aikaan vaikuttanut Matts Eskilsson Blomm, josta kirjoiteltiin yhtä ja toista viime kesänä Martinus Olai-otsikon alla. Hän löytyy (SAY) Piikkiön Sauvalasta ainakin vielä vuonna 1634. Liitän oheen Ossian Mestertonin Lainlukijat-tiedostosta löytämäni Matts Eskilssonin sinetin. Mikä tuo kolmas kirjain siinä onkaan?
______________
Matti Pesola

Tyhmä kysymys näin keskellä yötä, oliko tällä Matts Eskilsson Blomilla jokin sukulaisuus Blom-Florinus-suvun kantaisään, linnankirjuri Thomas Eskilsson Blomiin?
t. Olavi A.

[Kivipää]

Suku Forumin otsikon "Martinus Olai, Tyrvään ja Porin khr" alta löytyy pohdintoja Matts Eskilssonin taustasta ja mahdollisesta sukulaisuudesta Thomas Eskilsson Blomin kanssa.
______________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Hei

Markku Pihlajaniemi ystävällisesti tulkitsi tämän jutun ja tässä ydinkohdat:

Oikeuden eteen turkulainen porvari Thomas Johansson
- esitti hovioikeuden kirjelmän 5.12.1634.
- kirjelmässä hän kertoo vaimonsa puolesta tapahtuneesta suuresta vääryydestä perinnönjaossa.
- jako oli tehty vaimon edellisen miehen autuaan herra Sigfredin jälkeen, joka oli Piikkiön pitäjän kirkkoherra.
- asia otettiin nyt esille tutkittavaksi.
- Räntämäen kappalainen herra Johannes Johannis esitti oikeudessa perinnönjakokirjan.
- kirjan olivat sinetöineet ja allekirjoittaneet lainlukijat Mads Eschilsson ja Anders Sigfredsson, sekä autuas maisteri Jochim, entinen Turun kirkkoherra.
- allekirjoittaneet todistivat, että heidät oli laillisesti kutsuttu sovitteluun perinnönjaosta autuaan Piikkiön pitäjän kirkkoherran Sigfred Raumannuksen jälkeen vaimon Catharina Madsdotterin ja tämän lapsipuolten (varmaan monikko, muuten yksikössä olisi loogista sanoa poikapuoli tai tytärpuoli) välillä.
- kopio jakokirjasta 7.9.1631.
- oikeus ei voi perua kahden laillisesti kutsutun tuomarin työtä.
- hoviin.

[Olarra]

Suku Forumin otsikon "Martinus Olai, Tyrvään ja Porin khr" alta löytyy pohdintoja Matts Eskilssonin taustasta ja mahdollisesta sukulaisuudesta Thomas Eskilsson Blomin kanssa.
______________
Matti Pesola

Kiitos vinkistä, tuo keskustelu oli jäänyt minulta huomaamatta. Kiinnostava juttu, toivottavasti saadaan joskus selvyyttä asiaan.
t. Olavi A.

[Kivipää]

Jounille kiitos ja Markulle erityiskiitos tuosta käännöksestä. Mielenkiintoinen porukka oli mukana tuossa prosessissa. Tuo mainittu Anders Sigfridsson oli entinen Piikkiön lainlukija ja tuolloinen Maskun lainlukija ja Turun kaupunginkirjuri, joka myöhemmin käväisi mm. Uudenkaupungin pormestarina. Hänen on oletettu olleen Bjur-sukua. Liitän oheen hänen sinettinsä, joka löytyi Ossian Mestertonin tiedostosta. Hyvin samankaltainen Matts Eskilssonin sinetin kanssa.
_____________
Matti Pesola

[Kivipää]

Minua alkoi mietityttämään Turun kirkkoherran Joachim Stutaeuksen rooli Piikkiön kirkkoherra Sigfrid Henrikssonin perinnönjaossa ja myös siinä, että Turun koulun erotettu konrehtori Sigfridus Henrici saattoi palata toimeensa juuri sinä aikana kuin Turussa ei ollut piispaa ja maisteri Joachim johti tuomiokapitulia. Jospa heitä yhdisti jokin sukuperä. Siitä ajatuksesta lähdin pohtimaan noita mahdollisia (tai mahdottomia) kytkentöjä ja laadin joitain oletuksia, joista seuraavassa.

1. Jospa Sigfrid Henriksson oli Henrik Jacobssonin (Speitz) poika? Henrik Speitzin tytär Margaretha avioitui Turun koulun rehtorin Joachim Stutaeuksen kanssa v. 1609. M. kuoli v. 1623. Näin ollen Joachim ja Sigfrid olisivat olleet langoksia ja Joachimilla perusteltu syy valvoa perinnönjaossa Sigfridin lasten etua äitipuolta vastaan. Lisäksi Joachim oli Turun koulun lehtorina vuodesta 1605 eli samaan aikaan, jolloin nuori Sigfrid saattoi olla siellä opiskelijana.

2. Jospa Piikkiön lainlukija (1608-11) Sigfrid Henriksson oli myöhempi kirkkoherra Sigfrid Henrisson. Henrik Speitz oli hallintomies eli mm. vouti ja lainlukija. Näin ollen sopisi hyvin, että Sigfrid-poikakin olisi valinnut ensiksi sen uran. Henrikin tunnetut pojat Yrjö ja Hartikka olivat kumpikin jossain vaiheessa lainlukijoita. Henrik kuoli n. 1606, joten siihen sopisi se, että opiskelijapoika kokeili isän kuoleman jälkeen hallintomiehen tointa myös toimeentulonsa kannalta.

3. Sigfrid Henriksson tunnettiin nimellä Raumannus vasta 1620-luvun lopulla. Tuota edeltävän ajan tunnetuin Raumannus oli Upsalan yliopiston rehtori Johannes Svenonis R., Joachim Stutaeuksen tuttuja Wittenbergin yliopistoajoilta. Raumannukset liittyvät Speitziin ainakin sillä lailla, että Yrjö Speitzin tytär avioitui myöhemmän Pirkkalan kirkkoherra Jacobus Pauli R:n kanssa. Milloin Speitz-nimi mahtoi tulla sukunimikäyttöön? SAY:n mukaan Henrik ei sitä käyttänyt ja Yrjö Blomstedtin mukaan (Genos 30, 1959, s.33) Speitz-suku ei ollut rälssisuku Jully Ramsayn tiedoista poiketen.

Rälssin liepeillä tosin, kuten Tapio Vähäkankaan Jutikkalan kartanon omistussuhteista kirjoittamassa artikkelissa (Genos 1, 2011) ilmenee. Henrikin puoliso Margaretha oli Sääksmäen kihlakunnan kirjurin Thomas Bertilssonin tytär. Thomas oli Henrik Pedersson Tasaisen ja Agnes Eriksdotter Slukin vävy. Em. Johannes Raumannuksen isä Sven Bertilsson oli taustaltaan myös kirjuri ja sittemmin muonavarastomestarina Turussa ja muualla Suomessa. Kirjuri Thomas Bertilssonin vouti Hans Olofsson oli muistaakseni Turun linnankirjuri Henrik Hanssonin isä ja Martin Stodiuksen isoisä. Niinhän se piiri pieni pyöri silloin.

Tässä näitä pohdiskeluja, joita kehittelin kun katsoin kirkkoherra Joachim Stutaeuksen rooleja Sigfrid Henriksson Raumannuksen yhteydessä.
______________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Hei

Markku Pihlajaniemi ystävällisesti tulkitsi tämän jutun ja tässä ydinkohdat:

Oikeuden eteen turkulainen porvari Thomas Johansson
- esitti hovioikeuden kirjelmän 5.12.1634.
- kirjelmässä hän kertoo vaimonsa puolesta tapahtuneesta suuresta vääryydestä perinnönjaossa.
- jako oli tehty vaimon edellisen miehen autuaan herra Sigfredin jälkeen, joka oli Piikkiön pitäjän kirkkoherra.
- asia otettiin nyt esille tutkittavaksi.
- Räntämäen kappalainen herra Johannes Johannis esitti oikeudessa perinnönjakokirjan.
- kirjan olivat sinetöineet ja allekirjoittaneet lainlukijat Mads Eschilsson ja Anders Sigfredsson, sekä autuas maisteri Jochim, entinen Turun kirkkoherra.
- allekirjoittaneet todistivat, että heidät oli laillisesti kutsuttu sovitteluun perinnönjaosta autuaan Piikkiön pitäjän kirkkoherran Sigfred Raumannuksen jälkeen vaimon Catharina Madsdotterin ja tämän lapsipuolten (varmaan monikko, muuten yksikössä olisi loogista sanoa poikapuoli tai tytärpuoli) välillä.
- kopio jakokirjasta 7.9.1631.
- oikeus ei voi perua kahden laillisesti kutsutun tuomarin työtä.
- hoviin.

Olisikohan tuo jakokirja 1631 jätetty oikeudelle, olisiko löydettävissä??

[Kivipää]

Luultavasti Turun palo v. 1827 viimeistään tuhosi tämän tapauksen dokumentit. Jos jatkan Sigfrid Henrikssonin urakehityksen pohdintaa, niin Piikkiön seurakunnan kirkkoherruus oli sen verran kova vakanssi, ettei siihen ihan noviisia nimetty. Piikkiön seurakunnassa ei tainnut olla aatelisten patronaattioikeutta, jolloin tuomiokapitulilla oli vahvempi sanansa sanottavana kirkkoherranimityksessä. Ja tämähän korosti Turun kirkkoherra Joachim Stutaeuksen merkittävää roolia. Ja olihan uusi piispa Rothovius Stutaeuksen tuttuja opiskeluajoilta. Piispan viranhoidon alkuvaiheeseen ajoittuu juuri Sigfridin tulo Piikkiön kirkkoherraksi.

Ja jos Turun koulun erotettu konrehtori Sigfrid Henriksson oli myöhempi Piikkiön kirkkoherra, niin ilman riittävän vahvaa tukea tuomiokapitulissa tuo nimitys tuskin olisi onnistunut. Puhumattakaan siitä, että konrehtori Sigfrid Henriksson oli aiemmin päässyt takaisin toimeensa juuri Stutaeuksen johtaessa tuomiokapitulia piispan puuttuessa.

Sigfridin ensimmäisen vaimon henkilöllisyyttä ei tunneta, mutta hänen kauttaan on saattanut tulla sen verran varallisuutta, että jos lasten äidinperintö jaettiin yhdessä isänperinnön kanssa Sigfridin kuoleman jälkeen, niin leski ja äitipuoli tunsi jääneensä jostain paitsi.
_____________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Luultavasti Turun palo v. 1827 viimeistään tuhosi tämän tapauksen dokumentit. Jos jatkan Sigfrid Henrikssonin urakehityksen pohdintaa, niin Piikkiön seurakunnan kirkkoherruus oli sen verran kova vakanssi, ettei siihen ihan noviisia nimetty. Piikkiön seurakunnassa ei tainnut olla aatelisten patronaattioikeutta, jolloin tuomiokapitulilla oli vahvempi sanansa sanottavana kirkkoherranimityksessä. Ja tämähän korosti Turun kirkkoherra Joachim Stutaeuksen merkittävää roolia. Ja olihan uusi piispa Rothovius Stutaeuksen tuttuja opiskeluajoilta. Piispan viranhoidon alkuvaiheeseen ajoittuu juuri Sigfridin tulo Piikkiön kirkkoherraksi.

Ja jos Turun koulun erotettu konrehtori Sigfrid Henriksson oli myöhempi Piikkiön kirkkoherra, niin ilman riittävän vahvaa tukea tuomiokapitulissa tuo nimitys tuskin olisi onnistunut. Puhumattakaan siitä, että konrehtori Sigfrid Henriksson oli aiemmin päässyt takaisin toimeensa juuri Stutaeuksen johtaessa tuomiokapitulia piispan puuttuessa.

Sigfridin ensimmäisen vaimon henkilöllisyyttä ei tunneta, mutta hänen kauttaan on saattanut tulla sen verran varallisuutta, että jos lasten äidinperintö jaettiin yhdessä isänperinnön kanssa Sigfridin kuoleman jälkeen, niin leski ja äitipuoli tunsi jääneensä jostain paitsi.
_____________
Matti Pesola
Aattelin, että alkuperäinen jakokirja olisi voitu kirjata myös käräjäoikeuden pöytäkirjaan, varsinkin kun oli alusta pitäen riitainen juttu.

Erkoista, että Thomas Johansson oli primääristi mennyt kirjelmöimään 1634 hovioikeuteen, eikö olisi kuulunut aloittaa alempaa, eli käräjäoikeudesta? Ja onko hoviin kirjattu asiasta mitään??

Sukulaispohdintasi ovat kiinnostavia!

[Kivipää]

Valitettavasti Turun hovioikeuden asiakirjat paloivat poroksi Turun palossa, joten siinä menivät tiedot siitä, miten tämä juttu hovissa lopulta ratkaistiin. Luultavasti Thomas Johansson haki vaimonsa asialle tukea hovioikeudelta, koska käräjäoikeus saattoi olla haluton asian vatvomiseen, koska sen mielestä pätevät tuomarit (Matts Eskilsson ja Anders Sigfridsson) olivat toimittaneet asianmukaisen perinnönjaon syksyllä 1631. Ja kyllä tämä päätös maaliskuulta 1635 vahvistaa käräjäoikeuden lesken kannalta "nuivan" linjan. Tästä tulee mieleen se millaisissa olosuhteissa Sigfridin lapset mahtoivat elää isänsä (ja äidin) kuoleman jälkeen. Oliko kirkkoherran leski ja porvarin puoliso Catharina Mattsdotter saduista tuttu paha äitipuoli?
_______________
Matti Pesola

[khanhisalo]

Aattelin, että alkuperäinen jakokirja olisi voitu kirjata myös käräjäoikeuden pöytäkirjaan, varsinkin kun oli alusta pitäen riitainen juttu.

Erkoista, että Thomas Johansson oli primääristi mennyt kirjelmöimään 1634 hovioikeuteen, eikö olisi kuulunut aloittaa alempaa, eli käräjäoikeudesta? Ja onko hoviin kirjattu asiasta mitään??

Sukulaispohdintasi ovat kiinnostavia!

Totta puhut Jouni, varsinkin minulle jonka esi-isä myös tämä Vetelin Erik Raumannus on.
Olen kaivannut näitä Matin tietoja tässä vuosien aikana, näitä kun silloin Sukututkijat listalla jo pohdittiin.
Valitettavasti ollaan sellaisella ajalla ettei pysty itse muuta kuin sujuvasti lukemaan tosten tietoja ja suomennuksia.

Keijo H

[olanyk]

Katselessa ketjua kiinitin huomiota Gustaf Eriksson Forselius oli Hailuodon kirkkoherra 1698 ja kirkkoherran apulainen jo 1692. Kylläkin n. 50 v aiemmin kirkkoherrana oli Sigfrid Canuti, jonka perhe oli jotain sukua tuohon Räntämäen kappalaiseen Johan Johanis Tuderukseen. Heidän lasten sukulaisavioliittohan tapahtui Turun Tuomiokapitulin luvalla. Toisiko tämä jotain lisää keskusteluun?

Kun kävin Johan Johanis Somerus nuoremman ja Susanna Sigfridsdr:n kaikki sukusuhde vaihtoehdot läpi. Yhdeksi vaihtoehdoksi tuli olisiko Sigfrid Canuti ollut naimisissa ennen Brita Eriksdr, kun lasten syntymäajat ja Britan kuolin aika viittaa hänen olleen paljon nuorempi kuin Sigfrid (pappi jo 1616). Sigfrid on yhdistetty Föglön kappalaiseen joka siellä avioitui kirkoherran tytären Brita Bångin kanssa. Sigfridin pojista Ericus otti sukunimeksi Brax.

Keksustelut aiemin herätti kysymyksen oliko Tuderus vanhemman ensimmäinen puoliso (Annan) patronyymi Kristofer ja/tai sukunimi Bylow? Kaikki viitaisi siihen että Annan isä ei olisi ollut Kajanin linnan hoppmanina tunnettu Kristofer Bylow, jonka syntymaäajaksi on arvioitu 1625. (Anna Bylow:n lapset syntyi 1630 luvulla), joten hänen syntymäajaksia arvioisi 1600-1615. Hän voisi olla Sigfrid Canutin tytär mahdollisesta ensimäisetä avioliitosta. Jolloin Susanna olisi sisarpuoli?

Sigfrid Canutin syntyperään yhtenä vaihtoehtona olen pitänyt Bilang sukua josta muistelen käytetyn myös muotoa Bylow. Hänen veljensä näin olisi Viipurin linnan parturi (tuohon aikaan "lääkärin" tehtäviä hoitanut) Filip Canutus Bylow.

Olavi

[Kivipää]

Hailuodon kirkkoherra Gustaf Eriksson Forseliuksen appi oli Kajaanin pormestari Johan Curnovius. Samaa Turun akatemian ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaryhmää kuin Gustafin isä Erik Sigfridsson Raumannuskin. Erikin pojanpoika ja Gustafin veljenpoika Erik Forsell oli karoliiniupseeri, joka avioitui aatelissukuisen naisen kanssa. Hänen appensa oli hovioikeuden asessori Daniel Gyldenstolpe ja anoppinsa Pohjanmaan maaherran, paroni Gustaf Grassin tytär Helena.

Gustafin lapsista Henrikistä ja Mariasta löytyy lisätietoja Leo Nyholmin tekstissä (Genos 50, 1979, s. 95-96). Henrik kuoli kersanttina Norjan tuntureilla ja Maria oli naimisissa erään luutnantti Beckenströmin kanssa. Felicia-tytär avioitui pappi Krister Boneliuksen kanssa.
______________
Matti Pesola

[olanyk]

Gustaf Forseliuksen anoppi oli Felicia Andersdr (Cajanus) s.n. 1634 ja Maria Gustafsdr Forseliuksen vävy Maria Beckenströmin puoliso oli Anders Andersson Cajanus s. n 1686. (Felician veljen pojanpoika)

Sattumaa lienee että Kirkkonummen nimismiehen talon Korkkula (josta Anders Erikinpojan on arveltu periytyvän)naapurissa Spärringin Rusthollisssa asui Narvan Linnankirjuri Jakob Filipsson Bilang (?Bylow) jonka perhe ehkä kytkeytyi tuohon "Hjertta sukuun".

Olavi

[Benedictus]

Oikeuden eteen turkulainen porvari Thomas Johansson
- esitti hovioikeuden kirjelmän 5.12.1634.
- kirjelmässä hän kertoo vaimonsa puolesta tapahtuneesta suuresta vääryydestä perinnönjaossa.
- jako oli tehty vaimon edellisen miehen autuaan herra Sigfredin jälkeen, joka oli Piikkiön pitäjän kirkkoherra.
- asia otettiin nyt esille tutkittavaksi.
- Räntämäen kappalainen herra Johannes Johannis esitti oikeudessa perinnönjakokirjan.
- kirjan olivat sinetöineet ja allekirjoittaneet lainlukijat Mads Eschilsson ja Anders Sigfredsson, sekä autuas maisteri Jochim, entinen Turun kirkkoherra.
- allekirjoittaneet todistivat, että heidät oli laillisesti kutsuttu sovitteluun perinnönjaosta autuaan Piikkiön pitäjän kirkkoherran Sigfred Raumannuksen jälkeen vaimon Catharina Madsdotterin ja tämän lapsipuolten (varmaan monikko, muuten yksikössä olisi loogista sanoa poikapuoli tai tytärpuoli) välillä.
- kopio jakokirjasta 7.9.1631.
- oikeus ei voi perua kahden laillisesti kutsutun tuomarin työtä.
- hoviin.

Tuosta käännöksestä voidaan päätellä, että

1.oikeuden hakija oli siis lesken 2. puoliso Thomas Johansson.

2.Vastapuolena Herra Sigfridin lapset 1. aviosta.

3. Jakokirjan esitti oikeudelle Räntämäen/Maarian kappalainen Johan Johansson Somerus-Tuderus.

Tässä on mahdollisuus kahteen päätelmään.

A.Herra Johannes oli pesän osakas, siksi hänellä oli tuo jakokirja.

B. Herra Johannes oli lapsipuolten edustajana oikeudessa asiamiehenä.

Onkohan tietoa, josko Johannes Tuderus olisi yleisimminkin ollut oikeusasiamiehenä vai onko tämä ainoa tiedetty tapaus, jolloin voisi arvella, että A. vaihtoehto on oikea.

Onko matrikkelin tieto Tuderuksen 1 ja 3 vaimoista varmasti oikea?
Näyttäisivät sisarilta, ja se ei tainnut olla tuolloin mahdollista, naida vaimon sisko.

P1 noin 1634 Anna Kristoffersdotter (Bylow?), K noin 1643; P2 Kristina (Kirstin) Hansdotter Platz hänen 2. avioliitossaan, K Kemi 1664 jälkeen, P2 V Turun kaupungin hollantilaissyntyiseksi arveltu pormestari Hans Platz ja hänen 2. puolisonsa Brita Henriksdotter Stork hänen 2. avioliitossaan; P3 Kemi 1668 Justina (Justine) Kristoffersdotter Bylow (Bülow), eli vielä 1683, P3 V majuri Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, Kajaanin linnan komendantti Kristoffer Bylow (Bülow) ja Maria Eleonora Svinhufvud. Rouva Justinan mainitaan leskeksi jäätyään ”käräjöineen lapsipuoltensa kanssa lähes kymmenen vuoden ajan ja muuttaneen sitten pois Kemistä”.
Kristina Platzin P1 skotlantilaissyntyiseksi arveltu Turun kaupungin porvari, kauppias Sander Brun.

[Kivipää]

Jospa Maarian Räntämäen kappalainen Johannes Johannis Somerus oli Sigfrid Henriksson Raumannuksen ensimmäisen vaimon veli ja siten lasten eno. Siinä olisi luonnollista perustetta olla mukana tässä prosessissa. Johanneksen sisarista Anna oli aviossa Johanneksen kahden edeltäjän eli Clemens Michaelis Stigaeuksen ja Magnus Thomaen kanssa.

Kun aiemmin pohdin Sigfrid Henrikssonin yhteyttä Henrik Jacobssoniin (Speitz), niin olihan Henrikin perhepiirin naisilla aikamoinen "tunku" Turkuun näiden avioituessa Turussa korkeiden kirkonmiesten kanssa. Henrikin leski Margaretha Thomasdotter avioitui Turun kirkkoherra Gregorius Martini Teitin kanssa ja tytär Margaretha Henriksdotter Gregorius Martinin seuraajan Joachim Matthiae Stutaeuksen kanssa. Ja kuten nyt tiedämme, niin maisteri Joachim oli (jostain syystä) mukana Sigfridin perinnönjaossa kahden pätevän tuomarin lisäksi.
________________
Matti Pesola

[Jouni Kaleva]

Onko matrikkelin tieto Tuderuksen 1 ja 3 vaimoista varmasti oikea?
Näyttäisivät sisarilta, ja se ei tainnut olla tuolloin mahdollista, naida vaimon sisko.

P1 noin 1634 Anna Kristoffersdotter (Bylow?), K noin 1643; P2 Kristina (Kirstin) Hansdotter Platz hänen 2. avioliitossaan, K Kemi 1664 jälkeen, P2 V Turun kaupungin hollantilaissyntyiseksi arveltu pormestari Hans Platz ja hänen 2. puolisonsa Brita Henriksdotter Stork hänen 2. avioliitossaan; P3 Kemi 1668 Justina (Justine) Kristoffersdotter Bylow (Bülow), eli vielä 1683, P3 V majuri Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, Kajaanin linnan komendantti Kristoffer Bylow (Bülow) ja Maria Eleonora Svinhufvud. Rouva Justinan mainitaan leskeksi jäätyään ”käräjöineen lapsipuoltensa kanssa lähes kymmenen vuoden ajan ja muuttaneen sitten pois Kemistä”.
Kristina Platzin P1 skotlantilaissyntyiseksi arveltu Turun kaupungin porvari, kauppias Sander Brun.
Tästä teemasta löytyy runsaasti vanhaa keskustelua Forumilla, esim. täällä:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7383&highlight=bylow&page=2

[olanyk]

Tiivistetysti noista aiemista keskusteluista: Jäi vaikutelma että Anna Kristofersdr Bylow ei ehkä olisi majuri / linnapäälikkö Kristofer Bylown tytär (ja ei näin Justina Bylown sisar). Tähän päätelmään vaikutti arviot Kristofer Bylown ikä arvio (s.1625 k. 1696)) uraan perustuen ja hänen puolisonsa Maria Svinhufudin oikeusjuttuun perustuen avioliitto solmittu n. 1645..

Esiin tuli oliko olemassa Kristofer Bylow vanhempi, joka oli vaikuttanut Ahvenanmaalla?

Keskustelu liittyi Johanes Somerus nuoremman ja Hailuodon kirkkoherran Sigfridus Canutin tyttären Susannan sukulaisavioliittoon joka sallittiin Turun tuomiokapitulin luvalla häntä sakottaen. Minulla on se vaikutelma että sukulaisuus perustuisi Sigfridiin ja Anna Kristofersdr (?Bylow:n).

Otin asian nyt esille kun silloin ei mahdollinen Raumanus (tai Bonelius) yhteys tullut esiin.

Olavi

[Kivipää]

Noudin SSHY:n sivuilta Erik Raumannuksen 80-vuotiaan lesken kuolemaa ja hautausta koskevan tiedon tammikuulta 1693. Äitinsä poismenon kirjannut Vetelin kappalainen ei maininnut siinä äidin nimeä, mikä on sukututkimuksellisesti erittäin valitettavaa. Tuota tekstiä on moneen otteeseen käännetty suomeksi, mutta minua pohdituttaa edelleen se, millaista (adjektiivit) saattoväkeä Elias Forselius tuossa tekstissä kuvaa. Eli siihen toivoisin analyysiapua. Teksti löytyy oikeanpuolisen sivun alusta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/kuvat/159.jpg

_____________
Matti Pesola

[Kivipää]

Löysin Digitaaliarkistosta pari tilikirjalähdettä, joihin Leinberg viittaa Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici Raumannuksen tietojen kohdalla. Kuittien numerot ovat 80 ja 60. Jospa joku teistä kääntäisi ystävällisesti näiden kuittien olennaisen sisällön, kiitos.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1944822

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1945861

_____________________
Matti Pesola

[TerhiA]

minua pohdituttaa edelleen se, millaista (adjektiivit) saattoväkeä Elias Forselius tuossa tekstissä kuvaa. Eli siihen toivoisin analyysiapua. Teksti löytyy oikeanpuolisen sivun alusta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/kuvat/159.jpg


.... begrofz min gamb(le) Mooder utj hederligit och förnämbligit Folckz nährwaro.
Näin kirjoitettu; joku muu voi kääntää suomeksi.

[Jouni Kaleva]

Siunauksen toimitti khra, maisteri Ishacus Falander.

[TerhiA]

Siunauksen toimitti khra, maisteri Ishacus Falander.

Jouni,
kyllä siinä on ihan normaali Isaacus . Eka pikku-aan päälle tulee ylemmältä riviltä j-kirjaimen alaviiva.

[Jouni Kaleva]

Jouni,
kyllä siinä on ihan normaali Isaacus . Eka pikku-aan päälle tulee ylemmältä riviltä j-kirjaimen alaviiva.


Kiitos Terhi! Tarkkana näissä käsialoissa joutuu olemaan.

[Kivipää]

Millaista tuo saattoväki mahtoi olla noiden adjektiivien valossa? Riittiköhän pelkästään Kokkolan kirkkoherra, maisteri Isaacus Falanderin läsnäolo noihin määrittelyihin? Toisaalta voipi olla, ettei tammikuiseen Veteliin ollut tuohon aikaan kovin suurta hautajaistunkua.
____________________
Matti Pesola

[Kivipää]

Turun koulun konrehtoriksi Sigfridus Henricin jälkeen tuli Martinus Henrici Stodius. Leinbergin Åbo Stifts Herdaminne-teoksessa Stodiuksen tulosta mainitaan seuraavaa: "Härifrån återkom han till sitt hemland 1627, då han den 20/6 presenterade för Åbo domkapitel kungl. Maj:ts rekommendation till konrektoratet i Åbo skola efter Sigfridus Henrici., hvilken för falsk edgång blifvit suspenderad, men sedermera åter insatt i embetet. Domkapitlet kunde derför blott medgifva, att Stodius skulle få ´proponera någon lexa i Skolan´. Följande år 1628 benämnes dock Stodius ´Scholae Aboensis Conrector´, i hvilken egenskap han tillika var ledamot i domkapitlet." Strandbergin Herdaminnessa Stodiuksen kohdalla mainitaan, että "Conrector i Åbo Skola, under Sigfridi höga ålder ifrån 1628, och till denna syssla sedan befullmäktigad 1630."

Nähdäkseni olennaista tässä konrehtorikuviossa on piispa Rothoviuksen tulo Suomeen. Hän sai kuninkaallisen nimityskirjan maaliskuussa ja kesäkuun alussa hän saapui Turkuun. Ja kuinka ollakaan jo 20.6. Stodius sai kuninkaallisen suosituskirjeen konrehtoriksi. Kuitenkaan Sigfrid ei tämän(kään) jälkeen poistunut heti koulun henkilökunnasta, vaan hänelle pyrittiin järjestämään sopiva vakanssi vanhuuden päivien varalle. Ja sellainen löytyi v. 1628 Turun läheltä Piikkiön seurakunnasta, josta tuolloin vapautui kirkkoherran pesti. Näin Stodiuksen konrehtoraatti tuli faktisesti voimaan tuolloin ja Sigfridus Henricistä mainittiin 13.9.1628 "fordom underskolmästare i staden". Vastaavasti saman vuoden marraskuulta löytyy Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin kuittaus. Ja mitään sukunimeä hän ei tuossa kuitissa käyttänyt. Raumannus-nimi näyttäytyy vasta aivan hänen viimeisinä aikoinaan v. 1630.
_______________
Matti Pesola

[Kivipää]

Erik Raumannuksen jälkeläisten avioliitoista nostan pari esimerkkiä esiin. Nimittäin pappi-Erikin pojanpoika karoliinivänrikki Erik Forselius/Forsell avioitui 1700-luvun alussa aatelisen Susanna Gyldenstolpen kanssa. Susannan isä oli Daniel G. ja äiti Pohjanmaan maaherra Gustav Grassin tytär. Susannan eno paroni Henning G. oli Halikon ja Piikkiön kihlakunnantuomari.

Samoihin aikoihin 1700-luvun alussa Erik Raumannuksen tyttärenpoika pappi Ericus Hordelius avioitui aatelisen Sara Stierncrantzin kanssa. Saran veli paroni Peter S. oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra.

Muistan jostain lukeneeni, että n. 25% aatelisneidoista avioitui 1600-1700-luvuilla säätynsä ulkopuolelle. Tässä siitä pari esimerkkiä. Molemmat miehet kuolivat nuorina, joten esim. Erik Forsellilta jäi kokematta mahdollisuus aatelointiin. Upseerin ura ja aatelinen puoliso sukupiireineen olisi voinut avittaa sellaista mahdollisuutta, kuten tuohon aikaan saattoi tapahtua.
__________________
Matti Pesola

[Outika]

Tuli mieleen josko Maarian kappalainen Johan Somerus ja Turun porvari Thomas Johansson olivat veljeksiä. Se(kin) voisi selittää tämän kuvion. Tunnetaanko Someron kirkkoherra Johannes Bartholdin lasten nimet? Toisaalta Johan Somerus on ehkä ollut konrehtori Sigfridus Henricin oppilaana Turun koulussa. Ja tuota konrehtoria olen ajatellut myöhemmäksi Piikkiön kh. Sigfridiksi.Etsiessäni Johannes Johannis Someruksen matkaa menneisyydessä (Bülow keskustelussa) törmäsin erääseen Thomas Somerukseen, jonka ajattelin josko olisi kyseinen Thomas Johansson. Teoksessa kerrotaan englantilaisen collegen toiminnasta ja opiskelijoista 1600-luvulla. Tekstissä kerrotaan: Martii 17 venit ad nos Thomas Somerus, Westmerlandus, qui a RmoDno Archipresbytero commendatus, receptus est. et s. theologiae studet. Lähteenä teos: Burton, Edwin H., Williams, Thomas L.. Catholic Record Society, The Douay College Diaries III, IV ja V 1598-1654 With the Rheims Report, 1579-80. Vol. I. Lontoo 1911. Linkki teokseen:
http://scans.library.utoronto.ca/pdf/5/5/catholicrecord10unknuoft/catholicrecord10unknuoft.pdf

Thomas Somerus mainitaan teoksessa useita kertoja lähinnä opiskelijaluetteloissa. Voisiko olla tämä samainen henkilö?

[Marikki]

Onkohan mahdollisesti Påhl Raumannus syntynyt 1600-luvulla jotain sukua edellä mainituille?
Påhl Raumannuksen tytär Sophia Paulina s.1660 Jokioinen k.14.1.1722 Jokioinen avioitui Gabriel Gottlebenin kanssa s. 1650 Pori k. 1730 Tammela.
Heidän lapsista Kristina s.1686 Tammela avioitui Johan Barck:in kanssa s.1679 Tammela k.5.2.1749 Tammela.
Heidän tytär Kristina s.22.4.1711 Jokioinen k.28.7.1801 Tammela avioitui esiäitini veljen kanssa 26.6.1733 Tammelassa Johan Avellan s.9.1.1709 Kaarina, Nummis k.1.1.1785 Kaarina.

[Kivipää]

Mielenkiintoinen löytö tämä Thomas Somerus. Tuosta tekstistä tulkitsen hänen olleen Luoteis-Englannin Westmorlandista (aik. Westmerland) kotoisin.

Påhl Raumannus ei välttämättä ollut sukua otsikon Erikille, koska lähtökohtaisesti Raumannus-nimi viittasi Rauman seutu-lähtöisyyteen.
_______________
Matti Pesola

[Kivipää]

Bülow- ja Somerus-sukujen pohdiskeluista sain innoituksen kirjata tämän otsikon alle joitain mietteitäni Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin (k. 1630) perhesuhteista. Sigfrid oli naimisissa (ainakin) kaksi kertaa ja hänen leskensä nimi oli Catharina Mattsdotter. Perinnönjakokiistan perusteella Sigfridin lapset olivat ensimmäisestä avioliitosta.

Sigfrid tunnetaan nimellä Raumannus, mutta asiakirjojen mukaan hän käyttää sitä vasta aivan elämänsä lopulla. Siksi pidän mahdollisena, että hän on ottanut tuon nimen 2. vaimonsa suvulta eli Sigfrid olisi ollut Rauman kirkkoherra Matthias Sigfridin vävy ja Jonas Raumannuksen lanko.

Sigfridin perinnönjakokirjan allekirjoitti v. 1631 kahden lainlukijan lisäksi Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus, jonka kolmas vaimo oli nimeltään Brita Henriksdotter. Ramsayn mukaan Brita oli Isokyrön rovastin Jacobus Sigfridi Geetin tyttärentytär. Ennen Joachimia Brita oli aviossa Matts Andersson till Botilan kanssa. Britan Henrik-isää ei kai tiedetä, mutta ilmeisesti hän ei ollut rälssimies. Pohdin josko Sigfrid olisi ollut Britan veli. Tämä selittäisi maisteri Joachimin roolin Sigfridin perinnönjaossa kuin myös sen miksi Turun koulun konrehtori Sigfrid sai pitää virkansa Joachimin hoitaessa piispan tointa 1625-27 sekä myös miksi Sigfrid sai hyvän kirkkoherrapestin Turun liepeille Piikkiöön v. 1628.

Oletukseni mukaan Piikkiön lainlukija (1608-11) Sigfridus Henrici oli sama mies kuin myöhempi Turun konrehtori ja Piikkiön kirkkoherra. Piikkiön lainlukijaksi tuolloin valitulla oli todennäköisesti arvovaltaisia tukijoita. Valinnan teki Piikkiön kihlakunnantuomari Henrik Tönneson till Perno (Wildeman), jonka sisar Brita oli em. kappaleessa mainitun Britan tädin Anna Jakobsdotter (Geet) puolison Anders Larsson till Botilan ensimmäinen vaimo. Näin ollen jos Sigfrid olisi tuon Annan sisarenpoika, niin jonkinlainen lainlukijavalinnan selittävä sukukytkentä olisi löydettävissä.

Brita Henriksdotterin 1. puolison Mattsin Lars-veljen tytär Margareta avioitui Samson de la Motten kanssa. Margaretan tyttärentyttären tytär oli Sigfridus Henricin pojanpojan pojan vaimo. Vänrikki Erik Forsellin avio aatelisneidon eli Susanna Gyldenstolpen kanssa voisi selittyä molempien sukujen vanhoilla kytkennöillä. Ja kun tiedämme, että em. Lars Andersson till Botilan 1. vaimo ja em. Margaretan äiti oli Margareta Munck Somerolta, niin mahdollinen yhteys Somerus-sukuiseen Johannis Johannikseen alkaa "polttamaan", varsinkin jos JJ:n puoliso Anna on Kristoffer Mannersköldin ja Margareta Munckin tytär.

Tässä muutama iltapuhteena tuotettu ajatus Piikkiön kirkkoherran mahdollisista sukutaustoista ja muista yhteyksistä. Oletusta toki kaikki, mutta maisteri Joachim Stutaeuksen ja kappalainen Johannes Johanniksen näyttävät roolit Sigfridin perinnönjaon yhteydessä eivät ilman jonkinlaisia (suku)kytkentöjä oikein selity.
___________________
Matti Pesola

[Kivipää]

Täsmennän hieman tuota edellistä kirjoitustani. Joachim Stutaeuksen 3. vaimon Brita Henriksdotterin 1. puoliso oli Måns Andersson till Botila, ei Matts. Månsin äiti oli Brita Tönnesdotter (Wildeman), joten Månsin eno oli Piikkiön kihlakunnantuomari (1607-12) Henrik Tönnesson till Perno. Jos Piikkiön lainlukija Sigfridus Henrici oli Månsin lanko (vaimon veli), niin S:n lainlukijanimitys olisi tapahtunut sopivasti aika likeisessä sukupiirissä.
__________________
Matti Pesola

[olanyk]

Raumanus ja Bylow keksutelun yhteydessä tuli esiin Suotaala. Lueskelin genos artikkelin Favorin Siukola (?Suotaala) suvusta, sekä Mestertonin sivulla Lehmonen suvusta. Perimätietojen mukaan monta opiskellutta Suotaalan poikaa olisi kadoksissa.

Esillä ollut Christian Lithoviuksen puoliso Anna Olofsdr Ruuth:in äiti oli Margaret Simonsdr Suotaala. Sekoittuikohan tuohon aikaan Simon ja Sigfrid nimet? Piikkiön kirkkoherrana oli Gregorius Mathia Favorin (Siukola) Suotaalasta.

Olavi

[Benedictus]

Isokyrön khr ennen Israel Alftanusta oli Jöran Paturi, kotoisin Turusta.

Paturin vaimo oli Margareta Henriksdotter.
Turun käräjät 1647
Isonkyrön entisen kirkkoherran Jöran Pathurin leski Margareta Henriksdr kyselee miehensä myymän talon perään. Jochim Eikman oli ostanut tämän Koulukadulla sijainneen talon.

Somerus sisarusten yhteydessä tulee esille eräs kiinnostava seikka, jota ei liene huomattu.

Someron khr Bartholdus Johannis
leski Birgitta Michelsdotter leski 1597

poika: Johan Bartholdi
Margareta N. leski 1623

Anna Johansdotter Somera-kuollut 1637
puoliso 1. Magnus Thomae Hammarmannus
l
poika : Nicolaus Magni Hammarman ,kuollut 1664
vaimo Karin N.

1671 Helsingin pitäjän käräjiltä kaksi juttua. Someron krha Henricus Petri Procopeus pyyteli vaimonsa Elin Nilsintyttären (Helena Hammarman) ja muiden perillisten puolesta entiseltä lainlukijalta Puotilassa Johan Mårtenssonilta perintöjä. Ja samainen pappi kinusi Bengt Bengtssonilta Malmilta jotain "fierdings strömming" (liittyy varmaan jotenkin papin renkiin Henrik Mårtenssoniin). Eli nämä Hammarmanit ovat jotain kautta varmaan sukua.

puoliso 2. : Clements Michelsson Stigaeus ,kuollut 1630

poika: Jacobus Clementis Stigelius/Stichaeus, kuolut 1679
vaimo: Karin Eriksdotter Alftana, vihitty 1639 jälkeen, kuollut 1700.

Karin Eriksdooter Alftanan isä:Erikus Erici Alftanus
äiti: Elin Mårtendotter Brennerus.

Yllä olevan käräjäkirjan perintöä vaatii Nicolaus Hammarmanin tytär Elin/Helena Hammarman lainlukija Johan Mårtenson Brennerukselta.

Toisen vaatimnuksen kohde on luutnantti Bent Bengtsson, jonka vaimo Anna Henriksdotter oli Henrik Mårtensson Brenneruksen tytär ja Johan Brenneruksen sisarentytären 2. puoliso.

Miksi Anna Johansdotter Someran kummankin puolison lapsilla on yhteys Brändön Brennerus sukuun?

Onko Nils Hammermanin vaimo Karin Brennerus sisaruksia vai heidän lapsiaan.

Tiedämme, että Someron Bartholdus Johanniksen vaimo oli Birgitta Michelsdotter.
Toisaalta Ericus Erici Alftanus tuli Taivassalon kirkkoherraksi Carpelan sukuisten kirkkoherrojen jälkeen.
Erik alftanusken äitiä ei tunneta.

Birgitta Michelsdotterin isäksi sopisi hyvinkin Taivassalon khr Michel Carpelan.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16138&page=6
Kivipään pohdintoihin pitää liittää isokyrön khr luettelo:
Kirkkoherrat
Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) 1587 † 1604
Johannes Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1189) 1604 † 1611
Matthaeus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1623) 1611 † 1622
Georgius Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1918) 1622 † 1644
Isaacus Henrici Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=287) 1644 † 1670
Israel Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=75) 1672 † 1712
Nicolaus Jacobi Aeimelaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=18) 1712 † 1750

Bülow- ja Somerus-sukujen pohdiskeluista sain innoituksen kirjata tämän otsikon alle joitain mietteitäni Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin (k. 1630) perhesuhteista. Sigfrid oli naimisissa (ainakin) kaksi kertaa ja hänen leskensä nimi oli Catharina Mattsdotter. Perinnönjakokiistan perusteella Sigfridin lapset olivat ensimmäisestä avioliitosta.

Sigfrid tunnetaan nimellä Raumannus, mutta asiakirjojen mukaan hän käyttää sitä vasta aivan elämänsä lopulla. Siksi pidän mahdollisena, että hän on ottanut tuon nimen 2. vaimonsa suvulta eli Sigfrid olisi ollut Rauman kirkkoherra Matthias Sigfridin vävy ja Jonas Raumannuksen lanko.

Sigfridin perinnönjakokirjan allekirjoitti v. 1631 kahden lainlukijan lisäksi Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus, jonka kolmas vaimo oli nimeltään Brita Henriksdotter. Ramsayn mukaan Brita oli Isokyrön rovastin Jacobus Sigfridi Geetin tyttärentytär. Ennen Joachimia Brita oli aviossa Matts Andersson till Botilan kanssa. Britan Henrik-isää ei kai tiedetä, mutta ilmeisesti hän ei ollut rälssimies. Pohdin josko Sigfrid olisi ollut Britan veli. Tämä selittäisi maisteri Joachimin roolin Sigfridin perinnönjaossa kuin myös sen miksi Turun koulun konrehtori Sigfrid sai pitää virkansa Joachimin hoitaessa piispan tointa 1625-27 sekä myös miksi Sigfrid sai hyvän kirkkoherrapestin Turun liepeille Piikkiöön v. 1628.

Oletukseni mukaan Piikkiön lainlukija (1608-11) Sigfridus Henrici oli sama mies kuin myöhempi Turun konrehtori ja Piikkiön kirkkoherra. Piikkiön lainlukijaksi tuolloin valitulla oli todennäköisesti arvovaltaisia tukijoita. Valinnan teki Piikkiön kihlakunnantuomari Henrik Tönneson till Perno (Wildeman), jonka sisar Brita oli em. kappaleessa mainitun Britan tädin Anna Jakobsdotter (Geet) puolison Anders Larsson till Botilan ensimmäinen vaimo. Näin ollen jos Sigfrid olisi tuon Annan sisarenpoika, niin jonkinlainen lainlukijavalinnan selittävä sukukytkentä olisi löydettävissä.

Brita Henriksdotterin 1. puolison Mattsin Lars-veljen tytär Margareta avioitui Samson de la Motten kanssa. Margaretan tyttärentyttären tytär oli Sigfridus Henricin pojanpojan pojan vaimo. Vänrikki Erik Forsellin avio aatelisneidon eli Susanna Gyldenstolpen kanssa voisi selittyä molempien sukujen vanhoilla kytkennöillä. Ja kun tiedämme, että em. Lars Andersson till Botilan 1. vaimo ja em. Margaretan äiti oli Margareta Munck Somerolta, niin mahdollinen yhteys Somerus-sukuiseen Johannis Johannikseen alkaa "polttamaan", varsinkin jos JJ:n puoliso Anna on Kristoffer Mannersköldin ja Margareta Munckin tytär.

Olisiko mahdollista, että Isokyrön khr Paturin vaimo oli Brita Henriksdotterin sisar.

Koska Somerus suku selvästi liittyy jotenkin Kulosaaren Brennerus sukuun, jonka tyttären poika oli Israel Alftanus, voisi ajatella, että tuo Brita Henriksdotterin ja mahdollisesti myös Margareta Henriksdotterin isä liittyy jotenkin Alftansu-Brennerus sukuun, mikä selittäisi Israelin siirtymisen Isooonkyröön.

Kuka tuo Henrik olisi ollut?
Ei voi olla Erik Alftanuksen poika Henrik, sillä aika ei passaa.
Ei oikein myöskään kirjuri Henrik Hansson, sillä olisi liian vanha, eikä tuollaisia tyttäriä tunneta.
Henrik Mårtensson Brenneruskin taitaa olla liian nuori.

Johannes (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1140) N.N. ainakin 1549–1563
Bartholdus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=190) ainakin jo 1567 † luultavasti 1597
Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) 1597 † luultavasti 1612
Thomas Marci Brygjer (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=309) 1613–1622
Simon Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1919) 1624 † 1640
Nicolaus Magni Hammarmannus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=883) 1642 † 1664
Henricus Petri Procopaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2034) 1665 † 1678

Johannes Bartholdin vaimo oli Margareta N. leski 1623.
Isokyrön khr Jöran Paturin vaimo oli Margareta Henriksdotter.
Jöran Paturin veli oli Someron khr Simon Patur.

Melkein uskaltaisin vannoa, että Margareta Henriksdotter oli Johan Bartholdin leski ja sittemmin Jöran Paturin vaimo.

Tällä kaavalla Brita Henriksdotter olisi ollut Johan Johansson Someruksen täti.

[Kivipää]

Isokyrön khr ennen Israel Alftanusta oli Jöran Paturi, kotoisin Turusta.

Paturin vaimo oli Margareta Henriksdotter.
Turun käräjät 1647
Isonkyrön entisen kirkkoherran Jöran Pathurin leski Margareta Henriksdr kyselee miehensä myymän talon perään. Jochim Eikman oli ostanut tämän Koulukadulla sijainneen talon.

Somerus sisarusten yhteydessä tulee esille eräs kiinnostava seikka, jota ei liene huomattu.

Someron khr Bartholdus Johannis
leski Birgitta Michelsdotter leski 1597

poika: Johan Bartholdi
Margareta N. leski 1623


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16138&page=6
Kivipään pohdintoihin pitää liittää isokyrön khr luettelo:
Kirkkoherrat
Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) 1587 † 1604
Johannes Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1189) 1604 † 1611
Matthaeus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1623) 1611 † 1622
Georgius Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1918) 1622 † 1644
Isaacus Henrici Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=287) 1644 † 1670
Israel Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=75) 1672 † 1712
Nicolaus Jacobi Aeimelaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=18) 1712 † 1750


Olisiko mahdollista, että Isokyrön khr Paturin vaimo oli Brita Henriksdotterin sisar.

Koska Somerus suku selvästi liittyy jotenkin Kulosaaren Brennerus sukuun, jonka tyttären poika oli Israel Alftanus, voisi ajatella, että tuo Brita Henriksdotterin ja mahdollisesti myös Margareta Henriksdotterin isä liittyy jotenkin Alftansu-Brennerus sukuun, mikä selittäisi Israelin siirtymisen Isooonkyröön.

Kuka tuo Henrik olisi ollut?
Ei voi olla Erik Alftanuksen poika Henrik, sillä aika ei passaa.
Ei oikein myöskään kirjuri Henrik Hansson, sillä olisi liian vanha, eikä tuollaisia tyttäriä tunneta.
Henrik Mårtensson Brenneruskin taitaa olla liian nuori.

Johannes (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1140) N.N. ainakin 1549–1563
Bartholdus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=190) ainakin jo 1567 † luultavasti 1597
Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) 1597 † luultavasti 1612
Thomas Marci Brygjer (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=309) 1613–1622
Simon Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1919) 1624 † 1640
Nicolaus Magni Hammarmannus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=883) 1642 † 1664
Henricus Petri Procopaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2034) 1665 † 1678

Johannes Bartholdin vaimo oli Margareta N. leski 1623.
Isokyrön khr Jöran Paturin vaimo oli Margareta Henriksdotter.
Jöran Paturin veli oli Someron khr Simon Patur.

Melkein uskaltaisin vannoa, että Margareta Henriksdotter oli Johan Bartholdin leski ja sittemmin Jöran Paturin vaimo.

Tällä kaavalla Brita Henriksdotter olisi ollut Johan Johansson Someruksen täti.

Mielenkiintoista Benedictus. Jos Joachim Stutaeuksen leski Brita Henriksdotter olisi Johannes Johanniksen täti ja Piikkiön kh. Sigfridus Henrici Britan veli, niin Sigfridus olisi Johanneksen eno, mikä selittäisi erittäin luontevasti Maarian kappalaisen Johanneksen keskeisen roolin S:n perinnönjakokiistassa viisi vuotta tämän kuoleman jälkeen. Maisteri Joachim oli kuollut v. 1633, joten hän ei vuoden 1631 perinnönjaon tapaan enää voinut edustaa sukua (?) Sigfridin lesken kiistellessä perinnöstä tämän lasten kanssa.
_____________
Matti Pesola

[Benedictus]

Brita Henriksdotterin ja Margareta Henriksdotterin lisäksi oli vielä kolmas Henriksdotter joka ajallisesti ja sosiaalisesti saattaisi hyvinkin olla samoja sisaruksia.
Huomioiden vielä, että Paturi myi Koulukadun talon Joachim Eichmanille.

Hämeenkyrön khr Henrik Jacobsson Finnån vaimo oli Valborg Henriksdotter.

P ainakin jo 20.4.1608 Valborg Henriksdotter, K Turku (haudattiin tuomiokirkkoon 29.4.) 1687. Valborg Henriksdotter asui leskeksi jäätyään Turussa tyttärensä Elisabetin ja vävynsä raatimies Hans Hansson Plagmanin (joka oli porvarissäädyn valtiopäivämies Tukholmassa 1659 ja 1660) luona. Tyttärenpoika, Käkisalmen läänin kihlakunnantuomari Johan Plagman aateloitiin 1687nimellä Ehrnrooth.

Kadonneissa tiedostoissa keskusteltiin Henrik Finnån vaimon osuudesta Turun Dirickalan taloon,joita olikin 2 kpl.
Finnån vaimo eli liki sata vuotiaaksi.
Finnån tytär oli Uudenkaupungin Eichmanin vaimo.

[Benedictus]

Brita Henriksdotter mainitaan Isokyrön kirkkoherra Jacob Geetin tytärentyttärenä.

http://runeberg.org/frfinl/0150.html

Brita Henriksdotter mainitaan perineen 1628 tädiltään, äitinsä sisarelta Anna Jacobsdotterilta tämän isänperintönä saaman Geitilän tilan Luonnonmaalta.Britan puoliso oli Annan poikapuoli Matts Andersson till Botila.

Kiinnostavaa on, että Henrik Finnån edeltäjiä Hämeenkyrön kirkkoherrana oli Lars Torstensson Geet, Isokyrön kirkkoherra Jacob Geetin serkku tai pikkuserkku tai jotain.
Seuraajana oli Mårten Friis, jota on laitettu myös Frisius suvun isäksi, mikä lienee väärä arvio.
Mårten Friis omisti Danskilan tilan Maskussa.
http://www.genealogia.fi/genos/50/50_94.htm

Oliko Frisiusten esiäiti tuon Tohrin tytär?

Kolmas edeltäjä oli:
Stuth, Gregorius Michaelis (1500–1561)

Mulli, Grels / Greger Michelsson / Mickelsson
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1549.


Stutaeus, Joachimus Matthiae (K 1633)

Ioachim / Ioachimus Matthiae / Matthaei, Joakim / Jockhim / Jochum Mattsson
S kaiketi Ilmajoki, oletettavasti 1570-luvulla. V Ilmajoen kirkkoherra Matthias Laurentii Stutaeus eli Stuut ja Sofia Grelsdotter.

K Turku 1633.
P1 Anna Eriksdotter (Sursill) hänen 2. avioliitossaan, ”ontui molempia jalkojaan”, K Turku 28.8. (haudattiin tuomiokirkkoon 31.8.) 1608, P1 V Pietarsaaren kirkkoherra Ericus Johannis Tenalensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2459) ja Magdalena Eriksdotter Sursill; P2 joulukuu 1609 Margareta Henriksdotter (Speitz), K Turku (haudattiin 26.10.) 1623, P2 V useiden maatilojen omistaja Sääksmäellä, alilaamanni Henrik Jakobsson (Speitz) ja Margareta Tomasdotter hänen 1. avioliitossaan; P3 Brita Henriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 13.12.1637, jolloin vaati oikeudessa Hartwig Wölichiltä ulosmitattavaksi tämän maksamatta olevaa velkaa.
Anna Eriksdotterin P1 Ilmajoen kirkkoherra Petrus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1966), K Ilmajoki ehkä noin 1671/72.


JACOB FINNÅN LESKI

P Margareta Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan, K 1605, PV Turun kaupungin porvari Henrik Myllar ja Agnes N.N.
Margareta Henriksdotterin P2 huhtikuu 1590 Finnon seuraaja Turun katedraalikoulun rehtorina ja Maarian kirkkoherrana, myöhemmin Maarian pastoraatin säilyttäen Turun kirkkoherra, maisteri Gregorius Martini Teet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2453) hänen 1. avioliitossaan, K 1615.


GREGORIUS TEETIN LESKI
K alkuvuodesta 1615.
P1 huhtikuu 1590 Margareta Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K 1605, P1 V Turun kaupungin porvari Henrik Myllar ja Agnes N.N.; P2 1610 Margareta Tomasdotter hänen 2. avioliitossaan, K 1625, P2 V Sääksmäen kihlakunnan voudin kirjuri Tuomas Perttelinpoika / Tomas Bertilsson ja Valpuri Henrikintytär / Valborg Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan.
Margareta Henriksdotterin P1 Teetin edeltäjä Turun katedraalikoulun rehtorina ja Maarian kirkkoherrana Jacobus Petri Finno (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=649), K Turku syyskuu 1588.
Margareta Tomasdotterin P1 lainlukija, alilaamanni Henrik Jaakonpoika / Jakobsson, K 1606.


Kuten nähdään oli Margareta Thomasdotterin 2. puolison 1. vaimo Henrik Jacobsson Finnån äiti.
Margaretan tytär oli siis Joachim Stutaeuksen 2. vaimo.
Joachim Stutaeuksen 3. vaimo Brita Henriksdotter voisi siis hyvinkin olla Henrik Finnån vaimon Valborg Henriksdotterin sisar.


IV Isak Petterinpoika Gumse (4500), (Taulusta 3, isä Petter Gumse) (http://www.annelikotisaari.net/brita.o.sursill.htm#Taulu%203) Isonkyrön nimismies, s. noin 1663, k. 27.3.1722 Isokyrö (GS 7649).

Puoliso: Vihitty ennen 1686 Catharina Palm (4742) k. jälkeen 1737. Catharina, Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanuksen sisarentytär. Eli Isossakyrössä 1737.


Yllä oleva Catharina Palm lienee Anna Alftanan tytär, eli Karin Eriksdotter Alftana-Stickeliuksen sisarentytär.


Isak Gumsen esiisäksi mainitaan Jacob Geet.


Israel Alftanuksen yksi vaimoista oli Johannes Frisiuksen tytär.


Yllä oleva soppa ei oikein vaikuta sattumien summalta enemmänkin suvun sisäiseltä nainnilta.
Vaikuttaisi, että Isokyrö, Hämeenkyrö ja Somero ovat vahvasti saman klaanin hallinnassa. Osin myös Tuomiokirkko.

[Kivipää]

Jonkinlainen (suku)piiri pieni pyörii-asetelma noista tulee mieleen. Mutta niinhän se meni ns. paremmissa piireissä. Muutaman viime päivän aikana minulle on vahvistunut käsitys siitä, että Brita Henriksdotter on olennainen avainhenkilö selittämään erityisesti Joachim Stutaeuksen ja ehkäpä myös Johannis Johanniksen tärkeät roolit Sigfridus Henrici Raumannuksen elämässä ja perinnönjaossa. Britan ja Sigfridin sisaruus tekisi monet asiat ja tapahtumat ymmärrettäviksi. Seuraavassa kooste niistä.

1. Piikkiön lainlukija (1608-11) Sigfridus Henrici. Piikkiön kihlakunnantuomarina eli lainlukijan valitsijana oli tuolloin Henrik Tönnesson till Perno (Wildeman), jonka sisaren poika Måns Andersson till Botila oli Brita Henriksdotterin puoliso.

2. Turun koulun konrehtori (1618-25 ja 1625/1626-28) Sigfridus Henrici, joka menetti virkansa piispa Ericus Ericin toimesta. Piispa kuoli viimeistään kesäkuun alussa 1625, minkä jälkeen tuomiokapitulia johti pari vuotta Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus. Maisteri Joachimin kaudella Sigfrid pääsi takaisin konrehtoriksi, josta hänet oli elämäntapojensa vuoksi erotettu. Tuollainen paluu kirkon virkaan ei olisi onnistunut ilman Stutaeuksen tukea. Hänen, jonka vaimona oli em. Brita Henriksdotter. Leinbergin mukaan tämä entinen konrehtori kuoli v. 1630.

Uuden piispan Isaacus Rothoviuksen viranhoidon alussa kotimaahan palasi maisteri Martinus Henrici Stodius, joka 20.6.1627 esitti tuomiokapitulille hallitsijan suosituksen valinnastaan Turun koulun konrehtoriksi. Sigfridin asema oli kuitenkin niin vahva, että Stodius joutui tuon ensimmäisen lukuvuoden olemaan käytännössä tuntiopettajana, koska hänet mainitaan konrehtorina vasta seuraavana vuonna. Sigfrid luopui konrehtoraatista siirryttyään v. 1628 Piikkiön kirkkoherraksi. Ilman maisteri Joachimin voimakasta tukea tuomiokapitulissa Sigfrid ei olisi mitenkään voinut jatkaa konrehtorina Stodiuksen tultua Turkuun hallitsijan suosituskirje mukanaan.

3. Piikkiön kirkkoherra (1628-30) Sigfridus Henrici. Piikkiö oli tuolloin sen verran merkittävä seurakunta, että sen kirkkoherraksi tuskin oltaisi ilman vaikutusvaltaista tukea valittu henkilöä, joka vain kolme vuotta aiemmin oli pantu Turun koulusta viralta. Luultavasti hänet olisi siirretty johonkin vähäpätöiseen toimeen jo noiden v. 1625 potkujen jälkeen. Näyttää siltä, että Stutaeuksen tuki vakuutti myös piispan ja Sigfrid sai kirkkoherrapestinsä. Leinbergin mukaan hän kuoli v. 1630.

4. Vuosi Sigfridin kuoleman jälkeen laaditun perinnönjakokirjan allekirjoittivat kaksi lainlukijaa ja maisteri Joachim. Nähdäkseni Joachim ei ollut tuossa roolissa kirkonmiehenä, vaan sukupiirin edustajana. Lapset olivat täysorpoja, koska heidän äitinsä oli kuollut jo aiemmin. Lasten äidin henkilöllisyyttä ei tiedetä, mutta jotain perittävää lapsille taisi jäädä, koska äitipuoli uuden puolisonsa kanssa olivat tyytymättömiä jakoon. (Lasten täti?) Brita Henriksdotter eli tuolloin vielä. Joachim kuoli v. 1633.

5. Sigfridin lesken ja tämän uuden puolison aloitettua käräjöintiprosessin perinnönjakoa vastaan v. 1635 perinnönjakokirjan esitteli oikeudelle Maarian kappalainen Johannes Johannis. Mitään muuta luontevaa selitystä hänen tuolle roolilleen ei ole paitsi jonkinasteinen sukulaisuus. Benedictuksen hypoteesi sitä, että Johannes olisi ollut Brita Henriksdotterin sisarenpoika selittäisi koko paketin, sillä silloin mahdollisesti Sigfrid olisi ollut Johanneksen eno.
______________
Matti Pesola

[Benedictus]

Kristoffer Pehrsson till Wiiala (i Akkas socken), ratsumies Sinetti
(http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies393.jpg)
Hän oli Kristoffer Persson till Wiala, Turun hovioikeuden ensimmäinen ei-aatelinen asessori. Kristofferin vaimo 1. oli Carin Israelsdotter Sillantaka (Laamanninkäräjät Kalvolassa 9.3.1615: Christoffer Persson, jorde skiffte med sin svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka... Sin kära hru Carin Israelsdotter...) ja 2. vaimo Sofia Jacobsdotter. Kristofferilla tiedetään olleen ainakin seuraavat lapset: Christoffer Kristofersson, Johan Kristofersson, N. Kristofersdotter (aviossa ilmeisesti Hans Ericsson Finne till Kuurilan kanssa). Annaa ei valitettavasti vain löydy.

Ylläolevassa liiteessä mainitaan Kritoffer Perssonin vaimon veli ivar Israelsson i Sillantaka.
Tämän Ivarin leski oli Kirstin Kristoffersdotter till Alnäs, jonka 2. puoliso oli Henrik Finnån pojan appi Henrik Jönsson Laitila Hämeenkyrön Laitilan isäntä.

Hämeenkyrön Laitilan isäntö Henrik Jönsson ja kanssa perijänsä Eskil Gregersson jakoivat Laitilan perintöä 1601.
Gregersson nimi viittaisi vahvasti kirkkoherra Gregorius Stuuttiin.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459&highlight=stuut


Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1218

Jos Brita, Margareta ja Valborg Henriksdotter ja Sigfrid Henriksson olisivat sisaruksia, olisi meillä todella vaikutusvaltainen ja papillinen sukukooste, jonka sisältä tuo Anna Kristoffersdotterkin hyvinkin löytyisi.

[Outika]

Johannes Bartholdin vaimo oli Margareta N. leski 1623.
Isokyrön khr Jöran Paturin vaimo oli Margareta Henriksdotter.
Jöran Paturin veli oli Someron khr Simon Patur.

Melkein uskaltaisin vannoa, että Margareta Henriksdotter oli Johan Bartholdin leski ja sittemmin Jöran Paturin vaimo.

Tällä kaavalla Brita Henriksdotter olisi ollut Johan Johansson Someruksen täti.

Pappissäädylle oli aikaisemmin ominaista, että pappien pojista yksi tai useampi luki isänsä tavoin papiksi. Pojat saivat usein kappalaisen tai kirkkoherran viran isänsä tai vaimonsa isän hoitamassa seurakunnassa. Toinen melko yleinen käytäntö oli, että seurakuntaan otettiin kirkkoherraksi tai kappalaiseksi pappi, joka solmi avioliiton leskeksi jääneen papinemännän kanssa. Tämä antoi leskelle ja lapsille tarvittavan toimeentulon, jonka järjestäminen muulla tavalla olisi ollut noina aikoina varsin vaikeata. (Lähde: Arno Forsius: Camaneus ja Orraeus -sukujen papit 1500- ja 1600 -luvun Hollolassa)

[Benedictus]

Tavastius, Dionisius Henrici (K 1588)

Dionysius / Dyonisius Henrici, Nisius Henriksson
Luultavasti Hämeestä kotoisin.
Kalajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5023) kirkkoherra 1578, sai kollaatiokirjeen virkaan 24.6.1581.
Testamenttasi kuninkaalle 17 luodin painoisen hopeatuopin.
K Kalajoki 1588.
Henricus Dionysii (K 1619)

Henrich
V Jully Ramsayn (1909–1916) mukaan Kalajoen kirkkoherra, Lempäälän Hietaniemen omistaja Dionisius Henrici Tavastius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2446) ja N.N.
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis) ainakin jo 1610.
Pappissäädyn valtiopäivämies Örebrossa kevättalvella 1617.
Jully Ramsayn mukaan omisti isänsä perintönä Lempäälän Hietaniemen yhdessä veljensä Johannes Dionysiin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1170) kanssa.
K Turku (haudattiin tuomiokirkkoon 3.6.) 1619.


Mahtaisiko tässä olla Brita ja Sigfrid Henrikinlasten isä?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466683


Kiinnostavaa, että Hietaniemen toinen talo mainitaan Kristoffer Jönssonin nimissä.

Voisikohan tässä olla Anna Kristoffersdotterin isä?


Hietaniemen hankki itselleen Henrik Dionysiin serkku 1630.


Johannes Stenonis (K noin 1636)

Johan Stensson
S ilmeisesti Lempäälä, jossa hän omisti isänperintönä osuuden Hietaniemen tilaan.
Ylioppilas (Johannes Stenonis Finno) Uppsalassa 14.12.1599.
Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) kappalainen, mainitaan 1603–1611, virassa mahdollisesti jo 1590-luvulla nimellä Hans; Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kirkkoherra 1611, sai kollaatiokirjeen 23.11.1611.
Johannes Stenonis lunasti Hietaniemen tilan Lempäälästä itselleen 1630 ja hankki lisää maaomaisuutta muun muassa Vesilahdelta.
K Pirkkala noin 1636.
P Kirstin (Kristina) Arvidsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Kirstin Arvidsdotterin P2 Maarian apulaispappi Laurentius Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1397), mainitaan 1640.


Laurentius Johannis (mainitaan 1640)

Lars Johansson
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kirkkoherran apulainen, mainitaan 1640. Mahdollisesti sama Laurentius Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1396), joka mainitaan Pirkkalan pitäjänapulaisena 1638–1639.
P Kirstin Arvidsdotter hänen 2. avioliitossaan.
Kirstin Arvidsdotterin P1 Pirkkalan kirkkoherra Johannes Stenonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1208), K Pirkkala 1636.


Kiinnostavaa, että Stenoniksen lesken toinen puoliso on juuri sattumalta Maarian khr Johannes Johannis Someruksen apupappi.


Hietaniemen suvun Turun haaraa on myös porvarisuku Tavast.


Ei tunnu mahdottomalta, että Jacob Geetin tytär olisi naitettu Kalajoen kirkkoherran pojalle.


http://juhansuku.blogspot.fi/2011/07/turun-porvari-tavastit.html



Jön Henriksson Hietaniemi, Dionyius Henriksson ja Sten Henriksson olivat veljeksiä.
Henrik Dionysiusson ja Cristoffer Jönsson lienevät siis serkut.


Brita Henriksdotter ja Anna Kristoffersdotter olisivat pikkuserkut.



Britan sisarena Margareta Henriksdotter Somerus-Paturin poika Johan Johansson Somerus olisi juuri laillinen sukuavioliitto äidin pikkuserkun kanssa.

[Outika]

Kiinnostavaa, että Hietaniemen toinen talo mainitaan Kristoffer Jönssonin nimissä.

Voisikohan tässä olla Anna Kristoffersdotterin isä?Kuka tämä Kristoffer Jönsson oli?

Tarkoittaako Lempäälän Hietaniemessä vuonna 1619 näkyvä Herr Johannes nyt tätä tekstissä mainittua Johannes Stenonista, jolla oli perintönä oikeus tilaan ja lunastikin sen myöhemmin itselleen.

Petraeuksen tuomiokapitulissa käsiteltiin 1657 seuraavasti Tuderuksen asiaa:"Herra Johannes Tuderus, joka on sukua Hailuodon autuaan kirkkoherran tyttärelle, pyytää häntä vaimokseen.- Äänet: Maisteri Anders (Nycopensis): He ovat liian läheisiä. Hän voi saada jonkun sukunsa ulkopuolelta. -Maisteri Abraham (Thauvonius) Jos avioliitto kuitenkin sallittaan, hänen täytyy maksaa sakot.(Voi herran pieksut)- Maisteri Georgius (Alanus): Hän tulkoon sisään, jotta voimme kuulla hänen mielipiteensä, koska he näyttävät olevan sukua kolmannessa polvessa.-Piispa sanoi: Etekkö voi, Herra Johannes Tuderus luopua tästä avioliitosta?-Herra Johannes: Sitä en voi omantuntoni mukaan tehdä, koska hän on kiintynyt minuun ja torjunut monia hyviä miehiä, jotka ovat tarjonneet hänelle kunniallista avioliittoa.- Herra Johannes Tuderus poistui. (Tarina ei kerro sakon määrää)
Tämä on yksi niistä merkittävistä dokumenteista, joihin toivoisi selityksen. Kysynkin, voidaanko ajatella että jos kyseessä oli sukulaisuus kolmannessa polvessa, voisiko se tarkoittaa sitä että Bartholomeus Someruksen ja Johannes Tuderuksen vaimon isän tai äidin puolelta kolmannessa polvessa olisivat olleet sisarukset???

[Benedictus]

Turun porvari-Tavastit(Juhan suku-uutiset)



Henrik Jönsinpoika omisti Lempäälän Hietaniemen ja oli mahdollisesti sama kuin se saman niminen vouti, joka tuli erään Erik Jörmelin tappamaksi vuoden 1555 paikkeilla. Henrikin leski Karin Pederintytär sai 1561 korvausta Hauhon Kokkilan talosta, joka oli otettu häneltä pois. Henrikillä ja Karinilla oli lapset:

1. Jöns Henrikinpoika, sai kahden talon rälssivapauden, k. ennen 1588, pso. Margareta.
2. Dionisius Henrici Tavastius, Kalajoen khra 1578-88.
3. Sten Henrikinpoika, mahdollisesti kenttäsaarnaaja, pso. rälssimiehen tytär Valborg Henri-kintytär.
4. Matts Tavast, porvari Turussa , k. 1610, ks. alla.

***

Matts Tavast oli porvari Turussa, jossa hän omisti talon Jokikadulla. Eräs saman niminen porvari oli raatimiehenä 1572-82 ja voisi ajallisesti olla sama Matts. Hänet haudattiin tuomiokirkkoon 10.1.1610 “kaikkien kellojen soidessa", leski Brita eli Turussa ainakin vielä 1616. Heillä oli lapset:

1. Henrik Tavast, kauppias Turussa, main. 1624, sekä läänitysvouti, ks. alla.
2. Johan Tavast, kapteeni, linnanvouti, k. 1656.
3. Elisabet Tavast, saivat siskonsa Britan kanssa äidinperinnöksi kumpikin neljäsosan Lempäälän Hietaniemen talosta.
4. Brita Tavast.
5. Matias Tavast, haud. 1617 tuomiokirkkoon.
6. Nimetön lapsi, haud. 1599 tuomiokirkkoon.


Yllä oleva Jöns Henriksson lienee Kristoffer Jönssonin isä.
Veljensä Sten Henriksson taasen lienee Johannes Stenoniksen isä.

Mielestäni vaikuttaisi, ettei porvari Mats Tavast ole Hietaniemi vaan vaimonsa, koska yllä mainitaan tyttärien perineen äidinperintönä neljänneksen Hietaniemestä, eli puolisonsa olisi Hietaniemen tytär.

Kuk ja miten omisti Hietaniemen ei oikein selviä, sillä kylän kahden talon henkilöinä näkyy useampia perheen jälkeläisiä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466588
Kiinnostavaa, että 1584 mainitaan Jöns Henriksson Kaljahousun efterleverska Margareta.
Muistelisin, että joku Hämeen kirkkoherroista omasi liikanimen kaljahousu,mutten ehdi nyt etsiä Kuka?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468122
Cristoffer mainitaan vielä 1621, sekä Philippa Eriksdotter, joka voisi olla leskensä.
Toisella tilalla mainitaan her Hans i Pirkkala eli Johannes Stenonis.

Kiinnostavaa olisi tietää kuka tuo Kristoffer oli?

Tuohon sukulaisuuteen Tuderuksesta voisi pohtia Kalajoen khr:n kappalaista Erik Frosterusta, joka oli Hailuodon 1. kirkkoherra. Oliisko vaimonsa Karin Kalajoen khr Dionysius Henrikssonin tytär.
Sigfridus Canutin vaimo oli Brita Eriksdotter eli varmaankin Erik Frosteruksen tytär.

[Kivipää]

Kiinnostavia linjauksia jälleen Benedictukselta. Patronyymin lisäksi on hyvin tärkeää pohtia ikä- eli sukupolvikysymystä. Jotenkin tuntuu siltä, ettei Henricus Dionysii ikänsä puolesta sopisi Brita Henrikintyttären ja/tai Sigfrid Henrikinpojan isäksi. Margareta Henrikintyttärestä puhumattakaan, jos tällä oli n. v. 1600 syntynyt poika (Johannes Johannis).

Henricus Dionysii tunnetaan julkisuudessa vuodesta 1610 lähtien. Samoihin aikoihin Brita oli naimisissa Måns Andersinpojan kanssa ja Sigfrid toimi lainlukijana. Brita ja Sigfrid olivat todennäköisesti syntyneet viimeistään 1580-luvulla. Henricus Dionysii, jonka isä oli Kalajoen kirkkoherrana 1578-88, oli luultavasti syntynyt niihin aikoihin. Ollakseen em. henkilöiden isä, Henricuksen olisi pitänyt syntyä viimeistään 1550-luvulla. Toki se voi olla mahdollista vai voiko tulevalla Kalajoen pappi Dionisiuksella olla jo tuolloin syntynyt poika? Epäilen vahvasti moista.

Tämä ikäongelma liittyy myös tämän keskusteluketjun otsikon henkilöön, sillä monessa netissä esiintyvässä sukupuussa Erik Raumannus mainitaan (yhä edelleen) Gregorius Raumannuksen pojaksi, vaikka Yrjö Kotivuori löysi jo vuosia sitten dokumentin siitä, että Erik oli Sigfridinpoika. Koska Gregorius mainitaan syntyneeksi v. 1608, niin "sopivaisuussyistä" Erik on niissä sukupuissa mainittu v. 1627 syntyneeksi. Kuitenkin Erik oli jo v. 1643 Vetelin kappalaisena, minkä jo viimeistään pitäisi saada nuo sukupuiden rakentelijat vakuuttuneiksi asian mahdottomuudesta. Mutta ei, sillä tuo väärä patronyymitieto jatkaa kulkuaan...
________________
Matti Pesola

[Kivipää]

Turun kirkkoherra Joachim Stutaeuksen lesken on eri yhteyksissä mainittu olleen etunimeltään Brita (Henrikintytär). Oheisessa linkissä lesken nimeksi mainitaan kuitenkin Elin. Samapa tuo, kunhan hän oli Sigfridin sisar:confused:.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=125
_____________
Matti Pesola

[Benedictus]

Tavastit eivät näytä olleen helposti selvitettävä porukka.

Pohdein itsekin tuota ikäkysymystä ja se on kuten Kivipää sanoo mahdoton yhtälö.

Mutta...
Hietaniemi onkin paljon kompliseeratumpi paikka mitä yhtäkkiä katsoen tuntuisi.

Ketä ja mitä olivat nuo Hietaniemiläiset? He pomppivat isojen seurakuntien haltijoiksi ja ovat pormestareit aja linnanvouteja ym.

Ajalisesti Henrik Dionyiosson ei käy Brita Henriksdotterin saatika Margareta Henriksdr isäksi.

Muttta 1585 siellä näkyy Jöns Henrikssonin poika Henrik Jönsson joka useamman vuoden vastaa ratsupalvelusta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466588
Isänsä mainitaan jo 1584 kuolleksi, koska puhutaan Jöns Hnerikssson Kaljahousun efterleverska Margaretasta.

Jonkun pitäjän kirkkoherraa nimitettiin kaljahousuksi, oliko kyse juuri Jöns Hnerikssonista?

Kysymys onkin , jos Johan Someruksen äiti oli Margareta Henriksdr Hietaniemi ja Anna Kristoffersdr:n isä Kristoffer Jönsson niin Margareta ja Anna olisivat olleet serkkuja.

Tuohon sukunaintiin:
Susanna Sigfridotterin äiti oli Brita Eriksdotter.

Sigfridus Canuti (K 1646)

Sigfrid Knutsson
Limingan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5053) kappalainen noin 1623; Hailuodon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5007) kirkkoherra seurakuntalaisten anomuksesta ja Turun tuomiokapitulin nimittämänä 30.11.1625.
K Hailuoto 1646.
P Brita Eriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1669, mainitaan vainajana 1671.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468122
Hietaniemessä näkyy 1621 Cristoffer
1629 Philippa Eriksdotter.

Olisikohan tuossa kyse sisarista, silloin Anna Kristofferdotterin pojanpoika Tuderus olisi ollut Susannan serkun poika , mikä passaa pakettiin .

Eli olisivat olleet Erik Frosterusken tyttäriä.
Erik Frosterus taasen oli Kalajoen kirkkoherra Dionydius Henrikin kappalainen.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1309&highlight=hietaniemi

[Pekka Hiltunen]

Mielestäni vaikuttaisi, ettei porvari Mats Tavast ole Hietaniemi vaan vaimonsa, koska yllä mainitaan tyttärien perineen äidinperintönä neljänneksen Hietaniemestä, eli puolisonsa olisi Hietaniemen tytär.

Sääksmäen vouti Jöns Henrikssonin tultua murhatuksi virkatointaan suorittaessaan muutti leski Karin Persdotter lapsineen Turun linnaan. Luulen, että heidät on hyvin dokumentoitu. Linnassa asui myös mm. Pontus De LaGardie ja sitten 1690-luvun alussa pikkulapsena orvoksi jäänyt Jaakko D. veljensä ja sisarensa kanssa. Heidän "hovineitonaan" eli lapsenpiikanaan toimi Elisabet Pontusdotter. Turun porvari Henrik Matsson Tawastin 2. vaimo näyttää olleen Margareta Pontusdotter, Pontus D:n entisestä liitosta olleen Elisabet-tyttären pojantytär. Henrik T:n 2. avioliton ainoa lapsi oli Erik, joka oli Tavastierna-suvun kantaisä, minkä olen toisessa ketjussa osoittanut.

Eikö voudin kuoltua ole Hietaniemi jäänyt leskelle ja lapsille? Kyseessä oli varmaankin läänitys ja kruununtila, jota ylläpidettiin ratsutilana. Karin Persdotter on vaatinut osuuttaan toisesta tilasta, joten hänkään ei ole alkujaan Hietaniemestä. Yksi pojista, taisi olla pappi Sten, varusti tilan ratsumiehen. Arvelen, että pappispoikien ja porvari Matsin kesken on isänperintö jaettu jo tuossa vaiheessa, mutta äidinperintö on jäänyt jakamattomaksi seuraavaan polveen. Olen jossain esittänyt, että Brita Mattsdotter mahdollisesti vaati äidinperintöä siinä vaiheessa, kun itse asettui Hietaniemeen vaimoksi (Fris-Frisius - Steen-Stenius - ketju).

PH

[Benedictus]

Hietaniemen kahden tilan isäntä Jöns Henriksson Kaljahousu on vainaja 1584.
Tilan ryttare on 1585-1605 Henrik Jönsson,mitä ilmeisemmin Jöns Henrikssonin poika.
Pappismatrikkelimainitsee tilan omistajina Henrik ja Johan Dionysiuksen, kummatkin Turun tuomiokirkon kappalaisia.
Lisäksi mainitaan porvari Mats Tavastin tyttäret neljännksen omistajina. Onko dokumenteissa maininta äidinperintönään?

Tilan omistaja Hans eli Johannes Svenoniksen leski nai Maarian seurakunnan kappalaisen Johan Someruksen aikana siellä. Kuinka paljon kirkkoherralla oli valtaa kappalaisen nimityksessä?

Elikä oliko tämä Svenoniksen leski Someruksen sukulaisen puoliso.

Kukahan mahtoi tuo vouti Henrik Jönssonin vaimo Karin Persson olla sukujaan? Miksi mainitaan Turun linnassa lapsineen? Kenen luona.?

Ajallisesti tuo Henrik Jönsson 1585-1605 passais Brita, Margareta ja Sigfrid Henrikin lasten isäksi.
Jacob Geetin tytär sopisi ajallisesti hyvinkin vaimokseen. Silti hänellä pitäisi olal jokin asema tai virka. Löytyyköhän tuollaista Henrik Jönssonia?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466683
Hietaniemi jäi pois edellisestä.

[Kivipää]

Näitä Sigfridin isäksi sopivia Henrikejä pohdittaessa tuli mieleen Piikkiön Makarlan Alaskartanon Henrik Ol(of)sson, joka näkyy (SAY) 1580-luvulta lähtien. Hän ilmeisesti laajensi maanomistuksiaan ja 1600-luvun alussa hänet mainitaan nimismiehenä. Kaikesta päätellen hän ei ollut ihan tyhjätasku, sillä hän varusti ratsumiehen. Tuossa ylemmässä linkissä näkyvät mm. Knut Smedh, Henrik Aro(ij) ja Henrik Sigfridsson, jota olen pitänyt Ispois-sukuisena ulkokylänmiehenä Makarlassa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702689

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703861
______________
Matti Pesola

[Benedictus]

Turun kirkkoherra Joachim Stutaeuksen lesken on eri yhteyksissä mainittu olleen etunimeltään Brita (Henrikintytär). Oheisessa linkissä lesken nimeksi mainitaan kuitenkin Elin. Samapa tuo, kunhan hän oli Sigfridin sisar:confused:.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...ilo.php?id=125 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=125)
_____________
Matti Pesola

Maarian ja Raision käräjät 11.7.1638 f. 72v (Geitilä Frelsses Jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob DeLagardie kiöptt af S. M. Joachimi Stutæi efterlefwerska för 600 D:r K: Myntt);

Kyseessä yllä siis Joachim Stutaeuksen kolmas vaimo. Miksi nimi Elin ?

Joachim Stutaeuksen 3. vaimon Brita Henriksdotterin 1. puoliso oli Måns Andersson till Botila, jonka isä oli Anders Larsson till Botila, tämän 2. puoliso oli Anna Jacobsdotter Geet.

http://runeberg.org/frfinl/0055.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345903
Keitilässä näkyy 1633 Karin Mattsotter, voisiko olla Sigfrid Henrikssonin leski Katarina Mattsdotter?

Olisiko niin, että Brita Henriksdotter peri tätinsä Anna Geetin osuuden Keitilästä,mutta sisaruksensa perivät äitinsä osuuden yhdessä ja siksi asia mainitaan erikseen.

Voisiko olal mahdollista, että on syntynyt sekaannus ja Joachim Stutaeuksen vaimo onkin Elin Henriksdotter ja sisar Brita Henriksdotterin 2. puoliso on eräs toinen henkilö.

[Benedictus]

Stutaeus-juttu,tässä linkki.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791833

Selkeästi siinä mainitaan Joachim vanhemman leskeksi Elin.

[Kivipää]

Maarian ja Raision käräjät 11.7.1638 f. 72v (Geitilä Frelsses Jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob DeLagardie kiöptt af S. M. Joachimi Stutæi efterlefwerska för 600 D:r K: Myntt);

Kyseessä yllä siis Joachim Stutaeuksen kolmas vaimo. Miksi nimi Elin ?

Joachim Stutaeuksen 3. vaimon Brita Henriksdotterin 1. puoliso oli Måns Andersson till Botila, jonka isä oli Anders Larsson till Botila, tämän 2. puoliso oli Anna Jacobsdotter Geet.

http://runeberg.org/frfinl/0055.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345903
Keitilässä näkyy 1633 Karin Mattsotter, voisiko olla Sigfrid Henrikssonin leski Katarina Mattsdotter?

Olisiko niin, että Brita Henriksdotter peri tätinsä Anna Geetin osuuden Keitilästä,mutta sisaruksensa perivät äitinsä osuuden yhdessä ja siksi asia mainitaan erikseen.

Voisiko olal mahdollista, että on syntynyt sekaannus ja Joachim Stutaeuksen vaimo onkin Elin Henriksdotter ja sisar Brita Henriksdotterin 2. puoliso on eräs toinen henkilö.

Tuo Karin Mattsdotter taisi olla Sigfrid Larsson Saxan vaimo. He näkyvät tuossa linkissä vuoteen 1638 saakka. Eli sattumalta juuri siihen vuoteen kun Stutaeuksen leski myi Keitilän. Ajallisesti Karin M. ei sovi Piikkiön kirkkoherran leskeksi, koska v. 1635 tämä ja uusi puolisonsa porvari Thomas Johansson Turusta käräjöivät Piikkiössä. Oliko Sigfrid Saxa muuten myös Turun porvari?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825028

Ramsayn mukaan Anna Geet testamenttasi Keitilän v. 1628 sisarentyttärelleen Brita Henriksdotterille (viite Halikon tuomiokirjat 1628). Halikon käräjillä on nähtävästi 12.5.1634 käsitelty jotain Botilaan liittyvää juttua. Etunimi Brita löytynee noista asiakirjoista. Ilmeisesti on niin, että näiden Halikon asiakirjojen mukaan Ramsay on kirjannut Brita Henriksdotterin sekä Måns Botilan että Joachim Stuateuksen vaimoksi. Se, millä perusteella Raision käräjillä Stutaeuksen leski mainittiin Eliniksi, on tuota taustaa vasten mysteeri.
______________
Matti Pesola

[Benedictus]

Olisiko Brita Henriksdotter mahdollisesti Elinin sisar ja siitä sekaannus?

Heitän tässä ajatuksen ketä nuo Henrikin lapset voisivat olla, ajallisesti mahtuisivat, mutta avioliitot ovat silloin erilaiset kuin tiedetään.

Siis tämä on idea ei muuta.

1. Henricus, kyrkoherde i Pemar, 2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligen med Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och 3. Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.
Ovannämnde Henricus Martini var först kapellan i Pemar och efterträdde sin fader som kyrkoherde 1589-1613; hans hustru var Margareta Jakobsdotter, som efterlevde sin man ännu 1640 i Breidilä. Dessutom ägde hon Räpälä ryttarhemman, som skänktes åt dottern Elisabet. Deras barn voro: A. Elisabet, gift m. Mathaeus Florinus, kyrkoherde i Pemar, se nedan under Florinus; B. Brita, gift m. Ericus Abogius, kyrkoherde i Tammela, se nedan under Abogius-Tammelander; C. Malin i Breidilä, som var gift och hade åtminstone två döttrar, den ena gift m. Philippus, adjunkt i Pemar, nämnd 1638-1644, den andra m. Johan Nilsson, som övertog Breidilä (cc 5), D. Valborg, gift i Villis; E. Kristina, gift m. Josef Isaksson i Tenala Eriksby av sedermera släkten Ulnér, Ullner (Släktbok, ny följd, h. 1); F. Isak, var troligen död 1638, hade varit gift och hade åtminstone dottern Margareta, gift m. Henrik Henriksson i Tammela Kaukjärvi (cc 5, 1642). Samtliga barn upptagas i en arvsutredning av år 1638 (cc 4, s. 324).


Elisabeth voisi hyvinkin olla tuo Elin, sillä ajallisesti voisi olla ollut ensin Stutauksen vaimo ja sitten Mathias Florinuksen.


Florinus, Matthaeus Erici (K 1669)

Matthias Erici, Matts Eriksson
S ehkä Lemu. V Lemun kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) ja (hänen 2. puolisonsa?) Turun linnankirjurin tytär Kristina Tomasdotter.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen 1632; enonsa jälkeen Paimion kirkkoherra Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 9.2.1659, astui virkaan 1.5.1660.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1665.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 31.3.1649, 14.5.1656 ja 11.5.1661.
Florinus osti 1637 vaimonsa sisaruksilta maatilan Räpälän kylästä. Keski-Kalevan kylästä hän otti viljeltäväkseen kaksi autiotilaa, mutta joutui näiden tilojen tuotosta maksamatta jättämiensä verojen takia käräjille ja hänet tuomittiin maksamaan verorästinsä. Valituksensa perusteella Florinus sai kuitenkin lopultä puolet rästeistä anteeksi.
K Paimio 27.2.1669.
P Elisabet Henriksdotter, PV Paimion aiempi kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982) ja Margareta Jakobsdotter; eli leskenä miehensä jälkeen ja antoi perimänsä maatilan Paimion Räpälän kylästä 6.6.1670 nuorimmalle pojalleen Jakobille, joka myöhemmin toimi tullikirjurina Turussa.


Pitää siis huomata, että Henricus Martinin vaimo oli juuri Jaakontytär, mikä passais Jacob Geetin tyttäreksi.


Henrikin sisko nai aatelismiehen, eli miksei Henrik puoliaatelisen.


Brita Henriskdotter Tammelassa passaa mielestäni myös Måns Anderssonin leskeksi.

[Kivipää]

Mielenkiintoisia pointteja. Silti minua ihmetyttää se, josko Ramsay on sijoittanut Jacob Geetin tyttärentyttären Britan sekä Måns Botilan että Joachim Stutaeuksen puolisoksi ilman selkeää asiakirjatietoa. Kun katsoo noita Ramsayn Botila-suvun viitetietoja, niin mitä ilmeisimmin Britan nimi sekä avio- ja sukukytkökset näkyvät Halikon tuomiokirjoissa vuosina 1628 ja (12.5.)1634.

Mitä isä-Henrikeihin tulee, niin "sopivaan" aikaan Piikkiön kirkkoherrana oli Henricus Olai, jonka ensimmäisen vaimon Karinin patronyymiä ei ilmeisesti tunneta. Hän on saattanut olla Jacob Geetin tytär. Piikkiön kirkkoherran poikana kasvaminen selittäisi aika lailla Sigfridus Henricin kiinnostuksen Piikkiön lainlukijaksi ja kirkkoherraksi.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=992
____________________
Matti Pesola

[Kivipää]

Aloin uudelleen pohtimaan tuota Piikkiön kirkkoherra Sigfridin perinnönjakokuviota. Jouni Kaleva taisi tämän ketjun alkupäässä pohtia sitä, miksi muutoksenhaku perinnönjakoon aloitettiin Turun hovioikeudesta (HO:n kirjelmä 5.12.1634). Olikohan Sigfridin tai hänen ensimmäisen vaimonsa jäljiltä perittävässä omaisuudessa jotain sellaista, mikä edellytti hovioikeuteen menoa asian kanssa?
___________________
Matti Pesola

[karisalm]

Hei

Brita Henriskdotter Tammelassa passaa mielestäni myös Måns Anderssonin leskeksi.Brita Henriksdotterin ensimmäinen puoliso oli nimeltään Matts josta aviosta olevat lapset käyttivät sukunimeä Ichtydius.

1. Henricus, kyrkoherde i Pemar, 2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligen med Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och 3. Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.Britan ensimmäinen puoliso on mitä ilmeisemmin yllä mainittu Paimion kirkkoherra Matthias Sigfridi joka ei liene Silkkilän Sigfrid Erikssonin ja Brita Mårtensdotterin poika sillä Silkkilässä mainitaan omistajina myöhemmin Henric Sigfridsson ja Matts Sigfridsson joka oli befallninsman ja aviossa Carin Eriksdotterin kanssa.

Paimion käräjät 1657: sahl Matts Sigfridssons enka hustru Carin Ericsdotter uthi Silkkilä fri för Clemet Sigfridssons skuld fordran...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783429

Paimion käräjät 1658: hustru Carin i Silkkilä..hustru Carin sin sons Henric Silckes vägnar skall Henrics hustru Elisabet betala...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783474

[Kivipää]

Kimmo Kemppaisen tekemällä käsialatulkinnalla olemme saaneet lisävahvistuksen sille, että Joachim Stutaeuksen leski oli Brita Henriksdotter. Leinbergin Turun hiippakunnan paimenmuistossa (s. 239) mainitaan tämä Brita, mutta lähdeviitteenä on Maskun kihlakunnan tilikirja vuodelta 1633. Sieltä sitä on kuitenkin turha hakea, sillä Leinbergin viittaama tosite n:o 128 löytyy vasta vuosien 1635-36 tilikirjasta (linkki alla).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13396159

_____________
Matti Pesola

[Kivipää]

Leinbergin Turun hiippakunnan paimenmuistossa (Åbo stifts herdaminne 1554-1640, s. 169) mainitaan Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici Raumannuksen sinetissä olleen kirjaimet S R.
Mistä tällainen tutkimuslöytö eli sinetin kuva mahtaisi löytyä?
______________
Matti Pesola

[Kivipää]

Hämeen jalkaväkirykmentin Rautalammin komppanian kapteeni Henrik Boisman ja luutnantti Reinhold Boisman olivat veljeksiä (Genos 3/2014, s.187). He avioituivat äidin ja tyttären kanssa eli Henrik äidin Sara Juliana Stierncrantzin ja Reinhold tyttären Eva Juliana Hordelian kanssa.

Eva Julianan isä oli sotilaspappi Erik Hordelius, joka oli otsikkohenkilö Erik Raumannuksen tyttärenpoika.
_____________
Matti Pesola

[khanhisalo]

Hämeen jalkaväkirykmentin Rautalammin komppanian kapteeni Henrik Boisman ja luutnantti Reinhold Boisman olivat veljeksiä (Genos 3/2014, s.187). He avioituivat äidin ja tyttären kanssa eli Henrik äidin Sara Juliana Stierncrantzin ja Reinhold tyttären Eva Juliana Hordelian kanssa.

Eva Julianan isä oli sotilaspappi Erik Hordelius, joka oli otsikkohenkilö Erik Raumannuksen tyttärenpoika.
_____________
Matti Pesola

Mielenkiintoinen ja minulle täysin uusi tieto. Onko hän Marian ja Anders Didrich'n poika tämä Erik?

Keijo H

[khanhisalo]

Pitää vastata omaan viestiini, löytyi ylioppilasmatrikkelista Karl Hordelius pso. Agneta Forselius. Ehkä jossakin on tämän Agneta Forselius tullut esiin, mutta en ole sitä kyllä yhdistänyt Erik Raumannukseen, siis hänen tyttärekseen.
Onko Agnetasta mitään muita tietoja olemassa?

Keijo H

[Kivipää]

Pääsin Agnetan jäljille kun luin Heikki Klemetin kirjaa Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin - muistojulkaisu pitäjän 300-vuotisjuhlaan 1932. Sieltä löytyi myös tieto siitä, että Agneta Forselian isä oli Erik.

Vetelin syntyneistä (HisKi) 5.11.1675 löytyy Carl Hordeliuksen poika Jöran. Ovat näemmä tuolloin oleskelleet Vetelin pappilassa Agnetan veljen Elias Forseliuksen luona. Toki Agnetan äitikin (Erik Raumannuksen leski) eli vielä tuolloin.

Matti P.

[Benedictus]

I Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?.
Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik.
Lapset:
Eerik Raumannus. Tauluun 2.
Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?. Tauluun 3.

Heitän tähän erään huomaamatta jääneen seikan Raumannuksista.

JOS Erik Sigfridi Raumannuksen isä oli Piikkiön khr Sigfrid Henriksson Raumannus, hän liittyy läheisesti Joachim Stutaeukseen.

Joachim Mathiae Stutaeuksen isäksi mainitaan Ilmajoen khr Mathias Laurentii ja äidiksi Sofia Grelsdotter Stuth.

Yllä oleva Erik Raumannuksen veli, Saarijärven khr Josephus Sigfridi Raumannuksen vaimosta ei löydy mainintaa, kuin, että oli Maria.

Hänen edeltäjänsä oli Johannes Canuti Peldan.

Johannes Canuti Paldanista ei oikein löydy mitään tietoa.

Vaikuttaisi kuitenkin, että on Ilmajoen Peltoniemi-Peldanuksien sukua.

Sattumaako vai ei, Peldanukset ja edeltäjä Strigelius olivat Ilmajoen kirkkoherroja Mathias Laurentiin jälkeen.

Latva-Raskuko toi esille tietoa, että Strigelius oli Mathias Laurentiin vävy.

Tämän vävyjä oli Peldanus.

Voitaisiinko olettaa, että Josephus Sigfridi Raumannus olisi nainut edeltäjänsä Peldanin tyttären?

http://runeberg.org/bkfnf/14/0260.html

[Kivipää]

Josephus Sigfridi Raumannuksen Maria-tytär avioitui keskipohjalaiseen Röring-sukuun. Samaan sukuun avioitui myös Ericus Sigfridi Raumannuksen tytär.

[KariKK]

I Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?.
Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik.
Lapset:
Eerik Raumannus. Tauluun 2.
Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?. Tauluun 3.

Heitän tähän erään huomaamatta jääneen seikan Raumannuksista.

JOS Erik Sigfridi Raumannuksen isä oli Piikkiön khr Sigfrid Henriksson Raumannus, hän liittyy läheisesti Joachim Stutaeukseen.

Joachim Mathiae Stutaeuksen isäksi mainitaan Ilmajoen khr Mathias Laurentii ja äidiksi Sofia Grelsdotter Stuth.

Yllä oleva Erik Raumannuksen veli, Saarijärven khr Josephus Sigfridi Raumannuksen vaimosta ei löydy mainintaa, kuin, että oli Maria.

Hänen edeltäjänsä oli Johannes Canuti Peldan.

Johannes Canuti Paldanista ei oikein löydy mitään tietoa.

Vaikuttaisi kuitenkin, että on Ilmajoen Peltoniemi-Peldanuksien sukua.

Sattumaako vai ei, Peldanukset ja edeltäjä Strigelius olivat Ilmajoen kirkkoherroja Mathias Laurentiin jälkeen.

Latva-Raskuko toi esille tietoa, että Strigelius oli Mathias Laurentiin vävy.

Tämän vävyjä oli Peldanus.

Voitaisiinko olettaa, että Josephus Sigfridi Raumannus olisi nainut edeltäjänsä Peldanin tyttären?

http://runeberg.org/bkfnf/14/0260.html


Johannes Canuti Peldanista on Liisa Ruismäen Kauhajoen historiassa seuraavanlaisia tietoja:
Sivulla 106: "Gabriel Peldan kertoo, että Jacobus Pauli Peldanuksen jälkeen Ilmajoen kappalaisena oli Johannes Canuti, jonka sanotaan olleen Kauhajoen Knuuttilasta ja asuneen Orhaiselan taloa Kurikassa."
En nyt kopioi tähän kaikkea sitä, mitä Kauhajoen historiassa on sanottu, mutta
perimätieto arvioidaan luotettavaksi. On esitetty myös arvelu, että hänen äitinsä olisi ollut Ilmajoen Peltoniemestä, mutta siitäkään ei ilmeisesti sitovaa tietoa ole, koska Matti Lehtiö on esittänyt Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2010 s. 50 tiedon, jonka mukaan Knuutti Knuuttilan pojan Nikun äiti oli Isonkyrön Mottisen sukua.
Jos Johannes Canuti oli Knuutti Knuutinpoika Knuuttilan poika ja äiti Peltoniemestä, täytyi Niku Knuutinpoika Knuuttilan olla Johannes Canutin velipuoli ja heidän isänsä täytyi olla ollut kahdessa aviossa. Voihan se olla mahdollista, mutta toistaiseksi ei kai sellaista tietoa ole.
Siten yhteys Peltoniemeen perustuu nimeen Peldan, mutta varmaa selitystä sukuyhteyden laadusta ei ole esitetty.

[Benedictus]

Halusin tuoda esille tässä, että Raumannus veljeksillä on kummallinen yhteys Pohjanmaahan ja samalla näyttää, että heillä on yhteyttä Ilmajoen khr Mathias Laurentiin sukukuntaan.

Aiemmin tällä sivustolla on pohdittu, että Piikkiön khr Sigfrid Henrici olisikin Isonkyrön khr Jacobus Geetin tyttären ja tämän Henrik nimisen puolison poika.
Geetillä on ollut vaimo, sillä tiedetään kaksi varmaa tytärtä ja lisäksi yksi tytärpuoli.
Voisi olla myös 2 vaimoa.
Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586

Mikä on juuri kiinnostavaa Josephus Raumannuksen kannalta on se, että tämän edeltäjä oli juuri tuo Ilmajoen kappalainen Johannes Canuti Peldan.
Onko miten Peltoniemen sukua ei siis ole selvillä. Tuo Kauhajoen yhteys näyttää varmalta.

Eräs mahdollisuus on, että Johannes Canutin vaimo oli Peltoniemen sukua, jolloin tuo Peldan selittyisi.

Mikä on erityistä, on alla oleva kappalislista.

Georgius Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1918) ainakin 1615–1622
Jacobus Pauli Peldanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1944) 1622–1632
Johannes Canuti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1167) mainitaan 1632–1633
Aeschillus Matthiae Stutaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2397) 1639–1652

Georgius Paturin vaimosta tiedetään, että oli Margareta Henriksdotter, joka käräjöi miehensä myymästä talosta Turussa.

Jacobus Pauli Peldanuksen vaimo oli edeltäjänsä Strigeliuksen tytär, jonka äiti lienee ollut khr Mathias Laurentiin tytär, siis myös Sofia Grelsdotter Stuthin tytär.

Johannes Canuti oli siis Saarijärven khr ennen Josephus Raumannusta.
Kysymys onkin oliko tämän leski kuitenkin Josephuksen vaimo, sillä vaikuttaisi ettei tytär ajallisesti mahdu kuvioon.

4. kappalinen onkin sitten jo selvä, sillä oli Piikkiön khr Sigfridus Henricin testamentin allekirjoittajan Joachim Stutaeuksen veljenpoika.

Mitä olen jo aiemmin tuonut esille on yhteys Someroon, sillä Testamentin oikeudelle esitti Johannes Somerus-Tuderus, jonka isä oli Someron kirkkoherra.

Bartholdus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=190) ainakin jo 1567 † luultavasti 1597
Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) 1597 † luultavasti 1612
Thomas Marci Brygjer (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=309) 1613–1622
Simon Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1919) 1624 † 1640
Nicolaus Magni Hammarmannus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=883) 1642 † 1664

Mikä ensin tulee esille, on se, että khr Simon Thomasson Paturi oli Ilmajoen kappalaisen ja Isokyrön khr Georgius Paturin veli.

Johannes Someruksen isän Johannes Bartholdin vaimo nimi oli Margareta, heitin ajatuksen, että voisi olla myös khr Georgius Paturin vaimo Margareta Henriksdotter, en muista kumottiinko tuo mahdollisuus.

Hammarmannus taas oli Samaa sukua edeltäjien kanssa.

Mikä on kiinnostava spekuloida on khr Johannes Bartholdin äidin alkuperä.
Tämä oli Birgitta Michelsdotter.
Ajallisesti sopisi erinomaisesti Saltvikin khr Michael Gregorii Stutaeuksen tyttäreksi.
Michael Stutaeus oli taasen Ilmajoen khr Mathias Laurentiin lanko, Sofia Grelsdotter Stutin veli.

Stutaeus, Michael Gregorii (K 1606)

Stuth / Stwt / Stwthe, Michil Gregersson, Michel Grelsson
Föglön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5006) kirkkoherra ainakin jo 1565, oli virassa oletettavasti 1581 asti; Saltvikin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5094) kirkkoherra 1585.
Michael Gregorii ("Her Michil Grgss", "Michael Stwth") sinetöi Föglön seurakunnan hopeaveroluettelon 4.6.1572. Hänet ("Her Michill i Saltwick") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti (”Michael Stuth Saltvik Alandiae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Michael Gregorii Saltwijkisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1606.


Tällöin Johannes Bartholdi, Johannes Someruksen isä, olisi ollut Joachim Stutaeuksen serkku.


Lisäksi pitää huomata, että Anders Larsson till Botilalla ja vaimollaan Anna Joacbsdotter Geetillä, Joachim Stutaeuksen vaimon Brita Henriksdotterin tädillä oli suuria maaomistuksia Somerolla.


Elikä, olisiko Piikkiön khr Sigfridus Henrici, Gregorius Paturin vaimo Margareta Henriksdotter ja Brita Henriksdotter olleet sisaruksia, joiden äiti oli Isokyrön khr Jacobus Geetin tytär.


Näkisin, että tämä teoria selittäisi monia kysymysmerkkejä, kun muistetaan, että ylimmät virat olivat vahvasti korvamerkityt tietyille suvuille.


Mikä selittäisi paljon on tuo tuntematon Henrik, joka oli Geetin vävy eli ei voinut olla mikään aivan merkityksetön mies.

[Benedictus]

Ketä vaihtoehtoja voisi olla tuoksi Jacobus Geetin vävyksi?

Aiemmin mainittu Piikkiön khr Henricus Olai, joka mainitaan 1593 ensimmäistä kertaa.

Henricus Olai (K viimeistään 1610)

Hendricus Olaj, Hendrik / Henrik Olofsson / Olsson, Hinrich Olai
Piikkiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5080) kirkkoherra ainakin jo 3.1.1593.
Allekirjoitti (”Henricus Olai Pijkensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Henricus Olai Pijckiösä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ja (”Henricus i Pyckis”, ”Hendricus Olaj”) uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunajaisvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594. Pappissäädyn valtiopäivämies Söderköpingissä 1595, allekirjoitti siellä 10.10. neuvoston ja säätyjen Kaarle-herttualle antaman yksimielisen vastauksen, jossa herttua hyväksyttiin Ruotsin valtionhoitajaksi; valtiopäivämies Linköpingissä 1600.
Henricus Olai sai Kaarle-herttuan kirjeellä 25.10.1595 parannusta elatukseensa, koska valtatien varrella asuvana hän joutui tuontuosta suuriin kestityskustannuksiin. Samasta syystä hän sai verohelpotuksia myös kirjeillä 27.1.1596, 2.12.1598, 30.11. ja 1.12.1698.
K Piikkiö ennen 18.6.1610, jolloin kuninkaalliseen määräykseen perustuen kamreeri Peder Olssonin kirjeellä määrättiin edesmenneen herra Henrikin kestitys- ynnä muiden kulujen korvaamisesta.
P Karin N.N.; P2 Margareta Johansdotter, eli leskenä miehensä jälkeen.


Toinen Henricus Olai, Hämeenkyrön khr.


Kiinnostavaa, että tänän leski mainitaan Stor-Dirikkalan talossa Turussa ja samassa talossa muutamaa vuotta aiemmin mainitaan Her Michaelin leski, joka ajallisesti lienee Saltvikin khr Michael Stutaeuksen leski.


Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.
Henricus Olai joutui maksamaan sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Hämeenkyrön pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 17.11.1568.
Allekirjoitti ("Henricus Olai pastor in Köro"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Olai Kyröisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Hän sinetöi erään maksukuitin vielä 1611.
Henricus Olai ("her Henrich i Kyro") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Henrich Kirckie Herde", "Kyro sochnn Her Hindrich kyrcheherde") maksoi hopeaveroa 62 markkaa 5 äyriä vuonna 1571. Omaisuutta hänellä oli tuolloin 6 luotia 1 kvintiini hopeaa, 6 leiviskää kuparia, puoli leiviskää tinaa, 5 hevosta, 27 lehmää, 30 lammasta, 4 härkää, 17 vuohta, 10 sikaa ja nuorta karjaa 24 päätä. Hänet ("Her Hijndrik i Kyro") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K 1611
P N.N.

[Benedictus]

Turun koulun konrehtoriksi Sigfridus Henricin jälkeen tuli Martinus Henrici Stodius. Leinbergin Åbo Stifts Herdaminne-teoksessa Stodiuksen tulosta mainitaan seuraavaa: "Härifrån återkom han till sitt hemland 1627, då han den 20/6 presenterade för Åbo domkapitel kungl. Maj:ts rekommendation till konrektoratet i Åbo skola efter Sigfridus Henrici., hvilken för falsk edgång blifvit suspenderad, men sedermera åter insatt i embetet. Domkapitlet kunde derför blott medgifva, att Stodius skulle få ´proponera någon lexa i Skolan´. Följande år 1628 benämnes dock Stodius ´Scholae Aboensis Conrector´, i hvilken egenskap han tillika var ledamot i domkapitlet." Strandbergin Herdaminnessa Stodiuksen kohdalla mainitaan, että "Conrector i Åbo Skola, under Sigfridi höga ålder ifrån 1628, och till denna syssla sedan befullmäktigad 1630."

Nähdäkseni olennaista tässä konrehtorikuviossa on piispa Rothoviuksen tulo Suomeen. Hän sai kuninkaallisen nimityskirjan maaliskuussa ja kesäkuun alussa hän saapui Turkuun. Ja kuinka ollakaan jo 20.6. Stodius sai kuninkaallisen suosituskirjeen konrehtoriksi. Kuitenkaan Sigfrid ei tämän(kään) jälkeen poistunut heti koulun henkilökunnasta, vaan hänelle pyrittiin järjestämään sopiva vakanssi vanhuuden päivien varalle. Ja sellainen löytyi v. 1628 Turun läheltä Piikkiön seurakunnasta, josta tuolloin vapautui kirkkoherran pesti. Näin Stodiuksen konrehtoraatti tuli faktisesti voimaan tuolloin ja Sigfridus Henricistä mainittiin 13.9.1628 "fordom underskolmästare i staden". Vastaavasti saman vuoden marraskuulta löytyy Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin kuittaus. Ja mitään sukunimeä hän ei tuossa kuitissa käyttänyt. Raumannus-nimi näyttäytyy vasta aivan hänen viimeisinä aikoinaan v. 1630.
_______________
Matti Pesola

Yllä Pesolan selvitys Sigfridus Henricin urasta Piikkiön kirkkoherraksi.

Pohdin yhtä uutta vaihtoehtoa Sigfridus Henricin isäksi.
Totean heti, että ajatus on kuin heittäisi kipinää ruutitynnyriin, niin paljon käsitelty aihe on, mutta silti eräs vaihtoehto.

Kuten tiedetään oli professori Mårten Henriksson Stodiuksen isä linnankirjuri Henrik Hansson, yksi kolmesta ns. Alftanus veljeksestä.

Stodiuksen äiti oli Elisabeth Mårtensdotter Kyrö, joka oli Henrik Hanssonin 2. vaimo.

Tiedetään, että 1. vaimo Biritta haudattiin tuomiokirkkoon 1580-luvun lopulla viiden lapsensa kanssa.

Missään ei kuitenkaan kerrota, että kaikki Henrik Hanssonin lapset olisivat kuolleet.

Siksi heitänkin ajatuksen, että Sigfrid Henriksson ja Brita Henriksdotter olivatkin olleet linnakirjuri Henrik Hanssonin 1. avion lapsia.

Tiedetään, että Biritan arkun kannessa oli Stiernkors merkki, mutta samaa sinettiä käytti myös khr Ericus Alftanus, joten Biritta voisi aivan hyvin olla Jacobus Geetin tytär , joka nai jonkun Henrikin.

Tämä liitto selittäisi myös täysin Raumannusten pohjanmaa suhteet.

Elikä Mårten Stodius olisi ollut Sigfrid Henrikssonin velipuoli ja seuraaja konrehtorin hommassa.

[Kivipää]

Jälleen mielenkiintoisia näkökulmia Benedictukselta. Tuosta Henrik Hanssonin Biritta-vaimosta tuli mieleen sellainen ajatus, että jospa hän oli Ispoisten Sigfrid Mattsonin tytär. Sigfridin lapsenlapsista Melkkilän Karin Erikintytär ja Ispoisten Erik Månsinpoika käyttivät Stjernkors-nimeä tai -tunnusta. Henrik Hanssonin poika Mårten Stodius kuului tämän Erik Månsinpojan ystäväpiiriin. Muutama vuosi sitten eräällä naapurifoorumilla pohdittiin perusteellisesti sitä miksi Ispoisten Sigfridin lapsenlapset olivat velkaa juuri Henrik Hanssonille. Ispoisissa vaikutti eräs Brita/Biritta-rouva, joka ilmeisesti kuoli v. 1556. Hän sopisi 1580-luvulla kuolleen Biritan äidiksi/isoäidiksi.
_________________
Matti Pesola

[Benedictus]

Kivipään ajatus ei ole huono, sillä tuo selittäisi täysin tämän Biritan arkkusinetin ja myös tuon perillisten velan ja toisaalta myös suhteet sukuun, sillä Jos Sigfridus Henrici olisi ollut Mårten Stodiuksen veli olisivat Ispoislaiset lähisukua perheelle.

Biritalta saattoi jäädä useampi lapsi eloon, eli ajallisesti Georgius Paturin vaimo Margareta Henriksdotter sopisi samaan sarjaan.

En silti heitä tuota Geet yhteyttä sivuun, sillä jokin yhteys oli Joachim Stutaeukseen.
Jos Sigfridus Henricin vaimo olisi ollut Geetin perheestä vaikkapa Brita Henriksdotterin sisar, tämä selittyisi.

[Kivipää]

Joachim Stutaeuksen leski Brita Henrikintytär oli Jacobus Geetin tyttärentytär, joka oli aiemmin aviossa Botilan Måns Andersinpojan kanssa. Britan äidin sisar Anna Jakobintytär Geet oli Månsin äitipuoli avioiduttuaan Botilan Anders Larsinpojan kanssa.

Sigfridus Henriciä olen jossain vaihtoehdossa ajatellut Britan veljeksi, koska hänen urakehitystään avittivat sekä Piikkiön kihlakunnantuomari Henrik Tönnenpoika (Wildeman-sukua, Britan 1. pson Månsin eno) että Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus (Britan 2. pso).
______________
Matti Pesola

[Benedictus]

Jäin jumiin pohtimaan Kivipään ajatusta, että Biritta linnakirjuri Henrik Hanssonin 1.vaimo olisi ollutkin Biritta Sigfridsdotter Ispoisista.

Tämä antaa myös Alftanus keskusteluun uutta ulottuvuutta, sillä siinä tapauksessa Henrik Hansson, joka veljineen käytti Stiernkors tunnusta olisi nainut naisen, jonka suku käytti samaa tunnusta.
Jos Biritta oli Stiernkors suvusta ja samoin Henrik Hansson, he eivät voineet olla edes pikkuserkkuja, koska tuolloin oli sukulaisliitot hyvin tarkasti rajattuja.

Henrik Hanssonin isä Hans Eriksson ja Sigfrid Matsson tai vaimonsa olisivat olleet ehkä serkuksien lapsia.

Erik ja Mats tai vaimonsa isä olisivat olleet serkuksia ja ajallisesti Kiukku-Nikun ja vaimonsa lapsien ikää.

Näiden vanhemmat olisivat olleet sisaruksia ja silloin olleet Kirves sisarusten ikää.

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm#taulu3

http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2181&d=1323196563
Toivottavasti sain kopioitua tuon Sigfrid Henrikssonin, lainlukijan sinetin.
Kuviota voi tulkita myös siten, että siinä on kaksi kolmiota, jotka muodostavat 6-sakaraisen tähden, jonka yläosa on leikattu pois ristin yläpuolelta.
6-sakarainen tähti kuului kait Stiernkors vaakunaan.

[Kivipää]

Tässä asiayhteydessä on hyvä nostaa jälleen esiin Ragvald Ragvaldssonin (Stjärnkors) suku. Kemiön Norrsundvikin Mellangård oli Jöran Barskärin Birgitta-vaimon perintömaita Svärd- ja Lydekenpoikien Djäkn-suvuilta. Birgitan äiti oli Valborg Ragvaldintytär, mikä voisi viitata siihen, että em. sukujen lisäksi hän kuuluisi myös Ragvald Ragvaldinpojan Stjärnkors-sukuun.

Kun tiedämme, että Ispoisten Sigfrid ja veljensä Olof vaikuttivat Norrsundvikin Mellangårdin naapurissa Vestergårdissa eli jospa he olivat em. henkilöiden sukulaisia ja tähti ja risti tulisi Henrik Hanssonin Biritta-vaimolle muuta kuin Kiukku-Nikun kautta.

[Benedictus]

Kivipään ajatus tuosta Noresundvikin omistusten kautta tulevasta Stiernkors merkistä on hyvinkin mahdollinen, siten koko Ispoisten suku kuuluisi siihen haaraan eikä olisi Kiukku-Nikun vaimon sukuja.

Tuossa aiemmin heitin ajatuksen tuon lainlukija Sigfrid Henrikssonin sinetistä, joka voisi olla mukaelma Tähti-risti kuviota.

Onko Piikkiön khr Sigfrid Henrikssonin sinetistä kuvaa, en ehtinyt kaivaa vanhoja viestejä esille?

Ajallisesti Sigfrid Henriksson sopisi erinomaisesti Linnankirjuri Henrik Hanssonin 1. avion lapseksi.
Aivan samoin siksi sopisi myös Someron khr Johannes Bartholdin vaimo Margareta, jos olisi sama kuin Isonkyrön khr Georgius Paturin vaimo Margareta Henriksdotter.

Yritin etsiä josko heillä olisi ollut lapsia, mutta en ainakaan omin avuin heitä löytänyt. Pohjalaisekspertit voinevat avittaa asiassa.

Someron khr leski mainitaan Somerolla 1623 ja Georgius Paturi Isossakyrössä 1622, milloin vaimo mainitaan, ei ole tiedossa.
Paturi oli Ilmajoen kappalainen jo 1615.

Paturiin liittyykin pari outoa juttua, jotka sitovat sukusuhteita kiinni toisiinsa.

Matthaeus Georgii (K 1622)

Matthias / Mattias, Dubblare, Matts Jöransson
Mainitaan turkulaiseksi (Aboënsis).
Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kappalainen ehkä noin 1591–1608 (Matthias / Mattias mainitaan kappalaisena 1606–1608); Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis) ehkä noin 1608–1611; Isonkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) kirkkoherra, mainitaan 1611–1621. Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjassa 23.6.1654 mainitaan Isonkyrön kirkkoherrana elämänsä viimeiset 20 vuotta olleen herra Mattsin palvelleen aiemmin Suur-Lohjan kappalaisena 16 vuotta ja sitten neljä vuotta kuoripappina Turussa (Toropainen 2003, Kotivuori 16.11.2006).
K Isokyrö Strandbergin mukaan 1622.
P Karin Jöransdotter, asui leskeksi jäätyään Norrbottenissa ja K siellä ilmeisesti 1640-luvulla. Karin Jöransdotterin antoi veljelleen, Turun kaupungin porvarille ja raatimiehelle Lars Bårgarelle 1626 lainan, jota hänen tyttärenpoikansa vaati 1650-luvun alussa maksettavaksi. Asiaa käsiteltiin Turun kämnerinoikeudessa 1651–1654.


Tässä yllä oleva Isonkyrön khr:n sukua Turussa ei tiedetä tai ei ole tutkittu.
Elin Brennerus-Alftanuksen veljen vaimo taisi olla myös Dubblare?



Vaimonsa Karin Jöransdotterin lainaasiassa tulee esille, että tämän veli oli raatimies Lars Bårgare.

Kiinnostaa, että Mårtens Stodiuksen juhlaan oli kutsuttu maanmiehensä ja ystävänsä Lars raatimies. Vaikuttaisi ainakin ajallisesti, että kyseessä olisi Lars Bårgare.


Mårten Stodiuksen veljeksi asetan siis Sigrid Henrikssonin.


Toinen outous on se, että Isonkrön kappalaisena mainitaan Jacobus Pauli Peldonius.
Peldonius, Jacobus Pauli (K 1628 jälkeen)

Jakob Påhlsson
Isonkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) kappalainen 1620-luvulla vuoteen 1628 asti (Strandberg).Julkaistu 19.1.2011.


Peldanus, Jacobus Pauli (1597–1652)

Jakob Påhlsson
S Ilmajoki 1597. V Ilmajoen Peltoniemen talollinen, nimismies Paavali Matinpoika (Påhl Mattsson) ja N.N.
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) kappalainen 1622, kirkkoherra appensa jälkeen 1632.
Omisti Ilmajoella ainakin kolme maatilaa: Röyskölän kylässä Ojanperän (n:o 3), jolla asui perheineen 1636–1652, ja Luhtaselan (n:o 4) sekä Peuralan kylässä appensa jälkeen Peuralan (n:o 1) vuodesta 1644.
K Ilmajoki 16.5.1652. Peldanuksesta julkaistiin Turussa muistokirjoitus 1656 (tekijä tuntematon).
P Märtha Henriksdotter Strigelia, PV Ilmajoen edellinen kirkkoherra Henricus Jacobi Strigelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2396) ja N.N. Boije.


Pohjalaiset voisivat selittää tuon yllä olevan.
Tuskin on kahta saman nimistä pappia samaan aikaan.


Paturin kappalainen Isossakyrössä on varmaankin sama kuin Ilmajoen kappalainen ja sitten khr Peldanus.


Kuten oeln jo aiemmin tehnyt jätän huomiotta kansantarinan aatelis Boijesta ja merkitsen Peldanuksen äidiksi Ilmajoen khr Mathias Laurentiin tyttären.


Tällöin saadaan se seikka, että Jacobus Pauli Peldanus oli Joachim Stutaeuksen sisarenpoika.


Tässä syntyy siis sukuvyyhti.


Sigfridus Henrici Piikkiön khr.

Veli Mårten Stodius.


Sisar Margareta Henriksdotter, Johannes Someruksen äiti.
Lanko 1. Someron khr Johannes Bartholdi, jonka isä käytti Stiernkors sinettiä.
Lanko 2. Georgius Thomae Paturi, Isokyrön khr.


Sigfrid Henrikssonin ja Margareta Henriksdotterin äiti olisi Ispoisten Sigfrid Matssonin tytär ja siis näiden Stiernkors sinettiä käyttäneiden täti.


Kaarina Maununtyttären seurueessa oli linnakirjuri Henrik Hansson ja Ispoisten Sigfridin vaimo Valborg, joka olisi siis Henrikin anoppi.

[Kivipää]

Minulla on sellainen oletus, että vielä helmikuussa 1556 asiakirjoissa mainittu Ispoisten Brita/Biritta ("hustru Beritte i Ispois") asui leskirouvana Ispoisissa, jonka hän oli saanut joko perintönä tai huomenlahjana. Ispoisten Sigfrid maksoi samana vuonna aikuisen hautapaikasta, mikä voisi tarkoittaa em. Britan hautausta. Hän on saattanut olla Sigfridin äiti tai anoppi (esim. Henrik Impolan oletus).

Britan kautta voisi aueta myös muutama genealoginen solmu, sillä jos hän oli esim. Turun porvari Erik Knapen puolison Valborg Ragvaldintyttären sisar, niin Ispoisten suvun omistus Kemiön Norrsundvikissä tulisi luontevasti selitetyksi. Valborgin tyttärellä oli perintömaanaan Norrsundvikin Mellangård (8 tankoa). Tarina kertoo, että Erik Knape olisi lunastanut vaimonsa sisarosuuksia Norrsundvikissä. Olisiko tässä yhteydessä kuitenkin yhdelle sisarelle (Ispoisten Brita?) jäänyt Norrsundvikin Vestergård (4 tankoa)?

Koska Valborg Ragvaldintytär oli Svärd-, Lydekenpoikien Djäkn-suvun ja Ragvald Ragvaldinpojan (Stjärnkors) jälkeläinen, niin jos hänen sisarensa oli Ispoisten Sigfridin äiti, niin samoin tein selittyisi tähti ja risti-kuvion sekä linnunpäähahmon sinettikuvion kayttö Ispoisten Sigfridin jälkeläisten joukossa hänen 1. ja 2. aviopuolison suvuista riippumatta.

Sigfridillä ja hänen leskeksi jääneellä vaimollaan Valborgilla ei nähdäkseni ollut yhteisiä lapsia.
_________________
Matti Pesola

[Benedictus]

Sigfridillä ja hänen leskeksi jääneellä vaimollaan Valborgilla ei nähdäkseni ollut yhteisiä lapsia.
_________________
Matti Pesola

Olisiko kuitenkin juuri niin, että oli yksi lapsi linnakirjuri Henrik Hanssonin vaimo Biritta Sigfridsdotter?

Ajallisesti sopisi hyvin kuvioon. 1. lapset olisivat syntyneet 1580-luvun alussa tai 1570-luvun lopussa ja siten sopivat Sigfrid Henrikssonin ja Margareta Henriksdotterin ikään.

[Kivipää]

Eihän tuo sinänsä aivan mahdotonta ole. On arvioitu, että Sigfridin toinen vaimo olisi kuollut 1550-luvun puolivälin paikkeilla, joten avioliitto Valborgin kanssa on solmittu todennäköisesti 1550-luvun loppupuoliskolla.

[Benedictus]

Kiuasmaan tiedot Henrik Hanssonista, minkä mukaan hyvinkin olisi voinut avioitua 1570-luvun lopulla.

s. 512
255. Henrik Hannunpoika Kill
Klaus Åkenpojan palvelija 1573, kanslia apulainen 1578-79,Turunlinnan alikirjuri 1579-83, linnankirjuri 1584-96, Klaus Flemingin palvelija ja kartanonvouti 1595. Mainitaan 20.3.1598 entisenä linnankirjurina(selvitellyt vielä lainnan palkka-aasioita=Harjoittanut (1580-luvulla) kauppapurjehdusta Turusta.
VA, 233g:4, 234:b:67, 324a:6(1573),1573:53,4327:76,FR 118,Biogr.Henrik Hansson;Leinberg,Is.41.

s. 57
Varattomaksi mieheksi todetaan v. 1581 myös Turun linnankirjuri Henrik Hannunpoika, jolle Pontus de la Gardie määräsi palkaksi kymmenen taaleria rahaa ja kahdeksan kyynerää kangasta.
VA,Lagus 5,s.230(palkanvahvistuskirjeen päiväys 25.7.1581)

s.67
Pitkäaikainen linnanpalvelija oli vv.1584-96 pääkirjurina ollut Henrik Hannunpoika, sillä tätä hänen toimikauttaan edelsi jo neljän vuoden toimikausi linnanalikirjurina.
VA,1428::1-3,1444:1,1458:1,1459:32,1471:1,1482:2,1492:1,1507: 1,1512:42,1532:17,1541:11,1550:1,1560:1.

s.67
Mielenkiintoista on, että henrik Hanssonin jälkeen 1598-1601 linankirjurina mainitaan Sipi Sipinpoika eli Sigfrid Sigfridsson josta mainitaan, että hoiti sitten kamreerin tehtäviä. Kyseessä siis lienee pormestari Mårten Sigfridssonin isä.
Tämän mainitaan hoitaneen Maskun ja Vehmaan alikirjurin tointa ja siirtyneen sieltä Turun laskukamarin kirjuriksi.

Sigfrid Sigfridssonin seuraajana taasen mainitaan Thomas Eskilsson 1602-1606, joka siis lienee Thomas Eskilsson Blome.

s.579
Roland Hannunpoika
Suomen käskynhaltijan Klaus Åkenpojan kirjuri 1570-luvulla. Tallinnan linnankirjuri 1608-11.
VA, 5911:16

Jos Ispoisten Sigfridin vaimo Valborg olisi ollut Birittan äiti, niin löytyykö mitään vihjettä kuka olisi ollut.

Vaakunat ja sinetit viittaavat tuohon Kivipään ajatukseen Sigfridin jälkeläisten osalta.

Muistaisin, että Henrik Hanssonilla oli jokin omistus Nousiaisissa, voisiko olla vaimon perua?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757723
Tässä Henrik Joulu, jossa mainitaan myös pormestari Nils Torkilsson, joka oli linnakirjurin 2. vaimon Elisabeth Kyrön eli Mårten Stodiuksen äidin isäpuoli tai lanko.

Kiuasmaa on antanut Henrik Hanssonille nimen Kill, joka voisi tulla tuosta Killaisesta.
Toisaalta Kiuasmaa on voinut sotkea Henrik Hanssonin Paraisten Bollbölessä tavattavaan Henrik Killiin.Tämä mainitaan jo 1550-luvulla, joten ei voi olla sama henkilö.

[Kivipää]

On hyvä muistaa, että sekä Ispoisten Sigfridin leski Valborg että Turun linnankirjuri Henrik Hansson kuuluivat Kaarina Maununtyttären seureeseen kesäkuussa 1577. Jospa heitä yhdisti tuolloin myös anoppi-vävy-sukuside. Joka tapauksessa linnankirjuri Henrikin ja Ispoisten perillisten velkasuhteet 1600-luvun alussa selittyisivät hyvin sillä, että Henrik oli aiemman avioliittonsa kautta liittynyt Ispoisten sukuun. Samoin myös Mårten Stodiuksen ja Ispoisten Erik Månsinpojan kaveraaminen.

Ispoisten väki taisi olla ainakin Juhanan suosiossa, sillä Sigfrid oli Turun linnaoikeuden jäsenenä v. 1556 ja poikansa Måns v. 1584. On hyvinkin oletettavaa, että hovissa drabanttina v. 1572 toiminut Mons Sigfridinpoika oli sama mies kuin tämä myöhempi Suomen tallimestari eli Ispoisten Sigfridin poika.

Se kenen poika Sigfrid Henrikinpoika oli, jää yhä edelleen avoimeksi. Jos hän ja Joachim Stutaeuksen leski Brita olivat Henrik Hanssonin lapsia, niin silloin Henrikin 1. vaimo oli Jacob Geetin tytär eikä Ispoisten Sigfridin tytär.

[Benedictus]

Sen sijaan Nousiaisten Killaisten Henrik Hansson on v.1606 rälssitarkastuspöytäkirjan mukaan nimenomaan linnakirjuri Henrik Hansson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665256 Tätä kirjausta Rundh ei ole koskaan löytänyt, sillä muutoin hän olisi muotoillut tekstinsä toisin. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Olav Rundt on kirjoittanut Genos 60(1989), s. 63-70 artikkeli Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets, jossa on mielenkiintoinen viittaus siihen, että Erik Månsson till Ispois oli maksanut eräälle edesmenneelle Henrik Hanssonille Turusta 60 taaleria. Rundt on kirjoittanut asian ympäriltä varsin laajasti ja esim. Mainitun Erik Månssonin äiti oli se Valpuri kirjuri Sigfridin leski, joka seurasi 1577 rouva Kaarinaa Liuxilalaan samoin kuin eräs Henrik Hansson.

Tämän perintötapauksen pöytäkirjat löytyy Kaarinan käräjäpöytäkirjoista aukeamalta 19 alkaen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784814 jatkuen aukeamalle 22. Tuo Rundtin mainitsema 60 taalerin sisaren osuus on aukeamalla 21.

Rundt herättää tuossa artikkelissa epäilyn, että mainittu Henrik Hansson olisi linnankirjuri Henrik Hansson, joka oli tuota käräjätapausta käytäessä jo edesmennyt, mutta elossa, jolloin 60 taaleria maksettiin. Rundt esittää arvelun, että kyseessä olisi voinut olla perintöosuus.

Jos nyt meidän hyviä tulkitsijoita kiinnostaa tuon käräjäpöytäkirjan läpikäynti, niin yllä olisi suora linkki siihen. Jos Rundtin aavistus olisi oikein, niin kyseessä voisi olla esim. perintöosa, joka olisi tullut Henrik Hanssonin vaimon kautta.
__________________
terveisin
Antti Järvenpää

Lainaus Hiltunen:
Olav Rundt:

"Henrik Hansson, begr. 4.4.1619 i Åbo domkyrka [8]. Tjänade hos ståthållaren, Sjundby-herren Claes Åkesson Tott från 1673 [21] (Vuosiluvun kai pitäisi olla 1573. PH). På 1580- och 1590-talet var han skrivare på Åbo slott. Idkade skeppsfart. Ingick 1577 i det sällskap som följde Karin Månsdotter till Liuksiala [24]. Kiuasmaa kallar honom Henrik Hansson Kill. I vilket sammanhang detta tillnamn har förekommit är oss obekant, men det kan nämnas att en Henrik Hansson är nämnd i längderna på Kila i Kimito 1600-1616 [25]. Enligt Kiuasmaa var han gårdsfogde hos Klas Fleming 1595. Att det kan ha varit samma person stöds av att Sjundby var granne till Flemings friherrskap Vik i Sjundeå. Han var gift 1: o med Biretta, d. 23.4.1589 och begraven i Tavast-koret i Åbo domkyrka [7], 2: o med Elisabet Mårtensdotter Kyrö [26], levde 1529 [15], dotter till köpmannen i Åbo Mårten Persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson [27]."

Nousiaisten Killaisista en Henrik Hanssonia löydä, mutta sensijaan Kemiön Kilassa näyttää hänen nimissään olleen kuuden tangon maatilkku. Haluaisinpa tietää kuinka Killainen on saatu sotketuksi tähän kuvioon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1318851

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315194

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307429

JOS Kemiön Kilan Henrik Hansson olisi linnakirjuri Henrik Hansson, ketä ovat tilaa hallinneet henkilöt aiemmin.

[Kivipää]

Sen verran tarkennusta, että Ispoisten Erik Månsinpojan äiti oli Karin Knutintytär (Sjundby-sukua) Kemiön Kalmusnäsistä.

Kemiön Kilassa näyttää olleen ennen Henrik Hansinpoikaa joku Hans Perinpoika. Sopisi nimen perusteella edellisen isäksi, mutta jos tämä Kilan Henrik on linnankirjuri, niin se taitaisi entisestään sotkea aiempia oletuksia hänen isänpuoleisesta suvustaan.

[Pekka Hiltunen]

Hansinpojille, Erikille, Henrikille ja Rolandille on itse kullekin sinettiensä perusteella pyritty sijoittamaan vaimoja nuoremmasta Stiernkors-suvusta (kukahan oli Roland Hanssonin vaimo - eikös hän ollut naimaton?) ilman järkevää lopputulosta. Mielestäni asia on paljon selvempi, jos lähdetään siitä, että veljesten aatelittoman, varmuudella ruotsalaissyntyisen isän Hans Erikssonin vaimo oli Nousiaisten Kirvelän ja Taivassalon Särkilahden sukua. Tiedetäänhän, että kyseisen suvun jäsen tai jäseniä mitä ilmeisemmin vaikutti Tukholmassa. Toisaalta Erik-kuninkaan pitkäaikaisen frillan ja jalkavaimon Agdan isä oli entinen Turun porvari Peder (Klemetsson?) "i Porten". Kyseinen Peder on vaikkapa vaimonsa puolelta voinut olla "stiernkors", ja onko poissuljettu sitäkään mahdollisuutta, että Erik-kuningas ja Hans Eriksson olivat - Alftan-kronikkaa soveltaen ja vähän säveltäenkin - "langoksia"?

Spekulaatiot Henrik Hanssonin 1. vaimon Birgitan tai Brittan suvuista tulevat huomattavan hankaliksi, kun otetaan lukuun sellainen mahdollisuus, että Claes Tottia Turun Linnassa luku- ja kirjoitustaitoisena palvellut Henrik Hansson - samoin kuin ehkä Erik-veljensäkin, saattoi olla jo Suomeen saapuessaan aviossa. Läheiset suhteet tai melkeinpä perhesiteetkin vallasta syöstyyn kuninkaaseen ovat voineet olla syynä käskynhaltija Claes Åkesson Tottin tulevien lakeijoitten lähtöön Itämaahan, mitä voisi ehkä pitää jopa karkoituksena, kun vuosiluvuksi työsuhteen alkamiselle on kirjattu 1573. Erik-kuninkaalla tiedetään jopa olleen Britta-niminen frilla. Jos tämä on synnyttänyt jälkeläisen, on hovin perinteisiin velvollisuuksiin kuulunut elannon järjestäminen äidille ja lapselle.
PH

[Kivipää]

Millä perusteella Kaarina Maununtyttären seurueen jäsenet mahtoivat valkioitua kesäkuussa 1577? Linnankirjuri Henrik Hanssonin läsnäolo tuntuu luonnolliselta, mutta mikä mahtoi olla Ispoisten Sigfridin Valborg-lesken valinnan taustalla?

No, Piikkiön kirkkoherran ja Turun koulun konrehtorin Sigfrid Henrikinpojan sukutaustat eivät tuosta kuitenkaan selviä. Sattumaa tai ei, niin Ericus Erici (Alftanus) oli hänen kollegansa Turun koulussa ja Mårten Stodius hänen seuraajansa samassa opinahjossa.

[Benedictus]

Knuth / Knutth Joannis, Knut Johannis / Johansson
Luultavasti rälssisukua.
Turun tuomiokirkon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) taloudenhoitaja ainakin jo 20.7.1569, virassa vielä syksyllä 1576;Sauvon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5095) kirkkoherra kuningas Juhana III:n kollaatiokirjeellä 23.9.1575, astui virkaan kaiketi vasta 1577.
Canutus Johannis oli mukana tuomiorovasti Henricus Canutin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=955) Ala-Satakunnan seurakuntiin suuntautuneella tarkastusmatkalla heinä-elokuussa 1573. Hän oli kenties sama henkilö kuin 1576 Turun linnansaarnaajana mainittu Canutus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=367).
Allekirjoitti (”Canutus Joannis Savens.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Canutus Johannis (”Her Knut i Sagw”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Turun kaupungin vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Canutus Johannis (”Kyrckitienare och prester: Her Knutth”) maksoi hopeaveroa 2 ½ markkaa (Toropainen, Genos 2005). Hän (”Her Knuth Kijrckeherde vdi Safw”) sai Länsi-Suomen käskynhaltijan, Raaseporin kreivi Axel Stensson Leijonhufvudin kirjeellä 5.2.1589 ylimääräisen veron tuoton korvaukseksi vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa aiheuttamista kuluista. Hän sai 25.5.1590 kuningas Juhana III:lta verovapauskirjeen erääseen maatilaan, ja kuningas Sigismundin kirjeellä 27.6.1594 verovapauskirjeen omistamalleen maatilalle, koska joutui sairauden ja heikkouden takia luopumaan virastaan.
K Sauvo 1594/1595.
P ”välbördig qvinna” Brita Nilsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Brita Nilsdotterin P2 22.2.1596 Nils Stiernkors, joka kuningas Sigismundin kannattajiin kuuluneena tuomittiin Kaarle-herttuan käskystä kuolemaan ja mestattiin 1599.


Kemiön Kilassa ennen Henrik Hanssonia näkyy Knut Hansson. Voisiko olla ylläoleva.


Tämän vaimo käräjöi Henrik Hanssonille pantatusta sormuksesta.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315194


Kiinnostavaa, että Kilan naapuritilalla mainitaan Erik Hako, joka lienee porvari Erik Hakola-Spåra.

[Pekka Hiltunen]

Millä perusteella Kaarina Maununtyttären seurueen jäsenet mahtoivat valkioitua kesäkuussa 1577? Linnankirjuri Henrik Hanssonin läsnäolo tuntuu luonnolliselta, mutta mikä mahtoi olla Ispoisten Sigfridin Valborg-lesken valinnan taustalla?

No, Piikkiön kirkkoherran ja Turun koulun konrehtorin Sigfrid Henrikinpojan sukutaustat eivät tuosta kuitenkaan selviä. Sattumaa tai ei, niin Ericus Erici (Alftanus) oli hänen kollegansa Turun koulussa ja Mårten Stodius hänen seuraajansa samassa opinahjossa.

Kaarina ei tainnut linnassa pidempään asustella, mutta väki oli näköjään selvästikin valikoitunut. Jos "Portin Petterin" patronyymi oli Klemet, niin Paraisten Parginsulanus saattoi olla hänen jälkeläistöään. Klemet Larsson Espingin vaimon ja siis Jeremiaan äidin äidinäidin, Kirstin isovanhemmat tunnetaan vain v.m:n äidin, Karin Henrikintyttären puolelta (Henrik Tavast ja Birgitta Kurki). Tämmöinen "muistihäiriö" eli preseniili dementia voisi johtua n.s. selibaattisäännöstä (millä nyt ei tietenkään ole mitään tekemistä 1900-l. alun terveysvalistuksen kanssa) ja isän puolella on voinut olla piispasukua geeneissäkin eikä vain avioitten kautta. Jos Maunu III vain ajallisesti mahtuu näihin tauluihin ja raameihin, niin kyllä siitä sinetinaihetta on riittänyt vähäisille porvareille, papeille ja vielä kirjureillekin. Tietenkin on arvokkaalle naisväelle täytynyt löytyä samoista sukupiireistä naispuolisia seuralaisia ja kuka ties on leskeä paitsi saatettu daamit jättää kokonaan kirjaamattakin.
PH

[Kivipää]

Kaarina Maununtyttären seurueen kokoonpano on tainnut näkyä jossain keskusteluketjussa. Sen verran muistan, että joukossa oli myös Michel Resenär, entinen turkulaisporvari. Hänestä tuli Liuksialan kartanovouti v. 1577. Ispoisten Sigfridiä ja Michel Resenäriä yhdisti porvariuden lisäksi se, että he olivat Juhanan linnaoikeuden jäseniä v. 1556.

[Benedictus]

Pikaisena heittona.

Someron khr Bartholdus Johanniksen vaimo oli Brita Michelsdotter, eli Johannes Someruksen isoäiti, voisikohan olla Michel Resenuksen tytär?

Ajallisesti passais.

Johannes Bartholdi (K noin 1612)

Johannes Bartholli, Hans Bertilsson
S Somero. V Someron kirkkoherra Bartholdus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=190) ja Birgitta Michelsdotter.
Luultavasti Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherran (isänsä) apulainen jo ennen vuotta 1591, kappalainen 1591, kirkkoherra piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimittämänä 1597. Johannes Bartholdi oli anonut kuninkaalta kirkkoherranvirkaa isänsä kuoltua, ja kuningas oli lähettänyt anomuksen Turun piispalle.
Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset – – Hämen Linnan Läänisä: – – Johannes Bartholdi Somerolla.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäivämies Örebrossa marras-joulukuussa 1610, oleskeli Ruotsissa vielä seuraavan vuoden puolella.
Johannes Bartholdi asui kappalaisena Jaatilan Ruunalan tilalla, jonka hän omisti 1591–1607. Lisäksi hän omisti kolme maatilaa Hirsjärven kylässä vuodesta 1604.
K Somero luultavasti 1612.
P Margareta N.N., eli leskenä vielä 1623.

[Kivipää]

Michel Resenärin Valborg-vaimo kuului myös Kaarinan seurueeseen. Sattumaa tai ei, niin Michelin ollessa Turun linnan johtotehtävissä Henrik Hansinpoika valittiin sinne linnankirjuriksi.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Sukututkija JaSKa http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=252611#post252611)
Antti Järvenpään viestistä saattoluettelo (Genoksen Alftan- viestiketjusta aikoinaan kopioimani):

Onko tähän Antti tullut muutoksia?

Af den 1 juni samma år (1577) förekommar följande märkvärdiga anteckningen om henne (Karin Månsdotter): "Fremande som våre Fölgachtige Fru Carin till Liuxela gårdh.
- Jacobus Teittus s.2
- henrich hansson
- Michil Resenär s.2
- mattz marcusson s.2
- Per i wilckila s.2
- her Knut Sig:di
- her Jacob Olaui
- her Thomas Simonis
- Messe diekner - 4.
- hustru Britta Kyrkieheerdes.
- hustru Britta lasse larssens.
- hustru Anna s: Nils Skipares
- hustru biritha Class Anderssons.
- hustru Walborg S: Sig:s schriffuers
- hustru Walborg Michil Resenärs.
- hustru margrett Eskil Simonssons.
- Thomas the fattiges foreståndare.
- Madz Ersson 2.
Schiutzfolck som Fru Carins tingest ifrån Åbo Slott förde till Björneborg 4."

Lähde: Suomi, Tidskrift i fösterländska ämnen. 1849, Nionde årgången, Utgifven på Finska Litteratur Sällskapets förlag; Karin Månsdotters lefverne, tecknadt af O.Rancken. sivu 52.

Itse olen ollut kiinnostunut tuosta Jacobus Olaista, voisiko olla sama heppu kuin Isonkyrön kappalaisena ja myöhemmin Iin kirkkoherrana vaikuttanut uskonmies ja esi-isäni.

Joku Jacobus Olai mainitaan Turun kaupunkiseurakunnan kappalaisena 1576 ja 1578 sekä Turun linnaseurakunnan pappina 1577. Michel Resenär oli Turun porvari, joka v. 1556 oli Juhana-herttuan linnaoikeuden jäsenenä Ispoisten Sigfrid Matinpojan kanssa. Ja kuinka ollakaan, niin samaisen Sigfridin leski Walborg oli tuossa Kaarinan seurueessa. Tällä reissulla Michel otti hoitaakseen Liuksialan voudin tehtävät ja v. 1582 hän tuli kuninkaan valtuuttamana Turun linnan johtotehtäviin. Tällä Michel Resenärin kaudella Henrik Hansson valittiin Turun linnan kirjuriksi. Ispoisten Sigfridin poika Måns oli Suomen tallimestari ja isänsä tapaan Turun linnaoikeuden jäsen. Tukholmassa oli joitakin vuosia aiemmin drabanttina eräs Måns Sigfridsson. Månsin perinnönjaossa mainittiin samaisen Henrik Hanssonin saatava ja Månsin poika Erik kaveerasi mm. Mårten Stodiuksen kanssa.
_____________
Matti Pesola

- Jacobus Teittus s.2
*http://www.blf.fi/artikel.php?id=3805

- henrich hansson
*linnankirjuri ,Stodius-Alftanus

- Michil Resenär s.2
*lainaus kivipää:
Michel otti hoitaakseen Liuksialan voudin tehtävät ja v. 1582 hän tuli kuninkaan valtuuttamana Turun linnan johtotehtäviin. Tällä Michel Resenärin kaudella Henrik Hansson valittiin Turun linnan kirjuriksi.

- mattz marcusson s.2
* onko? http://runeberg.org/frfinl/0190.html

- Per i wilckila s.2
* Kangaslalla Wilckilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450385

- her Knut Sig:di
* Canutus Sigfridi (K 1602/03) Knut Sigfridsson
Turun tuomiokirkon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) kappalainen (choralis) ainakin 1577–1578; Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) (ja anneksiseurakuntana Kalvolan) kirkkoherra huhtikuussa 1578, jolloin joutui 12.4. antamaan kirjallisen – ensimmäisen Suomesta tunnetun – sitoumuksen noudattaa virassaan kuningas Juhana III:n uutta liturgiaa (vuoden 1571 kirkkojärjestystä, vuoden 1575 Nova ordinantiaa sekä vuoden 1576 messukirjaa); Hattulan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) maarovasti ainakin vuodesta 1593 kuolemaansa asti.


- her Jacob Olaui
* Jacobus Olai (mainitaan 1576–1578) Jacobus Olaui, Jakob Olofsson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen (choralis), mainitaan 1576 ja 1578. Kenties sama Jacobus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1121), joka mainitaan Turun linnansaarnaaja 1577.

- her Thomas Simonis
* Thomas Simonis (K 1617) Tomas Simonsson
Kotoisin Hämeestä (“Hämeen Hr Thomas”), myöhempää Winterus-sukua (Blomstedt).
Mainitaan Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) Liuksialan kartanossa entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären saarnaajana 1584 sekä vielä 19.6.1593, jolloin allekirjoitti (”Tho. Simoni. sacellanus in aula Liuxala”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kirkkoherra 1596.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2518


- Messe diekner - 4.

- hustru Britta Kyrkieheerdes.
* huom. Agricolan leski
P 1558 Brigitta (Brigitta Olaui, Birgitta / Brita) Olofsdotter hänen 2. avioliitossaan, K noin 1595.
Brigitta Olofsdotterin P1 Turun hiippakunnan piispa, kuninkaan nimittämänä ordinarius, filosofian maisteri Michael Olai Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=41) ehkä hänen 2. avioliitossaan,
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=970


- hustru Britta lasse larssens.
*lienee vouti ym. kuninkaan luotetun vaimo.

- hustru Anna s: Nils Skipares

- hustru biritha Class Anderssons.

- hustru Walborg S: Sig:s schriffuers
*Ispoisten Sigfridin vaimo

- hustru Walborg Michil Resenärs.

- hustru margrett Eskil Simonssons.
* raatimies Eskil Simonsson ottaa vuodesta 1584 ..olisiko tämä.

- Thomas the fattiges foreståndare.

- Madz Ersson 2.


Kaarinan seuruelaisista
- Madz Ersson 2.

Kiuasmaan hallintotoimet kirjassa sivulla 548 mainitaan Mats Eriksson, tuolloin 1577 Piikkiön ja Halikon kihlakunnakirjuri.myöhemmin monia virkoja.

Vaimo Lisbeta Pontusdotter.


Miksi esinmerkiksi Arkkipiispa Agricolan leski Brita Olofsdotter Turun kirkkoherran vaimo oli mukana, käsittääkseni hän oli jo tuolloin iäkkäämpi eli miksi lähti matkan rasituksille altiiksi.
Samoin kirjuri Sigfridin vaimo Valborg, joka oli pakosta vanhempi tuolloin.

Tuomio kirkon kappalaisen meno mukana voisi olla viran puolesta, mutta toisaalta hän oli Jacobus Olai eli sama patronyymi kuin Agricolan leskellä, jonka sukua ei tunneta.
Olisivatko sisaruksia.

Jotenkin tulee sellainen olo, että mukana oli selkeästi kruunun eli Juhanan edustajia.
Toisaalta, koska puhutaan ajasta, jolloin suku oli kaiken muun yli menevä tekijä ihmisen elinkaaressa, voitaisiin ajatella, että mukana oli henkilöitä, joilla oli jokin sukusuhde Kaarina Maununtyttäreen.

Vaikka oli kyse karkotuksesta valtakunna itäiseen erämaahan, oli Kaarinan siirtyminen Liuksialaan markkinoitu siirtymisenä hänelle annetulle läänitykselle, eli tuollaisen tilan hoito vaati asiantuntijoita ja avustajia, jo pappien ja teinien määrä kertoo, ettei ollut tarkoitettu, että Kaarina viettäisi aikaa köyhäillen vaan kuningattaren, vaikka sopimattoman, tasolle sopivasti.

Tuossa tialnteessa varmaankin kaikki suvunjäsenet tukeutuivat häneen ja hänen varallisuuteensa. Myös bisness mielessä, koska tuolainen kartano yhteisö tarvitsi paljon ostotuotteita.

Uskallan arvella, että Kaarinan isän suvulla oli sukusuhteita Turun porvari piireihin ja siksi osa noista seuralaisista saattoi olla sukupiiriä.

-------------------------------------------
Ylläoleva lista on kiinnostava, miten se rakentuisi, jos ajatellaan, että Ispoisten Sigfridin vaimo Valborg olisi linnakirjuri Henrik Hanssonin anoppi.
Henrik Hanssonin tytär naisi myöhemmin Michel Resenärin tyttärenpojan, jonka poika edustaisi äitinsä veljeä Sigfrid Henrikssonia käräjillä.
Sigfrid Henriksson ja Ericus Erici Alftanus, serkkunsa toimivat yhtäaikaa tuomiokirkon koulussa ja heitä seurasi velipuoli Mårten Stodius.

Agricolan leski Brita oli mukana ja mahdollisesti veljensä Jacobus Olai, voisiko olla mahdollista, että sisaruksiin kuului myös Ispoisten Sigfridin vaimo Valborg? Valborg Olofsdotter.

Silloin tulee kysymys?
Kumpi on heidän veljensä khr Henricus Olai Piikkiöstä vai khr Henricus Olai Hämeenkyröstä?

Tiedetään, että linnakirjuri Henrik Hanssonin 2. vaimon Elisabeh Kyrön äiti oli Valborg Olofsdotter Kyrö, Tyrvään nimismies Olofin tytär ja Porin khr Martinus Olain sisar.

Olisiko mahdollista, että Valborg oli aviossa ennen porvari Mårten Kyröä Ispoisten Sigfrid Matssonin kanssa.
Milloin Sigrid on varmasti kuollut?Koska Elisabeth Kyrö oli Henrik Hanssonin vaimo jo 1590-luvun alussa.

[Pekka Hiltunen]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Sukututkija JaSKa http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=252611#post252611)
Antti Järvenpään viestistä saattoluettelo (Genoksen Alftan- viestiketjusta aikoinaan kopioimani):

Onko tähän Antti tullut muutoksia?

Af den 1 juni samma år (1577) förekommar följande märkvärdiga anteckningen om henne (Karin Månsdotter): "Fremande som våre Fölgachtige Fru Carin till Liuxela gårdh.
- Jacobus Teittus s.2
- henrich hansson
- Michil Resenär s.2
- mattz marcusson s.2
- Per i wilckila s.2
- her Knut Sig:di
- her Jacob Olaui
- her Thomas Simonis
- Messe diekner - 4.
- hustru Britta Kyrkieheerdes.
- hustru Britta lasse larssens.
- hustru Anna s: Nils Skipares
- hustru biritha Class Anderssons.
- hustru Walborg S: Sig:s schriffuers
- hustru Walborg Michil Resenärs.
- hustru margrett Eskil Simonssons.
- Thomas the fattiges foreståndare.
- Madz Ersson 2.
Schiutzfolck som Fru Carins tingest ifrån Åbo Slott förde till Björneborg 4."

Lähde: Suomi, Tidskrift i fösterländska ämnen. 1849, Nionde årgången, Utgifven på Finska Litteratur Sällskapets förlag; Karin Månsdotters lefverne, tecknadt af O.Rancken. sivu 52.

Itse olen ollut kiinnostunut tuosta Jacobus Olaista, voisiko olla sama heppu kuin Isonkyrön kappalaisena ja myöhemmin Iin kirkkoherrana vaikuttanut uskonmies ja esi-isäni.

Joku Jacobus Olai mainitaan Turun kaupunkiseurakunnan kappalaisena 1576 ja 1578 sekä Turun linnaseurakunnan pappina 1577. Michel Resenär oli Turun porvari, joka v. 1556 oli Juhana-herttuan linnaoikeuden jäsenenä Ispoisten Sigfrid Matinpojan kanssa. Ja kuinka ollakaan, niin samaisen Sigfridin leski Walborg oli tuossa Kaarinan seurueessa. Tällä reissulla Michel otti hoitaakseen Liuksialan voudin tehtävät ja v. 1582 hän tuli kuninkaan valtuuttamana Turun linnan johtotehtäviin. Tällä Michel Resenärin kaudella Henrik Hansson valittiin Turun linnan kirjuriksi. Ispoisten Sigfridin poika Måns oli Suomen tallimestari ja isänsä tapaan Turun linnaoikeuden jäsen. Tukholmassa oli joitakin vuosia aiemmin drabanttina eräs Måns Sigfridsson. Månsin perinnönjaossa mainittiin samaisen Henrik Hanssonin saatava ja Månsin poika Erik kaveerasi mm. Mårten Stodiuksen kanssa.
_____________
Matti Pesola

- Jacobus Teittus s.2
*http://www.blf.fi/artikel.php?id=3805

- henrich hansson
*linnankirjuri ,Stodius-Alftanus

- Michil Resenär s.2
*lainaus kivipää:
Michel otti hoitaakseen Liuksialan voudin tehtävät ja v. 1582 hän tuli kuninkaan valtuuttamana Turun linnan johtotehtäviin. Tällä Michel Resenärin kaudella Henrik Hansson valittiin Turun linnan kirjuriksi.

- mattz marcusson s.2
* onko? http://runeberg.org/frfinl/0190.html

- Per i wilckila s.2
* Kangaslalla Wilckilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450385

- her Knut Sig:di
* Canutus Sigfridi (K 1602/03) Knut Sigfridsson
Turun tuomiokirkon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) kappalainen (choralis) ainakin 1577–1578; Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) (ja anneksiseurakuntana Kalvolan) kirkkoherra huhtikuussa 1578, jolloin joutui 12.4. antamaan kirjallisen – ensimmäisen Suomesta tunnetun – sitoumuksen noudattaa virassaan kuningas Juhana III:n uutta liturgiaa (vuoden 1571 kirkkojärjestystä, vuoden 1575 Nova ordinantiaa sekä vuoden 1576 messukirjaa); Hattulan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) maarovasti ainakin vuodesta 1593 kuolemaansa asti.


- her Jacob Olaui
* Jacobus Olai (mainitaan 1576–1578) Jacobus Olaui, Jakob Olofsson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen (choralis), mainitaan 1576 ja 1578. Kenties sama Jacobus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1121), joka mainitaan Turun linnansaarnaaja 1577.

- her Thomas Simonis
* Thomas Simonis (K 1617) Tomas Simonsson
Kotoisin Hämeestä (“Hämeen Hr Thomas”), myöhempää Winterus-sukua (Blomstedt).
Mainitaan Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) Liuksialan kartanossa entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären saarnaajana 1584 sekä vielä 19.6.1593, jolloin allekirjoitti (”Tho. Simoni. sacellanus in aula Liuxala”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kirkkoherra 1596.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2518


- Messe diekner - 4.

- hustru Britta Kyrkieheerdes.
* huom. Agricolan leski
P 1558 Brigitta (Brigitta Olaui, Birgitta / Brita) Olofsdotter hänen 2. avioliitossaan, K noin 1595.
Brigitta Olofsdotterin P1 Turun hiippakunnan piispa, kuninkaan nimittämänä ordinarius, filosofian maisteri Michael Olai Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=41) ehkä hänen 2. avioliitossaan,
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=970


- hustru Britta lasse larssens.
*lienee vouti ym. kuninkaan luotetun vaimo.

- hustru Anna s: Nils Skipares

- hustru biritha Class Anderssons.

- hustru Walborg S: Sig:s schriffuers
*Ispoisten Sigfridin vaimo

- hustru Walborg Michil Resenärs.

- hustru margrett Eskil Simonssons.
* raatimies Eskil Simonsson ottaa vuodesta 1584 ..olisiko tämä.

- Thomas the fattiges foreståndare.

- Madz Ersson 2.


Kaarinan seuruelaisista
- Madz Ersson 2.

Kiuasmaan hallintotoimet kirjassa sivulla 548 mainitaan Mats Eriksson, tuolloin 1577 Piikkiön ja Halikon kihlakunnakirjuri.myöhemmin monia virkoja.

Vaimo Lisbeta Pontusdotter.


Miksi esinmerkiksi Arkkipiispa Agricolan leski Brita Olofsdotter Turun kirkkoherran vaimo oli mukana, käsittääkseni hän oli jo tuolloin iäkkäämpi eli miksi lähti matkan rasituksille altiiksi.
Samoin kirjuri Sigfridin vaimo Valborg, joka oli pakosta vanhempi tuolloin.

Tuomio kirkon kappalaisen meno mukana voisi olla viran puolesta, mutta toisaalta hän oli Jacobus Olai eli sama patronyymi kuin Agricolan leskellä, jonka sukua ei tunneta.
Olisivatko sisaruksia.

Jotenkin tulee sellainen olo, että mukana oli selkeästi kruunun eli Juhanan edustajia.
Toisaalta, koska puhutaan ajasta, jolloin suku oli kaiken muun yli menevä tekijä ihmisen elinkaaressa, voitaisiin ajatella, että mukana oli henkilöitä, joilla oli jokin sukusuhde Kaarina Maununtyttäreen.

Vaikka oli kyse karkotuksesta valtakunna itäiseen erämaahan, oli Kaarinan siirtyminen Liuksialaan markkinoitu siirtymisenä hänelle annetulle läänitykselle, eli tuollaisen tilan hoito vaati asiantuntijoita ja avustajia, jo pappien ja teinien määrä kertoo, ettei ollut tarkoitettu, että Kaarina viettäisi aikaa köyhäillen vaan kuningattaren, vaikka sopimattoman, tasolle sopivasti.

Tuossa tialnteessa varmaankin kaikki suvunjäsenet tukeutuivat häneen ja hänen varallisuuteensa. Myös bisness mielessä, koska tuolainen kartano yhteisö tarvitsi paljon ostotuotteita.

Uskallan arvella, että Kaarinan isän suvulla oli sukusuhteita Turun porvari piireihin ja siksi osa noista seuralaisista saattoi olla sukupiiriä.

-------------------------------------------
Ylläoleva lista on kiinnostava, miten se rakentuisi, jos ajatellaan, että Ispoisten Sigfridin vaimo Valborg olisi linnakirjuri Henrik Hanssonin anoppi.
Henrik Hanssonin tytär naisi myöhemmin Michel Resenärin tyttärenpojan, jonka poika edustaisi äitinsä veljeä Sigfrid Henrikssonia käräjillä.
Sigfrid Henriksson ja Ericus Erici Alftanus, serkkunsa toimivat yhtäaikaa tuomiokirkon koulussa ja heitä seurasi velipuoli Mårten Stodius.

Agricolan leski Brita oli mukana ja mahdollisesti veljensä Jacobus Olai, voisiko olla mahdollista, että sisaruksiin kuului myös Ispoisten Sigfridin vaimo Valborg? Valborg Olofsdotter.

Silloin tulee kysymys?
Kumpi on heidän veljensä khr Henricus Olai Piikkiöstä vai khr Henricus Olai Hämeenkyröstä?

Tiedetään, että linnakirjuri Henrik Hanssonin 2. vaimon Elisabeh Kyrön äiti oli Valborg Olofsdotter Kyrö, Tyrvään nimismies Olofin tytär ja Porin khr Martinus Olain sisar.

Olisiko mahdollista, että Valborg oli aviossa ennen porvari Mårten Kyröä Ispoisten Sigfrid Matssonin kanssa.
Milloin Sigrid on varmasti kuollut?Koska Elisabeth Kyrö oli Henrik Hanssonin vaimo jo 1590-luvun alussa.




Täytynee ottaa lukuun sellainenkin mahdollisuus, että naisseurueella oli suurempi "rooli" kuin miehillä(än).
PH

[Benedictus]

Kuten jo edellisessä viestissä arvelin, voidaan pohtia juuri naisten verkkoa tuossa seurueessa.
Olivatko he sukulaisia keskenään ja miten suhteessa Kaarina Maununtyttäreen.

Erityisesti kuka oli se Olof, jonka jälkeläisiä nuo naiset mahdollisesti olivat?

En lötänyt kiireessä seitä tietoa, minkä kautta Kaarinan seurue matkasi Liuksialaan.
Hehän eivät menneet sinne suoraan. Kulkivatko Porin kautta vai mistä se menikään?

[Pekka Hiltunen]

En lötänyt kiireessä seitä tietoa, minkä kautta Kaarinan seurue matkasi Liuksialaan.
Hehän eivät menneet sinne suoraan. Kulkivatko Porin kautta vai mistä se menikään?
En tiedä, onko reitti valtiosalaisuus, mutta Härkätietä he eivät varmaankaan menneet: kyseessä oli useamman vaunun saattue, jota vartioi ehkä kuusikin huovia, joten pääväylää eli postitietä varmaankin on jatkettu, kun on ensin päästy taajamasta. "Kasitietä" ei silloin vielä tainnut olla, mutta Laitilaan oli varmaan Nousiaisista kärrytie - samoin tietenkin Pyhämaalle ja U:kiin, ja ehkä parempikin - ja jommasta kummasta on ehkä menty edelleen Raumalle. Sieltä on päästy toiseen keskiaikaiseen kaupunkiimme, Ulvilaan, mistä lienee ollut suora yhteys Liuksialaan, joka sillion, ennen Tammerkosken ruukkia, oli keskellä ei-mitään. (Jollei oteta lukuun sitä "huuhkaimen pesää" eli Yläneen kartanoa, "jonne herra Birckholtzin omat huovitkaan eivät löytäneet" Nousiaisten Valpperin Rasionkorvesta vuosisadan vaihteessa, ja missä nähtävästi on ollut 1600-luvun alkupuolella turvassa sekin yo Birckholtz, jonka todisteltiin syyllistyneen miestappoon eräässä turkulaisessa olutkellarissa, mutta joka ehti livistää kaupungista "tietymättömiin" ennen kämneerioikeuden istuntoa.) Päiväkausia ei matkaa tehty, koska kelvollista majapaikkaa ei kaikille matkalaisille varmaankaan ollut, mutta ajan kestikievareissa eli pappiloissa on saatettu välillä levähtää ja juottaa hevosia niin, että illan suussa oltiin Liuksialassa, kun oltiin syöty leipää ja läskiä sekä särvitty olutta sekä sitten oltu lähtökunnossa ja matkatamineissa hyvissä ajoin ja ennen puoltapäivää. Matti Pesolan jäljempänä esiin tuoma Hietamäki sijaitsi postitien varrella, mikä voisi puoltaa rannikkoa myötäilevää reittiä Ulvilaan.

Pienempien "muinaisteitten" sijainti muuten selviää usein vanhoista rippikirjoista ja talojen järjestyksestä, mutta sellaisia polkuja ei vaunuilla tai kieseilläkään välttämättä ajeltu.
PH

[Kivipää]

Kaarinan seurueessa ollut Michel Resenärin Valborg-vaimo oli Henrik Impolan rälssikirjassa esitetyn arvion mukaan jotenkin kytköksissä Erik Sunenpojan (Ille) sukuun. Seurueessa oli myös Mats Markuksenpoika (Hietamäki-sukua), joka oli avioliiton kautta kytkeytynyt samaiseen Ille-sukuun.

[Benedictus]

Jos Kaarinan seurue matkasi Ulvilan kautta Hämeeseen, niin se on aika iso mutka, koska Hämeenlinnasta sinne olisi ollut aivan selvä reitti.

Ulvilasta lienee mennyt isompi tie Sastamalaan ja sieltä jotain kautta Liuksialaankin.
Yksi ajatus onkin menivätkö laivalla Ulvilaan eli Poriin? En muista, että siitä olisi mitään mainintaa missään.

Sattumaako, mutta tuolloin Ulvilan ja Porin kirkkoherrana oli Martinus Olai, jonka sisar oli tuo Porvari Valborg Olofsdotter Kyrö, linnakirjuri Henrik Hanssonin anoppi.

Illeistä eli oliko Oriveden Holman Stiernan isäntä Illen sisarenpoikia? vai miten se meni, vaimonsa oli tuon Kaarinan papin Paransulkanuksen sisar Anna.

[Kivipää]

Ilmeisesti Erik Sunenpojan sisar Margareta oli 2. aviossaan Fröjdböle-sukuisen Mårtenin kanssa. Tästä tuli sitten kytky Stjerna-sukuun. Samaisen Margaretan tytär ensimmäisestä avioliitosta oli Köönikkälän Jakob Perinpojan vaimo. Jakobin tytär avioitui Ispoisten Sigfridin pojanpojan eli Johan Månsinpojan (Kalmusnäs) kanssa.

[Pekka Hiltunen]

Jos Kaarinan seurue matkasi Ulvilan kautta Hämeeseen, niin se on aika iso mutka, koska Hämeenlinnasta sinne olisi ollut aivan selvä reitti.

Ulvilasta lienee mennyt isompi tie Sastamalaan ja sieltä jotain kautta Liuksialaankin.
Yksi ajatus onkin menivätkö laivalla Ulvilaan eli Poriin? En muista, että siitä olisi mitään mainintaa missään.

Sattumaako, mutta tuolloin Ulvilan ja Porin kirkkoherrana oli Martinus Olai, jonka sisar oli tuo Porvari Valborg Olofsdotter Kyrö, linnakirjuri Henrik Hanssonin anoppi.

Illeistä eli oliko Oriveden Holman Stiernan isäntä Illen sisarenpoikia? vai miten se meni, vaimonsa oli tuon Kaarinan papin Paransulkanuksen sisar Anna.
Härkätie saattoi nimensä mukaisesti olla kuoppainen ja hienoille vaunuille ehkä peräti sopimaton. Laivareitti käväisi minunkin mielessäni, mutta rannikko olisi ilman monia luotseja jouduttu kiertämään kaukaa ja siihen olisi tarvittu "hyvää säätä" eli etelämyrskyä. Ulvilasta käsin asutettiin unioniaikana ja Kaarle Knuutinpojan halituskausina koko länsirannikko, joten tie oli silkoinen herrasväenkin kulkea. Lisäksi oli seurueen arvokkaille henkilöille sopivia pappiloita tuhkatiheässä. Viidenkin tunnin köröttely Hämeenlinnaan ilman kunnollisia etappeja on voinut olla vaativa, mutta kyseessähän oli tavallaan karkoitus eikä kyytiläisten pakaroita välttämättä ollenkaan ajateltu. Kaksipyöräisillä kieseillä on tietenkin voitu pärjätä huonommillakin teillä. En vilkaissut karttaa ja länsiranta nyt vain olisi ollut omienkin mieltymysteni mukainen valinta: sitä olen usein mieluusti käyttänyt Tampereen suunnasta kuten Noormarkusta tai Vaasastakin Turkua kohti ajellessani. Ajankohtaisia karttoja pitäisi löytyä SAY:stakin. Uskon, että päivä haluttiin kuitenkin viettää rouvia miellyttävällä tavalla, eikä siinä välttämättä muutama tunti sinne tai tänne mitään merkinnyt, jos oli lepo ja kestitys tiedoissa tunnin-parin välein.

Anna Persdotter (ja Karin Eliae Espingin tytär) tosiaan oli Mårten Erikssonin (Stiernkors/Stjerna) puoliso ja Jeremias Petriin sisar.
PH

[Benedictus]

Tuo Kaarinan seurue todella tuntuisi olevan naisten kautta verkostoitunut. Olisi kiinnostavaa tietää, löytyykö heistä enempää tietoa.

Siis Kaarinan seurue matkasi ensin Poriin ja sieltä Liuksialaan. Todella kummallinen reitti, kun härkätietä on vuosituhansia kuljettu Hämeeseen ja sieltä on hyvät tiet ja järvet mennä suoraan Liuksialaan.

Miksi mutka?

Tuo Porin ja Ulvilan khr Martinus Olai oli siis linnakirjuri Henrik Hanssonin vaimon eno, Toinen eno oli Valborg Olofsdotter Kyrön veli Jacob Olofsson Kyrö, joka oli Turun porvari ja myös pormestari josain vaiheessa. Täällä on käsitelty Kyrö Jacobin lasten holhousta ja heidän perintöjään, joista osaa hoisi juuri linnakirjuri Henrik Hansson.

Tässä rupeaa ihmettelemään, kuka oli tuo Tyrvään nimismies Olof, jonka lapsia he olivat.
Khr Martinus Olain tytär Racel nai Ram aatelisen ja koko perhe oli mahti porvareita.

Jos piispa Agricolan vaimo Brita Olofsdotter olisi vielä samaa sisarussarjaa, niin mennään jo aikalailla kummastelun alueelle.

Af den 1 juni samma år (1577) förekommar följande märkvärdiga anteckningen om henne (Karin Månsdotter): "Fremande som våre Fölgachtige Fru Carin till Liuxela gårdh.
- Jacobus Teittus s.2
- henrich hansson
- Michil Resenär s.2
- mattz marcusson s.2
- Per i wilckila s.2
- her Knut Sig:di
- her Jacob Olaui
- her Thomas Simonis
- Messe diekner - 4.
- hustru Britta Kyrkieheerdes.
- hustru Britta lasse larssens.
- hustru Anna s: Nils Skipares
- hustru biritha Class Anderssons.
- hustru Walborg S: Sig:s schriffuers
- hustru Walborg Michil Resenärs.
- hustru margrett Eskil Simonssons.
- Thomas the fattiges foreståndare.
- Madz Ersson 2.
Schiutzfolck som Fru Carins tingest ifrån Åbo Slott förde till Björneborg 4."

Lähde: Suomi, Tidskrift i fösterländska ämnen. 1849, Nionde årgången, Utgifven på Finska Litteratur Sällskapets förlag; Karin Månsdotters lefverne, tecknadt af O.Rancken. sivu 52.

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=21.881724499999997&lat=60.969976558091986&z=8&from=TURKU&to=PORI&rt=fastest

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=22.236423999999996&lat=61.328105767098435&z=10&from=pori&to=+HUITTINEN&rt=fastest

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=23.07032998173105&lat=61.336893442225424&z=10&from=huittinen&to=kangasala&rt=fastest

Reitti siis Turku-Pori-Huittinen-Nokia-Kangasala. Matka noin 310km

Mentiinkö laivalla Poriin ja jokiroomuilla virtaa ylös. Kokemäenjoki on paikoin hyvinkin koskinen eli aika homma olisi ollut tavaroiden raijauksessa.

Huiittisissa oli tuolloin pappina Mathias Canuti Tacku, Tackujen nimismies-sukua, jonka täti tai sisar taisi olla linnavouti Lars Hordeelin äiti? Siis Juhana kuninkaan frillan Karina Hansdotterin puoliso.
Toisaalta Kaarina Hansdotterin aiemman puolison Clas Westgöten til Vikin koti taisi olla Nokialla

Tyrväällä taas Olof-sisarusten kotipaikka.

https://www.fonecta.fi/kartat?from=TURKU&to=H%C3%84MEENLINNA&rt=fastest

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=24.264974000000258&lat=61.23158649438309&z=9&from=H%C3%84MEENLINNA&to=KANGASALA&rt=fastest

Puolta lyhempi reitti, kun Hämeenlinnasta pääsi vielä veneellä järviä pitkin suoraan Kangasalle.
Vanha tiereitti ja paljon matkaajia, joten kyllä sieltä majapaikkoja löytyi matkalaisille, myös suuria pappiloita.
Matkanpituus noin 210 km.

Miksi isoseurue matkaisi vapaaehtoisesti 100 km eli 1/3 matkan huonoilla teillä lisää?

Oliko tarkoitus samalla käydä tervehtimässä määrättyjä perheitä ja sukulaisia?

[Pekka Hiltunen]

Tuo Kaarinan seurue todella tuntuisi olevan naisten kautta verkostoitunut. Olisi kiinnostavaa tietää, löytyykö heistä enempää tietoa.

Siis Kaarinan seurue matkasi ensin Poriin ja sieltä Liuksialaan. Todella kummallinen reitti, kun härkätietä on vuosituhansia kuljettu Hämeeseen ja sieltä on hyvät tiet ja järvet mennä suoraan Liuksialaan.

Miksi mutka?

Tuo Porin ja Ulvilan khr Martinus Olai oli siis linnakirjuri Henrik Hanssonin vaimon eno, Toinen eno oli Valborg Olofsdotter Kyrön veli Jacob Olofsson Kyrö, joka oli Turun porvari ja myös pormestari josain vaiheessa. Täällä on käsitelty Kyrö Jacobin lasten holhousta ja heidän perintöjään, joista osaa hoisi juuri linnakirjuri Henrik Hansson.

Tässä rupeaa ihmettelemään, kuka oli tuo Tyrvään nimismies Olof, jonka lapsia he olivat.
Khr Martinus Olain tytär Racel nai Ram aatelisen ja koko perhe oli mahti porvareita.

Jos piispa Agricolan vaimo Brita Olofsdotter olisi vielä samaa sisarussarjaa, niin mennään jo aikalailla kummastelun alueelle.

Af den 1 juni samma år (1577) förekommar följande märkvärdiga anteckningen om henne (Karin Månsdotter): "Fremande som våre Fölgachtige Fru Carin till Liuxela gårdh.
- Jacobus Teittus s.2
- henrich hansson
- Michil Resenär s.2
- mattz marcusson s.2
- Per i wilckila s.2
- her Knut Sig:di
- her Jacob Olaui
- her Thomas Simonis
- Messe diekner - 4.
- hustru Britta Kyrkieheerdes.
- hustru Britta lasse larssens.
- hustru Anna s: Nils Skipares
- hustru biritha Class Anderssons.
- hustru Walborg S: Sig:s schriffuers
- hustru Walborg Michil Resenärs.
- hustru margrett Eskil Simonssons.
- Thomas the fattiges foreståndare.
- Madz Ersson 2.
Schiutzfolck som Fru Carins tingest ifrån Åbo Slott förde till Björneborg 4."

Lähde: Suomi, Tidskrift i fösterländska ämnen. 1849, Nionde årgången, Utgifven på Finska Litteratur Sällskapets förlag; Karin Månsdotters lefverne, tecknadt af O.Rancken. sivu 52.

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=21.881724499999997&lat=60.969976558091986&z=8&from=TURKU&to=PORI&rt=fastest

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=22.236423999999996&lat=61.328105767098435&z=10&from=pori&to=+HUITTINEN&rt=fastest

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=23.07032998173105&lat=61.336893442225424&z=10&from=huittinen&to=kangasala&rt=fastest

Reitti siis Turku-Pori-Huittinen-Nokia-Kangasala. Matka noin 310km

Mentiinkö laivalla Poriin ja jokiroomuilla virtaa ylös. Kokemäenjoki on paikoin hyvinkin koskinen eli aika homma olisi ollut tavaroiden raijauksessa.

Huiittisissa oli tuolloin pappina Mathias Canuti Tacku, Tackujen nimismies-sukua, jonka täti tai sisar taisi olla linnavouti Lars Hordeelin äiti? Siis Juhana kuninkaan frillan Karina Hansdotterin puoliso.
Toisaalta Kaarina Hansdotterin aiemman puolison Clas Westgöten til Vikin koti taisi olla Nokialla

Tyrväällä taas Olof-sisarusten kotipaikka.

https://www.fonecta.fi/kartat?from=TURKU&to=H%C3%84MEENLINNA&rt=fastest

https://www.fonecta.fi/kartat?lon=24.264974000000258&lat=61.23158649438309&z=9&from=H%C3%84MEENLINNA&to=KANGASALA&rt=fastest

Puolta lyhempi reitti, kun Hämeenlinnasta pääsi vielä veneellä järviä pitkin suoraan Kangasalle.
Vanha tiereitti ja paljon matkaajia, joten kyllä sieltä majapaikkoja löytyi matkalaisille, myös suuria pappiloita.
Matkanpituus noin 210 km.

Miksi isoseurue matkaisi vapaaehtoisesti 100 km eli 1/3 matkan huonoilla teillä lisää?

Oliko tarkoitus samalla käydä tervehtimässä määrättyjä perheitä ja sukulaisia?

Matka Poriin on ollut paljon nykyistä mutkaisempia - mutkia eli mäkiä kun oli enemmän horisontaalisuunnassakin. Vaunuilla on sinne kuljettu koko päivän ja matkalla on tietenkin pappiloissa, rustholleissa tai nimismiehentaloissa pysähdytty. Hyvällä lounaistuulella voisi ajatella laitamyötäisessä matkan taittuvan äkkiämin seilipaatilla, mutta jo Airiston karikoissa jouduttaisiin tuntikausien luoviin, joten purjealus voidaan varmaankin hylätä. Jos matka nykyään on noin 150 km, on se 1500-l. ollut ehkä 250 km, Vaunuja vetää valjakko ehkä 15 km/h, kun lasketaan hevosenvaihdot Postitien ratsutiloilla ja kestikievareissa, ja voi olla, että Raumalla on täytynyt jo yöpyäkin. Tällaisia mukavuuksia ei Härkätie olisi kai tarjonnut, ja lisäksi on väkeä voitu poimia ehkä kymmenenkin vaunun kolonnaan myös matkan varrelta.

Kyseessähän oli todellakin seurue, josta vain osan oli tarkoitus jäädä päämäärään, joten kulkueessa oli varmaankin myös sosiaalisia aspekteja asianmukaisen arvokkuuden lisäksi, ja naisväen keskinäiset sukulaisuus- ja tuttavuusverkot saattaisivat selvittää aiemmin tuntemattomiakin sukuyhteyksiä. Luettelossa on henkilöt ilmeisesti pyritty asettamaan arvojärjestykseen.
PH

[Hela]

Olen aiemmissa yhteyksissä käsitellyt joitakin Kaarina Maununtyttären seurueeseen 1577 kuuluneita henkilöitä, mutta en puutu heihin, koska useita tietojani täytyisi tarkistaa. Sen sijaan on pakko kommentoida seurueen reitistä käytyä keskustelua. Miksi ihmeessä olisi kuljettu Porin kautta tai Hämeen Härkätietä, kun oli olemassa ikivanha päätie Turusta suoraan Kangasalle. Se kulki Loimaan Virttaan eli Virtsanojan kautta Huittisten Loimankylään, jossa se ylitti Loimijoen, sieltä edelleen Kokemäenjoen eteläpuolta Tyrväälle, jossa oli ainoa Kokemäenjoen yli johtava silta Vammaskoskella. Se oli peräisin keskiajalta ja oli ”kihlakunnansilta”, jota koko Ylä-Satakunnan kihlakunta piti kunnossa. Sieltä tie jatkui vesistön pohjoispuolta, Karkussa ylitettiin Siuronkoski ja Pirkkalassa Tammerkoski, mistä tie jatkui Kangasalan ja Pälkäneen kautta Hämeenlinnaan. Pienemmissäkin ylityspaikoissa oli todelliset sillat jo 1600-luvun alussa ja sitä ennen ainakin ns. lauttasillat. (Lähde: Mauno Jokipii: Satakunnan historia IV, s. 503).

On lähdetietoja korkea-arvoisista henkilöistä, jotka tätä tietä matkatessaan yöpyivät Tyrväänkylän nimismiestalossa ja Karkun pappilassa.

H. I.

[Benedictus]

Schiutzfolck som Fru Carins tingest ifrån Åbo Slott förde till Björneborg 4."

Lähde: Suomi, Tidskrift i fösterländska ämnen. 1849, Nionde årgången, Utgifven på Finska Litteratur Sällskapets förlag; Karin Månsdotters lefverne, tecknadt af O.Rancken. sivu 52.

Henrik Impola ihmettelee samaa kuin minäkin, mutta kun siis katsotaan henkilöitä matkan varrella tullaan todella kummalliseen kuvioon.

Jos on lähdetty Turusta tullaan ensin Nousiaisiin, sinne matka on niin lyhyt, että ehkä jatkettiin matkaan suoraan Mynämäelle.

Jos on topattu pappilassa, niin siellä oli Nousiaisten Palon poika herrana. Palo on tainnut tulla esille useamminkin Pekka Hiltusen kirjoituksissa.

Jos taas matkalaiset kulkivatkin Maskun kautta, mikä on luultavampaa, niin silloin ovat topanneet pappilassa, jossa isännöi Johannes Pauli, Frisius suvun isä.
http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_93.htm

Mynämäellä taas saattoi topata hetkeksi pappilassa, jossa isännöi Georgius Olai eli taas yksi Olofin poika lisää listaan.


Georgius Olai (K 1614)

Gregorius, Jören Olsson
Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) kirkkoherra kuningas Juhana III:n antamalla valtakirjalla 1573; Pohjois-Suomen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) (Maskun ja Vehmaan) maarovasti ainakin jo 19.6.1593, jolloin allekirjoitti ("Georgius Olai pastor Virmoensium") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa, ei ollut virassa enää 1606.
Allekirjoitti ("Georgius i Wirmå") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille Uppsalassa 23.2.1594.
Georgius Olai sai verovapauskirjeen Viikin tilaan Tenholan pitäjässä 24.4.1582 sekä laamannin päätöksellä veronalennusta viljelykseen ottamalleen autiotilalle Mynämäellä 4.2.1589. Hänet määrättiin ("Her Jörenn i Wermo") 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K Mynämäki 1614.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543935


Alueella kylläkin niin monta kartanoa, ettei voida sanoa missä saattoivat pysähtyä.

Varmaankin Laitila olisi viimeistään ollut yöpymispaikka.

Ericus Jacobi (K 1579/80)

Erik Jakobsson
"Eräiden tietojen mukaan hänen alkuaan unkarilainen sukunsa olisi lähtöisin Liivinmaalta" (Martti Parvio 1990).
Pappina Laitilassa mahdollisesti jo 1540-luvulla; Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) kirkkoherra ainakin jo 1554.
Tiliasiakirjojen mukaan Ericus Jacobi kuittasi kirkkoherran palkan vuodelta 1555. Hän kantoi kymmenykset ja sinetöi (sinetti KA 817 s. 147) kymmenysveroluettelon Laitilan pappilassa 4.4.1559. Ericus Jacobi joutui maksamaan sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle 1563 vannomastaan valasta, ja hänet ("her Erich i Lethala") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567.
Ericus Jacobi oli varakas mies. Hän omisti mm. (luultavasti vuodesta 1557) Laitilan Sorolan kylässä maatilan, josta myöhemmin muodostettiin säteritila. Hänen elatustaan käsiteltiin kirjeissä 1576 ja 1577.
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan ”Hr Erich kyrkoherde Letola socken” omisti 4 hevosta arvoltaan 40 markkaa, 8 härkää, 14 lehmää, 16 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 7 vuohta, 34 lammasta ja 10 sikaa. Metallivarallisuutta hänellä oli leiviskä ja 15 naulaa tinaa, 4 leiviskää kuparia ja 50 luotia hopeaa. Omaisuuden arvo oli 681 markkaa ja 2 äyriä, ja hopeaveroa hän joutui maksamaan 65 markkaa ja 5 äyriä.
K Laitila 1579/80.
P N.N.
Ericus Jacobin lapsia olivat Turun piispa Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556), Laitilan myöhempi kirkkoherra Gregorius Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=830) ja Sääksmäen kirkkoherra Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1807).


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556



Laitilan pappilaa isännöi tulevan piispa Erik Sorolaisen isä Erik Jacobsson
Tenholan Vikissä oli nimismies Jacob Perssonin jälkeen Erik Jacobsson, voisiko olla sama kuin Laitilan khr Erik Jacobsson?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=545344


Laitilasta matka meneekin nopeasti Raumalle, jossa taasen oli pappina Juhana Kuninkaan luottomies Martinus Olai eli taas yksi Olofin poika lisää.


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1592
-Martinus Olai ura on aika kummallinen urakehitykseltään.


Bartholdus Sigfridi (K 1578)

Bertil Sigfridsson
V Eurajoen kirkkoherra, Ala-Satakunnan rovasti Sigfridus Bartholdi Borgensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=271) ja N.N.
Eurajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5004) kirkkoherra 1.5.1557.


Eurajoen khr on vaikea liittää kehykjseen.


Ulvilassa ja Porissa siis Martinus Olai, jonka veli tai veljenpoika siis isännöi Helan mainitsemaa Tyrvään nimismiestaloa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584254
Tosin nimismiehet vaihtelevat kylässä, josta ei saa tolkkua.


Mikä on oleellista tuon matkareitin papeissa ja muissa henkilöissä, on se, että he kaikki kuuluivat tiukasti Juhana Kuninkaan kannattajiin ja hyötyivät siitä.


Oliko matkareitti tarkoin harkittu poliittinen viesti?

[Hela]

Olen paremmalla ajalla miettinyt leskikuningatar Karin Månsdotterin ja hänen seurueensa matkaa 1577 ja tullut siihen tulokseen, että kiertoliike Porin kautta ei ole niin outo kuin miltä ensin näytti, oikeastaan se taisi olla välttämätön. Se ei olisi ollut mahdollinen kestikievarijärjestelmän puitteissa, siihen tarvittiin Porin ja Kokemäen kuninkaankartanoiden resursseja. Tieto, että tarvittiin neljä miestä kuljettamaan suurta tavaramäärää Poriin, on hyvin valaiseva. Siitä eteenpäin kuninkaankartanon väki hoiti kuljetuksen. Majoitus ja huolto oli helppo järjestää Porissa ja Kokemäellä, mutta myös seuraavissa pysähdys- ja yöpymispaikoissa, todennäköisesti Tyrväänkylän ja Tammerkosken nimismiestaloissa, kruunun oli tultava apuun. (Pirkkalassa voitiin ehkä pysähtyä myös Viikin tai Nokian kartanossa korvausta vastaan.)

Kaikki tämä edellyttää menoerää, jonka täytyisi näkyä kruunun tileissä. Katsoin äsken Ylä- ja Ala-Satakunnan voudintilit vuodelta 1577 enkä löytänyt mitään muuta kuin että Juhana III lahjoitti ”veljensä, kuningas Erik-vainajan leskelle rouva Karin Månsdotterille” kolme tynnyriä lohta ja saman verran siikaa sekä 100 päivätyötä Porin kuninkaankartanosta. Selvää lieneekin etteivät nämä matkakustannukset olleet voutihallinnon asioita. En ole ehtinyt katsoa, mitä digiarkistosta löytyy yleisistä tiliasiakirjoista (KA 1-483). On mahdollista että nämä tilit eivät olleet Suomeen 1809 jälkeen siirrettyjen asiakirjojen joukossa vaan jäivät Kammararkivetiin.

Minä en pääse käsiksi O. Ranckenin kirjoitukseen, jossa matkaseurueen luettelo on julkaistu. Luettelo on selvästi laadittu seurueen jäsenten lukumäärää osoittamaan ja lienee siis peräisin matkaa koskevista tileistä. Onko kirjoituksessa tietoa näistä tileistä?

H. I.

[Hannu Virttaalainen]

Olen aiemmissa yhteyksissä käsitellyt joitakin Kaarina Maununtyttären seurueeseen 1577 kuuluneita henkilöitä, mutta en puutu heihin, koska useita tietojani täytyisi tarkistaa. Sen sijaan on pakko kommentoida seurueen reitistä käytyä keskustelua. Miksi ihmeessä olisi kuljettu Porin kautta tai Hämeen Härkätietä, kun oli olemassa ikivanha päätie Turusta suoraan Kangasalle. Se kulki Loimaan Virttaan eli Virtsanojan kautta Huittisten Loimankylään, jossa se ylitti Loimijoen, sieltä edelleen Kokemäenjoen eteläpuolta Tyrväälle, jossa oli ainoa Kokemäenjoen yli johtava silta Vammaskoskella. Se oli peräisin keskiajalta ja oli ”kihlakunnansilta”, jota koko Ylä-Satakunnan kihlakunta piti kunnossa. Sieltä tie jatkui vesistön pohjoispuolta, Karkussa ylitettiin Siuronkoski ja Pirkkalassa Tammerkoski, mistä tie jatkui Kangasalan ja Pälkäneen kautta Hämeenlinnaan. Pienemmissäkin ylityspaikoissa oli todelliset sillat jo 1600-luvun alussa ja sitä ennen ainakin ns. lauttasillat. (Lähde: Mauno Jokipii: Satakunnan historia IV, s. 503).

On lähdetietoja korkea-arvoisista henkilöistä, jotka tätä tietä matkatessaan yöpyivät Tyrväänkylän nimismiestalossa ja Karkun pappilassa.

H. I.
Mitäpä tuohon olisi lisättävää? Ehkä se, että jos mentiin Porin (Ulvilan, Kokemäen) kautta siloinkin tultiin Virttaalle, mutta pari kilometriä kylän jälkeen jatkettiinkin Säkylän ja Köyliön kautta Kokemäelle eikä mentykään Vampulan kautta Huittisten Loimankylään. Kokemäeltä tultiin sitten Kokemäenjoen vartta taas Huittisiin ja oltiin takaisin H.I.:n kertomalla suoralla reitillä.
Rantatie Turusta Poriin tuli enemmän käyttöön vasta ilmeisesti 1600-luvulla ...

[Pekka Hiltunen]

Olen paremmalla ajalla miettinyt leskikuningatar Karin Månsdotterin ja hänen seurueensa matkaa 1577 ja tullut siihen tulokseen, että kiertoliike Porin kautta ei ole niin outo kuin miltä ensin näytti, oikeastaan se taisi olla välttämätön. Se ei olisi ollut mahdollinen kestikievarijärjestelmän puitteissa, siihen tarvittiin Porin ja Kokemäen kuninkaankartanoiden resursseja. Tieto, että tarvittiin neljä miestä kuljettamaan suurta tavaramäärää Poriin, on hyvin valaiseva. Siitä eteenpäin kuninkaankartanon väki hoiti kuljetuksen. Majoitus ja huolto oli helppo järjestää Porissa ja Kokemäellä, mutta myös seuraavissa pysähdys- ja yöpymispaikoissa, todennäköisesti Tyrväänkylän ja Tammerkosken nimismiestaloissa, kruunun oli tultava apuun. (Pirkkalassa voitiin ehkä pysähtyä myös Viikin tai Nokian kartanossa korvausta vastaan.)

Kaikki tämä edellyttää menoerää, jonka täytyisi näkyä kruunun tileissä. Katsoin äsken Ylä- ja Ala-Satakunnan voudintilit vuodelta 1577 enkä löytänyt mitään muuta kuin että Juhana III lahjoitti ”veljensä, kuningas Erik-vainajan leskelle rouva Karin Månsdotterille” kolme tynnyriä lohta ja saman verran siikaa sekä 100 päivätyötä Porin kuninkaankartanosta. Selvää lieneekin etteivät nämä matkakustannukset olleet voutihallinnon asioita. En ole ehtinyt katsoa, mitä digiarkistosta löytyy yleisistä tiliasiakirjoista (KA 1-483). On mahdollista että nämä tilit eivät olleet Suomeen 1809 jälkeen siirrettyjen asiakirjojen joukossa vaan jäivät Kammararkivetiin.

Minä en pääse käsiksi O. Ranckenin kirjoitukseen, jossa matkaseurueen luettelo on julkaistu. Luettelo on selvästi laadittu seurueen jäsenten lukumäärää osoittamaan ja lienee siis peräisin matkaa koskevista tileistä. Onko kirjoituksessa tietoa näistä tileistä?

H. I.

Kyseiseen aikaan on ehkä Raumalle ollut kohtuullinen 150 km (nykyistä "kasitietä" noin 80 km), joka on taitettu päivässä. Vielä 1950-luvullakin oli valtatie sora- ja hiekkapintainen ja autot hevosiin verrattuna huomattavan harvinaisia. Hienompi hieta ja hiesu eli tomu pysyi tiessä, kun hevoset ja ehkä aiemmin markkinoille matkaava karjakin sitä jatkuvasti lannoittivat. Hevosten vähennyttyä teille ajettiin savea, joka sitten kasteltiin pintaa kovettamaan ennen mullistavaa öljysoraa ja asfalttia. Esim. Nousiaisten kohdalla tie on kulkenut Nummenkylän Kirvelän säterin ja nimismiehentalon ohitse -Palo ja kirkko ovat kilometrien päässä sivussa Hirvijoen yläjuoksulle, kun nykyväylän liittymästä on Nummelle pari-kolme saataa metriä. Sieltä on jatkettu suoraan Mynämäelle tietä, joka on ollut ehkä puolen tai parikin kilometriä nykyväylästä sivussa. Yöpyminen Raumalla näyttäisi olleen väistämätöntä.
PH

[Hannu Virttaalainen]

Kyseiseen aikaan on ehkä Raumalle ollut kohtuullinen 150 km (nykyistä "kasitietä" noin 80 km), joka on taitettu päivässä. Vielä 1950-luvullakin oli valtatie sora- ja hiekkapintainen ja autot hevosiin verrattuna huomattavan harvinaisia. Hienompi hieta ja hiesu eli tomu pysyi tiessä, kun hevoset ja ehkä aiemmin markkinoille matkaava karjakin sitä jatkuvasti lannoittivat. Hevosten vähennyttyä teille ajettiin savea, joka sitten kasteltiin pintaa kovettamaan ennen mullistavaa öljysoraa ja asfalttia. Esim. Nousiaisten kohdalla tie on kulkenut Nummenkylän Kirvelän säterin ja nimismiehentalon ohitse -Palo ja kirkko ovat kilometrien päässä sivussa Hirvijoen yläjuoksulle, kun nykyväylän liittymästä on Nummelle pari-kolme saataa metriä. Sieltä on jatkettu suoraan Mynämäelle tietä, joka on ollut ehkä puolen tai parikin kilometriä nykyväylästä sivussa. Yöpyminen Raumalla näyttäisi olleen väistämätöntä.
PH

Miksi mennä Raumalle johonkin pappilan nurkkiin, kun Pöytyän, Oripään ja Virttaan kautta pääsi Köyliönkartanoon, joka oli Juhanan ja ja hänen jälkeläistensä hallussa 1600-luvun alkupuolelle asti. Virttaalla Johan De la Gardiekin toipui pudottuaan hevosen selästä matkallaan Köyliöön ja hänen määräyksiään totellessaan esi-isänikin Virttaan Heikkilän isäntä veljineen päätyi käräjille heinävarkaudesta syytettynä.;)
Köyliöstä saattoi jatkaa Kokemäen kautta Poriin.

Matka Virttaan, Köyliön ja Kokemäen kautta Poriin ei pituudeltaan poikkea paljon Benedictuksen piirtämästä rantareitistä. Parempi kuntoinen tie saattoi ratkaista reitin.

Ihan vaan spekulaatiota lukuunottamatta Johan De la Gardieta ja heinävarkautta, joista löytyy alkuperäislähteet.

[Pekka Hiltunen]

Miksi mennä Raumalle johonkin pappilan nurkkiin, kun Pöytyän, Oripään ja Virttaan kautta pääsi Köyliönkartanoon, joka oli Juhanan ja ja hänen jälkeläistensä hallussa 1600-luvun alkupuolelle asti. Virttaalla Johan De la Gardiekin toipui pudottuaan hevosen selästä matkallaan Köyliöön ja hänen määräyksiään totellessaan esi-isänikin Virttaan Heikkilän isäntä veljineen päätyi käräjille heinävarkaudesta syytettynä.;)
Köyliöstä saattoi jatkaa Kokemäen kautta Poriin.

Matka Virttaan, Köyliön ja Kokemäen kautta Poriin ei pituudeltaan poikkea paljon Benedictuksen piirtämästä rantareitistä. Parempi kuntoinen tie saattoi ratkaista reitin.

Ihan vaan spekulaatiota lukuunottamatta Johan De la Gardieta ja heinävarkautta, joista löytyy alkuperäislähteet.

Köyliöön taisi jo 1500-l. olla suora tie myös Laitilasta. Porin kautta Pohjanmaalle johtava tie on ollut aikansa parhaita. Ehkä joku voisi esittää kartan ajanmukaisista maanteistä ja niitten varrella sijainneista nimismiehentaloista, joissa saattoi saada paitsi kestitystä myös huilanneet hevoset matkaa jatkamaan. Kokemäenkartanosta joka tapauksessa on saatu kestitystä ja ehkä työvoimaakin, mutta päädyttiinkö sieltä Poriin vai Porista sinne?
PH

[Hela]

Täsmennän edellistä viestiäni saadakseni ajatukseni selvemmin esiin. Matka Porin kautta oli välttämätön, koska se oli hoidettava niin pitkälle kuin mahdollista kruunun toimesta päämatkustajan aikaisemman korkean virallisen aseman johdosta. Juhana III oli antanut Suomen käskynhaltijalle Clas Tottille tarkat ohjeet Liuksialan kuninkaankartanon luovuttamisesta leskikuningattarelle ja hänen muuttonsa järjestämisestä. Kokonaisjärjestely ja matkan alkuosa oli Turun linnanhallinnon vastuulla ja Porista alkaen vastuu siirtyi suurelta osalta kuninkaankartanoille, ensin Porissa olevalle kartanolle ja sitten Kokemäenkartanolle tai molemmille yhdessä. Niiden tuli järjestää olot seuraavissa yöpymispaikoissa, sillä nimismiehet eivät yksin siihen kyenneet. Loppumatkan osalta tarvittaisiin tarkempia tietoja siitä, miten asiat olivat Liuksialassa. Kuninkaankartanon tilit ovat säilyneet vain vuoden 1576 loppuun saakka, mutta luultavasti kartano oli kruunun hallinnassa kesäkuuhun 1577, jolloin leskikuningatar käytännössä sai sen haltuunsa. Tällöin kartano olisi voinut olla vastuussa matkan loppuosuudesta.

Tarkistin että voudintilien yleiset asiakirjat on digitoitu, mutta nopealla haulla ei löytynyt mitään tähän matkaan viittaavaa. Virallisen tilinpidon tarkkuuden tuntien kyseessä täytyy olla satoja kuitteja ym. sisältävä arkistoyksikkö. Edelleenkin peräänkuulutan Ranckenin kirjoitusta, joka saattaa johtaa näiden tilien jäljille.


H. I.

[Benedictus]

Tarkistin että voudintilien yleiset asiakirjat on digitoitu, mutta nopealla haulla ei löytynyt mitään tähän matkaan viittaavaa. Virallisen tilinpidon tarkkuuden tuntien kyseessä täytyy olla satoja kuitteja ym. sisältävä arkistoyksikkö. Edelleenkin peräänkuulutan Ranckenin kirjoitusta, joka saattaa johtaa näiden tilien jäljille.


H. I.

Henrik Impolan näkemys on varmaan oikeaan osuva Kaarinan matkareitin järjestelyjen kustannusten osalta, silti matkan noinkin pitkä lisääminen vain kustannusseikkojen vuoksi ei oikein vaikuta pääsyyltä.

Kaarina Maununtytär oli Helmikuussa 1577 kuolleen Kuningas Erikin vaimona 9 vuotta, siitä tosin vain tuon 87 päivää kuningatar.

Kuningaan lesken karkotus juuri Liuksialaan on mielestäni jo suuren pohdiskelun asia, miksi juuri Suomeen ja erityisesti Liuksialaan. Olisi luullut Ruotsin valtakunnasta löytyvän muitakin syrjäisiä kartanoita entisen kuninkaan leskelle asuinpaikaksi.
Liuksiala oli keskellä suomenkielistä asutusta eli kaikki paikallinen asutus oli Kaarinalle vieraskielistä.

Pitäisikö olettaa, että Kaarina Maununtytär olisikin ollut myös suomenkielen taitava eli mahdollisesti isänsä suku olisikin ollut Suomen puolelta.

Oliko matkaseurueen jäsenissä todella joitain henkilöitä, jotka saattoivat liittyä Kaarinan isän sukuun.

Oliko yhteinen tekijä aatelinen Ille-suku, jonka jäsenet vaikuttivat myös Holmassa ?

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/

Laitan tähän erään jo ohimennen mainitsemani havainon, joka saattaa liittyä Sigfrid Henrikssoniin tai ei liity.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850393

Raision Kerttulassa mainitaan 1618 h. Sigfrid ???? i Åbo, joka on hankkinut her Henrik Grååltä jotain maata?

Olisiko mahdollista, että tässä on kyse Sigfrid Henriksson Raumannuksesta.

Mikä on tuo titteli Åbo sanaa ennen?

[Kivipää]

Kyseessä on Sigfridus Jacobi Helsing, joka tuli tuomiokirkon taloudenhoitajaksi (oeconomus) Henricus Jacobi Gråån jälkeen v. 1618. Viisi vuotta myöhemmin Sigfrid siirtyi Kemiön kirkkoherraksi.

[Pekka Hiltunen]

Kuninkaan lesken karkoitus juuri Liuksialaan on mielestäni jo suuren pohdiskelun asia, miksi juuri Suomeen ja erityisesti Liuksialaan
Ehdotukseni on, että tämä oli jo Turussa aiemmin asuneen Kaarinan omakin toivomus: mahdollisimman etäälle kaikesta Erikiin ja kuningattaren asemaan liittyvästä. Tukholmassa olisi kansa saattanut paitsi syljeksiä hänen kasvoilleen vieläpä huudattaa hänet teilipyörään Jöran Perssonin tavoin noitana - kyllä aatelisto osasi politikoida ja manipuloida kansaa. En näe mitään syytä olettaa, että k.o. tukholmalaisen nihtivanhuksen tyttärellä olisi ollut mitään suomalaisyhteyksiä - ja kenties oli hänen nuorena kuolleeksi mainittu äitinsäkin vain Maunun vuoteenlämmittäjä.
PH

[Benedictus]

Tämä taitaa mennä vähän Erik Raumannuksen otsikosta sivuun.
Heitän tähän ajatuksen Hiltusen pohdinnan innoittamana.

En näe mitään syytä olettaa, että k.o. tukholmalaisen nihtivanhuksen tyttärellä olisi ollut mitään suomalaisyhteyksiä - ja kenties oli hänen nuorena kuolleeksi mainittu äitinsäkin vain Maunun vuoteenlämmittäjä.
PH

Onkohan pohdittu todellakaan tuota Hiltusen ajatusta.

Onko kyse siitä, että Kaarina Maununtytär olisi ollutkin äitinsä apärä, ei aviolapsi, jonkun Måns nihdin kanssa, vaan avioton äpärä, joskun Måns Nimisen aatelismiehen jäljiltä.

Kuningattareksi saattoi kyllä nostaa nihdin tyttären, mutta äpärä olisi tainnut olla tuonajan maailmassa liikaa. Asia kait silti tiedettiin, mutta sitä ei voinut sanoa ääneen, ei edes jälkikäten.

Sopivia Månsseja löytyy myös suomen puolelta ja aika läheltä Kaarinan matkaseuruettakin.

[Benedictus]

Koko tämän keskustelun ajan minua on kiusannut, että Sigfrid Henriksson eli Sigfridus Henrici alkoi käyttää Raumannus nimeä ja sinettiä, jossa oli SR tunnus.
Nimen piti olla hänen omansa.

Kumma kyllä olemme ohittaneet erään hyvin merkittävän henkilön, joka käytti Raumannus nimeä.
Epäilen vahvasti, että tämä on se etsimämme.

Knuth / Knwth, Knut Johansson / Jönsson
S Eurajoki noin 1505.
Ehkä jo 1530 prebendaatti Turussa.
Ylioppilas (Canotus Braumensis, Canutus Johannis Raumensis) Wittenbergissä 1531; filosofian maisteri 29.8.1536.
Kotimaahan palattuaan Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra ja tuomiokapitulin kaniikki ainakin jo 1540; Pitäjänalttarin ja Yrjänän prebendaatti; Piispa Martinus Skytten vanhuudenraihnauden takia suoritti yhdessä kanunki Michael Agricolan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=41) kanssa piispantarkastuksia eri seurakunnissa 1540-luvulla; Viipurin hiippakunnan ordinarius (piispa) 15.6.1563.
Toukokuussa 1554 Canutus Johannis matkusti kuningas Kustaa Vaasan käskystä yhdessä muiden vielä jäljellä olevien Turun tuomiokapitulin jäsenten kanssa Ruotsiin. Kuningas otti heidät vastaan eräällä tasangolla Gripsholmin linnan ulkopuolella ja ilmoitti heille Suomen jakamisesta kahteen hiippakuntaan sekä Agricolan nimittämisestä Turun ja Paulus Juustenin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257) Viipurin ordinariukseksi (piispaksi). Maisteri Canutuksesta tuli Agricolan lähin mies hiippakuntahallinnossa, ja hän nautti niin suurta kymmenysläänitystä, että se liki pitäen veti vertoja Agricolan tuloille.
Kuningas lähetti Canutus Johanniksen kesällä 1556 lähettiläänään Venäjälle valmistelemaan tulevan rauhanneuvottelukunnan matkaa ja käytti tästä Moskovan suuriruhtinaalle osoitetuissa kirjeissä tuomiorovastin arvonimeä (mikä kuitenkin näyttää tarkoitetun vain kyseiseen diplomaattiseen käyttöön).
Agricolan kuoltua Canutus Johannis johti Turun hiippakuntaa väliaikaisesti keväästä 1557 kevääseen 1558. Hän nautti ilmeisesti Juhana-herttuan suosiota, mutta joutui Kustaa Vaasan kuoltua jostakin syystä uuden kuninkaan Eerik XIV:n – nähtävästi tilapäiseen – epäsuosioon, sillä kuningas erotti hänet Turun kirkkoherran virasta 18.9.1562 päivätyllä kirjeellään. Maisteri Canutus ei kuitenkaan menettänyt entisiä palkkatulojaan vaan näyttää nauttineen niitä edelleen vuoden ajan. Hänellä oli myös läänitettynä Maarian pitäjässä maatila, mikä säilyi hänellä senkin jälkeen, kun hänet nimitettiin kesäkuussa 1563 Viipurin hiippakunnan ordinariukseksi Turun ordinariukseksi siirtyneen Paulus Juustenin jälkeen. Canutus Johannis ryhtyi varsin pian nimityksensä jälkeen, viimeistään syyskuussa 1563, hoitamaan uutta virkaansa, jossa hänellä oli palkkatilana Jutilan tila Viipurin pitäjässä.
K Viipuri ilmeisesti syksyllä 1564 (mainitaan vainajana 28.12.).
P (Jully Ramsayn mukaan) Hebla Jönsdotter Skytte, piispa Martinus Johannis Skytten sisar, PV Sääksmäen tuomiokunnan kihlakunnantuomari, rälssimies Jöns Olofsson Skytte ja Brita Eriksdotter hänen 1. avioliitossaan.


Tuota Maarian tilaa en etsinyt, mutta Piikkiön Hadvalassa näkyy Mester Knut yhdellä tilalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=696906


Piikkiön khr Sigfridus Henrikillä pitäisi siis olla isä Henrik Knutsson, jotta teoria sopii paikalleen.


Kas kummaa sellainen löytyy liiankin läheltä.


Henricus Canuti (K 1595)

Henricus / Hendrich / Hinrick Canutij, Henrik Knutsson
S luultavasti Strängnäs, Södermanland 1520-luvulla.
Ylioppilas (Henricus Canuti Strengnensis) Rostockissa 2.8.1552, (Henricus Canutus Suoecus) Wittenbergissä 13.1.1554 – noin 1556. Jussi Nuortevan (1997) mukaan “näyttää olleen maisteri”.
Södermanlandin Nyköpingin koulumestari 1556–1558; Strängnäsin koulumestari viimeistään 1560; Strängnäsin hiippakunnan Åkerin kirkkoherra ja rovasti, mainitaan 1562; Turun saarnaaja 1568, Turun tuomiorovasti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6121) 1570, superintendentti 1579–1583.
Henricus Canuti toimi kuningas Juhana III:n luottomiehenä Turun hiippakunnassa vuodesta 1568, jolloin hänet mainitaan Turun saarnaajana. Turun tuomiorovastina (virka oli ollut täyttämättä vuodesta 1547) hänet mainitaan ensimmäisen kerran 1570, jolloin hän sai prebendatilakseen aiemmin Naantalin luostarille kuuluneen Inkoisten tilan Raisiossa. Toisena tuomiorovastin palkkaukseen kuuluvana prebendatilana hänellä oli vuodesta 1589 Karppakulan eli Rovastinpellon tila Kaarinassa.
Turun kaupungin vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Henricus Canuti (”Mestar Hendrick proffuant”) maksoi hopeaveroa 11 markkaa 6 äyriä (Toropainen, Genos 2005). Hänen tiedetään omistaneen erään Melanchthonin julkaiseman oppikirjan. Henricus Canuti määrättiin 9.12.1589 maksamaan 50 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Henricus Canuti matkusti piispa Paulus Petri Juustenin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257) ja Turun kirkkoherran Henricus Jacobin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=970) kanssa kesä-heinäkuussa 1575 Ruotsiin. He osallistuivat 18.6. Tukholmassa pidettyyn piispojen ja pappien kokoukseen ja 14.7. Uppsalan tuomiokirkossa uuden arkkipiispan sekä kahden muun piispan vihkitoimitukseen.
Piispa Juustenin kuoltua Henricus Canuti hoiti 1576–1583 Turun hiippakunnan piispan virkatehtäviä. Piispa Ericus Matthiae Härkäpään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1064) 1578 kuoltua hänelle uskottiin myös Viipurin hiippakunnan hoito. Hänet nimitettiin 4.8.1579 Turun superintendentiksi. Henricus Canuti liikkui sekä tuomiorovastina että superintendenttinä ahkerasti hiippakunnassa, ja teki vuosina 1569–1583 toistakymmentä tarkastusmatkaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen ja Pohjanmaan seurakuntiin. Hän oli kuningas Juhana III:n Nova Ordinantian ja Punaisen kirjan liturgian innokas kannattaja ja edistäjä. Hänen tehtävänsä oli huolehtia siitä, että hiippakunnan papit sitoutuivat noudattamaan uutta liturgiaa, kuten käy ilmi muun muassa kuninkaan kirjeestä vouti Christopher Blomille 11.10.1578.
Tuomiorovasti Henricus Canutin superintendentuuri päättyi hänen luovutettuaan piispan virkatehtävät Turun piispaksi nimitetylle ja 8.9.1583 virkaan vihitylle Ericus Erici Sorolaiselle (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556). Henricus Canuti pysyi kuitenkin tuomiorovastina ja oli Turun hiippakunnassa vuoden 1571 kirkkojärjestyksen edellyttämä ”piispan offisiaali eli rovasti (Biscopens Official eller Prowest)”.
Ainakin 1580-luvulla hän hoiti joidenkin vuosien ajan myös poenitentiariuksen tehtäviä ja käyttää itsestään tätä katolisessa kirkossa hiippakunnan ylimmästä rippivaltuutetusta – missä tehtävässä piispan offisiaali oli toiminut keskiajan lopulla – käytettyä virkanimeä vielä joutuessaan allekirjoittamaan ensimmäisenä pappina Suomesta Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 (”Henricus Canuti prepositus Aboensis et publicus poenitentiarius”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetusta suomennoksesta rippivaltuutetun titteli on kuitenkin jätetty pois: ”Turun Caupungin Capitularexet. Henricus Canuti Praepositus.”).
Henricus Canuti sai eron tuomiorovastin virasta 12.12.1594 oltuaan useita vuosia sairaalloinen ja kykenemätön hoitamaan virkaansa.
K 1595.
P Anna Mattsdotter, eli leskenä vielä 1604

Oliskohan mahdotonta, että tässä on kyse isästä ja pojasta?

ajallisesti Henrik Knutsson sopii täysin Sigfrid Henrikssonin isäksi.

Leskensä Anna Matsdotterin ei välttämättä tarvitsisi olla Sigfridus Henricin äiti vaan siksi sopisi hyvin myös Jacob Geetin tytär, joka nai jonkun Henricin.

Tämä Henrik Knutsson ainaki sopii sosiaalisesti hyvin Botilan Brita Henriksdotterin isäksi.

[Benedictus]

Jos pohditaan Henricus Canutia, niin vaikuttaisi, että hän oli hyvin aktiivinen vielä 1580-luvulle saakka.

Sopisi hyvinkin, että hänellä oli silloin vaimo, jonka kanssa syntyi lapsia, ehkä 70-80 luvulla.

Tällöin voisivat eräät Henrikin lapset Turusta ola juuri näitä lapsia.

1. Piikkiön khr Sigfridus Henrici, jonk uran vaiheet tukevat isäksi Henrik Knutsonia.

2. Valborg Henriksdotter, Henrik Jacobi Finnon vaimo. Voisi arvella, että Henricus Canuti ja virkatoverinsa Jacobus Petri Finno ovat voineet sopia lastensa naimakaupat. Ajallisesti toimii.

3, Margareta Henriksdotter, Isonkyrön khr Paturin vaimo. Jos arvellaan Henricus Canutin vaimon olleen Isokyrön khr Geetin tytär niin asia olisi aika selvä.

Turun StorDirikkalan talossa mainitaan Kyrön khr:n leski, jota on ajateltu Hämeenkyrön khr leskeksi, mutta olisiko mahdollista, että olikin Geetin leski IsostaKyröstä?

[Benedictus]

Yhä enempi alan kallistua sille ajatukselle, että Piikkiön khr Sigfridus Henricin äiti olisi ollut Isonkyrön khr Jacobus Sigfridi Geetin tytär, joka oli nainut jonkun Henricin, siis Botilan Brita Henriksdotterin isän.

Tähän ajatuksee sopii sekin, että tällöin Sigfridin nimi olisi annettu isoisän mukaan.

Ajatusta tukee myös se, että Sigfridin poikien jälkeläiset sunntautuivat vahvasti pohjanmaalle.

Onkohan pohdittu, että olisiko Geetin seuraaja Isosakyrössä nainut tämän lesken?

Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) 1587 † 1604

P Anna Henriksdotter (Fordell), PV Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=987) ja hänen 1. puolisonsa Katarina (Margareta?) Eriksdotter Sursill.

Ajallisesti Anna Henriksdotter olisi hyvingin voinut olla Geetin viimeinen vaimo, muttei oikein sopisi Geetin tytärten äidiksi.

[Kivipää]

Turun koulun konrehtori ja Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici sopisi (senkin takia) hyvin Jacobus Sigfridi Geetin jälkeläiseksi, koska kummankin pappismiehen elämäntavat näyttävät olleen aika lailla moitittavia. Mutta heillä oli niin vaikutusvaltaisia tukijoita, ettei urakehitys kuitenkaan vaikeutunut. Toki Sigfrid erotettiin hetkeksi, mutta hän sai virkansa takaisin Joachim Stutaeuksen (ja Gabriel Melartopaeuksen?) ansiosta.

Geetin vävy Henrik on pysynyt tuntemattomana, vaikka hänen Brita-tyttärensä avioitui sekä rälssimiehen että Turun kirkkoherran kanssa. Henrik on nähtävästi vaikuttanut maallisen ja/tai hengellisen rälssin liepeillä. Sitä taustaa vasten hän sopisi hyvin Sigfridus Henricin isäksi.

[Benedictus]

Henricus Canuti vaikuttaisi kaikinpuolin tosi vahvalta ehdokkaalta Sigfridus Henricin isäksi.
Hänen puolisonsa kuollessa oli Anna Matsdotter.

Eräs käräjäshow on kiinnostava, sillä siinä eräät Henrikin tyttäret ja Mats lapset tappelevat perinnöistä. Pohdin, että saattaisiko tämä liittyä jotenkin Henricus Canutiin ja tämän vaimon sukuun.

Kåkenhus on tullut vastaan Hans Magensin perinnönjaossa ensimmäisen kerran vuonna 1635 ja sitten Kåkenhus mainitaan lesken seuraavan miehen Hans Matssonin asuinpaikkana 1649. Myös lainlukija Daniel Matssonin (Mickel Ryttaren(Reuter) vaimon isäpuoli) perinnöissä 1635 mainitaan Kåkenhus 440 taalerin arvoiseksi.

sl. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100). Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674. Pso: Elin Arvidsdotter Friis († 1682).
Elin Friisin veli Kangasalan khr Johannes Arvidi Frisius.

Tuossa alla eräs käräjäote vuodelta 1624:
seuraavassa jutussa Daniel Matssonin perinnöistä on mukana joku Walborg Henriksdr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483475

Oikeuden eteen astuvat vaimo Lastikka ja vaimo Valpuri Henrikintytär sekä autuaan Daniel Matsonin sisar ja vaativat perintöään, joka heidän pitäisi saada Kohman talosta Hämeenkadulta. Vaatimus esitetään Mickel Ryttarelle.

Se kuka Henrik on kyseessä ei tekstistä ilmene, ei myöskään mikä on Heikintyttärien suhde Daniel Matsoniin.

Käräjäjutun aiemmista vaiheista ilmenee, että sisaren nimi on Gertrud Matsdotter.
Liisa R

Turun raastuvassa 1624 Gertrud Matsdr perää vanhempiensa perintöjä Kohman talosta, jonka hänen edesmennyt veljensä Daniel Matsson on antanut huomenlahjaksi vaimolleen Sisilia Larsdotterille ja Mickel Ryttaren vaimo perinyt talon äidiltään.
Vuonna 1628 oli hyvä juttu jossa oli pari Daniel Matssonin sisarusta ja omistusosuuksia Kohman talosta. Mukana talossa silloin asunut Olof Salcko, jonka vaimo oli ilmeisesti perillisiä.
Siksi perinnöistä oli suuri riita kun Mickel Ryttare peräänkuulutti kadonnutta perunkirjoitusta vuodelta 1619. Riita oli Johan Ottossonin ja Mickelin välillä.

http://juhansuku.blogspot.fi/2009/07/johan-ottosson-kleeblatt.html

En tiedä onko ajallisesti mahdollista, että nuo Matsin lapset olisivat Henricus Canutin vaimon sisaruksia.

Toisaalta, jos Brita Henriksdotterin isä olisi tuo Henricus Canuti, niin Brita olisi avioitunut noin 1610 aikoihin, tätinsä avioiduttua Botilaan.

Brita olisi silloin syntynyt noin 1590 aikoihin. Toisaalta, jos Henrik Finnon vaimo olisi samoja sisaruksia, niin olisi syntynyt noin 1585 aikoihin.
Jos Sigfridus Henrici olisi ollut myös tuo lainlukija, niin olisi syntynyt 1580-luvun alkupuolella, ollakseen sopiva.

Ylläplevan perusteella olisi Britan äidin, khr Geetin tyttären pitänyt syntyä noin 1560-luvulla tai sen alussa.

Lainlukijan sinetti on aika jännä, kolmioita ja risti välissä, joka voisi hyvinkin viitata isään tai papilliseen sukuun.
http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2181&d=1323196563

[Kivipää]

Mirkka Lappalaisen erinomaisessa kirjassa "Pohjolan Leijona - Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611-1632" on monia mielenkiintoisia yksityiskohtia 1600-luvun alun yhteiskunnasta. Monessa kohdin Lappalainen mainitsee, että rälssisuvuissa eivät olennaisia olleet edesmenneet esivanhemmat, vaan elossa olevien henkilöiden muodostama sukuverkosto. Verkosto auttoi elämässä monin tavoin.

Ruotsin kuninkaalla oli Suomen puolella omat luottohenkilönsä. Kustaa II Aadolfilla sellaisia olivat mm. Göran Boije ja Arvid Tönneson (Wildeman). Boije oli vaikutusvaltainen Etelä-Suomen laamanni, jonka toimialueella sijaitsi mm. Piikkiön kihlakunta, jonka tuomarina (1607-12) oli Arvidin veli Henrik Tönneson.

Henrikin valitsemana tuomarinsijaisena (lainlukijana) oli ensin Nils Eriksson, joka oli Kaarle IX:n luottomies. Nilsin siirryttyä v. 1608 Turun pormestariksi lainlukijaksi tuli Sigfrid Henriksson. Hänen mahdollisista verkostoistaan on ollut puhetta jo aiemmin. Sigfridin kausien välissä lainlukijana käväisi Gabriel Berendsson, joka myöhemmän virkauransa perusteella näyttää olleen valtakunnanhallinnon luottomies. Gabriel kun oli Turun linnan voutina, Älvsborgin lunnaitten pääagenttina, Turun raastuvanoikeuden ns. kuninkaanmiehenä ja rälssitutkintakomissaarina.

Se, että Sigfrid valittiin v. 1618 Turun koulun konrehtoriksi ja varsinkin se, että hän sai v. 1625 virkansa takaisin ja kolme vuotta myöhemmin Piikkiön kirkkoherruuden, viittaa nähdäkseni hyviin verkostoihin. Lappalaisen kirjan mukaan vuodesta 1623 kenraalikuvernööri ja hovioikeuden presidentti Nils Bielke puuttui moneen otteeseen mm. piispa Sorolaisen johtaman tuomiokapitulin toimintaan. Näin ollen saattoi olla, että Bielke antoi tukensa Sigfridin paluulle konrehtoriksi. Miksipä ei, koska hän puuttui myös pappisnimityksiin. Sigfridin valinnassa Piikkiön kirkkoherraksi v. 1628 saattoi painaa myös Bielken tahto.
_____________
Matti Pesola

[Benedictus]

Tuo olemassaolevien henkilöiden verkosto on todella oikein tulkittu, sillä kun kaivelee noita sukuja, niin aina tulee vastaan verkostot, joiden kautta virat ja asemat määräytyivät, kuten myös maaomaisuuden hallinta.
Maaomaisuutta ei kovinhevin annettu klaanin ulkopuolelle, koska se heikensi koko verkoston asemaa, siksi usein kaivamalla henkilöiden verkkoja saa selville sukusuhteita.

Sigfrid Henrikssonilla vaikutta olleen hyvät suhteet päättäjiin. Harmillista on, ettei hänen vaimoaan tunneta, sillä usein juuri naisten kautta muodostuvat verkot ovat merkittävässä asemassa.

Koko sukututkimus sektori tuntuu laiminlyövän ja ohittavan naisten merkityksen verkostoissa, vaikka monet uusimmat tutkimukset valottavatkin niiden merkitystä.

Yhteisöissä miehen asemaa korostettiin, koska omaisuus ja virat menivät usein sitäkautta. Toisaalta tyttäriä oli usein perheissä paljon ja he kodin turvassa pysyivät paremmin hengissä kuin poikalapset.

Tyttäret olivat kuitenkin ongelma, sillä myötäjäisten myötä meni varoja perheestä ulos ja toisaalta säätyyn sopivan puolison löytäminen vaati isot myötäjäiset.
Tästä syystä voi nähdä, että usein pystyvä mies saattoi saada ylempi arvoisen vaimon, jos tyytyi pienempään myötäjäiseen, tällöin juuri vaimon sukuverkosto korostuu perheen menestyksen kannalta.

Sigfrid Henrikssonin vaimo saattaisi selvittää koko ongelman. mutta hänestä ei taida olla mitään viitettä, paitsi, että oli lasten äiti.

[Kivipää]

Sigfrid Henrikssonin leski avioitui turkulaisen porvarin Thomas Johanssonin kanssa. Leski oli ilmeisen tyytymätön perinnönjakoon hänen ja lapsipuoltensa välillä, koska asia vietiin aina Turun hovioikeuteen saakka. Jakokirjan allekirjoittanut kolmikko (Turun kaupunginkirjuri Anders Sigfridsson, Piikkiön lainlukija Matts Eskilsson ja Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus) halusi varmaan varmistaa Sigfridin lasten edun, mikä voisi viitata siihen, että Sigfridin ja/tai hänen ensimmäisen vaimonsa jäljiltä oli jotain olennaista perittävää.

[Benedictus]

Pohdin tuota Sigfridus Henrikin 1. vaimoa.

Hänellä tiedetään pojat Erik ja Josephus.

Sigfriduksen seuraaja Piikkiön khr virassa oli

Gregorius Matthiae Favorinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2719) hänen 1. avioliitossaan, S noin 1600, K Hattula 1660.
Tämä tuli virkaan heti Sigfridin kuoltua.

Kiinnostavaa on, että Favorinuksen vaimo oli Josephus Hemmingii Hollon eli Hollonius eli Maskulaisen leski Aliza Jacobsdotter.

Koska tiedetään, että virat ja asemat pidettiin klaanin sisällä tiukasti ja kun tiedetään Sigfridus Henricilla olleen hyvät suhteet, niin silloin voisi epäillä, että 1. vaimonsa oli Maskun khr Hemming Henrici Maskulaisen tytär, siis Josephus Holloniuksen sisar.
Heidän äitinsä oli N. Persdotter Melartopaeus, siis piispa Gabriel Petri Melartopaeuksen sisar.

[Kivipää]

Mielenkiintoista. Näin ollen Saarijärven kirkkoherra Josephus Sigfridin etunimi olisi tullut enolta. Gabriel Melartopaeus oli Turun katedraalikoulun rehtorina ja Sigfrid Henrikssonin läheisenä työtoverina koko tämän konrehtorikauden ajan. Tuon Benedictuksen ajatuskuvion mukaan Gabriel M. olisi ollut Sigfid Henrikssonin anopin veli.

Tuosta perinnönjakokiistasta tuli mieleeni sellainenkin ajatus, että jospa Sigfridin lasten perintönä oli vaikkapa kaupunkikiinteistö Turussa, koska jaon toimittivat mm. Turun kaupunginkirjuri ja Turun kirkkoherra. Toki kirkkoherra Stutaeuksen osallistumiselle saattoi olla myös sukuverkostosyitä.

Ps. Ties vaikka kyse oli entisen Turun kaupunginkirjurin ja porvarin Sigfrid Mattsonin ja poikansa Henrik Sigfridssonin vanhoista turkulaisomistuksista.

[Kivipää]

Joachim Stutaeuksen roolia Piikkiön kirkkoherran Sigfridus Henricin perinnönjaossa pohdittaessa tulee mieleen se josko hän oli siinä Sigfridin alaikäisten lasten edunvalvojana (holhoojana?). Miten tuollainen rooli mahtoi määräytyä? Jos Stutaeuksen vaimo Brita Henrikintytär oli Sigfridin sisar, niin se selittäisi (hyvinkin) asiaa.

Kyse oli kirkkoherra Sigfridin edellisen avioliiton lasten perinnöstä, josta Sigfridin leski ja tämän uusi aviomies kiistelivät aina hovioikeutta myöten. Oliko kysymys lasten isän- ja/tai äidinperinnöstä, ei nähdäkseni ole tiedossa.
_________________
Matti Pesola

[Pekka Hiltunen]

Tuon nyt esiin tässä, kun en ole huomannut aiemmin mainittavan, sen että Henrik Tönnesson Wildeman piti majaansa Vaarniemessä, joka sijaitsee vastapäätä Ispoisten Linnunpäätä, Rauvolanlahden toisella puolella korkean Vaarniemenmäen alla. Henrik Tönnesson oli aviossa Karin Eriksdotter Stålarmin kanssa. Karin Eriksdotter oli aiemmin ollut aviossa hovijunkkari Lars Olofssonin kanssa, mutta kun tämä pakeni Puolaan, katsottiin avioliitto purkautuneeksi, jolloin Henrik Tönnessonile siirtyi vaimonsa edellisen puolison huomenlahjaksi tulkittu, huomattava omaisuus: "Upalinko i Reso, Kulho och Verniemi i S :t Karins, Kokkila i Halikko m . fl . gods (29) ." (Ramsay). Voisikohan Sigfrid Mattsson, hänen vaimonsa tai poikansa Henrik Sigfridsson jotenkin liittyä tähän Lars Olofssonin jälkeensä jättämään varallisuuteen, josta on riittänyt riemua vasta perustettuun Turun Hovioikeuteen saakka? - Entä, kuka oli Lars Olofsson? Voisiko hän mitenkään liittyä nuorempaan Stiernkors-sukuun, kun näyttää olleen Kaarle Herttuan epäsuosiossa ja kun Hauhon Kokkilakin vielä kummittelee kuvioissa?
PH

[Kivipää]

Kaarinan Kulho ja Vaarniemi olivat vanhoja kirkon/luostarin tiloja, mitkä kuningas lahjoitti v. 1592 "ikuisiksi ajoiksi" kamarijunkkari Lars Olofssonille. Raision Upalinko oli myös vanha kirkon prebendatila. Halikon Kokkila oli aikanaan Peder Spåren omistuksessa kunnes siirtyi Kustaa-kuninkaalle v. 1546. Lars Olofsson sai v. 1592 Juhanalta kaikkiaan kuusi entistä kirkon tai luostarin omistamaa tilaa.

Kuten aiemmin tässä ketjussa on mainittu, niin Kulhon ja Vaarniemen isäntä Henrik Tönneson valitsi Sigfrid Henrikssonin lainlukijaksi eli sijaisekseen Piikkiön kihlakuntaan. Samoihin aikoihin Joachim Stutaeuksen tuleva puoliso Brita Henriksdotter oli Halikon Puotilan Måns Anderssonin (Henrik Tönnesonin sisarenpoika) vaimona. Ja Britan täti Anna Jacobsdotter (Geet) oli Månsin isän eli Puotilan isännän Anders Larssonin 2. puoliso.

Sigfridin ura Piikkiön kihlakunnan lainlukijana, Turun koulun konrehtorina ja lopuksi Piikkiön kirkkoherrana selittyy nähdäkseni jonkinlaisen "verkoston" tuella tapahtuneeksi.

[Pekka Hiltunen]

Olen pahoillani siitä, ettei aikani tai tarmoni ole riittänyt seuratakseni ketjua paitsi silloin tällöin, enkä näin sitten tietenkään voi olla tietoinen kaikista yksityiskohdista. Oliko Sigfrid aviossa kahdesti niin, että Stiernkorsiksi kutsuttu olisi ollut jälkimm. p:so? Aviosuhteella on voinut olle merkittävää nostetta, varsinkin, jos nimi erityisesti mainitaan - ja liittyy Wildeman-sukuun. Olisikohan Sigfridistä tullut naapurinsa, Vaarniemen herran sukulainen?
PH

[Kivipää]

Tämä Sigfrid Henriksson (Sigfridus Henrici) oli kaksi kertaa aviossa. Ensimmäisen puolison henkilöllisyyttä ei tunneta ja toinen (leskensä) oli Catharina Mattsdotter, joka avioitui Turun porvarin Thomas Johanssonin kanssa. Tämä pariskunta valitti Sigfridin perinnönjaosta hovioikeuteen. Jotain sen verran merkittävää Sigfridin ja/tai hänen ensimmäisen vaimonsa perinnössä oli, että leski nosti oikeusprosessin lapsipuoliaan vastaan.

Mitä Stiernkors-sukuun (tai sen tunnukseen) tulee, niin Turun porvarin ja Ispoisten kartanonherran Sigfrid Mattsonin toinen vaimo oli ilmeisesti sitä sukua. Esim. se oliko Sigfrid Henriksson hänen pojanpoikansa eli Ispoisten Henrik Sigfridssonin poika, jäänee toteen näyttämättä. Kirkollisen ja maallisen rälssin liepeillä Sigfrid Henriksson joka tapauksessa vaikutti. Hänen urakehityksensä saattoi perustua jonkinlaiseen patronus-klientti-suhteeseen.

[Kivipää]

Patronus-klientti-suhteet tai suku-/ystävyysverkostot olivat 1600-luvulla käytännössä välttämättömiä urakehitykselle. Sigfridus Henricin tapauksessa voi pohtia keiden verkostoon hän kuului. Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus oli yksi heistä. Stutaeuksen puolisoiden kautta aukesi yhteys Wildemaneihin, Puotiloihin, Geeteihin ja Speitzeihin. Sigfridin saadessa nimityksen Piikkiön (ja Kaarinan) lainlukijaksi v. 1608 kihlakunnantuomari Henrik Tönnesson (Wildeman) oli Tukholman linnan johtotehtävissä ja amiraali. Henrikin sisar oli naimisissa Puotilan Anders Larssonin kanssa. Anders oli noihin aikoihin Tallinnan käskynhaltija. Anders avioitui sittemmin Anna Jacobsdotter Geetin kanssa. Annan sisarentytär Brita oli ennen Stutaeusta naimisissa Puotilan Måns Anderssonin kanssa. Wildemanien sukupiiriä ja vaikutusvaltaa 1600-luvun alussa on kuvattu hyvin Mirkka Lappalaisen Creutz-sukua käsittelevässä teoksessa.

Wildemanien lähipiiriin kuuluivat myös Boijet, joista Jöran oli pitkään (1582-99 ja 1602-17) Etelä-Suomen laamanni. Hänen laamannikuntaansa kuului mm. Piikkiön kihlakunta. Jöranin veli Anders Boije oli Ispoisten pantinhaltijoiden Perniön Melkkilän Erikin ja Karinin vävy. 1600-luvun alussa nimenomaan Anders mainitaan Ispoisten säterin isäntänä. Erikin ja Karinin poika Klas Eriksson (Slang) avioitui Elin Johansdotterin (Boose) kanssa. Johan Boose oli vastaavasti Henrik Tönnesonin (Wildeman) serkku.

Lappalaisen kirjan mukaan Boijet ja Wildemanit menettivät nopeasti mahtiasemiaan avainhenkilöiden kuoltua muutaman vuoden sisällä 1610-luvulla. Sigfridin saadessa konrehtorin toimen maaliskuussa 1618 kirkkoherra Stutaeuksen apu saattoi olla ratkaisevan tärkeää. Ja kuten aikaisemmin tässä ketjussa kirjoitin, niin Stutaeuksen rooli oli epäilemättä merkittävä Sigfridin saadessa menettämänsä virkansa takaisin v. 1625. Siirtyminen Piikkiön kirkkoherraksi v. 1628 olisi tuskin onnistunut ilman vahvaa taustatukea. Turun piispa Rothovius oli Stutaeuksen opiskelutovereita Saksan ajoilta.

Stutaeuksen toisen avioliiton lankomies (vaimon veli) Hartvig Henriksson Speitz oli Sigfridin seuraajan (konrehtorina) Mårten Stodiuksen ystäväpiiriä, kuten myös Ispoisten Erik Månsson. Erik avioitui vanhoilla päivillään Speitzin tyttären kanssa. Huomenlahjakirjeen todistajina olivat Per Brahe ja Mårten Stodius. Stodiuksen isän Henrik Hanssonin tiedetään olleen velkojana Ispoisten pesänjaossa 1610-luvulla.

Per Brahesta tuli mieleen Marko Hakasen väitöskirja 1600-luvun klienttisuhteista Ruotsissa. Hakanen nostaa kirjassaan esille muutamia mielenkiintoisia nimiä, mitkä sivuavat jossain määrin myös Sigfrid Henrikssonia ja hänen sukuaan. Eräs Brahen klienteistä oli Anders Sigfridsson, Halikon, Piikkiön, Maskun ja Vehmaan lainlukija, Turun kaupunginkirjuri ja Uudenkaupungin pormestari. Anders oli Turun kaupunginkirjurina ollessaan yksi Sigfrid Henrikssonin perinnönjakokirjan allekirjoittajista. Oletan, että kirkkoherra Sigfrid ei välttämättä asunut vakituisesti Piikkiössä, vaan Turussa, jossa hänellä siten olisi ollut kiinteistö.

Brahen klientti oli myös Kajaanin pormestari Johan Curnovius. Hänen tyttärensä avioitui Hailuodon kirkkoherran Gustaf Forseliuksen kanssa. Forselius oli Sigfrid Henrikssonin pojanpoika.

Brahen klientti oli isänsä tapaan myös Daniel Gyldenstolpe, joka oli mm. Brahen sihteeri ja Turun hovioikeuden asessori. Hänen tyttärensä avioitui vänrikki Erik Forseliuksen (myöh. Forsell) kanssa. Forselius oli Sigfrid Henrikssonin pojanpojanpoika. Hailuodon kh. oli tämän Erikin setä.
______________
Matti Pesola

[Benedictus]

Esitin tuolla Stutaeus -ketjussa ajatuksen, että Joachim Stutaeuksen vaimo Brita Henriksdotter olisi Jacobus Geetin tyttären ja Juhana kuninkaan asiamiehen Henrik Schefferin tytär.
Geetin vaimoksi ehdotin Hämeenkyrön khr Gregorius Stuhtin leskeä, eli Sofia Grelsdotter Stuth, Joachimin äiti olisi ollut Geetin tyttären sisarpuoli eli Joachim ja Brita olisivat olleet serkkupuolet.

Henrik Schefer oli erittäin varakas. Kruunu oli hänelle yksistään velkaakin toimituksista 7300 taaleria.

Jos Sigfridus Henrici olisi myös Britan veli, olisi myös Joachim Stutaeus ollut hänen serkkupuolensa.
Tämä sitoisi suhteet edellä mainittuihin tukijoihin läheisiksi. Samoin se selittäisi lesken käräjöinnit, koska varoja olisi ollut paljonkin .

[Kivipää]

Biografiakeskuksen Paimenmuiston tiedoista ilmenee, että Jacobus Sigfridi Geetillä oli v. 1582 tytärpuoli eli hän lienee tuolloin ollut 2. aviossaan. Geet oli varakas mies, jolla esim. vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan oli 160 luotia hopeaa. Vertailuna mainittakoon, että Turun porvarilla (Ispoisten) Sigfrid Mattsonilla oli samaan aikaan 125 luotia hopeaa.

Geet oli tunnettu sopimattomasta käytöksestään ja holtittomista elämäntavoistaan. Tuo taisi olla jossain määrin "ammattitauti". Myös Turun koulun konrehtorilla Sigfridus Henricillä (Geetin tyttärenpoika?) oli melkoisia vaikeuksia käytöksensä takia, mikä johti aina erottamiseen asti. Mutta Sigfriduksella oli verkostonsa tuki takanaan, kuten aikanaan myös Jacobus Geetillä.

[Benedictus]

Tässä ketjussa on kyllä sivuttu tuota sukunimeä Raumannus, mutta sen käyttöön ottoa ja syytä siihen ei mielestäni ole pohdittu kattavasti.

Miksi Raumannus?

Miksi käyttöön?

Oliko opiskellut Rauman koulussa ja siksi rupesi käyttämään vai oliko jokin yhteys Raumaan jo syntyperällä?

Kuka voisi olla Raumalla tuo Henrik?

Henricus Martini (mainitaan 1568–1578)

Henrik Mårtensson
Rauman kaupungin historiankirjoittajan Aina Lähteenojan mukaan (1946) "Henricus Martij l. Martini (ei Marci), siis Henrik Martinpoika" oli Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kappalaisena 1568–1578, hän oli samalla myös pedagogion koulumestari.
Lähteenoja ja häneen yhtyen eräät myöhemmätkin tutkijat esittelevät Henricus Martinin Rauman kirkkoherran Martinus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1592) poikana. Täyttä varmuutta, että "lainsuomentaja herra Martilla" olisi ollut muita lapsia kuin Zacharias Martini, isänsä seuraaja Osmön kirkkoherrana Strängnäsin hiippakunnassa, eivät tutkijat käyttämästään aineistosta kuitenkaan näytä löytäneen päätellen siitä, että Kari Tarkiainen Suomen kansallisbiografiaan (osa 6, 2005) kirjoittamansa elämäkerta-artikkelin loppuun sijoitetuissa "kohdehenkilön henkilötiedoissa" mainitsee tällä kirkonmiehellä vain yhden lapsen, Zachariaksen.
Henricus Martini sai kuningas Juhana III:n kirjeellä 9.12.1568 palkkajyviä 8 puntaa eli 32 tynnyriä vuodessa. Vuonna 1570 palkka oli 3 puntaa rukiita ja 5 puntaa maltaita.


Ajallisesti Sigfridus Henrici sopisi Rauman Henricus Martinin pojaksi ja toisaalta, jos isoisä olisi ollut khr Martinus Olai, niin suhteita olisi jo perintönä.
Mikä oli Martinus Olain vaimon Kuse-suku?

[Kivipää]

Raumannus-nimen käytöllä on katsottu olevan jotakin yhteyttä Raumalle tai sen lähialueelle. Jostain syystä Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici käytti Raumannus-nimeä vasta aivan elämänsä ehtoolla. Hänen allekirjoittamissaan kuiteissa näkyy Raumannus v. 1630 eli hänen kuolinvuonnaan. Sitä ennen hän käytti pelkästään etunimeä ja patronyymiä.

Rauman kirkkoherra Matthias Sigfridi Brücherillä oli sekä tyttöjä että poikia. Pojista tiedetään Jonas Matthiae (Raumannus). Piikkiön Sigfridin leski oli Catharina Mattsdotter. Skenaariossani olen sijoittanut hänet Rauman kirkkoherran tyttäreksi ja em. Jonas Raumannuksen sisareksi. Samaan katraaseen olen sovittanut myös Laihian kirkkoherran Gregorius Raumannuksen, jonka patronyymi Bartholomeus on tiettävästi väärä.

De fatis Ostrobothniae notandis-käsikirjoituksen (Genos 13, 1942, s. 85-91) mukaan Gregoriuksen patronyymi oli Matthiae. Saman käsikirjoituksen mukaan Gregorius oli Uudenkaarlepyyn kappalaisena jo 1630-luvun puolivälissä. Gregorius on saattanut olla välimiehenä siinä kun Ericus Sigfridi (Raumannus) aloitti pappina Keski-Pohjanmaan Vetelissä v. 1643.

[Kivipää]

Tuossa edellä piti olla Lapuan (ei Laihian) kirkkoherra Gregorius Matthiae Raumannus. Lapuan seurakuntaan kuuluneen Kuortaneen kappalaisena vaikutti 1600-luvun lopulla Erik Raumannuksen vävy Carolus Georgii Hordelius. Ennen Kuortanetta Hordelius toimi opettajana Uudenkaarlepyyn triviaalikoulussa. Uusikaarlepyy liittyi Erik Raumannuksen perhepiiriin, sillä vävy-Hordeliuksen lisäksi siellä vaikutti toinenkin vävy eli porvari Matts Andersson Nyman. Uudessakaarlepyyssä eli myös Di(d)rich-sukua. Kengitysseppä Anders Didrich oli myös Erik Raumannuksen vävy.

[Pekka Hiltunen]

Tuossa edellä piti olla Lapuan (ei Laihian) kirkkoherra Gregorius Matthiae Raumannus. Lapuan seurakuntaan kuuluneen Kuortaneen kappalaisena vaikutti 1600-luvun lopulla Erik Raumannuksen vävy Carolus Georgii Hordelius. Ennen Kuortanetta Hordelius toimi opettajana Uudenkaarlepyyn triviaalikoulussa. Uusikaarlepyy liittyi Erik Raumannuksen perhepiiriin, sillä vävy-Hordeliuksen lisäksi siellä vaikutti toinenkin vävy eli porvari Matts Andersson Nyman. Uudessakaarlepyyssä eli myös Di(d)rich-sukua. Kengitysseppä Anders Didrich oli myös Erik Raumannuksen vävy.
Tiirikan sukua käsitellyt ketju on siis menetettyjen tiedostojen joukossa.. mutta Ikaalisten Tiirikkaa käsittelevän ketjun löysin.

Tiirikan talo sijaitsi (ja edelleen sijaitsee) siis Turun nykyisen Vähätorin (ja aikoinaan n.s. "uuden puolen") vaiheilla. Tiedostossani on eräs Ikaalisten Mikko Laurinpoika Sällinluoma, joka oli Riihiluoman talon isäntä 1700-l. puolivälissä. Hänen vaimonsa oli Margareta Heikintytär Tiirikka (1716 - 25.12.1765 Ikaalinen Riihiluoma), jonka vanhemmiksi mainitaan (jossain lähteessä, jota en ole kirjannut muistiini) Heikki Erkinpoika Tiirikka, k. 1740 ja hänen kanssaan Kauhajoella 2.9.1701 vihitty Valpuri Pärttylintytär (s 1681). Heikki Erkinpoika Tiirikan mainitaan olleen seppä Oulusta ("Uhlo").

Voisikohan e.m. Heikki Erkinpoika Tiirikka kytkeä puheena olevaan Dietrich Perssoniin?
PH

[Miisamaija]

Ottamatta kantaa nimi ym. sisältöön tässä netin mukaan Turun Aninkaisissa ilmestynyt tieto Diedrich Perssonin jälkeläisistä. Valitettavasti en tiedä kirjoittajaa.

Taulu 1.
I. Tiirikka Pietarinpoika. S. todennäköisesti 1560-luvulla. Ylä-Satakunnan alikirjuri, Antti Laurinpojan lipullisen ratsumies, Ikaalisten Kurkelan kylän Tuurin eli Siiron isäntä 1597-1628 ja Kurkelan Tiirikan isäntä 1600-1646. K. noin 1646. – Puoliso 1:o Brita, mainitaan 1601. – Puoliso 2:o Maalin Erkintytär, mainitaan 1635.

II. Lapsia: (järjestys satunnainen)
Juho. Talollinen.
Tuure eli Thure Theodorici. Ikaalisten kappalainen 1631, Hämeenkyrön kappalainen ainakin vuodesta 1634, Hämeenkyrön kirkkoherra 1652. K. 1666. - Puoliso Hämeenkyrön kirkkoherran tytär Valpuri Aaprahamintytär (k.1667), jonka äiti Riitta Martintytär Vessel [9] (Sabelbyssa-suku, Ramsay s. 366). Heidän poikansa Antti Thuronius (1632-1665) oli Turun Yliopiston logiikan ja metafysiikan professori vuodesta 1656 [9,10].
Akseli eli Axillus Teodorici, Keuruun ensimmäinen kirkkoherra 1630-1646. Suolahti-Palander-suvun kantaisä [9].

Taulu 2.
Juho Tiirikanpoika (Taulusta 1). S. noin 1595. Ikaalisten Kurkelan Tuurin talollinen 1629-1650. -
Puoliso Riitta Pentintytär (SAY).

III. Lapsia:
Tuure. S. noin 1624. Taulu 3.
Valpuri. S. noin 1640, mainitaan sisarena 1656.

Taulu 3.
III. Tuure Juhonpoika (Taulusta 2). S. noin 1624. Tuurin talollinen 1651-1681, lautamies ja kirkon kuudennusmies. K. 1693. – Puoliso viimeistään 1644 Agnes Tuomaantytär [11].

IV. Lapsia:
Elias. S. noin 1642. Taulu 4.
Simo. S. noin 1650. Tiirikan talollinen vuodesta 1671. Puoliso 1:o noin 1668 Valpuri. – Puoliso 2:o 1707 Liisa Juhontytär Haapimaasta. Tästä jatkuu Tiirikan suku ilmeisti tälle vuosisadelle asti ( Tuure Simonpoika, Yrjö Simonpoika, Matti Yrjönpoika 1739-1788). Lisäksi Simon jälkeläisiä löytyy mm Jämijärven Radakosta ja Kalliokielen Lumiasta [12].
Heikki. S. noin 1651. Pöllön lampuotina 1600-luvun lopulla.
Juho. Mainitaan poikana 1668, veljenä Tiirikassa 1677. Puoliso Valpuri.
Liisa. Mainitaan tyttärenä 1677.
Lauri. Mainitaan veljenä 1679.
Aapraham. Räätäli. – Puoliso 1687 Liisa Klemetintytär.
Riitta. S. 1680 Ikaalisissa.

Taulu 4.
IV. Elias Tuurenpoika (Taulusta 3). S. noin 1642. Kurkelan Tuurin talollinen. K. 20.1.1717 Ikaalisissa. – Puoliso noin 1661 Riitta. K. 22.11.1719 Ikaalisissa.

V. Lapsia:
Juho. S. noin 1662. Talollinen. K. 1734 . - Puoliso noin 1680 Riitta Antintytär. Tästä jatkuu Kurkelan Tuurin suku (Matti Juhonpoika, puuska Erkki Antinpoika Kulhua).
Elias. S. noin 1661. Kiialan Kinnarin talollinen. K. 1753. - Puoliso 1695 Kirsti Heikintytär Vähä-Kirmo Haapimaasta. Näiden tytär Kirsti oli naimisissa Hämeenkyrön Tokoisten Leppäsellä.
Aapraham. S. noin 1670. Karhoisten Joudin talollinen. - Puoliso 1:o 1696 Kreetta Heikintytär- Puoliso 2:o 1699 Kreetta Heikintytär. – Puoliso 3:o Maria Sipintytär.
Riitta. S. noin 1661. – Puoliso 1695 rummunlyöjä Israel Gabrielinpoika.
Kreetta S. 1680. - Puoliso 1705 Reko Sipinpoika Talonen Ikaalisten Vatsiaisista. Tästä tulee jälkeläisiä mm Kankaanpään Veneskoskelle ja Venesjärvelle.


Löytyy esim. täältä.
http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=254396
http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=295235

[Miisamaija]

Edellä oleva listaus keskittyy Juhon jälkeläisiin. Tytär Margareta puuttuu mm. DP:n lapsista.

Lainaus:
Dirikin Juho-pojan jälkeläisiä minäkin.
Miettiessäni Juhon ikää silloin käräjillä 1672 ajattelen hänen olevan noin 80. Hän olisi silloin syntynyt ennen nuijasotaa ehkä vuosien 1592 -1595 välillä.
Toinen 1500-luvun puolella syntynyt voisi olla Axel. Voudintilit 2557:17(jpg18) mainitsee, että hän on Olof Dufvan sotilaspappi. Jo aiemmin Henrik Flemingin joukoissa on sotilaspappina herr Axel. Tässä ei kuitenkaan ole tarkenpaa määritelmää hänestä. Ja jos papiksi vihittävän tulisi olla 25 vuotias,Axel olisi silloin syntynyt nuijasodan vuonna 1597.
Tytär Margareta on lapsista seuraava, kruununvouti Elias Roosin vaimo. 1600-luvun alkupuolella syntynyt, varmaan paljasjalkaisia kurkelalaisia. Arvioni pohjautuu silloiseen avioitumisikään, joka oli n.15 -16 vuotta.Onko se todellinen? Voisi olla myöhemminkin tai aiemmin.
Ja nuorin listallani on Thuro,joka tuli kappalaiseksi Kyröön n.1634. Silloin syntymävuosi olisi n. 1609.
Tässä arvioni. Toivoisin näkeväni muidenkin arvioita. Varmaan olette niitä pohtineet. Samalla tietysti voisi arvella avioliiton solmimisvuotta ja missä ne oluet on juotu. Tai esim. ovatko kaikki saman äidin lapsia. Paljon olisi pohtimisen aihetta. Odotan palautetta.
Liisa R
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28501&highlight=tiirikka

[AnttiYR]

Onko mitään muuta yhtetyyä kuin nimi Pirkkalan kirkkoherralla (1637-78), joka oli Jacobus Pauli Raumannus? Tieto Hiskin pappisluettelosta.


Kiinnostuneena Antti (en ole seurannut viestiketjua)

[Pekka Hiltunen]

Raumannus-nimen käytöllä on katsottu olevan jotakin yhteyttä Raumalle tai sen lähialueelle. Jostain syystä Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici käytti Raumannus-nimeä vasta aivan elämänsä ehtoolla. Hänen allekirjoittamissaan kuiteissa näkyy Raumannus v. 1630 eli hänen kuolinvuonnaan. Sitä ennen hän käytti pelkästään etunimeä ja patronyymiä.

Rauman kirkkoherra Matthias Sigfridi Brücherillä oli sekä tyttöjä että poikia. Pojista tiedetään Jonas Matthiae (Raumannus). Piikkiön Sigfridin leski oli Catharina Mattsdotter. Skenaariossani olen sijoittanut hänet Rauman kirkkoherran tyttäreksi ja em. Jonas Raumannuksen sisareksi. Samaan katraaseen olen sovittanut myös Laihian kirkkoherran Gregorius Raumannuksen, jonka patronyymi Bartholomeus on tiettävästi väärä.

De fatis Ostrobothniae notandis-käsikirjoituksen (Genos 13, 1942, s. 85-91) mukaan Gregoriuksen patronyymi oli Matthiae. Saman käsikirjoituksen mukaan Gregorius oli Uudenkaarlepyyn kappalaisena jo 1630-luvun puolivälissä. Gregorius on saattanut olla välimiehenä siinä kun Ericus Sigfridi (Raumannus) aloitti pappina Keski-Pohjanmaan Vetelissä v. 1643.

Raumallahan toimi Keskiajalla 1500-l. alkupuolella lakkautettu fransiskaanikonventin koulu, ja on mahdollista, että luostarikouluun on hakeutunut ennen sen lakkauttamista moniakin eri sukuisia satakuntalaisia, ei-aatelisia mutta lahjakkaita, varattomia talonpoikia.
PH

[Benedictus]

Taitaapi olla niin, että tuossa Sigfrid Raumannuksen pesänselvitystekstissä oleva Matts Eskilsson on sama mies kuin Piikkiön lainlukijana SR:n kuoleman aikaan vaikuttanut Matts Eskilsson Blomm, josta kirjoiteltiin yhtä ja toista viime kesänä Martinus Olai-otsikon alla. Hän löytyy (SAY) Piikkiön Sauvalasta ainakin vielä vuonna 1634. Liitän oheen Ossian Mestertonin Lainlukijat-tiedostosta löytämäni Matts Eskilssonin sinetin. Mikä tuo kolmas kirjain siinä onkaan?
_____________

Jounille kiitos ja Markulle erityiskiitos tuosta käännöksestä. Mielenkiintoinen porukka oli mukana tuossa prosessissa. Tuo mainittu Anders Sigfridsson oli entinen Piikkiön lainlukija ja tuolloinen Maskun lainlukija ja Turun kaupunginkirjuri, joka myöhemmin käväisi mm. Uudenkaupungin pormestarina. Hänen on oletettu olleen Bjur-sukua. Liitän oheen hänen sinettinsä, joka löytyi Ossian Mestertonin tiedostosta. Hyvin samankaltainen Matts Eskilssonin sinetin kanssa.
_____________
Matti Pesola

alla nämä sinetit. Onko yhteensattuma, että kahden perusrungoltaan samankaltaisen sinetin omistajat ovat tuomareina Piikkiön khr Sigfridus Henricin perinnönjaossa.

Voisivat olla saman suvun jälkeläisiä.

Mats Eskilsson ei ainakaan nykyisen tiedon valossa ole Blom-Florinus sukua.

Attached Images http://suku.genealogia.fi/images/attach/jpg.gif Antti-Sigfridinpoika-Bjurin-sinetti.jpg (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2267&d=1326142562) (3.3 KB, 142 views)

Attached Images http://suku.genealogia.fi/images/attach/jpg.gif Matti-Eskelinpoika-Blomm-sinetti.jpg (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2266&d=1326057973) (2.3 KB, 168 views)

[Benedictus]

Palaan vielä aiheeseen Rauman kappalainen ja koulumestari Henricus Martini.

Henricus Martini (mainitaan 1568–1578)

Henrik Mårtensson
Rauman kaupungin historiankirjoittajan Aina Lähteenojan mukaan (1946) "Henricus Martij l. Martini (ei Marci), siis Henrik Martinpoika" oli Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kappalaisena 1568–1578, hän oli samalla myös pedagogion koulumestari.
Lähteenoja ja häneen yhtyen eräät myöhemmätkin tutkijat esittelevät Henricus Martinin Rauman kirkkoherran Martinus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1592) poikana. Täyttä varmuutta, että "lainsuomentaja herra Martilla" olisi ollut muita lapsia kuin Zacharias Martini, isänsä seuraaja Osmön kirkkoherrana Strängnäsin hiippakunnassa, eivät tutkijat käyttämästään aineistosta kuitenkaan näytä löytäneen päätellen siitä, että Kari Tarkiainen Suomen kansallisbiografiaan (osa 6, 2005) kirjoittamansa elämäkerta-artikkelin loppuun sijoitetuissa "kohdehenkilön henkilötiedoissa" mainitsee tällä kirkonmiehellä vain yhden lapsen, Zachariaksen.
Henricus Martini sai kuningas Juhana III:n kirjeellä 9.12.1568 palkkajyviä 8 puntaa eli 32 tynnyriä vuodessa. Vuonna 1570 palkka oli 3 puntaa rukiita ja 5 puntaa maltaita.

Ylläolevan mukaan mainitaan 1578.

Tuossa yllä pohditaan Lähteenojan näkemystä, että oli khr Martinus Olain poika.
Lähteenoja on ollut harvinaisen tarkka tutkija ja voisi arvella, että hänellä on ollut jokin lähde, mihin on perustanut ajatuksensa.

Martinus Olailta tiedetään vain 1 poika, joka 1584 jatkoi isänsä virkaa Strängnäsin kirkkoherrana.

Toisaalta Henricus Martini ajallisesti sopisi hyvinkin tämän pojaksi ja samoin myös Piikkiön khr Sigfridus Henricin isäksi.

Koulumestari rooli sopii myös Sigfriduksen isälle.

Martinus Olai oli Rauman khr ja sittemmin kuolemaansa saakka Kuningas Juhanan rippipappi.

Jos Henricus Martini oli poikansa, niin tämä ilmeisesti kuoli 1578 ja silloin jäi pieniä lapsia, jotka saattoivat olla isoisän luona Ruotsissa.

Jos Sigfridus Henrici ja Brita Henriksdotter olivat Martinus Olain lapsenlapsia saivat he suhteita perhepiirinsä kautta ja ilmeisesti myös varakkuutta.

Tässä kohtaa juuri tuo Juhana Kuninkaan asema on huomioitava, sillä myös Jacobus Geet oli Juhanan lähipiiriä ja erinomaisen varakas pappi.

On selvää, että Martinus Olai ja Jacobus Geet tunsivat toisensa.

Voisikin arvella, että tuo Geetin Henrik vävy, jota on etsitty monella tapaa, voisi olla juuri Henricus Martini.

Olisiko tämä sairastunut juuri 1577 aikaan, koska kirkkoherraksi Raumalle tuli Michael Stephani.

Jos Henricus Martini oli Geetin vävy, niin lapset saivat varmaankin suhteellisen suuren omaisuuden, jolloin ymmärtää Brita Henriksdotterin pääsyn Potilan vaimoksi.

Eli testamentin allekirjoittaja ja haltijat olivat Mats Eskilsson ja Anders Sigfridsson lainlukijat, jotka voisivat olla suvun tytärten jälkeläisiä.

Joachim Stutaeus lienee Brita Henriksdotterin puolisona lanko.

Toisaalta Johan Johansson Somerus sopisi ajallisesti olemaan vaimon veli eli lanko ja lasten edustaja oikeudessa.

Näkisin, että tämä tulkinta selittäisi täysin Raumannus nimen käytön. Olisiko niin, että vasta poikien opiskellessa tuli tarpeen ottaa sukunimi käyttöön.

Geet yhteys myös selittäisi pohjanmaa ulottuvuuden ja siirtymisen sinne.

[Kivipää]

Jälleen mielenkiintoista Benedictuksen pohdintaa. Tuo Henricus Martini-vaihtoehto on minullakin ollut ajoittain mielessä. Lauri Pihlajamaan kirjassa "Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533-1999" oletetaan Martinus Olailla olleen pojat Zacharias (Ösmon kirkoherra), Johan Martini (isältään perintönä saamansa suomalaisen käsi- ja messukirjan lahjoittaja 1585), Henricus Martini (Rauman kappalainen/koulumestari) sekä tytär Walborg (Nousiaisten kirkkoherra Melchior Kennitiuksen vaimo). Erään vuoden 1606 perintöriidan yhteydessä mainitaan myös herra Mårtenin tyttärenpoika Jakob Nilsson eli joku Martinus Olain tyttäristä (Tukholmassa asunut?) oli aviossa jonkun Nilsin kanssa.

Raumannus-nimeä ovat käyttäneet eräät kirkonmiehet lähinnä 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sigfridus Henricin yhteydessä Raumannus-nimi näkyy vasta v. 1630 eli hänen kuolinvuonnaan.

[Benedictus]

Olisiko mahdollista, että Sigfridus Henrici otti sukunimen käyttöön, koska yleensä kirkkoherroilla oli tuolloin sukunimi ja jos pojat lähtivät opiskelemaan, tarvitsivat hekin sukunimen.
Huomioiden, että jos isoisä oli Kuninkaan rippipappi, niin hänen yhdistämisensä perheeseen antoi arvoasemaa vielä 1630-luvullakin.

Tuota Brita Henriksdotteria pohdin, että jos oli Henrikin tytär, niin olisi jäänyt aika pieneksi isän kuollessa. Tällöin voisi epäillä, että Anna Jacobsdotter Geet, tätinsä olisi ottanut hänet kasvatikseen ja siten myös antanut perinnöt tälle.

[Kivipää]

Hyvinkin mahdollista tuo Benedictuksen ajatuskuvio. Vaikka Sigfridin (ja myös Britan) Henrik-isän henkilöllisyyttä ei saataisikaan selvitetyiksi, niin Sigfridin urakehitystä katsoessa vahvistuu ajatus hänen ja Britan (lähi)sukulaisuudesta. Ja kun tiedämme, että Brita oli Isonkyrön rovastin Jacobus Sigfridi Geetin tyttärentytär, niin sinne voisivat myös Sigfridus Henricin äidinpuoleiset sukujuuret johtaa.

Totta on, että Rauman kirkkoherra Martinus Olai --> Rauman kappalainen Henricus Martini --> Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici Raumannus olisi hyvinkin mahdollinen sukupolviketju.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Kennitius, Melchior Aeschilli (K 1610)

Melchior / Melker Mälckier / Mällchier Eschilli / Eskilsson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kappalainen, mainitaan 1587; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen (archidiaconus), mainitaan 1590–1593; Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1599.
Allekirjoitti ("Melchior Eschilli chora: Aboensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäivämies Linköpingissä 1600.
Viljeli Nousiaisissa Alakylän Pankkilan tilaa 1604–1607.
K Nousiainen 1610.
P Walborg Mårtensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1627. Walborg Mårtensdotter omisti Nousiaisten Killaisten Joulun tilan 1611–1627. Hänen elatuksekseen oli määrätty valtionvaroista suoritettavaksi 63 tynnyriä viljaa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi asiasta kirjeen 26.4.1614. Kun korvauksen suorittamiseksi ei löytynyt varoja, leski anoi 1615 ja 1616 sen vastineeksi verovapautta Joulun tilalleen.


Lainlukija Mats Eskilsson toimi Sigfridus Henricin testamentin todistajana.


Yllä on Rauman khr Martinus Olain tytär Valborg Mårtensdotter Nousiaisten Killaisten Joulun tilalla, jossa näkyy aiemmin leski Birgitta, joka lienee edellisen isännän Eskil Mårtensssonin leski.


Olisiko mahdollista, että tämä Eskil Mårtensson olisi lainlukija Mats Eskilssonin isä ja mahdollisesti Valborg Mårtensdotterin veli. Mats Eskilsson olisi silloin tämän teorian mukaan Sigfridus Henricin serkku.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Yllä Nousiaisten Killaisen Joulun tilalla näkyy myös Sigfrid Staffansson.

Olisiko mahdollista, että tämä olisi lainlukija Anders Sigfridssonin isä.

Sigfrid Staffansson sopisi ajallisesti Nousiaisten khr Staffan Henrikssonin pojaksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=791697
Hyvin kiinnostava seikka on se, että Joulun tilan donerat 1649 Lars Carpelanin vaimo ja perilliset.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979
Lemun Toijalan tilaa, joka aiemmin kuului khr Ericus Henricille, jonka vaimo oli Cristina Thomasdotter Blom-Florina, ja jossa näkyy Per Michelsson, joka lienee Cristina Eriksdotter Florinan puoliso, täällä 1664 donerat myös Lars Carpelanin perikunta.

Kuka oli Kennitiuksen jälkeen khr:ksi tullut Gregorius Henrici?

Gregorius Henrici (K 1630)

Grels Henriksson
Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra valtakirjalla 18.12.1610, astui virkaan 1611.
K Nousiainen 1630.

[Benedictus]

Markku Pihlajaniemi ystävällisesti tulkitsi tämän jutun ja tässä ydinkohdat:

Oikeuden eteen turkulainen porvari Thomas Johansson
- esitti hovioikeuden kirjelmän 5.12.1634.
- kirjelmässä hän kertoo vaimonsa puolesta tapahtuneesta suuresta vääryydestä perinnönjaossa.
- jako oli tehty vaimon edellisen miehen autuaan herra Sigfredin jälkeen, joka oli Piikkiön pitäjän kirkkoherra.
- asia otettiin nyt esille tutkittavaksi.
- Räntämäen kappalainen herra Johannes Johannis esitti oikeudessa perinnönjakokirjan.
- kirjan olivat sinetöineet ja allekirjoittaneet lainlukijat Mads Eschilsson ja Anders Sigfredsson, sekä autuas maisteri Jochim, entinen Turun kirkkoherra.
- allekirjoittaneet todistivat, että heidät oli laillisesti kutsuttu sovitteluun perinnönjaosta autuaan Piikkiön pitäjän kirkkoherran Sigfred Raumannuksen jälkeen vaimon Catharina Madsdotterin ja tämän lapsipuolten (varmaan monikko, muuten yksikössä olisi loogista sanoa poikapuoli tai tytärpuoli) välillä.
- kopio jakokirjasta 7.9.1631.
- oikeus ei voi perua kahden laillisesti kutsutun tuomarin työtä.
- hoviin. __________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Ylläoleva koostetta pohtiessa kiinnittyy huomio seikkaan, että porvari Thomas Johansson tuo esille, että perintöä jaettaessa on vaimonsa Piikkiön kirkkoherra Sigridus Henricin leski joutunut vääryyden uhriksi.

Kyse on 2 vaimon ja lasten välisestä perinnönjaon sovittelusta

Koska 1. vaimo ja lasten äiti on kuollut, ovat lapset kaikki äitinsä tasaarvoisia perillisiä, joten pesänjakajat voivat kaikki edustaa lapsia.

Onko leskellä ollut oma edustaja? Vaikuttaisi ettei olut, jos hän ei ole tuonut liittoon mitään suurempaa omaisuutta ja jos katsottiin, että kyseessä oli lasten äidin ja isänperintö.

Voisi siis ajatella, että lainlukijat Mats Eskilsson ja Anders Sigfridsson ja Joachim Stutaeus kaikki edustivat lapsia perinnön selvittäjinä.

Toisaalta Catarina Matsdotterin edustaja olisi voinut olla myös Joachim Stutaeus, sillä Catarina Matsdotterin isä oli Mats ja myös Joachim Stutaeuksen isä oli Mats eli teoriassa on mahdollista, että Catarina Matsdotter oli Joachimin nuorempi sisar ja siis Stutaeus.

Joachim Stutaeus saattoi olla vaimonsa Brita Henriksdotterin kautta Sigfridus Henricin lanko, jonka leski oli sisarensa.
Tuntuisi mahdolliselta, että Joachim Stutaeus olisi naittanut sisarensa(vanhapiika?) leskeksi jääneelle vaimonsa veljelle.

Ilmajoen khr Mathias Laurentiin lasten nimiä ja lukumäärää ei tiedetä.

[Kivipää]

[/quote]
Kuka oli Kennitiuksen jälkeen khr:ksi tullut Gregorius Henrici?

Gregorius Henrici (K 1630)

Grels Henriksson
Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra valtakirjalla 18.12.1610, astui virkaan 1611.
K Nousiainen 1630.[/quote]

Jos hän oli Rauman kappalaisen Henricus Martinin poika. Gregoriuksen edeltäjän kirkkoherra Kennitiuksen vaimo oli Henricuksen sisar. Ties vaikka samaan sisarusparveen kuului myös Piikkiön Sigfridus Henrici (Raumannus).

[Benedictus]

Olaus Martini (mainitaan 1593–1613)

Olef Mortensson, Olof Mårtensson
Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kappalainen ainakin 1593–1613, vt. kirkkoherra 1596–1599.
Allekirjoitti ("Olaus Martini sacellanus Nousis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Viljeli Alakylän Pilpolan tilaa 1599–1613.


(Olaus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1870), kappalainen, vt. kirkkoherra 1596–1599)
Melchior Eschilli Kennitius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1297) 1599 † 1610
Gregorius Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=831) 1610 (astui virkaan 1611) † 1630


Voisiko olla, että yllä on Rauman khr Martinus Olain poika Olaus Martini, tyttärenmies Melchior Kennitius ja pojanpoika Gregorius Henrici?


Martinus Olai (K 1585)

Martinus / Morten / Morthen / Mårten Olaui, Mårten Olofsson / Olsson
Kotoisin oletettavasti pohjoisesta Varsinais-Suomesta (Turun ja Rauman väliseltä seudulta), S vuoden 1510 tienoilla.


Olisiko kotoisin Nousiaisista?

[Benedictus]

Sigfridus Henricin perinnön jakajana toiminut lainlukija Anders Sigfridssonin suvusta ei ole tietoa. Sinetti oli eräänlainen kukkakuvio.

Kaivoin Nousiaisten Alakylää, Paloa ja Killaista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757227

Palon yhteydessä on ensin Henrik Pålsson, joka pappismatrikkelissa sanotaan khr Staffan Henrikssonin isäksi.
Sitten on her Staffan 1585 ja myös Bertil Matsson
-tila siis jaettuna eteenpäin

1600 her Staffan
alla hustru Biritta s.her Staffans, med hennes hu i Killais
kolmantena Sigfrid Staffansson
Sitten Munsterskrivare Bertil Matsson, jolla tämä Palon tila eteenpäin.

-vaikuttaisi, että Sigfrid Staffansson on kirkkoherra Staffanin poika ja Bertil Matsson lienee vävy.

Killaisissa Eskil Mårtensson
Sigfrid Staffansson
Biritta ea, joka lienee her Staffanin leski, koska mainitaan Palossa hänen Killaisten talonaan.
Jacob Staffansson, joka lienee Sigfridin veli.
1612 Valborg, joka on khr Kennitiuksen leski

-vaikuttaisi, että tila siirtyy Valborgille leski Biritalta, Valborgin sanotaan ottaneen sen autiosta.

her Staffan kuoli 1596 eli Killaisissa 1585-89 näkyvä Birita enka ei ole sama kuin Palon ja Killaisten Birita.

Birita enka mainitaan yhdessä Eskil Markussonin(myös Mårtensson) kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=761546
Killaisissa 1577 her Staffans renki Bertil
sitä ennen tilalla her Gressens enka Gertrud
Tämä lienee eri tila kuin Eskil Markussonin ja Birita enkan.

Koska Killaisten tila mainitaan ea Biritan talona, lienee khr Staffanin vaimo tämän tilan omistajan tytär.

Aiemmin tilalla 1585 Eskil Markusson? jolloin myös eri leski Birita.
Birita voisi olla khr Staffanin anoppi.

Kysymys onkin oliko Valborg Mårtensdotterilla jokin sukusuhde edelliseen omistajaan leski Biritaan ja poikaansa Sigfrid Staffanssoniin.

Tuntuu kiehtovalta pohtia mahdollisuutta, että lainlukijat Mats Eskilsson ja Anders Sigfridsson olisivat saman perheen jälkeläisiä.
Killaisten tilalla on sekä Eskil Markusson että Sigfrid Staffansson, joiden pojiksi lainlukijat sopisivat.

Mats Eskilssonin nimeksi on mainittu Blomm, mikä viittaisi myös linnankirjuri Thomas Eskilsson Blom-Florinukseen.

Tämä Killaisten Eskil Markusson ? ei vain oikein ajallisesti sovi Thomas Eskilssonin isäksi, ellei sitten ole ollut jossain muualla aiemmin.
Jos tyttärensä tai sisarensa oli her Staffanin vaimo olisi silloin paljon vanhempi.

[Pekka Hiltunen]

Sigfridus Henricin perinnön jakajana toiminut lainlukija Anders Sigfridssonin suvusta ei ole tietoa. Sinetti oli eräänlainen kukkakuvio.

Kaivoin Nousiaisten Alakylää, Paloa ja Killaista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757227

Palon yhteydessä on ensin Henrik Pålsson, joka pappismatrikkelissa sanotaan khr Staffan Henrikssonin isäksi.
Sitten on her Staffan 1585 ja myös Bertil Matsson
-tila siis jaettuna eteenpäin

1600 her Staffan
alla hustru Biritta s.her Staffans, med hennes hu i Killais
kolmantena Sigfrid Staffansson
Sitten Munsterskrivare Bertil Matsson, jolla tämä Palon tila eteenpäin.

-vaikuttaisi, että Sigfrid Staffansson on kirkkoherra Staffanin poika ja Bertil Matsson lienee vävy.

Killaisissa Eskil Mårtensson
Sigfrid Staffansson
Biritta ea, joka lienee her Staffanin leski, koska mainitaan Palossa hänen Killaisten talonaan.
Jacob Staffansson, joka lienee Sigfridin veli.
1612 Valborg, joka on khr Kennitiuksen leski

-vaikuttaisi, että tila siirtyy Valborgille leski Biritalta, Valborgin sanotaan ottaneen sen autiosta.

her Staffan kuoli 1596 eli Killaisissa 1585-89 näkyvä Birita enka ei ole sama kuin Palon ja Killaisten Birita.

Birita enka mainitaan yhdessä Eskil Markussonin(myös Mårtensson) kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=761546
Killaisissa 1577 her Staffans renki Bertil
sitä ennen tilalla her Gressens enka Gertrud
Tämä lienee eri tila kuin Eskil Markussonin ja Birita enkan.

Koska Killaisten tila mainitaan ea Biritan talona, lienee khr Staffanin vaimo tämän tilan omistajan tytär.

Aiemmin tilalla 1585 Eskil Markusson? jolloin myös eri leski Birita.
Birita voisi olla khr Staffanin anoppi.

Kysymys onkin oliko Valborg Mårtensdotterilla jokin sukusuhde edelliseen omistajaan leski Biritaan ja poikaansa Sigfrid Staffanssoniin.

Tuntuu kiehtovalta pohtia mahdollisuutta, että lainlukijat Mats Eskilsson ja Anders Sigfridsson olisivat saman perheen jälkeläisiä.
Killaisten tilalla on sekä Eskil Markusson että Sigfrid Staffansson, joiden pojiksi lainlukijat sopisivat.

Mats Eskilssonin nimeksi on mainittu Blomm, mikä viittaisi myös linnankirjuri Thomas Eskilsson Blom-Florinukseen.

Tämä Killaisten Eskil Markusson ? ei vain oikein ajallisesti sovi Thomas Eskilssonin isäksi, ellei sitten ole ollut jossain muualla aiemmin.
Jos tyttärensä tai sisarensa oli her Staffanin vaimo olisi silloin paljon vanhempi.
Olen arvellut, että Palon Isotalon poikia olivat sekä Staffan Henriksson ("Staffanus Henrici Nousis") että Gregorius Henrici, jonka on arveltu olleen Allenius (Laukka) -suvun kantaisä. Gregorius Henrici taisi olla Turussa kappalaisena Kennitiuksen khra-kauden aikana. M. Kennitiuksella näyttää olleen Melchior-niminen poika, joka on "vaikuttanut" Räävelissä, kun on saanut hakukiellon. Äitinsä on voinut olla Räävelistä, kun isä oli Närpiöstä, mistä pääsi Turkuun kpl:ksi. Kennitiuksen asema voisi perustua äpärälinjaan, vaikka sillä ei varmaankaan ole mitään yhteyttä Valborgin tyttären aviottoman lapsen kanssa... Maakirjan merkinnät lesken osalta ovat ajatuksia herättäviä.
Jos pitäjän kirkon "vieressä" eli jokitöyrään takana sijainneen talon - jossa papistoa asui vuosikymmeniä myöhemminkin - poika oli khra, on hän saattanut kuolla nuorena tai olla aiemmasta aviosta kuin Kennitiuksen seuraaja.
PH

[Pekka Hiltunen]

-vaikuttaisi, että Sigfrid Staffansson on kirkkoherra Staffanin poika ja Bertil Matsson lienee vävy.
.../..
-vaikuttaisi, että tila siirtyy Valborgille leski Biritalta, Valborgin sanotaan ottaneen sen autiosta.
.../..
Mats Eskilssonin nimeksi on mainittu Blomm, mikä viittaisi myös linnankirjuri Thomas Eskilsson Blom-Florinukseen.
.../..
Tämä Killaisten Eskil Markusson ? ei vain oikein ajallisesti sovi Thomas

Olen koettanut sijoittaa Bertil Mattssonia Matts Olofssonin ja Brita Georgiin vävyksi, kun Bertil on mainittu Staffan Sassin yhteydessä, ja kun Brita Georgiin vanhemmat näin muodoin sopisivat ainakin teoriassa olemaan Jöran Michelsson ja NN Staffansdotter Sass...

Kun Valborg on "ottanut aution" tarkoittaa se sitä, että hän on ryhtynyt maksamaan veroa (eli tässä tapauksessa ryhtynyt perimään velkojaan kruunulta) p.o. ajankohdasta lähtien. Sukulaisuutta ei välttämättä ole ainakaan ihan lähellä, kun Joulu on muuttunut Mölkkeriksi; talo nyt ehkä vaan sattui sijaitsemaan vajaan puoli km lähempänä kirkkoa kuin Palonkylä ja siinä on saattanut itse Melchiorkin aikoinaan asua.

Voisikohan Eskil Markussonkin olla Starck-sisarussarjaa, kun Taivassalon nimismiehen Markus Erikssonin poika Erik Markusson toimi ensin Turun linnankirjurina ja sitten alivoutina (kts. H. Impola, Hustru Valborg till Roon/ Rovelax; Vähäkangas, Fröjdbölen suku, Genos 2005).

- En nyt ole tarkistanut vuosulukuja, mutta nämä Palon ja Killaisten, ynnä Taivassalon/ Kustavin & Vehmaan Tarvolan suvut - Lemun Kallelaa unohtamatta - liittyvät aika tiukasti samaan kompleksiin tauluissani.

PH

[Benedictus]

9. Melchior Eschilli Kennitius, Närpiön kappalainen 1587, Turun ruots. srk:n kappalainen 1590-93, Nousiaisten kirkkoherra 1600-10, k. 1611 Nousiainen.
Puoliso: Walborg Mårtensdotter Kut, s. Turku, k. 1627 Nousiainen Killainen Mölkkäri. Vanhemmat taulusta 34.
Lapset:
Walborg Melchiorintytär. Tauluun 25.


Taulu 34
10. Mårten Kut, Turun kappalainen.
Lapset:
Walborg Mårtensdotter, s. Turku. Tauluun 33.

Hilktusen taulussa Valborg Mårtensdotter on turun kappalaisen tytär, miten kokonaisuus muuttuu, kun hänet mainitaan Martinus Olain , Kuningas Juhanan tärkeän rippipapin tyttärenä?

[Pekka Hiltunen]

9. Melchior Eschilli Kennitius, Närpiön kappalainen 1587, Turun ruots. srk:n kappalainen 1590-93, Nousiaisten kirkkoherra 1600-10, k. 1611 Nousiainen.
Puoliso: Walborg Mårtensdotter Kut, s. Turku, k. 1627 Nousiainen Killainen Mölkkäri. Vanhemmat taulusta 34.
Lapset:
Walborg Melchiorintytär. Tauluun 25.


Taulu 34
10. Mårten Kut, Turun kappalainen.
Lapset:
Walborg Mårtensdotter, s. Turku. Tauluun 33.

Hilktusen taulussa Valborg Mårtensdotter on turun kappalaisen tytär, miten kokonaisuus muuttuu, kun hänet mainitaan Martinus Olain , Kuningas Juhanan tärkeän rippipapin tyttärenä?


Kut-nimisen kpl:n löysin joskus vuosia sitten Turusta, mutta semmoinen hypoteesi on hylätty kauan sitten...
PH

[Pekka Hiltunen]

miten kokonaisuus muuttuu, kun hänet mainitaan Martinus Olain , Kuningas Juhanan tärkeän rippipapin tyttärenä

Kokonaisuus muuttuu siten, että varteenotettavien Jesperien lukumäärä - vaikk´ei minulla heistä tietoa olekaan - Nousiaisten khra Mathias Benedicti Ryökkään vaimon isäehdokkaista pienenee entisestään. Esim. Pontus DelaGardien 1. liitto tai frilla melkeen kokonaan unohtui hänen naituaan Kaarina Hannuntyttären ja Juhana III:n tyttären Sophian - samassa yhteydessä kun Juhana solmi poliittisen liittonsa Puolan prinsessan kanssa. Tulevat lapset saivat sentään piiakseen / kamarineidokseen sisarpuolensa Elisabet Pontuksentyttären, joka sitten naitettiin Maskun Kallelan ja Ågerbon Matts Erikssonille.

Olen joskus esittänyt k.o. taulut kritiikkiä varten. Tiedoissani nyt kyllä oli jo Walborg Mårtenintyttären tausta, mutta kiitän kuitenkin: taulut tekivät tehtäväänsä!

Item

[Benedictus]

Gregorius Henrici (K 1630)

Grels Henriksson
Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra valtakirjalla 18.12.1610, astui virkaan 1611.
K Nousiainen 1630.


Georgius Henrici (mainitaan 1565)

Jöran Henriksson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen (choralis), mainitaan 1565.Stephanus Henrici (K 1596)

Staffan / Staffanus Henriksson
S Nousiainen. V Nousiaisten Palon Isontalon talollinen Heikki Paavonpoika (Henrik Påhlsson) ja N.N.
Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1557.


Ei oikein vaikuta uskottavalta, että yllä oleva Georgius Henrici olisi Stephanus Henricin veli. Aika taulu ei toimi.


Taasen tuo Tuomiokirkon kappalainen 1565 on vain tuolloin mainittu, eli olisi piilossa 1565-1610 eli ei oikein ole uskottavaa.


Pitäisinkin paljon uskottavampana, että Kennitiuksen seuraaja Georgius Henrici olisi vaimonsa Valborg Mårtensdotterin veljen Rauman Kappalaisen Henricus Martinin poika ja mahdollisesti myös Piikkiön khr Sigfridus Henrici Raumannuksen veli.


Raumannus, Sigfridus Henrici (K ennen 1631)

Sigfrid Henriksson
Piikkiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5080) kirkkoherra, mainitaan 1628–1630.
K Piikkiö ennen 1631.
P1 N.N.; P2 Katarina Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan
Katarina Mattsdotterin P2 ainakin jo 1635 Turun kaupungin porvari Tuomas Juhananpoika / Tomas Johansson.


Veljekset olisivat kuoleet suurinpiirtein samaan aikaan.

Voisivatko olla kaksoset?

[Pekka Hiltunen]

Ei oikein vaikuta uskottavalta, että yllä oleva Georgius Henrici olisi Stephanus Henricin veli. Aika taulu ei toimi. ,,,/,, Pitäisinkin paljon uskottavampana, että Kennitiuksen seuraaja Georgius Henrici olisi vaimonsa Valborg Mårtensdotterin veljen Rauman Kappalaisen Henricus Martinin poika ja mahdollisesti myös Piikkiön khr Sigfridus Henrici Raumannuksen veli.
Aikataulututus on ollut todella ongelmallinen. Kerrotaan, että Gregorius Henrici Laukka (Lauck) viljeli itse tiluksiaan, ja olen pitänyt mahdollisena, että hän on saanut liikanimensä sipulin (tai paikallisesti sipulan) eli laukan viljelemisestä. V-S:n rannikkoseudulla, kuten Raumalla on laukalla toinenkin konkreettinen merkitys: se on tarkoittanut suolavettä, jota käytetään kalan (silakan) säilömiseen. Voisikohan nimi juontua esim. jostain raumalaisesta talosta?

Henricus Georgii Lauck on juovuspäissään, pahoinpideltyään ensin Lemun khra Jacobus Stephaniin käyttäytynyt sitten sopimattomasti häntä moittinutta khra Mathias Ryökästä kohtaan tuntuisi sulkevan pois v.m:n vaimon Valborg Jesperintyttären sukulaisuuden Kennitiuksen tai tämän puolison Valborg Mårtenintyttären kanssa...

PH

[Pekka Hiltunen]

Martinus Olai (K 1585)

Martinus / Morten / Morthen / Mårten Olaui, Mårten Olofsson / Olsson
Kotoisin oletettavasti pohjoisesta Varsinais-Suomesta (Turun ja Rauman väliseltä seudulta), S vuoden 1510 tienoilla.


Olisiko kotoisin Nousiaisista?

Olen lukenut ketjua vain sieltä - täältä, mutta jollain sivulla todettiin Raumannusten jotenkin liittyvän Stuth-sukuun. Laukasta suolasilakan säilönnän yhteydessä tuli mieleeni Volter Kilpi ja Kustavi, missä Friisilässä esiintyi 1500-luvulla m.m. Sigfrid Olofsson -niminen talonhaltija. Kun kustavilaiset joutuivat myymään silakkansa Rauman suuntaan (koska rymättyläläiset ehtivät heitä aiemmin Turun kalamarkkinoille), ja kun Friisilässä ja Friis-suvuissa esiintyvät Pederin ja Lassen lisäksi m.m. Mårten, Sigfrid ja Olof, voisi Kustavikin tulla kyseeseen näitten Raumannusten alkukotina. Eikös Gregorius Michaeliin (Stuth) vaimo ollut Friisejä?

PH

[Benedictus]

Henricus Georgii Lauck on juovuspäissään, pahoinpideltyään ensin Lemun khra Jacobus Stephaniin käyttäytynyt sitten sopimattomasti häntä moittinutta khra Mathias Ryökästä kohtaan..

Oliko khr Henricus Georgii Lauck siis khr Georgius Henricin poika?

Ajallisesti voisi olla mahdollista, että Lemun khr Jacobus Stephani olisi Nousiaisten khr Stephanus Henricin poika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Nousiaisten Joulun tilalla 1604 - Sigfrid Staffansson ja Jacob Staffansson ja Staffanus Henricin leski Birita.

Onko tässä Lemun khr Jacob Staffansson?

Ajallisesti vaatisi, että oli kuolessaan 1677 tosi vanha, jos mainitaan jo 1604 Joulussa.

[Pekka Hiltunen]

Oliko khr Henricus Georgii Lauck siis khr Georgius Henricin poika?
"Mahdollisesti oli".
Ajallisesti voisi olla mahdollista, että Lemun khr Jacobus Stephani olisi Nousiaisten khr Stephanus Henricin poika?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721
Nousiaisten Joulun tilalla 1604 - Sigfrid Staffansson ja Jacob Staffansson ja Staffanus Henricin leski Birita.
Onko tässä Lemun khr Jacob Staffansson?
Ajallisesti vaatisi, että oli kuolessaan 1677 tosi vanha, jos mainitaan jo 1604 Joulussa.
Kts Lemun Kallela -ketju, Hela 19.05.15, 18:13

Killaisten Joulun nimi siis muutettiin Mölkkeriksi Walberg Mårtenintyttären aikana.
PH

[Pekka Hiltunen]

"Mahdollisesti oli".

Kts Lemun Kallela -ketju, Hela 19.05.15, 18:13

Killaisten Joulun nimi siis muutettiin Mölkkeriksi Walberg Mårtenintyttären aikana.
PH
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33378&highlight=kallela

[Benedictus]

Piikkiön khr Sigfridus Henricin isäksi pohdittiin Rauman kappalaista Henricus Martinusta.

Ketä muita poikia Henricus Martinuksella olisi teoriassa voinut olla.

Eräs täläinen voisi olla Eurajoen kirkkoherra Michael Henrici.

Michael Henrici (K 1635)

Michel Henriksson
Eurajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5004) kirkkoherra 1602, sai kuningas Kaarle IX:ltä virkaanvahvistuksen huhtikuussa 1607.
K Eurajoki 1635.
P Margareta N.N. hänen 2. avioliitossaan.
Margaretan P1 Eurajoen edellinen kirkkoherra Andreas Henrici Rautherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2073), K Eurajoki 1602.


Eurajoki oli tuolloin suuri ja vauras pitäjä.
Kiinnostavaa, että Michael Henrici ilmaantuu kirkkoherraksi, eikä hänestä tiedetä sitä ennen mitään.
Ei ole uskottavaa, että pelkästään naimalla edeltäjänsä lesken olisi saanut viran haltuunsa.


Ajallisesti Michael Henrici sopii täysin Henricus Martinin pojaksi ja samoin Sigfridus Henricin veljeksi.


Onko sattumaa, että Adreas Rautherus oli juuri Henricus Martinin jälkeen Rauman pedagogion opettaja .

Rautheruksen 1. vaimoa ei tunneta.

[Kivipää]

Veli Pekka Toropaisen artikkelin (Turun porvariston keskinäiset verkostot vuosina 1549-1660, SSS:n Vuosikirja 47) liitteissä 1 ja 20 mainitaan mm. Sigfrid Henriksson. Liitteessä 1 on luettelo Turun kaupungin ruokakunnista v. 1609. Kirkkokorttelissa on tuolloin asunut joku Sigfrid Henriksson (s. 229). Liitteessä 20 on lueteltu Turussa 1620-luvulta vuoteen 1660 tehtyjä talokauppoja. Sen (s. 341) mukaan erään Sigfrid Henrikssonin leski myi Koulukadulta Kirkkokorttelista Tikkulan vieressä sijainneen talon. Kauppaa käsiteltiin raastuvanoikeudessa 5.7.1648. Ostajana oli Knut Halisten, joka oli turkulainen porvari ja tukkukauppias.

Se, oliko näissä esimerkeissä kyseessä sama Sigfrid Henriksson, on epävarmaa. Talo Kirkkokorttelissa voisi viitata siihen. Mutta pohdin myös sitä oliko kyseessä lainlukija - konrehtori - kirkkoherra Sigfrid Henriksson. Kirkkokortteli ja Koulukatu voisivat viitata myös häneen. Kirkkoherra Sigfridin leski oli v. 1635 aviossa turkulaisen porvarin Thomas Johanssonin kanssa, joten olisiko v. 1648 raastuvassa käsitellyssä talokaupassa hänet mainittu Sigfrid Henrikssonin leskenä? Toisaalta kyse saattoi olla kirkkoherra Sigfridin jälkeisen perinnönjakokiistan eräästä lopputulemasta.
_________________
Matti Pesola

[Benedictus]

Liitteessä 20 on lueteltu Turussa 1620-luvulta vuoteen 1660 tehtyjä talokauppoja. Sen (s. 341) mukaan erään Sigfrid Henrikssonin leski myi Koulukadulta Kirkkokorttelista Tikkulan vieressä sijainneen talon. Kauppaa käsiteltiin raastuvanoikeudessa 5.7.1648.

Yllä oleva lainaus ja siinä mainittu ajankohta sopisi kuvaan, jos Piikkiön khr Sigfridus Henricin 2. puolison toinen mies porvari Thomas Johansson oli kuollut ennen talon myyntipäivää.
Tuntuisi lookiselta, että talon, joka on Sigfrid Henrikssonin talo, jossa leski on asunut toisen miehensä kanssa, myyjä mainitaan Sigfrid Henrikssonin leskenä, eikä toisen miehensä leskenä, koska se ei liity talon omistukseen.

Toisaalta, jos Sigfrid Henrikssonin leskelle olisi jäänyt tämän talo, miksi olisi alkanut ison käräjäporun epäoikeudenmukaisesta perinnönjaosta.

Toisaalta, jos 2. vaimo olisi saanut kaupunkitlon, niin mitä lapsille olisi annettu arvokkaampaa?
Sigfridus Henrikillä ei kai tiedetä maatiloja nimissään?
Tosin Piikkiön pappilassa SAY ei Sigfridiä mainitse.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705869

Piikkiön SAY
Tässä sarjaa 1540 eteenpäin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=696922
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=696968
Piikkiö Aerla-Her Michel Henriksson Raision khr.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1734

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=697034
Piikkiö Aerla-her Jören Raision khr
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=784
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1738

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=697015
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=697006

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702739
Her Jören
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702693
Sigfrid Henriksson -Aro

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703892
Aerla- her Erik-Ericus Mathiae
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=583
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703864
Sigfrid Henriksson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705829
Her Erik, Her Erik kyrkoh. Her Erik fordom kyrkoh.
Her Ericus Henrici

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705756
Aro Sigfrid Henriksson

[Kivipää]

Arvelen, että kirkkoherra Sigfrid ei välttämättä muuttanut asumaan Piikkiön pappilaan, vaan asui edelleen Turun kaupunkikodissaan ja piti Piikkiön pappilaa lähinnä maatilana ja kesäpaikkana. Piikkiön historian mukaan Piikkiön pappilan rakennuskanta oli noihin aikoihin varsin huonossa kunnossa, joten koko perheen ympärivuotinen asuminen siellä ei välttämättä houkutellut.

Mitä tuohon perinnönjakokiistaan tulee, niin sitä ei tiedetä, mikä oli Sigfridin lasten äidinperintö. Kuten ei myöskään sitä, mikä oli hovioikeuden lopullinen päätös lesken valitusprosessissa. Siinä on voinut käydä niin, että Sigfridin kaupunkitalo on lopulta jäänyt leskelle.

[Benedictus]

Jos Sigfridus Henricin 2. vaimo sai kaupunkitalon, mikä saattoi olla tuolloin tavanomaista, jos tämä porvarin vaimona pystyi sen pitämään, sillä Sigfridin opiskelleet perilliset eivät välttämättä sitä edes halunneet.
Mitä perilliset saivat muuta on harmillisen tietymättömissä.

Palaan tuohon Rauman kappalaiseen Henricus Martiniin, jota voi pitää eräänä sopivimpana isäehdokkaana monista.

Henricus Martinin isänä kiistellysti pidetään Rauman khr Martinus Olaita.

Johannes Jacobi Wenne (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2651) ainakin 1544–1557
Michael Andreae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1726) 1557–1558
Martinus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1592) 1558–1577

Tuohon aikaan virat menivät klaanin sisällä jos mahdollista.

Yllä on eräs seikka, joka voisi olla selitys miksi Martinus Olaista tuli Rauman kirkkoherra.

Wenne, Johannes Jacobi (K luultavasti 1572)

Jons / Jöns Jacobi, Johan / Jöns Jakobsson
S 1510-luvulla. V Rostockin maisteri Jacobus Petri Wenne (Jacobus Wen de Abuy, Jakob Wenne junior), kaiketi Turun tuomiokirkon kaniikki, ja tämän taloudenhoitaja, myöhempi aviovaimo Getrud Staffansdotter.


Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kirkkoherra ainakin jo 1544; Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kirkkoherra 1557,



K Eura luultavasti 1572.
P Helga Olofsdotter.


Johannes Wennen vaimo oli Helga Olofsdotter, joka ajallisesti sopisi hyvinkin Rauman khr Mårten Olofssonin sisareksi.


Kummalliseksi asian tekee Euran edellinen kirkkoherra, joka siirtyy Pöytyän kirkkoherraksi.


Rinder, Philippus Olai (K 1585)

Philppus Olai, Philip Olofsson / Olsson
Arajärven (1969) mukaan "kotoisin Eurasta ja ikivanhaa Mulli -sukua".
Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kirkkoherra ainakin jo 1539, luultavasti jonkin aikaa virasta pidätettynä 1551. Rinder ilmoitti piispa Michael Agricolalle (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=41) "vuoden 1555 paikkeilla haluavansa jättää virkansa ja siirtyä muualle" (Paarma). Virkaero lienee toteutunut 1557 ja 4.3.1558 päiväämässään vuoden 1556 rästiluettelossa hän mainitsee "olleensa Euran kirkkopappina (varit kirckeprest i Euffra)". Pöytyän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5088) kirkkoherra, mainitaan 1562, virassa vuoteen 1566.
Omisti Euran pitäjässä suuria perintönä saamiaan ja ostamiaan maa-alueita.
Rinder joutui maksamaan 50 markkaa sakkoja Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta.
Rinder menetti näkönsä ja mainitaan 1572 sokeana entisenä kirkkoherrana, joka oli saanut kuninkaalta elatuksekseen verotilan Eurasta.
K Pöytyä 1585.
P Margareta Hansdotter, eli leskenä viisi vuotta, K 1590.


Tässä on nyt kolme Olofin lasta. Helga, Mårten ja Philip kaikki aikalailla samaa ikääkin.


Onko niin, että tässä ovat sisarukset?


Jos nämä henkilöt olivat Henricus Martinin isä, setä ja täti ja Sigfridus Henrici tämän poika, olisi Sigfridus Henricillä ollut lähisuvussaan todella merkittävä papillinen verkosto.

[Kivipää]

Sigfrid Henrikssonilla oli tosiaankin jonkinlainen tukiverkosto. Kihlakunnantuomari Henrik Tönneson (Wildeman) nimitti hänet Piikkiön lainlukijaksi ajalle 1608-1611. Henrik oli v. 1608 virkatehtävissä Tukholman linnassa, 1609-10 hän hoiti tärkeitä tehtäviä Venäjällä, minkä jälkeen hän vaikutti Viipurin linnassa, jossa kuoli tammikuussa 1612. Näin ollen Sigfrid oli tuona aikana Wildemanin luottomies Piikkiön lainlukijana.

Henrik Tönnesonin Brita-sisar oli Anders Larssonin (Botila) 1. vaimo. Andersin 2. vaimohan oli Jacobus Sigfridi Geetin Anna-tytär, jonka sisarentytär oli vastaavasti Andersin ja Britan pojan puoliso. Tämä sisarentytär Brita Henriksdotter avioitui sittemmin kirkkoherra Joachim Stutaeuksen kanssa.

Sigfrid Henrikssonin urakehitys viittaa vahvaan suku- tai muuhun tukiverkostoon, mikä vei hänet Piikkiön lainlukijaksi ja sitten Turun koulun konrehtoriksi ja Piikkiön kirkkoherraksi saakka.

[Kivipää]

Henrik Tönnessonin (Wildeman) maanomistuksista sen verran, että avioliittonsa myötä hänen hallintaansa tulivat mm. Kaarinan Kulho ja Vaarniemi sekä Piikkiön Kavalton Ylhäinen ja Ootoisten Kujansuu. Itse asiassa nuo tilat olivat Henrikin vaimon 1. miehen (Lars Olofsson, joka sigismundilaisena lähti maanpakoon) peruja.

Vaarniemi sijaitsee Rauvolanlahden eteläpuolella. Lahden, jonka pohjoispuolella oli Ispoisten säterikartano. Ootoinen taasen on aivan Linnunpään naapurissa. Pelkkää sattumaa nämä, mutta jotenkin osuvia sellaisia.

[Benedictus]

Toin tuossa aiemmin esille ajatuksen, että Rauman ja Euran khr Wennen vaimo Helga Olofsdotter, Rauman ym.khr Martinus Olai ja Euran ja Pöytyän khr Philippus Olai olisivat olleet sisaruksia.

Rinder, Philippus Olai (K 1585)

Philppus Olai, Philip Olofsson / Olsson
Arajärven (1969) mukaan "kotoisin Eurasta ja ikivanhaa Mulli -sukua".


Tuo toteamus yllä on kiinnostava. Ikivanhaa Mulli-sukua.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327006
Mainitaan Euran khr:na jo 1537.


Nämä Olofin lapset olisivat siis syntyneet noin 1510 paikkeilla.


Paraisillä ja Kuusistossa vaikuttanut Gregorius Michaelis Stutt mainitaan 1519 Kuusiston linnan prefektina. eli olisi syntynyt noin 1490 paikkeilla.


Ennen Stuttia Paraisilla mainitaan khr Henrik Wenne.


Olisiko niin, että Gregorius Stutt ja Olof, Jaakko Wennen appi ja Mårten ja Philip pappien isä, olisivat veljeksiä, tuota ikivanhaa Mulli sukua.

Stutt= Mulli.


Tällöin Sofia Grelsdotter Stutaeus olisi ollut Martinus Olain serkku.
Joachim Stutaeus taasen Rauman kappalaisen Henricus Martinin pikkuserkku ja Sigfridus Henrici pikkuserkun poika.


Jos Brita Henriksddotter olisi Sigfridus Henricin sisar, olisi hän myös pikkuserkun tytär eli laillinen aviovaimoksi Joachim Stutaeukselle.


Mikä on tuo Arajärven mainitsema ikivanha Mulli-suku?

[Kivipää]

Hyviä kommentteja Benedictukselta jälleen. Sigfridin Henrik-isäehdokkaista löytyy mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Sigfridin urakehitystä pohdittaessa kiinnittyy eräs huomio Piikkiöön. Valinta lainlukijaksi v. 1608 ja kirkkoherraksi 20 vuotta myöhemmin. Mahtoiko hänellä olla sukusiteitä sinne vai sattuman kauppaako nuo rekrytoinnit olivat? Toisaalta Piikkiön lainlukijan toimialueeseen kuului tuolloin myös Kaarina.

Nähdäkseni (ketään) sopivaa Sigfrid Henrikssonia ei löydy ulkomailla opiskelleiden suomalaisten listoilta. Todennäköisesti hän oli Turun koulun kasvatti. Koulun, jonka konrehtoriksi hänet valittiin v. 1618. Konrehtorin tehtävät olivat myös hallinnollisia, kuten esim. hiippakunnan koulutoimen valvontaa ja papiksi vihittävien tutkimista, joten Sigfridin aiempi hallintokokemus saattoi auttaa valinnassa.

Jo v. 1608 Joachim Stutaeuksen leski Brita Henriksdotter oli ilmeisesti aviossa Måns Anderssonin (Botila) kanssa. Månsin eno oli Piikkiön kihlakunnantuomari Henrik Tönnesson (Wildeman) eli lainlukija-Sigfridin nimittäjä. Minusta Britan ja Sigfridin sukulaisuus selittäisi hyvinkin tuota lainlukija-nimitystä. Stutaeus avioitui Britan kanssa vasta 1620-luvulla, joten konrehtori-nimitykseen Britan tuleva avioliitto ei vielä vaikuttanut. Sigfridiä valittaessa Turun kirkkoherrana oli Stutaeus ja Turun koulun rehtorina Melartopaeus. Sigfridin saadessa virkansa takaisin v. 1625 Stutaeuksen vaikutusvalta oli asiassa olennaista hänen johtaessaan tuomiokapitulia. Silloin Brita Henriksdotter oli jo Stutaeuksen puoliso.

[Kivipää]

Piikkiön kirkkoherra Sigfrid Henrikssonin jälkeisen perinnönjakokirjan allekirjoittajien valikoitumista olen pohtinut pitkään. Piikkiön lainlukijan rooli on ymmärrettävää, mutta miksi mukana olivat myös Turun kirkkoherra ja Turun kaupunginkirjuri? Luultavasti asiaan on joku luonteva ja ymmärrettävä selitys. Mutta mikä?

[Benedictus]

Onkohan tuon perinnönjaon tekijästä Anders Sigfridssonista miten paljon tietoa?
Esimerkiksi vaimonsa voisi olla sukua Sigfridus Henricille, jos ei itse ole.

Mielestäni vaikuttaisi, kuin perinnön jaossa, juuri jaon tekijät olisivat edustaneet vainajan lapsia, mutta kuka olisi edustanut leskeä.

Mats Eskilsson ja Anders Sigfridsson ainakin ovat lasten puolella, koska heidän jakoaan leski arvostelee.

En muista, onko jo aiemmin tullut esille ajatus, että Sigfridus Henricin 2.vaimo Catharina Matsdotter olisi ollut Joachim Matsson Stutaeuksen sisar?

Tällöin Joachim Stutaeus olisi ollut lesken edustaja.

[Kivipää]

Anders Sigfridsson teki pitkän hallintomiehen uran, sillä hän toimi Turun kaupunginkirjurin tehtävän lisäksi Halikon, Maskun, Piikkiön ja Vehmaan lainlukijana sekä Uudenkaupungin pormestarina. Lisäksi hän kuului Per Brahen klienttiverkostoon.

Kaupungeissa porvarien perinnönjakokirjan allekirjoittivat viran puolesta usein pormestari ja kaupunginkirjuri. Tässä Piikkiön kirkkoherran tapauksessa Turun kaupunginkirjurin rooli voisi selittyä sillä, että Sigfridillä ja/tai hänen 1. vaimollaan oli omaisuutta Turun kaupungissa. Yleensä kaksi allekirjoittajaa riitti, joten kirkkoherra Joachim Stutaeuksen rooli kolmantena allekirjoittajana saattoi olla perillisten edunvalvontaan liittyvä.

[Benedictus]

Markku Pihlajaniemi ystävällisesti tulkitsi tämän jutun ja tässä ydinkohdat:

Oikeuden eteen turkulainen porvari Thomas Johansson
- esitti hovioikeuden kirjelmän 5.12.1634.
- kirjelmässä hän kertoo vaimonsa puolesta tapahtuneesta suuresta vääryydestä perinnönjaossa.
- jako oli tehty vaimon edellisen miehen autuaan herra Sigfredin jälkeen, joka oli Piikkiön pitäjän kirkkoherra.
- asia otettiin nyt esille tutkittavaksi.
- Räntämäen kappalainen herra Johannes Johannis esitti oikeudessa perinnönjakokirjan.
- kirjan olivat sinetöineet ja allekirjoittaneet lainlukijat Mads Eschilsson ja Anders Sigfredsson, sekä autuas maisteri Jochim, entinen Turun kirkkoherra.
- allekirjoittaneet todistivat, että heidät oli laillisesti kutsuttu sovitteluun perinnönjaosta autuaan Piikkiön pitäjän kirkkoherran Sigfred Raumannuksen jälkeen vaimon Catharina Madsdotterin ja tämän lapsipuolten (varmaan monikko, muuten yksikössä olisi loogista sanoa poikapuoli tai tytärpuoli) välillä.
- kopio jakokirjasta 7.9.1631.
- oikeus ei voi perua kahden laillisesti kutsutun tuomarin työtä.
- hoviin. __________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Eräitä pohdintoja ylläolevasta suomennoksesta.

Sinetöijät ja allekirjoittaneet on mainittu oudossa järjestyksessä, sillä ensin on Piikkiössä tuolloin asunut lainlukija Mats Eskilsson, sitten silloinen? turun kaupungin kirjuri ja kolmantena Joachim Stutaeus, jonka vuonna 1631 ollutta virkaan en osaa sanoa, mutta oli kuitenkin käsittääkseni paljon arvokkaampi asemaltaan, kuin nuo lainlukijat.
Oliko järjestykseen jokin syy?
Arvojärjestyshän oli tuolloin elämää vakavampi asia.

allekirjoittaneet todistivat, että heidät oli laillisesti kutsuttu sovitteluun perinnönjaosta autuaan Piikkiön pitäjän kirkkoherran Sigfred Raumannuksen jälkeen vaimon Catharina Madsdotterin ja tämän lapsipuolten välillä.
- yllä on siis korostettu, että kysessä oli sovittelu eri perillistahojen välillä, ei varsinainen perinnönjako.
Voisi ajatella, että sovittelussa allekirjoittaneista osa edusti toista ja osa toista osapuolta.

hovioikeuden kirjelmän 5.12.1634.
Tämä kirjelmä on siis joulukuulta 1634, mutta koska se on osoitettu hovioikeudelle, se on varmaankin aiemmin sinä tai edellisenä vuonna kirjoitettu.(jos olen ymmärtänyt oikein)

Huomoitavaa on, että Joachim Stutaeus kuoli 1633 ( onko päivät tiedossa?)

Pitääkin kysyä, että alkoiko Catharina Matsdotter valittamisen vasta Joachim Stutaeuksen kuoltua?
Eli tämä valitus ajankohta saattaisi tukea ajatusta, että Catharina Matsdotter oli Joachim Stutaeuksen sisar, eli alkoi rähistä, kun veli ei enää ollut estämässä.
Sofia Grelsdotter Stuttillahan tiedetään olleen monta pientä lasta miehensä kuollessa.

[Kivipää]

Tulkitsen tuon niin, että kyse oli (perinnön)jakokirjasta, joka oli allekirjoitettu 7.9.1631. Jakokirjan laatiminen on käytännössä ollut "sovittelua", koska kyseessä olivat leski ja tämän lapsipuolet, joilla saattoi olla myös oma äidinperintönsä vielä jakamatta.

Matts Eskilsson ja Anders Sigfridsson olivat paikalla laillisesti kutsuttuina tuomareina (=tuomarinsijaisina). Koska Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus myös allekirjoitti jakokirjan, niin nähdäkseni hän näin hyväksyi kahden tuomarin laatiman jaon. Se puoltaisi sitä näkemystä, että hän valvoi Sigfridin lasten etua, koska Catharina Mattsdotter riitautti myöhemmin asian.

Se, että maisteri Joachimia kutsuttiin entiseksi Turun kirkkoherraksi, johtui siitä, että perintöriitaa käsiteltiin Piikkiön käräjilla v. 1635 eli pari vuotta Joachimin kuoleman jälkeen. Oma luku sinänsä on se, että miksi Räntämäen kappalainen Johannes Johannis esitti jakokirjan oikeudelle v. 1635.

[Benedictus]

Juuri tuo seikka, että Catharina Mattsdotter riitautti asian vasta Joachim Stutaeuksen kuoltua, voisi viitata, että Catharina oli Joachimin sisar.

Jos Joachimin vaimo Brita Henriksdotter ja Sigfridus Henrici olivat sisarukset, olisi Joachim ollut tavallaan kummankin perheen etujen valvoja, johon luotettiin. Joachimin kuoltua uusi lankomies tietysti haluisi kalastaa lisää pesästä, ehkäpä juuri tuon talon omistuksen kokonaan vaimolleen.

Tuntuu kummalta, että Sigfridus Henricillä ei olisi ollut mitään omaa maatilaa Turun lähellä, vaikka sellainen oli yleensä jokaisella vähäisemmälläkin henkilöllä.

[Kivipää]

Tartuin tuohon Benedictuksen mainitsemaan maatila-asiaan. Piikkiön Iso-Hepojoen Alakylän rälssilampuotina oli vuosina 1593-1621 eräs Sigfrid Henriksson. Tila läänitettiin kirkkoreduktion jälkeen Piikkiön Pussilan Mårten Hanssonin (Lax) leskelle Karin Sigfridsdotterille (Husgafvel-Vilken).

Vuodesta 1589 Alakylän omistivat Mårtenin ja Karinin lapset, joista Johan kuoli naimattomana v. 1599, jolloin hänen viittä vaille vaimonsa Valborg Jakobsdotter (Köönikkälä) sai testamentilla Johanin maaomistuksia. Valborg avioitui Johan Månssonin kanssa. Ja tämä Johan oli Ispoisten Sigfridin pojanpoika ja Kemiön Kalmusnäsin isäntä. SAY:n tiedoissa v. 1602 Alakylä mainitaan Sauvon Raitniemen Annan rälssinä. Kuka tämä Anna mahtoi olla?

Vuoteen 1618 Sauvon Raitniemen ja Havukallion omisti Mårten Henriksson (Lax), joka oli em. Mårten Hanssonin ja Karin Sigfridsdotterin pojanpoika. Havukallion aiempana omistajana oli rälssimies Nils Eskilsson Smed. Henrik Impola olettaa Nils Smedin olleen jollain lailla sukuyhteydessä Pussilan Lax-sukuun. Luultavasti sama Nils Smed näkyy (SAY) vaikuttaneen Piikkiön Perttalassa 1550-luvun lopulla.

Nils Smedin pojaksi sopiva Knut Nilsson Smed viljeli vuosina 1565-1581 ulkokylänmiehen (Henrik Sigfridsson) omistamaa Piikkiön Makarlan Alaskartanoa. Knut oli sekä verokuntamies että oikeuden lautamies.

Oliko ulkokylänmies Henrik Sigfridsson Alakylän rälssilampuoti Sigfrid Henrikssonin isä? Oliko Henrik Ispoisten Henrik ja oliko rälssilampuoti Sigfrid sama kuin lainlukija Sigfrid Henriksson? Eräs Henrik Sigfridsson oli Kaarinan Ladjakosken eli Turun koulumestarin virkatalon lampuotina 1600-luvun alkuun saakka.

Aikamoinen piikkiöläinen sukusikermä ja verkosto tuossa on ainakin ollut.

[Benedictus]

Tuo Raitniemi ja Havukallio tuo esiin erän toisenkin Henrik Sigfridssonin, jonka tiedot ovat aika vähäiset Ramseyllä, mutta joka periaatteessa voisi olla myös Sigfrid Henrikssonin isä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902187

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=900151
Havukallio, Henrik Mårtensson till Achtis
http://runeberg.org/frfinl/0268.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070081

http://runeberg.org/frfinl/0009.html
Tässä esillä Elin Nilsson till Achtis, jolla poika Henrik Sigfridsson.

http://runeberg.org/frfinl/0207.html
Karin Sigfridsdotter Vilkenin veli oli siis tuo Henrik Sigfridsson, joka mainitaan kuoleena 1609.

Olisiko niin, että tämä Henrik Sigfridsson olisi sama kuin Ladjakosken Henrik Sigfridsson, sillä Ladjakosken omistajat olivat Fincke sukuun liittyviä, kuten Henrik Sigfridssonkin.

Ramsey ei mainitse Henrik Sigfridssonin perhettä tai puolisoa, eli ajallisesti olisi mahdollista, että tämä puoliso olisi tuo Geetin tytär ja Henrik olisi Brita Henriksdotterin(Potila) isä.
Tällöin avioliitto aatelismiehen kanssa selittyisi paremmin.

Myöskin Sigfrid Henrikssonin jälkeläiset naivat aatelisia naisia.

Ajallisesti myös Sigfrid Henriksson sopii Henrik Sigfridssonin pojaksi.
Vilken suvun vaakunassa on jonkinlainen kulmio, samoin tuossa lainlukijan sinetissä on mukailtu kulmio.

[Kivipää]

Kaarinan Ladjakoski oli 1550-luvulta lähtien kuninkaan "perintöä ja omaisuutta". V. 1571 hopeaveroa maksoi kuninkaan lampuoti Henrik Thomasson. Vuodesta 1575 Ladjakoski (24 tankoa) läänitettiin maisteri Jacobille (Jacobus Petri Finno) ja hänen jälkeensä se oli edelleen Turun koulumestarin palkkatilana. Henrik Sigfridsson ilmestyy sinne lampuodiksi 1590-luvulla. Hän poistuu kymmenysluetteloista v. 1602, jonka jälkeen tilalla näkyy seuraavana vuonna vielä vaimo(nsa) Birgitta.

Suunnilleen samoihin aikoihin 1590-luvulla Sigfrid Henriksson ilmestyy Piikkiön Iso-Hepojoen Alakylän rälssitilan lampuodiksi. Vuodesta 1610 Alakylän lampuotina mainitaan Mårten Eskilsson. Lampuoti Sigfridin veroluettelomerkinnät puuttuvat niiltä vuosilta kun lainlukija Sigfrid oli toimessaan kuten myös niiltä kun konrehtori Sigfrid aloitti työnsä Turun koulussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875 (SAY Piikkiö, Iso-Hepojoki, 1600-19)

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29905&highlight=ladjakoski

Per Mattsson on vähän liiankin yleinen nimi, mutta kiinnostuin hänestä syystä, että tämän niminen on hallinnut tiloja mm. Kirjalassa ja Pargasbyssä. Ladjakosken aiemmilla omistajilla on ollut suhteita Paraisille, sillä "Hvittet" vaihtoivat maita Bläsnäsiin 1400-luvun jälkipuolella. Henrik i Koskis eli Henrik Smed oli velkaa turkulaisille porvareille ja tilan Gödik Hvittelle (Witte?) 1458 (FMU 2882, 3007). Bläsnäsissä on mainittu, joskin paljon myöhemmin Ljungo Thomasson Smed.

Lainaus Anu Johansson:
En tiedä, onko tuota Per Mattssonin huomenlahjakirjettä käsitelty jossain ennen, mutta ajattelin vielä listata kirjeessä mainitut henkilöt. Toivottavasti joku oikaisee mahdolliset virheet. Kirjeessä siis mainitaan Ivar Flemming, Thomas Jönsson (Ryting), Sten Henriksson (Finne), Torsten Salomonsson, Nils Gustafsson (Fincke?), Lasse Brok, Erik Andersson (Rääf?), Erik Håkansson (Slang), Olavus Jönsson (?), Erik Flemming Halikosta, Peder van Aken (Turun pormestari), ? Cappa ? ja "Lille Jörgen". Selkeät kytkennät Fincke-sukuun ja turkulaisiin porvareihin. Olisiko Pikku-Yrjö Britan veli?
Kirjeessä mainittu Erik Andersson tai hänen ensimmäinen vaimonsa ja Liesniemen Brita omistivat maata Kemiön Engelsbystä, samoin Knut Henrikssonin (Kalmusnäs) ensimmäinen vaimo. Onko Engelsby periytynyt Britalle Bitz-suvun kautta? Olof Drake oli ollut naimisissa Henrik Bitz vanhemman tyttären Birgitan kanssa. Engelsbyn osti Henrik Bitz (nuorempi) Klaus Bitzin leskeltä.
Jos Liesniemen Brita oli Stålarm-sukuinen, olisi ymmärrettävää, miksi Henrik Classon Hornin poika Jöran Henriksson sai Liesniemen; hänen äitinsä oli Elin Arvidsdotter Stålarm.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166205

Maarian Ihamuotilan Thomas Simonsson lienee tuo sama henkilö, joka yritti saada itselleen myös Kaarinan Ladjakosken tilan Jaakko Finnon kuoleman jälkeen.

Lainaus Pekka Hellemaa:

3.8.1593 Kaarle herttua läänitti Ladjakosken Turun koulumestarille Mestari Grelsille. Joku Thomas Simonsson oli kolme vuotta aiemmin onnistunut sen valheellisen kertomuksen avulla ottamaan haltuunsa. Mainitaan, että tila oli kuulunut Turun koululle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742656

Kinnostavaa, että jos on sama Thomas Simonsson, niin se sitoo sekä Ladjakosken, että Ihamuotilan tilat yhteen juuri Finnon suvun kautta.

Ladjakoski oli Jaakko Finnon tila ja Ihamuotilan omistajaksi tuli Casper Ekman, jonka vaimo oli Jaakko Finnon pojantytär

Liedon Torstilan omistajat olivat henkilöitä joita mainitaan pormestari Michel Krankin perillisissä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000316

Kiinnostavaa, että Thomas Simonsson yrittää saada Ladjakosken itseleen Jacobus Finnon jälkeen.
Gregorius Theet saa tilan vasta 1593 eli jotain hämärää omistuksessa oli. toisaalta Henrik Sigfridsson tulee tilalle juuri 1594 Gregorius Theetin aikana tai paremminkin tämän vaimon, Jacobus Finnon lesken aikana, joka kuolee 1605.

[Kivipää]

Gregorius Theetin tytärpuoli Margareta Henriksdotter (Speitz) oli Turun koulumestarin ja myöhemmän Turun kirkkoherran Joachim Stutaeuksen puoliso vuosina 1609-23. Mikä mahtoi olla yhteys Sigfridus Henriciin? Margaretan veli Hartvig Henriksson oli Ispoisten Erik Månssonin hyvä ystävä, kuten myös Mårten Stodius, Sigfridus Henricin seuraaja konrehtorina.

Erikin veljen Johan Månssonin puoliso oli Köönikkälän Valborg Jakobsdotter (nuorempi Svärd-suku). Johan omisti äitinsä peruina rälssimaata Kemiön Engilsbystä. Ilmeisesti kyseessä oli sama 8 kyynärän rälssimaa, jonka 1530-luvulla omisti Mårten Jönsson (Böle). Oletan, että tuo maa siirtyi Mårtenin tyttären (avion?) kautta Kalmusnäsin Knut Henrikssonille (Sjundbyn sukua) eli Johan Månssonin äidinisälle.

Bölen Mårtenin pojan Erik Mårtenssonin 2. vaimo oli Brita Bertilsdotter, joka oli em. Kalmusnäsin Knutin veljentytär. Eli Bölen ja Sjundbyn sukujen välillä oli naimakauppaa, joten miksipä ei myöskin Knutin kohdalla. Nimittäin Brita Bertilsdotterin tytär Brita Jöransdotter avioitui Böle-sukuisen Bengt Klemetssonin kanssa. Bengtin äiti oli Gabriel Melartopeauksen sisar. Gabriel oli Turun koulun rehtorina Stutaeuksen jälkeen ja konrehtori Sigfridus Henricin kollegana 10 vuotta. Melartopaeus avioitui edeltäjänsä Marcus Henrici Helsingiuksen lesken kanssa. Marcuksen Ladjakoski-kaudella Henrik Sigfridsson toimi siellä monta vuotta lampuotina.

[Benedictus]

Pitää huomata, että Ladjakoski oli isoimpia maatiloja koko Kaarinassa. 24st. kun tavalliset tilat olivat jotain 12 st. tai alle.

Voidaan ajatella, että tälläisen suurtilan lanbuoti sai tilasta aikaison tuoton, josta osa meni koulumestarille, mutta paljon jäi myös viljelijälle.
Sijainniltaan Ladjakoski on eräs parhaista viljelytiloista tuolloisessa Turun ympäristössä, mereenlaskevat suojaiset etelärinteet, joiden läpivirtaa runsasvetinen puro, joka on erittäin tärkeä seikka karjanpidon kannalta.

Siksi voi arvella, että tila oli hyvinkin haluttu.

Pohdin, että olisiko tuo Teet suku mahdollisesti Sigfridus Henricin 1. vaimon vaihtoehto.
Nimittäin Gregorius Teetillä oli sisar, joka oli Halikon khr vaimo. Olisiko heillä ollut sopiva tytär Sigfridukselle.

Martinus Martini (K 1627/28)

Morthen / Mårthen / Mårten Martini / Mårtensson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja Turun maistraatin valtuuttamana 26.8.1591;
Halikon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5008) kirkkoherra piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimittämänä 1600 ilmeisesti edeltäjänsä vielä eläessä ja tultua sairauden takia kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa. Herra Martinus käytti 1600 erään veroluettelon allekirjoittajana itsestään nimitystä ”minister Halickoensium”. Hän (”Her Morthen / Martinus Martini”) sai kuningas Kaarle IX:ltä 31.3.1607 virkaannimityskirjeen kirkkoherra Philippus Theobaldi Fabriciuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=617) kuoltua (”efter dett att Gudh egenom dödhen hafwer kalladt hedan Kijrckeheerden vdi Halicko Sochn”)
Allekirjoitti (”Martinus Martini oeconomus Aboensis eccl:ae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Turun Caupungin Capitularexet: – – Martinus Martini Oeconomus”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.


Martinus Martini mainitaan asiakirjoissa vielä 1616, 1623, 1624 ja 1626.
K Halikko 1627/28 (hänen poikansa Gregorius Martini Teet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2454) sisaruksineen velkoi halikkolaisilta isävainajansa saatavia 3.11.1628).
P Ingeborg Mårtensdotter Teet (Teit), mainitaan Turun koulun rehtorin, myöhemmän tuomiorovastin Gregorius Martini Teetin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2453) sisareksi, joten V rälssimies Mårten Larsson Teet ja kaiketi Anna Bertilsdotter.

Jos Ladjakosken Henrik Sigfridsson olisi Sigfridus Henricin isä, jolla Geet vaimo, olisi Sigfridus ja Teetin sisaren tytär hyvä naimakauppa Sigfridille ja päinvastoin.

Vahvasti rupeisi näyttään, että Sigfridus Henrici olisi Stutaeuksen 3. vaimon Brita Henriksdotterin veli, joiden äiti olisi siis Jacobus Geetin tytär.

Se, että olisiko samoja sisaruksia myös Ladjakosken Jacobus Finnon miniä Valborg Henriksdotter, on eräs pohdinnanaihe. Ajallisesti sopivat yhteen.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875

Nuo vuodet siis sopisivat Sigfrid Henrikssonin uraan.

Pohdituttaa vain, olisiko tuolainen jo herra mainittu vain lambuotina ilman titteleitä tai arvoa?

[Kivipää]

Kieltämättä on epävarma ajatus yhdistää Piikkiön Iso-Hepojoen Alakylän rälssitalon lampuoti Sigfrid Henriksson Piikkiön lainlukija Sigfrid Henrikssoniin. Toisaalta lainlukijalla saattoi olla siteitä Piikkiön suuntaan. Myöskään lainlukija rälssitalon vuokraajana ei sinänsä ole mahdoton ajatus. SAY:n teksti on tuossa kohtaa varsin niukkaa. Vertailuna voi katsoa Rymättylän Maanpään tietoja samalta ajalta. Siinä esiintyvä Gabriel Berendsson kun oli myös (Piikkiön) lainlukija.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867823 (SAY 1600-1619, Rymättylä)

[Benedictus]

Tuo Maanpää tieto kertoo kuitenkin, että Gabriel hoita tilaa folkinsa kanssa, eikä mainitse häntä landbondeksi.

Kukahan muuten oli tuo porvari Michel Henriksson ja leskensä Karin?

Tietysti rälssimaan landbonde voi olla myös muu kuin talonpoika, monesti aatelisten lambuoteinahan oli köyhempiä sukulaisiakin.
Olisiko tässäkin niin?

[Kivipää]

Ajattelin lähinnä noita punakynällä tehtyjä veromerkintöjä Sigfridin ja Gabrielin kohdalla. Toisaalta viimeistään vuodesta 1610 lähtien Iso-Hepojoen Alakylän rälssilampuotina mainitaan (ruskealla värillä) Mårten Eskilsson. Vuoden 1614 kohdalla lukee "Sigfrid Henriksson, 1 par bortdragen". Liittyyköhän tuo jotenkin Älvsborgin lunnaiden verottamiseen?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875 (SAY Piikkiö, 1600-1619)

[Kivipää]

Iso-Hepojoen Alakylän omistajana mainittu (SAY 1602) "Raitniemen Anna-neiti" on minulle mysteeri. Sauvon Raitniemen omisti äidinperintönään Hepojoen Johan Mårtensson (Lax-sukua), joka oli menossa avioliittoon Köönikkälän Valborg Jakobsdotterin (nuor. Svärd-sukua) kanssa.

Johan kuoli ennen aviotaan, mutta morsian Valborg sai testamentilla Johanin maita. Oletan, että hän oli tuo vuoden 1602 Raitniemen neiti (vrt. Sauvon Tallböle, 1602). Valborg meni naimisiin Kalmusnäsin Johan Månssonin (Ispoisten sukua) kanssa. Johan mainitaan mm. Sauvon Tallbölessä v. 1605.

Ulkokylänmiehen (Henrik Sigfridsson) omistamaa Piikkiön Makarlan Alaskartanoa viljeli 1570-luvulla lautamies ja verokuntamies Knut Nilsson (Smed), joka sopisi Sauvon Havukalliossa (ja aiemmin Piikkiön Perttalassa) mainitun rälssimies Nils Eskilsson Smedin pojaksi. Havukallio ja Raitniemi olivat Iso-Hepojoen Alakylän tapaan Lax-suvun omistuksia. Impola olettaa Nilsillä olleen sukuyhteyksiä Laxeihin.

Kun tuota edellä olevaa vetää jotenkin yhteen, niin jos Alakylän lampuoti Sigfrid Henriksson oli Ispoisten Henrik Sigfridssonin poika, niin Alakylän omistaja-neiti olisi Lax-sukuisen sulhasen kuoltua avioitunut lampuodin serkun kanssa. Ja jos Alaskartanon ulkokylänmies oli Ispoisten Henrik, niin myös luontevalta tuntuisi se, että tilaa viljeli Lax-sukuun mahdollisesti yhdistettävissä oleva Knut Nilsson Smed.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902185 (SAY Sauvo Tallböle, 1600-19)

[Kivipää]

Lisään tähän viedä tiedon Liedon Hyvättylästä. Siinä mainitaan Piikkiön Iso-Hepojoen Alakylän tapaan Raitniemen Anna-neiti. Ja sivulla näkyy myös Kalmusnäsin Johan Månsson eli Raitniemen Valborg-neidin puoliso. Näillä tiedoilla varmistunee se, että Raitniemen Anna ja Valborg olivat sama henkilö.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002639 (SAY Lieto Hyvättylä, 1600-19)

[Benedictus]

Tuo Liedon Hyvikkälä onkin tosi kiinnostava paikak, siellä on monia outoja henkilöitä.
Kalmusnäsin viereinen tila on kirjuri Henrik Matssonin omistama.

Ajallisesti tuossa olisi myös hyvä isä Sigfridus Henricille.

Kyseessä lienee tämä Ram suvun vävy, Ingrid Ragvalsdotter Ramin puoliso Henrik Matsson.

http://runeberg.org/frfinl/0344.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1003202
27.10.1648 Hans Starck Johannes Johannis, nobilis 653 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=653). * 7.2.1636. Vht: tilanomistaja Paraisten Stormälössä ja Naantalissa, luutnantti Hans Tomasson Starck († Maskussa 1678) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Karlsdotter Svärd.
(2. Elisabeth Arvidsdotter Frisius) Ylioppilas Turussa 27.10.1648 [Starck] Joh. Johannis _ 33. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1648] d. 27 Oct. Johannes Joh:s Stark. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1648/49] Johannes Johannis Stark. — Voluntaari Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä, korpraali 1657, kornetti 1661, ero s.v. Luutnantti Burghausenin rakuunarykmentissä. Luutnantti aatelislipullisessa 1677, ratsumestari 1678. Majuri. Omisti Paraisten Stormälön ja Nousiaisten Könikkälän. † 17.2.1701. ‡ Paraisille. Pso: 1:o N.N.; 2:o 1669 Ingeborg Håkansdotter Friis († 1736).


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002539
http://runeberg.org/frfinl/0437.html


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1001794

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002639
Naapuri tilalla Mats Jacobsson i Moisio
sekä her Grels Caplan
Kuka oli tämä kappalainen missään ei mainita häntä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000390

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000391
Johan Mårtensson frelse
Hendr. Ram ? kuka on ?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1001793
1629 Lars Klockaren tilalla mainitaan her Simon caplan. Kuka on?
Cardiaster, Simon Bartholdi (1592–1674)

Chardiaster, Göös / Gjös / Goesius / Gösius, Simon Bartholli / Bertilsson
S Lieto 1592, kuului Pohjan pitäjän ns. Skitinbäckin suvun pappishaaraan V Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=805) (vanhaa rälssisukua) ja Cicilia (Cecilia) Hansdotter Ulf.
Ylioppilas (Simon Bartholli Finlandensis) Uppsalassa 11.11.1615.
Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052) kappalainen 1623; Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kirkkoherra 1629, astui virkaan alkuvuodesta 1630.


Kuka oli tuo her Grels?
Olisiko ylläolevan appi?


Mojerus, Georgius(pitäisi olla Grels ei Georg) Erici (K 1641)

Moerus / Moijerus
Lienee kotoisin Halikosta.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kappalainen ainakin jo 1615.
Mojerus viljeli Hämeenkyrön Tuokkolassa Naskin tilaa vuodesta 1621. Hän myi Halikon Melkkolasta perintönä saamansa maatilan veljesosan 1630.
K Hämeenkyrö 1641.
P1 ainakin noin 1630 Margareta Jakobsdotter; P2 Sara Henriksdotter, K leskenä Tuokkola, Hämeenkyrö 1676, P2 V Henrik N.N. ja Brita Eriksdotter hänen 1. avioliitossaan.


On tuossa kylässä suhteita.


Jos Sigfridus Henrici olisi olut vouti, sihteeri Henrik Matssonin ja Ingris Ramin poika, niin selittäisi kyllä erinomaisesti suhteet ja vielä jälkeläisten aviotkin.


Voisiko 1. vaimo olla noita sukuja?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000391

Kuka oli tämä Hendrik Ram?

Ajallisesti voisi olla myös Sigfridus Henricin isä.

Heitän ajatuksen voisiko tuo Raumannus nimi olla muunnos Ramista?

Olisiko alkujaan Rammannus?

[Kivipää]

Tämä Henrik Ram voisi olla ahvenanmaalaista knaapiaatelia. Impolan kirjassa on muistaakseni mainittu, että eräs Ram-suku oli sitä lajia. Aiemmassa viestissä mainittu Henrik Mattson oli nähdäkseni Huggut-sukua. Kuningas Juhanan virkamiehistöön kuuluneena ja vankkana sigismundilaisena hän siirtyi 1500-luvun lopulla Puolaan. Hänen 2. vaimonsa oli Kerstin, jonka nimi näkyykin SAY:n tiedoissa (Lieto Hyvättylä, 1600-19, vihreä teksti).

Otin tämän Liedon Hyvättylän esimerkiksi sen vuoksi, koska se nähdäkseni vahvisti sen, että Johan Mårtenssonin (Lax) maat testamentilla perinyt morsian Valborg Jakobsdotter oli sama henkilö kuin "Raitniemen Anna".

Alla vertailuna vielä kolme esimerkkiä siitä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902185 (SAY Sauvo Tallböle, 1600-19)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875 (SAY Piikkiö Hepojoki, 1600-19)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002639 (SAY Lieto Hyvättylä, 1600-19)

Se, että Köönikkälän Valborg (nuor. Svärd-sukua) avioitui Ispois-sukuisen Johan Månssonin (Kalmusnäs) kanssa voisi nähdäkseni olla jotenkin kytköksessä lainlukija ja/tai rälssilampuoti Sigfrid Henrikssoniin. Taisi olla myös niin, että Valborgin veljistä jotkut avioituivat Lax-sukuun.

[Calonius]

Kummisetäni, eräs Ramm-Schmidt, kertoi aikoinaan, että hänen suvustaan löytyisi virolaista aatelia, jolla on edelleen linna jossain päin Viroa. Muistettuani tämän asian joskus myöhemmin, etsin tietoja tästä ja löysin ainakin tällaisen:

http://www.padisemois.ee/historia/

"Vuonna 1621 ruotsalaiset valtasivat Riian kaupungin saaden merkittävää apua linnanherraThomas von Rammilta. Hän käytti vaikutusvaltaansa ja kehotti asukkaita antautumaan ja neuvottelemaan kuningas Kustav II Adolfin kanssa. Viro oli jo silloin. Ruotsin vallan alla ja vuonna 1622 kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti Thomas von Rammille Padisen luostarin ja suuren osan luostarille kuuluvista maatiloista. Samalla hän antoi von Rammille ruotsalaisen aatelisarvon ja teki hänestä Riian pormestarin."

No, en tiedä, tarkoittiko kummisetäni tätä, enkä enkä edes sitä, onko tässä kyseessä lainkaan samaa Ram-sukua kuin tässä ketjussa tuli edellä esille.

Omassa sukututkimuksessani olen törmännyt 1500-1600-luvun turkulaisiin Ram-suvun edustajiin. Mielestäni esimerkiksi tässä mainitaan Hinrich Ram:

Turun kaupungin tullitili 1581-1585 (233g)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671934
(kuudes nimi vasemmalla)

[Kivipää]

Henrik Impolan kirjassa mainitaan (s. 287) Måns Ram (till Östergeta, Finström). Impola arvioi, että hänellä oli mahdollisesti poika Henrik Månsson Ram, joka toimi kirjurin ja voudin tehtävissä 1561-91. Henrik sai v. 1575 rälssivapauden tilaansa Kaarinan (Kakskerran Satavan) Kreivilässa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166231 (SAY Kaarina Kreivilä, 1580-99)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166695 (SAY Kaarina Kreivilä, 1600-19)

[Benedictus]

Onko liian suuri sattuma , että Hyvättylässä on Ingrid Ragvaldsson Ramin puoliso Henrik Natsson ja Henrik Ram, jotka Ramit olisivat eri Ram sukuja?

Onko niin, että Ragvaldilla oli myös poika Henrik Ram, se selittäisi asian paremmin.

Porvarina ei ollut aatelismies.

Tuo nimi Ram-Raumannus kiusaa, kuinka varmaa on, että suvun nimi on RaUmannus, eikä RaMmannus?

[Kivipää]

Kuten tuolla aiemmin mainitsin, niin Hyvättylässä mainittu Henrik Matsson oli Huggut-sukua. Hänen vaimonsa Kerstin/Kirstin näkyy Hyvättylässä vuonna 1606 (vihreällä tekstillä). Tätä Henrik Mattsonia en Ram-sukuun yhdistäisi. Vastaavasti Kakskerran Satavan Kreivilässä mainittu Henrik Ram on nähdäkseni sama henkilö kuin Liedon Hyvättylän Henrik Ram. Mitä tuohon nimeen tulee, niin Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici käytti Raumannus-nimeä vasta juuri ennen kuolemaansa v. 1630. Tullessaan kirkkoherraksi nimi ei vielä ollut hänellä käytössään.

[Benedictus]

Sorry, sotkin tuota Ram juttua, ei pitäisi väsyneenä kirjotella.

Toisaalta Hyvättylän ansiosta syntyi 2 uutta mahdollista isävaihtoehtoa Sigfridus Henricille.

Porvari Henrik Ram ja Paraisten Henrik Matsson, Ingrid Ramin puoliso.

Ingrid Ram sulkee pois vaihtoehdon(osin), että Sigfrid Henrikssonin äiti olisi ollut khr Geetin tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204049
Kenenkähän vaimo oli tuo Ramseyn mainitsema Margareta Henriksdotter?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204049
-----------------------------------------
Henrik Ram, olisi siis Impolan mukaan Henrik Månsson Ram.
Lainaus:
Henrik Impolan kirjassa mainitaan (s. 287) Måns Ram (till Östergeta, Finström). Impola arvioi, että hänellä oli mahdollisesti poika Henrik Månsson Ram, joka toimi kirjurin ja voudin tehtävissä 1561-91. Henrik sai v. 1575 rälssivapauden tilaansa Kaarinan (Kakskerran Satavan) Kreivilässa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166090
Kreivilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166091
Uusikylä-Anders Månsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166159
1576 Henrik Ram
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166154
Salmis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166160
Uusikylä Anders Monsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166231
Henrik Ram
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166224
Salmis -Henrik Ram
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166232
Uusikylä Anders Månsson-Henrik Månsson Ram

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166695
Henrik Ram-Isak Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166685
Salmis Henrik Ram-Isak Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166680

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1167040
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1167036

Lieto Hyvittylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1001793
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000391
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=999813

Tämä Henrik Månsson Ram vaikuttaisi saaneen tilansa 1570-luvulla, ajankohta sopisi siihenkin, että olisi avioitunut varakkaasti eli voisi hyvinkin olla Geetin vävy. Ajankohta sopii.

[Benedictus]

Vaikuttaisi, että Henrik Ram olisi asunut Turussa, joten olisi kiinnostavaa tietää missä oli hänen talonsa. Se voisi olla myös sama kuin Sigfrid Henrikssonin talo.

[Benedictus]

Kreivilän ja Salmiksen SAY kertoo siellä olevan Isak Månssonin.
Onko kyse mahdollisesti samasta isak Månssonista, joka mainitaan tässä Joachim Stutaeuksen valituksessa.

2.5.1614 Kustaa II Adolfin Hahdenniemen niittyyn liittyvä kirje Turun koulumestrarille. M. Joachimus Stuthaeus on valittanut, että joku Isak Nilsson(?) on yrittänyt keplotella Turun koululta itselleen Hahdenniemen niityn, jota Stutaeus ja hänen edeltäjänsä olivat ennen nauttineet: "... Isach Månsson, hafwer igenom orätt berättelse weled vndangå ifrå Scholan then Engen Hachdem Nimi, som han och hans Antecessores före honom nuttidt hafwe; Där opå han och hafwer faste Bref och beskedh ...". Stutaeus pyysi vahvistusta sille, ettei kyseinen Isak eikä kukaan muukaan voi niittyä viedä.(4)

Lainaus Antti Järvenpää:

Tällaisia vähintään 5 vuotta palvelleita kuninkaan kanslian kirjureita ovat olleet seuraavat:

Ruotsalaiset kirjurit
Anders Larsson Gammal; 1570 - 1581 / David Klemetsson; 1556 - 1566 / Erik Andersson; 1551 - 1564 / Erik Eriksson; 1582 - 1589 / Erik Simonsson; 1566 - 1573 / Filip Knutsson; 1573 - 1583 / Gisle Jakobsson; 1585 - 1588 ja 1591 - 1593 / Hans Eriksson Arosiensis; 1557 - 1590 / Hans Hansson Wims; 1592 - 1600 / Hans Jöransson; 1562 - 1592 / Isak Månsson; 1582 - 1587 ja 1591 - 1592 / Jakob Hansson; 1582 - 1588 / Jakob Henriksson Innamaa

Voisiko Kreivilän Isak Månsson olla tuo yllä oleva kirjuri?

[Kivipää]

Jos tuo Isak Månsson oli Henrik Månssonin (Ram) veli. Henrik työskenteli mm. kirjurina, joten miksipä ei veli myöskin. Kreivilä ja Salmi ovat sijainneet Satavan saaressa Kaivoisten kylässä. Salmi näyttää autioituneen 1600-luvun alussa.

[Benedictus]

Piikkiön käräjät 1635
Sovittelu Walborg Henriksdr (i Breidilä i Pemar) ja Michell Thomasson (i Storgården)välillä 15 dukaatista ja kultasormuksesta, jotka Walborgin poika Erich Mårtensson antanut edesmenneelle Jören(Johan?) Mångssonille(i kalmusnäs?)

Kukahan oli tämä Valborg Henriksdotter, jonka poika on rahoittanut Johan Månssonia?

Valborgin puoliso on ollut joku Mårten, koska Erik Mårtensson on poika, joka näkyy yhdessä Grels Mårtenssonin kanssa Breitilässä.
Grelssillä on vaimo Malin Henriksdotter, joka lienee Johannes Jacobi Finnonuksen leski.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149139
Erik Mårtensson ja Grels Mårtensson vaikuttavat veljeksiltä.


Ovannämnde Henricus Martini var först kapellan i Pemar och efterträdde sin fader som kyrkoherde 1589-1613; hans hustru var Margareta Jakobsdotter, som efterlevde sin man ännu 1640 i Breidilä. Dessutom ägde hon Räpälä ryttarhemman, som skänktes åt dottern Elisabet. Deras barn voro: A. Elisabet, gift m. Mathaeus Florinus, kyrkoherde i Pemar, se nedan under Florinus; B. Brita, gift m. Ericus Abogius, kyrkoherde i Tammela, se nedan under Abogius-Tammelander; C. Malin i Breidilä, som var gift och hade åtminstone två döttrar, den ena gift m. Philippus, adjunkt i Pemar, nämnd 1638-1644, den andra m. Johan Nilsson, som övertog Breidilä (cc 5), D. Valborg, gift i Villis.

Kukahan oli tuo Malin Henriksdotter, Jacobus Finnon miniä? Ajallisesti sopisi myös Sigfridus Henricin sisareksi.

Toisaalta Paraisten Kirjalassa oli tuo Henrik Matsson ja Ingrid Ram, joilla tytär Margareta Henriksdotter.

[Kivipää]

Erik Mårtensson oli nähdäkseni ratsumies. Ratsumies oli myös Michel Thomasson (Anckarfjell), Johan Månssonin (Kalmusnäs) velipuolen poika. Sotahommissa nuo kaikki kolme olivat. Johan kuoli Stralsundissa v. 1632 ja Michel hänet siellä hautasi.

[Benedictus]

Melkoisen monimutkaista tuo Sigfridus Henricin suvun etsintä, täytyy ihmetellä, että henkilö, josta toisaalta tiedetään paljon, tämän perheestä ei kuitenkaan oikeastaan mitään.

Ladjakoskella mainitaan Henrik Sigfridsson, joka on siellä Jacobus Petri Finnon jälkeen, tämän vaimon 2. puolison Gregorius Teetin aikana.

Teetin tytärpuoli, 2.vaimon tytär nai Joachim Stutaeuksen, joka oli perinnön selvittäjänä.
Stutaeuksen 2. vaimon Brita Henriksdotterin äiti oli aatelissukuinen khr Geetin tytär.

Jacobus Petri Finnon pojan Johannes Finnoniuksen leski Malin Henriksdotter vaatii osuutta anoppinsa Gregorius Teetin vaimon omistamasta ja pojan Henrik Finnon hallitsemasta Myllarin talosta Turussa.

Raitniemen neidin, puoliso Johan Månsson Kalmusnäsin, tilaa viljeli Sigfrid Henriksson.

Margareta Henrikssonin ( Finnoniuksen leski) puolison luutnantti Grels Mårtenssonin ilmeisest veli Erik Mårtensson Paimion Breitilästä oli antanut Johan Månsson Kalmusnäsille rahaa ja kultasormuksenm jota Erik Mårtenssonin äiti Valborg Henriksdotter vaati Johan Månssonin velipuolen pojalta.
Valborg Henriksdotter ilmeisesti Paimion khr Henricuksen tytär.

Kummasti tuossa henkilöt kiertyy yhteen.

[Kivipää]

Kovasti tuntuu tosiaan piiri pieni tuossa pyörivän. Joachim Stutaeus oli Sigfridus Henricin lähipiiriä. Tuskin hän muuten olisi järjestänyt konrehtorin paluun virkaansa. Myös se, että hän allekirjoitti kahden (laillisen) viranomaisen laatiman jakokirjan, viittaa lähipiiriin. Miksi hän Turun kirkkoherrana olisi muka ollut kiinnostunut Piikkiön papin perintöasioista?

Stutaeuksen vaimot ovat tässä oma luku sinänsä. Margareta Henriksdotterin (Speitz) veljentytär avioitui Ispoisten Erik Månssonin kanssa. Lyhyeksi aikaa tosin, mutta huomenlahjan todistivat itse Per Brahe ja Mårten Stodius. Stodiushan oli Sigfridus Henricin seuraaja Turun konrehtorina. Hänen isänsä oli Ispoisten perikunnan yhtenä velkojana. Erikin veljen Johan Månssonin (Kalmusnäs) vaimo oli Piikkiön Alakylän haltijana aikana, jolloin eräs Sigfrid Henriksson oli siellä rälssilampuotina.

Stutaeuksen viimeisin vaimo Brita Henriksdotter saattaa ollla avain Sigfridin taustaan. Hänen avullaan selittyisi Sigfridin valinta Piikkiön lainlukijaksi, koska Brita kuului ensimmäisen avioliittonsa kautta Botiloiden ja Wildemanien sukupiiriin. Avioliitto Stutaeuksen kanssa ajoittuu sellaiseen vaiheeseen, jolloin Sigfrid tarvitsi tuomiokapitulin vahvan miehen tukea konrehtoraattiin ja Piikkiön kirkkoherruuteen.

[Benedictus]

Margareta Henriksdotterin puolison Grels Mårtenssonin äiti lienee tuo Valborg Henriksdotter, jonka pojaksi mainitaan Erik Mårtensson.

Ilmeisesti Valborgin isä oli Paimion khr Henrik Mårtensson, jonka sisar Karin Mårtensdotter oli Piikiön Linnunpään Nils Henrikssonin puoliso.

Nils Henrikssonin Ramsey on laittanut Ispoisten Henrik Sigfridssonin pojaksi.

Jos ajateltaisiin, että Sigfrid Henriksson ja Margareta olisivat sisaria, niin tuossa tulisi taas yksi kiemura lisää.

Olisi kiinnostava tietää, kuka oli noiden Paimion Mårtenssonien isä Mårten?

[Kivipää]

Tuo Ramsayn tieto Ispoisten Henrikistä ei pidä paikkaansa. Henrik ja Nils olivat suurin piirtein samaa ikäluokkaa. Impolan tulkinta on sellainen, että Linnunpään Nils Henriksson oli 1. aviossa Ispoisten Henrikin sisaren kanssa. Nils varusti v. 1580 hevosen yhdessä Ispoisten Henrikin kanssa. Nils sai Linnunpään äitinsä testamentilla v. 1572, mutta hän näkyy voudintileissä jo 1557.

[Benedictus]

Impolan tulkinta on sellainen, että Linnunpään Nils Henriksson oli 1. aviossa Ispoisten Henrikin sisaren kanssa. Nils varusti v. 1580 hevosen yhdessä Ispoisten Henrikin kanssa. Nils sai Linnunpään äitinsä testamentilla v. 1572, mutta hän näkyy voudintileissä jo 1557.

Margareta Henriksdotterin puolison Grels Mårtenssonin äiti lienee tuo Valborg Henriksdotter, jonka pojaksi mainitaan Erik Mårtensson.

Ilmeisesti Valborgin isä oli Paimion khr Henrik Mårtensson, jonka sisar Karin Mårtensdotter oli Piikiön Linnunpään Nils Henrikssonin puoliso.

Ylläolevan mukaan siis Grels Mårtenssonin äidin Valborg Henriksdotterin täti Karin Mårtensdotter oli Linnunpään Nils Henrikssonin 2. vaimo, jonka edeltäjä Nilsin 1. vaimo olisi ollut Ispoisten Henrik Sigfridssonin sisar.

JOS Margareta Henriksdotter oli Ispoisten Henrikin tytär, niin olisi nainut tätinsä puolison 2. vaimon veljentyttären pojan.

Tuolloin tuo oli kai perheen sisäinen avioliitto.

Jos Ispoisten Henrik on sama kuin Ladjakosken lampuoti Henrik Sigfridsson joka oli Jacob Finnon lesken lampuoti, niin tyttären Margareta Henriksdotterin avio Finnon pojan Johannes Finnoniuksen kanssa olisi aika helppo vaihtoehto.

Kuten todettu olisi Valborg Henriksdotterin puoliso Mårten kiinnostava tieto.

[Benedictus]

Paimion StorBreitilän Malin Henriksdotter vaikuttaa olevankin khr Henricus Martinin tytär, sillä Genos artikkeli Paimion pappisuvusta kertoo:

http://www.genealogia.fi/genos-old/18/18_53.htm

Ovannämnde Henricus Martini var först kapellan i Pemar och efterträdde sin fader som kyrkoherde 1589-1613; hans hustru var Margareta Jakobsdotter, som efterlevde sin man ännu 1640 i Breidilä. Dessutom ägde hon Räpälä ryttarhemman, som skänktes åt dottern Elisabet. Deras barn voro: A. Elisabet, gift m. Mathaeus Florinus, kyrkoherde i Pemar, se nedan under Florinus; B. Brita, gift m. Ericus Abogius, kyrkoherde i Tammela, se nedan under Abogius-Tammelander; C. Malin i Breidilä, som var gift och hade åtminstone två döttrar, den ena gift m. Philippus, adjunkt i Pemar, nämnd 1638-1644, den andra m. Johan Nilsson, som övertog Breidilä (cc 5)

Tuon Johan Nilssonin vaimo oli Valborg 1645. Ajallisesti voisi olla Malinin 2. puolison Grels Mårtenssonin tytär, eikä Johannes Finnoniuksen tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145383
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143917
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142764

Kuten yltä näkyy, ei Storbreitilä ole kuulunut khr Martinus Johannikselle tai pojalleen Henricus Martinille, vaan Breitilän suvulle, jolle Malin ilmeisesti naitiin ja jonka tytär Valborg sen peri miehensä Johan Nilssonin kanssa. Kuka oli Johan Nilsson? Linnunpäästäkö?

Yllä on eräs kiinnostava seikka. Khr Henricus Martinin vaimo oli Margareta Jacobsdotter.Mistään en löytänyt tietoa hänestä. Omisti Räpälän tilan, mutta vaikuttaisi, että ei olisi Margaretan kotitila.
Ajallisesti olisi mahdollista, että kyseessä olisi Margareta Jacobsdotter Geet, Isonkyrön khr Jacobus Geetin tytär.

Yllä mainitaan Margareta Jacobsdotterilla tytär Brita Henriksdotter, joka oli Tammelan khr :n vaimo.
Toisaalta tuohon aikaan annettiin usein kahdellekin lapselle sama nimi, eli 2 Britaa ei ole mahdoton yhtälö.

Kiinnostavaa on, että Paimion alaKalevan tilalla näkyy Sigfrid Henriksson, joka ajallisesti hyvin sopisi Sigfridus Henriciksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143934

[Kivipää]

Esko Karisalmi on tutkinut mm. Preitilän sukuja. Ohessa linkki hänen taulukkoonsa.

http://www.karisalmi.fi/Preitila.pdf

[Benedictus]

Esko Karisalmen tutkimuksesta käy selville, että Preitalan luutnantti Grels Mårtensson on nainut pikkuserkkunsa Malin Henriksdotterin(kirkkoherra Henrikin tyttären).
Voidaan siis todeta, että Malin Henriksdotterin 1. puoliso oli Jacob Finnon poika Johannes Finnonius ja 2. puoliso Preitalan Grels Mårtensson.

Kiinnostava lisä on se, että Karisalmi mainitsee isovanhempien isän nimismies Mats Eskilssonin puolison olleen Kalevasta.
-mistähän tämä tieto?

Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.
Agnes on jättänyt leskenosansa tyttärelleen, mutta tämän ja tyttärenpojankin Gustaf Hanssonin kuoltua sisarensa lapsille. Mikäli näin tapahtui, Matts Eskilssonin vaimo on ollut Karin Jakobsdotter Finckenberg. Matts kuoli noin 1585. Tätä tukee se, että nimismies Matts Eskilssonista on käytetty sekä nimeä Matts Breith (omisti Breitilää) sekä nimeä Matts Kurki (SAY Paimio, Vehkamäki 1570, Kasvala 1574-75). Jakob Michelsson Finckenbergin vaimo on ollut Kurki-sukuinen.
A.K.Johansson

[Kivipää]

Matts Eskilsson oli v. 1571 Paimion Kasvalassa Gabriel Sigfridssonin (Kuggböle) lampuoti. Gabrielin vaimo Kirstin Olofsdotter oli Hans Thomasson Starckin äidin sisar.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138685 (SAY Paimio Kasvala, 1560-79)

[karisalm]

Hei

Kiinnostava lisä on se, että Karisalmi mainitsee isovanhempien isän nimismies Mats Eskilssonin puolison olleen Kalevasta.
-mistähän tämä tieto?
Tieto on kolmannen osapuolen selvityksestä ilman lähdetietoa joten poistin tuon Kaleva merkinnän Preitilän sukupuusta.

[Benedictus]

Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.

Kukahan oli tuo satulamaakari Göran Mårtensson Breitilä, oliko hän Grels ja Erik Mårtenssonin veli, tuntuisi vain vanhemmalta heitä.

Heitän tälläisen villin ajatuksen tänne, koska Grels ja Erik Mårtenssonin äiti oli Valborg Henriksdotter.

Hämeenkyrön nimismiehen Michel Larssonin sisarentytär Valborg Henriksdotter vaati tältä isoäitinsä lupaamaa perintöä.

Voisiko Breitilän Mårten Erikssonin vaimo Valborg Henriksdotter olla tuo Laitilan isännän sisarentytär?

Ajankohta sopii, sääty sopii, koska Laitilan isännän Michel Larssonin toinen sisar oli Huittisten khr Canutus Tackun vaimo.

Toisaalta Michel Larssonin pojanpojan Henrik Jönssonin tyttärentyttären tytär Elisabeth Johansdotter nai Johan Pachaleniuksen, jonka äiti oli Paimion khr Mathias Erici Florinuksen sisar Cristina Eriksdotter Florina ja äidin eno Paimion aiempi khr Jacobus Thomae Florinus.

Henricus Jacobi Finno oli Hämeenkyrön kirkkoherra ja veljensä Johannes Finnoniuksen vaimo taasen Paimoin khr Henricuksen tytär Malin Henriksdotter 1. aviossaan ja 2. oli tuo Valborg Henriksdotterin poika Grels Mårtensson Breitilä.
Henrik Finnon poika Jacob oli tuolloin Laitilan Henrik Jönssonin tyttären Margaretan puoliso.

[Benedictus]

JOS Breitilän Valborg Henriksdotter olisi tuo Hämeenkyrön Laitilan isännän sisarentytär, olisi silloin suuri mahdollisuus, että hän voisi olla Hämeenkyrön khr Henricus Olain tytär, mikä ajallisesti sopisi erinomaisesti kuvioon.

Kyseessä olisi ollut siinätapauksessa Paimion khr Henricus Martinin serkun Mårten Erikssonin ja Hämeenkyrön khr:n tyttären avio.

Tuo mahdollisuus rajaa myös sen seikan pois, että Henricus Finnon vaimo Valborg Henriksdotter olisi ollut Henricus Olain tytär.
----------------------------

Tuolal Abrahamin kronikak puolella toin esille vanhan viestikeskustelun, jossa käy ilmi, että Linnankirjuri Henrik Hanssonilla oli 1592 vielä elossa lapsia 1. vaimonsa Biritan kanssa.

Missään ei ole tietoa, että lapset olisivat kuoleet, mikä herättää mahdollisuuden, että Piikkiön khr Sigfridus Henrici voisi kuitenkin olla linnankirjurin poika ja siis Mårten Stodiuksen velipuoli.
Heidän konrehtori virkansahan menevät melkein peräkkäin.

[Benedictus]

Piikkiön khr Sigfridus Henrici on yhä hakusessa.

Muuta tutkiessa törmäsin Halikon Yttilän Mattilan talossa Sigfrid Henrikssoniin, jolla poika Mårten Sigfridsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9573
Kyseessa 1 1/2 M ratsutalo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9433
1630 tila siirtyy Mårten Sigfridssonille.
1621-27 tilalla Sigfrid Henriksson.
Voiko olla khr Sigfridus Henrici?

Mårten Sigfridsson Halikosta käräjöi 1639 äitinsä osuutta Turun Kantajan talosta, äitinsä ja tämän kahden sisaren osuuksista, koska talo nyt vierailla.
Tämän Mårtenin serkut olivat saksassa kuollut Henrik Olofsson ja Ala-Satakunnan vouti Mårten Olofsson.Mårten Olofsson ja Henrik Olofsson siis serkkuja keskenään, eivät veljiä.

Olisiko tämä Halikon Mattilan Sigfrid Henriksson Piikkiön khr jolloin hänen 1. vaimonsa olisi ollut mahdollisesti Kantajan talon omistaja 1570 luvulla ollut porvari Sigfrid Kantajan tytär.

Kiinnostavaa, on, ettei Mattilassa ennen 1621 näy ketään Sigfrid Henrikssonia, olisiko mahdollsita, että Mattila oli Sigfrid Henrikssonin 2.vaimon tila ja siirtyi tälle vasta avioliiton myötä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9051

28.3.1639: Två dragoner vittnade, att borgaren Klemet Candajas son Olof hade med dem närvarande dött i sjukdom i Tyskland och begravats i Elfinge. Som hans boställes arvtagare togs Candajas dotterson Mårten Sigfridsson Kylmäsuu.
Denna mening kan eventuellt också vara: I stället för honom togs som arvtagare Candajas dotterson Mårten Sigfridsson Kylmäsuu.
Sigfridinpoika har jag översatt till Sigfridsson som antagligen är det ursprungliga namnet.

24.11.1638: Mårten Sigfridsson från Halikko gör anspråk på sim mors systerssons Henrik Olofssons tillhörade del av huset/gården Candaja, eftersom Henrik hade dött i Preussen 1630 och Klemet Candaja var främmande/gäst/obehörig i huset, fastän han härskade över det.

Kylmäsuu är nog ett familjenamn. Jag har tittat igenom hela Halikko och hittat bara en Mårten Sigfridsson, nämligen på gården Mattila. Namnet Kylmäsuu står inte utskrivet.

Exakt vad som hänt får jag försöka reda ut m h a fullständiga domboksutdrag. I 24.11.1638 står det helt klart att Henrik dött 1630 i Preussen. Clemets son Olof kan ju också ha dött, men hela ägarskapet är omtvistat och Henrik Olofssons två kusiner Mårten Olofsson och Mårten Sigfridsson gör anspråk på gården.

[Kivipää]

Sain tuosta sen vaikutelman, että Sigfrid Henriksson on 1620-luvulla ollut Yttilän Mattilan ratsumies. Turun koulun konrehtori on tuskin sellaiseen taipunut. Tuskin tämäkään vastausta tuo, mutta jotenkin Piikkiön Hepojoen Alakylän (Lax-suvun) rälssitalossa vaikuttanut Sigfrid Henriksson on myös kiinnostava vaihtoehto. Hepojoen Alakylän omistus oli 1600-luvun alussa Ispois-sukuisen Måns Sigfridssonin pojan Johanin (Kalmusnäs) Valborg-vaimolla (SAY:ssa virheellisesti Anna).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875 (Piikkiö Hepojoki 1600-19)

[Benedictus]

Katselin Halikon kirjauksia SAY:stä samalta ajalta. Vaikuttaisi, että kirjaaja on merkinnyt ratsutilojen isännät järjestelmällisesti ryttare määreellä, myös leskillä sama määre. Usein kirjattu ryttar själv tai tienare ryttar.

Eli voisi olla, että vaikka Sigfridus Hanrici olisi varustanut ratsumiestä, oliis hänellä määre ryttare eli tässä tapauksessa sillä tarkoitettaisiin ratsutilan isäntää.

Tuo ajankohta vain sopiis erinomaisesti Piikkiön khr:n ajoitukseen, koska kuolee 1630 aikoihin, jolloin Mattila siirtyy Mårten Sigfridssonille.

Myös tilalle ilmestyminen olisi sopiva, jos on nainut Katarina Matsdotterin 1620 aikaan, jos tila oli tämän omistama.

Tilan vaihtuminen Mårten Sigfridssonille voisi olla osa selitys tuohon perintöriitaan, jota Sigfridus Henricin leski kävi tämän perillisiä vastaan.

Lainaus:
Leinbergin Åbo stifts herdaminne 1554-1640-kirjassa sivuilla 26-27 kerrotaan Turun koulun konrehtori Sigfridus Henricistä mm. seuraavaa: "...blef conrector vid Åbo skola i mars 1618 och var i tjänsten till 1625, då han för falskt vittnesmål blef suspenderad. Någon tid derefter åter insatt i embetet, omnämnes han dock den 13/9 1628 såsom ´fordom underskolmästare i staden´. Utom sin lättsinniga edgång synes han äfven annars gjort sig känd för dåligt lefverne (Bidrag till Åbo stads historia, IV, sid. 37). Han afled 1630.

Ja sivulla 169 mainitaan Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricistä seuraavaa: "Sigfridus Henrici Raumannus, omn. 1628-1630 (F. S. 1873: 80, 1884: 60, Sig. S R).

Eli kaikesta päätellen kyseessä on sama henkilö, sillä vuodet sopivat tarkasti yhteen.
______________
Matti Pesola

Jotenkin tuo aikataulutus sopii yhteen myös Mattilan Sifridin kanssa.

[Kivipää]

Ihmeesti lainlukija/konrehtori/kirkkoherra Sigfrid Henriksson on pysynyt asumisensa suhteen mysteerinä. Toisaalta voidaan ajatella, että hän asui pääosin Turussa. Mitään konrehtorin palkkatilaa ei tietooni ole tullut.

Tuossa Piikkiön Hepojoen Alakylän tiedoissa minua kiinnostaa merkintä vuodelta 1614 - "Sigfrid Henriksson, 1 par är bortdragen". Se lienee johonkin veroon (Älvsborgin lunnaat?) liittyvä merkintä, mutta mitä se tässä asiayhteydessä mahtaa tarkoittaa? Mårten Eskilsson näyttää olleen siihen aikaan rälssilampuotina Alakylässä. Vuoden 1619 kohdalla on merkintä (Hepojoen) Juuttaasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875 (SAY, Piikkiö Hepojoki 1600-19)

[Kivipää]

Lax-suku vaikutti Hepojoella varsin vahvasti. Alakylän rälssitalo, (jossa eräs Sigfrid Henriksson mainitaan vuosien 1593 ja 1621 välillä) meni Johan Mårtenssonilta hänen morsiamelleen Köönikkälän Valborg Jakobsdotterille (nuor. Svärd-suku). Valborg avioitui Piikkiön Storgårdista lähtöisin olleen Johan Månssonin (Kalmusnäs) kanssa. Johan oli Ispoisten Henrik Sigfridssonin veljenpoika. Valborgin kaksi veljeä avioitui Lax-sukuun eli Johan Mårtenssonin sisarten kanssa.

Piikkiössä vaikutti myös Smed(h)-suku, jonka edustaja rälssimies Nils Eskilsson asusti aina vuoteen 1560 saakka Perttalaa. Sen jälkeen hän siirtyi Sauvon Havukallioon, joka viimeistään 1600-luvun puolella oli Mårten Henrikssonin (Lax) omistuksessa. Mårten oli em. Lax-sisarusten veljenpoika. Henrik Impola on arvioinut, että Nils Eskilssonilla saattoi olla sukuyhteys Laxeihin.

Hepojoella oli myös piispan prebendatila, jonka lampuotina oli Bertil (Nilsson) Smedh. Ulkokylänmiehen (Henrik Sigfridsson) omistaman Piikkiön Makarlan Alaskartanon lampuoti oli nimeltään Knut Nilsson Smed, lautamies ja verokuntamies. Mutta olivatko he sukua rälssimies Nils Eskilssonille?

Se miten lainlukija Sigfrid Henriksson sopii tuohon em. piiriin jäänee avoimeksi. Hänen ensimmäinen puolisonsa saattoi jotain sukua Laxeille ja/tai Smedeille. Tämä Alakylän Sigfrid saattoi olla Alaskartanon omistaneen ulkokylänmies Henrik Sigfridssonin poika. Ja jos tämä Henrik oli Ispoisten Henrik, niin Alakylän omistajaksi avioliiton kautta tullut Johan Månsson olisi ollut Alakylän Sigfridin serkku.

[Benedictus]

Mielenkiintoista tuo siirto koulumestarin virasta ja virkaan. Piispa Ericus Erici kuoli kesäkuussa 1625, joten oliko hän sitä ennen vapauttanut Sigfridin konrehtorin tehtävistä? Uusi piispa Isaac Rothovius otti viran vastaan kesäkuussa 1627, joten siinä välissä Sigfrid ilmeisesti hoiti konrehtoraattia. Kirkkoherra Joachim Stutaeus johti tuomiokapitulia tuona väliaikana, jolloin Sigfrid palasi tehtäväänsä. Turun koulun rehtorina oli koko tuon ajan Gabriel Melartopaeus. Luultavasti tuosta piispattomuuden ajasta löytyy jokin selitys konrehtoraatin hoidolle


Matti Pesola


Sigfrid Henriksson
Piikkiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5080) kirkkoherra, mainitaan 1628–1630.
K Piikkiö ennen 1631.
P1 N.N.; P2 Katarina Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan
Katarina Mattsdotterin P2 ainakin jo 1635 Turun kaupungin porvari Tuomas Juhananpoika / Tomas Johansson.

Taitaapi olla niin, että tuossa Sigfrid Raumannuksen pesänselvitystekstissä oleva Matts Eskilsson on sama mies kuin Piikkiön lainlukijana SR:n kuoleman aikaan vaikuttanut Matts Eskilsson Blomm, josta kirjoiteltiin yhtä ja toista viime kesänä Martinus Olai-otsikon alla. Hän löytyy (SAY) Piikkiön Sauvalasta ainakin vielä vuonna 1634.

Oikeuden eteen turkulainen porvari Thomas Johansson
- esitti hovioikeuden kirjelmän 5.12.1634.
- kirjelmässä hän kertoo vaimonsa puolesta tapahtuneesta suuresta vääryydestä perinnönjaossa.
- jako oli tehty vaimon edellisen miehen autuaan herra Sigfredin jälkeen, joka oli Piikkiön pitäjän kirkkoherra.
- asia otettiin nyt esille tutkittavaksi.
- Räntämäen kappalainen herra Johannes Johannis esitti oikeudessa perinnönjakokirjan.
- kirjan olivat sinetöineet ja allekirjoittaneet lainlukijat Mads Eschilsson ja Anders Sigfredsson, sekä autuas maisteri Jochim, entinen Turun kirkkoherra.
- allekirjoittaneet todistivat, että heidät oli laillisesti kutsuttu sovitteluun perinnönjaosta autuaan Piikkiön pitäjän kirkkoherran Sigfred Raumannuksen jälkeen vaimon Catharina Madsdotterin ja tämän lapsipuolten (varmaan monikko, muuten yksikössä olisi loogista sanoa poikapuoli tai tytärpuoli) välillä.
- kopio jakokirjasta 7.9.1631.
- oikeus ei voi perua kahden laillisesti kutsutun tuomarin työtä.
- hoviin. __________________
Jouni Kaleva
Konnevesi



Mielenkiintoinen porukka oli mukana tuossa prosessissa. Tuo mainittu Anders Sigfridsson oli entinen Piikkiön lainlukija ja tuolloinen Maskun lainlukija ja Turun kaupunginkirjuri, joka myöhemmin käväisi mm. Uudenkaupungin pormestarina. Hänen on oletettu olleen Bjur-sukua.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345903
Keitilässä näkyy 1633 Karin Mattsotter, voisiko olla Sigfrid Henrikssonin leski Katarina Mattsdotter?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825028
. Tuo Karin Mattsdotter taisi olla Sigfrid Larsson Saxan vaimo. He näkyvät tuossa linkissä vuoteen 1638 saakka. Eli sattumalta juuri siihen vuoteen kun Stutaeuksen leski myi Keitilän. Ajallisesti Karin M. ei sovi Piikkiön kirkkoherran leskeksi, koska v. 1635 tämä ja uusi puolisonsa porvari Thomas Johansson Turusta käräjöivät Piikkiössä. Oliko Sigfrid Saxa muuten myös Turun porvari?
---------------------------------
Olen kerännyt joitain juttuja Sigfridus Henricin ympäriltä.


Kiinnostava seikka on se, että piikkiön khr Sigfridus Henricin perinnöstä kiistelevät ja asian tuomareina on eräitä henkilöitä, joiden suhteet Dela Gardie perheeseen saattavat olla avain asiaan, tai ainakin antavat uusia viitteitä asiassa.


Alla on Ritva Laihon dela Gardiet ja Tavastin keljussa ollut viesti:
Valitettavasti Kärkelän Margaretoista kumpikaan ei ole Tawastin vaimo. Rymättylän käräjillä 1658 Erik Henriksson Naantalista vaatii Henrik Simonssonin ja Samuel Simonssonin puolesta Kurisen Jöran Markussonilta Simonssonien äidin Margareta Mattsdotterin vyötä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792135

Sama juttu jatkuu vuoden 1661 käräjillä. Silloin Naantalin tullnärin Henrik Simonsonin ja hänen veljensä Samuel Simonssonin valtuutettu Sigfrid Larsson perää Jacobilta Rijaisista samaa kullattua vyötä ,jonka heidän äitinsä Margareta Mattsdotter oli jättänyt Margareta Simonsdotterille, Jacob Mattsonin nykyisen vaimon äidille. Jacob Mattson kertoo Margareta Mattsdotterin rutiköyhänä oleilleen useimmiten hänen ruokittavanaan jne. ja antaneen ja testamentanneen vyön tyttärelleen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3807263


Näyttää siltä, että Simon Eschillin jälkeläisiä on siirtynyt Naantaliin ja Rymättylään. Henrik Simonssonilla oli omistuksessaan mm. Naantalin Kultaranta.
Kärkelän tilalla mainitaan Simonin poikien jälkeen jälleen Margareta. Maskun tuomiokirjoissa luutnantti Hans Nästin leski Margareta Henriksdotter vetoaa jossain maariidassa Samuel Simonssonin todistukseen tämän isän Simon Eschillin omistuksista. Margareta voisi olla käräjillä mainitun Henrik Simonssonin tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792321


Terv. Ritva


Siinä siis Saltvikin khr Simon Eskilssonin vaimo Margareta Matsdotter ja pojat tulnär Henrik Simonsson Kultarannasta ja Merimaskun Kärkelän Samuel Simonsson ja sisarensa Margareta Simonsdotter, ilmeisesti Rymättylän Kuurisista ja tyttärensä Riiaisten emäntänä.


Kiinnostavaa, että asiamiehenä Sigfrid Larsson1661, voisiko olla sama kuin ylläoleva Sigfrid Larsson Saxa Keitilästä.

Mitä ilmeisimmin on Kärkelän khr Simon Eskilssonin vaimo Margareta Matssdotter Kallelan Mats Erikssonin ja Elisabeth Pontusdotter dela Gardien tytär.

Onko Margareta Matsdotter myös Keitilän Sigfrid Larssonin vaimon Karin Matsdotterin sisar.

Keitilähän kuului osin Brita Henriksdotterilel, joka oli Joachim Stutaeuksen 2. vaimo joka myi Keitilän Jacob dela Gardielle.

Vielä kiinnostavammaksi asia tulee kun huomioidaan, että Saltvikin khr Simon Eskilssonin poika tulnär Henrik Simonsson omisti Luonnonmaan Kultarannan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=830578
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825328
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825001

Kuten huomataan, on Kultaranta ennen Henrik Simonssonia lagläsaren Anders Sigfridsonin omistama, eli kyseessä sama henkilö kuin tuossa pesänselvityksessä.
Onko tulnär Henrik Simonsson siis lainlukija Anders Sigfridssonin vävy?

Tällöin voidaan pohtia myös, onko Catharian Matsdotter khr Sigfridus Henricin 2. vaimo myös Kallelan Mats Erikssonin tytär ja siis Henrik Simonssonin täti.
Toisaalta voi kysyä, onko lainlukija Mats Eskilsson saltvikin khr Simon Eskilssonin veli?

Jos nämä 3 Matintytärtä Margareta, Karin ja Catharina olisivat Elisabeth Pontusdotterin tyttäriä, olisivat siis Jacob Pontusson dela Gardien sisarentyttäriä.

Miten silloin on käsitettävä tuo kysymys Catharian Matsdotterin kärsimästä vääryydestä jos lainlukijat olivat hänen sukuaan.

[Kivipää]

Tässäkin piiri pieni kiertyy Piikkiön sukujen ympärille. Nimittäin Pontus Mattsonin vaimo Margareta Karlsdotter (nuor. Svärd-suku) oli äitinsä puolelta Piikkiön Pussilan Lax-sukua. Margaretan toinen aviomies oli Michel Nilsson eli Piikkiön Linnunpään Fogelhufvud.

Margaretan täti (isän sisar) Valborg Jacobsdotter oli ensin kihloissa Margaretan enon (äidin veli) Johan Mårtenssonin (Lax) kanssa. Tämän kuoltua Valborg peri testamentilla Lax-suvun maita ja avioitui Kalmusnäsin Johan Månssonin kanssa. Johan oli Ispoisten Sigfrid Mattsonin pojanpoika. Lax-suku omisti mm. Piikkiön Iso-Hepojoen Alakylän ja Ylikylän. Alakylän talossa vaikutti 1600-luvun alkupuolella rälssilampuoti Sigfrid Henriksson.

Myös Michel Nilssonin juuret ovat mielenkiintoiset, sillä Henrik Impolan arvion mukaan hän oli Ispoisten Sigfrid Mattsonin tyttärenpoika. Näin ollen Pontus Mattsonin vaimon tädin aviomies ja vaimon toinen aviopuoliso olisivat kumpikin olleet Ispoisten Sigfrid Mattsonin lapsenlapsia. Ja tähän sopisi hyvin, että myös Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henrici olisi ollut Sigfridin lapsenlapsi.

[Kivipää]

Eräs Vetelin pappi Erik Raumannuksen vävyistä oli kengitysseppä Anders Didrich. Hänen sukujuurensa ovat pitkään olleet pohdiskelujen kohteena. Eräs vaihtoehto on se, että hän olisi Düsseldorfin evankelisessa seurakunnassa v. 1643 syntynyt AD. No miksi Reinin rannalta kotoisin oleva kengitysseppä olisi siirtynyt Suomeen?

Düsseldorf kuului tuohon aikaan Bergin herttuakuntaan, joka 30-vuotisen sodan aattona oli siirtynyt katoliseksi. Herttua Wolfgang Wilhelm muutti hallitsijahuoneensa Düsseldorfiin v. 1636. Herttuan serkku Anna (Preussin herttuatar) oli aviossa Brandenburgin vaaliruhtinaan Johan Sigismundin kanssa. Annan tytär Maria Eleonora avioitui Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin kanssa. Annan poika Georg Wilhelm seurasi isäänsä Brandenburgin vaaliruhtinaana ja Preussin herttuana. Hän oli myöhempien Preussin kuninkaiden ja Saksan keisarien esi-isä.

Samaan aikaan kun protestanttinen usko valtasi alaa tuossa suvun toisessa haarassa, niin Bergin herttuakunnassa katolisuus vahvistui Wolfgang Wilhelmin avioituessa Baijerin Magdalenan kanssa. Itse asiassa herttuan kääntymisen taustalla oli Magdalenan vahva vaikutus. Heidän pojallaan herttua Philipp Wilhelmillä oli mielenkiintoinen yhteys Vaasa-sukuun. Nimittäin hän oli vuosina 1642-51 naimisissa kuningas Sigismundin nuorimman tyttären Anna Katariinan eli kuningatar Kristiinan pikkuserkun kanssa.

Anna Katariinan kuoleman jälkeen herttuan puolisoksi tuli Hessen-Darmstadtin Elisabeth Amalia. Aviopari perusti aktiivisesti katolisia kirkkoja ja luostareita Düsseldorfiin. Tässä herää kysymys, että saiko protestanttinen nuorukainen tarpeekseen katolisen Düsseldorfin ilmapiiristä ja hakeutui Itämeren suuntaan.

[Erkki A Tikkanen]

Eräs Vetelin pappi Erik Raumannuksen vävyistä oli kengitysseppä Anders Didrich. Hänen sukujuurensa ovat pitkään olleet pohdiskelujen kohteena. Eräs vaihtoehto on se, että hän olisi Düsseldorfin evankelisessa seurakunnassa v. 1643 syntynyt AD.

Mistä löytyy tämän Düsselforfin tiedon lähde. Mielenkiintoinen tieto, joka vaatisi enemmältikin tutkintaa.

[Kivipää]

Muistaakseni löysin tuon syntymätiedon kauan sitten FamilySearch- tai vast. sivustolta. Sivuston nimestä en ole enää varma, mutta kyseinen sivusto oli silloin avoin. Lapsen vanhemmat olivat Adam(en) Didrich ja Catharina (s. Wirtz). Düsseldorfin evankelisen seurakunnan v. 1643 syntyneiden luettelosta tieto oli sivustolle kirjattu.

[Kivipää]

Tuon Erkin kysymyksen jälkeen tutkailin hieman enemmän noita 1600-luvun Didrichejä. Siinä yhteydessä löysin erään kiinnostavan tiedon vuodelta 1634. Nimittäin 11.2.1634 Groningenissa (nyk. Alankomaat) vihittiin Jonckhans Didrich ja Annetijen Jansens. Hieman aikaisemmin (25.1.) Jonckhans oli liittynyt rumpalina kreivi Hendrik Casimir Nassau-Dietzin joukkoihin. Kreivi oli Frieslandin, Groningenin ja Drenthen käskynhaltija.

Värväytymistiedon yhteydessä mainittiin, että Jonckhans Didrich oli kotoisin Drenthen Coevordenista, aivan Saksan (Ala-Saksi) rajan tuntumassa sijaitsevalta paikkakunnalta. Drenthen alue oli varsin köyhää eikä se saanut provinssin asemaa ennen kuin vasta 1700-luvun lopulla. Didrich-sukua näyttää asuneen noilla seuduilla myöhemminkin, sillä v. 1761 eräälle Hindrik Didrichille syntyi poika Dalenissa, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Coevordenista.

Ajatusleikkinä tuli mieleen josko kengitysseppä Anders D. olisi ollut tuon rumpali Jonckhans D:n poika. Hollanti oli noihin aikoihin hyvissä väleissä Ruotsin kanssa ja väkeä liikkui maiden välillä mm. armeijan, kaupan ja teollisuuden aloilla.
________________
Matti Pesola

[Erkki A Tikkanen]

Tuon Erkin kysymyksen jälkeen tutkailin hieman enemmän noita 1600-luvun Didrichejä. Siinä yhteydessä löysin erään kiinnostavan tiedon vuodelta 1634. Nimittäin 11.2.1634 Groningenissa (nyk. Alankomaat) vihittiin Jonckhans Didrich ja Annetijen Jansens. Hieman aikaisemmin (25.1.) Jonckhans oli liittynyt rumpalina kreivi Hendrik Casimir Nassau-Dietzin joukkoihin. Kreivi oli Frieslandin, Groningenin ja Drenthen käskynhaltija.

Värväytymistiedon yhteydessä mainittiin, että Jonckhans Didrich oli kotoisin Drenthen Coevordenista, aivan Saksan (Ala-Saksi) rajan tuntumassa sijaitsevalta paikkakunnalta. Drenthen alue oli varsin köyhää eikä se saanut provinssin asemaa ennen kuin vasta 1700-luvun lopulla. Didrich-sukua näyttää asuneen noilla seuduilla myöhemminkin, sillä v. 1761 eräälle Hindrik Didrichille syntyi poika Dalenissa, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Coevordenista.

Ajatusleikkinä tuli mieleen josko kengitysseppä Anders D. olisi ollut tuon rumpali Jonckhans D:n poika. Hollanti oli noihin aikoihin hyvissä väleissä Ruotsin kanssa ja väkeä liikkui maiden välillä mm. armeijan, kaupan ja teollisuuden aloilla.
________________
Matti Pesola

Mielenkiintoisia pohdintoja. Olisikohan Anders pohjoismaiden etunimiä, vai olisiko muunnos jostain alankomaalaisesta versiosta. Voisi olla nimittäin jo toisen polven muuttaja ja saanut etunimekseen paikallisen version, joka kirkonkirjoihin oli merkitty tällä tavalla.

Harmillisesti Andersista on niin vähän tietoja kirjattu, ettei hänen lähtömaataan voi varmuudella kuitenkaan sanoa.

[Kivipää]

Tosiaan tämä Anders Didrich saattoi olla toisen polven maahanmuuttaja, esim. jonkun Ruotsin armeijan mukana muuttaneen sotilashenkilön poika. Tai sitten hän vaelsi kotiseutunsa (Saksan?) epävakaista oloista pohjoista kohti harjoittaen kengityssepän ammattia, jolla oli kysyntää myös Ruotsin (ja Suomen alueen) ratsuväkijoukko-osastoissa.

Anders-etunimen käytöstä sen verran lisätietoa, että 1600-luvun Hollannissa sitä käytettiin erityisesti Frieslandin alueella. Se oli muun Pohjois-Hollannin tapaan vahvasti protestanttista aluetta ja sieltä suunnalta rekrytoitiin Ruotsin valtakuntaan mm. laivanrakennuksen osaajia.

Didrich-sukunimen haltijoita oli tuohon aikaan erityisesti Ala-Saksin, Westfalenin, Reininmaan, Lothringenin ja Luxemburgin alueilla. Nimivarianttien käyttö asiakirjoissa on tosiaan syytä huomioida. Sellaista sattui ja tapahtui.

[Pekka Hiltunen]

Tosiaan tämä Anders Didrich saattoi olla toisen polven maahanmuuttaja, esim. jonkun Ruotsin armeijan mukana muuttaneen sotilashenkilön poika. Tai sitten hän vaelsi kotiseutunsa (Saksan?) epävakaista oloista pohjoista kohti harjoittaen kengityssepän ammattia, jolla oli kysyntää myös Ruotsin (ja Suomen alueen) ratsuväkijoukko-osastoissa.

Anders-etunimen käytöstä sen verran lisätietoa, että 1600-luvun Hollannissa sitä käytettiin erityisesti Frieslandin alueella. Se oli muun Pohjois-Hollannin tapaan vahvasti protestanttista aluetta ja sieltä suunnalta rekrytoitiin Ruotsin valtakuntaan mm. laivanrakennuksen osaajia.

Didrich-sukunimen haltijoita oli tuohon aikaan erityisesti Ala-Saksin, Westfalenin, Reininmaan, Lothringenin ja Luxemburgin alueilla. Nimivarianttien käyttö asiakirjoissa on tosiaan syytä huomioida. Sellaista sattui ja tapahtui.
Englannin lipun Pyhän Andreaan risti on toki ollut käytössä jo Teit-Poitz-Creutz -sukuryppäässä mahdollisesti 1200-luvun puolivälistä saakka, mutta Anders-nimen esiintymiseen en kyllä osaa ottaa kantaa sen enempää Belgian Itä-Friisinmaan kuin Hollanninkaan friisiläisalueitten osalta. Ketjusta ponnahtaa silmille sen sijaan muita "friisiläisnimiä", ja eräs mahdollisuus voisikin olla, että etsitty henkilö on valloonien ja vasaraseppien muassa ajautunut silloisen Tukholman eteläpuolen eli Söderin tai nyk. Strengnäsin kaupungin alueen vesivoimalaitoksille, ja sieltä edelleen muualle Ruotsiin, kun Kiirunan malmion rautaa ryhdyttiin takomaan asekelpoiseen muotoon joskus kuningatar Kristinan hallituskautena. "Marlene" ei muuten ole ainoa tietämäni Dietrich: sen niminen blondi-tyttö, joskin eri etunimellä, sattui olemaan myös muuan luokkatoverini kouluajoilta yli puolen vuosisataa sitten täältä "Turum pualest". Väkeä tuli paljon seppien ohella muihinkin toimiin, joista eräs esimerkki on kuninkaan muotokuvamaalari Lorenz van der Plaez...
https://www.konstdigitalt.se/k-w/o-p-q-r/laurens-van-der-plas-11943009

PH