Georg Brauer vai Brandt? [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Georg Brauer vai Brandt?

TTarus

28.09.11, 15:04

Leevi Alakopsa kyseli jo 1997 SSS:n sivuilla (Genos 68) oliko hopmanni Georg Brant sama henkilö kuin kirjanpitäjä Georg Brauer.

Kummankin miehen puoliso oli Katarina Elisabeth Qvillinkstedt (1671-1725 Ii ).
Katarinalla oli kolme Brauer-nimistä lasta:

Renata s.Tukholma?
Regina s. 1692
Mauritz s. 1695

Koska vuoden 1997 jälkeen niin moni on asiaa pähkäillyt niin laitan tämän tiedoksi, josko saataisiin ”lisävalaistusta” asiaan!?

Tiedustelin asiaa Tukholman kaupungin arkistosta ja tutkija Johan Nordinge ystävällisesti hieman selvitteli asiaa, hän vastasi kyselyyni seuraavasti:

"Olen hakenut Brandtia Tukholman kaupunginarkistosta
Hakutulos ei näytä hyvältä koska kaipaat henkilöä 1600-luvun Tukholmasta.
Katsoin veroluettelot vuosilta 1652-1676 ja yhtään oikeaa Brandtia ei löytynyt
On mahdollista, että kyseinen henkilö saattaisi löytyä Nikolain SRK;n kuolleidenluettelosta, joka on kaikkien emäseurakunta

(Vanhan kaupunkin SRK)

(Löytyi 2 dokumenttia)

1688 1/12
It has been a church ringing for the soul of Jurgen Brandt payed by his wife Catharina.

Kuolinkelloja soitettiin 1/12 1688 jonka maksoi Jurgen Brandtin puoliso Catharina

1688 13/12
Jurgen Brandt was later according to the receipts buried in Christopher Molitors grave.

Jurgen Brandt haudattiin Christopher Molitorssin hautausmaalle

On mahdollista, että kyseessä on hakemasi henkilö
Hain myös tietoa hänen perunkirjoituksestaan, joka olisi ollut vahvistettu mutta en löytänyt yhtään Jurgen Brandtia Tukholmasta.
Nikolain seurakunnan kirkonkirjojen tarkasteleminen oli estetty, mutta voisi ”maksaa vaivan” löytää hänet sieltä".

Jos kyseinen henkilö on etsitty Georg Brandt, niin ainakin seuraavaa voi pätellä:
Katariinan lapsien isä on kirjanpitäjä Georg Brauer, koska lapset syntyivät 1688 jälkeen.

Mikäli jollain henkilöllä on mahdollisuus tutkia tai tilata tietoa Nikolain srk:sta (Sankt Nicolai) niin laittanee tietoa ystävällisesti NETTIIN niin selvitellään porukalla!

Porvarisluetteloista Oulusta tai Tukholmasta saattaisi löytyä lisää Brauerin vaiheista (Kansallisarkistosta saisi varmaan ohjeita).

Tietääkö kukaan, missä sijaitsee Kristoffer Molitorsin hautausmaa ????????
Ainakin Tukholmassa ja Narvassa on ollut joitain Molitorsseja....

T. Tarus

Simotei

28.09.11, 15:51

Nikolain seurakunnan kuolleissa Jurgen Brand mainitaan apteekkariksi ja vaimo Katarina haudataan 29.5.1695 Baltzar Salinin hautaan.

Voit itse etsiskellä lisää muistakin seurakunnista ao linkin takaa.
http://www2.ssa.stockholm.se/Kyrkolangder/Kyrkolangd.aspx

-Simo-

TTarus

28.09.11, 16:08

Kiitos Simolle tiedoista!

Brauer voi siis olla Brandt

TT.

JHissa

28.09.11, 16:30

Toistan vanhemmassa viestiketjussa olleet tiedot:
Georg Brauer näyttää kuolleen 1700-12 vuosien välillä sillä poika Mauritz kastettiin Tukholman Katariinan seurakunnassa 19.8.1700 ja Catharina Elisabet Qvillingstedt ilmoitetaan hoppmannin Georg Brantin leskenä vuosien 1712-16 sotapakolaisluetteloissa kolmen lapsensa kanssa
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm
Flyktingkommissionen 1712
423 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Håppmans Enkia
b: 3. gm: Brant, Håppman. d: 1 term.
Flyktingkommissionen 1713
806 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Hoppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brant, Hoppman. d: 1 kv, 2 kv, 3 kv, 4 kv.
Flyktingkommissionen 1714
1876 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Håppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brandt, Håppman. d: 1 utd, 2 utd.
Flyktingkommissionen 1715
3042 Catharina Elisabet Zvillingstedt, håppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brandt, håppman. d: II.
Flyktingkommissionen 1716
4274 Catharina Elisabet Qvillingstedt, Hoppmans Enkia
b: 3. l: nej. gm: Georg Brandt, Hoppman.

Lopulta Georgin leski muuttaa lastensa kanssa siskonsa emännöimään Iin pappilaan viimeistään 1722 "svägerskan Catharina Lijsken"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390297
ja lapset olivat siis:
Regina, * 1692, ‡ 8.4.1773 Oulu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588199
Mauritz, kast. 19.8.1700 Tukholma, † 10.3.1785 Kemi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588221
Renata, asui Oulussa siskonsa tykönä 1730-luvun lopulla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620
eli Reginan syntymäaika voi heittää kuten Mauritzin.

Jouni Kaleva

28.09.11, 16:52

Catharina Elisabet Qvillingstedt ilmoitetaan hoppmannin Georg Brantin leskenä Tukholmassa 1712-16. Hän ei tiettävästi(?) mennyt enää uuteen avioon. Hänen kuolinmerkintänsä Iissä 19.12.1725 on: "bookhåll. sal. Georg Brouvers efterlåtna änckia fordom dygdesamma Matrona Catharina Elisabetha Bengtzdr Qwillingsted".
Tämä kirjaus on epäilemättä Catharinan langon, khra Steenstrandin kirjaama, siis asiasisällöltään niin asiantunteva kuin ikinä olla saattaa.

Jos Catharinalla olisi ollut kaksi miestä a) Georg Brauer b) Georg Brandt, niin miksi hautauskirjauksessa olisi käytetty tuota ensimmäistä? Luontevaa olisi ollut kirjata viimeisimmän miehen leskeksi?

Pidän todennäköisenä, että Tukholman luetteloissa on väärä kirjaus, tarkoitetaan samaa miestä. Tosin ammattiero bookhållare/hopmann ei hyvin selity?

TTarus

28.09.11, 17:40

Jouni Kaleva

28.09.11, 18:10

Kyllähän se tuon pakolaisluettelon perusteella olisi niin että Brauer on Brant.
Todennäköisesti ovat sahanneet Oulun ja Tukholman väliä, mutta kummassa
George kuoli. Jos venäläiset listivät niin ei taida dokumentteja löytyä.
Voihan se olla niinkin, että loppu perhe teki nimenmuutoksen ihan turvallisuus-
syistä tai sitten oli porvarisnimi. Tarttis varmaan kahlata kaikki Tukholman kirkonkirjat
läpi vuosilta 1700-12 vaikka varmaan joku asiaa tutkinut on sen jo tehnytkin.
Onkohan Oulun veroluetteloita säilynyt ja onko kukaan tutkinut?
Koska poika Mauritz oli porvari niin saattoi olla isäkin.
Silloin kun muutettiin niin piti olla ammatti, porvari kelpasi hyvin.
Aika totaalistahan se venäläisten tuho oli, niin voi olla paperit vähissä...
Oulussa luultavasti kuitenkin bisnestä tekivät ja "saalis" myytiin Tukholmassa
Qvillingstedtit olivat Inkerinmaalta. Siellä Maria vihittiin Johan Steenstrandin kanssa. Uskoisin, että myös Georg Brauer olisi ollut sieltä. Kuitenkin pariskunta oli todistettavasti Tukholmassa 1700 kun Mauritz-poika siellä kastettiin.

Leski Catharina on taas Tukholmassa 1712 pakolais-statuksella, ja siis suomalaispakolaisena. Tämä on merkillepantavaa ainakin siltä kannalta, että vasta Kaakkois-Suomi oli silloin vallattu. Esim. Oulun seudulla elettiin rauhassa vielä 1714 lopussa. Siis tulee mieleen, että Catharina lapsineen siirtyi Tukholman pakolaiseksi Inkerinmaalta tai Kaakkois-Suomesta.

Meillä ei kait ole mitään tietoa, missä kirjanpitäjä Georg Brauer olikaan työssä. Puhumattakaan hopmanni Brandtista (vaikka olisi sama henkilö).

Oulun taikka Iin yhteydet voisivat selittyä Catharinan Maria-sisaren perusteella, Iin pappilasta haettiin turvaa. Mauritzista löytyy kirjaus Iistä jo 1717 jolloin hän oli kummina Iissä 21.7.1717 syntyneelle Caspar Johaninpk. Bäckille.

TTarus

28.09.11, 19:07

Jouni Kaleva

28.09.11, 19:12

Ennen isovihaa 1705 Oulu paloi kahdesti. Kesä- ja elokuussa, jolloin paloi yhteensä 144 taloa. Mihin kaikkeen se sitten vaikutti on vaikea määritellä. Jos Brandt tai Brauer oli hopmanni, niin Narvassahan sodittiin 1700 jolloin hänelle virkansa puolesta saattoi käydä huonosti. Porvarien luettelon silti tutkisin, jotta voi varmistaa oliko Brauer porvari. Mikäli hän oli liikemies ja teki
kauppaa Oulussa ja varastokin olisi säästynyt palolta niin se saattoi olla mahdollisuuskin. Tosin kuolinaika viittaisi Narvan taisteluun tai isovihaan.
Teoksessa Matti J. Kankaanpää: Suuri Pohjan sota, Isoviha ja suomalaiset, s. 129 kerrotaan Tarton valtauksesta 1704: 28.6.....(ulos)Hyökkäystä johtanut Turun, Porin ja Uudenmaan läänien kolmikasjalkaväen everstiluutnantti Georg Johan Brandt kaatui ja hänen kanssaan useita muita...

Voisikohan tämä olla hopmanni Georg Brandt??

TTarus

28.09.11, 19:32

Ainakin sotilasarvo on sen verran korkea, että henkilön vaiheita pitäisi voida selvittää melko hyvin. Aikaahan se tietysti vie. Kansalliskirjastosta ja -arkistosta pääsee takuu varmasti jyvälle.
Hopmannillehan jätettiin muutenkin tilojen puolustus ja siihen tehtävään eversti soveltui oikein hyvin. Jostain muistelen kuitenkin, että tämä Georg olisi vaimosta päätellen ollut eri mies?!?

TTarus

02.10.11, 20:24

Keskusteluissa on usein mainittu hopmanni Georg Brandt, jonka vaimo Catharina Qvillinkstedt pakeni suuren pohjansodan aikoihin todennäköisesti Inkeristä Suomen kautta Ruotsiin. Sattumalta tietoa etsiessä tuli vastaan Tiina Karjusen tutkielma, jossa käsiteltiin juuri Inkerissä asuneita säätyläisiä, jotka hankkivat lisätuloja oman ammattinsa lisäksi tilojen vuokrauksella. Alun perin Kustaa II Adolf halusi tehdä Inkeristä saksalaisen alueen ja lahjoitti saksalaisille suurviljelijöille mahtavia tiluksia. Kun saksalaistaminen epäonnistui, Inkeriin ryhdyttiin houkuttelemaan suomalaisväestöä. Parhaat viljelymaat oli läänitetty Ruotsin aatelistolle ja siinä tarvittiin asukkaita niitä viljelemään. Ruotsin vallan loppuvuosina Inkerinmaan suomalainen väestö oli karttunut jo 70 000 henkeen.

Hopmannit oli Karjusen tutkimuksessa luettu ns. entisiin tilanvuokraajiin. Karjusen tutkimuksen pääpaino oli selkeästi kohdistunut säätyläisten verkostojen selvittämiseen ja heidän sijoittumiseensa hierarkiassa solmittujen avioliittojen kautta.

Katarina Q:n isä Bengt Qvillinkstedt oli vuokrannut Gurilova eli Gurleva-nimistä tilaa Inkerin Novasolkassa. Kivenheiton päässä Novasolkasta sijaitse Moloskovitsa, mihin saksalaiset olivat 1630-luvulla perustaneet ensimmäisen luterilaisen srk:n, jonne rakensivat 1632 Valkean kirkon, joka oli srk;n toinen nimi.
Karjunen toteaa, että sotilasaateli oli kaikkein ylhäisintä. Avioliittoja kuitenkin solmittiin yleensä samaan säätyyn kuuluneiden kesken. Georgen ammatti kirjanpitäjä viittaisi siihen, että Brauer / Brandt ei olisi ollut sotilasaatelia vaan ehkä jonkin kaupungin virkamies.
Toisaalta lähes kaikki muut sukuun liittyvät avioliitot ovat solmittu pappis-säädyn kesken.
Karjusen tutkimuksen perusteella harvinaisimpia olivat liitot, jossa virkamiehen tai upseerin tytär naitettiin entiselle tilanhoitajalle tai arrendaattorille tai jossa esimerkiksi upseeri nai entisen tilanhoitajan tyttären. Tiedossa on kuitenkin se, että Bengt Q. oli entinen tilanvuokraaja ja kuului ehkä pappis-säätyyn. Avioliittojen solmimisessa nähdään myös säätyläisille tyypillinen avioliittosidonnaisuus; eli avioliittoja solmittiin vain tiettyjen korkeiden ryhmän edustajien tai sukujen kesken. Tiettyjen sukujen välillä muodostui hyvin tiiviitä sukulaisuussuhteita. Entisiin tilanhoitajiin kuuluivat inspehtorit, antmannit ja hopmannit. Mukaan voidaan laskea myös pelkällä arrendaattori-nimikkeellä kulkevat. Mukana ovat myös lesket, koska yleensä he hoitivat vuokrauksia miehensä kuoleman jälkeen, joskus jopa itsenäisesti. Monesti leskeys oli myös ainoa tapa päästä veron-vuokraajaksi. Avioliitto oli aina naittajan ja kosijan välinen sopimus. Tyttärellä ei ollut juuri sananvaltaa avioliittoa koskevissa kysymyksissä. Monet vuokraukset kulkivat perintönä sukupolvesta toiseen, ja ne saatiin takaisin suvulle reduktion jälkeenkin. Virkamiehiin voidaan jakaa mm. kruunuvoudit, kihlakunnan tuomarit, raatimiehet, pormestarit, kääntäjät ja kirjurit. Myös virkamiehistöstä voidaan sanoa, että monet hankkivat vuokrauksilla lisätuloja ja hoitivat valtion virkaa vuokrauksen ohella. Esimerkiksi pormestarien tai kruununvoutien kohdalla se voidaan todeta.
Entisiin tilanhoitajiin on laskettu myös pelkällä arrendaattori-nimikkeellä kulkevat veron-vuokraajat. Yleensä kysymyksessä olivat ne henkilöt, jotka ryhtyivät yksityisenläänityksen vuokraajista kruununarrendaattoreiksi.

Voisikohan tämän perusteella ajatella, että Brandt oli ammatiltaan kirjanpitäjä ja teki avioliittosopimuksen Katarinan isän Bengtin kanssa joka oli tilanvuokraaja, näin Georgesta tuli vuokraaja ( vuokraoikeus haluttiin pitää suvussa). Sitten alkoi sota, Georg kuoli ja Katarina pakeni, ensin Suomen etelärannikolle ja sitten Ruotsiin. Suomeen hän tuli ehkä noin 1703-4 jolloin ainakin kirkonmiehet näyttävät Suomeen pääosin siirtyneen. Jotkut joutuivat Venäläisten vangeiksi ja jos hengissä säilyivät, vapautuivat vasta vuosien kuluttua. Tilanne paheni edelleen muuttuen isovihaksi ja lopulta haettiinkiin turvaa ”pohjanperältä” saakka ja päädyttiin sisarenmiehen Johan Steenstrandin isännöimään Ii;n pappilaan saakka.

Tarkempaa tietoa aiheesta:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf

T. Tarus

Jouni Kaleva

04.10.11, 16:39

Hopmannit oli Karjusen tutkimuksessa luettu ns. entisiin tilanvuokraajiin.
Tämä voisi selittää miten kirjanpitäjästä tuli hopmanni. Enää pitäisi selittää miksi Brauerista tuli Brandt, siis olettaen, että yksi ja sama mies. Mutta entä se everstiluutnatti Georg Brandt, onko hänestä tai esim. hänen vaimostaan/leskestään tietoa?

JHissa

04.10.11, 17:40

Tämä voisi selittää miten kirjanpitäjästä tuli hopmanni. Enää pitäisi selittää miksi Brauerista tuli Brandt, siis olettaen, että yksi ja sama mies. Mutta entä se everstiluutnatti Georg Brandt, onko hänestä tai esim. hänen vaimostaan/leskestään tietoa?
Adam Lewenhaupt, Karl XII:s officerare:
Brandt, Georg Anton (Johan?), fänrik vid Vestmanlands reg. 1708; fången 1709 1/7 vid Perevolotjna; d. 1713 /8 Saranski. (F. Krafl.).
von Brandt, Georg Johan, överstelöjtn. vid Åbo, Björneborgs och Nylands läns tremän. inf.-reg.; d. 1704 18/6 i en strid utanför Dorpat; hade tjänst i 34 år. - G. m. Lovisa Margareta Brakel (A I.) dotter av överste Georg Antoni B. och Catharina Wellingk. (L.)
Brandt, Jörgen Otto, livdrabant 1700 25/6; stupade s. å. 20/11 i slaget vid Narva. (R.).
Brauer-nimisiä ei ole Lewenhauptin kirjassa.

Jouni Kaleva

04.10.11, 17:42

Adam Lewenhaupt, Karl XII:s officerare:
Brandt, Georg Anton (Johan?), fänrik vid Vestmanlands reg. 1708; fången 1709 1/7 vid Perevolotjna; d. 1713 /8 Saranski. (F. Krafl.).
von Brandt, Georg Johan, överstelöjtn. vid Åbo, Björneborgs och Nylands läns tremän. inf.-reg.; d. 1704 18/6 i en strid utanför Dorpat; hade tjänst i 34 år. - G. m. Lovisa Margareta Brakel (A I.) dotter av överste Georg Antoni B. och Catharina Wellingk. (L.)
Brandt, Jörgen Otto, livdrabant 1700 25/6; stupade s. å. 20/11 i slaget vid Narva. (R.).
Brauer-nimisiä ei ole Lewenhauptin kirjassa.

Kiitos

Tämä poissulkee, että tuo Georg Johan olisi jättänyt leskekseen Katarina Elisabet Q:n.

JHissa

04.10.11, 18:14

TTarus

04.10.11, 19:51

Lisätietoa edelleen...

Suomen historia Ruotsin mahtavuuden aikakaudella (Hainari / Grotenfelt) –niminen opus vuodelta 1922 selostaa melko yksityiskohtaisesti pohjansodan vaiheita 1700-luvun alusta alkaen.

Juttua on niin paljon, että on vaikea tiivistää, mutta seuraavaa aiheeseen liittyvää löysin:

Nevalinna eli nykyinen Pietari valloitettiin 2/5 1703 jonka jälkeen kaatuivat Jaaman ja Kaprion läänit, joissa mm. kylät: Novasolka, Moloskovitsa, Opolja, Gurilova ym.
Ylioppilasmatrikkelista kannattaa hakea kyseisiä kyliä ja kirkkoherroja ja etsiä sukuyhteyksiä.
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Johan Steenstrand pakeni Suomeen 1702
Oletettavasti Catharina lapsineen on ollut Steenstrandin perheen matkassa.
1710 (1711 vahvistettu) Steenstrand oli Ii;n kirkkoherra.
Viipurin- ja Käkisalmenlääni valloitettiin 1710
Suuri osa Inkerinkin pakolaisista oli aluksi kaakkois-suomessa, mutta joutuivat 1710 jälkeen pakenemaan sieltäkin, lopulta Pohjanmaalle saakka. 1714 lopulla koko Suomi oli valloitettu, ainoastaan Kajaaninlinna ja Peräpohjolan kaukaisimmat pitäjät ( Ii, Kemi ja Kuusamo) olivat enää kotimaisen hallituksen vallan alaisina! Yksi syy Steenstrandin Iihin sijoittamiseen saattoi olla, että hän oli Torniosta kotoisin. Vuosi 1710 todistaa, että Steenstrand ehti vielä saada virkansa Ruotsista. Sodasta huolimatta Ruotsiin paenneille virkamiehille maksettiin osa-palkkaa ja heille pyrittiin järjestämään uusi virka, siinä toinen syy miksi S. päätyi Ii:hin, se oli 1710 vielä Ruotsia.
1720 valtiopäivillä papit kirjelmässään totesivat, että hätä oli niin suuri, että monet ansiokkaat papit olivat jopa kuolleet kurjuuteensa.

Aikaisemmassa sukututkimuksessa Bengt Qvillingstedt olisi vuokrannut Gurilovan tilaa, mutta Karjalaisen tutkielmassa oli tämmöinen tieto:

Bengt Qwillingstedt
arrendaattori
Bengt sai vuonna 1685 viideksi vuodeksi Jaaman läänistä, Opollinin pitäjästä Raguitz (Raguwitsa)nimisen tilan ja siihen kuuluvat kylät.
(VA 9749, 333) Kopiot löytyy ilmeisesti Joensuun maakunta-arkistosta.

Mitä tapahtui Katarinan yhdelle lapselle?
Todennäköisesti kuoli tai vietiin venäläisten mukana.
Ruotsissa pakolaiset olivat Länsipohjassa tai Tukholmassa, mutta muuttivat minne sijoitettiin.

Nimi Brauer viittaisi vilja tai olut-killaan.
Inkerihän oli tilanvuokraajalle ja muutenkin ns. ”vilja-aitta”.

Hopmannista vielä tämän verran;
Ruotsissa asuneet vapaaherrat eivät koskaan käyneet syrjäisessä läänissään,
vaan heidän etujaan alueella valvoi Hopmanni eli Inspehtori.
Paikallishallinto pysyi entisellään käräjien huolena.

1600-luvulla hopmanni l. inspehtori hoiti aatelisen tilejä periferiassa, kun jokin suuri maapläntti oli lahjoitettuna.
Kun maat perittiin takaisin kruunulle 1680-luvulla, Käkisalmen läänissä niiden verot vuokrattiin yksityishenkilöille (usein juuri aikaisemmille virkamiehille), joita kutsuttiin arrendaattoreiksi.
Ukon piti suorittaa kruunulle sovittu määrä verovaroja vuosittain ja sai itse pitää loppuosan, siispä veron kokonaismäärä kannatti maksimoida ja lopulta tuloksena oli kapina.

T. Tarus

Kimmo Kemppainen

04.10.11, 21:47

Aika mielenkiintoista onkin tähän nähden, että Raahessa oli 1698 kummina Lorentz Brauwer Viipurista, vai mitä?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1690-1734_ik57/52.htm

Kimmo Kemppainen

Qvillingstedtit olivat Inkerinmaalta. Siellä Maria vihittiin Johan Steenstrandin kanssa. Uskoisin, että myös Georg Brauer olisi ollut sieltä. Kuitenkin pariskunta oli todistettavasti Tukholmassa 1700 kun Mauritz-poika siellä kastettiin.

Leski Catharina on taas Tukholmassa 1712 pakolais-statuksella, ja siis suomalaispakolaisena. Tämä on merkillepantavaa ainakin siltä kannalta, että vasta Kaakkois-Suomi oli silloin vallattu. Esim. Oulun seudulla elettiin rauhassa vielä 1714 lopussa. Siis tulee mieleen, että Catharina lapsineen siirtyi Tukholman pakolaiseksi Inkerinmaalta tai Kaakkois-Suomesta.

Meillä ei kait ole mitään tietoa, missä kirjanpitäjä Georg Brauer olikaan työssä. Puhumattakaan hopmanni Brandtista (vaikka olisi sama henkilö).

Oulun taikka Iin yhteydet voisivat selittyä Catharinan Maria-sisaren perusteella, Iin pappilasta haettiin turvaa. Mauritzista löytyy kirjaus Iistä jo 1717 jolloin hän oli kummina Iissä 21.7.1717 syntyneelle Caspar Johaninpk. Bäckille.

Bodniemi37

05.10.11, 05:57

Aika mielenkiintoista onkin tähän nähden, että Raahessa oli 1698 kummina Lorentz Brauwer Viipurista, vai mitä?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1690-1734_ik57/52.htm

Georg Luther mainitsee Frese-artikkelissaan [Genos 2001:3, s.115-126, 173] Didrik Brauer -niminen viipurilainen tervakirjurin. Kiinnitin häneen huomiota alunperin sen vuoksi, että hänet vihittiin Valkealassa viipurilaisen Helena Fresen kanssa 29.7.1706 eli samana päivänä, jolloin vietettiin myös esienoni, Valkealan viimeisen Ithimaeus-sukuisen kirkkoherran Bartholdus Caroliin lesken Anna Fresen häitä rykmentinkirjuri Nils Abrahaminipojan kanssa:

HisKi/Valkealan vihityt:

29.7.1706 Walkeala Past. hr.reg.skrifv. Niels Abrahamsson (alleviivattu) enka (sahl.kyrckioherde Bertil Ithimaci) Anna Frese (alleviivattu)

29.7.1706 Wiborg handelsm. Dirich Brauer (alleviivattu) jgfru Helena Hermansdr. Frese (alleviivattu)

Didrik Brauer haudattiin Viipurissa 25.5.1710. Vrt. myös viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=69922&postcount=2 (viestiketju Georg Brauer, kirjanpitäjä Tukholmassa 1700).

Terveisin,

Bodniemi37

05.10.11, 11:15

Aikaisemmassa sukututkimuksessa Bengt Qvillingstedt olisi vuokrannut Gurilovan tilaa, mutta Karjalaisen tutkielmassa oli tämmöinen tieto:

Bengt Qwillingstedt
arrendaattori
Bengt sai vuonna 1685 viideksi vuodeksi Jaaman läänistä, Opollinin pitäjästä Raguitz (Raguwitsa)nimisen tilan ja siihen kuuluvat kylät.
(VA 9749, 333) Kopiot löytyy ilmeisesti Joensuun maakunta-arkistosta.

Tuomiopöytäkirjassa http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3731907&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (Jaaman läänin talvikäräjät 19.1.1685, sivu 30v, jakso 35, alhaalla vasemmalla: Majuri Constantin Rubzoff contra Arrendatoren på Gurilowa Bengt Qvillingstedt) Qvillingstedt mainitaan Gurilovan vuokraajana. Ilmeisesti hänen jälkeensä vuokraajana toimi Arvid Gammal [Byman, Alf. Gammal - Gammelman. Genos 43(1972), s. 75-80, http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm] ja lopulta Sven Schalin, vrt. viestiketju Sven Schalin kuollessa avskedad kapten (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3266&highlight=Schalin), jonka Karjunen myös mainitsee opinnäytetyössään.

Terveisin,

TTarus

05.10.11, 12:05

Kiitos Ritvalle tiedoista!

Tuli samalla korjattua Tiina Karjusen sukunimi, jonka olin kirjoittanut väärin.

TT.

Bodniemi37

05.10.11, 12:41

Laitetaan tähän familysearc-tiedot Mauritzin kasteesta
https://familysearch.org/pal:/MM9.1.2/MB5F-Y2X/p1
Name: Morits Georgsson
Gender: Male
Baptism/Christening Date: 19 Aug 1700
Baptism/Christening Place: Katarina, Stockholm, Stockholm, Sweden
Father's Name: Georg Brauer
Mother's Name: Catharina Elisabet Qvillinstedt
Indexing Project (Batch) Number: C41969-5 (https://familysearch.org/search/records/index#count=20&query=+batch_number:C41969-5)
System Origin: Sweden-EASy
Source Film Number: 77772

Joku voisi tarkastaa alkuperäisestä, jos siellä olisi enemmän tietoa.

Tartuin SVARin tarjoukseen ja tilasin alennushintaan uutta katseluaikaa, joten...Georg Brauerin titteli näyttää olleen Inspector wijd Hr Gawelij Factorij (ilmeisesti teollisuudenharjoittaja ja kauppias Jakob Gavelius, aat. Lagerstedt, lähde: Hedman Brännland, Katy. Till minne av Maria Kristina Kraemer. En krönika över 500 år med släkten. Hauho-grenen. Stockholm 2003, s. 29, T1, pso Maria Bartels, jonka pso 2:o oli Georg Hircinius, aat. Stiernhoff, Tukholman alikäskynhaltija, jonka pso 1:o oli Christina Mylonia, lähde: Reenpää, Lotte. Serlachiuksen suku. Otava 1981, s. 194, T45, vrt Giöslingin viesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=91738&postcount=776). Lähde: Katarina kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/SSA/0009/C I/8 (1698-1701), bildid: C0055757_00178, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0055757_00178 (http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0055757_00178).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

TTarus

05.10.11, 14:02

JHissa

05.10.11, 14:05

Tartuin SVARin tarjoukseen ja tilasin alennushintaan uutta katseluaikaa, joten...Georg Brauerin titteli näyttää olleen Inspector wijd Hr Gawelij Factorij (ilmeisesti teollisuudenharjoittaja ja kauppias Jakob Gavelius, aat. Lagerstedt, lähde: Hedman Brännland, Katy. Till minne av Maria Kristina Kraemer. En krönika över 500 år med släkten. Hauho-grenen. Stockholm 2003, s. 29, T1, pso Maria Bartels, jonka pso 2:o oli Georg Hircinius, aat. Stiernhoff, Tukholman alikäskynhaltija, jonka pso 1:o oli Christina Mylonia, lähde: Reenpää, Lotte. Serlachiuksen suku. Otava 1981, s. 194, T45, vrt Giöslingin viesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=91738&postcount=776). Lähde: Katarina kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/SSA/0009/C I/8 (1698-1701), bildid: C0055757_00178, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0055757_00178 (http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0055757_00178).

Terveisin,

Ritva Jurvanen
Olisihan myös pietarsaarelainen kauppias, sittemmin Kristiinankaupungin pormestari ja postimestari Elias Eliasson Gavelius († 1722), jonka pojat Lambert 4594 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4594) ja Petter 4948 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4948) löytyvät ylioppilasmatrikkelista. Sillä Eliaksella oli ainakin suhteita Tallinnaan 2. vaimonsa Cecilia Lambertsdotter Gorickin kautta.

JHissa

05.10.11, 14:22

LOISTAVAA Ritva ja Hissa!

Nyt alkoi BRAUER lopultakin avautumaan

Saiko noista kummeista selvää;

Andreas Sibrider? / Hu. Matlgiel Tsibit?
Hans Meijer (Metjer?) / Hu Helena Dasjou? (Dasfou?)
Hu Maria von Hollsten Jungsson?

kuuluiko samaan vielä alla Catharina von ..-man????

Ainakin suomalaisista on moni henkilö selvitetty kummien kautta

TT.
Kummit taitavat olla
herra Andreas Schröder, herra Matthias Tsibit?
herra Hans Maÿer, rouva Helena Dassou
rouva Maria von Hollsten Jöngsson
Catharina von ?-oman

TTarus

05.10.11, 14:38

Kiitos!

TT.

Bodniemi37

05.10.11, 15:37

Olisihan myös pietarsaarelainen kauppias, sittemmin Kristiinankaupungin pormestari ja postimestari Elias Eliasson Gavelius († 1722), jonka pojat Lambert 4594 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4594) ja Petter 4948 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4948) löytyvät ylioppilasmatrikkelista. Sillä Eliaksella oli ainakin suhteita Tallinnaan 2. vaimonsa Cecilia Lambertsdotter Gorickin kautta.

Jakob Gavelius tuli ensimmäisenä mieleeni siksi, että hän oli teollisuudenharjoittaja nimenomaan Tukholmassa, vrt. Nordisk familjebok / Uggleupplagan, sp. 859, http://runeberg.org/nfbo/0460.html (raw OCR text); huomaan kyllä, että Katarinan srk:ssa ei ole noteerattu hänen paria vuotta aiemmin tapahtunutta aatelointiaan:

"Lagerstedt, Jakob, köpman och industriidkare, f. 1655 i Jönköping (dödsår obekant), hette, innan han 1698 adlades, Gavelius (se d. o.), var en af sin tids mest framstående köpmän i Stockholm, främjade skeppsbyggeriet och inlade stor förtjänst om den svenska industriens utveckling genom anläggande (på 1680-talet) af klädcsmanufakturict (alkutekstissä klädesmanufakturiet;rj) vid Barnängen, som möjliggjorde arméns beklädnad med inhemska klädesvaror. En äldre broder blef 1682 adlad Lagercrantz (se d. o.)."

Terveisin,

Bodniemi37

05.10.11, 15:51

Kummit taitavat olla
herra Andreas Schröder, herra Matthias Tsibit?
herra Hans Maÿer, rouva Helena Dassou
rouva Maria von Hollsten Jöngsson
Catharina von ?-oman

Tsibit, Trebitz-sukunimi on kaiketi olemassa, mutta miten tuosta sen saisi aikaiseksi? Dassou, Ruotsin Dassau-(usein myös Dassov-)suvusta on keskusteltu tälläkin foorumilla. Kantaisä Herman Dassaun pojanpojan tytär Kristina Sofia kuuluu puolisoidensa (pso 1:o Bremer, pso 2:o Carlstedt) vuoksi huterasti oman tutkimuksemme piiriin. Jöngsson, Jungfru Catharina von Westerman(?).

Terveisin,

Jouni Kaleva

05.10.11, 16:13

Tsibit, Trebitz-sukunimi on kaiketi olemassa, mutta miten tuosta sen saisi aikaiseksi? Dassou, Ruotsin Dassau-(usein myös Dassov-)suvusta on keskusteltu tälläkin foorumilla. Kantaisä Herman Dassaun pojanpojan tytär Kristina Sofia kuuluu puolisoidensa (pso 1:o Bremer, pso 2:o Carlstedt) vuoksi huterasti oman tutkimuksemme piiriin. Jöngsson, Jungfru Catharina von Westerman(?).

Terveisin,
Eikös tuo olisi Thibit? Ainakin h-kirjain identtinen Matthias-nimessä.

JHissa

05.10.11, 16:29

Mutta, kuka on Andreas Schröder. Ainakin eräs Andreas Olai Schroderus, Gestr., oli ylioppilaana Uppsalassa 1700.

TTarus

05.10.11, 18:30

"Lagerstedt, Jakob, köpman och industriidkare, f. 1655 i Jönköping (dödsår obekant), hette, innan han 1698 adlades, Gavelius (se d. o.), var en af sin tids mest framstående köpmän i Stockholm, främjade skeppsbyggeriet och inlade stor förtjänst om den svenska industriens utveckling genom anläggande (på 1680-talet) af klädcsmanufakturict (alkutekstissä klädesmanufakturiet;rj) vid Barnängen, som möjliggjorde arméns beklädnad med inhemska klädesvaror. En äldre broder blef 1682 adlad Lagercrantz (se d. o.)."

Jacob Gavelius s. 1655 Jönköping
Puoliso: Maria Bartells

Oliko mainittu vanhempi veli Magnus Gavelius?
s. 16 Aug 1648
k. 19 Mar 1693 Karlskrona, Blekinge, Sweden

http://www.familysearch.org/eng/Search/frameset_search.asp

jonka puoliso: Anna Marie Sneckenberg

jonka äiti: Carin Eriksdotter Danckwardt (http://www.familysearch.org/eng/search/PRF/individual_record.asp?recid=640244344)

Tässä tuleekin sitten sukulaisuutta mukaan:

Bengt Qvillinkstedt (k. n. 1687 )
2. puoliso:
Anna Thomasdr. Strahlborn

Annan 2. puoliso 6/7 1693
Joachim (Jochim?) DANCKWARD

Kun saisi lapset ja kummit lähipiiristä selville niin voisi saada lisää tietoa Braueristakin, mutta kyllähän ne vielä saadaan...

TT.

TTarus

06.10.11, 07:36

Danckwardteista paljon tietoa täältä:

http://www.geni.com/people/Joakim-Danckwardt/6000000000291187543

En ole perehtynyt miten liittyy Bengtin Q;n vaimon 2. miehen sukuun.

Sikäli lähellä ollaan Braueriakin, että Joakim (nuorempi?) Danckwardt oli ikäänkuin "isäpuoli" avioliittojen kautta Qvillingstedtin sisarille!

Tuli vaan mieleen, että jos Abraham Jordanus oli Värmlandista niin eipä ole
kaukana siitä Jönköping missä Gaveliukset ja monet Danckwardtit elelivät.
Myös avioliitot saksalaisten kanssa näyttävät olleen melko yleisiä.

TT.

JHissa

06.10.11, 15:03

Kummit taitavat olla
herra Andreas Schröder, herra Matthias Tsibit?
herra Hans Maÿer, rouva Helena Dassou
rouva Maria von Hollsten Jöngsson
Catharina von ?-oman
Turussa olisi kultaseppänä Hans Mejer († 1716)
http://www.genealogia.fi/vsk/9/9_87.htm
joka mainitaan myös sotapakolaisena 1715
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm
3669 Hans Meijer, Gullsmed
fr: Åbo. d: II. _gammal.

TTarus

06.10.11, 16:46

Gaveliukset Jacob ja Magnus ovat veljeksiä.

Magnus oli aateloituna Lagercrantz ja veljensä Jacob Lagerstedt

Jacobin äiti Maria Bartells ADLERSKÖLD

Marian isä: Lydert Bartells ADLERSKÖLD jolla kaksi vaimoa

P1- Anna Furubom, jonka kaksi tytärtä avioituivat DANCKWARDT-LILLIESTRÖM sukuun
P2- Catharina Pahl (Marian äiti)

http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/svenske/L-smaa/Lagercrantz.htm

Täytyy katsoa vielä; Strahlborn, Numens ja Wichmond suvut, jotka liittyvät Qvillingstedt sukuun.

TT.

TTarus

07.10.11, 19:20

Alkaa vaikuttaa siltä, että Brauerit voisivat olla Lybeckistä.
Kartoitin henkilöiden asuinsijoja (liitteessä suuntaa antavaa).

Eikös ruotsissakin ole rippikirjoja?
Niistähän saisi paljon tietoa.

Kaupunginarkistoista voisi kysellä sähköpostitse, ainakin suomessa toimii.

Jönköping ja Lyypekki voisivat olla antoisia kohteita.

TT.

TTarus

08.10.11, 12:54

Moriz Brauerin kummi Matthiev Thibit voisi olla englantilainen:
(Mathew) TIBBET, TIPPET, THIBAT
Etunimi ei näyttäisi olevan Matts vaan Matthiev
Jos vertaa sanoja och ja gift niin kyseeseen tulisi h jonka perässä selkeä i
Nimi viittaisi johonkin muuhun maahan kuin Ruotsi tai Saksa.

Jos oli Englannin tai Skotlannin säätyläisiä, niin siellähän perinnönjako oli harvinaisen selvä: Vanhin poika peri kaiken
Muut pojat lähtivät kauppiaiksi (yleensä johonkin hansakaupunkiin)
Tyttäret eivät saaneet mitään.

Suomessakin on muutamia kauppiaiksi lähteneitä mm. Peter Udny ja "Danzigin kauppias" Caspar Hansson Forbus (Forbes) joka avioitui Lithovius sukuun.
Unohtui kartoituksessa mainita, että Halland, Enslov vihittiin 29/12 1745
Lorentz Brauer
Ingierd Bengtsdr.

Olisiko sama Lorents, joka tavataan Viipurissa?

TTarus

08.10.11, 15:56

Kimmo Kemppaisen (ketjussa aiemmin) vinkistä tarkistelin myös Lorentz Brauerin kummina olon Raahessa Henric Forbuksen pojalle ja näyttäisi olevan ihan selvää, että Lorentz on sukua Georg Brauerille. Muita tuttuja nimiä tulee suvuissa vastaan kuten: Steenstrand, Brennerus, Höök, Gammelman (Gammal oli Gurilovan vuokraaja?). Nämä ainakin tästä:

http://www.geni.com/people/Gabriel-Peitzius/6000000003581054811

(Huom. vrt. myös saksalaiset suvut; Lyypekkiin mennään..)

mutta onko Lorentz Ruotsin Hallandista tullut....

TT.

TTarus

10.10.11, 13:37

Moritz Brauerin yksi kummeista Helena Dassou saattaisi olla Lybeckin itäpuolella olevasta Dassow-nimisestä paikasta kotoisin (kts. kartta).
Toinen kummi Maria von Holsteinin suku on ehkä Schleswig-Holsteinista tai Brandenburgista. Etuliite von ilmoittaa että kyseessä on aatelinen. Holstein-sukuja ei tietääkseni ole kovin monta. Huomaa kartassa Lyypekin yläpuolella Eutin-niminen paikka, jonka yläpuolella Holstein. Joten Dassow ja Holstein- nimiset paikat sijaitsevat melko lähekkäin. Muita Brauerin lähisukuun liittyviä Lyybekistä kotoisin olevia (aiemmissa viesteissä).

Tässä eräs von Holstein suku, joka voisi tulla kyseeseen:

http://finnholbek.dk/genealogy/getperson.php?personID=I11212&tree=2

Oli myös Holstein Gottorp suku joka liittyi suoraan kuningashuoneeseen, mutta liittyneekö mitään kautta von Holstein sukuihin?

Gottorp suvusta tästä (kts. myös Great Northern War):

http://en.wikipedia.org/wiki/Frederick_IV_of_Holstein-Gottorp

TT.

TTarus

10.10.11, 14:48

Dassow historia ja sukunimi:

http://en.wikipedia.org/wiki/Dassow

JHissa

10.10.11, 15:35

JHissa

10.10.11, 15:59

Tarton yliopiston kirjaston aineistosta löytyisi myös digitoituna
Brandt a. d. H. Pühajöggi (http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,00998.html)

TTarus

10.10.11, 16:38

Daniel Brandt sukupuu.
Ovat sotilasaatelia, ainakaan tämä oksa ei liity Braueriin.
Sitähän ei tiedetä, miten laaja suku on?

TTarus

11.10.11, 15:12

Pakolaisluettelossa Georg Brauerin sukunimi on ilmoitettu olevan Brandt.
Sitä ei voi suoraan sivuuttaa.
Kartoitin Lyypekin lähistöllä asuvia Brandteja ja seuraavaa ilmaantui;

Moritz Brauerin eräs kummi oli muuan Schröder

Family Search:

Vihityt: Hans Brandt ja Maria Schröder

Hanssin poika oli Joachim Brandt, jonka puoliso oli: Ann Greth Brockmöller

Voisiko olla samaa sukua kuin Lyypekissä syntynyt Uudenkaarlepyyn pormestari: Cort Bochmöller
Tähän liittyy mm. Steenstrand, Peitzius, Lithovius, Gammal ym.

http://www.geni.com/people/Gabriel-Peitzius/6000000003581054811

Moritz Brauerin toisen kummin Helena Dassoun isä mahdollisesti Henrich Dassow, joka liittyy Kröger sukuun niin kuin yksi yksi Jurgen Brantikin!

Saattaa olla Georg Brauerin suku olisi Fehrmanin saarelta Slechwig-Holsteinin tai Meclenburg-Schwerinistä Saksasta.
Saarelta pääsee nopeasti Tanskaan, mistä edelleen Etelä-Ruotsiin.
Varmuudella tiedetään, että yksi Brandteista oli VON mutta oliko muita?
Moritzin kummi von Holstein sekä Brauerin työnantaja Lagerstedt kuitenkin paljastavat, että Georg oli aateliston kanssa tekemisissä.

TT.

TTarus

11.10.11, 17:24

Niin, sittenhän oli vielä tuo Oulun Schroderus-suku:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U846

TT.

JHissa

11.10.11, 17:45

Niin, sittenhän oli vielä tuo Oulun Schroderus-suku:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U846

TT.
Oulun seudun Schroderukset ovat Rantsilan kappalainen Per Schroderuksen U380 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U380) († 1696) jälkeläisiä. Itse epäilen Anders Schröderiä Uppsalassa 1700 olevaksi ylioppilaaksi Andreas Olai Schroderus, Gestr., jolloin hän voisi olla vaikka Gävlen komministerin ja myöh. Västeråkerin ja Dalbyn kirkkoherra Olov Schröderuksen poika.

TTarus

12.10.11, 17:24

Tässä HYVÄ sukututkimus-sivu Fehmarn saaren suvuista:

http://www.fehmarngenealogy.com/the%5Foldest%5Ffamilies.htm

SÄHKÖPOSTILLA VOI KYSELLÄ PAIKALLISTUTKIJOILTA

Kirkkojen yhteystiedot, suvut, vaakunat, mikrofilmirekisterit.. ym.

Siellä oli sellainenkin kuin Rauert history, mikähän mahtanee olla?

Laitan liitteeksi aateloidun "oksan" vaakunan. Kuka tuntee heraldiikkaa niin voisi ehkä tulkita jotain. Kypärästä päätellen aika korkeaa "kastia".

kts. myös tämä (samasta osoitteesta) BRAUER:

http://www.fehmarngenealogy.com/occupations.htm

TT.

TTarus

13.10.11, 13:04

Kaavio Georg Brandtin sukulaisista.
Kaikki tiedot pitää tarkastaa, ennen kuin voi tehdä johtopäätöksiä.

Tämä selittäisi monta probleemaa jos pitäisi paikkansa!

TT.

TTarus

15.10.11, 10:28

Tuo edellinen oli puhtaasti hahmottelua, mutta nyt tulee tutkittua, siinä määrin mitä netistä löytyy.

Valitettavasti Braueriin ei saada vieläkään kovin paljon lisävalaistusta, eikä yhtään helpota sekään, että pariskunnista Brandtin osalta tuntuu olevan paljon eriävääkin tietoa. Ei oikein tiedä mihin uskoa?!?

Ilmeisesti pormestarit ovat kuitenkin yhdistävä linkki kaikille jo mainituille suvuille. Tästä hauska artikkeli "Merkillinen pormestari":

http://www.ouka.fi/ppm/naakka/helmikuu/naakka_lue.htm

Kyseessä olisivat 4 saksalais-sukuista henkilöä, jotka avioliittojen kautta liittyvät myös näihin "kotimaisiin" pappis-sukuihin kuten: Lithovius, Gammal, Höök, Strahlborn, Gavelius, josta edelleen Steenstrand ja Qvillingstedt ym.
Lisäksi on Forbus-suku joka on Skotlannista lähtöisin.

1. Daniel Kröger
Oulun pormestari

2. Cord Bockmöller (Brockmöller?)
Pormestari Uusikaarlebyy

3. Johan Bockmöller
Oulun 2. pormestari

4. Joachim Danckward
Pormestari Nyköping

Mikä Kröger-suku (sukuja) sitten on kyseessä, jotka edellämainittuja yhdistää niin sitä ei vielä näillä tiedoilla pysty sanomaan, mutta niin paljon on jo linkkejä, ettei se voi olla sattumaa.
Sujuvasti väki on kuitenkin liikkunut koko Ruotsin valtakunnan alueella. Kuningas on antanut aatelistolle läänityksiä ja "järkiavioliittoja" on solmittu.
Avioliitoissa kannattaa muistaa, että se oli yleensä "appiukkojen" sopimus.

Myös sotapakolaisuudesta löytyi tietoa HISKISTÄ
Jo aiemmin mainitun Gabriel Peitziuksen lapsista 3 syntyi vuosina 1715-21 Ruotsissa (Raahen kirkonkirjoista löytyy)
Syntymäpaikat:

Elsa (18/2 1715)
Piteå Kyrka
Västerbottens = Länsipohja

Gustawus (11/11 1718)
Torsåkers
Rönö harad, Gnesta kommun
Södermanlands län

Gabriel (31/3 1721)
Nordingrå
Ångermanland

Kenellä on kirkonkirjoihin pääsy hankittuna, niin kyseisistä paikoista saisi runsaasti lisätietoa pakolaisajalta.
Yleisesti on tiedossa, että herrasväki oli sotaa paossa Tukholman läheisyydessä tai Länsipohjassa.
Seurakunnista löytyy helposti netistä tietoa.

TT.

JHissa

15.10.11, 12:08

Moloskovitsan kirkkoherran Jöran Henrikson Schroderuksen 795 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=795) (yo 1650, † ~1678) vaimo oli (jo 1653) Anna Pehrsdotter (elossa 1707), jonka äiti oli myöhemmin naimisissa Kattilan kirkkoherran Krister Petersson Toleruksen (yo Tartossa 25.9.1638, † 1688) kanssa. Anna Pehrsdotterin toinen mies oli vallesmanni ja arrendattori Erik Sigfridsson (kuollut ennen 19.9.1698). Voisiko Anna Pehrsdotter olla Bengt Persson Qvillingstedtin sisko? Näin ainakin saataisiin linkki Schroderus-sukuun. Kirkkoherran kolme tytärtä mainitaan pakolaisena 13.6.1707 Flyktingar i Viborgs stift I 6051-6088 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting46.htm)
6079 Schroderus, Probstdöttrar
fr: Moloskowits. f: 3.

TTarus

15.10.11, 12:41

Bengt olisi myös tutkittava tapaus, mutta kun tietoa tuntuu olevan niukasti.
Noista tilanvuokraus-sopimuksista vielä kertauksen vuoksi;
Bengt sai 1685 viideksi vuodeksi sopimuksen vuokrata Opollinin pitäjästä Jaaman läänistä Raguwitza nimisen tilan ja siihen kuuluvat kylät.
Bengt kuitenkin kuoli jo 1689 (oli kuolleena 28/12 1689).
Bengt ei siis ollut "pehtoori" vaan vuokraaja itse, mikä taas kielii siitä, että Bengt oli aatelinen?!
Vaikka oli vuokraaja, niin se ei automaattisesti tarkoittanut sitä, että henkilö olisi paikanpäällä asunut.
Jotenkin tuo stedt-pääte kalskahtaa, niin kuin kyse olisi aatelisnimestä. Alkuperäinen nimihän voi olla mikä tahansa, mutta voisi olla myös johdettu perusmuodosta Welling???
Aikoinaan tiedustelin asiaa Ruotsin ritarihuoneelta, mutta yhtään Qvillingstedt-nimistä ei löytynyt. Nimi Per ja Anders taas tuntuvat olevan yleisiä nimenomaan Grubb-sukuun liittyen, samoin kuin Brandteilla on Jurgen, varmasti 90 %. Liittyikö Grubb ja Gammal suku yhteen?
Bengtin koko nimi kuulostaa kovin Ruotsalaiselta, joten voisiko olla samalta alueelta kuin Jordanus ja Danckwardt eli jostain Jönköpingin ympäristöstä.

Entäpä sitten tuo GRUBE (Grubb) suku. Saman niminen paikka löytyy ainakin Schleswig-Holsteinin provinssista ja aika läheltä Fehmahrin saarta.
Grubb suku on kuitenkin "majaillut" Ruotsissa ties kuinka kauan.
Tosin Gruben lähistöllä on myös Holstein-niminen paikka joka puolestaan liittyy siihen kuninkaalliseen Holstein sukuun (vrt. Moritz Brauer kummit).

TT.

TTarus

15.10.11, 13:49

Tässä Grube-sukua Göteborgista (en tiedä onko sama kuin Grubb)

http://www.gbgtomter.se/Rote_3/3.62.pdf

Samassa yhteydessä on mainittu mm.
Claes Brandt
Petter Brandt
Johan Brandt

TT.

TTarus

15.10.11, 14:05

Heti pisti silmään edellisen linkin Jurgen Gruben ammatti:
Källarmästare eli Kellarimestari.
Eipä ole kovin kaukana Brauerista (=oluenpanija)

TT.

TTarus

16.10.11, 15:54

Anna Thomasdr. Strahlborn, joka oli siis Bengt Persson Qvillingstedtin 2. puoliso, avioitui Joachim Danckwardin kanssa.
Inkerissä oli eräs Lorentz Strahlborn, joka sai Otto Vellingsin perillisiltä Opollinin pitäjästä Jaaman läänistä 1688 Jamo (Jahmo) nimisen tilan ja kylän kuudeksi vuodeksi. Lorentzin vaimo todennäköisesti Anna Numens.
Oliko Strahlborn siis Lorentz vai Thomas Hansson niin kuin aiemmin oli päätelty.

Danckwardteista tässä:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Danckwardt

Eräs mielenkiintoinen uusi sukuyhteys löytyi!

Mårten Gavelius Cronstedt liittyy Swebilius-sukuun. Mårtenin "appi-ukko" oli OLAUS SWEBILIUS.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Cronstedt

Erään George Swebiliuksen tyär SARA SWEBILIA oli 3X naimisissa ja puolisoista 2 oli Johan / Johannes BRANDT sekä kolmas Sven Petri WELLIN. Vihkipaikkoja olivat Kristvalla Kalmar.

Cronstedt-suvusta löytyy myös nimet; Danckwardt-Lilieström, Yxkull ja Wellingk, joten nyt tämä näyttää hyvin lupaavalta.

Olisiko sittenkin niin, että etsitty Brandt "oksa" olisi mahdollisesti syntyperäisesti ruotsalainen?!?
Toki Saksaan mennään, mutta mitä kautta ja milloin vai mennäänkö HOLLANTIIN....

TT.

TTarus

17.10.11, 17:04

Kyllä nämä suvut liittyvät toisiinsa yksi toisensa jälkeen.
Hankala selostaa näin sanallisesti, mutta laitan mukaan sukupuulinkin niin pääsee ”jyvälle”.
(Moni on varmaan jo katsonutkin..)

Moritz Brauerin kummithan olivat siis:

Hr. Andreas Schröder
Hr. Mathiev Thibit
Hr. Hans Meijer
Fru Helena Dassou (onko edellisen vaimo?)
Fru Maria von Hollsten
Jungfru Catharina von m? Fitman?? (löytyy varmaan sukupuusta!)

von Holstein näyttäisi olevan juuri Stael von Holstein –sukua, koska jo selvitetystä suvusta tämä löytyy.
Arkkipiispa Olov Swebiliuksen tyttäret taas avioituivat Fock-sukuun kuten edellinenkin.

Piispa Olov Swedeliuksen yksi veli oli Georg Swebilius (Kristvallan kirkkoherra Kalmarissa)
Georgen tytär Sara puolestaan avioitui Sven Vellinkin ja Johan Brantin kanssa.
Johan Brandt syntyi Krisvallassa Kalmarissa n. 1660
Todennäköisesti hän on sukua Georg Brauerille.

Arkkipiispa Swebiliuksen tytär Ingeborg oli avioitunut Claudius Fock;n kanssa.
Claudius oli Högsby;n kirkkoherra

Yksi tytär Anna Swebilia (aateloituna Adlerberg) avioitui Johannes Olderman Cronstedtin kanssa. Johanneksen veli oli Ulrik Cronstedt, joka avioitui Brita Meijerin kanssa (olisiko Hans Meijerin sisar?)
Miesten isäpuoli oli Mårten Cronstedt (Gavelius).

Britan vanhemmat:
Peter Meijer
Christina Gavalius ( = Gavelius?).

Edelleen Swebeliuksen tyttäristä Elisabetha avioitui Magnus Lithoviuksen kanssa.

Ulrik Cronstedtin isä, Anders Olderman Cronstedt oli teologian professori ja Upsalan kirkkoherra.

Johan Stael von Holstein (1636-1703) oli Eversti ja vuokraaja Inkerissä.
Johanin puoliso oli Sofia Fock.

Inkerin arrendaattoreita eli läänityksen saaneita vuokraajia oli Fockeista 3.

Hans Fock, LUUTNANTTI

Frans Evald Fock, KAPTEENI
(isä Mårten Fock, jonka vävy Johan Stael von Holstein)

Hindrich Fock, RYKMENTTIMESTARI

Täytyy vain todeta, että aika kovaan seuraan on Georg päässyt.

http://www.geni.com/people/Olaus-Swebilius/6000000005573763848

http://www.geni.com/people/Johan-Sta%C3%ABl-v-Holstein/6000000012985339392

Mutta kuka on Bengt Qvillingstedt ?
Löytyykö vastaus Krisvallasta Kalmarista?
Onko sukua Sven Vellingille…

TT.

TTarus

17.10.11, 19:59

Johan Brandt oli näemmä Smålannin Halltorpan kirkkoherra.
s. 1663 Lybeck
k. 6/4 1713 Hall Torp, Ruotsi

http://www.mesterton.net/swebilius/index.htm

(HAE Sara Swebilius)

ISÄ:
Hans Brandt
s. 1663 Simmetshausen, Jagstkreis, Wuertenberg
k. 3/1 1682

Oli ilmeisesti 2X avioitunut:

1. Maria Mayer / Maeer (Meijer?)
vihitty: 20/4 1663

2. Elisabeth Körning

Hanssin isä:

Georg Brandt
s. n. 1606

TT.

TTarus

19.10.11, 13:32

Loikkasi tuohon edelliseen näköjään painovirhepaholainen kun isä ja poika ovat samanikäisiä.
Tiedot ovat ilmeisesti muutenkin virheelliset, löysin nimittäin yhden sopivan HANS-nimisen, joka syntyi Lyypekissä joka sopisi kuvaan, nimittäin Hanssin vaimo Körning olisi myös syntynyt Lyypekissä.
Wuertenbergia tarjosin aluksi siksi, että siellähän noita pappismiehiä paljon koulutettiin ja kun vaimokin oli Mayer niin olisi hyvin sopinut kuvaan.
Lyypekki on kuitenkin sen verran vakuuttava tekijä, että johdin siitä seuraavaa:

Jurgen Brandt
s. 1575 Landkirchen, Fehmarn
k. n. 1636 Blieschendorf, Fehmarn Insel

Vihitty:
Catharina Mackeprang
s. n. 1587 Avendorf, Fehmarn
k. 3/5 1672 Landkirchen, Fehmarn

Lapsia:

1) Jurgen Brandt
s. n. 1605 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 24/8 1680 Burg, Fehmarn Insel

2) Peter Brandt
s. n. 1607 Blieschendorf, Fehmarn Insel
s. n. 1626 Blieschendorf, Fehmarn Insel

3) Matthäus Brandt
s. n. 1610 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 14/12 1662 Albertstorf, Fehmarn

4) Catharina Brandt
s. n. 1615 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. n. 1651 Avendorf, Fehmarn Insel

5) tytär
s. n. 1617 Blieschendorf, Fehmarn Insel
Jälkeen 1681 Fehmarn Insel

6) Hans Brandt
s. n. 1619 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 12/1 Burg, Fehmarn Insel

7) Helerich Brandt
s. n. 1621 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 14/3 1670 Burg, Fehmarn Insel

8) Michael Brandt
s. n. 1623 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. jälkeen 1673 Petersdorf, Fehmarn Insel

9) Peter Brandt
s. 29/9 1627 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 12/4 1722 Burg Heil Geist, Fehrman Insel

10) Daniel Brandt
s. 11/4 1630 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 6/10 1676 Blieschendorf, Fehmarn Insel

11) Hans Brandt
s. n. 1631 Lybeck
Voisiko olla kirkkoherra Johan Brandtin isä??

Johanin äiti:
Elisabeth Körning
s. n. 1635 Lybeck

12) Anna Brandt
s. 14/11 1634 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 30/1 1680 Gammendorf, Fehmarn Insel

Sukujohto menisi seuraavasti (Brand / Brauer?):

1) Jurgen Brandt
s. n. 1605 Blieschendorf, Fehmarn Insel
k. 24/8 1680 Burg, Fehmarn Insel
Puoliso:
Margarethe Insler / Insleger

POIKA:

Jurgen Brandt
s. 27/1 1630 Landkirchen Auf Fehmarn
k. 17/4 1679 Burg, Fehmarn Insel
VIHITTY: 28/1 1656
Puoliso: SUSANNE
s. n. 1632 Landkirchen Auf Fehmarn
k. 18/1 1689 Burg Fehmarn

POJANPOIKA:

Jurgen Brandt (BRAUER)?
s. 26/2 1665 Burg, Fehmarn Insel
k. -----------

( Puoliso: Catharina Elisabeth QVILLINKSTEDT ? )
s. n. 1671
k. 19/12 1725 Etelä-Ii FINLAND

Jos tämä pitäisi paikkansa, niin Georg Brauerin isä olisi ollut samanikäinen kuin setänsä Hans, joka olisi siis kirkkoherra Johan Brandtin isä.
Kirkkoherra Johan Brandt olisi siis ollut Georg Brauerin isän serkku.

JOS VIRHEELLISYYTTÄ LÖYTYY NIIN PISTÄKÄÄ TIETOA TULEMAAN

TT.

Ossian

19.10.11, 14:20

Hei,

Taisit lukea huolimattomasti tuolla (http://www.mesterton.net/swebilius/t38.htm) olevia tietoja.:)
Siellähän lukee näin: 2. Make: Vigda 1700 Johannes Brandt Kyrkoherde i Halltorp, Småland, f. 1663 Lübeck, Tyskland, d. 6.4. 1713 Halltorp (H). Född i Lübeck under föräldrarnas resa dit
____________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

TTarus

19.10.11, 16:30

Kyllä ihan oikein luin, mutta ei kait silti kumoa mitään, vanhemmathan ovat Saksalaisia.

terv, TT.

Ossian

19.10.11, 19:41

Hei,

En ole seurannut tätä viestiketjua enkä siis tiedä ollenkaan, mitä etsit. Vasta kun näin nimen Swebilius, joka on yksi 'esivanhempiensuvuistani' huomasin, että olet löytänyt jotakin minunkin kotisivustoltani.

Suomen Sukututkimusseuran tai Kansallisarkiston hyllyillä on lukuisia pappismatrikkeleita, joista luulisin tuon minun 'Brandtin' vanhempien löytyvän - tai sitten ei. Jos olisin nuorempi niin lähtisin käymään Helsingissä (kuten aiemmin kymmeniä kertoja teinkin), mutta tämän asian tähden en nyt lähde.
________________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

TTarus

19.10.11, 20:28

Näin minäkin tuumin, että jostain pappismatrikkelista löytyisi lisätietoa.
Georg Brandtin (Brauer) sukua hahmotellaan ja jonkinlaista tulosta aletaan jo saadakin.

Yst. terv; T. Tarus

TTarus

19.10.11, 20:38

Mielenkiintoinen tieto Jurgen Brandista ( s. 1575 ) sivu 33

Ammatti: Kaufman und Richter eli Kauppias ja Tuomari

http://familytreemaker.genealogy.com/users/n/a/r/Kathleen-Narvaez/PDFGENE2.pdf

TT.

TTarus

22.10.11, 14:55

Moritz Brauerin äidin suku on toistaiseksi jäänyt melko vähälle huomiolle.
Catharina Elisabethin Qvillinstedtin äitipuoli oli Anna STRAHLBORN.
Annan veljen vaimo oli Meyer (Meijer) eli sama sukunimi kuin yksi Moritz Brauerin kummeista.
Annan sisar oli Christina Gertruda von Strahlborn (AATELOITU) jonka mies oli Benetikt CRAMER.
Cramer-suku taas liittyy moneen muuhun aatelis-sukuun joten olettaisin, että sellaisiakin sukupuita on laadittu joissa Bengt Qvillingstedt olisi mainittu ?!?
Ruotsin ritarihuoneelta voisi Benedikt Cramerin suvusta jotain löytyä.

Qvillinstedt-Strahlborn-Danckwardt:

Moritz Brauer
(Kummi: Hans Meijer)

Vanhemmat:
Georg (Jurgen) Brandt / Brauer
Catharina Elisabeth Qvillingstedt

ISÄ:
Bengt Peersson Qvillingstedt
2. puoliso: Vihitty noin 1687
1) Anna Thomasdotter STRAHLBORN
(Annan 2. mies: JOACHIM DANCKWARD Vih. 6/7 1693 Narva)

VELI:
2) Lorenz Thomasson STRAHLBORN
Vihitty: 28/7 1682 Stockholm
Hedwig MAYER

Poika:
Herman Johan STRAHLBORN
Puoliso: Johanna Wilhelmina SUTTHOFF

SISAR:
3) Christina Gertruda Thomasdotter von STRAHLBORN
s. 6/12 1671 Narva
k. Narva
Puoliso:
Benedikt Cramer

VANHEMMAT:
Thomas Johansson STRAHLBORN
Anna Numens / Numers?

TT.

TTarus

23.10.11, 11:36

HÖÖK JORDANUS QVILLINGSTEDT

Bengt Peersson Qvillingstedt
1. puoliso:
NN. Abrahamsdotter Jordanus, jonka:

1. puoliso:
Måns ( Magnus ) Andreaksenpoika HÖÖK

Höök-sukuja näyttäisi olevan Ruotsissa Smoolannissa ja Upsalassa.
Onko niillä yhteyttä keskenään niin siitä ei toistaiseksi ole tietoa.

Upsalan suvun kantaisä on nimismies Anders HÖÖK jolla poika Anders.
Qvillinstedt-suvusta laaditussa selvityksessä, Magnus Höök olisi Andreasson.
Andreas-nimeä näyttäisi olevan vain Upsalan suvussa.
Moriz Brauerin yksi kummeista oli Andreas Schröder
Jo tarkastelluista BRAUER / BRANDT sukuun liittyvissä suvuissa en ole vielä kertaakaan
törmännyt sukunimeen SCHRÖDER kuin juuri Upsalan HÖÖK-suvussa.

Olisinkin taipuvainen uskomaan, että Magnus HÖÖK saattaa kuulua juuri Upsalan sukuun.
Olihan myös piispa Olav Swebelius peräti Upsalan arkkipiispa, jonka veljentytär Sara oli avioitunut jo aiemmin mainitun kirkkoherra Johan Brandt:n kanssa.

Höök – Schröder yhteys selittyisi näin:

Anders HÖÖK (1590-1654)
Befallningsman / Fogde
+ Margareta

Anna Andersdotter HÖÖK ( Onko Magnus Andersson HÖÖK Annan veli?)
+ Magnus Leufstadius

Anna Leufstadia (1629-1699)
+ Isak Mackay
Ruukinpatruuna
s. Scotland
k. 13/3 1692 Hammarby, Ovanjö

Catharina Mackey (k. 1695)
+ Frans SCHRÖDER (k. 1717) (Onko Andreas SCHRÖDER veli tai poika?)

Franssin tyttäristä isäpuolen mukaan sukunimeksi: SCHRÖDER-KÖPPEN (aateloitu)

Tästä voi tarkastella itse.

http://www.geni.com/family-tree/index/6000000000981781214

Näin Braueriin liittyisi myös Skotlantilainen Mackay-suku, joka hieman selittäisi Moritz Brauerin Tsibit-nimistä kummia (saattaa olla Skotlantilainen nimi).

Tämän ”tiedon” mukaan, Morizin kummit olisivat pääosin Georg Brauerin vaimon Catharina Q:n puolelta. Jurgenin toimenkuvalla on ilmeisesti ollut suurta merkitystä koska Gaveliuksen tehdas on Morizin syntymämerkintään liitetty.

Tässä yhteydessä on myös syytä mainita Anna Jacobsdotter SCEPPERUS joka hautakiven mukaan olisi ollut HÖÖK ja jonka puoliso oli Nils Ringius. Nicolaus Olai Smoolannista

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16

Annan ISÄ oletettavasti; Jacob Schepperus / Gammal / Skepperus
Gammal = Gammelman / Kummelman?

http://www.geni.com/people/Jacob-Schepperus-Gammal/2595864

Jos SKEPPERUS- HÖÖK- GAMMAL suvut liittyvät yhteen niin silloin tulevat mukaan myös:
Brennerus, Lithovius, Peitzius, Bochmöller ja Sursill suvut.

TT.

TTarus

23.10.11, 14:35

STAEL VON HOLSTEIN

Stael von Holstein liittyy Fock-sukuun, joka liittyy sukuun Gammal:

Johan Stael von Holstein (1665-1755) (Inkerin arrendaattori)
+ Anna Sofia Fock (Inkerin arrendaattorin tytär)

Strahlborn-suku liittyy sukuun Numens / von Numers:

Thomas Johansson ”HANSSON” Strahlborn
+ Anna Lorenzdotter Numens

Numers-suku liittyy sukuun Fock:

Lorenz von Numers
+ Margareta Fock

Numers-suku liittyy sukuun Cramer – Craemer – von Krämer:

Brita von Numers (1672-1754)
Johan Cremer (1665 – 1698)

Löytyi myös eras Adolf Johan Krämer (1694-1770) jonka vaimo oli
Brita Hansdotter Petman (1709-1778)

Moritz Brauerin yksi kummeista oli:
CATHARINA von m. PETMAN (erottaa selvästi nyt kun tietää nimen) joka liittyy siis
Krämer-sukuun ja sitä kautta aiemmin mainittuihin.
Nimen eteen eksynyt ”pikku-M” sekoitti nimen tulkinnan perusteellisesti.

Löytyihän niitä Schrödereitäkin vaikka kuinka paljon, mutta en muista mitä kautta näihin päädyin. Muistaakseni Numersin tai Krämerin kautta???

http://www.geni.com/people/Henrik-Johansson-Schr%C3%B6der/6000000008222827492

TT.

TTarus

23.10.11, 19:39

Tässä yhdistyisi jo neljä Braueriin liittyvää sukua:

Numers- Fock- Cremer- Schröder
(vertaa myös aiemmat: VON HOLSTEIN, STRAHLBORN ja DANCKWARDT)

Lorentz von Numers (Numens)
+ Margareta Fock

POIKA:

Lorentz von Numers (k. 1676)
+ Catharina Appelberg

TYTÄR:

Brita von Numers (1672-1754)
+ Johan Cremer (1665-1678)

ÄITI:
Anna Silfverax (Cremer)

ÄIDIN SISAR:
Sigrid Silfverax (Roman)

POIKA:

Christiern Roman
+Anna Schröder

TT.

Bodniemi37

23.10.11, 21:32

Thomas Johansson ”HANSSON” Strahlborn
+ Anna Lorenzdotter Numens

Kirjan (Google books) Das Geschlecht von Bruiningk in Livland. Familiengeschichtliche Nachrichten (Tekijä: Hermann von Bruiningk) sivulla 75 mainitaan mainitaan Narvan pormestari (1654) Lorens Numens ja veljensä Lewin, http://books.google.com/books?id=qY6XKe5cRl0C&lpg=PA381&ots=U9K04SaK6s&dq=Numens%20Ingermanland&hl=fi&pg=PA75#v=onepage&q=Numens&f=false (http://books.google.com/books?id=qY6XKe5cRl0C&lpg=PA381&ots=U9K04SaK6s&dq=Numens%20Ingermanland&hl=fi&pg=PA75#v=onepage&q=Numens&f=false)

Terveisin

Benedictus

23.10.11, 23:19

Annan veljen vaimo oli Meyer (Meijer) eli sama sukunimi kuin yksi Moritz Brauerin kummeista

Alkuperäinen lähettäjä JHissa http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=99760#post99760)
Kummit taitavat olla
herra Andreas Schröder, herra Matthias Tsibit?
herra Hans Maÿer, rouva Helena Dassou
rouva Maria von Hollsten Jöngsson
Catharina von ?-oman
Turussa olisi kultaseppänä Hans Mejer († 1716)
http://www.genealogia.fi/vsk/9/9_87.htm
joka mainitaan myös sotapakolaisena 1715
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm
3669 Hans Meijer, Gullsmed
fr: Åbo. d: II. _gammal.

RO 23/7 1722. Jalosukuisen kapteenin Henrik Gerhard von Fuhrmanin edesmennyt appi oli killan ja kultaseppäammattikunnan vanhin Hans Meijer. Viimeksi mainitun vaimovainajan Maria Hökin (1. Höökin) veljiä olivat edesmenneen »spårmakare» Jonas Hökin pojat Johan Hök sekä suutari Tukholmassa Christian Hök. - Kapteeni Fuhrmanin vaimon Maria Meijerin sisarpuoli oli (KO 25/2 1727 ja 5/5 1729) Lemun edesm. kappalaisen, maisteri Petter Thuroniuksen leski Christina Boga, joka varhemmin oli ollut naim. nimismies (»befallningsman») Henrik Hörmanin kanssa. - Maria Hök-Meijerin jälkeen oli perunkirjoitus toimitettu 14/9 1710. - Christina Bogan poika ensimm. aviostaan oli väliaikainen nimismies (KO 14/6 1729) Axel Hörman. Eräs Christina Boga oli 1700-luvun alkuvuosina naimisissa yliop. voudin Johan Pehrsson Haacksin kanssa. - Kts. merk. 3/5 1705 kohd.
http://www.genealogia.fi/vsk/9/9_87.htm

Meijereitä etsiessä huomasin teidän keskustelussanne nuo Höökit, joka näkyy olevan Meijerin vaimon sukua.

TTarus

25.10.11, 11:12

JORDANUS- HÖÖK- QVILLINGSTEDT- BRENNERUS

Nyt taisi lopultakin löytyä ”narunpää” HÖÖK-sukuun, menee Brennerin kautta:

Abraham Andreaksenpoika Wermelandu, Jordanus

TYTÄR:

NN Jordanus (etunimi mahdollisesti Sophie?)

1. puoliso:
Måns (Magnus) HÖÖK (Magnuksen isä toistaiseksi tuntematon)
(2. puoliso Bengt Qvillingstedt)

TYTÄR ( Catarina ja Beata Qvillingstedt:n sisarpuolia )
1) NN. Höök

2) Brita HÖÖK
+ Carl / Carolus BRENNER / BRENNERUS (US-pääte kirkonmiehien tunnus)

ISÄ:
Mårten ”Martinus” Johannis BRENNERUS (1630-1689)
+ Katarina Larsdotter HÖÖK

Sitten toinen yhteys HÖÖK – GAVELIUS (en tiedä vielä miten yhdistyvät):

Lars HÖÖK (Laurentius Botvidi)

ISÄ:
Botvid HÖÖK (Korsholman eli Mustasaaren Kreivikunnan hopmanni)
+ Katarina Eliasdotter GAVELIUS

ISÄ:
Elias Pedersson GAVELIUS

VELI:
Mårten Pedersson GAVELIUS

VELI:
Peder Pedersson GAVELIUS
POIKA:
Mårten GAVELIUS ( aateloituna GRONSTEDT )

POIKAPUOLI:
Gabriel Olderman CRONSTEDT
Puoliso: Maria Adlerberg SWEBILIUS
ISÄ:
Samuel Swebilius (aateloituna ADLERBERG) 1660-1709
Götan Hovioikeuden Asessori
Samuelin isä oli arkkipiispa Olaus Swebilius ja äiti Elisabeth Gyllenadler
Samuelin setä Göran Swebilius oli kirkkoherra Johan Brandtin ”appiukko”

Tämä on jo hyvin vakuuttavaa. Nyt pitäisi jostain saada vain Johan Brandtin juuret selville niin samalla selviäisi myös kuka oli Georg Brauer. Ainakin Family Searchin mukaan Johanin isä oli Hans Brandt ja äiti Elisabeth Körning, kumpikin Lyypekistä syntyisin.

TT.

TTarus

26.10.11, 15:56

BRANDT- SWEBELIUS- SCHRÖDER

Kuten jo aiemmin on todettu, Kalmarin läänissä Smoolannin Halltorpassa oli kirkkoherrana
Johan Brandt, jonka vaimo oli Sara Swebilius.
Saran isä oli Kristvallan kirkkoherra Kalmarissa ja setä Olov SWEBILIUS Linköpingin hiippakunnan piispa ja Uppsalan hiippakunnan arkkipiispa.
Koska Brandtin sukuun liittyy näin korkea-arvoisia kirkonmiehiä ja runsaasti aatelistoa niin onkin syytä olettaa, että Moriz Brauerin kummit kuuluvat samaan säätyyn.

Kalmarin hiippakunnan piispa oli:

Herman Schröder
s. 13/5 1676 Uddevalla
k. 12/1 1744 Kalmar

Vanhemmat:
Claes Goritzson Schröder
Handelsmannen
+ Throna Thornbjörnsdotter Bratt

Moriz Brauerin kummi:
Andreas Schröder

Schröder-sukua on vaikea hahmottaa koska sukupuista puuttuu niin paljon henkilöitä.
Aiemmin mainittu ruukinpatruunakin Franz Schröder on ilmeisesti sukua jotain kautta.
Mahdotonta sanoa etukäteen, miten Andreas Schröder sukuun sijoittuu, ennen kuin saadaan lisäinfoa.
Melkeinpä silti väittäisin että piispan sukua on…

TT

TTarus

26.10.11, 16:07

Heti perään muistui yksi sukuun liittyvä:

Henrik Brennerus
s. 9/9 1630
k. 11/5 1689

P1
Susanna Jacobsadr. JEMPS

P2
Katarina Larsdr. HÖÖK

POIKA:

Johan Brenner (1654-1735)
+
Susanna Schröder (1650-1729)

ISÄ
Adolph Schröder ?

TT

TTarus

26.10.11, 18:38

Tämän verran löytyi Hermanin vaimon puolelta.
Ruukinpatruuna Frans Schröder näemmä liittyy sukuun, hän on piispan appi.
Heti alussa mainittu Johan Köpen liittyi jotenkin Gaveliuksen sukuun, en nyt muista miten?
Sittenhän oli joku HÖÖK suku, joka liittyi Frans Schröderiin.

Frans Schröder var gift två gånger.
Först 1684 med Christina Mackeij som avled i november 1695
och sedan med Sara Tham, som föddes 1678.
Sara i sin tur gifte om sig 1/11 1719 med Johan Köppen / Köpen / von Köpen
I Frans andra äktenskap föddes troligen de flesta barnen:
Vollrat, Erik, Johanna, Frans, Georg, Sofia Maria och Sara Catharina.
Sofia Maria gifte sig med Svante Carlheim (senare adlad Carlheim-Gyllensköld).

Frans och Sara Tham var således inte föräldrar till Sofia Schröder gift med Petrus Lamberg. Utan som du anger var det mycket riktigt Georg Schröder (bror till Frans) och
Margareta Brunner som var hennes föräldrar.

Döttrarna till Georg och Margareta var:

Elisabeth född ca 1681 gift
Hans Andreae Giädda

Regina gift
1) Petter Frisch
2) David Memsen

Christina gift
1) Carl Christian Gadd
2) Wilhelm Brag

Sophia född ca 1688 gift
Petrus Lamberg

Johanna gift
Thomas Andersson

Anna Catharina född 13/3 1692 gift
biskop Herman Schröder

Margareta född 1693 gift
1) Casten Standaert
2) Göran Wallin.

TT

TTarus

28.10.11, 21:01

Tässä melko suora linja: kirkkoherra Johannes Brandt - Georg Brandt

Johannes Brandt (1663-1699)
+ Sara Swebilius (1669- )

ISÄ:
Jöran Swebilius (1635-1696)
kyrkoherde

VELI:
Olaus Swebilius
biskop

POIKA:
Johan Swebilius (1671-1740)
+ Anna Magdalena LAGERSTEDT ( k. 24/9 1710 )

ISÄ:
Jacob Gavelius (adlad) LAGERSTEDT (1655-1698)
+ Maria Adlersköld (1666-1717)

Georg Brandt
“Inspector Hr. Jacob Gavelij factorij”

Myös Schröder-sukuun mennään Swebiliuksista Brunner-sukuun
Tässä muutama aviopari:

Georg Schröder ( brother Frans Schröder)
+ Margareta Brunner

tytär:
Anna Catharina Schröder
Herman Schröder

muita henkilöitä:

Christina Swebilius (1661-1739)
+Jacob Brunnerus (1657-1721)

Anna Swebilia (1666-1716)
+ 1) Göran Brunnerus (1655-1696)

sukulaisuudet vielä selvittämättä

TT

TTarus

07.11.11, 20:05

Tässä hieman materiaalia Sara Swebiliuksen puolisoista.
Voisi joku jo laittaa nettisukupuihin myös Saran 2. puolison eli Johannes Brandtin.
Löytyvät opuksesta, jossa kaikki Kalmarin kirkkoherrat:

Tekijä: Bror Olsson
Nimi: Kalmar Stifts Herdaminne
Vuosi: 1947-1951

Sven Petri Wellin, 1698-1699
Född 1650 i Vällsnäs (varavnamnet, vilket W. som student skrev Waellinus) i Fagerhult; fadern bonde.
Skol. i Kalmar 4/5 1662
Student i Rostock 1672 i Maj
Student i Uppsala 2/1 1677 en tid anställd i preussisk militärtjänst, prv. 26/8 1677 i Högsby, dit denna akt förlagts på grundt av det danska infallet, till komm. i Kråksmåla, kyrkoherde här 15/6 1697 tilltr. 1698, installerad 8/1 1699.
Död 2/4 1699 i Halltorp

Om W:s återkomst efter utlandtsvistelsen berättar CC:412
”Hans utseende hade under tiden så förandrats, att hans föräldrar icke kände honom igen utan togo honom för en kringvandrande främling eller utlänning, mot vilken de dock icke underläto att utöva gästfrihetens lagar. Först sedan han lett samtalet på studerande personer och av dem fått höra, att de ock bland desse världsborgare ägt en son, den de nu begräto som förlorad, efter de på flera år icke sport något ifrån honom, uppenbarade han sig och uppväckte hos dem en överväldigigande glädje, vilken blev ännu större, då de kort därefter ... fingo se honom uti den nästgränsande Högsby sockenkyrka invigas till det heliga predikoämbetet....”

Gift 1:o med en dotterdotter till kyrkoherde Magnus Wellerius i Fagerhult

Gift 2:o 1686 med Sara Swebilia

Johannes Brandt, 1699-1713
Född 1663 på en föräldrarnas resa i Lübeck

Föräldrar:
Kopvardikaptenen Hans Brandt (rantavesillä kulkevan aluksen kapteeni?)
Elisabeth Körning (omg. med kollegan i Kalmar Nicolaus Oeslovius).

Skol i Kalmar 25/11 1683
Student i Uppsala 30/10 1690
Prv. 4/12 1696 i Kalmar
Tjänstgjorde ett par år som krigspräst
Kyrkoherde här 26/6 1699
Installerad 11/2 1700

Död 16/4 1713 i Halltorp

Brandt var en oförvitlig prästman, som dock ett par gånger blev utsatt för obehagliga och orättvisa anklagelser. Grevinnan Elisabeth Oxenstierna anmälde honom (DPr. 18/7 1706) för att låta sjuka på det av henne vid Värnanäs upprättade hospitalet ( ålderdomshemmet) dö utan nattvarden. Vid samtidigt hållen rannsakning visade sig detta icke vara med sanningen överensstämmande, varför domkapitlet beslöt, att komm. i församlingen Antonius Hallberg skulle uppresa till Stockholm och grevinnan för att ge henne närmare upplysningar i saken. Den 17/10 upplästes brev från grevinnan, däri hon beklagade, att Brandt oskyldigt anklagats och hoppades, att han ”av kristelig förlåtelighet” ville ursäkta, vartill Brandt efter gjord kommunikation förklarade sig villig (DPr. 22/11 1711), att Brandtsåväl i kyrkan som i sakristian begravt flera, som dött i denna farsot, och att han icke började gudstjänsten förran kl. 12, så att den icke slutade förran kl. 3-4 e. m. Vid anställt förhör (DPr. 17/1) framgick det, att anmälan var fullständigt grundlös. Sockenmännen från Halltorp framhöllo bl. a. att det i Halltorp icke fanns någon sakristia eller några gravställen i Kyrkan! Lika gripen ur luften var anklagelsen för sen gudstjänst. Brandt friades därför både från den ena och andra anklagelsen.

Gift 1700 med företrädarens änka Sara Swebilia ( Swebilius )

T. Tarus

TTarus

10.11.11, 18:19

Hans Brandt

Kopvardikaptenen = coopvärdicapitain (coopverdie)

kofferdi (lågty. kopfardie tai Alankomaissa. koopvaardij)

kauppa-aluksen kapteeni (merellä kulkeva laiva)

captain of a merchant ship (sailing overseas)

TT.

TTarus

12.11.11, 20:58

Körning Gotland

Kirkkoherra Johannes Brandtin äiti oli Elisabeth Körning.
Näyttäisi siltä, että Körning-suku tulee aivan Kalmarin läheisyydestä Gotlannista. Maaomistusta muuallakin Etelä-Ruotsissa kuin myös Suomessa.
Suku itse ja siihen liittyvät suvut pääosin aatelisia.

Löytyi eräs mielenkiintoinen yhteys, miten Körning-suku liittyy Brenner / Brennerus-sukuun.
Gotlannin Körning-suku on nähtävästi asunut Ruotsissa pitkään ja ilmeisesti aatelis-suku sekin.
Aika vakuuttavaa tässä on, että suku liittyy Vaasan (Mustasaaren kreivikunta) Höök- ja Brenner-sukuun.
Kovasti näyttäisi muutenkin olevan vetoa Suomeen ja Viroon.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten tai liittyykö lainkaan Hans Brandtin vaimon sukuun.
Silti melkein jo väittäisin, että samaa sukua on...

Erik Körning
d. Stockholm ( Riddarholm) 21/12 1673
m. Ingeborg Gyllenlood
d. 1688

POIKA:
Hans Körning
b. abt. 1665
d. 1726 or 1724
1:o Brita Eriksdr. Erling

Erik Erling (Huom. Erikin veli Karl oli pappi Liivinmaalla tai Inkerissä)
d. Tenhola 1707
m. Beata Larsdotter Brochius

SISAR:
Katarina Larsdotter Brochius
m. Henrik Brennerus

POIKA:
Johan Brenner (1654-1735)
Susanna Margaretha Schröder (1650-1729)

Ylioppilasmatrikkelista löytyy näistä lisää tietoa.

Körning-sukua voi tarkastella lisää tästä:

http://www.geni.com/people/Karl-Eriksson-K%C3%B6rning/6000000004197419542

TT.

TTarus

13.11.11, 17:24

Ossian

14.11.11, 09:15

Tämmöinen Körning-yhteys aiempiin sukuihin:

Körning- Fock- Stael von Holstein

Christer Drake till Torp och Hamra ( -1619)
+ Brita Körning (ISÄ: Erik Körning)

TYTÄR:
Christina Drake af Torp och Hamra
Frans Evald Fock (Inkerin arrendaattori)
b. 1657 Narva
d. 1738 Östergotland
=======
=======
TT.

Hei,

Lähdemerkintöjen puute viesteissäsi vaikeuttaa niiden seuraamista.

Mistä olet saanut tiedon, että Elisabet Körning oli Johan Brandtin äiti?

Huomasin tuossa viimeisessä viestissäsi virheen (tai poikkeaman minulla olevista tiedoista), jonka vuoksi skannasin itselläni olevista tiedoista jotakin, toivottavasti niistä on hieman apua:

Riddarhusets stamtavlor på CD-Rom 3.0, Drake af Torp och Hamra (http://www.mesterton.net/DrakeafTorpochHamra.pdf)
Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, Körning (http://www.mesterton.net/korning.pdf)
Jan Raneke, Svenska medeltids vapen, Körning (http://www.mesterton.net/raneke.pdf)
Svenkt biografiskt lexikon, Band 106, Körning (http://www.mesterton.net/sbl106.pdf)________________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

TTarus

14.11.11, 16:32

Kiitos dokumenteista, täytyy tarkastella ajan kanssa.

Bror Olssonin opuksessa (pari viestiä aiemmin) oli Brandtin vanhemmat ilmoitettu ja äidiksi oli merkitty; Elisabeth Körning.

Family Searchin mukaan olisi syntynyt Lyypekissä, mutta arvaukseni oli silti, että saattaa liittyä Ruotsin Körning sukuun. Asia täytyy kuitenkin tutkia.

Sukujonot on seulottu suoraan internetin tiedoista. Yleensä kelpuutan vain tietoja, joissa alkuperäislähde on ilmoitettu.

terv. T. Tarus

TTarus

18.11.11, 16:10

Kalmarin lääninmuseosta tuli sellaista viestiä, että kopvardikapteeni Hans Brandt oli 1682 Kalmarin porvari.
LÄHDE:
Gunnar Håkansson, Kalmar och Kalmarbor under 1600-talet, Göteborg 1944
Vaikuttaa siltä, että porvari Hans Brandt teki kauppaa omalla aluksellaan.
Vaikka hansan valta 1600-luvun alkupuolelta alkoi hiipua, niin Kalmar oli silti pitkään vielä hyvin merkittävä kauppasatama.

TT

TTarus

19.11.11, 19:26

Tässä muutamia Meijer-sukuisia. Moritz Brauerin yksi kummihan oli Hans Meijer. Luulen että kyseessä on Lingnipaeus-suvun eräs vävy; Hans Paul Meijer. Swebilius ja Gavelius sukuun liittyy muutama Meijer-niminen henkilö. Liitteenä olevasta sukukaaviosta saa sukulaisuuksista kiinni. Sujuvasti menee taas jo aiemmin mainittuihin sukuihin kuin myös Suomeen ja Inkeriin. Tuleepa vastaan myös tuo Hissan aprikoima Schroderus-sukukin, josta kiinni tästä:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=394

Piispat, kirkkoherrat, ruukinpatruunat ja kauppiaat tuntuvat olleen tiiviisti tekemisissä keskenään, aatelistoa unohtamatta.

Kaaviossa mainitaan muuan Johan Utter, jonka vaimo oli Margareta Enckel. Eräs kapteeni Johan Johansson Utter oli avioitunut Elisabeth Carlsson Körningin kanssa. Tämä saattaa liittyä porvari Hans Brandtin vaimon (joka myös Elisabeth Körning) sukuun.

Usein tahtoo unohtua, että Suomi, Viro ja Inkeri kuuluivat 1600-luvulla Ruotsiin. Papit olivat silti usein suomalais-syntyisiä koska "jumalansana" piti viestiä niin, että seurakuntalaiset sitä ymmärsivät. Näin suomalaiset pääsivät "pappissäätyyn" ja sukuihin alkoi liittyä ruotsalais-sukuja.
Suomen kirkkohistoriassa oli maininta, että jo 1500-luvulta alkaen suomen piispat olivat syntyperältään suomalaisia!

TT

TTarus

24.11.11, 19:21

Löytyi seuraavia mainintoja Hans Brandtista.
On mahdollista että Hans Brandt oli Listerin kihlakunnan raatimies:

Jämshög socken med Lister härad :

1670 den 28 mars hölls ordinarie rådstuga i Karlshamn
Borgmästare Johan Mickelsson
Rådman Schröder (Christopher?)
Rådman Hans Brandt

Lund Stifts Landebok :

Hans Brandt
Proviantmästare (muonamestari)
15/6 1693 Salig (vainaja)
Ort ej angiven

Froaps Gård i Asarum Karlshamn BLEKINGE LÄN

HUOM.
Jacob Gaveliuksen (Lagerstedt) veli
Magnus Gavelius / Lagercrantz
f. 16/8 1648 Jönköping
d. 19/3 1693 Karlskrona BLEKINGE LÄN
Överkomissarie, Kammarskrivare hos Riks Rådet och fältherren Carl Gustav Wrangel 1670., Adlad kommissarie

1693-06-15
Henrik Knutsson i Hoby kärar handelsman Tobias Mützell i Karlshamn, vilken är gift med
Didrik Perssons änka, angående att visa under vilken rätt han brukar och besitter Froarps gård, vilken skall vara för Henrik och hans syster Märta salige herr Jöns i Nättraby pantsatt för deras farsarv om
1621 C av proviantmästare Hans Brandt, panten inskriven i Karlshamns rådstugeprotokoll.

Hans har senare rymt till Köpenhamn.
Didrik har fått skatterättigheten på Froarp 1677-04-04.
Per Eriksson i Asarum vittnar angående spannmål och boskap i Froarp, vilket Didrik har bortfört till sin fader i Växjö.
Även snapphanar har plundrat gården.
Ingeman Tuvesson har erhållit ett halvt hemman i Froarp att bebo och bruka.

1693-10-12
Lagmansrättens protokoll.
Angående arv i Froarps gård.
Henrik Knutsson mot handelsmannen Tobias Mützell,
Jöns hustru Mätta i Nättraby, proviantmästare Hans Brandt, Ingemar Tuvesson och Didrik Persson.

SOCKEN OCH HÄRAD:

Bräkne härad :
Asarum (Froarps Gård Proviantmästare Hans Brandt)
Ringamåla
Bräkne-Hoby
Öljehult
Hällaryd
Åryd
Karlshamn

Del av Mörrum:
Vekerums by
Skogsgård
Rävabygget

Lister härad :
Mjällby
Gammalstorp
Ysane
Jämshög (Rådman Hans Brandt och Schröder)
Kyrkhult
Mörrum
Elleholm
Sölvesborg

TT.

VSimula

03.12.11, 22:05

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=christopher%20molitor%20stockholm&source=web&cd=5&ved=0CEAQFjAE&url=http%3A%2F%2Fwww7.hemsida.net%2Fkerstintode%2F DISBYT%2FHtmlOrig%2F000%2F0001%2F890.htm&ei=An7aTqnDMKzV4QSYrsD1DQ&usg=AFQjCNH74sYjig6_BIgj9rUEzK5wuvDdGg&cad=rja

Tervehdys; Olen kiinnostuneena lukenut ansiokkaita pohdintojanne G Brauerista, joka on yksi minunkin esi-isistäni. Tuossa linkissä on tietoja aiemmin edellä mainitusta Christopher Molitorin hautausmaasta, saisiko siitä jotakin irti? terv. Veikko Simula

TTarus

05.12.11, 18:41

Tässä hieman lisää seulottua sukupuuta.
Näyttä siltä, että Ruotsin ja Suomen Gavelius-suku on samaa puuta.
Tosin veljekset Jacob Lagerstedt ja Magnus Lagercrantz olisivat sukupuiden mukaan eri Gaveliuksia, mutta ilmeisesti vain riittävä tieto puuttuu toistaiseksi.

Kaaviokuvasta selviää miten Gavelius ja Höök suvut yhdistyvät.

Ilmeisesti Korsholm eli Mustasaari on se "osoite" missä kohtaavat, Gavelius, Höök ja Brennerus-suvut. Botvid (Larsson?) Höök tuntuu liittyvän kaikkiin edellämainittuihin sukuihin. Mukaan liittyy myös suku Carlander.

TT.

TTarus

05.12.11, 19:08

Brandt-sukua saa oikein hakemalla hakea, mutta yksi uusi kuitenkin löytyi.
Ainakin melko läheltä löytyi Hans Meijer, joka saattaa olla yksi Moritz Brauerin kummeista ja siis Turkulainen kultaseppä niin kuin keskustelussa jo aiemmin arveltiin.

Korsholmassa tavataan muuan Karin Brandt, joka avioitui Jacob Westerin kanssa.

Myös Jordan-sukua esiintyy, mutta oliko joku heistä kirkonmies Jordanus...

TT.

Simotei

06.12.11, 12:56

Turun kämnerioikeuden käsittelyssä 2.4.1677 ja 24.11 (seur.sivu) esiintyy eräs Inspect: Sigert Brant.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10487167

Törmäsin nimeen aiemmin Turun tuomiokirkon tileissä ja siinä se oli selvemmin kirjoitettu. En valitettavasti laittanut sivua ylös.

Huom. linkki voi lakata toimimasta kun Narc ylläpito saa poistettua virheelliset tuplasivut. Kyse on kuitenkin Turun ja Porin läänin tositekirjan 1677 sivuista 2831 ja 2832.

-Simo-

TTarus

06.12.11, 15:56

Kiitos vinkistä

Kyseessä taitaa olla Segert Brandt
Roots Webistä löytyi seuraavaa tietoa (lähde ei tiedossa):

http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=janeur&id=I161371

TT.

TTarus

06.12.11, 16:50

Mielenkiintoista tietoa asiaan liittyen.
Mainitaan mm. Lyypekki ja Holstein.
Lisäksi vastaan tulee suvut Bildsten ja Schaefer joihon olen sukuselvittelyssä aiemmin törmännyt.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5121/

TT.

TTarus

06.12.11, 17:29

Tässä taas hyvä Mesterton-sivu:

http://www.mesterton.net/obo_i_genealogiskt/sager.htm

Segert oli näemmä "tobaksinspektoren"

TT.

TTarus

06.12.11, 19:44

Segert Brandt taitaa olla oikeaa Brandt-sukua.
Brenner ja Höök-sukuun päästään heti.
Iisak Brenneruksen eräs miniä oli Susanna Schröder, joten Moritz Brauerin kummi Andreas Schröder saattaa löytyä tätä kautta!
Samoin Botvid Höökin sukuun päästään suoraan, mistä heti Gaveliukseen.
Botvid oli Korsholman kreivikunnan hopmanni.
Korholmasta löytyy myös aiemmin mainittu Karin BRANDT

Liitteenä sukupuu.

Ylioppilasmatrikkelista muita tietoja:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=675

TT.

TTarus

11.12.11, 19:26

Taas näitä sukulaisuuksia.
Hitaasti mutta varmasti hahmottuvat ne suvut, joihin BRANDT-suku liittyy. Aluksi lähdettiin liikkeelle Moritz Brauerin kummeista, jota kautta tulivat mukaan GAVELIUS ja SWEBILIUS suvut.
Gavelius suku liittyi yllättäen suomen Gavelius, Höök ja Brennerus sukuihin.
Nyt vaikuttaa siltä, että vanhimmat sukuun liittyvät Brandt-nimiset miespuoliset henkilöt olisivat Hans ja Klas (Claes) BRANDT.
Mahdollisesta sukulaisuudesta ei toistaiseksi tietoa.

Sukua on jo niin paljon, että yhdelle arkille on turha yrittää sovittaa kaikkia henkilöitä BRANDT-sukuun liittyen. Sukupuita tarkastelemalla kuitenkin selviää tärkeimmät sukulaisuudet ja on syytä ottaa huomioon kuinka suuri määrä henkilöistä on serkkuja keskenään!
Seuraavasta sukujohdosta paljastuu jo melko paljon Brandtien liikkeistä:

FLOOR – BILDSTEN – ROMAN – ENCKELL

Hans Floor
1o Elisabeth Brandt
2o Anna Bildsten

POIKA:
Otto Floor
+Elisabeth Bildsten

sukulaisuus
Katarina Bildsten
Arvid Carlstedt

ISÄ:
Salomon Carolstadius
Margareta Roman ( Katso myös Christiern ROMAN + Anna Schröder )

ISÄ:
Gustaf Roman / EKEBOM
Anna Persdr. Roman

TYTÄR:
Klara EKEBOM
Georg Camitz

POIKA?
Johan Camitz
Maria Wester

KATSO:
Per Wester ( Vertaa: Mustasaari – Korsholm: Jacob Wester + Karin Brandt )
+ Chrisrina Ysing

TYTÄR:
Catharina Ysing ( 1674-1704)
Georg Brandt (1647-1714)
Apotekar / Patron

VERTAA ( Arvid Carlstedt):

Arvid Carlstedt
+ Katarina Bildsten

ISÄ:
Carl Bildsten
1o Barbro Schaefer
d. 1659 Ingå FAGERVIK

VANHEMMAT:
Henrik Schaefer
+ Margareta Gabrielsdr. WERNBERG ( kts. liite aiemmin: Wernberg-Brennerus )

POIKA:
Abraham Henriksson Schaefer
+ Elin (Helena) Thorwöst

ISÄ:
Petter Thorwöst (1600 Holland – 1659 Åbo)
Elin Såger (1614-1669)

VELI:
Johan Såger
Sofia Rancken

TYTÄR:
Elin Såger
1o Segert BRANDT
2o Mårten Arp (Åhrapää)

VERTAA:
Jacob LIGNIPAEUS + Anna FLOOR
Daniel LIGNIPAEUS + Margareta ENCKELL
Gabriel GAMMAL + Elisabeth ENCKELL
Brita GAMMAL + Mårten Pedersson GAVELIUS
Karin GAMMAL + Andreas FANT
Klara GAMMAL + Erik FANT
Katarina Eliasdotter GAVELIUS + Botvid (Larsson) HÖÖK
Nils Eliasson GAVELIUS + Elisabeth Michelsdotter FANT

VELI:
Mårten Eliasson Gavelius + Anna Gerdes

POIKA:
Johannes Johan OLDERMAN-CRONSTEDT
+ Anna Maria SWEBILIA – ADLERBERG

ISÄ:
Olaus SWEBILIUS

VELI:
Georg SWEBILIUS

TYTÄR:
Sara SWEBILIUS
+ Johannes BRANDT (Vertaa: Georg Brandt / Brauer )

http://www.geni.com/family-tree/index/6000000010400717422

Yhden yllättävän seikan huomasin, Jacob Gaveliuksen (LAGERSTEDT) isoäiti oli Engel Danielsdr. KRÖGER jonka isä oli Oulun pormestari Daniel KRÖGER !
Toinen pormestari oli Johan BOCHMÖLLER
Olisikohan syytä tutkia myös pormestareiden lähisuku!?!

TT.

JHissa

12.12.11, 12:48

Taas näitä sukulaisuuksia.
Hitaasti mutta varmasti hahmottuvat ne suvut, joihin BRANDT-suku liittyy.
...

Yhden yllättävän seikan huomasin, Jacob Gaveliuksen (LAGERSTEDT) isoäiti oli Engel Danielsdr. KRÖGER jonka isä oli Oulun pormestari Daniel KRÖGER !
Toinen pormestari oli Johan BOCHMÖLLER
Olisikohan syytä tutkia myös pormestareiden lähisuku!?!

TT.
Engel Danielintytär Kröger taitaa olla vanhemman Danielin Krögerin (k. 2.2.1616 Gävle) tytär, sillä vanhemman pojanpoika Oulun pormestarin Daniel Krögerin perunkirjoituksessa (13.7.1673 Oulu) mainitaan mainitaan leski ja ainoa poika Per sekä tyttäret Lisbetta, Margareta ja Brita, joista Lisbetta oli naimisissa raatimies Gabriel Vahl:in kanssa.
Kröger suvun alku:
http://www.gavledraget.se/Slakten_Kroger.htm

TTarus

12.12.11, 13:22

Niinhän se oli, että vanhemman Krögerin tytär oli kyseessä.
Katsoin henkilöiden iät hieman hätäisesti

TT.

TTarus

13.12.11, 19:32

Tässä hieman lisätietoa Brandteista (klikkailemalla linkissä saa tietoja lisää):

http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II184.html

Klas Henriksson Brandt:n vaimo:
Anna Johansdr. Wanaeus

VELI: Johan Wanaeus + Margareta Prytz

Vanhemmat: Johan Wanaeus ja Sofia Fitting

Wanaeus Johan nuoremman tytär:
Sofia Wanaeus
+ Anders Wirzenius (1o Helena Lignipaeus josta aiemmin mainittuihin sukuihin):

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4737

Vanhimmat Brandt-sukuun liittyvät henkilöt (suku tuntematon):
Henrik Claesson Brandt + Elisabeth Henriksdr.
Märta Claesdotter Brandt + Matthias Jordan (Göteborg)
Hans Brandt + Elisabeth Körning (Lybeck / Kalmar)

Muitakin henkilöitä löytyi HISKISTÄ

Haudattu:

Catharina Brandt
7/6 1713 Orivesi Jarala
Saattaa olla Karin Brandt jonka puoliso Jacob Wester
Vihitty 27/11 1696 Mustasaari / Korsholm

Kastettu:
Hendrich
17/12 1718 Tornio
ISÄ: Joseph Hendrichss Brandt

TT.

TTarus

14.12.11, 09:56

Tässä Brandt-sukuun liittyvät pakolaiset, josko jotain uutta selviäisi:

Bildstein, Katarina - 1467, 2667, 3899
Bildstein överstelöjtnant – 83

Bockmöller, Elsa - 3691, 4795
Bockmöller rådman - 3702, 4810

Boga, Johan - 6442
Boga, Per - 500, 874, 1708, 2888, 4125, 5577, 5617, 6012, 6124, 6147, 6180, 6186, 6193, 6241, 6258, 6289, 6644, 7062
Boga kollega - 5133, 5133, 6362

Brandt, Anders - 1029, 6936
Brandt, Anna - 1184, 1569, 2758, 3994
Brandt, Arent - 7351
Brandt, Georg - 806, 1876, 3042, 4274
Brandt, Gustaf - 1316
Brandt, Karl - 8254
Brandt, Katarina - 443, 823, 2182, 3248, 4425, 5777
Brandt, Klas Johan - 1093, 1617, 2805, 4043
Brandt, Lars - 9062
Brandt, Margareta - 1094, 1923, 9062
Brandt, Maria - 476, 852, 2049
Brandt, Sofia - 6214
Brandt, Tobias - 1286, 1481
Brandt hopman - 423
Brandt överstelöjtnant - 92, 685, 1443, 2644, 3878

Brenner, Brita - 2340
Brenner, Gustaf - 7383
Brenner, Isak - 3682, 4788, 7424
Brenner, Karl - 6169, 6276, 6492
Brenner, Katarina - 3663, 4775
Brenner, Margareta - 4898
Brenner förare - 193, 360, 745, 2027, 3156, 4369
Brenner rådman - 5265
Brenner änka – 7383

Carlander, Anna - 5648
Carlander, Elisabet - 3809, 4881
Carlander, Simon - 6001

Ek(e)bom, Elisabet - 7617, 8488
Ek(e)bom, Maria - 1001
Ek(e)bom kronofogde - 3573, 4707

Enckell, Kristina – 9036
Engel Månsson sergeant – 6917 (Enckel?)
Engel, Hans – 3631 (Enckel?)

Floor, Erik - 8279
Floor, Hans - 8190
Floor kvartermästare – 7095

Gode, Maria - 2408, 3358, 4514 (Godhe?)
Gode kapten - 2425, 3370, 4528 (Godhe?)

Gadolin(us), Jakob - 1925, 3079, 4310, 5103, 5211, 5514, 5522, 5530, 9031, 9036

Gavelin (Gavelius), Brita - 106, 630, 698, 1829, 2996, 4227, 6798
Gavelin (Gavelius), Elias - 3642, 4759
Gavelin (Gavelius), Lambert - 4761
Gavelin (Gavelius), Per - 7468
Gavelin (Gavelius) notarie - 5290
Gavelin (Gavelius) rådman - 3646, 5288

Humble, Kristina - 1477, 2677, 3909, 6042, 9038
Humble prästhustru - 5968

Höök, Anders - 588, 948, 1616, 2804, 4042
Höök, Brita - 6276, 6492
Höök, Helena - 351, 736, 2025, 3154, 4367
Höök, Margareta - 68, 91, 288, 673, 1864, 3032, 4262
Höök, Sigfrid - 6554
Höök fänrik - 6057
Höök länsman - 5377, 5553
Höök spårmakare - 1260, 1327, 1847, 2226, 3015, 3260, 4245

Körning, Hans - 5935
Körning, Ingeborg - 1629, 2440, 2816, 3381, 4055, 4538
Körning kapten - 1569, 2758, 3994
Körning löjtnant – 1184

Lignipaeus, Anna - 1925, 3079, 4310
Lignipaeus, Brita - 1926, 3080, 4311
Lignipaeus, Daniel - 9036
Lignipaeus, Jakob - 6042, 9035, 9038
Lignipaeus, Krister - 5107
Lignipaeus, Kristoffer - 1494, 2689, 3921, 9034
Lignipaeus, Maria – 7437

(von) Meijer, Hans - 3669
(von) Meijer, Justina - 267, 651, 1434, 2636, 3871
(von) Meijer, Maria - 2470, 3404
(von) Meijer, Maria Elisabet - 32, 267, 651, 1434, 2636, 3871
(von) Meijer minör - 51, 280, 664, 1954, 3102, 4332, 5717
(von) Meijer rådman - 8985

Qvillingstedt, Katarina Elisabet - 423, 806, 1876, 3042, 4274

Schaefer, Elisabet - 5798
Schaefer rådman - 5217
Schaefer styckjunkare - 467, 844, 1963, 3109, 4337

Schroderus, Anna - 4889, 8915
Schroderus, Elisabet - 4889, 5593, 8915
Schroderus jungfru - 6161, 6235
Schroderus prostdotter - 6079

Schröder, Kristina - 2019, 3150

Thorvöst, Johan - 3668, 4780, 5191
Thorvöst, Margareta - 1533, 2726, 3957, 6014
Thorvöst, Ulrika - 3748, 4781

Tolpo, Anna - 1186, 1452, 2652
Tolpo, Henrik - 1856, 3024, 4254, 5215
Tolpo, Simon - 1610, 2798, 4036, 6027
Tolpo borgare - 2139
Tolpo handelsman - 3603, 4732

Wanaeus, Johan - 3062, 4292, 6100
Wanaeus, Josef - 1947

Vester, Henrik Abraham - 1326, 2225
Vester, Jakob - 7973
Vester skrivare - 5360, 5537

http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm

TT.

TTarus

14.12.11, 11:21

Löytyi yksi mielenkiintoinen sukulaisuus.

No: 8190
Raahelaisen lukkarin Hans Floorin leski:
Christina (Hansdotter) FORBUS

http://www.servut.us/sarinsuku/forbus.htm

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2936

Mikäli lukkari Hans Floor on samaa Floor-sukua kuin Elisabeth Brandt:n puoliso niin se liittäisi suoraan yhteen Qvillingstedt, Steenstrand ja Brandt perhekunnat!

TT.

TTarus

16.12.11, 12:39

Tarkastelin lukkari Hans Floorin lasten kummeja ja yllättävää löytyi taas.

1708 syntyi Chirsten Floor, jonka yksi kummi oli Johan Westzynthius.
Johanin pojan Magnuksen appi oli Haapajärven kappalainen Josef Calamnius (naimakaupathan olivat "appiukkojen" sopimuksia)
Josefin vaimo oli Helena Thorwöste!
Aiemmin jo paljastui, että eräs Siegert Brandt liittyy Såger-sukuun ja sitä kautta siis myös Thorwöst-sukuun (myös Floor, Schaefer, Wernberg ja Brennerus). Näyttää vahvasti siltä, että Elisabeth, Segert ja Georg Brandt ovat kaikki samaa sukua.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5716

TT.

TTarus

16.12.11, 21:42

Tässä sukukaaviota lisää. Hyvin alkaa hahmottua.
Pakolaisluettelon mukaan Jacob Wester oli kihlakunnan kirjuri.
Siinä mainittiin myös muuan Carl Brandt, joka oli Uudenkaarlepyyn porvari.
Näyttäisi siltä, että Tukholmalainen kuuluisa kemisti Georg Brandt JR on myös samaa Brandt-sukua kuin muutkin suomessa tavatut.
Laitan tähän sukupuun, jonka netistä löysin (LÄHDE TUNTEMATON).
Onkohan kyseessä sama pariskunta kuin ketjun alussa?

http://www.geni.com/people/Georg-Brandt/6000000007910835508

http://www.geni.com/people/Georg-Brandt/6000000008496890943

Pienellä varauksella saa suhtautua kun ei lähdettä ole ilmoitettu, mutta luulisin että kemistin suku kuitenkin tunnetaan.

TT.

TTarus

16.12.11, 23:22

Olihan kemisti Brandtista juttua paljonkin.
Samassa yhteydessä mainittiin Henrik Sheffer ja Axel CRONSTEDT
Alkaa olla aika vakuuttavaa.

http://www.encyclopedia.com/doc/1G2-2830900602.html

http://www.geni.com/people/Axel-Cronstedt/6000000006127737969

T. Tarus

Jouni Kaleva

17.12.11, 10:18

TTarus on ahkerasti tuonut tänne esiin erilaisia sukuyhteyksiä, suoria ja epäsuoria. Valitettavasti ydinkysymys, Georg Brauerin lähtökohta on edelleen vailla vastausta.

Minuun otti yhteyttä Forumin ulkopuolinen henkilö, joka on Georg Brauerin suoran mieslinjan jälkeläinen. Tässä hänen viestinsä, jonka hänen suostumuksellaan kopioin tähän:

Olen seurannut netissä teidän Brauer keskusteluanne.
Jossakin vaiheessa ei ollut varmaa mistä Georg on Suomeen tullut. Minulla
on suora isälinja häneen, joten tein DNA tutkimuksen, jossa kävi selville
hänen haploryhmänsä.
Se on R1a1a, netistä löytyy karttoja mitä pitkin tämä haploryhmä on
vaeltanut, Afrikasta linja on tullut nykyisen Iranin/Afganistanin
paikkeille . Vanhassa kartassa aluetta nimitetään nimellä ARYAN.
Sieltä matka on jatkunut Ukrainan kautta Puolaa ja Tsekkejä hipoen Saksaan
ja nuolen kärki loppuu juuri sinne Saksan pohjoisosiin Lybekin seudulle.

TTarus

17.12.11, 13:09

DNA-tutkimustulos on hyvä lisä aiheeseen.
En oikein pysty ottamaan enempää kantaa kun tunnen menetelmän huonosti, mutta lisävahvistustahan tuo osaltaan antaa.
Georg Brauer / Brandt on ongelmallinen "tapaus" koska tietoa itse henkilöstä ei ole vielä ilmaantunut, joten joutuu tutkimaan kiertoteitä.
Oma menetelmäni on seuloa sukupuista ne suvut, jotka liittyvät kohdehenkilöön ja löytää samalla hänen lähisukuaan. Kun varmuudella saadaan kiinni muista samaan lähipiiriin kuuluvista henkilöistä, niin tiivistetään tutkimus perhekuntiin. Tässäkin tapauksessa näyttää siltä, että mainitut Brandt-sukuiset ovat samaa sukua kuin Georg Brandt. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kyseessä on saksalais-syntyisiä ruukki-sukuja. Moritz Brauerin kummit olivat aatelisia, joka oli oma yhteiskuntaluokkansa ja kertoo missä piireissä Georg oli tekemisissä. Oma veikkaukseni on, että Qvillingstedt oli aatelis-suku ja Brandt porvaris- ja/tai ruukki-suku. Heillä oli rahaa ja heihin liittyi myös monet pappis-suvut. Olihan mm. Forbus alunperin porvaris-sukua, mutta jälkeläisistä lähes kaikki pappis-sukua.
Sukunimeen Brandt uskon pakolaisluettelon perusteella. Luettelosta käy hyvin ilmi, missä evakuointi on tapahtunut ja oliko henkilö esim. leski. Lisäksi siihen on merkitty henkilöiden ammatti (myös kuolleen puolison). Luettelolla oli iso merkitys kun sukulaiset alkoivat mahdollisesti etsiä toisiaan, joten henkilötiedot on varmaankin totuudenmukaiset.
Hyvä puoli tässä on, että Brandt-nimisiä löytyi Suomesta ja näyttävät liittyvän yhteen vain muutaman suvun kautta kuten:
Godhe, Wernberg, Brennerus, Gavelius, Höök, Schaefer, Thorwöste ja Floor.
Näiden sukujen jälkeläisistä ja lasten kummeista saadaan seulottua lähipiiriä lisää.

TT.

TTarus

17.12.11, 20:30

"Uuden" Brandt-suvun lähipiiristä löytyi Moritz Brauerin kummi Hans MEIJER
Jos kuvaan lisätään vielä pariskuntien lapset niin serkkujakin on taas melkoinen määrä. Mielestäni tämä jo todistaa, että sama Brandt-suku on kyseessä.
Löytyypä lähipiiristä Viipurin piispakin Petter Becchius

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=663

TT.

TTarus

18.12.11, 17:33

Moritz Brauerin eräs kummi oli Helena Dassou (Dassau).

Ritva Jurvanen mainitsi ketjun alussa sivulla 3 että tervakirjuri Herman Dassaun pojanpojan tytär oli avioitunut Carlstedt-sukuun.
Oikeassa Brandt-suvussa ollaan kun tämäkin kummi sopii kuvioon.
Nyt löytyy rippikirjat, kummit, talot, paikallishistoriaa ym. kun tietää mistä päin haetaan, joten eiköhän kohdehenkilöstäkin jotain pikkuhiljaa löydy...

TT.

Bodniemi37

18.12.11, 19:19

Moritz Brauerin eräs kummi oli Helena Dassou (Dassau).

Ritva Jurvanen mainitsi ketjun alussa sivulla 3 että tervakirjuri Herman Dassaun pojanpojan tytär oli avioitunut Carlstedt-sukuun.

Helena Fresen kanssa Valkealassa 1706 avioitunut Didrik Brauer oli tervakirjurina Viipurissa. Herman Dassau sen sijaan oli lyypekkiläissyntyinen kauppias Ruotsin Eskilstunassa (tieto on peräisin Anbytarforumilta).

Herman Dassaun pojanpojan tyttären Kristina Sofia Dassaun pso 1:o oli kauppias Isak Jakobinpoika Bremer. Kristina Sofian jälkimmäisen puolison Otto Carlstedtin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7344 äidinäitiä, Valkealan kirkkoherran tytärtä Maria Ithimaeaa pidän edelleen esitätinäni.

Bremeritkin liittyvät tutkimiimme sukuihin: kapteeni Sven Schalinin, vrt. viestiketju Sven Schalin kuollessa avskedad kapten (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3266&highlight=Schalin), pojanpoika Gustav Wilhelm (von) Schalien oli naimisissa Rosinda Agata Bremerin kanssa (vht ruukinpatruuna Josef Bremer ja Anna Charlotta Kijk).

Viipurin Dassau-suvun kantaisä Henrik oli myös lyypekkiläissyntyinen... [Lagus, Gabriel. Ur Wiborgs historia II:1, s. 31, 66 ja Ruuth, J. W. Wiipurin historia II, s. 1097]

Terveisin,

TTarus

18.12.11, 20:32

Kiitos tiedoista!
Lyypekkiin menee siis Hermannin sukukin.

Kaaviossa oli Barbro Schaefer tässä hieman lisätietoa hänestä.
Brabrosta myös suvut Såger ja Thorwöste, joihin avioitui Tupakka inspehtori Siegert Brandt.
Tupakka oli 1600-luvulla täysin uusi tuote, joten piirit olivat pienet. Kiinnostaisi tietää mitä kautta tuotetta toimitettiin Suomeen ja kuka hankki.
Mikä oli mainittu Amerikkalainen komppania Turussa?

http://www.mesterton.net/obo_i_genealogiskt/schaefer.htm

http://www.mesterton.net/obo_i_genealogiskt/sager.htm

TT.

TTarus

19.12.11, 15:47

Eräs Moritz Brauerin kummeista oli Andreas Schröder.
Schröder-sukuunkin päästään Brandteista melko helposti.
Kaaviot näyttävät aina hieman sekavimmilta kuin ovatkaan.
Tässäkin tapauksessa Schröder-sukuun menee yksinkertaisesti Elisabeth Brandtin miniän sisaren puolison serkun vaimon kautta eli siis melko suoraan. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten Andreas Schröder sukuun sijoittuu. Sen tiedän että "ruukkisukua" osittain tämäkin.

TT.

TTarus

19.12.11, 16:22

Edelliseen kaavioon vielä yksi asia.

Christiern Roman + Anna Schröder

VELI:
Gustaf Roman + Brita Perman

Moritz Brauerin 6. kummi voisi olla Catharina von Perman!?!
Jos on samaa sukua niin sijoittuisi tähän loistavasti.

TT.

TTarus

20.12.11, 20:09

Sukupuu selkiintyy lisää!

http://juhansuku.blogspot.com/2011/09/schilling.html

T. Tarus

Juha

20.12.11, 21:29

Tässä vähän lisää alkupäätä - sukupolvia merkitsevät järjestysluvut ovat omia merkintöjä.

XV. Hans Schilling, tukholmalainen porvari, pso.Margareta.

XIV. Mårten Schilling, Strömsholmin läänitysvouti, pso. Brita Kristofferintytär.

XIII. ...(Brita?) Mårtenintytär Schilling, pso. Johan Perinpoika, synt. Gävle – k. 1634 Köping, vouti Strömsholmin läänissä 1609.

XII. Mårten Johaninpoika Schilling, Turun hovioikeuden kirjuri 1638-53 ja asessori 1653-72, kihlakunnantuomari, k. 1672,
pso. Kristina Tavast, k. 1667, Mårten 21.4.1672.

XI.
1. Kristina Schilling, pso. 1663 turkulainen porvari Johan Rancken.
2. Gustav Schilling, hovioikeuden kirjuri, pso. Hebla.
3. Gabriel Schilling, ylioppilas Turussa 1662, mahdollisesti haudattu Tukholmassa 1691.
4. Helena Schilling, synt. n. 1645. pso. läänityvouti, ratsutilallinen Alexander Kepplerus.
5. Susanna Schilling, pso. 1670 Paimion kappalainen Arvid Florinus.
6. Margareta Schilling, pso. Daniel Tollet.
7. Katarina Schilling, pso. pormestari Anders Prytz.
8. ?Nils Schilling.

TTarus

20.12.11, 22:10

Liittyi Moritz Brauerin toinenkin kummi kultaseppämestari Hans MEIJER suoraan lähettämääni edelliseen "puuhun".

TT.

TTarus

21.12.11, 14:58

Tässä hieno stoori asiaan liittyen:

http://books.google.fi/books?id=puezEt8SW1AC&pg=PA33&lpg=PA33&dq=Sara+Meisner+Thuronius&source=bl&ots=fJfpp6yszD&sig=9WWBsl-A9KGNl_mwqHHg2oObpwY&hl=fi&sa=X&ei=stLxTsj4HYWr-gbC6-XWAQ&sqi=2&ved=0CE8Q6AEwBw#v=onepage&q=Sara%20Meisner%20Thuronius&f=true

TT.

TTarus

21.12.11, 19:19

Tässä vielä lainaus asiasta kiinnostuneille, jotka eivät mahdollisesti lukeneet koko juttua.

Kaisa Kyläkoski
Flachsenius, muistiinpanoja
ISBN: 978-952-498-179-8

S. 37

”..Kääntymällä vasemmalle oli muutaman kymmenen kävelyaskeleen jälkeen kaupungin jyväsatamassa, joka oli tietenkin oluenpanijalle tärkeä raaka-aineiden hankintapaikka.
Edullinen etäisyys oli houkutellut muitakin ammatinharjoittajia samalle suunnalle ja Lilla Nygatania kutsuttiin vuonna 1643 nimellä Bryggaregatan Oluenpanijoiden katu.
Lähin kilpailija Hansilla oli toisessa naapuritalossaan. Tämän nurkalta lähti ylämäkeen katu, jota nykykartassa kutsutaan Tyska Brinken – Saksalainen rinne. Se vei 1600-luvulla, samoin kuin tänään parin korttelin päässä sijaitsevalle saksalaiselle kirkolle, joka laajennettiin vuosina 1638-42 nykyiseen kaksilaivaiseen muotoonsa.
Tätä kirkkotietä voi Hansin uskoa kulkeneen, sillä saksalaisen seurakunnan kastekirjassa on vuosien 1643-53 välillä kuusi lasta, joiden isä on BRAUER eli oluenpanija Hans MEISNER…”

Alkaa näyttää siltä, että Georg (Henriksson?) Brandt saattaa olla Henrik Klasson Brandt:n poika.
Lähisuvussa oli panimomestari Hans Meisner, joka lastensa kastetodistuksissa käytti nimeä BRAUER.
Klas Henriksson Brandt:n vaimo oli Anna Johansdotter Wanaeus.
Annan veljenpojan anoppi oli Susanna MEISNER jonka isä panimomestari Hans MEISNER (kts. edelliset sukukaaviot).

Ainakin nyt on todistettu, että "porvarisnimeä" käytettiin ihan virallisesti kirkonkirjoissakin!

TT.

Sale

25.12.11, 14:07

Uutena Forum jäsenenä, haluan tuoda oman korteni kekoon tässä keskustelussa Georgen tulomaasta.

Perimäjärjestyksessä Georg Brauerista alaspäin olen seitsemäs suoran mieslinjan jäsen. DNA-tutkimuksessa tuli esille setsemän dna-sukulaista, joilla esi-isä pääosin oli Saksasta 94,30% varmuudella 28 sukupolven(840v) aikana.
Lisäksi yhdellä 98,85% varmuudella 28 sp aikana.

Tästä kun otetaan pois se 300 vuotta mikä minulla on Georgeen niin jäljelle jää n.550 vuotta. Siis tuona n.550 vuoden aikana minulla (Georg Brauer) ja näillä dna-sukulaisillamme on sama esi-isä Saksassa.

Tämän perusteella lienee ainakin Georgen esi-isien kotimaa selvillä.

Sauli Väyrynen

https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/222943_10150189939172945_248507552944_7032500_1903 484_n.jpg

VSimula

25.12.11, 15:49

Vrt "Tyska Brinken": hauska yhteensattuma (?) että ruotsiksi rinne on BRANT
VSimula

TTarus

25.12.11, 16:15

Tässä "aprikoin" miten Steenstrand ja Qvillingstedt-suvut liittyvät Brandt-sukuun. Taisi löytyä selitys siihenkin.
Mutta mistä on lähtöisin Bengt Persson Qvillingstedt?
Kuulostaa perin ruotsalaiselta...

TT.

Jouni Kaleva

25.12.11, 17:01

Tätä kirkkotietä voi Hansin uskoa kulkeneen, sillä saksalaisen seurakunnan kastekirjassa on vuosien 1643-53 välillä kuusi lasta, joiden isä on BRAUER eli oluenpanija Hans MEISNER…”

Alkaa näyttää siltä, että Georg (Henriksson?) Brandt saattaa olla Henrik Klasson Brandt:n poika.
Lähisuvussa oli panimomestari Hans Meisner, joka lastensa kastetodistuksissa käytti nimeä BRAUER.
Klas Henriksson Brandt:n vaimo oli Anna Johansdotter Wanaeus.
Annan veljenpojan anoppi oli Susanna MEISNER jonka isä panimomestari Hans MEISNER (kts. edelliset sukukaaviot).

Ainakin nyt on todistettu, että "porvarisnimeä" käytettiin ihan virallisesti kirkonkirjoissakin!

TT.
Hei

Tässä saatetaan olla jo todella lähellä sitä, että saataisiin varmistus sille, että Georg Brauer = Georg Brandt.

TTarus

26.12.11, 12:20

Georg Brauer oli Inspector Jacob Gaveliuksen tekstiilifirmassa.
Hieman tutkailin, miten Hans Meisnerin olutpanimo sijoittuu edellisen nähden.
Samoilla kulmilla näyttävät olevan:

Jacob Gavelius factory (jatkaja vävy; Hans Ekman)
Inspector Georg Brauer
A) Södermalm Stockholm

Hans Meisner / Brauer
Gamla Stan
B) Lilla Nygatan = Bryggaregatan = Oluenpanijankatu

Hae reittiohjeet A - B

http://maps.google.fi/

TT.

TTarus

26.12.11, 20:55

Tässä lisäinfoa tupakkabisneksestä 1600-luvulla.

Segert (Henriksson?) Brandt:n on mainittu olleen ”Tobacksinspector i Åbo”
Jacobus Hernodius kuvaa Tupakan viljelyä väitöskirjassaan
"Suurvaltojen yrtti Nicotiana tabacum " joka on jo vuodelta 1633.
Vuonna 1638 Ruotsi perusti siirtokunnan New Sweden i Delaware, Pohjois-Amerikkaan ja aloitti siellä tupakan viljelyn, mutta Hollanti valloitti alueen 1654.
1650 kauppias Andrew (Andreas) Lentz Tukholmassa kysyi lupaa saada rakentaa tupakkaistutus.
Naapurustossa Landskronassa oli samanaikaisesti kokeellinen puutarha samoin kuin Turun alueella Suomessa.
Olof Rudbeck viljeli tupakkaa hänen kasvitieteellisessä puutarhassa Uppsalassa.
Jacob Gaveliuksen (Lagerstedt) tuotantolaitosta jatkoi vävy Hans Ekman ja Eric Salander.
Inspector Georg Brauer ei mahdollisesti työskennellyt yhtiössä vielä perustajan aikana vaan vasta seuraajan Hans Ekmanin aikana.
Jacob Gavelius kuoli 1698 ja aateloitiin ilmeisesti vasta kuolemansa jälkeen ansioistaan ?

Ekmanista en toistaiseksi ole vielä tietoja kerännyt, mutta on mahdollista, että sukua Suomessakin tavataan…?
Mielenkiintoista tässä on se, että juuri Ekmanin aikana Gaveliuksen tuotantoyhtiön mailla on viljelty tupakkaa.
Plantaasi työllisti noin 100 henkeä !

TT.

TTarus

28.12.11, 17:47

Nyt taisi löytyä selitys tupakkabisnekselle. Swebilius-sukuun liittyy "Uuden Ruotsin" kuvernööri:

Johan Björnsson Printz (July 20, 1592, Bottnaryd – May 3, 1663).
Printz toimi Uuden Ruotsin kuvernöörinä vuosina 1643-53.
-Swedish colony of New Sweden on the Delaware-
Toistaiseksi ei ole tietoa, liittyykö suomen Printz-sukuun.

Johanista päästään taas sujuvasti Gyllenadlereihin, josta suoraan Swebiliuksiin.
Samasta oksasta tulee yllättäen vastaan; Henrik Johan von Brandt!
Tästä saattaa aueta koko suku:

http://www.geni.com/family-tree/index/6000000011321297341

Ellen aivan väärin muista, niin Henrik ja vaimonsa Maria Örneklou tavataan Inkerissä (isä Peter kuoli Lyypekissä)

SSS:n sivuilta löytyy armeijan rulla Inkeristä vuodelta 1684 ja siitä löytyy muistaakseni myös vänrikki Joachim Danckwardt.

http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo046r.htm

Kertausta:
Bengt Qvillingstedt
1o N.N. Abrahamsdotter JORDANUS
2o Anna Strahlborn
2o Jochim Danckwardt

Aiemmista sukukaavioista nähdään, että Mårten Schillingin lähisuvun kautta kaikki jo mainitut Brandtit liittyvät samaan sukuun
(myös Georg Brandt / Brauer).

Luotettavan lähteen perusteella yksi Turun Brandteista oli tupakkapehtoori Segert Brandt.
Segert kuoli 1680 ja oli avioitunut Elin Sågerin kanssa 1670.
Tästä voidaan arvioida, että Segert syntyi noin 1630-45 joten sopisi hyvin kuvaan, että mies on Amerikan matkoilla mukana ollut.
Tiedossa on sekin, että tupakanviljelyn alkuaikoina ensimmäiset plantaasit (2kpl) sijaitsivat Turun läheisyydessä.

TT.

TTarus

30.12.11, 20:47

JHissa

31.12.11, 13:58

Löytyi uusi lähipiiriin sijoittuva henkilö:

Jacob Johan von Brandt
s. n. 1669 Piteå, Ruotsi

puoliso:

Margareta Jurvelius
s. 1661 Oulu
k. 9/2 1715 Luleå

Tiedot löytyy Family Search:stä
Jos pitää paikkansa niin silloin ainakin joku Branteista on aateloitu.
Jacob Johan on niin lähellä muuta sukua, että samaa "sakkia" on (mikäli oikea tieto).

Tästä Forbukseen menevä oksa:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=55
Jacobista ja Margaretasta ei tietoja.

TT.
Härnösands Stifts Herdaminne, s. 74:
http://solace.se/~blasta/herdamin/pitealands.pdf (http://solace.se/%7Eblasta/herdamin/pitealands.pdf)
PITEÅ LANDSFÖRSAMLING. (Norrbotten.) KYRKOHERDAR:
12. Mag. Petrus Ol. Graan (1691-93), f. 1654 i Hsand, företrädarens
son. Från Hsands gymnasium stud. i Upsala 16 nov. 1672. Efter
sin prästvigning 1675 blef han huspredikant hos riksrådinnan Catharina
Bielke och tillträdde kapellansbefattningen i Piteå 1680, men återvände
några år senare till Upsala för att fullborda sina gradualstudier och promoverades
10 dec. 1685 till fil. magister. Hans gradualdisputation handlade
om renen. På grund af framställning från fadern och med församlingens
bifall erhöll han redan före faderns död försäkran om pastoratet, han
kallas näml. redan 1688 »in loco patris pastor designatus» och öfvertog
församlingsvården här 1 maj 1691. Om våren 1689, då Västerbottens
regemente drog ut till kriget, afgick Kgl. Maj:ts befallning till landshöfdingen
att låta häfda ödeshemmanet Gran i Piteå, som då till öfversteboställe
blef anslaget, och detsamma med nödiga och försvarliga hus förse
samt åbo ditskaffa. Men ännu 1692 hade denna befallning ej blifvit åtlydd,
utan voro många af hemmanets ägor uti häradshöfding Winblad von
Walters och pastor Pithensis Petri Graans händer. Allt skulle emellertid
i anledning af öfverstens klagomål sättas i verket, frihetsår åt hemmanet
meddelas samt allmogen uppbygga bostället. Graan afled redan i unga år
1693 och begrofs 27 aug.
G. 1681 m. Margareta Jurvelia, f. i maj 1661 i Uleå, dotter af khden därst.
Mich. Jurvelius och Brita Andersdotter, som i sin ordning var dotter till prosten
Anders Canuti i N.-Luleå. Blef omg. m. löjtn. Jacob Joh. Brant och afled 9/2
1715 i Luleå g. stad samt begrofs där i kyrkan i sin morfaders graf i koret,
Barn (alla f. i Piteå): Olof, f. 5/2 1682; Brita, f. 17/1 1683; Michael, f. 27/1
1684, khde i Hammerdal n. 16; Anna, f. 25/3 1686; Brita, f. 19/9 1687, d. begr.
9/10 s. å.; Stephanus, f. 12/5 1689, begr. 25/5 s. å.; Margareta, f. 17/5 1690; Petrus,
f. 1/6 1691.
Tr.: Epistola gratulatoria ad rev. & præcl. dominum M. Matthiam Steuchium,
log. & metaph. professorem ordinarium, avunculum meum honoratissimum, cum...
magnificus universitatis Vpsaliensis rector crearetur... 1677 die XIII Dec. (undert.:
P. Graan). - Disp. De viro prudenti, præs. M. Steuchius, Ups. 1679. - Exercitatio acad.
delineationem Rangifer breviter exhibens, præs. Jul. Micrander, ib. 1685.

TTarus

31.12.11, 16:19

Jakob on näemmä luutnantti, joten aatelismies voisi olla.
Matrikkelissa on kirjoitettu BRANT
Family Searchin tieto kiinnostaisi siinä mielessä, että siellä on VON BRANDT:

Margareta Jurvelius
(AFN: 17QB-J4Q)

Jacob Johan VON BRANDT
(AFN: 17QB-HRH)

Löytyisiköhän näillä alkuperäislähde?

Löytyi toinenkin mielenkiintoinen huomio samaan sukuun liittyen.
Margaretan 1o Petrus GRAAN

Aiemmassa sukukaaviossa Swebiliukset liittyivät Printz-sukuun.
Löysin tällaiset henkilöt:

Sven Persson PRINTZ
Catharina Johansdotter GRAAN ( 1649-1742)

Jos on samaa Printz-sukua niin liittäisi mukavasti "palaset" yhteen.

TT.

TTarus

31.12.11, 18:16

Catharina (Johansdotter) GRAAN

Yhden Johan Graanin löysin, länsipohjan- ja pohjanmaan maaherra:

http://www.genealogia.fi/genos/14/14_49.htm

http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_Graan

Korsholmaan menee tämäkin..

Sven Persson Printz toistaiseksi tuntematon

TT.

TTarus

31.12.11, 20:20

Pähkäilin tuota, miten Segert Brandt päätyi "tupakkapehtooriksi".
Löytyi toinenkin "reitti" Uuteen Ruotsiin (kts. aiemmat).

Henkilöitä ja asiaa löytyy tästä paljonkin:
Kts. myös: Hans d.y Holländer (tupakkapehtoori) ja Peter Ridder (Uuden Ruotsin kuvernööri):

http://www.geni.com/people/Hans-Holl%C3%A4nder-Ridder/5071185076950134149

Hans Hansson Holländer-Ridder
TYTÄR:
Helena Ingerman Strenberg

POIKA:
Enoch Elfvengren
puoliso: Anna Carlstedt

ISÄ: Arvid Carlstedt

vrt. ketjun viesti:
sivu 11
# 104
BRANDT - ROMAN - SCHRÖDER

TT.

Bodniemi37

01.01.12, 15:32

...Barn (alla f. i Piteå): Olof, f. 5/2 1682; Brita, f. 17/1 1683; Michael, f. 27/1 1684, khde i Hammerdal n. 16; Anna, f. 25/3 1686; Brita, f. 19/9 1687, d. begr. 9/10 s. å.; Stephanus, f. 12/5 1689, begr. 25/5 s. å.; Margareta, f. 17/5 1690; Petrus, f. 1/6 1691.
Tr.: Epistola gratulatoria ad rev. & præcl. dominum M. Matthiam Steuchium,...

Sivuosumia:
5.2.1682 syntynyt Olof Graan (Eurenius, Jan, http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-...neur&id=I13496) oli naimisissa Anna Nilsintytär Grubbin kanssa. Avioparin pojan, Norbergin pitäjän nimismiehen Moses Grahnin puoliso oli - oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti - Kangasniemellä 4.4.1711 syntynyt Anna Kristina Ithimaeus (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...tk1054/146.htm, vht isonvihan alta Etelä-Savon kautta Ruotsiin paennut ja lopulta Västmanlandin Norbergiin asumaan asettunut lääninrahastonhoitaja Bertil Gabrielinpoika Ithimaeus ja tämän puoliso, Juvan kirkkoherran tytär Sofia Brunnera, Tertti, Aarno. Katkelma Ruotsin Ithimaeusten tarinasta. Genos 47(1976), s. 71-77, Backman Martinsson, Christina. Släkten Ithimaeus i Sverige. Genos 58(1987), s. 150-154, 165-166, http://www.genealogia.fi/genos/58/58_150.htm).

Jan Eurenius luettelee verkkotiedostossaan useita Moses Grahnin Norbergissa syntyneitä lapsia, mutta ei tunne Grahnin suomalaissyntyistä puolisoa.

Petrus Olai Graanin äiti oli 1634 Strängnäsissä syntynyt Anna Steuchia.

Terveisin,

TTarus

02.01.12, 21:11

Tässä sukupuuta lisää. Näyttää siltä, että Thuronius ja Schilling liittävät kaikki Brandtit samaan puuhun. Uusina niminä Agricola ja Forsenius.

TT.

TTarus

03.01.12, 08:20

Edellisessä kaaviokuvasta löytyy Abraham Thuronius, jonka 1. vaimo: Katarina Arenbeck.
Katarinan vanhemmat:
Tukholman Katarinan seurakunnan kirkkoherra ja konsistorinasessori, filosofian maisteri Petrus Dietrici Arenbeckius ja hänen 2. puolisonsa Margareta Hansdotter MEISNER !

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2522

Tämähän liittää Brennerus ja Qvillingstedt-suvut Agricolan kautta samaan "puuhun" kuin Brandtitkin.

Kaaviossa on saman ikäluokan henkilöitä eritasoissa kun ei muuten kuvaan mahtunut. "Ydinporukka" alkaa olla kuitenkin aika hyvin selvillä.
Nyt täytyisi vielä selvittää vielä, kuka on Bengt Persson Qvillingstedt?
Luulen ettei kovin kauaksi Thuroniuksista mene...

TT.

TTarus

03.01.12, 09:10

Johan Thuroniuksen 1. vaimo oli Kristina Juslenius.

Jusleniuksiin liittyy mm. Carlstedt, Roman, Rancken ym.

http://www.x-konsult.se/gen/html/0014/16889.htm

Nyt alkaa tulla ympyrä täyteen!

TT.

TTarus

03.01.12, 13:20

Yksi "mutta" oli vielä;
Miksi Georg Brauer - Brandt oli inspector Jacob Gaveliuksen yhtiössä?

Jacob oli lähempänä kuin arvasinkaan (kts. liite)

Nyt on kasassa tarvittava lähisuku.
Jos katsotaan lähipiirin lapset ja kummit, niin eiköhän sieltä tule vastaan myös Georg Brandt tai Brauer, kumpaa nimeä sitten lienee käyttänytkin..

T. Tarus

Jouni Kaleva

03.01.12, 16:30

Nyt täytyisi vielä selvittää vielä, kuka on Bengt Persson Qvillingstedt?
Luulen ettei kovin kauaksi Thuroniuksista mene...

TT.
Hienoa työtä, rinki pienenee.

Tämä Bengt Persson Q ja erityisesti hänen avioliittojensa lukumäärä ja järjestys ovat (ainakin minulle) epäselvät.

Tämmöinen poiminta minulla Bengtistä on: Arrendator af kronogodsen Kunta, Ragovits och Gurilova i Novasolka, Ingermanland. (Brennerska Släkten, s. 44)

Bengt mainittu kuolleena jo 1689 (ei lähdetietoa). Leskeksi jäi Anna Tuomaantr. Strahlborn, joka vih. seuraavaksi narvalaisen kauppias Jochim Danckwardtin kanssa 6.7.1693 Narvassa. Anna haudattiin 16.6.1695 Narvassa.

Bengtin edeltävä vaimo oli ollut NN Abrahamintr. Jordanus, Narvassa toimineen kirkkoherran tytär. Tämä oli ollut ilm. 1. aviossa Koporjen khra Magnus Höökin kanssa, ja siitä aviosta lapset Brita Magnuksentr. Höök ja toinen tytär, etunimi ei tiedossani.

Bengtin tyttäret Maria s. 1668 ja ja Katarina s. 1671.

Kysymys kuuluu: kuka oli Marian ja Katarinan äiti? Oliko se NN Abrahamintr. Jordanus 2. aviossaan, vai oliko Bengtillä vielä tätä edeltänyt avioliitto?

TTarus

03.01.12, 18:09

Työläs homma voi olla tuo Höök-suvun selvittäminen, enkä tiedä kannattaako ympätä tähän yhteyteen vai pitäisikö avata oma ketjunsa.
Todennäköisesti on niin kuin alunalkaen on oletettu, että Abraham Jordanus olisi savolaisten kaskenpolttajien jälkeläinen Värmlandista. Siihen on ihan loogiset syyt; haluttiin uudelle asuttamisalueelle suomenkielisiä pappeja.
Inkeriin tuli kymmeniätuhansia siirtolaisia Karjalasta (saivat verohelpotuksia ym.) koska alueen saksalaistaminen oli epäonnistunut.
Tutkimukseen on usein liittynyt Korsholman kreivikunnan hopmanni Botvid Höök.
Sukukaavioissa on tavattu Jöns ja Anders Höök, mutta siinä miltei kaikki mitä tiedossa on. Lisäksi Höök-sukuja on ilmeisesti Ruotsissa useita.
Luulen että ainoa keino olisi takertua kahteen edellämainittuun, josko niistä päästäisiin jo selvitettyyn....

Bengt Qvillingstedt voisi olla helpompi:
Isän nimi tiedetään
Bengt oli arrendaattori eli veronvuokraaja
Sukunimi kuulostaa aatelisnimeltä???
Vuokrasi tilaa Otto Wellingk:n perikunnalta?
Tyttärien puolisot ja lähipiiri tunnetaan (kummit olisi syytä käydä läpi)

Lisäksi Bengt Persson näyttäisi olevan melko harvinainen patronyymi!?!
Mahdollisuuksia siis on jos tuuri käy.
Henkilökatoa on kuitenkin melko paljon (varsinkin jos Inkerissä syntynyt).

Kannattaa varmaan keskittyä edelleen lähisukuun niin ehkä jotain löytyy.

TT.

TTarus

04.01.12, 13:33

Ossian

04.01.12, 13:47

Tässä vähän lisäpohtimista.

Arrendaattori Schalinista lähdin liikkeelle, josta von Burghauseneihin.
Luulen, että nyt alkaa Brandtit selvitä, sotilasaatelia ovat ainakin osittain.
Toivottavasti Burghausenit meni oikein!?!

TT.

Hei,

Laitoin tuonne Carpelan 1954:ssä olevat tiedot suvusta Burghausen. (http://www.mesterton.net/burghausen.pdf)
Toivottavasti siitä on Sinulle apua!
_________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

TTarus

04.01.12, 14:09

Kiitos Ossianille materiaalista!

terv; T. Tarus

Bodniemi37

04.01.12, 15:38

Arrendaattori Schalinista lähdin liikkeelle,...

Sven Schalinin ja Ingrid Jungin tyttärellä Sofia Elisabetilla oli ainakin kaksi tytärtä: Sofia Charlotta syntyi Haminassa 1732 (rippikirjatieto) ja Anna Kristina rippikirjan mukaan 27.11.1736 Östra Husbyssä. Kummankaan syntymämerkintää en ole löytänyt.

Sofia Charlotta Wärnschöld avioitui kahdesti: pso 1:o oli Skepptunan ja Lundan kirkkoherra Erik Perinpoika Alm toisessa aviossaan (pari vihittiin 22.3.1757 Tukholmassa (Klara), pso 2:o oli Väddön seurakunnan kappalainen (ja kuninkaallinen hovisaarnaaja), sitten Värmdön kirkkoherra Jakob Erik Hilleström, hänkin toisessa liitossaan.

Hilleström kuoli 15.9.1783. Myös Sofia Elisabet Schalin (s. 1703, syntymäpaikka Viipuri) mainitaan Skepptunan vuosien 1765-1779, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0048651_00067 (http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0048651_00067), Skepptuna kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/SSA/1560/A I/1 (1765-1779), bildid: C0048651_00067, ja Värmdön vuosien 1777-1783 rippikirjassa, Värmdö kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/SSA/1587/A I/5a (1777-1783), bildid: C0048386_00071, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0048386_00071. Hän kuoli Värmdössä 21.6.1785.

Anna Kristina Wärnschöldin puoliso oli kruununnimismies, likvididaatiokomissaari(?) Fredrik Wallberg. Parille syntyi ainakin yksi tytär Anna Sofia 14.8.1761 Drothemin Björsäterissä, Drothems kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/VALA/00062/C/3 (1726-1785), bildid: C0015477_00164, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0015477_00164. Anna Sofia avioitui Drothemissa paperitehtaan kisällin Erland Burmanin kanssa 1.6.1789.

Maria Johanintytär Wärnschöld oli ymmärtääkseni Gustaf Adolf W:n täti. Hänen ja Gustaf Rehbinderin pojan puoliso, paronitar Sofia Juliana Boije af Gännäs asui myös mielestäni jonkin aikaa Sofia Charlotta Wärnschöldin luona Skepptunassa, Skepptuna kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/SSA/1560/A I/1 (1765-1779), bildid: C0048651_00067, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0048651_00067 (http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=C0048651_00067) (kuvaliite).

Tietoni Gustaf Adolf Wärnschöldin ja Sofia Elisabet Schalinin lapsista ja heidän aviopuolisoistaan ovat osittain peräisin eräiden ruotsinmaalaisten sukututkijoiden verkkosivustoilta.

Schalineista ei sitten enempää tämän otsikon alla :).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

TTarus

04.01.12, 15:50

Kiitos Ritvalle lisäinfosta!

terv. T.Tarus

TTarus

06.01.12, 15:03

Tässä alustavasti, miten Gurilovan arrendaattorit liittyvät samoihin sukuihin.

TT.

TTarus

06.01.12, 20:59

Taisi olla tässä tämä Brandt-suku!

Kantaisä: Arvidus Petri Beckius + Ebba Wittsant

Osa pojista lähti papeiksi, osa sotilasuralle.
Melko mahtava suku on ilmeisesti kyseessä, koska pojat kohosivat upseereina melko korkealle, lisäksi osa on aateloitu.
Saattaa olla, että Brandt on siis sotilasnimi!!!
Ruotsin ritarihuoneelta voisi saada varmistusta.

Sukuun liittyy suoraan Forbus, Sacklinius, Jurvelius ym. "pohjoisen" sukuihin.

Ylioppilasmatrikkeleista lisätietoja:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U155

Lisäksi mm. Schaefer-suku, joka selittää Segert Brandtin avioliiton.

Ilmeisesti Gutheim-suku on vaikuttanut Länsi Götanmaalla, eli lähellä Jordanus-sukua.

Luulen, että loput on vain tietojen keräilyä ja tarkastelua, niin eiköhän se Qvillingstedt- sukukin vielä selviä...

Beckius-Gudheim-Brandt-yhteys on kuitenkin syytä tarkastaa, ennen kuin voidaan saada täysi varmuus!

Lähtötiedot täältä:
http://www.geni.com/people/Maria-Elisabet-von-Brandt/6000000009634260497

-------------------
t; Timo Tarus

TTarus

07.01.12, 10:58

Korjaus edelliseen;

Arvidus Petri Beckius oli ihan oikein, mutta vaimonsa oli
Kristina Halvardr. (1575-1650)

Ebba Wittsant oli miniä.

http://www.geni.com/people/Kristina-Halvardsdtr/6000000009367241440

TT.

TTarus

07.01.12, 13:39

Moritz Brauerin eräs kummi oli Andreas Schröder.
Schröder-suku löytyy melko suoraan näistä viimeisimmistä suvuista.
Niin kuin myös aiempi Brandt-suku sekä Bildsten ym. "ruukkisuvut" joista myös DASSAU-sukuun.

TT.

TTarus

08.01.12, 13:23

Aika vakuuttavalta alkaa näyttää, Brenneruksetkin liittyvät sukuun melko suoraan!
Ilmoitelkaa jos ilmenee virheitä..

TT.

TTarus

11.01.12, 17:39

Aiemman netistä saadun tiedon mukaan Brandt olisi ollut Gutheim-sukua, mutta sitä ei ihan suoraan pysty "allekirjoittamaan".
Kyseessä voi kuitenkin olla saman perheen äidin 2. avioliitto, mistä eri sukunimi?!?

Uudemman tiedon mukaan aletaan kuitenkin saada näyttöä siitä, että kyseinen Brandt-suku saattaa ehkä olla lähtöisin Brandenburgista eli siis Lyypekin seudulta niin kuin geenikartan mukaan jo pääteltiinkin.

Eräs Elsa von Brandt oli Maria Eleonora von BRANDENBURGIN hovineito.
Tästä päästään Holstein Gottorp sukuun.
Elsa avioitui Vilhelm Böös DRAKENHIELM:n kanssa.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Drakenhielm

http://de.wikipedia.org/wiki/Maria_Eleonora_von_Brandenburg

Moritz Brauerin kummeja olivat mm.
Maria von Holsten (Holstein?)
Matthev Tibbet? (liittyykö jotenkin Clerck-sukuun?)
Andreas Schröder

Muiden kummien suvut selvitetty aiemmissa kaavioissa.

T. Tarus

TTarus

12.01.12, 18:44

Duvel-suku liittää yhteen Brandtin, Forbuksen ja saksan sukuja.
Kovin niukasti vain on suvusta tietoa tarjolla, joten tarkempaa perhekuntaa en saanut määritellyksi.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Duwall

Sukupolvet on hieman hankala hahmottaa kun vaimo saattoi olla 25 vuotta nuorempi niin ovat kaikki ympätty samaan läjään, mutta netistä löytyy selkeämpiä puita kun nimet on muuten selvillä.

Liittyypä puuhun jo tuttu Swebilius (nob. Adlerberg) sukukin, joten samaa Brandt-sukua on ilmeisesti myös kirkkoherra Johannes Brandt Kalmarista.

TT.

TTarus

15.01.12, 15:18

Alkaa vahvasti näyttää siltä että BRAND ja BRANDT ovat samaa sukua.

t; Timo Tarus

Kimmo Kemppainen

15.01.12, 16:16

Auctor Duvelilla oli kuusi lasta, joista olen tähän mennessä löytänyt viisi. Kuvassasi esiintyvä Maria Duvel on puuttuva kuudes, jos tieto on oikea. Siksi kysyisin, mistä tieto Johan Appelbomin puolisosta on peräisin.
Kimmo Kemppainen

Duvel-suku liittää yhteen Brandtin, Forbuksen ja saksan sukuja.
Kovin niukasti vain on suvusta tietoa tarjolla, joten tarkempaa perhekuntaa en saanut määritellyksi.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Duwall

Sukupolvet on hieman hankala hahmottaa kun vaimo saattoi olla 25 vuotta nuorempi niin ovat kaikki ympätty samaan läjään, mutta netistä löytyy selkeämpiä puita kun nimet on muuten selvillä.

Liittyypä puuhun jo tuttu Swebilius (nob. Adlerberg) sukukin, joten samaa Brandt-sukua on ilmeisesti myös kirkkoherra Johannes Brandt Kalmarista.

TT.

Kimmo Kemppainen

15.01.12, 16:56

Pikainen tarkistus Internetiin antaisi ymmärtää, että Johan Appelbomin vaimo Maria Duwall kuuluisi pikemminkin aateliseen MacDougall-Duwall sukuun kuin kauppias Auctor Duvelin lapsiparveen.

Tähän asti ei ole löytynyt mitään asiakirjaa, jonka perusteella Auctor Duvel olisi sukua MacDougall-Duwall-suvulle.

Kimmo Kemppainen

Auctor Duvelilla oli kuusi lasta, joista olen tähän mennessä löytänyt viisi. Kuvassasi esiintyvä Maria Duvel on puuttuva kuudes, jos tieto on oikea. Siksi kysyisin, mistä tieto Johan Appelbomin puolisosta on peräisin.
Kimmo Kemppainen

TTarus

15.01.12, 17:32

Esitykseni olikin tarkoitettu kaaviokuvassa spekuloinniksi, onko suomessa esiintyneellä Duvel-suvulla mitään yhteyksiä aateliseen MacDougall sukuun.
Tiedossa on, että aatelista Duwall-sukua esiintyy suomenkin maaperällä, aivan kuin alunperin Skotlantilaista Forbus-sukuakin.
Esim. Jacob ja Christer Duvaldt (näin kirjoitettu)tavataan Suomessa, kumpikin parooneja, mikä kertoo, että tulivat Baltiasta tai Venäjältä.
Forbukset liittyvät omiin tutkimuksiini, kuten myös Brandt-suku, joissa kummassakin esiintyy nimi Duwall (ehkä myös Duvel).
Siitä tämä spekulaationi.

t: T. Tarus

TTarus

15.01.12, 17:47

Unohtui lähteeni Appelbomille:

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Appelbom_nr_325

Tutkimukseeni liittyvät suvut mm. Rappe, Duwall, Vellingk ja Wärnschöld.

TT.

TTarus

15.01.12, 19:33

Tässä vahvistusta, että oletukseni taisi olla oikea (FORBUS-DUWALL-REHBINDER):

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1180

TT.

Kimmo Kemppainen

16.01.12, 16:10

En halua mitenkään periaatteellisesti olla vastahankainen, mutta pappissuku Forbuksen ja aatelissuku Forbeksen yhteys taitaa olla erittäin kaukana eikä tarkkaa polveutumista tietääkseni edes tunneta. Kaikenlaisia sukupuita kyllä löytynee Internetistä. Joku Forbes-klaanin asiantuntija voisi ehkä kommentoida tarkemmin.

On tietenkin mielenkiintoinen kysymys, ajattelivatko Forbekset ja Forbukset olevansa keskenään sukulaisia vai eivät.

Kimmo Kemppainen

Tässä vahvistusta, että oletukseni taisi olla oikea (FORBUS-DUWALL-REHBINDER):

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1180

TT.

TTarus

16.01.12, 18:00

Asia on tiedossa, että pappis-suku Forbus ja aatelis-suku Forbes (myös Arvid Forbus) ovat kaksi eri sukua. Tosin pappis-suvun juurista ei täyttä varmuutta.
Viitteellä tarkoitin muita sukuja, kuten Rehbinder, Duwall ja Wellingk.
Ketjun aihehan liittyy henkilöön Georg Brauer / Brandt jonka lähisukua olen pyrkinyt selvittämään.
Aiemmista sukukaavioista käy ilmi, että Rehbinder liittyy Burghauseneihin, jotka puolestaan Thuroniuksiin. Keskeinen henkilö Abraham Thuronius, joista melko suoraan kaikkiin Brandteihin joita niin Turussa, Virossa kuin Saksassakin.
Kun minimoidaan henkilöt, jotka Brandt-sukuun liittyvät niin 3 tärkeintä ovat: Hans Meisner, Mårten Schilling, Johan Waenerus - Thuronius.
Mm. Meisner suvusta päästään Tawast-sukuun josta Hans Forbukseen, joka liittyy suoraan kohdehenkilön lähisukuun.
Toisaalta taas Thuroniukset liittyvät kahta kautta Burghauseneihin.

Yksi uusi huomio on, että Hans Meisner nuorempi avioitui Engel Skytte:n kanssa, josta ei ole tiedossani onko kyseessä Skytte af Sätra.
Eräs Brita Skytte af Sätra avioitui Jacob Duwall:n kanssa.

Edellä mainittu Hans Forbuksen 1. puoliso oli N.N. Duvel

Kun samankaltaisia nimiä esiintyy näinkin lähisuvussa niin se herättää uteliaisuutta, voisivatko olla sukua?

Kun sukuja tarkastelee, niin voi havaita, että samoihin sukuihin on tiuhaan avioiduttu.

"Kysymysmerkkejä" on paljon;
Skytte - Skytte af Sätra, Forbes - Forbus, Duwall - Duvel ym.
Näiden selvittäminen olisi sekin oma lukunsa.

On hyvä, että otetaan kantaa, niin mahdolliset virheet ja epäselvyydet korjataan.

Aiemmista sukukaavioista voi tarkastella, mitä on jo selvinnyt Georg Brandtin lähipiiriin liittyen.

t; T. Tarus

Bodniemi37

17.01.12, 11:13

Esim. Jacob ja Christer Duvaldt (näin kirjoitettu)tavataan Suomessa, kumpikin parooneja, mikä kertoo, että tulivat Baltiasta tai Venäjältä.

Konkretiaa:

Valkealassa (Kymenlaakso) kastettiin

1.5.1707 (HisKi 1.5.1706), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4571126, Cornettens af Åboska tripplerings Cavallerie Regementte Her Petter Willands Catharina Elisabeth (äitien nimet puuttuvat Valkealan varhaisista kastettujen luetteloista, Willandin puoliso oli Henrik Falckin sukuselvityksen mukaan N. N. Jakobintytär Finckenberg).
Kummit: Öfverste Fabian Wrede, Öfverste:n Jacob Duwalt(?)

1.8.1707 Walkela kyrckioherdens H:r Gustaf Nehrmans (äiti Nehrmanin pso 2:o Katarina Johanintytär) Catharina, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4571127,
Kummit: Capitein Claes Bernt Köhler if:n Ahola, Befalningsman Matthias Pose, Munsterskrif:n Niels Pose, ÖfwerstLeut: Baron Jacob Duvalt, Fru Ebba Wrede, Jungf: Baronessan Beata Wrede, H:u Eva Pailinia (Pajalinia;rj) och J:u Anna Nircko

Fru Ebba Wrede oli Jacob Duwallin puoliso, jonka veli Fabian Wrede oli Arto Leinosen löytämän käräjäasiakirjan mukaan kummeista viimeisenä mainitun Anna Nirkon veljentyttären (Arto Leinosen löytämä Annan perukirja varmisti tämänkin sukulaisuusuhteen) eli esiäitini Kristina Charlotta Nirkon holhooja (vht Elimäen kapplainen Carl Nirkko, k. 1731, ja puolisonsa Maria Hedvig Schalin toisessa aviossaan, viimeksi mainitun 1:o oli Elimäen noin 1712 kuollut kappalainen Anders Andersinpoika Kyander). Anna Nirkko itse oli todennäköisesti Gustaf Nehrmanin tytärpuoli, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4023.

Everstiluutnantti Jakob Duwallin isoisästä ja kaimasta minulla on tällaisia paikallishistorioista poimittuja muistiinmerkintöjä:

Syntyi Saksassa noin 1589 (hänen isänsä toimi sittemmin Upsalan läänin Örbyhusin ja Tierpin voutina), lopulta kenraali, sai 24.8.1621 kuningas Kustaa II Aadolfilta läänitykseksi Kymenkartanon (kartanoalueen lisäksi Korkeakosken ja Laajakosken, Eskolan ja Helilän kylät sekä Kaarniemen tilan Vehkalahden hallintopitäjässä ynnä Heinlahden Pyhtäältä. Saman vuoden lopulla tätä määräystä kuitenkin muutettiin siten, että kartanon alaisiksi määrättiin Eskolan, Helilän, Sunilan, Hirvikosken, Vastilan ja Heinlahden kylät...Ilmeisesti jo vuonna 1625 alue palautettiin takaisin kruunun hallintaan...), sai Kustaa II Adolfilta 1.12.1627 lahjoituksena Vehkalahden pitäjän Neuvottoman ja Salmen kylät sekä myöhemmin Kymiin kuuluneet Kaarniemen, Marinkylän, Saksalan ja Ylänummen, omisti vuodesta 1630 lähtien Suur-Ahvenkosken kartanoläänin sekä Vehkalahdelta ja Kymistä pääosan Summan ja Tavastilan taloista.

Terveisin,

TTarus

17.01.12, 13:42

Tulipa arvokasta tietoa taas!

Tämä liittyy suoraan omaan tutkimukseeni.

Duwall menee näin:

Jacob Duwall
+ Brita (Håkansdotter) Skytte af Sätra

POIKA:
Jacob Duwall
+Ebba Wrede af Elimä

Isoisä (kaima Jacob Duwall) omisti osan Tawastilasta

Tästä Brandtteihin:

Hans Hansson
+Anna (Larsdotter)Skytte af Sätra (edellisen täti?)

POIKA:
Sven Hansson SVAN

TYTÄR:
Brita Svensdr. SVAN
Hans CLERCK

Ilmoitelkaa jos virheitä ilmenee...

TT.

TTarus

22.01.12, 17:50

Vaikuttaa siltä, että Georg Brandtin lähipiirin henkilöt olisivat kokolailla selvitetyt.
Valitettavasti vieläkään ei ole saatu itse päähenkilön liikkeistä uutta tietoa.
Kuitenkin muu lähisuku liittyy niin saumattomasti toisiinsa, että eittämättä kyseessä on se ympäristö, missä myös Georg Brandt on liikkunut.

Keskeinen henkilö Abraham Thuronius, joka oli kolmasti avioitunut:

1o Katarina Arensbeck (isoisä Hans Hansson Meisner )
5 lasta (HISKI)

2o Maria Agricola
Marian isän kautta BRENNERUS-sukuun.
Marian setä Sven Agricola, aateloituna LEIJONMARCK
Svenin vaimon lanko Jacob Gavelius (LAGERSTEDT)
Jaakopin tyttären miehen serkku Sara SWEBILIUS jonka 2o puoliso Johan Hansson BRANDT

3o Maria von Brandenburg
Mm. sukuihin; REHBIBDER, WÄRNSCHÖLD, ÖRNECLOU, SCHALIN ym.
(Sven Schalin ja Bengt Qvillingstedt Gurilova-nimisen tilan areendaattoreita Inkerissä)
Örnecloun kautta Amerikkaan Ruotsin ”siirtomaahan” Delawareen
Turussa tupakkapehtoori Segert Brandt

Abraham asui jo ensimmäisen vaimonsa aikana Rymättylässä
Rymättylässä ”Maanpään” kartano, joka kuului aikoinaan Mikael Agricolalle.
Abrahamin setä, Anders (Waenerus) Thuronius oli ilmeisesti hyvin arvostettu henkilö, koska oli lukenut mies, peräti fysiikan professori ja akatemian rehtori.
Abrahamin veljen Petter Thuroniuksen 2. vaimon isäpuoli oli kultaseppä Hans Meijer ja Georg Brandtin pojan Moritz Brauerin kummi.

Brandt-sukua on ehkä kolme sukuhaaraa

1. Arvidus Petri Bechius
Gudheimin kirkkoherra
Pojat korkea-arvoisia upseereja; Halvard ja Erik BRANDT
Yksi pojista Jacob Gutheimb, puoliso Anna Maria Brandt
(pojan kautta sukuun Johan Henrik von Brandt)
Liittyy mm. sukuihin: GEZELIUS, MOLSDORFFER, THORWÖSTE, THORSBERG,
BRENNERUS, SACKLINIUS, FORBUS

2. Joakim Didriksson Brand
Amiraali
Jälkeläisissä korkea-arvoisia sotilaita.
Osa käytti nimeä Brand, jotkut Brandt

Asuinpaikat sijoittuvat lähelle Turkua tai Billnäsin ja Fiskarssin ruukkien läheisyyteen.
Ruukkeihin liittyvät mm. suvut: Bildsten, Thorwöste ja Såger

3. Elsa von Brand
Hov Jungfru hos Maria Eleonora av Brandenburg
puoliso: Vilhelm Böös Drakenhielm
Eittämättä Elsa on samaa sukua kuin edellisetkin, eikä vähiten siksi, että Elsan tytär avioitui
Erik Dahlbergin kanssa, joiden tyttären Dorothea Beata Dahlbergin puoliso Samuel Adlerberg!
Samuelin veli Johan Adlerberg, jonka puoliso Anna Magdalena LAGERSTEDT

Sukukaaviot ovat pitkälti jo tehtävänsä täyttäneet, joten nyt voisi olla paikallaan alkaa kerätä dokumentteja. Tietoa on nyt helpompi hakea kun tietää mistä suunnalta etsitään.

Katarina Arensbeckin lasten kummeista voisi päästä alkuun?!?
Samoin tupakkapehtoori Segert Brandtin kuolinpaikka Pikis eli Piikkiö voisi olla yksi ”reitti”
Paikallishistoriasta ja/tai vanhoista kartoista sekä talonhaltijaluetteloista voisi olla hyötyä.
Myös ylioppilasmatrikkeleista saa miltei kaikki lähteet, mitä olemassa on.

Brand-suvustahan ilmeisesti on selvitystä jo tehtykin, mutta kiinnotaisi tietää, kuinka paljon on ”katkenneita oksia” eli henkilöitä joihin jäljet katoaa?
Suvussa on käytetty niin Brand kuin Brandt nimeäkin (Hiskissä joitakin)
Kimito eli Kemiö, Kisko ja Muurla keskeisiä paikkoja.
Merkityksellistä ruukkien läheisyys. Carl Bildsten kuului Brandt-suvun lähipiiriin, mutta alueella tavataan runsaasti Brand-sukuakin.

Vanhimmat kyseisiin sukuihin liittyvät suvut: Meisner, Schilling, Skytte, Muurla ja Munck af Fulkila.

TT.

Ossian

22.01.12, 18:07

Hei,

Ovatko nuo artikkelit Sinulle tuttuja?

SSV 26(1942)
Impiwaara, Heikki: Antti Thuronius ja hänen sukunsa. (s. 16-78)

SSV 31(1947)
Sumelius, Rafael: Några randanteckningar till släkten Thuronius' genealogi. (s. 121-127)

Niitä ei taida olla digitoituina.
Minulla on tuo ensiksimainittu Vuosikirja 26, mutta en nyt ehdi skannaamaan 62 sivua
_______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

TTarus

22.01.12, 19:09

Kiitos vinkistä!

En ole oikeastaan varsinaista tutkimushommaa vielä tämän tiimoilta tehnyt, joten tuntemattomia ovat minulle mainitsemasi opukset.

t: T. Tarus

TTarus

07.02.12, 18:17

Löytyi eräs mielenkiintoinen seikka aiheeseen liittyen.
Kaksi keskeisintä sukua, jotka Georg Braueriin liittyvät, näyttävät olleen Agricola ja Thuronius niin kuin todettu on.
Krister (Christjernus) Agricolan ja Brita Svensdr. Forseniuksen vävy oli Mattias Halitzius aateloituna EHRENHOFF (1645-1704) jonka 1. puoliso Kristina Agricola. Kristinan sisar Maria Agricola oli avioitunut Abraham Thuroniuksen kanssa.

Ylioppilasmatrikkelissa on seuraava maininta:
Mattias Halitzius;
Ollut tullitarkastaja Filip Mårtensson Åhrapään (ARPPE-sukua) kasvattipoikana Turussa 14 vuoden ajan.

Mielenkiintoista tässä on se, että Filipin veli oli Mårten (Mårtensson) Åhrapää = ARP jonka vaimo Elin SÅGER, jonka 1. puoliso Segert BRANDT.

Matias Haltziuksen poika oli Christian Ehrenhoff (1674-1736) jonka puoliso Anna Christina MEIJER.
Annan isä: Hofmedikus = Hovilääkäri Niclas MEIJER

Tämä saattaa antaa vihjettä Moritz Brauerin kummin Hans Meijerin suvusta.
Hans oli Abraham Thuroniuksen veljen Petterin vaimon isäpuoli, joten todennäköisesti sama Meijer-suku on kyseessä...

TT.

TTarus

10.02.12, 18:47

Keräilin muutamia huomioita Brauer-tutkimukseen:

Espoon Bodomin kartanon omistajista mainittakoon Daniel (Sigrifdsson)Thorsberg
(Rahastonhoitaja 1674-1682) jonka puoliso Maria Magdalena Thorwöste
Danielin anoppi oli Elin Såger, jonka veljen Johan Sågerin vävy oli tupakkainspehtori Segert Brandt. Segertin vaimon 2. puolison Mårten Arpen veli siis Filip Arp (kts. edellinen viesti) jonka kasvattipoika Mattias Halitzius, jonka 1. puoliso Kristina Agricola.
Seuraava omistaja oli Danielin vävy Sven Brenner, jonka veli Carl Brennerus, jonka vaimon isäpuoli oli Bengt Persson Qvillingstedt.
Sven ja Carl Brenneruksen tädin Brita Forseniuksen mies oli Christiern Agricola, jonka veli Sven Agricola (Leijonmarck).
Sven Agricolan vaimon sisaren mies oli Tukholmalainen tekstiilitehtailija Jacob Gavelius aat. Lagerstedt, jonka yhtiön työnjohtaja oli Georg Brauer, jonka vaimo Catarina Elisabeth Qvillingstedt.
Sven oli Espoon kirkkoherra ja hänen seuraajakseen valittiin Johan Molsdorffer.
Molsdorfferin vaimo oli Hebla Thorwöste, jonka sukua mm. Såger ja Rancken ym.
Molsdorffer oli myös Juvan ruukin saarnaaja, jonka omistaja appensa ruukinpatruuna Johan Thorwöste.

Johan Molsdorfferin lanko oli Johannes Thorwöste, jonka vaimo Brita Wetter ja appi meritullitarkastaja ja häikäilemätön liikemies Petter Wetter, joka mm. ”putsasi” köyhtyneiltä Jägerhorn ja Blåfieldien aatelissuvuilta kartanot pois (Herttoniemen kartano). Petteristä ja pojastaan Abrahamista löytyy netistäkin juttua. Eli Wetterit liittyvät sukuun siis myös Daniel Thorsbergin kautta jonka vaimo Thorwöstejä. Abraham Wetter joka J. Thorwösten lanko, sai tuomion salakuljetuksesta ja joutui ns. ”kujanjuoksuun” ja ruoskittavaksi. Kun hengissä siitä selvisi niin sai vielä lisäksi muutaman vuoden kuritushuonetta. Mitä ilmeisimmin aatelisherrat maksoivat Wettereille ”kalavelat korkoineen”.

Moritz Brauerin eräs kummi oli Helena Dassau, jonka perheestä ei toistaiseksi ole tietoa.
Yleensäkin Dassau-suvusta näyttää olevan melko vähän tietoa tarjolla.
Sellaisen huomion kuitenkin tein, että Johan Hermansson Dassau näyttäisi olleen naimisissa Maria Bertilsdotter von Borgenin kanssa. Marian veli oli erään ruotsalaisen sivun mukaan Clas von Borgen. Kapteeni, joka palveli Pohjanmaan (Österbotten) rykmentissä.
Claesin vävy oli Christoffer Conrad Bildsten, jonka setä Carl Bildsten.
Carl Bildsten oli ruukinpatruunoita niin kuin Thorwöstit ja Sågeritkin. Bildstenin eräs vävy oli Otto Floor, jonka 2. puoliso Elisabet Henriksdotter Brandt, josta sitten Wanaeus, Prytz, Schilling jne.

Carl Bildstenin toisen tyttären Katarinan, joka oli naimisissa Arvid Carlstedt vanhemman kanssa, poika Jonas Carlstedt avioitui Kristina Jusleniuksen kanssa.
Jonaksen veljen Arvid Carlstedt nuoremman poika oli Otto Carlstedt, jonka vaimo Kristina Sofia Dassau. Kristinan isä Christoffer Conrad Dassau.

TT.

Benedictus

10.02.12, 19:07

Tuohon Carl Bilstenin liittäisin oheiset tiedot, joiden valossa näyttäisi, että Bilstenillä oli myös tytär Kirstin.

Ewert Fuchtingista. Oli Piikkiön kihlakunnan voutina 1665-72 ja Turun vero- ja muonavarainhoitaja 1673-82. Haudattu Turun tuomiokirkkoon 25.5.1682. Ensimmäinen vaimo oli Kirstin, joka haudattu Tuomiokirkkoon 7.5.1676 ja toinen vaimo 1677 Karin Cramer.

Ewert Fychtingin ensimmäinen vaimo Kirstin haudataan 7.5.1676 Turun tuomiokirkkoon "under stoora trappan under kyrkiodörren".

Yksi mielenkiintoinen sivuhaara. Ewert Fychting haudattiin Billsteenin hautaan eli Pinjaisten ja Fagerviikin ruukinpatruunan Carl Bilsteenin.

Billstenin tyttär Katarina näyttää olleen naimisissa Uudenmaan ja Hämeenläänin veromestarin Arvid Carlstedtin kanssa. Olikohan Ewertin ensimmäinen vaimo Kirstin myös Billstenin tytär?
http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm
Ylläolevan mukaan nimi Karl voisi hyvinkin tulla Bilsten suvulta.

Ajallisesti Karlin äiti ei voi Cramer vaan edeltäjä Kirstin.

1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja Katarina Cramer tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697. Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).

TTarus

10.02.12, 20:00

Meneepä mielenkiintoiseksi!

Karl Feuchtingin puoliso on näemmä Anna Katarina Brand (ei t-kirjainta)

http://www.geni.com/family-tree/index/6000000007523901810

Bodniemi37

10.02.12, 20:47

Moritz Brauerin eräs kummi oli Helena Dassau, jonka perheestä ei toistaiseksi ole tietoa.
Yleensäkin Dassau-suvusta näyttää olevan melko vähän tietoa tarjolla.
Sellaisen huomion kuitenkin tein, että Johan Hermansson Dassau näyttäisi olleen naimisissa Maria Bertilsdotter von Borgenin kanssa. Marian veli oli erään ruotsalaisen sivun mukaan Clas von Borgen. Kapteeni, joka palveli Pohjanmaan (Österbotten) rykmentissä.
Claesin vävy oli Christoffer Conrad Bildsten, jonka setä Carl Bildsten.
Carl Bildsten oli ruukinpatruunoita niin kuin Thorwöstit ja Sågeritkin. Bildstenin eräs vävy oli Otto Floor, jonka 2. puoliso Elisabet Henriksdotter Brandt, josta sitten Wanaeus, Prytz, Schilling jne.

Carl Bildstenin toisen tyttären Katarinan, joka oli naimisissa Arvid Carlstedt vanhemman kanssa, poika Jonas Carlstedt avioitui Kristina Jusleniuksen kanssa.
Jonaksen veljen Arvid Carlstedt nuoremman poika oli Otto Carlstedt, jonka vaimo Kristina Sofia Dassau. Kristinan isä Christoffer Conrad Dassau.

Olet varmaankin huomannut, että Leif Rondal eli nimim. rauken46 on kirjoittanut tälle foorumille useita sekä Viipurin että Ruotsin Dassau-sukua koskevia viestejä. Yhdestä hänen aloittamastaan viestiketjusta ilmenee, että Maria von Borgenin isä oli porvoolainen Bertil Borg, vrt. viestit

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=23416&postcount=1
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=23418&postcount=1
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=23423&postcount=1
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=31691&postcount=1

Leif R. on kirjoitellut Dassau-suvusta myös Anbytarforumilla.

Terveisin,

Kivipää

10.02.12, 20:50

Liittyykö tähän sukusikermään jollain tavalla myös Mouhijärven Selkeen ja Kangasalan Liuksialan vouti Christoffer Henriksson Platzman?

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688

_________________
Matti Pesola

TTarus

10.02.12, 21:11

Kiitos Ritvalle linkeistä!

Sukufoorumista tietoni Dassausta löysin, nyt tulivat selkeästi yhdessä nipussa.
Leif Rondalia olen seurannut ja häneen luotan.
Ilmeisesti aika varakkaita porvareita ovat Dassaut olleet kun aatelisten kanssa on oltu tekemisissä. Päätoimiala kaivostoimintaa, virkamiehiä...?
Edelliseen viestiin liittyen, liittyvät jotenkin Grubb-sukuun, mutta en tiedä vielä liittyykö mitenkään omiin tutkimuksiini...

TT.

Kivipää

10.02.12, 21:59

Näytti siinä Platzmanin viittausteksteissä olevan mainittu myös Petrus Jacobi Wanaeus Oriveden käräjillä v. 1667. Tuossa Yrjö Kotivuoren tekstissä Platzmanin isäehdokas on Liuksialan vouti Henrik Claesson, joka taisi paremminkin liittyä Brandt-sukuun.
______________
Matti Pesola

TTarus

10.02.12, 22:30

Petrus Jacobi Wanaeus on "vanhan polven" miehiä (1500-luvulla syntynyt) mutta niin kuin todettu on niin näissäkin suvuissa menee 3-4 polvea päällekkäin ja välillä onkin vaikea hahmottaa, mistä kaikki sukulaisuussuhteet juontaa (sisaria ja serkkuja puolisoineen paljon).
Kun mainitaan kaksi "perhekuntaan" kuuluvaa nimeä niin ei ole mitenkään mahdottomuus etteikö Henrik Klasson voisi olla Wanaeus-Prytz perheeseen kuuluva Henrik Klasson Brandt (poika: Klas Henriksson Brandt). Jostain pitäisi kuitenkin saada varmistettua.
Rippikirjat olivat "lapsenkengissä" vielä 1600-luvulla, mutta omaisuus, veronkanto ja perinnöt olivat vakuuttavia jo silloinkin!
Hienoa, että on tarkkaavaisia osallistujia, siten tämäkin arvoitus lopulta ratkeaa...
Brauer vai Brandt?

terv. T. Tarus

Benedictus

11.02.12, 10:29

Platzmanin perhe on vaikuttanut vahvasti Ylä-Satakunnan alueella.
kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti Henrik Claesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).
Pson seur. aviomies: Karkun kappalainen Jakob Willius 2790 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2790) (yo 1679, † 1700).
Sukulainen(?): kamarikollegion notaari Henrik Platzman U180 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U180) († 1665).

Yllä olevan Ckristofferin 1. vaimo oli Margareta Eriksdotter, jonka alkuperää emme ole pystyneet selvittämään.
Hänen ensimmäinen miehensä on ollut Mårten Winter, koska poikansa käräjöi sisarpuoliensa kanssa Anna Grubbin kanssa perinnöistä.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 283v (Fureren Erich Mårtenson Wintter på sin och sine Syskons wägnar, tillika med Christopher Platzman den Yngre, på sin och sin Broders Berndt och Systers wägnar, tiltalte Capellanen Wällärde H:r Jacob Willium, angående deras mödernes Arf efter Sahl: hustru Margeta Erichzdotter ... Befal:n Sahl: Christopher Platzman, intet då han inträdde utj senare gifte medh hustru Anna Grubb Erich Winters medh hans Syskons Möderne afwittrat, eij heller hans halfbroders Christopher Platzmans och hans Syskons arf)

Kiinnostava seikka, vaikka ei aivan varmistettu, on se, että Sauvon Kirkonkylässä omisti kapteeni Mårten Winter ratsutiloja, oliko hän Margaretan puoliso, ei ole selvinnyt.

Tässä on kaksi kiinnostavuutta.

1. Mårten Winterin naapuri oli Ewert Feuhting.

2. Mårten Winter omisti myös Marttilassa tiloja, sekä toimi siellä luutnantti Sigfrid Bengtssonin lasten omaisuuksien hoitajana. Naittaen lopulta poikansa Henrikin Sigfridin tyttärelle, joille siirtyi Yrjäntilän ratsutila.
-huomattavaa, että Sigfrid Begtssonin pesänselvittäjänä toimi sittemmin Taivassalon khr Claes Brennerus, noiden Helsingin seudun Brennerusten setä.
-huomattavaa, että Sigfrid Bengtssonin pesää selvitti ja hoiti myös Petter Såger.
Tilojen omistusten perusteella olen arvellut, että Sigfrid Bengtssonin puoliso olisi voinut olla Walborg Innamaan tyttären Britan tytär. Ei ole varmistettu seikka.

TTarus

11.02.12, 10:30

Henrik Klasson Brandt:n ammatti Ombudsman
Mitähän viranomaista tässä yhteydessä tarkoittaa?
Onko mahd. lakimies?

http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II183.html

TT.

TTarus

11.02.12, 10:51

Bodniemi37

11.02.12, 11:39

Kertauksena liittyen Benedictuksen viestiin liittyen:

Mårten Winter nuoremman sisar oli Brita Winter joka oli kahdesti aviossa

puolisot Mattias Halitzius (Ehrenhoff) ja Hans Falck

Matiashan oli Filip Åhrapään (ARP) ottopoika 14 vuoden ajan (kts. aiemmat)!

TT.

Käkisalmen läänin lainlukijana (1676-80), Karjalan laamannikunnan varalaamannina (1687-91), ja lopulta Pien-Savon tuomiokunnan tuomarina (1691, erotettu 1695) toimineen Matias Halitziuksen, aateloituna Ehrenhoff, toinen ja kolmas puoliso olivat syntyperältään viipurilaisia, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1725.

Länsi-Suomessa eli ymmärtääkseni samanaikaisesti toinen Winter-suku, josta en tiedä juuri mitään. Bergholmin Sukukirjassa on lisäksi selvitys Tartosta lähtöisin olleen, mutta Örebrossa syntyneen turkulaisen kirjanpainajan Johan Winterin suvusta. Viimeksi mainitun Ertwin-pojan jotkut jälkeläiset kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin.

Terveisin,

TTarus

11.02.12, 13:30

Kartanosta hieman tietoa:

Liuksialan kartano oli vuodesta 1556 Kustaa Vaasan karjakartanoita.
1577 se annettiin Eerik XIV:n leskelle Kaarina Maununtyttärelle.
Myöhempi omistaja edellisen tytär Sigrid Vaasa, sitten poikansa Åke Tott kuningas Kustaa II Adolfin "lumiaura".

Mielenkiintoista tässä on, että Kustaa II Adolfin puoliso oli Maria Eleonora von Brandenburg, jonka hovineito oli Elsa von Brandt

TT.

TTarus

12.02.12, 12:38

Pistän tähän perään vielä yhden kuvan, miten Vilhelm Böös Drakenhielmin 2. vaimon kautta päästään taas "tuttuihin" sukuihin.
Tätä kun vertaa aikaisempaan kaavioon, joka liittyi Dassau-sukuun niin aika vakuuttavalta alkaa näyttää.
Herää vain kysymys, onko ruukinpatruuna / apteekkari Georg Brandt haettu henkilö?
Onko pakolaisaikana tapahtunut jotain sekaannusta kirjaamisessa?

TT.

TTarus

12.02.12, 20:32

Liuksialan kartanonherraksi Claes Tottin jälkeen tuli Lorentz Creutz (1615-76).
Lorentz oli amiraali, joka harjoitti kaivosteollisuutta.
Puoliso Elsa Jacobsdotter Duwallin veljenpoika oli Jacob Duwall, jonka puoliso Ebba Gustava Wrede (kts. aiemmat).
Jacob Duwalin sisar oli Elsa Duwall, jonka puoliso Henrik Stålhandske
Henrikin sisaren tytär oli Maria Ekelöf, jonka puoliso Alexander Bäck i Finland.
Heidän poikansa Karl Bäck i Finland oli avioitunut Abraham Thuroniuksen tyttären Margareta Thuroniuksen kanssa
(Abrahamin veljen Petterin vaimon isäpuoli Moritz Brauerin kummi Hans Meijer).
Abrahamin äiti Kristina Henriksdotter Juslenius.
Jusleniuksista Billsten, Carlstedt, Dassau ym.

Amiraali Creutzin poika Lorentz Creutz nuorempi (1646-1698) oli mm.
-vuorikollegion asessori 1666
-vuorikollegion varapresidentti 1680- josta erosi 1686
-Turun- ja porinläänin maaherra 1682
-Suomen vuorilaitoksen johtaja

Naapuriseurakuntien kirkkoherroista voisi mainita:

Kangasala:
Johannes Henrici Agricola (n. 1610-1617)
Johannes Thuroni Waenerus, myöh. Thuronius (1674-1701)
poika:
Abraham Johannis Thuronius (1701-14) (setä: Anders Thuronius + Sara Meiner)

Lempäälä:
Martinus Jacobi Lignipæus (1650-70)

Orivesi:
Karl Henrikinpoika (Carolus Henrici) Agricola (1616-18)
Per (Pietari) Jaakonpoika (Petrus Jacobi) Wanaeus (1618-43)
Josef (Jooseppi) Pietarinpoika (Josephus Petri) Gummerus (1643-64)
Jakob (Jacobus Bertolli) Lignipaeus (1665-67)
Johan (Johannes Petri) Wanaeus (1669-78)

TT.

Kivipää

12.02.12, 22:05

Valtaneuvos Lorentz Creutzin tytär avioitui Berndt Mellinin kanssa. Kristoffer Platzman oli heidän kartanonvoutinaan Mouhijärvellä ja sitten Creutzien Liuksialassa.
________________
Matti Pesola

TTarus

12.02.12, 23:04

Tässä hieman juttua Plazmanista.
Samassa jutussa mainitaan nimismies Karl Hacks, jonka appivanhemmat:
Påhl Boga ja Kristina Johansdotter Thuronius!

http://www.kankaanpaa.fi/ala-honkajoki/Liisa.htm

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1941

TT.

Bodniemi37

12.02.12, 23:14

Aihetta huterasti sivuten: KA:n digitaaliarkistoon on viime aikoina skannattu iso joukko Narvan raastuvan- ja kämnerinoikeuden sekä Nevanlinnan raastuvanoikeuden pöytäkirjoja. Viimeksi mainitut pöytäkirjat paljastavat, että Nevanlinnan kaupunginvälskärinä toimi 1690-luvulla Tobias Brandt. Muita Brandteja ei tähän mennessä tutkailemissani henkilö- ja asiahakemistoissa mainita.

Terveisin,

Bodniemi37

12.02.12, 23:19

Onko pakolaisaikana tapahtunut jotain sekaannusta kirjaamisessa?

Suosittelen Alf Brennerin artikkelin Flyktingslistornas tillförlitlighet, Genos 18(1947), s. 14-15, http://www.genealogia.fi/genos/18/18_14.htm, lukemista.

Terveisin,

TTarus

13.02.12, 15:05

Kieltämättä sekavaahan tämä on kun nyt on jo Tukholmasta 3 paria joissa miehen nimi Georg Brandt ja vaimo Catharina.

1. Viestin alussa ollut Jurgen Brandt joka kuoli jo 1680-luvulla
Vaimo Catarina

2. Georg Brandt (1647-1714) joka kahdesti avioitunut
1) Catharina Ysing
Katarinan täti (?) Christina Ysing, jonka puoliso Per Wester
(Suomen Korsholmassa eräs pariskunta häradskrifvare Jacob Wester + Karin Brandt)
2) Elisabeth Brinck (Elisabetillä 4 puolisoa?)

3. Georg Brandt + Catharina Qvillingstedt

Vaihtoehdot 2 ja 3 sopivat kuvaan erinomaisesti, mutta lapsien perusteella eri pariskuntia???
Sukunimi Qvillingstedt kuulostaa aateliselta, mutta muuta tietoa ei suvusta ole ilmaantunut.
Ainoa Höök-suku, jota tutkimuksissa esiintyy, liittyy Meijer, Hack, Boge sukuihin.

Löysin hyvän "stoorin" Carl Billstenistä, josta paljastuu, että hän ja Petter Thorwöste eivät olleet kilpailevia patruunoita vaan yhtiökumppaneita!
Tämä saattaa sukulaissuhteet uuteen valoon.
Hans Floor oli Billstenin vävy. Hanssin 2. puoliso Elisabet Brandt
Daniel Thorsberg oli puolestaan Thorwösten vävy.
(Danielin vävy aiemmin mainittu Sven Brenner jonka veli Carl Brennerus, jonka vaimon sisarpuolet Maria ja Catharina Qvillingstedt)
Danielin anopin veli Johan Såger, jonka vävy Segert Brandt.

Tässä Billnäsin ruukin historiaa:

https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:ijiF2g7CkHcJ:www.billnas.fi/pdf/Billnas_historia.pdf+Carl+Billsten-oman+aikansa+monialayritt%C3%A4j%C3%A4&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjnyE6rGq3IQqh1Ae0Fx5Dmvkw-9ZNbhkwwPPz8Fqr4MXnhlEEyn-FGWOhvW9sl9Xr-IVMpZ24aQnOazEr_bnOmmjGvMP70ZMBFenuiTy4QtS6kE6JBcU um7rK_Kyt52cPijYI4&sig=AHIEtbSRwa5h49Yy0253IBB6rjHLzjuZsw

TT.

Bodniemi37

13.02.12, 17:17

Sukunimi Qvillingstedt kuulostaa aateliselta, mutta muuta tietoa ei suvusta ole ilmaantunut.

Kvillingen (kirjoitettiin muinoin myös Qvillinge) pitäjä sijaitsee Itä-Göötanmaalla, missä oli ymmärtääkseni lukusia kartanoita. Vuokraajaksi Inkerinmaalle muuttanut Bengt Qvillingstedt saattaisi olla kotoisin sellaisesta ympäristöstä? Ehkä hän oli jonkun tilanhoitajan poika, jollaiseksi epäilen Sven Schaliniakin, jolla velkaantumista sivuavista käräjäjutuista päätellen ei arrendaattoriksi ryhtyessään ollut alkupääomia, vaan hän joutui rahoittamaan toimintansa velkarahalla. Yksi hänen velkojistaan 1690-luvulla oli ruukinpatruuna Johan Thorwöste, mutta tästä asiasta myöhemmin ehkä enemmän oikean otsikon alla.

Terveisin,

TTarus

13.02.12, 18:47

Qvillingen pitäjää mietin minäkin aiemmin, liittyneekö sukuun..

Mielenkiintoinen tieto, että Johan Thorwöst on rahoittanut Schalinia.
Ilmeisesti kyseessä on Johan Thorwöst vanhempi, jonka vaimo Helena Rosendal. Helenan sisar Maria Rosendal oli naimisissa Erik Tawastin kanssa, josta suoraan sukuihin Meisner, Schilling, Thuronius ym.
Daniel Thorsbergin vaimo Johan Thorwösten sisar.
Johan Thorwösten poika myös Johan Thorwöst nuoremman 1. puoliso oli Brita Wetter, jonka isä "häikäilemätön" liikemies Petter Wetter (kts. aiempi)

Thorwöst vanhempi ja nuorempi kumpikin isännöivät Lohjan Ojamon kartanoa. Seuraava omistaja Gabriel Tammelin

Sellaisen huomasin, että aiemmin mainittu nimismies Karl Hacksin poika Johan Hacksin apen isä oli Simon Tålpo, jonka vaimo Sara Lietzen (1o Gudmund Höök).
Saran sisar Hedvig Lietzen, jonka puoliso Johan Gezelius.
Gezeliuksen poika myös Johannes, jonka vaimon äiti Helena Swebilius Adlerberg

TT.

TTarus

13.02.12, 19:22

Vielä edelliseen:

Sofia Katarina Rosendal, jonka anoppi Margareta Mårtensdotter Tålpo.

Simon Tålpo oli 1690 palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherra.
Segert Brandt kuoli Piikkiössä.
Segertin appi Johan Såger, jonka lanko Petter Thorwöste.

TT.

TTarus

13.02.12, 19:38

Vielä ei tiedä, oliko Segert Brandt itse mukana Amerikan matkalla, mutta laitan silti hieman tarinaa Delawaren Siirtokunnan vaiheista:

HISTORIALLINEN KIRJASTO
VIII
J.E.Salomaa
K.J.Gummerus 1937

POHJOIS-AMERIKAN YHDYSVALTAIN HISTORIA

s.28-
…Sillä tavalla Appalachien vuoriston itä-puolella oleva Atlantin rannikko- Mainesta Carolinaan- oli joutunut englantilaisten siirtokuntien haltuun, lukuun ottamatta Uutta Hollantia, joka vielä oli hollantilaisten hallussa, sekä osia Delawaresta, jonne oli asettunut hollantilaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia.
Näin suomalaisillakin on ensimmäisten Amerikan siirtokuntien asuttamisessa osuutensa, joka valaisee siirtokuntien ensimmäisiä vaiheita yleensäkin. Siirtokunta-asian varsinaisena alkuunpanijana Ruotsi-Suomessa voidaan pitää hollantilaista kauppayhtiöiden järjestäjää Willem Usselinxiä, joka v.1624 teki kuningas Kustaa II Adolfille esityksen siirtokunnan perustamisesta Amerikkaan.
Kustaa II Adolfin puoliso Maria Eleonora von Brandenburg, jonka hovineito Elsa von Brandt
Kolmekymmenvuotinen sota esti kuitenkin suunnitelman toteutumisen. Mutta v.1637 Uuden Hollanin siirtokunnan entinen kuvernööri Peter Minuit teki uuden esityksen ruotsalais-hollantilaisen siirtokunnan perustamisesta Delaware-joen rannikolle, joka ei silloin vielä varsinaisesti kuulunut millekään Euroopan valtakunnalle. Ruotsissa innostuttiinkin asiaan ja perustettiin hollantilaisten rahamiesten avulla kauppayhtiö, joka varusti kaksi laivaa tarvittavilla aseilla, muonavaroilla ja miehistöllä.
Petter Thorwöste syntyi Hollannissa noin 1600
Petterin puoliso oli Elin Såger, jonka veljentytär oli samoin Elin (Helena) Såger, jonka
1. puoliso: Segert (Henriksson?) BRANDT
Tobaksinspektoren vid Amerikanska kompaniet i Åbo

Näin varustettu ensimmäinen retkikunta lähti Ruotsista saman vuoden syksyllä ja saapui erittäin vaikean merimatkan jälkeen keväällä v.1638 Delaware-joelle, nykyisen Wilmingtonin kaupungin seudulle. Retkikunta osti kuudelta intiaanipäälliköltä siirtolaa varten tarvittavan maa-alueen, noin sata englannin peninkulmaa pitkän ja viisikymmentä engl. peninkulmaa leveän kaistaleen Delaware-joen länsirannalta. Siirtokunnan turvaksi rakennettiin puinen linnoitus, joka sai nimekseen Kristiinan linna.
Uutta siirtokuntaa varten alettiin Ruotsi-Suomesta pian kerätä toista retkikuntaa raivaamaan viljelykselle Delawaren hedelmälliseksi kiitettyä maata. Mutta ruotsalaiset eivät olleet halukkaita muuttamaan uudisasukkaiksi tuntemattoman Amerikan erämaihin. Suurilla lupauksillakaan ei toisen retkikunnan mukaan saatu varsinaisia siirtolaisia, vaan ainoastaan siirtokunnassa tarvittavia virkailijoita, turkisten ostajia ja sotilaita. Hollantilaiset osakkeenomistajat luopuivat v. 1640 kauppayhtiöstä. Mutta kohtaamistaan vaikeuksista huolimatta Ruotsin hallitus alkoi nyt sitä varoillaan ja tarmokkaalla toiminnallaan tukea ja huolehtia siirtokunnan menestymisestä.
Kauppayhtiön johtajaksi valittiin suomalainen amiraali Klaus Fleming ja sen jäseneksi mm. Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe.
Kun ruotsalaisia oli turhaan koetettu houkutella muuttamaan uuteen maahan, kääntyi Ruotsin hallituksen huomio Vermlannin suomalaisiin, joita alettiin osittain kehotuksin, osittain pakkokeinoin toimittaa uudisasukkaiksi Amerikkaan. Siirtokunnanssa käynyt luutnantti Mauno Kling kierteli hallituksen toimesta Vermlannissa kehoittelemassa suomalaisia siirtymään Delawareen, jossa he saisivat vapaasti harjoittaa kaskenpolttoa, kalastusta ja metsästystä. Mutta suomalaiset eivät sen paremmin kuin ruotsalaisetkaan halunneet siirtyä villien intiaanien maahan. Vain neljätoista suomalaista Kling sai lähtemään vapaaehtoisesti Amerikkaan. Silloin hallitus käski ilman muuta ottaa suomalaisia kiinni, tuoda heidät vangittuina Karlstadin linnoitukseen ja siellä panna siirtolaislaivaan. Siten saatiin kokoon vajaaseen sataan henkeen nouseva suomalainen siirtolaisjoukko, joka ruotsista lähetetyn kolmannen retkikunnan mukana saapui Amerikkaan keväällä v. 1641 ja perusti Delawaren rannalle Finland-nimisen siirtolan. Kaikissa myöhemmissäkin retkikunnissa, joita Ruotsista lähetettiin siirtokuntaan, oli mukana suomalaisia, milloin kymmen-, milloin satalukuisina joukkoina. V. 1653 lähti Amerikkaan kolmattasataa suomalaista samalla laivalla, vaikka matkan vaivat ja taudit supistivat joukon puoleen, ennen kuin se oli perillä.
Ruotsista lähetetyssä viimeisessä siirtolaislaivassa näyttää olleen 92 suomalaista. Vielä Delawaren siirtokunnan jouduttua v. 1655 Hollannin valtaan saapui sinne seuraavinakin vuosina hollantilaisilla laivoilla suomalaisia siirtolaisia, usein vankilasta vapautettuja tai joistakin rikoksista tuomittuja.
Kun Delawaren siirtokunta v. 1664 joutui Englannin haltuun ja siirtolaisuus Pohjoismaista toistaiseksi kokonaan katkesi, nousi suomalaisten siirtolaisten luku Delawaressa lähes puoleen tuhanteen, joista suuri osa oli tullut Vermlannin metsistä, mutta osa myös Suomesta.
Suomalaisia uudisasukkaita tavataan monissa siirtokunnan luottamustoimissa: rauhantuomareina, lautakunnan jäseninä, veronkantajina, maanteiden teettäjinä ja tarkastajina (=inspector).

Muista:
Abrahamus Andreasson Vermelandus JORDANUS
s. 1605 Värmland Sweden
Kaprion pappi 1638-48
tytär:
N.N. Abrahamsdotter JORDAN
1o Måns (Magnus) HÖÖK
2o Bengt Persson QVILLINGSTEDT

TT.

Bodniemi37

13.02.12, 20:22

Qvillingen pitäjää mietin minäkin aiemmin, liittyneekö sukuun..

Mielenkiintoinen tieto, että Johan Thorwöst on rahoittanut Schalinia.
Ilmeisesti kyseessä on Johan Thorwöst vanhempi, jonka vaimo Helena Rosendal.

Johan Thorwöstellä oli kaivostoimintaa myös Viipurin suunnalla, vrt. vaikkapa Helge von Knorringin artikkeli http://www.sukututkimusseura.fi/genos/46/46_70.htm.

Anna Petterintytär Thorwöste liittyy veljeään läheisemmin omiin tutkimuksiimme. Hänen tyttärensä Kristina Serlachian puoliso oli Elimäen kappalainen Isak Isakinpoika Nirkko, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2615, jota pidän esisetänäni.

Mikä muuten estää selaamasta Kvillingen varhaisia kirkonkirjoja tai henkikirjoja? Esim. varhaisimmat Riksarkivetin SVAR-yksikön skannaamat kastettujen luettelot ovat peräisin vuosilta 1667-1699, varhaisin manttaaliluettelo vuodelta 1642, http://www.svar.ra.se/.

Terveisin,

TTarus

13.02.12, 20:47

Svarin dokumenteista saattaisi hyvinkin päästä kiinni!

Tässä lisää aiheeseen liittyvää:
Mårten Tålpo onkin toisin LOSKÖLD

Ojamon kartanonherran Gabriel Tammelinin vaimo oli Anna Kristina (Mårtensdr.) LOSKÖLD

(Huom. Mårtenin poika Erik Losköld + Christina Gezelia!)

Löytyi arkistoyksiköstä mielenkiintoinen paperi, jossa mainitaan Mårten Losköld, Lorentz Creutz (Liuksialan kartanon herra!) ja Otto Wellingk

http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=0657847B3A38889D86E658FE2 BF7CD80?kuvailuTaso=AY&avain=2139881.KA

TT.

TTarus

14.02.12, 16:21

Sopivasti jatkoksi tämmöinen:

Aiemmin jo kiinnitin huomiota, että ainakin Simon Tålpon suku liittyy aikaisempiin tutkimuksiin.
Siitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tietoa mitä sukua nyt esiin tullut Mårten Tolpo ja Simon Tolpo ovat keskenään, ilmeisesti aika vaikutusvaltainen suku on silti kyseessä.

Tässä lisää sukulaisuuksia:

Sveno Torchilli + Kerstin Munck

Heillä lapsia mm.

1. Johan Forsenius
p. Anna Johansdr. Bryggert (vrt. Erik Rosendal + Margareta Johansdotter Bryggert)
poika:
Forsenius, Eric. Johannis Nyl.
Lagus XLV 1684-85.
Kirjoitti runon maisterinvihkiäisiin 1691.
Äyräpään, Rannan ja Jääsken tuomiokuntain tuomari.
Kuollut 1708/9. –
Puoliso:
Elsa Losköld, Sääksmäen kihlakunnan tuomarin Mårten Losköld (Tolpon) ja Kristiina Eriksdotter Rosendalin tytär (vrt. Johan Thorwöste + Helena Eriksdotter Rosendal).
Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden I (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XVI, s. 58); Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 78.

2. Elisabet Forsenius
p. Mårten Brennerus

3. Brita Forsenius
p. Krister Agricola (vävy: Abraham Thuronius)

Poika: Sven Agricola
p. 1 Magdalena Adlersköld

Magdalenan sisar Maria Adlersköld, jonka puoliso Jacob (Gavelius) Lagerstedt (vanhempi)
Heidän poikansa:
Jacob Lagerstedt (nuorempi), jonka vaimo Catharina Maria Tollstadia

Catarinan äiti Elsa Catharina Soop, jonka eno Lorentz Creutz nuorempi, jonka
isä amiraali Lorentz Creutz vanhempi Kangasalan Liuksialan isäntä!

Orivesi, Kangasala ja Lempäälä olivat naapuriseurakuntia, joten papit ja muut virkamiehet olivat varmaankin tuttuja keskenään esim. Agricola, Thuronius, Wanaeus, Prytz ym.
Paikallishistoriasta voisi saada lisää tietoa taloista ja virkamiehistä.

TT.

Benedictus

14.02.12, 17:14

http://www.genealogia.fi/genos/20/20_3.htm

Finlands häradshövdingar 1680-1713.[* (http://www.genealogia.fi/genos/20/20_3.htm#*)]

Tässä kiinnostava selvitys eri sukusikermistä, osin liittynevät otsikon tutkimuksiin.

TTarus

14.02.12, 18:01

Korjaus!

Elsa Catharina Soop oli Catharina Maria Tollstadian äitipuoli eikä äiti!
Äiti oli Maria Wallrave

TT.

Bodniemi37

14.02.12, 19:05

Siitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tietoa mitä sukua nyt esiin tullut Mårten Tolpo ja Simon Tolpo ovat keskenään, ilmeisesti aika vaikutusvaltainen suku on silti kyseessä.

Simon Tolpo oli ymmärtääkseni Liedon pitäjän Pyhällön kylässä sijaineen Tolpon talon Tomas-nimisen isännän pojanpojan poika.

Mårten Tolpon, aateloituna Losköld, isä oli puolestaan Viipurin pormestari (1612) Nils Mårteninpoika Tolpo (nimi esiintyi myös muodossa Talpo), jonka puoliso oli Margareta Bertilintytär. Pormestari mainitaan J. W. Ruuthin Viipurin historiassa (osa I, s. 180, alaviite 2). Muistiinpanojeni mukaan myös Kurt Antell mainitsee hänet kirjansa Pernå sockens historia (I) sivulla 408.

Suomessa näyttää siis eläneen samanaikaisesti kaksikin eri Tolpo-sukua (vrt. Viipurin puolen ja Turun seudun Winter-suvut).

Terveisin,

TTarus

14.02.12, 19:33

Kiitos tiedoista, niin hieman arvelinkin etteivät ehkä ole samaa sukua.

TT.

Benedictus

20.02.12, 10:23

Aiemmin pohdittiin Liuksialan voudin Henrik Classonin mahdollista sukunimeä, josko olisi Brandt. Tässä lisäselvitystä.

Oriveden syyskäräjät 8.9.1683

Hustrun Elijsabetha Hendrichzdotter i Jarala beklagadhe... Befans henne sitta med 3 små omyndiga barn på hemmanet efter sin sahl. man fordom befalningsm:n på Liuxela Hendrich Claesson, som aflidit för 4 åhr sedan.

->Liuksialan vouti Henrik Claesson kuoli noin vuonna 1679

Oriveden talvikäräjät 12-13.2.1692

s. 17 - Qwartermästarens sahl. Claes Hendrichssons enckia i Jarala h:n Anna Johansdotter Wanaea opwijste en skrift af 14.8.1684, hwarutij förmäles, att sahl. Claes Hendrichssons samptelige syskon skola opdragit honom Jarala hemman medh condition, att han dheras saptel. moder i hennes lifzdagar försöria och efter hennes dödh hederl:n begrafwa skulle, item betala hennes geldh bestående af 303 d:r kop.m. och 18 t:r 22 cap:r spanm:l, men löösören skulle dhe efter hennes dödh sinsemellan dehla.

Hustrun Wanaea hade betalt på sin swärmoders geldh till ... Befans det mästa dehlen af arfwingarne intet warit mechtige sådant contract at ingå som regem.skrif:s Hans Floors käresta h:n Elisabeth Brandt kan sådant uthan sin mans consens intet giöra, mindre dhe ogifte döttrarna som jungf. Catharina och jungf. Christina Brandt utan sine förmyndares samtyckie, hwarföre contractet icke kunde confirmeras

->kvartteerimestari Claes Henrikssonin leski Anna Wanaea hoitelee perikunnan velkoja. Vuonna 1684 on tehty sopimus, että Claes Henriksson saa Jaralan äitinsä syytinkiä ja velkaa vastaan

Oriveden talvikäräjät 9.3.1694

s 90v - Efter reg.skrif:s Hans Floors och Achatius Brandtz begiäran bewilliades dem ett laga arfskifte på Jaerla rustningshemman efter reg.skrif:s swärfader fordom befall.n sahl. Hendrich Claesson sampt deras swåger qwartermestaren Claes Hendrichsson.

Kangasalan talvikäräjät 12-13.3.1707

1.Henrik Classon kuoli 1679, jolloin leski Elisabeth Henriksdotterille jäi 3 pientä lasta.

2.Pojan qwartermästere Clas Henrikssonin leski Anna Johansdotter Wanaeus maksanut anopin velat ja saanut Jaralan tilan velkaa ja syytinkisopimusta vastaan.

3.Regm. skrivare Hans Floor valittaa sopimuksesta vaimonsa Elisabeth Brandtin ja tämän sisarten Cristina ja Catarina Brandtin puolesta.

4.Hans Floor ja Achatius Brandt vaativat perinnön jakoa Henrik Classonin ja Claes Henrikssonin jälkeen.
Mainitaan Henrik Classon Hans Floorin apeksi ja Clas langoksi.

Voidaan todeta, että vouti Henrik Classonilla oli ainakin lapset poika Clas, tytär Elisabeth, Cristina ja Catharina sekä mahdollisesti poika Achatius Brandt, joka mainitaan perinnön yhteydessä, siinä kuitengin mainitaan deras svåger tarkoittaen Clas Henrikssonia eli Aghatius voisi olla tyttären mies Brandt suvun sisältä.

Yllä ei missään tule esille Platzmaniksi sopivaa poikaa.

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti Henrik Claesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).

Voitaneen todeta ylläolevan perusteella, että Liuksialan vouti Henrik Classon oli sukunimeltään Brandt, koska kolme tytärtä mainitaan tällä nimellä. On tietysti Mahdollista, että äitinsä Elisabeth Henriksdotter onkin Brandt.

Cristoffer Platzman ei näyttäisi olevan Henrik Classonin poika, jo siitä syystäkin, että hän oli käräjöitsijä, eikä olisi varmastikaan ollut poissa Jaralan omistuskiistasta.

TTarus

20.02.12, 12:41

Kiitos tiedoista!

Kummallinen suku tuo Brandt kun siellä täällä on suvun henkilöistä mainintoja, mutta silti itse suvusta ei tiedetä juuri mitään!?!
Heidän puolisoidensa suvuista kuitenkin on paljonkin tietoa..
Jaralan lisäksi toinen tila oli Lempäälän Innilä, joka liittyi Lignipaeuksiin ja Flooreihin.

Ajatuksia herättää sekin, että ovat olleet aika lähellä ylhäisaatelia ja jopa hovia.

Taas palaan Moritz Brauerin kummeihin ja Georg Brauerin työpaikkaan.
Osoitettu on, että Lagerstedtistä päästään suoraan Agricolaan, jotka vaikuttivat mm. Oriveden, Kangasalan ja Lempäälän alueella eli samalla alueella kun nyt tavattu Brandt-suku.
Mielenkiintoinen on myös Dassau-suku, koska liittyy niin suoraan Billsteneihin.
Paljon mainittu ruukinpatruna Carl Billstenin veli oli Conrad von Bildsten, jolla mm. pojat:
Ebehard Bildsten, jonka vaimon serkun Anna Elisabet Clerkin aviomiehen Johan Christoffer Drakenhielmin äitipuoli oli Elsa von Brandt.

Ebehardin veli oli Christoffer Conrad von Bildsten, jonka 1. vaimon Catharina Claesdotter von Borgenin serkku oli
Christoffer Conrad DASSAU.

Huittisten talonhaltijaluettelossa, Isokahari, Kaharila,
Everstiluutnantin puustelli 3 tavataan mm.

Christofer Conrad Conradsson von Bildsten
Catharina Claesd von Borgen (1)
Eva Elisabeth Gustafsd Uggla (2)
Carl Gustafs Conradss von Bildsten

Evan vanhemmat: Gustaf Augustin Uggla + Catharina Rehbinder
Rehbindereistä suoraan mm. Wellingk, Burghausen, Wärnschöld ym.
Mm. Otto Wellingk oli tekemisissä Kangasalan Liuksialan kartanonherran Lorentz Creutzin kanssa, jonne yhteyksiä Brandteilla?

Tästä voi tarkastella Ugglien perinnönjakoa:

http://www.hamewiki.fi/wiki/Uggla-suku

TT.

TTarus

20.02.12, 14:08

Benedictuksen viestissä mainittu Achatius Brandt vaikutti niin erikoiselta nimeltä, että olin melko varma ettei moista netistä löydy, mutta yllättäen eräs henkilö oli tekemäänsä sukupuuhun liittänyt nimen:

Achatius Ludovicus Brandt, johon liittyy Engelhardteja

http://www.geni.com/people/George-Michael-Engelhardt/6000000014542577573

Yllättävää tässä on se että Karl de la Motten nuoremman äiti oli Gertrud von Engelhard.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=867

De la Motten vävy oli Johan Hacks, jonka serkku Karl Johansson Hacks, jonka puoliso Margareta Båga, jonka isä Påhl Båga, jonka isäpuoli Hans Meijer, joka Moritz Brauerin kummi!

Miten mainitut Engelhardtit ovat mahdollista sukua keskenään, niin siitä ei ole toistaiseksi tietoa.

TT.

Ossian

20.02.12, 17:34

Ossian

20.02.12, 17:59

Hei,
Laitan liitteenä kaavion suvusta Thuronius
[Lähde: Heikki Impiwaara, Antti Thuronius ja hänen sukunsa. SSV 26 (1942)]
Toivottavasti se hieman selventää...______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

Hei,

Liitekuvasta tuli senverran epäselvä, että laitoin tuonne (http://www.zoomdesign.fi/mesterton/thuronius.jpg) toivon mukaan paremman
______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

TTarus

20.02.12, 18:22

Kiitoksia, jälkimmäisestä sai selvää!

Korjaan samalla yhden virheen, joka omaan kaaviooni lipsahti:

Johan Favorinus vanhemman vaimo Helena Thuronius oli Johan Thuroniuksen
sisar, eikä astetta nuorempaa polvea niin kuin olin merkinnyt.

Laitan tähän samalla noihin edellisiin liittyen Engelhardt-suvun linjat.
Saattaa hyvinkin olla oikea Achatius Brandt kun heti tavataan Hacks ja Boga suvut.

Ilmoitelkaa jos virheitä ilmenee

TT.

TTarus

20.02.12, 18:53

Pistän tähän näkyville kaksi Påhl Boge nimistä, jottei syntyisi sekaannusta.
Ylioppilasmatrikkelissa oli näin ilmoitettu:

1) Påhl Båge
VANHEMMAT: Gustaf Boge + Anna Giös
puoliso:
Maria Johansdotter THURONIUS

2) Påhl Boge
VANHEMMAT: Johan Påvelsson Båge + Kristina
puoliso:
Kristina Johansdotter THURONIUS
vävy:
Karl Hacks

Påhl Bågen isä ei siis tämän mukaan olisi Axel Boga

----------
TT.

TTarus

21.02.12, 21:07

Tässä hieman jatkoa Benedictuksen aloittamaan
Oliko Christoffer Danielsson Floor kahdesti avioitunut.
Oikeuden dokumenteissa merkitty "vaimo vainaa Sophia Claesdotter (Brandt?)
Ensimmäinen vaimo oli tiettävästi Sigrid Godhe?
************************************

Hustrun Elijsabetha Hendrichzdotter i Jarala beklagadhe sin stoor olägenhet, som hon inråkader är genom
wåådeld och misswäxtåhr. Hendrich Cavaldo och lendzmannen Anders Karp intygade, att hennes gårdh
affbrändhe svårt, åker mäst lijdit missväxt - - 3 koor och 2 ungnööt aff björnar ihiälslagne.
Befans henne sitta med 3 små omyndiga barn på hemmanet efter sin sahl. man fordom
befalningsm:n på Liuxela Hendrich Claesson, som aflidit för 4 åhr sedan.
----------------------------------------------------------------------------------------
Oriveden talvikäräjät 15.3.1684
VA Ylä-Satakunta KOa8 s. 1355- , mikrofilmi ES 1965

s 1362 – Lensm. Anders Karp ifrån Seunäioki begärde opå Jarla
Clas Hindrichssons enckiashustrun Elisabet Hindrichsdotters wegnar ransakning öfwer
Jarla ryttarehemmanswilkor. Intet hielpehemman.
Åkrar 6 t:or, 7 åhmar, qwarn till nödtorften samfält med Jupa fierdungh.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kangasalan talvikäräjät 17-18.3.1684, KOa 8 s. 1363-

s 1369 - Elisabet Hindrichsdotters i Jarla son Hindrich Hindrichsson.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Oriveden syyskäräjät 18.11.1684
VA Ylä-Satakunta KOa8 s. 1597-, mf ES 1965
s 1597 - Sigfrid Thomasson i Lasola hade med sin broder Thomas tagit tillåns 1 silfwerstop af sahl. befal:n
Hindrich Classon. Dhe dömbdes samme stop at restituera till sahl befal:ns enckia Elisabet Hendrichsdotter.
- Sigfredh Hindrichzson i Lasola tagit af sal. befall:n Hindrich Claesson itt silfwerstoop at pantsättia.
Hade pantsatt den hoos Simon Nyrylä i Cuhmois. Dömdes at restituera.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Oriveden syyskäräjät 15.11.1688
VA Ylä-Satakunta KOa9 s. 836-, mf ES 1965
s. 839 - Quartermestaren Claes Hindrichsson i Jarila, befullmechtigad aff ryttmestaren Gustaff Enskiöldh
begiärte, det ransakas måtte om den rijan, som sidstl:ne höst åhr sedhan på Holma gårdh full medh korn
afbränd.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Oriveden talvikäräjät 4.1.1689
uthi Orhiwesi bys Ländzmans gårdh. (Häradsdomare: Samuel Skyttenstålpe)
VA Ylä-Satakunta KOa10 s. 875-, mikrofilmi ES 1965
s. 876 - Lendsm:n Johan Claesson angaf chergianten Erich Saflerus, det han begifwit sigh på reesan till
Kuorwesi och icke kommit längre än till Hirfwijärfwi absenterades sig sålunda ifrån kyrckian, där likwähl han
kunnat wara i gudstiensten i Jarila, hwarest ibland plägar predikas och hafwer där då den gången blifwit
gudstiensten förrättat.
Qwartermestaren Claes Hindrichsson ifrån Jarfwila intygade chiergianten rest förbij kyrckian för
gudstiensten på förenämde dag ifrån Huiwala till Kuhlala, liggiandes på bäncken hela tijden, då
kyrckioceremonien påstodh, wähl wetandes det det gudstiensten förehades.
Cappel:n Johan Wanaeus wittnade det samma. Chergianten påstodh sigh warit i den tanken, det han altför sent komma skulle. Intygadesderhoos, att chergianten intet försummar kyckian, då han är hemma. Kyrckioherden föregaf jämbwähl honomintet betalt sine påskepenningar. Opsköts.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Oriveden kesäkäräjät 22.5.1696
VA Ylä-Satakunta KOa16 s. 172v-, mf ES 1969
- Bördebonden Hendrich Hendrichsson ifrån Akolagaf tillkänna, att 1655 ifrån hans och Lemåla
cronohemman i samma by, på hwilckets wägnar opbördzskrif:n Jochim Johansson uti cronobefall:ns frånwaro talade, försålt för 30 d:r ett styckelandh Rångånmaa om 7 lass höö till Jaerla,
som ombudsm:n på Liuxela gårdh sahl.
Hendrich Claesson besutit, begärandes begge att bem:te landh under sine förra bohlstäder läggias
måtte. Qwartermästarens Claes Hendrichssons änckia hustru Annika Wanaea intygade ängen till hennes sahl.
Swärfader wara försåldh, den hennes sahl. man (åt) bördebonden Elias Josepson i Salo 15.9.1684 emot
åfwanberörde lösn opdragit. Änckian fordrade dee utgifne penningar af Hendrich, jämwäl Elias Josepson
sonason Elias Thomason af änckian, till hwilcka landet först blifwit försålt.
Rangånma och des ängiar dömbdes utan lösn till Akola hemman att förblifwa, dijt det af gammalt lydt.
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Oriveden kesäkäräjät 22.5.1696
VA Ylä-Satakunta KOa16 s. 172v-, mf ES 1969
s 175v - Fureren Johan Rooth med coadjutoren Heinrich Gummero förekommo.
Fureren berättade, att hans moder hustru Christina Wanaea hade uti pastoris Johannis Utterssampt
H:r Johannis Wanaeinärwaro förlikt medh Gummero (Gummerus) om twistigheter.
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Kangasalan kesäkäräjät 4-6.6.1700 s. 1345-

s. 1352 - Capel:n Johan Enckell med Christer Jöransson ifrån Ricku kärde så på sine som
H:r probstens mag. Johannes Thuronius wegnar till Simon Thomasson i Sijtama, hwilken hade
släpt sin hundh på Palosari, der hunden ihiäl rijfwit 28 killingar.

s. 1359 - Lensman Johan Båga framhade pijgan Brijta Jacobsdotter ifrån Oriwesi sochn och Humaljoki by,
hwilken 27.10.1699 födt oächta barn och det blifwit christnadt på een soldat Johan Henrichsson ifrån Hafwisewa by - -.
---------------------------------------------------------------------------------------------
Oriveden ja Kuoreveden talvikäräjät 31.3.1702
Oriveden kylän nimismiehentalossa
VA Ylä-Satakunta KOa22 s.156, mf ES 1971
s. 156v –
Upbördzskrifwaren Erich Mattzson Swedman
å förra Lendzmans i Cangasahla S:n Johan Claesson Swarthafraswägnar fordrade af
Qwartermestarens Sahl. Claes Henrichssons
Enckiahustro Anna Wanaea i Jarala medelst en
Rächning af 13.3.1687 42 dahler 16 öre kopp:rmt.

Oriveden ja Kuoreveden kesäkäräjät 7.6.1702
VA Ylä-Satakunta KOa22 s. 190-, mf ES 1971
- Befallningsmannen Niels Weckman emot Matronan Hustro Maria Arensbeckia angående fordran.
På Matronans wägnar Probsten och Kyrckioherden i Cangasala Mag. Abraham Thuronius.
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Oriveden ja Kuoreveden talvikäräjät 10.3.1703
Oriveden kylän nimismiehentalossa
VA Ylä-Satakunta KOa23 s. 147v, mf ES 1972
s. 154 - Befallningsman Niels Weckman genom upbördzskrifwaren Erich Mattsson Swedman
emot dygdesamma Matrona hustro Maria Arensbeckiaangående fordringar.
Probsten och Kyrkioherden i Cangasala Mag. Abraham Thuroniusinställte å Arensbeckias wägnar.
Vice pastoren i Karku Johan Enckel. Arenbeckias Sahl. man Kyrkioherden Josephus Lauraeus. Lefwererat uthi Tijende Bodan.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kangasalan talvikäräjät 12-13.3.1707
VA Ylä-Satakunta KOa29 s. 451-, mf ES 1975
s 484 - Hendrich Claesson ifr. Säynäjoki by och Oriwesi s:n föredrog, det han uthj 8 år tient fört
dreng hoos ryttmästarenChristopher Floor och begärte till sin rätt.
Ryttmästaren förklarade sig, att Hendrich wid hemmanet intet warit legodreng, utan af honom sampt hans nyl. afledne maka, denne Henrichs moster Sophia Claesd:r opfostrad ifrån barndomen.
Ryttmästaren haar intet medh sin maka barn.
Hendrich påstod, att han strax, när han kom till henne för 13 åhr sedan, måst gå i wall med fåhren sampt andra creaturer och om winttertijden förrättat andra syslor wid hemmanet.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kangasalan käräjät 12.–13.6.1693
Ryttmästarens Edel och Manhaftigh Christopher Floors
maka dygdesamma hustru Sophia Claesdotter på Huickola (dygdesamma = hyveellinen)
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kangasalan syyskäräjät 27-28.9.1709
VA Ylä-Satakunta KOa31, mf ES 1976
s 739 – Inventering 22-23.4.1707 uppå Huikola rusthåld (i Heponiemi by) effter
Ryttmestaren Christopher (Danielsson) Floors
maka sahl. Sophia Larsdotter ( = Clausdotter). (sahl. = sahlig = vainaja)
Ryttmestarens son landscammaren Hans Floor.

Nimismies / Oikeusmies Henrik Classon Brandtin sisar Sophia Claesdotter?
Muissa lähteissä Christofferin puolisoksi ilmoitettu Sigrid Godhe
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TT.

TTarus

21.02.12, 23:15

Löytyihän se vastaus tuohon viimeiseenkin, Etelä-Suomen talonhaltijaluettelosta:

Huikkola Heponiemi Kangasala

852 761
Christofer Danielss Floor
s. 1623
k. 28.6.1710

852 762
1)Sigrid Hansd Godhe
k. 1680

852 799
2) Sofia Clasd
vih. 1688
k. 1705

ja heti seuraavat talot mm.
Petter Wanaeus
Johan Thuronius + Kristina Juslenius
(vrt. edelliset sukupuut Juslenius-Dassau-Bildsten)

http://users.utu.fi/isoi/talot/all.htm

***********

TT.

Benedictus

22.02.12, 14:45

P2 Margareta Hansdotter Gode (Godhe), eli vielä 1727, P2 V Porin kreivikunnan inspehtori, tilanomistaja Hans Hansson Godhe ja Margareta Mårtensdotter Tolpo.

Tässä on khr Johan Thuroniuksen 2. vaimon vanhemmat.

Eli voidaan todeta, että Margaretan sisko lienee Cristoffer Floorin vaimo Sigrid Hansdr Godhe.

Toisaalta pitää huomata, että Margaretan ja Sigridin täti Margareta Hansdr Godhe oli kruununvouti Henrik Paulsson Callian 2. vaimo. 1. vaimo käsittääkseni oli Johan Thuroniuksen 1. vaimon sisko.

Lisäksi Calliat naivat ristiin Huittisen seudun Barckeja.

TTarus

22.02.12, 18:50

Tämmöinen edellisiin liittyen:

Genos 37 (1966), s.96-103 (Släkten Svarthafra)

[11] I Wilskman, Släktbok II sp. 648, uppges, att Klas Hansson hade dottern Sofia Klasdotter, gift 1) med Henrik Hansson i Huikkola, Heponiemi, Kangasala (denne var dock bosatt på Tavela i Tursola) och 2) med ryttmästaren Kristoffer Danielsson Floor i hans andra gifte. Det förefaller emellertid ur kronologisk synpunkt omöjligt att Sofia, som redan 1651 var gift med Henrik Hansson på Tavela, skulle vara dotter till Klas. Vid Kangasala ting 17.6.1678 säges, att Klas Hansson under ett gräl brukat våld mot Henrik Hanssons hustru utan att någon släktskap mellan dem antydes. Ytterligare kan nämnas, att Sofias syster Valborg var gift med Henrik Hanssons broder Axel och att dessa bröders svärmor Anna nämnes bosatt hos dem på Tavela 1656-1660. Då systrarna Sofia och Valborg sålunda uppenbart inte hör till släkten Svarthafra, har uppgifterna i manuskriptet om dem och en tredje syster utelämnats.

*************
TT.

TTarus

22.02.12, 21:26

Talonhaltijaluettelosta löytyi myös Inkerin arrendaattoreiden sukua.
Muistaakseni ketjun alkupuolella selviteltiin Inkerin arrendaattoreita ja siinä yhteydessä mainittiin mm.
Fock, Stael von Holstein ja Qvillingstedt
Kahden ensimmäisen lähisukua löytyy yllättäen Kangasalalta Sammaliston tilalta.
Vanhasta tiluskartasta voisi saada selvyyttä, miten sijoittuvat esim. Huickolan rustholli, Sammalisto, Tavela ym. keskenään.

Sammalisto Kangasala:
1)Berndt Adrian Franss Klick
s.1699
vih. 1751
k.1764
Märta Christina Carlsd Laurentz (edellisen 1. vaimo?)
s.1703
vih. 1727
k.1748
Sofia Dorotea Carlsd Fock
s.1730 Tobolsk ?
vih. 1766
k.1791
2)Petter Gustaf von Delvig
Majuri
s. 1713 Tobolsk Venäjä
Eva Maria Ernstsd Hästesko
(Petterin 1. vaimo?)
s.1710
k.1750
---------------------------------------------------------------------
Sofian vanhemmat:
Carl Evert Fock
Everstiluutnantti
s.1692 Inkerinmaa
k.1752 Turku
Anna Dorotea Staël von Holstein (1700-1755)
Carl Evertin isä:
Hans Fock
Majuri
s. 1649 Narva
k. 1700
Anna Dorotean isä:Johan Staël von Holstein
Aatelis everstiluutnantti
s. 1636 Liivinmaa
k. 1703
********************************
TT.

TTarus

23.02.12, 20:28

Eräs henkilö on näissä selvittelyissä jäänyt melkeinpä täysin huomiotta, nimittäin Georg Brauerin työnantajan veli
Magnus (Gavelius) nob. LAGERCRANTZ
Törmäsin näissä "suomensuvuissa" sukunimeen Snack eli nob. Sneckenberg ja paljastui, että myös Jacob Lagerstedtin veli
Magnus Lagercrantz oli tekemisissä jo tutkimukseen liityvien sukujen kanssa.

Kuvasta paremmin selkoa, kannattaa vilkaista!

"Gutheimb-Brandt-suku" on aika vahvasti esillä, lieneekö Georgen suku???

Huom.
Bengt Qvillingstedtin 2. vaimo oli Anna Thomasdotter Strahlborn, jonka 2. puoliso Joachim DANCKWARDT
Tämä voisi selittää hieman tuota Danckwardt-sukuakin...

************
TT.

TTarus

27.02.12, 21:07

Alkaa näyttää siltä, että myös "Gutheim-Brandt" suku olisi samoja Brandteja kuin Oriveden-sukukin.
Koska kirjallisuutta löytyy monilta tahoilta niin laitan taas "kuvan" mukaan, jotta on helpompi kerätä informatiota, mikäli uutta tietoa löytyy.
Oudoksuttaa kuitenkin tuo kahden eri nimen käyttäminen saman suvun sisällä (Gutheimb tai Brandt).
Varmasti samaa perhekuntaa ovat, mutta olisiko heillä eri isä?

Uutena sukuna Alankomaalainen De Besche, jotka kuninkaan kutsumana saapuivat Ruotsiin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/De_Besche

Erik Brandtin nimeltä tuntematon tytär oli avioitunut aateliseen Rosenfelt-sukuun

http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/svenske/R-smaa/Rosenfelt.htm

Virheitä saattaa esiintyä, joten kannattaa tarkastaa tiedot

Joka tapauksessa, ruukinpyörittäjiä olivat de Beschetkin

Toisessa ketjussa oli puhetta Vallooneista, de Beschet saattavat olla heitä..

Mutta mistähän Brandtit ovat kotoisin alunperin?

TT.

Benedictus

01.03.12, 08:08

Täällä on tutkittu Calr Billstenin sukua. Itse sotkin Isän ja pojan tietoja.

Isä Carlin vävynä mainitaan Lorentz Höjer jolla vaimo Anna Bilsten 1.

heidän poikansa Carl Höjer nai Rahel Ericsson Spinerin tyttären ensimmäisestä aviosta, ennen Filip Backmania, Halikon kirkkoherraa.

Carl Höjerin tytär Margareta oli vouti Gustaf Eriksson Pihlin vaimo.

En löytänyt mistään tietoa, kuka oli Rahel Spinerin 1. puoliso.
Tietääkö kukaan?

Spinerit ovat kiinnostavia tämän ketjun kannalta.
Småland Nation i Uppsala kertoo vaimon olleen piispa Nils Krokiuksen tytär ja Andreas Nicolai Krokiuksen (aateloitu Gyllenkrok) siskonpoika on matrikkelissa Josua Erici Spinerus.
Josua Erici oli Rahelin veli.

TTarus

01.03.12, 17:49

Ossian

01.03.12, 20:20

Kiinnittyi huomio edellisessä Lorentz Höjerin yhteydestä Arbogan kuntaan
Ei siis liity kysyttyyn, mutta saattaa liittyä Branttien selvittelyyn

http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6jer_%28sl%C3%A4kt%29

Anbytarforumissa oli spekulaatiota Segert ja Anders Brandtista.
Anders ehkä tullikirjuri Turussa.
Anderssin vaimo Helena Ranstiga-Ranssila-Frantsila-Rantsila??
(Jos perheen tietoa esim. Turun päädystä niin kiinnostaisi kovasti)
Keskustelussa mainitaan myös Arboga.
Samassa ketjussa mainitaan mm.
Maria Eriksdotter Sundell ja Baltasar Wernle, jonka vävy Nils Lietzen!
Lisäksi mainitaan suku Tålpo

Loppupäästä löytyvät Brandtit (pari lähdettäkin kerrottu):
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/110345.html?1159223515

Tässä muita sukuun liittyviä:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520

Baltasarin vaimon isä:
Hans Gubbertz
http://familypedia.wikia.com/wiki/Hans_Gubbertz_%28%3F-1622%29

Sitäkin on matkan varrella "aprikoitu" olisiko Brandt-suku Hollannista?
Ainakin muista suvuista päätellen voisi hyvinkin olla;
Thorwöst, Bildstein, Såger, de Besche, Lietzen siis Saksasta ja Alankomaista runsaasti sukuja.
Ja olihan niissä Moritzin kummeissakin muuan Tippet "Tipit".
Gubbertzin vävy Skotlantilainen James MacClean
Ainoa Georg Brandt, joka selvittelyissä on vastaan tullut oli apteekkari-ruukinpatruuna (ammatit sopivat Hollantilaiselle) jonka isäksi oli muuan sukupuun laatija laittanut Jochen Brandt (lähde ei tiedossa).
Myös nimi Segert Brandt kuulostaa melko oudolta, entäpä Achatius?
Ainakaan minulle ei vastaavia nimiä ole aiemmin vastaan tullut.
Voisiko Achatius olla pappi kun on tuo US-pääte (=Achatz?).

Yhden lähteen löysin Segertille jos joku haluaa paikanpäällä perehtyä:

Mikrofilmiluettelot Runomuotoiset henkilökirjaset
Brant Segert 1680 / Rv. Mf 2687

*********
TT.

Hei,

Mistä olet saanut tuohon kaavioosi Petrus Jonea Bjugg'lle vanhemmat?
Minua kiinnostaa tuo asia siksi koska Petrus Jonae Bjuggin 1. pso Maria Kylandra oli minun 'esitätini' => esi-isäni Daniel Jonae Kylanderin sisar.

[Bertil Boethius: Bjugg, Petrus Jonae (Svenskt biografiskt lexikon, Band 4, s. 510-)]:

BJUGG, Petrus Jonæ, f. 1587 i Söderköping, begraven
29 jan. 1656 i Viborgs domkyrkas kor. Student i Uppsala; disp.
1609 (Theoremata encyclopædica; pres. J. Messenius) och 15 maj
1612 (Disputatio solennis metaphysica de potentia et actu; pres. J.
Rudbeckius, in privato collegio); studerade i Wittenberg 1615;
disp. därstädes 22 juli s. å. (Disputatio physica de fluminibus, fontibus
et mari; pres. J. Martini); fil. magister därstädes. Hovpredikant
hos hertig Johan 1613 (prästvigd s. å.); kyrkoherde i Vårdsberg
1618; kontraktsprost i Bankekinds kontrakt; tillika lector fysicomedicus
1628, andre teol. lektor och dekanus 1634 samt förste teol.
lektor 1638, allt i Linköping; kyrkoherde i Söderköping med Skönberga
till annex 15 mars 1639; kontraktsprost i Hammarkinds
kontrakt s. å.; biskop i Viborg 10 okt. 1642.

Gift 1) 1619 med Maria Kylander, dotter till biskopen i Linköping
Jonas Kylander; 2) 1653 (inbördes testamente 31 okt.) med
Katarina Lehusen, † 1688 (begraven i Viborgs domkyrka 24 juni),
dotter till rådmannen i Viborg Mårten Lehusen och änka efter
rådmannen därstädes Peter Frese, vilken avled 1652, samt efter
B:s död ånyo omgift med sedermera borgmästaren i Viborg
Bertil Ruuth.

Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

TTarus

01.03.12, 20:41

Taisi löytyä tästä:

http://www.geni.com/people/Petrus-Bjugg/6000000012821363376

Ei siis mikään virallinen lähde
(Monissa henkilöissä kuitenkin lähteet ilmoitettu)

terv. TT.

TTarus

01.03.12, 22:11

Löytyi tällainenkin ja vieläpä Genoksen sivuilta!
Mainittu myös Johannes Haquini Bjugg, Gudheimin kh.

http://www.genealogia.fi/genos/47/47_57.htm

TT.

Kivipää

01.03.12, 22:35

entäpä Achatius?
TT.

Olen muistaakseni nähnyt jossain Pohjolan lumiauran Åke Tottin etunimen kirjoitettuna Achatius-muodossa.
____________
Matti Pesola

TTarus

02.03.12, 14:42

Nyt tähän tuli erittäin mielenkiintoista hajatietoa:

Aatelismatrikkelissa (Rosenfelt n:o 694) on mainittu, että Ingolf Bengtsson Rosenfeltin 1. vaimo oli
N.N. Brandt, jonka isä everstiluutnanti Arvid Jonsson Brandt (sotilasarvo väärin vai eri henkilö?)
Arvid on ehkä Erik ja Halvard Brandtin veli, eikä Halvardin poika niin kuin aiemman tiedon mukaan.
Toki matrikkelissäkin voi olla virhe, mutta kun kyseessä on lähes 100 vuotta vanha opus niin uskoisin, että johonkin dokumenttiin ovat tietonsa perustaneet.

http://runeberg.org/anrep/3/0480.html

Kristina Halvardsdotterin puolisot olivat:

1. Arvidus Petri BECHIUS

2. Johannes Haqvini BJUGG

3. Anders Hansson BRYNTE

Johannes Haqvini Bjuggin poika oli:

Arvid Jonnson Bjugg
s.1609 Gudhem
k.25/11 1676 Dünamünde, Tyskland. [1]
Kapten vid Österbottens inf.reg., kommendant Nyenskans.
(Pohjanmaan jalkaväen kapteeni)
puoliso: Kristina Stormhatt

Huom. erään Lars Eriksson Stormhattin tytär
Anna Maria Stormhatt oli Peter Örnecloun anoppi (Peterin vävy Henrik Johan von Brandt).
Larssin sisar oli Catharina Elisabet Stormhatt.
Catarinan vävy oli kreivi Vilhelm Böös Drakenhielm, jonka 1. puoliso Elsa von Brandt
Anna Maria Stormhattin sisar oli Justina Stormhatt , jonka puolison Samuel Örnin serkun
tyttären Anna Steuchian miniä Margareta JURVELIA, jonka
2. puoliso Jacob Johan von Brandt (s. Piteå ).
(1. Petrus Olai Graan).
Margaretan sisaren Brita Magdalena Jurveliuksen vävy Johan Steenstrand .

Aatelimatrikkelin mukaan Arvid BJUGG olisi siis käyttänyt nimeä Arvid (Jonsson) BRANDT
Toisen tiedon mukaan tyttären isä olisi ollut Erik Brandt, joka ehkä edellisen veli tai velipuoli.

Ja yhä vain mielenkiintoisemmaksi menee, nimittäin Arvidilla oli poika:
Jöran Bjugg (Georgius Arvidi) joka oli Tallinnan ylioppilas.
Toimi Vaasan Kappalaisena. Kuoli Vaasassa 28/10 1709
Georgen vaimoksi mainittu Beata Jesenhausen (oli leskenä pakolaisena)

Voisiko Jöran BJUGG olla Georg BRANDT ?

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1535

Beatan veli oli Petter Jesenhaus, jonka tyttärenpoika Herman Ross, jonka appi Johan Schaefer.
Johan Schaeferin vaimon vanhemmat:
Baltasar Veitsson Wernle ja Katarina Hansdotter Gubbertz (katso edelliset).

*********
TT.

TTarus

02.03.12, 15:11

Jöran (Georgius Arvidi) Bjuggin vävy (kysymysmerkillä) oli Johan Saarman.
Johanin opiskeluhistoriassa ylioppilasmatrikkelissa mainitaan Jacob Flachsenius.
Jacobin appi oli olut-tehtailija Hans Meisner.
Jacobin vävy oli Johan Wanaeus, jonka täti Anna Wanaeus
Annan puoliso Klas Henriksson Brandt

*****
TT.

Ossian

02.03.12, 16:43

TTarus

02.03.12, 17:47

Kiitos jälleen materiaalista!

Kyllähän tuon mukaan näyttäisi siltä, että Arvid-nimisiä on kaksi.
Toinen Halvard Brandtin poika ja toinen Bjuggin poika.
Sitten se nimeltä mainitsematon tytär joka avioitui Rosenfeltin kanssa olisi siis Erik Brandtin tytär.
Onko aatelismatrikkelissa tapahtunut virhe?
Armejan rullat kiinnostaisivat, onko Bjugg käyttänyt nimeä Brandt?
Materiaalissa näytti olevan lopussa runsaasti lähteitä ilmoitettu, joten asiaa on varmaankin huolella tutkittu.

Tässä Georg Bjuggin teoriassa ei Georg Brandtin suhteen "riitele" oikeastaan mikään muu kuin "väärä" vaimo (Jesenhausen) ja ammatti.
Tosin netistä löytyi sellaistakin juttua, että Bjuggia tuntui kiinnostavan paljon enemmän muut bisnekset kuin virkansa hoito.

Muilta osin tuntuu menevän suoraan jo tutkittuihin Brandt-nimisiin.

Vävyjen kautta tavataan melkein heti mm.
Maria Thorwöste
Helena Eriksdotter Rosendal
Elin Såger
Vävyn veljen vaimon kautta:
Anders Hacks, jonka veli Karl Johansson Hacks, jonka vaimo Margareta Boge. Hänen vanhempansa Påhl Båge ja Kristina Johansdotter Thuronius jne.

Eli hyvin lähelle mennään Moritz Brauerin kummeihin.

Muilta osin nuo liitteeni ovat lähinnä suuntaa antavia, että kun saadaan ns. "narun päästä kiinni" niin on helpompi kerätä dokumentteja.
Vaikka Jöran Bjugg ei olisikaan Brandt, niin eittämättä hän kuitenkin kuului Brandtien lähisukuun!

t: TT.

TTarus

04.03.12, 13:34

Ajattelin laittaa tähän hieman kertausta.
Samalla tiivistelmä niille jotka eivät ole kirjautuneet ja eivät sen vuoksi pääse katsomaan liitetiedostoja.

Koska lähtötiedot Georg Brandtista (porvarisnimi ”Brauer”?), olivat hyvin niukat, niin alkuun ei ollut muuta mahdollisuutta lähteä selvittämään miehen liikkeitä kuin pyrkiä keräämään ne suvut, joiden kanssa Georg Brauer oli tekemisissä.
Georgen pojan Moritz Brauerin syntymätodistuksesta nähdään, että Georg työskenteli työnjohtajana Jacob Lagerstedtin lastenvaatetehtaassa Tukholman Södermalmilla.
Laatimieni sukukaavioiden tarkoituksena on ollut selvittää lähimmät suvut ja perheet, jotka liittyvät Brauer-Qvillingstedt-Höök-Brenner-sukukuntaan, jotka ovat olleet Brauer-tutkimuksen lähtökohtana.
Jouni Kaleva laittoi keskustelun alussa hieman kertausta niistä tiedoista mitä jo oli selvitetty.
N.N. Jordanuksen 1. puoliso Magnus (Måns) Höök hieman askarruttaa kun ei tutkimuksissa ole toistaiseksi ilmaantunut muita Höök-sukuisia kuin Hackin ja Bågan kautta tavatut Jonas tai Jöns Höök. Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan eräs Gudmund Höök, jonka puoliso on Sara Nilsdotter Lietzen. Saran seuraava aviomies oli Simon Tålpo, joka toimi mm. palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherrana, eli samassa pitäjässä missä Segert Brandt kuoli 1680.

Edellä mainitun alustavan tutkimuksen laatijasta ja/tai sen lähteistä ei itselläni ole tietoa, häneltä voisi kuitenkin saada lisäinfoa lähteistä.

Moritz Brauerin eräs kummi oli oletettavasti Turkulainen kultaseppä Hans Meijer, joka oli Kristina Akselintytär Bogan isäpuoli. Kristinan äiti oli Maria Jönsdotter Höök. Kristinan mies puolestaan Petter Thuronius.
Moritz Brauerin äidin Catharina Elisabeth Qvillingstedtin sisarpuoli oli Brita Höök, joka avioitui Carolus Martinus Brenneruksen kanssa. Veli Sven Brennerus isännöi Bodomin kartanoa Espoossa.
Svenin vaimo oli Helena Thorsberg, jonka vanhemmat olivat Daniel Thorberg ja Margareta Thorwöste. Svenin appi Daniel isännöi Bodomin kartanoa aiemmin. Svenin anopin eno oli Johan Såger, jonka vävy Segert Brandt. Daniel Thorsbergin mainitaan olleen Mikael Agricolan sisaren sukua.
Sven ja Carolus Brennerin äiti oli Elisabet Svensdotter Forsenius, jonka sisar Brita oli naimisissa
Krister Agricolan kanssa. Agricolan eräs vävy oli Abraham Thuronius, jonka veli aiemmin mainittu Petter Thuronius. Krister Agricolan veli oli Sven Agricola, joka aateloitiin nimellä Leijonmarck.
Sven Agricolan vaimo oli Magdalena Adlersköld, jonka sisar Maria Adlersköld oli naimisissa tehtailija Jacob Gaveliuksen, aateloituna Lagerstedt kanssa. Krister Agricolan toisen tyttären kanssa avioitui eräs Matias Halitzius, joka oli ollut 14 vuotta tupakkaspinneri Filip Ohrapään kasvattipoikana Turussa.
Filip Åhrapää eli Arppen veli oli Mårten Arp, jonka vaimo Elin Såger. Elinin täti oli myös Elin Såger, jonka puoliso aiemmin mainittu Petter Thorwörste, heidän vävynsä Daniel Thorsberg.
Danielin vaimon Margaretan veli oli Johan Pettersson Thorwöste, jonka vaimo Helena Rosendal.
Heidän vävynsä oli Johan Molsdorffer, joka toimi Juvan ruukin saarnaajana, kunnes Venäläiset hävittivät sen 1704. Johanin isovanhemmat ”Johannes Gezelius vanhempi” ja Gertrud Gutheim.
Gertrudin sedät Halvard ja Erik Brandt ja setäpuoli mahdollisesti Petrus Jonae Bjugg, jonka poika pohjanmaan jalkaväen kapteeni Arvid Jonsson Bjugg.
Arvidin poika Jöran ”Georgius Arvidus” Bjugg. Jöran oli Vaasan kirkkoherra ja lääninrovasti.
Edelliseen selostukseen liittyen voidaan todeta, että Jöran voisi hyvin olla Brandt, koska hänen perheeseen liittyvät henkilöt ja suvut liittyvät niin oivallisesti juuri Brenner ja Thorwöst-sukuihin.
Erityisen silmiinpistävää on Jöran Bjuggin oletetun vävyn Lars Qvistin sukulaisuudet edellä mainittuihin. Larssin 1. vaimo oli Margareta Beckman, jonka vanhemmat Johan Beckman ja Anna Holmius. Lars avioitui 2. kerran Maria Petterintytär Thorwösten kanssa. Toisin sanoen esim. taustoiltaan tuntematon Segert Brandt ja Georg Bjugg ovat sukua keskenään seuraavasti:
Georg Bjuggin (Brandt?) vävyn Lars Qvistin 1. vaimon isän Johan Beckmanin 2. vaimon enon Johan Sågerin vävy oli Segert Brandt, jonka on mainittu olleen Amerikkalaisen komppanian ”Inspector” Turussa.
Ja edelleen Brenneruksiin; Johan Beckmanin apen Petter Thorwösten vävy oli Daniel Thorberg, jonka vävy oli Sven Brenner. Svenin veljen vaimon Brita Höökin sisarpuolet Maria ja Catharina Elisabet Qvillinstedt. Eli siis Jöran Bjuggin pojan apella ja Bodomin kartanon isännällä Daniel Thorbergillä oli samat appivanhemmat eli Petter Thorwöste ja Elin Juhanantytär Såger.

Jöran ”Georgius Arvidus” Bjuggin 1. vävy Johan Saarman (?) toimi Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun konrehtorina ja myöhemmin Vähänkyrön kirkkoherrana.
Vähäkyrö oli Mustasaaren eli Korsholman naapuriseurakunta.
Väitöskirjansa puolustajaksi Saarman sai vastaansa professori Jacob Flachseniuksen, jonka appi oli Tukholmalainen olut-tehtailija Hans Meisner. Meisnerin muut tyttäret avioituivat seuraavasti:
Anna Meisner ja Henrik Tawast nob. Tawasten
Sara Meisner ja Anders Thuronius (Petter ja Abraham Thuroniuksen setä)

Henrik Tawasten veli Erik Tawast avioitui Rosendal-sukuun, sisar Kristina Tawast oli naimisissa Mårten Schillingin kanssa, jonka tyttären Katarinan mies oli Anders Prytz, jonka lanko Johan Wanaeus. Johanin lanko oli Klas Henriksson Brandt.
Henrik Tawasten veljen Johan Tawastin vävy oli Henrik Forbus, jonka veli Hans Hansson Forbus.
Hanssin vaimon Brita Jurveliuksen sisar oli naimisissa Jacob Johan von Brandtin kanssa, joka oli syntyisin Piteå:sta. Hans Forbuksen vävy oli Iin kirkkoherra Johan Steenstrand .

Vielä Rosendal suvusta mainittakoon, että Daniel Thorsberg jonka vaimon veljen Johan Pettersson Thorwösten vaimon Helena Rosendalin sisaren Sofia Katarina Rosendalin vävy oli Simon Ruuth nuorempi, jonka täti oli Anna Maria Sneckenberg. Anna Marian puoliso oli Magnus Lagercrantz, joka oli tekstiilitehtailija Jacob Lagerstedtin veli.

Tässä yhteydessä mainitsen vielä yhden seikan, johon huomio kiinnittyi, nimittäin ylioppilasmatrikkelin mukaan Jöran Bjugg on mainittu olleen Vaasan kirkkoherra.
Mustasaaressa, jonka voi lukea Vaasaan kuuluneeksi, vihittiin 1696 Jacob Wester ja Karin Brandt.
Pakolaisluettelon mukaan Jacob Wester oli häradskrifvare eli henkikirjoittaja (Korsholmassa?), joten mitä ilmeisimmin hän on kirkkoherran kanssa tekemisissä ollut.

Tähän liittyy toinenkin mielenkiintoinen näkökulma, nimittäin Tukholmassa oli apteekkari-ruukinpatruuna Georg Brandt, jonka vaimot tiettävästi olivat Katarina Ysing ja Elisabet Brinck. Katarinan isä oli Tukholmalainen kauppias Jonas Ysing, jonka veli oli ruukinpatruuna Johan Ysing. Johanin tytär oli Christina Ysing, jonka puoliso Per Wester oli Haddebon ruukilta. Per:n mahdollista sukulaisuutta Jacobiin en ole kyennyt selvittämään.
Per Westerin lanko oli Johan Camitz, jonka äidin Klara Ekebomin serkku oli Arvid Carlstedt
Niin kuin jo tiedämme, Arvid oli naimisissa ruukinpatruuna Carl Bildstenin tyttären Katarinan kanssa. Bildstenin toinen tytär Kristina oli avioitunut Otto Floorin kanssa, jonka vanhemmat olivat
ratsumestari Hans Floor ja vaimonsa Elisabet Heikintytär Brandt.

Johan Ysingin toinen tytär Margareta Ysing avioitui ”kvartermästare” Gabriel Johan Stuartin kanssa, jonka serkku oli Brita Margareta Lode, jonka miniä Johanna Lovisa von Brandt.
Johannan sisar oli Maria Elisabeth von Brandt. Sisarusten vanhemmat olivat aateliseversti Henrik Johan von Brandt ja vapaaherratar Margareta Örneclou, jonka isoisä äitinsä puolelta oli Ruotsin siirtokunnan ”New Sweden” kuvernööri Pohjois-Amerikan Delawaressa.
Maria Elisabet von Brandtin puoliso oli ”Notarius publicus” Carl Georg Bergengren, jonka vanhemmat olivat Riiassa kuollut aatelissihteeri Georg Bergengren ja Maria Gutheimb.
Marian sisar Christina Gutheimbin vävy oli Lars Sacklinius. Lars toimi Mynämäen kirkkoherrana ja poikansa, myös Lars, oli mm Kauppaneuvos ja Tupakkatehtaan osakas v:sta 1792-.
Larssin 2. vaimo oli Anna Schaefer, jonka vanhemmat olivat Turun pormestari Johan Schaefer ja Elisabet Wernle. Johan Schaeferin tyttären Anna Margaretan anoppi oli Margareta Jesenhausen, jonka täti oli Beata Jesenhausen. Beatan aviomies Jöran Arvidsson BJUGG.
Muuta teoriaan sopivaa (Georg Bjugg on ehkä Brandt), paljastaa Mustasaaren naapuriseurakunnan Vähänkyrön pappisluettelo:
-Andreas Michaelis Fant (1669-91)
-Johannes Johannis Sarman (1693-1704)
-Laurentius Nicolai Qvist (1705-14)

Näistä voi jokainen taholtaan päätellä sukukaaviosta, joka tämä ohessa.

Näiden tietojen pohjalta pitäisin tutkimisen arvoisena Arvid Joensson Bjuggin ja poikansa Jöran ”Georgius Arvidus” Bjuggin vaiheiden tutkimista.
Ylioppilasmatrikkelista käy ilmi, että kapteeni Arvid Joensson asui Alajepualla Uudessakaarlepyyssä.
Siitä voisi ehkä aloittaa…

Kysymys kuuluukin, käyttikö Pohjanmaan jalkaväen kapteeni Arvid Jonsson mahdollisesti nimeä Brandt, niin kuin setäpuolensa (oletetut ) Erik ja Halvard?
Olen luonnollisesti samoilla linjoilla kuin Ossiankin tuossa aiemmin, mitään ei voi laittaa ”kirjoihin ja kansiin” ennen kuin riittävää näyttöä löytyy.

Vaihtoehdot Georg Brandtin syntyperästä käyvät kuitenkin vähiin.
Oikeastaan vaihtoehtoja on vain kaksi; Jöran Bjugg tai toinen Georg Brandt, jonka vaimot Brinck ja Ysing.
Koska kaikki merkit viittaavat siihen, että mainitut Brandt-sukuiset olisivat kaikki sitä sukua, joiden äiti oli Catharina Halvardsdotter Gutheimista ja joka oli tiettävästi kolmasti naimisissa, niin olisi ehkä realistista keskittyä näihin ”kotimaisiin” pappissukuihin edelleen.
Näyttää kuitenkin olevan melko ”veteen piirretty viiva” mikä sitten on ruotsalainen, suomalainen tai saksalainen suku…

(toivottavasti ei tullut paljon virheitä, kannattaa tarkastella)

*********
TT.

TTarus

05.03.12, 17:40

Ketjun alkupuolella Kimmo Kemppainen (#17) laittoi dokumentin Raahen syntyneidenluettelosta, joka löytyy Hiskistäkin:

RAAHE
Syntyneet
Waehlb:de Henrich Forbus
Chirstin Tawast

synt. 21/2 1698 Gustawus

Gustavuksen kummeina mm. Pastor Martinus (Mårten) Peitzius ja eräs Lorentz Brauver, ilmeisesti Viipurin suunnalta.
Löytyy kuvan alareunasta.
Tämä "porukka" ei kovin kauaksi Georg Bjuggista mene.
Mutta kuka on Lorentz Brauer?

Aiemmin myös Ii:n kirkkoherra Johan Steenstrand on liittynyt sukuun jotenkin hieman kaukaisesti, mutta nyt alkaa ns. "ydinporukka" muodostua.

Kyllähän tässä alkaa vahvistua, että Brandtit olisivat samaa sukua kuin Halvard ja Erik Brandt Gutheimista.

Sukupuussa näkyvä Margareta Jurveliuksen 1. mies oli Petrus Olai Graan.
Arvid Bjuggin vaimo oli Kristina Stormhatt.
Mainittakoon, että Stormhatt-suku on ainoa suku, josta olen melko suoraan päässyt Graan-sukuun, joten Gutheimin Brandtteja voi olla myös Margaretan 2. puoliso upseerismies Jacob Johan von Brandt.

********
TT.

TTarus

05.03.12, 18:12

Ei löytynyt Lorentz Braueria, mutta Lorentz Brandt löytyi.
Lieneekö oikea henkilö?

Jos ei saa selvää niin netistäkin löytyy PDF-muodossa

*****
TT.

TTarus

05.03.12, 21:57

Ossian

06.03.12, 10:08

Jokohan tämä lopultakin alkaa aueta??

Göteborgissa oli postitarkastaja ja sihteeri Lorentz Brandt ja Johan Thelin.
Ilmeisesti Johan oli joutunut panttaamaan tonttinsa aatelispresidentti Gabriel Spaldingille, jolloin Lorentz Brandt osti sen.

Gabriel Spaldingin vaimo aateloitu Catharina Wernle, jonka isovanhemmat
Baltasar Wernle ja Catharina Gubbertz, joten taas tuli ympyrä täyteen.
Tähän kun ympätään vielä se, että Catarina Wernlen veljen Markus Wernlen vävy oli Carl Adolf Sneckenberg, jonka täti Anna Maria Sneckenberg ja jonka puoliso Magnus LAGERCRANTZ jonka veli Jacob LAGERSTEDT niin näyttää siltä, että Lorentz Brandt voisi hyvinkin olla Gustavus Forbuksen kummi Lorentz "Brauer"!

****
TT.

Hei,

Olet taas lähestynyt yhtä minun esivanhempieni sukua. Viestissäsi mainittu Gabriel Spalding (http://www.mesterton.net/spalding/t18.htm) on minun esiäitini Katarina Spaldingin (http://www.mesterton.net/spalding/t19.htm) velipuoli, taikka kuten Ritva Jurvanen sanoisi, 'esienopuoleni':)

Olet löytänyt hyvän, Göteborgin tontinomistajia (http://www.gbgtomter.se/) käsittelevän sivuston. Se on ollut minunkin 'apuvälineenäni' melkein alusta (=vuodesta 2007) alkaen. Siinä on hyvä hakutoiminto.

Nyt, kun olemme jo melkein sukulaisia, niin kerrothan, millä Sinä nuo kaaviosi teet?

Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

TTarus

06.03.12, 11:47

Kiitos taas linkeistä!

Wordilla olen kaaviot tehnyt:

1. ensin "rakennetaan" taulukko Wordille
2. maalaus (valitse kaikki-kopioi)
3. liitetään Adobe:lle
4. tallennetaan kuvana (JPG-muodossa)

Paljon on lähisukukaavioita tehty, mutta sitkeästi Brandt-suku pysyy tuntemattomana. Aivan kuin yhden sukupolven aikana häviäisivät ja sitten taas jälkeläiset ilmaantuvat 1600-luvun lopulla näkyviin. Tai sitten Georg Brandt on jo löytynyt, mutta tiedoissa on sekaannusta?
Kuitenkin Rosendal, Thorwöste, Gezelius ym viittaavat, että kyse olisi juuri Gutheimista lähtenyt Brandt-suku. Muut kyseiseen sukuun liittyvät aateliset, hovin läheisyys, korkea-arvoiset sotilashenkilöt ja virkamiehet sekä piispat paljastavat, että kyseessä on ollut melko korkea säätyinen suku.
Kun jo näinkin paljon samansukuisia Brandtteja on jo löytynyt (sukulaisista olettamalla), niin on hämmästyttävää, ettei heistä edelleenkään pääse kronologisesti varhaisempiin polviin. Kuitenkin lähihenkilöistä, lähes kaikista löytyy ainakin jotain tietoa, joistain hyvinkin paljon!
Ei kai auta kun keräillä edelleen tietoja
Kiitettävästi on silti nettiin saatu uusiakin sukututkijoiden tietoja ja muita dokumentteja, joten eiköhän tämä vielä selviä...

*****
T. Tarus

TTarus

06.03.12, 16:52

KORJAUS:

Tuossa muutama viesti aiemmin kirjoitin, että Arvid Jönssonin isä oli Petrus Jonae Bjugg, piti kirjoittaa että Arvid Jönsson Bjuggin isä oli Johannes Haqvini Bjugg. Tarkkaavaisimmat varmaan jo huomasivatkin virheen.
Eli Arvid oli Halvard ja Erik Brandtin velipuoli

*****
TT.

Jouni Kaleva

06.03.12, 18:28

TTarus

06.03.12, 19:39

Niinhän se oli kun sanoit, hieman huolimattomasti vilkaisin.
Kiitos korjauksesta!

Laitan tähän samalla uuden kuvan, aika lähellä ovat nuo Oriveden Brandtitkin.

t; TT.

TTarus

07.03.12, 14:01

Tutkiskelin tässä myös Regina ja Moritz Brauerin lasten kummeja ja jotain mielenkiintoista löytyikin:

Johan Arvolanderille ja Regina Brauerille syntyi kaksoset Iisakki ja Katarina.
(Regina avioitui 2. kerran Anders Björkholmin kanssa?)

Iisakin kummit paljastavat sukulaisuuksista melko paljon:

1) Ensimmäisen kummin Oulun kappalaisen Georg Rajalinin vanhemmat olivat:
Jöran Rajalenius ja Alisa FAVORINUS (Favorinus-sukua jo aiemmissa ”sukupuissa”)

Alisan isä oli Hämeenkyrön kirkkoherra Johan FAVORINUS ja äiti Helena THURONIUS

Helenan vanhemmat:
Johan Waenerus THURONIUS (veli: Anders THURONIUS + Sara MEISNER)
1o Kristina Henriksdotter JUSLENIUS
2o Margareta Hansdotter GODE

Eräs Juhanan pojista oli Petter Thuronius, jonka vaimon isäpuoli Reginan veljen Moritz Brauerin kummi Turkulainen kultaseppä Hans Meijer.

2. Yksi Iisakin kummeista oli Oulun nimismies Johan Bäck
Johan Bäckin äiti oli Maria Forbus, jonka serkku Hans Forbus nuorempi.
Hans Hansson Forbuksen (=nuorempi) 2. vaimo oli Maria Magdalena JURVELIUS jonka sisaren mies oli Piteå:ssa syntynyt Jacob Johan von Brandt.
Saman Hans Forbus nuoremman vävy toisessa avioliitossaan oli Ii:n kirkkoherra Johan Steenstrand.

Johan Bäckin veljen Kasper Bäckin vaimon Märta Pilkarin veljen Johanin ”appiukko” oli Jacob Falander, jonka 2. vaimon Maria Preutzin sisaren mies oli Johan Georgenpoika GEZELIUS.
Johan Gezeliuksen setä oli Turun piispa myös Johan Gezelius, jonka vaimon Gertrud Gutheim!

Sitä jo vähän arvelinkin, että eivät kai kaikki vanhat sukulaissuhteet sentään yhdessä polvessa voi kokonaan hävitä!
Nyt saatiin lisävahvistusta sille, että oikeita sukuja on asiantiimoilta tutkittu.

TTarus

07.03.12, 15:16

Näytti olevan kuvassa myös Georg Rajalinin puoliso, jota en huomioinut lainkaan, nimittäin:
Maria Margareta Johansdotter von Streithbach

Ossianilla näytti olleen tämmöistä materiaalia foorumissa jo aikoja sitten:

Adliga ätten VON STREITBACH, nr 934, utdöd.
Adlad 1678-08-27, introd. 1680. Utdöd 1714-02-19. Meddelande om hela
släkten har lämnats av F. R. Tegengren, Stocksund.

1RHG. 2Lk. 3Geneal. Samf. s i Finland årsskrift 1928.

Johan Striedbech. Borgare i Osnabrück 1593. Död 1629-01-16. Gift med
Margareta Klövekorn.

Barn:

Henrik Striedbech, född 16(14). Sidenhandlare i Lübeck 1638-02-13.
Begraven 1668-12-22. Gift 1638-10-15 i nämnda stad med Margareta Cratz,
dotter av härbärgeraren Johan Cratz och Gertrud N. N.

Barn:

Johan Stridbech, adlad von Streitbach, döpt 1641-04-11 i Lübeck. Skaffade
under kriget 1658 och 1659 gevär, ammunition och viktualier åt svenska armén
i Danmark. Faktor i Skåne, Halland och Blekinge 1660. Kommissarie vid
amiralitetet 1676-04-05. Adlad 1678-08-27 (introd. 1680 under nr 934).
Överkrigskommissarie. Död 1699-03-01. Hans adliga namn skrives i konceptet
till adelsbrevet i riksregistraturet von Striedbech. Gift 1:o 1678-07-02 i
Linköping med Elisabet Tersera, född 1662-07-11 i Åbo, död 1681-07-18 och
bisatt s. å. 6/8 i Jakobs kyrka i Stockholm, dotter av biskopen i Linköpings stift
Johannes Elavi Terserus och hans 2:a fru Maria Grubb samt syster och
halvsyster till Elof och Peter Terserus, adlade Tersér, nr 1048. Gift 2:o 1684-01-
20 i Stockholm med Vendla Ehrenskiöld, levde änka 1701, dotter av
landshövdingen Johan Nilsson, adlad Ehrenskiöld, nr 783, och Catharina Rask.

Barn1:

?1. Carl. Löjtnant vid Skaraborgs regemente. Stupade 1709-06-28 vid
Poltava.[2]
2. Maria Margareta, född 168(4), död 1749-08-19 i Uleåborg. Gift 1:o 1704-
12-08 på Korsholm i Finland med borgmästaren i Uleåborg Esaias Groop, född
1675, död 1726 i sistnämnda stad. Gift 2:o 1728-12-12 i Uleåborg med
kapellanen därst. Georg Rajalin i hans 2:a gifte (gift 1:o med Susanna Laurea,
död 1728-05-26)4, född 1678, död 1739-03-05 i Uleåborg.

ja tässä tietoa Rajalinista:

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2053

*****
TT.

TTarus

07.03.12, 18:26

Hieman lisäinformaatiota:

Iisak Arvolanderin eräät kummit olivat siis Georg Rajalin ja Maria Streithbach.

Marian isä oli Johan Stridbech, aateloituna von Streithbach

Johanin appivanhemmat 1. avioliitosta olivat:

Johannes Elai (Elavi) TERSERUS, joka toimi mm. Turun ja Linköpingin piispana.

Johaneksesta löytyi seuraavaa tietoa:

Johannes Elai Terserus (1605–1678) toimi Turun piispana vuosina 1658–1664.
Hän oli syntynyt Ruotsissa. Ennen piispan virkaa hän toimi teologian professorina Turun akatemiassa vuosina 1640–1658. Hän menetti piispanvirkansa, koska oli poikennut vallitsevasta opista. Tämän jälkeen hän toimi Linköpingin piispana vuosina 1671–1678.
Turun piispana ollessaan Terserus aloitti Genealogia Sursillianan kokoamisen.
Terseruksen aloittamaa työtä jatkoi erityisesti Raahe-Saloisten kirkkoherra Martinus Henrici Peitzius (1655–1726) ja hänen poikansa, Kempeleen pitäjänapulainen Gabriel Martini Peitzius (1681–1752).
Erityisesti Gabriel Peitzius kunnostautui Terseruksen sikermän täydentäjänä, ja säilyneet käsikirjoitukset näyttävätkin perustuneen juuri Peitziuksen muokkaamaan Sursillien sisarusparven sukukronikkaan. Gabrielin poika Kälviän kirkkoherra Martinus Gabrielis Peitzius (1716–1782) myi isänsä kuoltua tämän keruutyön tulokset Turun tuomiokapitulille, mutta ne tuhoutuivat Turun palossa 1827.

Piispa Terseruksen seuraaja Turussa Johannes Gezelius vanhempi, sitten nuorempi, joten pienet on näköjään ympyrät!

TTarus

08.03.12, 19:08

Georg Brauerin tyttärenpojan Iisak Arvolanderin kummi oli siis Oulun kappalainen Georg Rajalin, jonka isovanhemmat äidin puolelta olivat Hämeenkyrön kh. Johan Favorinus, syntyisin Piikiöstä ja vaimonsa Helena Thuronius.

Georg Rajalinilla oli vaimonsa kautta suora yhteys Gezelius-sukuun niin kuin myös Iisakin toisella kummilla Ii:n nimismiehellä Johan Bäckillä.

Ehkä keskeisin henkilö tässä Georg Brauerin ”metsästyksessä” on tällä erää David Lund
Davidin 1. vaimo oli Margareta Flachsenius, jonka äiti oli Susanna Hansdotter Meisner ja isoisä olut-tehtailija Hans Meisnerus, joka käytti (?) myös nimeä ”Brauer”.
Susannan 1. mies oli Erik Tolpo (aateloituna Losköld) jonka sisar Elsa Losköld avioitui Erik Forseniuksen kanssa. Eerikin sisar oli Elisabet Forsenius, jonka puoliso Mårten (Martinus) Brenner eli Sven ja Karl Brenneruksen isä. Karl Brenneruksen vaimon sisarpuolethan olivat Qvillingstedtin sisarukset. Edelleen oli kolmaskin Forsenius, nimittäin Brita Forsenius, joka oli naimisissa Krister Agricolan kanssa. Kristerin vaimon sisar oli Maria Adlersköld, jonka mies Jacob Lagerstedt.
Losköld-suvusta löytyi mielenkiintoinen uusi henkilö. Eräs vänrikki Gabriel Brandt, avioitui Mårten Tolpon (Losköld) ja Christina Rosendalin toiseksi nuorimman tyttären Helena Losköldin kanssa?
Gabrielistakaan en ole löytänyt enempää informaatiota .
Kun ”sukupuuta” tarkastelee niin melko lähellä on myös eräs Georg Brandt, josta seuraavaksi.

David Lundin poika oli Johan Lund (aateloituna Ehrenlund) joka ”vaimoehdokas” oli Carolina Fredrika Ulrica Camitz.
Karolinan enon Per Westerin vaimon Christina Ysingin serkku Katarina Ysingin mies oli apteekkari ja patruuna Georg Brandt, joka ”Apotekar + patron i Riddarhyttan”.

Tässä Camitz-suvusta juttua:
http://runeberg.org/strokirk/1/0096.html

Nettiin oli sukupuun laatija (jonka tietojen oikeellisuudesta en ota vastuuta) laittanut Georgen isäksi Jochen Brandtin, joka olisi ollut handlade ja bryggare (Brauer) Holsteinista Saksasta ?
Jos nämä tiedot pitävät paikkansa niin tämän lähempää tuskin saman nimistä Georg Brandtia muuhun sukuun nähden löydetään. Isänsäkin ammatti sopisi verrattain hyvin kuvioon: ”Brauer”.
Vaimot ja kuolinaika kuitenkaan eivät ”stemmaa” Georg Brauerin kanssa!
Tämä on kuitenkin ainoa, joka oikealla nimellä ja muutenkin muut suvut ”loksahtavat” kohdalleen.
Lisätietoja apteekkarista kaivattaisiin.

Lisämaininnaksi oli sukupuun laatija löytänyt myös seuraavan lainauksen (lähde tuntematon):

Krundade Korpen 1674 till 1677 kallat Örnen och förlagt till SÖDERMALM
Ovatko Korpen ja Örnen mahdollisesti Apteekkeja?

Länsi Södermalmilla sijaitsi myös toinenkin firma:

Barnängens textilfabrik på västra Södermalm blev Stockholms ojämförligt största manufaktur. Den grundades 1691 av Jacob Gavelius (adlad Lagerstedt) och drevs till 1820-talet.

Löytyisiköhän vänrikki Gabriel Brandtista lisää tietoa?
Akaan Konhossa on ilmeisesti majaillut ja siitähän ei ole kaukana
Kangasala, Orivesi ja Lempäälä missä asusteli muutakin Brandt-sukua

*****
TT.

TTarus

08.03.12, 20:12

Virhe edellisessä:

Krister Agricolan veljen (Sven Agricolan) vaimon (ei vaimon) sisar , oli Jacob Lagerstedtin vaimo Maria Adlesköld.

TT.

TTarus

08.03.12, 20:40

Ainakin Tukholmassa syntyi 1kpl Gabriel Brant (Family Search)
s. 7/8 1682 Tukholma

ISÄ: Hans BRANT

Pari muuta sopivaa Gabrielia Saksassa

TTarus

09.03.12, 11:58

Tässä vähän uutta tietoa Gabriel Brantista:

Tarkistelin noita tietoja Gabriel Brantin osalta ja Hiskistäkin löytyi varmistusta.

Vihityt, Akaa
7/7 1711
Fenrich Gabriel Brandt
J:fru Helena Loschiöld (kylä: Konhof)

Parille syntyi poika, joka myös Gabriel
Sääksmäki
Kastettu 8/8 1713
Vanhemmat:
Hr. fendr: Gabriel Brant
Välb: fru Helena Looschöld

Alkuperäislähteessä näkyy kummit, laitan kopion tässä samalla

Eräs kummeista oli Gabriel Tammelin nuorempi, jonka vaimo oli Anna Kristina Losköld.
Gabrielin isä oli Lohjan kirkkoherra ja Bodomin kartanon isäntä Gabriel Tammelin vanhempi.
Kartanon kautta Tammelinit liittyvät suoraan Brenneruksiin ja siksi myös Georg Braueriin.
Omistajista kertaukseksi
1. Daniel Thorsberg
2. Karl Brenner ( veljen vaimon isäpuoli Bengt Qvillingstedt)
3. Gabriel Tammelin (vanhempi)

Wikipediassa mainittiin mm. näin:
Tammelinin suomentajan ura käynnistyi, kun hän Johannes Gezelius nuoremman kehotuksesta käänsi suomeksi
Johann Jakob Schützin teoksen Christliches Gedenkbüchlein (1673).

(Gabrielin poika Lars Tammeliin oli Turun piispa 1728-33)

Tammelin nuoremman vaimon veli oli Erik Talpo (aateloituna Losköld).
Erikin vaimo oli Kristina Gezelius, jonka toinen puoliso oli Turun ja Växjön piispa David Lund.
Davidin kasvattipoika oli Jacob Flachsenius, jonka isoisä äitinsä puolelta olutpanimon omistaja Tukholmassa Hans Meisner.

David Lundin vävy oli Abraham Alanus, jonka veli Ii:n kirkkoherra Kristoffer Alanus.
Kristofferin puoliso oli Brita Sakarintytär Ulhegius, jonka 2. puoliso oli Limingan kirkkoherra Henrik Forbus.

Henrikin setä oli Ii:n kirkkoherra Johan Forbus, jonka sisaren poika oli Oululainen porvari Kasper Bäck.
Kasperin veli oli Ii:n nimismies Johan Bäck.

Georg Brauerin tyttären Reginan pojan Isacus Arvolanderin kummi oli nimismies Johan Bäck!

TTarus

09.03.12, 14:36

Taas pientä korjausta:

Gabriel Tammelin ei omistanut Bodomia niin kuin aiemmin ilmoitin, näin oikeammin:
1. Daniel Thorsberg
2. Sven Brenner
3. Sven Brenneruksen perikunta
4. Abraham Collinus (1708-36)

Gabriel Tammelin vanhempi oli Lohjan kirkkoherra ja valtiopäivämies.

Poikansa Gabriel Tammelin oli Sääksmäen tuomiokunnan tuomari, joka kuoli
pakomatkalla Östervålassa 1716.

Lankonsa Turun hovioikeuden asessori Erik Losköld (Tolpo) omisti Akaan Konhon, missä Gabriel Brandt ja Helena Loschöld
ovat ilmeisesti oleilleet jo vihkiaikaan vaimon asuinpaikasta päätellen.

Hyväksi jatkoksi edelliseen viestiin:

Kristoffer Alanuksen veli oli Spångan ja Järfällan kirkkoherra Henrik Alanus, jonka puoliso Elisabet THURONIUS

Elisabetin veljen Petter Thuroniuksen 2. vaimon Kristina Bågan isäpuoli Moritz Brauerin (Reginan veli) kummi
kultaseppä Hans Meijer.

TTarus

09.03.12, 18:37

Ilmeisesti Gabriel Brandt on samaa sukua kuin Georg Brandt "Brauer".

Aika vähiin alkaa tutkittavien määrä käydä!

:):):)

******
TT.

TTarus

10.03.12, 16:28

Löytyi aika suora yhteys Akaalta Oriveden Brandteihin, joita käsiteltiin jo selvittelyn alkuvaiheessa.

Gabriel Gabrielsson Brandtin kummeissa olivat hyvin edustettuina Woivalenius ja Möller.
Lisäksi on kummeihin merkitty eräs majuri von Essen.
Pienellä tarkastelulla selvisi, että Möller on ilmeisesti Sääksmäen, sittemmin Hämeenlinnan kirkkoherra ”magister”
Samuel Möller (1684-1732).
Isoiivarin talonhaltijaluettelo Akaalta paljastaa, että Seppälän Varrasniemen Viialan majoittajan (=furiiri) puustellia hallitsivat 1721-22(?) Berndt Johan Berndsson de la Motte ja Elisabet Salomonsdotter Möller, jonka setä mainittu Samuel Möller.
Samassa taloudessa myös Dorothea Elisabet Carlsdotter von Essen (Asikkalasta) ja Anna Charlotta Ottosdotter Rehbinder (Marttilasta).
Vuosina 1738-50 taloa hallitsivat Hans Johan Hansson Floor (± 1767) ja vaimonsa Justina Katarina Henriksdotter Justander.
Hans Johanin velipuoli oli myös nimeltään Hans Floor.
Poikien isä uudenmaan ja hämeenläänin lääninkamreeri sekä tilanomistaja Lempäälässä Hans Floor. Jälkimmäisen pojan äiti oli Elisabet Henriksdotter Brandt.
2. puoliso oli ruukinpatruuna Carl Bildstenin tytär Anna Bilsten, joka siis toisen veljeksen äiti.

Floorien perinnönjaon yhteydessä mainittiin myös eräs Akhatius Brandt, jonka taustoista ei ole toistaiseksi ilmaantunut mitään tietoa.
Nyt menee täysin ”hakuammunnaksi”,mutta kun on saatu palapeliin uusi paikkakunta Akaa niin voisiko olla pappismies Akaasta ( Akkas + pappispääte US = Akkatius = Akhatius)?
Esimerkkejähän on lukuisia, kuten; Peitzius (Peitso), Tammelinus (Tammela), Värmelandus (Värmland), Arctopolitanus (Pori), Raumannus (Rauma) etc.

Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että Moritz Brauerin eräs kummi oli Dassau-sukua.
Ruukinpatruunan veljen Conrad von Bildstenin miniän Catharina von Borgenin serkku oli Christoffer Conrad Dassau.
Johan Wanaeuksen (nuoremman) 3. vaimo oli Margareta Juslenius, jonka serkun Kristina Jusleniuksen puolison Jonas Carlstedtin veli oli Arvid Carlstedt, jonka miniä oli Kristina Sofia Dassau. Kristina oli Christoffer Conrad Dassaun tytär, joten en usko että Dassauta kannattaa lähteä pidemmältä hakemaan.

Samuel Möllerin
1. puoliso (± 1730) oli Sääksmäen edellisen kirkkoherran Elias Woivaleniuksen tytär Anna.
Samuel avioitui 2. kerran Maria Elisabet Haartmanin (1708-1794) kanssa.
Marian 2. puoliso oli Oriveden kh. ja lääninrovasti 1711 syntynyt Anders Salovius.
Saloviuksen isä oli Kirkkonummen kh. Samuel Salovius (1685-1732) ja äiti Kristina Wanaeus.
Kristinan vanhemmat Johan Wanaeus (vanhempi) ja Margareta Prytz.

Heidän poikansa, eli Kristinan veli oli myös Johan Wanaeus

Johan Wanaeus vanhemman sisaren Anna Wanaeuksen mies oli Klas Henriksson Brandt.

Johan Wanaeus nuoremman 1. vaimo oli Anna Flachsenius, jonka äiti Susanna Hansdotter Meisner!
Susannan vävyhän oli jo edellisissä mainittu Växjön piispa David Lund.

Elisabet ja Klas Brandtin isä "Ombudzman" Henrik Klasson Brandt

*****
TT.

Bodniemi37

10.03.12, 19:15

Floorien perinnönjaon yhteydessä mainittiin myös eräs Akhatius Brandt, jonka taustoista ei ole toistaiseksi ilmaantunut mitään tietoa.
Nyt menee täysin ”hakuammunnaksi”,mutta kun on saatu palapeliin uusi paikkakunta Akaa niin voisiko olla pappismies Akaasta ( Akkas + pappispääte US = Akkatius = Akhatius)?
Esimerkkejähän on lukuisia, kuten; Peitzius (Peitso), Tammelinus (Tammela), Värmelandus (Värmland), Arctopolitanus (Pori), Raumannus (Rauma) etc.

Ylioppilasmatrikkelissa näitä Achatiuksia eli Åkeja on kolme kappaletta:
105 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=105) Åke Jöransson eli Achatius Georgii Salamontanus,
U105 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U105) Claes Åkesson eli Claudius Achatii Tott,
1733 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1733) Åke Johansson eli Achatius Johannis Ståhl.

Terveisin,

TTarus

11.03.12, 10:32

Erittäin hyvä huomio!

Åke = Achatius

Achatius Brandt voi siis olla Åke Brandt?

______________

t: T. Tarus

Kivipää

11.03.12, 12:16

Olen muistaakseni nähnyt jossain Pohjolan lumiauran Åke Tottin etunimen kirjoitettuna Achatius-muodossa.
____________
Matti Pesola

Kun vauhdilla mennään, niin jotkut viestit saattavat jäädä huomaamatta:). Yllä oleva lainaus on kymmenen päivän takaa.

TTarus

11.03.12, 13:11

Siitähän se lähti!

En silloin tajunnut kun oli vain 1 Achatius

t; T. Tarus

TTarus

11.03.12, 13:49

Nyt luulen, että alkaa olla ratkaisu lähellä!

Hans Godhe-Gode suvusta alkaa, josta sitten suoraan:

Boge, Juslenius, Thuronius, Floor, Bildsten, Meisner ym.
Sujuvasti liittyvät myös Brenner, Åke Mattsson Brandt, Gabriel Brandt ym.

Hans Godhen vävy oli Henrik Callia, joka kuuluisaa "voutisukua".

Tässä hyvät selostukset:

http://www.genealogia.fi/genos/10/10_55.htm

http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html

Ilmoitelkaa jos ristiriitaa tai virheitä ilmenee!

:):):)

TT.

TTarus

11.03.12, 20:23

Tässä lisää dokumenttia:

Åke ”Achatius” Mattsson Brandt:lla oli tytär Margareta Brandt (s. 1/10 1700 Keikyä Ojanperä)
Åken vaimo Anna Påvelsdotter Callia

Syntyneiden luettelossa Margaretan kummeiksi on merkitty
(Ei täyttä varmuutta onko nimet oikein):

1) Johan Thuronius (nuorempi) nob. Törnecreutz (1719) ?

ISÄ:
Johan Thuronius
1:o 1651 Kristina Henriksdotter (Juslenius) († 1668)
2:o Margareta Hansdotter Gode

Johanin veljen Petter Thuroniuksen ”appipuoli” Hans Meijer (Moritz Brauerin kummi)

Johanin sisar:
Helena Thuronius
1o Johan Favorinus
Liittyivät Regina Brauerin pojan Iisakin kummeihin

2) Johan Barck
Ulvilan Anolan vouti (1676) ja samalla Köyliönkartanon vouti (1677).
Omisti Huittisten Naatulan ratsutilan vuodesta 1679.
‡ Huittisissa 21.9.1690.
Johanin vaimo Margareta Påvelsdotter Callia
Johanin eno Johan Gråå, jonka pojan eli Johan Barckin serkku Johan Gråå nuorempi.
Johan Gråå nuoremman appivanhemmat Lohjan kirkkoherra Gabriel Tammelin ja Anna Eriksdotter Pihl.

3) Elisabet Edner?
Olisiko Erik Edner sukulainen?
Erikin ”appiukko” Henrik Justander
Erikin lanko Karl Fredrik Möller, myöhemmin Mollerus
Möllerin vanhemmat:
Hämeenlinnan tullinhoitaja Benjamin Möller († 1727) ja Katarina Thuronius.
Onkohan samoja Möllereitä, joita oli Gabriel Brandtin pojan Gabrielin kummeina?

4) Margareta Hansdr? Ca….?

Jouni Kaleva

11.03.12, 21:29

2) Johan Barck
Ulvilan Anolan vouti (1676) ja samalla Köyliönkartanon vouti (1677).
Omisti Huittisten Naatulan ratsutilan vuodesta 1679.
‡ Huittisissa 21.9.1690.
Johanin vaimo Margareta Påvelsdotter Callia
Johanin eno Johan Gråå, jonka pojan eli Johan Barckin serkku Johan Gråå nuorempi.
Johan Gråå nuoremman appivanhemmat Lohjan kirkkoherra Gabriel Tammelin ja Anna Eriksdotter Pihl.

Minusta se on Jacob Barck eikä Johan....

TTarus

11.03.12, 22:16

Jäi tuo Juhanan kuolinaika huomioimatta.

Tässä Jacob Barckin tietoja:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4505

*****
TT.

TTarus

13.03.12, 19:26

Hans Floorin ja Anna Katarina Bildstenin poika Hans Johan Floor oli naimisissa
Justina Katarina Justanderin kanssa (vanhemmat: Henrik Justander ja 1. Katarina Tolpo).
Hans Johanin velipuolen Hans Floor nuoremman äiti oli Elisabet Henriksdotter Brandt.

Justina Justanderin sisaren Anna Magdalenan mies oli Erik Edner (1718-1779).
Eerikin lanko oli Benjamin Möller (myös Mollerus?) nuorempi, jonka vanhemmat:
Benjamin Möller ja Catharina Thuronius!?!

Katarinasta en ole löytänyt mitään tietoa, mutta silti nimi selvästi lukee Benjamin nuoremman syntymätodistuksessa
(ehkä siinä on tulkinnanvaraa?).
Benjamin Möller nuoremman veli oli Karl Fredrik Möller, jonka vaimo Anna Elisabet Edner.
Ylioppilasmatrikkelissa Karlin äidiksi on myös ilmoitettu Katarina Thuronius.
HISKI:ssä Benjaminin äidiksi tulkittu Thunonia.
(Lähipiirissä tavataan myös nimeä Thoranius tai Thorenius kuin myös Thuren)
Ainakin Kangasalalla on 1745 haudattu GL. past. Cath Thuronia 64 vuoden ikäisenä.
Benjamin Möllerin syntyi 19/3 1723 Hämeenlinnassa.
Benjamin Möller vanhempi kuoli 1727

Benjamin Möller nuoremman eräs kummi oli Arvid Persson Roman nob. Stierncrantz (1662-1740), josta tietoa tässä:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U401

Moritz Brauerin kummeja olivat mm. Andreas Schröder ja Helena Dassau.
Eli Georg Brauer on ollut tekemisissä kyseisten sukujen kanssa.
Kun keskitin suvut niin, että liittyisivät mahdollisimman suoraan niihin sukuihin, jotka jo asian tiimoilta tiedetään,
niin saadaan kuvaa siitä keiden kanssa Georg Brauer mahdollisesti oli eniten tekemisissä.
Täytyy tietysti huomioida myös vaimonsa suku (Brenner, Losköld, Forsenius ym.)
Lisävahvistusta asian oikeellisuuteen osaltaan tuo se, että mainittu Arvid Stierncrantz oli syntynyt Narvassa 1662.
Arvidin isä Per Arvidsson Roman nob. Stierncrantz oli Inkerin kenraalikuvernementinkamreeri!
Hän syntyi Värmlannissa, mistä Abraham Värmelandus Jordanuskin oli lähtöisin.
Kumpikin vaikutti Inkerissä.

Kun tähän kuvioon tulevat mukaan suvut; Schröder, Schilling, Bildsten ja Dassau niin saatetaan olla jo melko lähellä Georg Braueria.

Lisäksi huomasin, että aviopari Catharina Claesdotter von Borgen ja Christoffer Conrad von Bildsten löytyvät Huittisten talonhaltijaluettelosta (vrt. kaavio).

Ainakin nyt tiedetään, että Bildstenin ja Floorin sukukuntaan kuuluvan Brandt-suvun tähän mennessä vanhin
henkilö on Ombudzman ja Liuksialan kartanon vouti(?) Henrik Classon Brandt. Mutta kuka oli Claes Brandt?
Floorin perinnönjaossa mainittiin Åke ”Achatius” Brandt, jonka puoliso kuuluisaa ”voutisukua” Anna Påvelsdotter Callia.
Åken tyttären Margaretan kummeja olivat mm. Johan Thuronius, Jacob Barck ja Elisabet Edner, siksi on syytä olettaa, että myös
Åke Brandt on samaa Brandt-sukua kuin muutkin mainitut.

Vänrikki Gabriel Brandtin ja Helena Losköldin pojan Gabrielin kummeja olivat mm. 2 kpl maisteri Möllereitä ja Gabriel Tammelin.
Möllerit kytkevät Gabrielin Brandt-Floor-sukukuntaan ja Gabriel Tammelin liittää hänet mm. Brenner-sukuun.

Kaikesta päätellen kyseinen Brandt-suku, voisi hyvin olla Georg Brandtin sukua.
Onhan tässä vielä se apteekkari Brandtin-sukukin, mutta sille ei ole löytynyt näin suoria kytköksiä muihin sukuihin.

Kannattaa tarkastella myös Hans Floorin ja Justina Catharina Justanderin lasten kummeja.
Hiskistä ja Digi-arkistosta
Sääksmäeltä löytyvät ainakin pari nuorinta Catharina (1748) ja Justina (1751), ehkä muitakin.

Tässä omat tulkintani:

Pardala Fourieren Hr. Hans Johan Floor
Mad. Justina Catharina Justandra (Justander)

DOTTER:
Catharina
Faddrar:
Hans Speitz
Johan Speitz och Gustaf Speitz
Fru. Christina Tammelin (1703-1780)
(vanh: Gabriel TAMMELIN + Anna LOSKÖLD)
Jungf. Helena Justandra (Justander) och
Jungf. Johanna Barck
------------------------------------------------

Pardala Fältwäbeln Hans Floor
Justina Catharina Justandra

DOTTER:
Justina
Faddrar:
Hr. Gust. Speitz
Mag. Eric Edner
Joseph Kascas
Hans Kascas
Mad. Anna Catharina Lilia
Maria Catharina Tallquist (Tallqvist)
Jungf. Christina Barck och
Maria Elisabetha Barck

Toivottavasti ei taas tullut sukupolven mittaisia virheitä kun on paljon näitä missä isä ja poika ovat samannimisiä.

Laitan tähän mukaan Benjamin Möllerin kastedokumentin.
Hieman joutui kuvaa ”fixailemaan” kun olivat eri sivuilla.
Möller lukee oikeassa yläkulmassa

TTarus

14.03.12, 14:25

Mietin tässä, että mitä kytköksiä Georg Brauerilla on Schröder-sukuun päin kun Moritzin kummi oli eräs Andreas Schröder (vrt. edelliset).

Åke ”Achatius” Matinpoika Brandt:n (Brandt-Floor-sukua) vaimo, Anna Paavalintytär oli Callian ”voutisukua” Huittisisten seudulta.
Annan tädin Luceretia Iivarintytär Friesenschöldin puoliso, Magnus Reiherin veljen Arrends Reiherin poika oli Carl Magnus Reiher.
Carl Magnuksen ”appiukko” oli Inkerin kuvernementin kamreeri Per Roman, aateloituna numerolla 354 Stjerncrantz.

Luulenpa, ettei hopmanni / inspector Georg ”Brauer” Brandt:n sukua tarvitse enää kovin pitkältä hakea?!?

Ehkä asia on mennyt esim. näin:
Suvut Callia ja Brandt olivat voutisukuja.
Kun Jacob Gavelius 1698 kuoli, hänet aateloitiin kuolemansa jälkeen (?).
Aateliset, tässä tapauksessa ehkä myös perikunta, saivat läänityksiä?
Moritz Brauerin syntymä merkinnässä oli merkin ”Inspector Georg Brauer, Hr. Gavelij faktorij”.
joka ei ehkä sittenkään tarkoita, että Georg olisi ollut tehtaan työnvalvoja vaan onkin ollut
valvomassa Lagerstedtin perikunnan läänityksiä (esim. Inkerissä?).
Jacob Gavelius-Lagerstedt vainaan vaimon sisaren mies oli Sven Agricola aateloituna Leijonmarck.
Sven Agricolan veljen vaimon sisaren mies oli Mårten Brennerus.
Mårtenin miniän isäpuoli oli Bengt Persson Qvillingstedt, jonka vävy voutisukuinen (?)Georg Brandt.
Näin Georgesta tehtiin Hopmanni ja hän sai samalla komennuksen Inkeriin, jota yritettiin
kaikin keinoin saada tuottamaan mahdollisimman hyvin eli siellä oli hopmanneilla töitä.
Georg ”Brauerin” vaimon isä Bengt Persson Qvillingstedt oli myös arrendaattori, mutta hän on voinut
”joutua” virkaan Per Romanin kautta suoraan, ehkä Värmlandista?
Huomioitavaa on myös Gothe-suku, johon liittyy suoraan suvut:
Johan Thuronius, Kristoffer Danielsson Floor, Elisabet Jordan (Jordanus?) ja Henrik Callia.

Miten sitten Johan Steenstrandt liittyy kuvioon?
Gabriel Tammelin, joka oli ”Achatius” Brandtin pojan kummi, oli 1. aviossaan naimisissa
Elisabeth Lithoviuksen kanssa, jonka isä oli Gustaf Lithovius (Limingius), joka kuoli 1685.
Gabrielin 2. vaimo oli 18 vuotta edellistä vaimoa nuorempi Anna Kristina Losköld joka oli
Åke Brandtin vaimon Helena Losköldtin sisar.
(Sukupuutkin saattavat näyttää toisinaan hieman sekavilta kun voi olla näin eri ikäisiä aviopareja)

Kustaan 1. vaimo oli Elisabet Heikola, joka kuoli 1679
Kustaan 2. vaimo oli Brita Ligelius, jonka 1. puoliso oli 1670 kuollut Mikael Jurvelius

Mikaelilla oli kaksi tytärtä:

1)Margareta Jurvelius (1661-1715)
1o Petrus Graan
2o Jacob johan von Brandt
s. 1669 Piteå Norbotten
vih. 1693 (Georg Brantin ikäluokkaa?)

2)Brita Magdalena Jurvelius
Hans Hansson Forbus
(1o Maria Uhlstadius)

Tytär: Maria Hansdotter Forbus
Johan Steenstrand
(1o Maria Persdotter Qvillingstedt)

******
TT.

TTarus

14.03.12, 15:14

KORJAUS!

Helena Losköldin puoliso oli Gabriel Brandt
eikä Åke Brandt, niin kuin tuohon loppuun laitoin.

Gabriel Tammelin oli siis Gabriel Brandtin pojan Gabrielin kummi
eikä Åken.

Ei kerinnyt enää korjata edelliseen, onneksi sentään kuvassa oikein!

t: TT.

TTarus

16.03.12, 13:07

Kyllä nyt näyttää, että lopultakin on saatu ”narunpäästä” kiinni kun palaset tuntuvat loksahtavan kohdilleen yksi toisensa perään.

Yllättävää taas kerran on havaita kuinka kaukaa suvut juontavat juurensa. Samoissa porukoissa pysytään helposti 4 jopa 5 polvea.
Georg ”Brauer” Brandt- tutkimuksen osalta on selkeästi havaittavissa, että alun harvat suvut nopeasti laajenivat jo vajaassa sadassa vuodessa melko merkittäviksi pappis ja virkamiessuvuiksi.

Kantasukuina voidaan pitää Callia, Gothe (Gode), Camaeus ja Orraeus sukuja, joista kaksi jälkimmäistä vaikuttivat etupäässä Hollolan seudulla.
Kapteeni Matthias Brandt ja vouti-ombuzman Henrik Klasson Brandt ovat mitä ilmeisimmin samaa sukua. Löytyi myös eräs maininta, jossa Uskelasta kotoisin ollut Mats (Andersson) Brandt edusti talonpoikia valtiopäivillä 1649 ja 1664
Tiedetään, että kyseinen Mats Brandt, jonka puoliso oli Elisabet Camnaeus, omisti useita tiloja mm. Hollolassa (Lisätietoja Genoksen sivuilta mm. Orraeus, Gråå, Barck, Callia etc.).
Todennäkisesti kapteeni ja valtiopäivämies Mats Brandt olivat sama henkilö.

GOTHE-GODE:
Koska Hans Gothen ja Sigrid Grannen jälkeläisistä muodostuu koko se laaja sukuverkosto, joka tämän tutkimuksen piiriin kuuluu, niin hyvällä syyllä Hans Godea voidaan pitää eräänlaisena kantaisänä vaikkei suoranaisesti Brandt-sukua olekaan.

Hans Larsson Goden synnyinpaikka oli oletettavasti Godegården, Järpås, Ruotsi, missä hänet kastettiin 1590. Hans oli majuri ja kuoli 1.7.1659 Harjavallassa.

Hanssin jälkeläisistä muodostuu luettelo, joka ei kovin paljon sijaa arvailuille jätä.
Kaikki tähän mennessä tutkittu liittyy suoraan heihin:

Margareta Hansdotter Gode
+ Henrik Callia

Carl Hansson Godhe
+ Elisabet Jordan (onko Abraham Jordanus sukua?)

Sigfrid Hansdotter Godhe
+ Kristoffer Floor (miniät: Elisabet Brandt ja Ann Bildsten)

Hans Hansson Gode
+ Margreta Tolpo
Heidän jälkeläisistään mm;
- von Gertten
- Tacku
- Bildsten
- Rosendal
- Thuronius
-

ÅHRAPÄÄ- ARPPE – ARP- OHRAPÄÄ:
Tiedetään, että muuan Segert Brandt oli tupakkapehtoori Amerikkalaisessa komppaniassa Turussa.
Lisätietoa: Svensk Tobakshistoria (löytyy tällä nimellä)

Segertin vaimo oli ”ruukkisukuinen” Elin (Helena) Thorwöste, jolla suora sukulaisuus mm. Rosendal-suvun kanssa. Helenan 2. puoliso oli Mårten Mårtensson Åhrapää.
Mårtenin veli oli Filip Mårtensson Ohrapää (Arp).
Turun porvareita käsittelevässä artikkelissa Filipin mainittiin olleen viskaali (sit. pormestari) Simon Lydmanin (Lydeman) entinen appi. Toiseksi mainittiin hänen olleen ”Tunnbindare hos Petter Thorwöste”. Toisen lähteen mukaan Filip olisi ollut ns. Tupakkaspinneri eli saman alan miehiä kuin veljensä Mårtenin vaimon Elin Sågerin 1. puoliso Segert Brandt.
Lisäksi voidaan mainita, että ylioppilasmatrikkelin mukaan eräs Matias Halitzius aateloituna Ehrenhoff, oli Turussa 14 vuoden ajan Filip Mårtensson Åhrapään kasvattipoikana.
(Matiaksen vanhempien suku olisi myös tutkimisen arvoinen)
Matiaksen 1. vaimo oli Kristina Agricola, jonka äiti oli Brita Svensdotter Forsenius ja täti Elisabet Svensdotter Forsenius. Elisabetin puoliso oli Mårten (Martinus) Brennerus.
Kristinan serkkuja olivat Mårtenin pojat. Bodomin kartanon omistaja Sven Brennerus ja veljensä Clobitsan kirkkoherra Carl ”Carolus” Brennerus, jonka vaimo Brita Månsdotter Höök.
Britan sisarpuolet olivat; Maria ja Catharina Elisabet Qvillingstedt.

Eräs mielenkiintoinen huomio oli, että Filip Åhrapään tytär Maria oli kihloissa Gabriel Miltopaeuksen (Ruskiapää) kanssa. Gabrielin sukulainen Turkulainen raatimies Johan Miltopaeus omisti Finbyn Rusthollin Piikkiössä eli samassa pitäjässä, jossa Segert Brandt kuoli.

Sukulainen Erik Miltopaeus (Ruskiapää) vaikutti kirjurina Lohjalla ja Halikossa.
Eerikin appi oli Jonas Bergen (aateloituna Lostjerna) ja anoppi Margareta Losköld (Tolpo)
Margareta oli usein mainitun Gabriel Tammelinin vaimon Anna Kristina Losköld:n sisar.
Kolmantena siskoksista mainittakoon 1740 kuollut Helena Losköld, jonka puoliso vänrikki Gabriel Brandt. Sisaruksista neljäs Elsa Losköld oli naimisissa Erik Forseniuksen kanssa, jonka
tädin Elisabet Forseniuksen puoliso Mårten Brennerus.

Åhrapään kotiseudusta antaa viitteitä myös se, että Huittisten nimismies Laurentius Elg oli oletettavasti kihloissa Sofia Pehrsdotter Almanin kanssa, jonka isä oli ehkä Turkulaisen porvarin Tuomas Ohrapään (Thomas Åhrapää) poika alilaamanni Per Thomasson.

Myös nimissä Ruskiapää ja Ohrapää on havaittavissa pienoista samankaltaisuutta ja ovat ehkä lähtöisin samalta alueelta Huittisten seudulta (?).

Nimismies Lars Elgin 2. puoliso oli Margareta Henriksdotter Callia, joka eli leskenä miehensä jälkeen ja asui omistamallaan Naatulan ratsutilalla Huittisissa 1702–1708 (myöhemmät vaiheet tuntemattomat). Margaretan vanhemmat Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Färkkilän ratsutilan omistaja Huittisten Mommolan kylässä Henrik Påvelsson Callia ja hänen 2. puolisonsa Margareta Hansdotter Godhe (1o Brita Henriksdotter Juslenius).
Henrik Påvelsson Callian veli oli Påvel Påvelsson Callia, jonka vävy Åke ”Achatius” Mattsson Brandt.

Lisää yhteyksiä Inkeriin:
Kapteeni Matthias Brandtin vaimo oli Elisabet Camnaeus (Åke Brandtin vanhemmat). Elisabetin sisar oli Sofia Camnaeus, jonka puoliso Turun linnasaarnaaja Anders Orraeus.
Anderssin veli oli Orimattilan kirkkoherra 1676 kuollut Axel Orraeus (p. Katarina Mårtensdotter Florinus?). Axelin poika oli Gustaf Orraeus (1660-1733), jonka poika oli Jääskessä 1703 syntynyt ja Taipalsaarella 1777 kuollut Taipalsaaren kirkkoherra Magnus Orraeus. Magnuksen vaimo oli Ebba Katarina Mollerus (Möller), jonka isä Ruokolahden kirkkoherra 1731 kuollut Henrik (Benjaminsson) Mollerus ja äiti Brita Serlachius.
Henrikillä veljet Benjamin (Benjaminsson) Möller (p. Katarina Turovius tai Thuronius?).
Gabriel Gabrielinpoika Brandtin kummeina oli 2 kpl maisteri Möllereitä, jotka todennäköisimmin ovat samaa sukua, koska myös sukua Edner-sukua esiintyy joilla on todistettavasti yhteys kyseisiin Möllereihin.
Toinen veli Major Abraham Möllerin vaimo oli Sara Elisabet von Rohr.
Möllereitten veljessarjan isä oli Inkerin Soikkolan kirkkoherra Benjamin Mollerus (Möller) ja NN.
Sara Elisabeth von Rohrin isä oli Christer von Rohr. Tästä päästäänkin sitten mielenkiintoiseen ”yhtälöön”. Christerillä oli veljet Hans Christer von Rohr ja Joakim Georg von Rohr.

Joakim von Rohr:n poika oli Jacob Gustaf von Rohr jonka vaimon Elisabet Printz
Vanhemmat: Käkisalmen läänin kruununvouti ja Kruunuporin kreivikunnan hopmanniNils Olofsson Printz (k. 1677) ja Elisabet Henriksdotter Blanckenhagen.
Elisabetin veljen Jacob Printzin tytär oli Kristina Printz, jonka puoliso Huittisten nimismiehen Lars ”Laurentius” Elgin (Hirvi) pojanpoika Johan Elg.
Johanin isoäiti oli siis Margareta Henriksdotter Callia, jonka setä Påvel (Påvelsson) Callia.
Påvelin vaimo oli jo edellisessä viestissä mainittu Margareta Friesenschold ja vävy Åke ”Achatius” Mattson Brandt.
Frienschöldeillä yhteyksiä Inkeriin (kts. aiemmat).

Mainitut von Rohr-sukuiset veljekset ja isänsä Georg von Rohr, olivat Inkerin veronvuokraajia!
Vuokraajista tietoa Tiina Karjusen työstä: Hoveja ja Verotusta (löytyy netistä tällä nimellä).
Siinä on lopussa luettelo Inkerin arrendaattoreista mm. Sven Schalin ja Bengt Persson Qvillingstedt.
Myös von Rohr-suvun edellä mainitut veljekset!!!

Kun tähän lisätään vielä Inkerin kenraalikuvernementinkamreeri Per Arvidsson Roman (aatel. 1674 Stierncrantz, k.1682) jonka 1. puoliso Kristina Bergenfelt niin alkaa olla aika hyvin Inkerin suuntaan ”kallellaan”.

Pehrin poika Narvassa 1662 syntynyt sittemmin Hämeenlinnan kommendanttina toiminut everstiluutnantti Arvid Stierncrantz oli Benjamin Möllerin (Mollerus) nuoremman kummi.

*****
TT.

Benedictus

16.03.12, 18:02

Yllä mainittu Johan Miltopaeus tulee paljon lähemmin tekemisiin tämän perusklaanin kanssa, sillä hän toimi Karl Fychtingin holhoojana Ewert Fychtingin kuoltua. Tämä tulee esille Karlin käräjöidessä holhoojaltaan muutamaa maatilaa ja yli 4000 taalerin rahasummaa.

En saa tähän kyseistä käräjä tietoa, kun sähköposti rijaa.

Miksi Johan Miltopaeus on tuossa tehtävässä ei selviä, kun yleensä holhoojiksi valittiin lähisukulaisia.

Karl Fychtingin äiti oli siis Cristina Bilsteen. Carl Bilsteen vanhemman tytär ja ylläolevien sisar.

Maininta johan Miltopaeuksen Piikkiön Finbyn omistuksesta on ainakin SAY:n perusteella vähän epäselvä, sillä siellä on aikalainen väenpaljous kiertänyt.

Tila näyttäisi kuuluneen Hans Plagmanille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=713806

TTarus

16.03.12, 18:38

Löytyi Ossianilta tällainen sivu, saisiko siitä lisävalaistusta?

http://www.mesterton.net/obo_i_genealogiskt/miltopaeus.htm

Pääsivulta muita sukuja!

Tilan osalta Plagman ainakin viittaisi Thorwöst, Såger, Rancken sukukuntaan??

TTarus

17.03.12, 13:03

Taisi käydä niin, että Benedictuksen tieto ”sekoittaa pakkaa” jonkin verran, pientä hahmottelua vaati ennen kuin pääsin ”kartalle”!
Laitan tähän sitä tietoa, mitä kysyjä itse oli jo toiseen ketjuun keräillyt ja samalla vähän omiakin ”tiedonjyväsiä”:

Fychting – Füchting – Feuchting:

”Efwert Fychtingin rakas puoliso Christina Billsteen kuollut 24.9.1675 kotonaan
Sauvossa kello kolmen ja neljän välillä iltapäivällä.”

Efwert Fychingin ratsutila sijaitisi Sauvon kirkonkylässä.
Naapuriseurakuntia mm. Piikiö (Segert Brandt) ja Kimito (Brand-sukua).

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Evert oli Arvid Forbuksen (Forbes) vouti;
”Arwedh Forbus Fougde på Cumo gårdh Efwert Fychting”
Onko Cumo Kokemäkeä?
Jos sijainti on Kokemäki, niin siitähän ei ole kuin noin 20km Huittisiin, joka on oleellinen kohde tutkimuksen kannalta tällä erää.

Evert Feuchtingista kuoli 18.5.1682
(41 v 2 kk 7 pv ikäisenä).

Efwert Fychting haudattiin Billstenien hautaan Turun Tuomiokirkkoon.

Eräs henkilö oli sukupuuhunsa laittanut tällaisen tiedon (+ Christina Billsten).
Vähän sekavaa, mutta menisikö näin?

Evert Feuchting (1)
1o Christina Carlsdotter Billsten?
2o Katarina Caspersdotter Cremer
Peter Stolpe (2)

POIKA:
Carl Henrik Feuchting (1.)
Soldier, Vihitty 5.7.1696 Kisko
k. 1697
Anna Katarina BRAND (vanhemmat: Claes Brand + Catharina Hästesko af Målagård)
Katy Hedman Brännland;
"Till minne av Maria Kristina Kraemer -en krönika över 500 år med släkten",
Stockholm 2003, p. 74.

Mats Sigfridsson Hammar (2.)

Merkittävä tieto jos on paikkansa pitävä!!!
Evert Flychtingin miniä oli Anna Katarina Brand joka eri sukua kuin BRANDT
Vai onko sittenkään?

Carl Bildstenin tytär Anna Carlsdotter Billsten oli naimisissa Hans Floorin kanssa (1. Elisabet Brandt) ja jos Anna Katarina Brand:n appi Evert Feuchting (1. Christina Billsten?) haudattiin Billstenien hautaan niin se herättää väistämättä uusia kysymyksiä.
Ruukinpatruunalla oli tietääkseni myös Schaefer-sukua oleva ”jalkavaimo”.

SAY:n mukaan Finbyn omistaja oli Hans Plagman, jonka sukulaisia näyttäisi olevan Thorwöstet, Sågerit ja Ranckenit
Toinen Finbyn omistaja oli Johan Miltopaeus

Petter Thorwöste ja Carl Bildsten olivat ”liikekumppaneita”.

Johan Fychtingin perilliset riitelevät Petter Thorwösten kanssa ruukin kaupoista.

Johan Miltopaeuksen veli (?) Gabriel Miltopaeus oli kihloissa Maria Arpen (Åhrapää) kanssa, jonka isä Filip Mårtensson Ohrapää. Filipin veljen vaimon Elin Sågerin 1. mies oli tupakkapehtoori Segert Brandt.

Pihl sukua…

”…Tähän viittaa Ewert Fychting ja Gustaf Eriksson Pihl yhteys.
Voisiko Gustaf Eriksson olla jotenkin sukuyhteydessä Isakkiin?
Gustaf Pihlin isä oli Vartsalan vuokraaja Erik Olofsson, joka mainitaan syntyneeksi Ruotsissa.
Vaimonsa oli Karin Eriksdotter, jolla oli useita maatiloja.
Tor Carpelanin kirjoituksissa Genoksessa kerrotaan Karinin tilaomistuksista…”

Gabriel Tammelin vanhemman puoliso oli Anna Eriksdotter Pihl.
Gabrielin miniä Kristina Losköld, jonka sisaren mies vänrikki Gabriel Brandt.

TTarus

17.03.12, 16:57

Kun tässä nyt tuli puheeksi Pihl-suku niin laitan heti jatkoksi Rajalin-suvusta.

Koska tuoreessa muistissa on vielä hiljattain keskustelussa mainittu Regina (Georgesdotter) Brauer jonka poika Isak Arvolander. Iisakin kummi oli Georg Rajalenius.

Huittisten Raijalan Perttulasta lähteneiden Rajalin ja Rajalenius-sukujen kantaisä on ehkä vävyksi taloon alkujaan tullut Bertil Matsson.

Bertil Mattsonilla oli ainakin kaksi poikaa. Voidaan havaita, että henkilöt liittyvät suoraan muutamiin ”tuttuihin”.

Bertilin pojat:

1) Thomas Bartholdi Rajalenius oli Tyrvään kirkkoherra ja lääninrovasti.
Kuoli Tyrväällä 1688.
Puoliso: Turkulaisen porvarin ja valtiopäivämiehen Klemet Muulin tytär Katarina Mulinus.
Lapsia:
1. Johannes Thomae Rajalenius, s. n. 1645, k. Karkussa 1686, Karkun kappalainen.
Puoliso Kirstin Eriksdotter Pihl, s. n. 1650, k. >1692.
2. puoliso Henrik Fabrinus.

Kirstin sisaren Anna Eriksdotter Pihl:n mies oli Gabriel Tammelin vanhempi, jonka miniä ja poika Gabriel Brandtin pojan kummit.

2) Porin porvari Jöran Bertilsson Lastikka.
1. puoliso N.N.
2. puoliso Maria Mårtenintytär
Lapsia:
1. Georgius Georgi Rajalenius,
Ikaalisten kappalainen.
Puoliso Alisa Johanintytär Favorinus.
-Alisan vanhemmat: Johan Favorinus + Helena Thuronius
-Alisan serkku Petter Thuronius, jonka vaimon Kristina Bågen
isäpuoli Moritz Brauerin kummi Hans Meijer.

Lapsia:
Georg Rajalin,
Oulun kappalainen.
1. puoliso Susanna Lauraeus, k. 1728.
2. puoliso Maria Margareta von Streitbach

(Regina Brauerin pojan Iisakki Arvolanderin pojan kummit)

Pihl-suvun kantaisä Erik Olofsson Pihl
Arrendaattori Väster-Götlandista, joka oli lopulta Vartsalan tilan vuokraaja (arrendator) Halikossa

Götland sijoittuisi maantieteellisesti aika hyvin Värmlantiin nähden...

Benedictus

17.03.12, 18:37

Tässä nuo Fychting käräjätiedot.

Turku 30.5.1689
Kirjuri Cark Feuchting riitelee huoltajansa Johan Miltopaeuksen kanssa perinnöistään, parista tilasta (Neder Melkkilä, Perniö) ja 4501 taalerista.

Huomautus: Ewert Feuchting oli Lybeckiläisen Johan Feuchtingin perillisiä.
Johan Feuchting myi osuutensa Angskoginb ruukkiin Peder Thorwöstelle yli 14 000 taalerin hinnasta.

Turku 1689
Käsitellään urkuri Christian Kellnerin vaimon Anna Christina Feuchtingin perintöjä.
Mukana Carl Bilsteen. 7.3.1683 jaettiin Ewert Feuchtingin perinnöt ennen toista avioliittoa Carharina Kramerin kanssa.
Lapset Carl, Anna Christina ja Margareta. Huoltaja majuri Christopher Carplan.

Huomautus: miksi majuri Christopher Carplan oli lasten huoltajana?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=713445
Finbyn omistus taisi tulla Miltopaeukselle naimakaupan kautta .
Yllä omistajana näkyy lankonsa Cristian Gierdt.

1671/72 Johan Gerdt Johannes Laurentii, Aboensis 2153 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2153). Vht: turkulainen kauppias Lorentz Gerdt (‡ 1666) ja Maria Olofsdotter. Ylioppilas Turussa 1671/72 Geert Joh. Ab _ 108. Oraatio 8.4.1677. Auskultantti (1679). Lanko: turkulainen kauppias Herman Thorwöste 581 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=581) (yo 1647, † 1685).
Lanko: turkulainen raatimies Johan Miltopaeus 1727 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1727) (yo 1664/65, † 1692).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 71a; KA mf. ES 1963 (nn 5) Pirkkalan ja Messukylän käräjät 5.–6.9.1678 f. 388 (Handelsmannen i Åbo W:t Christian Gert opå sin Modhers dygdesamme Hustro Maria Olofzdotters wegnar)

1664/65 Johan Miltopaeus Johannes Sigfridi, Aboensis 1727 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1727). Vht: turkulainen porvari Sigfrid Larsson († 1669) ja Margareta Eskilsdotter Ruskiapää. Ylioppilas Turussa 1664/65 Miltopoeus Joh. Sigfr. Ab _ 80. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1667 – kl. 1669. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1669 – sl. 1670. — Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1674–77. Raatimies Turussa 1676–91, hospitaalinjohtaja siellä 1681. Omisti Finbyn ratsutilan Piikkiössä. Valtiopäivämies 1678 ja 1686. ‡ Turussa 7.2.1692. Pso: 1:o 1675 Elisabet Lorentzdotter Gerdt († 1679); 2:o 1680 Margareta Berndtsdotter (Munster) († 1700).

TTarus

17.03.12, 19:43

Kiitos tiedoista!

Kaikesta päätellen, "kaivosmiehet" ovat tehneet bisnestä oikein urakalla.
Kun Petter Thorwösten nimi mainitaan ja samassa yhteydessä Carl Billsten
niin todennäköisesti menossa on ollut joku yhtiön bisneksiin liittyvä kuvio.

Miltopaeuksen 2. puoliso Margareta Munster paljastaa, että aika pieni
piiri on kyseessä ollut kun Munstereiden sukupiiriin kuuluivat Thuronius, Flachsenius ja Meisner, joten taas tuli ympyrä täyteen.
Lisäksi Sven Brenneruksen anoppi oli Thorwöste sukua.

Fundeerasin tuossa sellaistakin vaihtoehtoa, mikä osuus mahdollisella adoptiolla on juridisesti ollut tuohon aikaan...bisnestäkö sekin?

Pistän tähän samalla pari muuta huomiota hieman asian vierestä.

Gabriel Tammelin vanhemman vaimo oli Pihl-sukua.
Vaimon isä Erik Olofsson Pihl, oli oletettavasti Västragötalannista kotoisin.
Västragötaland oli jaettu kolmeen lääniin.
Yksi lääneistä oli Skaraborg.
Skaraborgin maaherra oli vuosina 1683-90 oli Peter Örneklou.
Abraham Thuroniuksen 3. vaimo oli Maria Elisabet von Burghausen.
(Abrahamin veli Petter Thuronius)
Elisabetin serkku oli Otto Reinhold Burghausen, jonka vaimo Magdalena Örneclou.
Magdalenan veli oli Peter Örneclou (1635 Lubeck - 1701 Lubeck)
Peterin appi oli Delawaren kuvernööri (1643-53) Johan Björnsson Printz
Peterin vävy oli aateliseversti Henrik Johan von Brandt.

Skaraborgin läänissä sijaitsee myös Gudhem, mistä lähtöisin "Gudhem-Brandt"-sukuiset Halvard ja Erik Brandt!

Lisäksi Skaraborin eräs pohjoinen pitäjä kuului ilmeisesti Värmlantiin, mistä olivat kotoisin Abraham Jordanus (Jordan?) ja Bengt Qvillingstedt?

Kivipää

17.03.12, 22:05

Piikkiön historia I:n mukaan Finnbyn kruununrusthollin hallintaoikeus tuli Hans Plagmanille 130 hopeataalarin hinnasta v. 1647. Myyjänä oli Josef Thomasson. Plagman panttasi tilan v. 1667 Johan Miltopaeuksen anopille Maria Olofsdotterille. Miltopaeuksen lanko kauppias Kristian Hjul (Gierdt) hankki tilan hallintaoikeuden itselleen v. 1679. Hänen hallussaan Finnby oli huonolla hoidolla ja v. 1696 tila oli Johan Miltopaeuksen hallussa. Seuraavana vuonna tilaa isännöi veromestari Lietzen ja vuodesta 1698 vuoteen 1707 kihlakunnantuomari Wallensten. Hänen jälkeensä Finnby oli kihlakunnantuomari Abraham Palénin hallussa.

Outika

01.09.13, 19:19

Toivoisin vielä kommenttejanne teiltä, jotka olette ansiokkaasti Brauerin tarinaa selvittäneet. Olen lukenut useista lähteistä tietoja, jotka nyt yritän jollakin tavalla yhdistää ja luoda kuvaa ihmisistä ja tapahtumista. Lähteinäni käytän: Lahdenperä-Brauer-Brandt family sivustoa, sekä artikkelia ja keskusteluja foorumeilla http://www.genealogia.fi/genos/68/68_134.htm
ja http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11173.html
tämän keskustelun lisäksi.

Eli ketkä olivat Mauritzin vanhemmat Georg Brauer ja Catharina Elisabeth Qvillingstedt?

Keskusteluissa ovat vaihdelleet nimet Brandt ja Brauer. Voisiko Brauer nimi viitata jotenkin oluen valmistukseen tai myyntiin. Kuka oli Pyhäjoen Brandt? Keskustelusta ymmärsin että se polveili paljolti Mauritzin kummien ympärillä.

Eräässä arviossa on esitetty linjaa Johannes Brandtin 1663–1713 ja Sara Swebiliuksen 1669 avioliiton kautta. Johanneksen tiedetään aloittaneet opinnot Kalmarissa 1683, Uppsalaan 1690, kirkkoherraksi 1699. Saran isä oli kirkkoherra Jöran Swebilius 1635, veli oli piispa Olaus Swebilius ja poika oli Johan Swebilius 1671 joka avioitui Anna Magdalena Lagerstedtin 1710 kanssa. Annan isä oli puolestaan tukholmalainen tekstiilitehtailija Jacob Gavelius, joka aateloitu Lagerstedtin nimellä ilmeisesti kuolemansa jälkeen. Jakob oli syntynyt 1655 ja vaimonsa Maria Adlerskiöld 1666. Tiedetään lisäksi Jacob Gaveliuksen isoäidiksi Engel Danielsdotter Kröger, jonka isä oli Gävlessä asunut Daniel Kröger 1616. Ja nyt se tärkein linkki eli Georg Brandt oli töissä Jakob Gaveliuksen tehtaassa inspehtöörinä ” Inspector Hr. Jacob Gavelij factorij”. Joskaan Georg Brandt ei ilmeisesti työskennellyt tehtaassa vielä Gaveliuksen aikana, joka kuoli 1698 vaan vasta seuraajan Jakob Gaveliuksen tyttären aviomiehen Hans Ekmanin aikana. Merkintä isästä Moritz Brauerin syntymätiedoissa, että isä Inspector Georg Brauer, hr. Gavelij jaktorj, mikä ei tarkoita että olisi ollut välttämättä työnjohtajana vaan saattoi olla perikunnan läänitysten valvojana Inkerissä.

Koska Jürgen Brandtin tiedetään kuolleen 1688 (haudattu Christopher Molitorsin hautausmaalle), on Georg Brauerin oltava Catharinan lasten isä: Renata, Regina 1692 ja Mauritz 1695. Olisiko tuo Jürgen ollut aivan muuta sukua koska kuitenkin sotapakolaisluetteloissa Catharina Elisabet Qvillingstedt ilmoitetaan hopmanni Georg Brantin leskenä vuosien 1712–16 luetteloissa kolmen lapsensa kanssa.

Tiedetään lisäksi Henrik Klasson Brandt ja vaimonsa Anna Johansdotter Wanaeus. Annan veljenpojan eli Johan Wanaeus nuoremman anoppi oli Susanna Hansdotter Meisner, jonka isä oli panimomestari Hans Meisner, joka käytti myös nimeä Brauer. Meisnerin tiedetään asuneen Tukholmassa ja tästä kerrotaan seuraavasti:
Kääntymällä vasemmalle oli muutaman kymmenen kävelyaskeleen jälkeen kaupungin jyväsatamassa, joka oli tietenkin oluenpanijalle tärkeä raaka-aineiden hankintapaikka.
Edullinen etäisyys oli houkutellut muitakin ammatinharjoittajia samalle suunnalle ja Lilla Nygatania kutsuttiin vuonna 1643 nimellä Bryggaregatan Oluenpanijoiden katu.
Lähin kilpailija Hansilla oli toisessa naapuritalossaan. Tämän nurkalta lähti ylämäkeen katu, jota nykykartassa kutsutaan Tyska Brinken – Saksalainen rinne. Se vei 1600-luvulla, samoin kuin tänään parinkorttelin päässä sijaitsevalle saksalaiselle kirkolle, joka laajennettiin vuosina 1638–42 nykyiseen kaksilaivaiseen muotoonsa. Tätä kirkkotietä voi Hansin uskoa kulkeneen, sillä saksalaisen seurakunnan kastekirjassa on vuosien 1643–53 välillä kuusi lasta, joiden isä on BRAUER eli oluenpanija Hans MEISNER. Hans Meisner käytti nimeä Brauer lastensa kastetodistuksissa. Hän toimi Bryggaregatanilla eli suomalaisittain Oluenpanijankadulla ja Georg Brauer toimi työnjohtajana Gaveliuksen tekstiilifirmassa Södermalmilla.

Leski Catharina löytyy Tukholmasta 1712 pakolais-statuksella. Hän oli Suomesta tullut Tukholmaan pakolaiseksi ja merkityksellistä on se, että tuohon aikaan vasta Kaakkois-Suomi oli vallattu. Tuohon aikaan esimerkiksi Oulun seudulla elettiin kaikessa rauhassa eikä tarvetta sotapakolaisuuteen vielä ollut. Nevanlinna eli nykyinen Pietari vallattiin 2.5.1703, jonka jälkeen vallattiin Jaaman ja Kaprion läänit (kylät Novasolka, Moloskovitsa, Opolja, Gurilova). Sisar Maria puolisonsa Steenstrandin kanssa pakeni Suomeen vuonna 1702. Mukana tuolloin oletetaan olleen Catharinan lapsineen. Suurin osa Inkerin pakolaisista oli aluksi Kaakkois-Suomessa mutta joutuivat pian jatkamaan pakoaan lopulta Pohjanmaalle asti. Vuoden 1714 koko Suomi oli valloitettu, ainoastaan Kajaaninlinna ja Peräpohjolan kaukaisimmat pitäjät olivat enää kotimaisen hallinnon alla.
Catharina muutti lapsineen sisarensa Maria Bengtsdotter Qvillingstedtin (s.23.3.1668) ja miehensä pastori Steenstrandin luo Iihin.

Muutto tapahtui oletettavasti miehen Georgin kuoleman jälkeen. Miehen kuolema voidaan ajoittaa Mauritzin syntymän 1700 ja pakolaisluettelon tietojen vuodelta 1712 välille. Maria ja Johan Steenstrand on luultavasti vihitty Inkerinmaalla Narvassa. Steenstrand itse oli Torniosta lähtöisin. Katarina kuoli kaksi vuotta aikaisemmin kuin sisarensa Maria. Katarina kuoli 19.12.1725 Iissä, jonne lapset Regina ja Mauritz saapuivat hautajaisiin ja jäivätkin pitäjään. Joskin pian muuttivat Ouluun asumaan.

Qvillingstedtit olivat lähtöisin Inkerinmaalta. Katarina Elisabet Bengtsdotter Qvillingstedt syntyi noin 1671 Ivangorodissa ja kuoli joulukuun 19. ntenä 1725 Iissä. Katarinan isä Bengt Persson Qvillingstedt vuokrasi Gurilova eli Gurleva -nimistä tilaa Inkerin Novasolkassa. Lähellä oli Moloskovitsa, missä oli ensimmäinen luterilainen seurakunta. Karjusen tutkielmassa kerrotaan Bengt Qwillingstedtin toimineen arrendaattorina Jaaman läänin, Opollinin pitäjässä Raguitz (Raguwitsa) nimisellä tilalla. Hän sai oikeudet alueeseen vuonna 1685 viideksi vuodeksi. Jaaman läänin talvikäräjien tuomiopöytäkirjassa lukee 19.1.1685: ”Majuri Constantin Rubzoff contra Arrendatoren på Gurilowa Bengt Qvillingstedt”. Qvillingstedt kuoli jo 1689 vuoden aikana. Qvillingstedtin jälkeen tilaa vuokrasivat Arvid Gammal ja hänen jälkeensä Sven Schalin. Bengt Qvillingstedtin 1. puoliso oli luultavasti Sophie Jordan (Sophie 1. aviossaan Magnus Höökin kanssa) ja 2. puolison tiedetään olleen Anna Thomasdotter Strahlbornin. Bengtille ehdotetaan sisareksi Anna Pehrsdotteria, joka oli ensimmäisessä aviossaan Moloskovitsan kirkkoherran Jöran Henrikson Schroderuksen vaimona ja toisessa aviossaan vallesmannin ja arrendaattorin Erik Sigfridssonin kanssa.
Kuinka Georg sitten Inkerinmaalta löysi Catharinansa, joka oli syntynyt luultavasti Novasolkassa, Inkerissä vuonna 1671. Tiedetään että pariskunta oleskeli Tukholmassa Mauritziuksen kasteen aikoihin vuonna 1700. Josko Georg oli kirjanpitäjä ja teki avioliittosopimuksen isä Bengtin kanssa, joka oli tilanvuokraaja ja näin vävy peri vuokraoikeudet. Sodan alettua Georg kuoli ja Catharina pakenivat Suomen kautta Ruotsiin. Georgella ja Catharinalla ilmeisesti kolme lasta: Regina 1692, Mauritz 1700 ja Renata.

Mauritzin kummeista vielä:

Mathiev Thibitistä mieleen kuka oli välskäri (barberare) Daniel Tilischin ja Altje Matthisdotter von Feldenin poika fältskären Matthias Tilisch, voisiko olla tuo Thibit (lähde:
http://www.gbgtomter.se/Rote_3/3.62.pdf
(http://www.gbgtomter.se/Rote_3/3.62.pdf)
Tiedetäänkö lisäksi tuosta Anders Skröderistä, Schröderistä. Vaasassa mainitaan kauppias Anders Skröder 1675-1683 (lähde: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842-p-2.html )

Toivon mukaan joku vielä jaksaa kommentoida pitkää keskustelua ja siitä syntynyttä ymmärrystä eli saatiinko Georg Brauerille ehdokkaita vanhemmiksi ja lähisuvuksi. Meisner käytti samaa sukunimeä Brauer.

Outika

04.09.13, 19:32

Bengt Peerson Quillingstedt, Qwillingstedin edessä käytettiin sanaa Wällborne Bengt Quillingstedt, Ivangorodin ja Jaaman läänien tuomiokunnan tuomiokirjoissa (lähde: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731907 ) ja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731908 ). Wällborne sukututkijan sanakirjan ja tuomiokirjojen ”titulatuurin” (mukaillen M A Niemistä) mukaan tarkoittaisi jalosukuista, vapaasukuista. Vapaasukuinen eli aatelinen määritellään Pienen Tietosanakirjan sivulla 1133. http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-2147.html

L Alakopsa on esittänyt teorian voisiko Bengt Person olla lähtöisin Qvillingen alueelta Etelä-Ruotsista. Eräs Pehr ratsumies s. 1625 käytti mahdollisesti nimeä Höök, asuen Lövsätterissä lähellä Kvillingeä, mistä mahdollisesti Bengt oli lähtöisin. Olisivatko ehkä veljekset, näin pohdittiin. Lisäksi tiedetään Bengt Peerssonin vaimon ilm. Sofie Abrahamsdr Jordanuksen olleen aviossa Måns Andreasson Höökin kanssa.

Etsiskelin Pehr -nimisiä tuolta ajalta, muutamia löytyikin Qvillingen seudulta. Jos tarkastellaan nimikettä wällborne (jos nyt tekstejä olen oikein tulkinnut), olisiko Bengtin isä kuitenkaan pappissukua?

Kvillingen maakunnassa Ruotsissa käytetään paikannimien yhteydessä Qvilling -alkuliitettä: Qvillinge pastors boställe ja Qvillinge fattighus eli kyseessä pastorin asunto sekä köyhäintalo. Kvillinge on Itä-Götlannissa oleva vanha seurakunta, kirkko on rakennettu 1100 -luvulla. Voisiko tuo Qvilling -liite yhdistettynä -stedt -loppupäätteeseen tosiaankin tarkoittaa ”Kvillingeläinen” eli Quillingstedt?, kuten jo L Alakopsa arvelee aikaisemmin. Paikan nimi on alun perin ollut Qvillinge ja noin 1900 -luvun alkupuolelta on alettu käyttämään nimeä Kvillinge. Kvillingen kirkkoherrana on toiminut mm. Petrus Petri Franck f. i Elsass 1581–1653 sekä Jonas Bjugg (k. 1664) ja vaimo Anna Pettersdr Franc, jonka isä Viipurin hiippakunnan piispa Petter Bjugg (Petrus Jonae) ja vaimo Maria Kylander.. (Öppet breff för Kyrkioheerden i Quillinge M:r Jon Biugge att få sällia sine Norkiöp. beslutz Godz ... i Finlandh Wijborgs Lähn), Kongl: Maij:tz Wår allernådigste Drottnings och Frökens Instruction för Biskopen uthi Wijborg och öfwer dess Stifft och diœcesi, Wyrdige och Höglärde M. Petro Jonæ Biugg, hwareffter han sigh vthi samme sitt ämbete skall hafwa till Regulera (lähde: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U109 )
Eli yhteyksiä Qvillingestä on ollut mm. Viipuriin.

Lisää arvauksia: Kuka oli Pehr Månsson till Hult i Qvillinge socken k. 22.9.1623. Efter idkade studier Konung Johan III :s secreterare 1588; Secreterare hos Konung Sigismund 1592. Måste efter slaget vid Stångebro hålla sig undan för Hertig Carl och gömdes af en prest på landet I sacristian till kyrkan, ker presten och dennes hustru gåfrvo honom mat, under några års tid, men upptäcktes och instates af Konung Carl IX tvåårigt fängelse på Nykopings slot. Fick derefter nåd och bode en tid på Uttersberg. Var hertig Johans af Östergötland secreterare 1609. Sedan Hans hemliga kammar råd, tillika Konung Carl IX secreterare I den danska fejden. Naimisissa Margaretha Andersdotterin kanssa v 1588. Vaimo kuoli 18.7.1611. Vht. Balingstan kirkkoherra Andreas Tommius ja Catharina Olofsdotter. 2. vaimo Brigitta Simonsdotter (eli leskenä 1631).

Ja vielä yksi Pehr: Kuka oli Pehr Larsson Stålpe: Auditeuren Wählbet:d Petter Stolpe swaradhe ... willjandes så Auditeuren som Häradzskrifwaren Carl Fychtingh för deres egen Personer ... uthan begiärthe att Organisten i Åbo S. Christian Köhler för dess hustru Anna Stina Fychtingh och Mag. Johannes Albogius 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609) Kyrckioherden i Borgo, som Förmyndare ähr för Marija Fychtingh, först citeras måtte, att för deras part swara ... till nästa Sommar Tingh), Sauvon käräjät 21.–22.7.1690 s. 200 (här till swarade Militiæ Auditeuren Wälb:de Petter Stolpe Sahl. Fuchtingens qwarlemnade Enckias dygdesamme hustru Marija Cramers nu warande man, och Häradskrifwaren Wählbet:d Carl Fuchtingh, oppå sina och sina medsyskons wägnar, seijandess ...), (cc 20) Nauvon käräjät 19.–20.9.1692 s. 81 (Organisten ifrån Åbo S:r Christian Kellnär (Vertaa 3877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3877)) instälte sig som en Creditor på des Sahl. Swär Faders Rentemästaren Efwert Feuchtingz fordran); KA mf. ES 1754 (cc 23) Halikon ja Uskelan käräjät 13.–17.2.1696 s. 19 (Landz Secreteraren Wälbet:de Petter Stålpe), 18.–19.5.1696 s. 185 (Secreteraren Stålpes hustrus dygdesamme Matronas Catharina Cramers nerwaru ... hwilckens förra Sahl. Man Ränttemestaren Edwert Feuchting);