Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Georg Brauer vai Brandt?
Höök -sukuja on useitakin Ruotsissa, Smoolannissa sekä Upsalassa. Smoolannin suvusta seuraavaa: Hök suvun kerrotaan polveutuvan Tor Jonssonista, joka kuoli noin 1672/3 (Hökhult i Kävsjö, Jönk). Tore Nilsson Höök s. 1597 Hökhult & Ingeborg Månsdotter. Ivar Höksin sukutauluissa väitettiin että esi-isä Thor Jonasson oli ratsastaja Smoolannin ratsuväessä. Aino / Gösta Höksin perheraamatun mukaan kantaisä on listattu näin: ”Isäntä (Frälsebonde) Tore oli Hökhultin omistaja Åkersin alueella Jönköpingin maakunnassa. Tore oli siis maanviljelijä, ei ratsastaja Smoolannissa koska muutoin häntä ei olisi todennettu väestölaskennassa jos olisi kuulunut ainoastaan ratsuväkeen. Tore Nilsson oli nimismies kuten isänsä Nils Nilsson, joka oli nimismiehenä Åkerissa ja Tofterydissä. Nils Nilsson oli naimisissa Ingeborg Torsdotterin kanssa ja heillä oli kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Nils Nilsson i Hökhult ehdotetaan tuomiokirjatietojen mukaan olleen ”Dannemannen” eli tanskalaismiehen, joka vaimonsa kanssa osti 15.5.1629 Hökhultin tilasta 2/4 -osaa itselleen. Myyjänä oli Giermund Giermundsson. Hänellä oli myös muitakin omistuksia, muun muassa yhdessä nimismies Torin kanssa, joka tuli Högabråtenista (oli hänen poikansa). Lähteinä käytetty mm. http://riccard.se/Html/0004/5236.htm
ja http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/254035.html
Vuonna 1660 Nilsin poika Thor maksoi perintötilasta Pehr Nilsson Hökille 90 taaleria, jotta sai Hökhultin oikeudet ainoastaan itselleen. Peder Nilssonin tiedetään ensimmäisenä ottaneen käyttöön Hök -nimen. Hän opiskeli Uppsalassa ja kerrotaan toimineen kaupunginkirjurina (stadskrivare) Torsillassa (=Torshälla) 1657. Pehrin sukulinjaa ei ole tutkittu tämän tiedoston mukaan.
Nils Nilsson Hökin lapset:
-Tore Nilsson
-Peder Nilsson Hök, kaupunginkirjuri Torshallassa (lähisukua ei tunneta)
-Håkan Nilsson (ei tietoja)
-Karin Nilsdotter & Germund Persson i Nässja: ”Uplästes uhtj Retten Thore Nilssons Kiöpebref uhtj Högabråten Daterat den 1 Maj 1663 uhtj huiliket han sigh bekenner medh sin hustrus ja och samptyckie hafua såldt och uplåtit sin k. Swåger Germund Persson och syster Karin Nilsdotter halffua Wästra Nässia gårdh medh torppet Leås för 90 Riksdlr.
-tytär NN & Jöns Nilsson (Johannes Nikolai) komminister Kävsjössä
-tytär NN & Erik i Baggebo, skogvaktare eli metsänvartija
-tytär NN (Elin Nilsdotter) & Börje Erikson (Svensson) i Monsabo (Karin & Germund möivät puolet Nässjön tilasta 1672 sisarelleen ja hänen miehelleen Börje Svensson i Moo :lle. Lähde:
http://www.tonnquist.se/fam/-h-/hok.pdf
Tässä todistetaan että Pedher oli Thore Nilssonin veli: ”Samma dagh vplästes vthi Rätten Pedher Nilssons Hökz Stadz Notarij kiöpebreff uthi Torsilia daterat Hökhult dhen 13 Junij 1657./. Sampt Erijk i Baggebo på sin hustrus sampt på Börgies och hans hustrus wegner i Moo tillstädes./. uthi hwilckit han sigh bekienner haffwa såldt och uplåtit sin k. Broder Thore Nilsson i Högabråten sin schattejordh och arffzrett uthi Hökhult medh underliggande Torp Wijssebo.
Smoolannissa Burserydissä toimi kirkkoherrana jo vuosina 1566–1614 Jonas Petri Höök ja vaimo Gunnil Torstensdotter. Myös poika Petrus Jonaesta tuli pastori samaan seurakuntaan.
En siis löytänyt täältä yhteyttä Magnus -nimisen henkilön kautta. Voisiko tuon Peder Nilsson Hökin tutkiminen tuoda lisätietoa.
Pitkästä aikaa hieman juttua Georg "Brauer" Brandtin sukulaisuuksista.
Ilmeisesti tietoja hävisi taannoin kun palvelin kaatui?
Ainakin sukukaaviot ja dokumentit ovat pitkälti tallessa Sale Väyrysen pitämällä Facebook sivulla:
https://fi-fi.facebook.com/pages/Lahdenper%C3%A4-Brauer-Brandt-family/248507552944
Tässä hieman uutta ja vanhaa stooria näin Agricolan päivän kunniaksi:
Tiedossamme on varmuudella, että Georg ”Brauer” Brandt, oli tekemisissä Jacob Gaveliuksen aateloituna Lagerstedtin kanssa, koska Georg on merkitty poikansa Moritzin kastetodistuksessa olevan Jacob Gaveliuksen tehtaan inspektor. Kun taas pakolaisluettelossa Georg mainitaan olleen hopmanni Georg (Jurgen?) Brandt.
Jacob Gaveliuksen aateloituna LAGERSTEDT vaimo oli Maria ADLERSKÖLD.
Marian sisar Magdalena oli Sven Agricola aateloituna LEIJONMARCKin 1. puoliso.
Sven Leijonmarck liittyy Georg Braueriin liittyvään sukujohtoon sikäli, että Svenin serkku oli Carl Brennerus (1660-1706), jonka vaimo puolestaan Brita HÖÖK, joka taas liittyy sukuun QVILLINKSTEDT. Georg Brauerin ja pastori Johan Steenstrandin vaimot olivat Qvillinkstedtin sisarukset ja Brita Höök oli heidän sisarpuolensa.
Mutta palataan hetkeksi Sven Agricola Leijonmarckiin, joka avioitui kahdesti ja kolmaskin kerta oli lähellä, mutta morsian karkasi toisen matkaan.
Svenin ensimmäisen vaimon lanko oli siis Jacob Gavelius, jonka tehtaan inspektor Georg Brauer, joka puolestaan pakolaisluettelossa mainitaan olleen hopmanni Georg Brandt.
Svenin 2. vaimo oli ruotsalaisen aatelis-suvun tytär Elisabet Berghult, jonka 1. puoliso oli nähtävästi Hollantilais-syntyinen tupakkatehtailija (Tobaksfabrikören) Johan Cruëse.
Svenin kolmas vaimoke oli Margareta Catharina SPIEKER ja heidät piti vihkiä 1711, mutta morsian otti hatkat ja muutti erään Carl Branderin kanssa Lontooseen 1712.
Margaretan sukuun liittyy mielenkiintoinen seikka, nimittäin Margaretan veli Johan Spieker muutti hänkin Lontooseen ja teki siellä mittavan omaisuuden pankkialalla. Mies kuolikin sittemmin Englannin pankin johtajana!
Tästäkin päästään jouhevasti takaisin samoihin piireihin. Margareta ja Johan Spiekerin vanhemmat olivat Johan Spieker vanhempi ja Katarina (Joakimsdotter) WITTFOOTH.
Nimittäin, erään Georg Hircinus aateloituna STIERNHOFF neljäs vaimo oli jo mainittu Maria ADLESKÖLD eli siis Jacob Lagerstedtin leski, joka kuoli kesällä 1717, mutta jostain kumman syystä haudattiin vasta 31.1.1718 Tukholman Katarinan seurakunnan kirkkomaalle. Kuoliko Maria mahdollisesti jossain kaukana ison vihan seurauksena ja saapui myöhemmin jälkitoimituksena?
Marialla oli poikapuoli Georg Stiernhoff (1685-1740) nuorempi, jonka 1. vaimo oli Margareta RUUTH. Margareta itse oli ollut jo aiemmin naimisissa Joakim Henrikson WITTFOOTHin kanssa, joka oli jo mainitun Johan Spiekerin serkku!
Edelleen, Margareta Ruuthin äiti oli Christina Sneckenberg ja sisarensa eli Margaretan tädin mies oli Magnus Gavelius aateloituna LAGERCRANTZ, joka oli Jacob LAGERSTEDTin veli!
Mutta mitäpä tässä jaarittelemaan, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Mutta kuka mahtaa olla Moritz Brauerin eräs kummi Michael Thibit, onko englantilainen Thibbit, Tippet, Tippit ym. ?
t: T.Tarus
Korjausta heti kärkeen:
Moritz Brauerin kummi oli Mathias Thibit eikä Michael!
TT.
Kiitos paremmasta kastetietokuvasta, itselläni oli kovin tummapohjainen kuva leikattuna Katarinan seurakunnan syntymätiedoista 1698 - 1701.
Tzebit - jos nimi nyt näin on kirjattu (en näe i -pistettä) - löytyi pikaisesti googlettamalla venäjältä, mutta myös Tanskanmaalta. Itse asiassa Tanskassa oli nimi muodossa Zöebisch eli Zebisch - mikä voisi papin kuuleman mukaan vääntyä muotoon Tzebit tai Tzibit.
Mauritzhan kastettiin Tukholmassa 19.8.1700 ja kummeina nähdään kuvassa herrasväki: Andreas Schröder, Matthiew Tzebit, Hans Meijer, Helena Dassou, Maria von Hollstein ja nuorirouva Catharina von Petman (Kramer sukua) - tosin viimeisen nuorenrouvan sukunimi on kyllä arvauksen varassa, mutta näin oli kai foorumilla arveltu.
Jos oli Kramer sukua niin sopisi kuvioon...Kummien joukossa nähdään useita maanvuokraajia, olihan Georg Brauerkin hoppmanni ja vaimon isä arrendaattori, jonka Raguwitsa tilaa vuokrasi Quillingstedtin kuoltua Sven Schalin. Schalinin tiedetään alkaneen maanvuokraajaksi palveluksesta eroamisen jälkeen. Maanvuokraajista tiedetään ainakin everstiluutnantti Johan Stael von Holsteinin olleen Inkerin maanvuokraajana, myös Krämereitä oli maanvuokraajina, ainakin majuri Casper Cremer, kruununvouti Daniel Krehmer ja kauppias Fredrik Krämer.
Voisiko kysyä: jos maanvuokraajaväki edusti äidin sukua, niin olivatko kumppanit Schröder, Tzebit ja Meijer sulhasen sukua tai tuttavia.
Bodniemi37
10.04.14, 11:04
Etsiskelin (ja löysin) esi-isääni Sven Schalinia Inkerin laamanninkäräjien pöytäkirjoista. Tällaisiakin tutunoloisia niissä mainitaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841, Inkerin laamanninkäräjät 1692, kapteeni Hindrick Tavasteen (ei ollut läsnä) oli haastanut käräjille ilmeisesti oman amtmanninsa Jörgen Bruerin (myös Buer!), jonka valtuutettuna toimi kanslisti Bendix Cramer,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903846, dito.
Veikkaan, että kapteeni Tavasteen oli ylioppilasmatrikkelistakin löytyvä Henrik Johan Tavastén, ylioppilas 2282 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282) [viittauksia: "KA mf. ES 1792 (ff 5) Jaaman läänin käräjät 26.–29.1.1692 s. 60 (Capitein Wälb: Hendrich Tawasteen. Cont: Amptmannen Jurgen Bräner);"], joka kuoli noin 1699 ("Ruumis siirretty Narvan tuomiokirkkoon 3.4.1699").
Tiina Karjusen opinnäytetyöstä, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf, en pikaisesti haettuna löytänyt Henrik Tavasténia, erään Frantz Julius von Bleekenin hän on noteerannut.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Korjausta heti kärkeen:
Moritz Brauerin kummi oli Mathias Thibit eikä Michael!
TT.
Bodniemi37
10.04.14, 12:26
Ensin korjaukset: "tutunoloisia", pitää olla "tutunoloisia nimiä".
Ylioppilasmatrikkelin viittauksen avulla pääsin nopeasti tsekkaamaan alkuperäisdokumentin, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732609. Ylioppilasmatrikkelissa amtmannin sukunimenä on Bräner, mutta Brauerilta (kuva) tuo minusta näyttää (u-kirjaimen päälle tarkoitettu merkki ei ole tekstin puhtaaksikirjoittajan jäljiltä aina ihan kohdallaan).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Etsiskelin (ja löysin) esi-isääni Sven Schalinia Inkerin laamanninkäräjien pöytäkirjoista. Tällaisiakin tutunoloisia niissä mainitaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841, Inkerin laamanninkäräjät 1692, kapteeni Hindrick Tavasteen (ei ollut läsnä) oli haastanut käräjille ilmeisesti oman amtmanninsa Jörgen Bruerin (myös Buer!), jonka valtuutettuna toimi kanslisti Bendix Cramer,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903846, dito.
Veikkaan, että kapteeni Tavasteen oli ylioppilasmatrikkelistakin löytyvä Henrik Johan Tavastén, ylioppilas 2282 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282) [viittauksia: "KA mf. ES 1792 (ff 5) Jaaman läänin käräjät 26.–29.1.1692 s. 60 (Capitein Wälb: Hendrich Tawasteen. Cont: Amptmannen Jurgen Bräner);"], joka kuoli noin 1699 ("Ruumis siirretty Narvan tuomiokirkkoon 3.4.1699").
Tiina Karjusen opinnäytetyöstä, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf, en pikaisesti haettuna löytänyt Henrik Tavasténia, erään Frantz Julius von Bleekenin hän on noteerannut.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
LaaksonLilja
10.04.14, 12:47
Tyypillisiä saksalaisia sukunimiä ovat juuri ammattiin viittaavat nimet kuten tässä tapauksessa Brauer=oluenpanija. Tämän saksalaisempi ei sukunimi enää voi ollahttp://www.freesmileys.org/smileys/smiley-eatdrink042.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php)
Jos saisimme "kiinni" kaikista kummeista, niin asiassa saattaisi päästä taas "pykälän" pidemmälle.
Viimeisin henkilö saattaisi hyvinkin olla Petman, tosin aivan kuin siinä olisi P-kirjaimen edessä pikku m (?). Myös vaihtoehtoa Westerman on tarjottu.
Kun olen näitä Brennerin, Agricolan ja Lagerstedtin sukulaisuuksia pyöritellyt, niin sen voi ainakin todeta, että aika kansainvälistä väkeä näyttävät olleen. Esim. tuo viimeisin tieto, että lähipiirissä on mies, josta tuli Englannin pankin johtaja on aika paljastava. On ollut rahaa ja vaikutusvaltaa.
Läänitykset saattoivat olla hyvinkin kaukana ja oli jopa niin, ettei läänityksen saanut edes itse elinaikanaan ehtinyt paikanpäällä käydä, vaan tilaa hoiti juuri inspektori, hopmanni tai arrendaattori. Näin voisin kuvitella käyneen myös Jacob Gaveliuksen (Lagerstedt) läänityksille.
Tilaa valvoi inspektori / hopmanni Georg "Brauer" Brandt?
Saattaa olla, että Moritzin kummi Mathiew Thibit on Venäjältä tai Tanskastakin....tai sitten ei(?).
Itse kallistuisin enemmän englannin suuntaan. Etunimi Mathew (?) + sukunimi Tippet, Thibbet?
Kiitokset Ritvalle jälleen mielenkiintoisista dokumenteista!
Henrik Tawasten kyllä sopisi omiinkin tutkimuksiini montaakin kautta.
TT.
Bodniemi37
10.04.14, 18:21
Kiitokset Ritvalle jälleen mielenkiintoisista dokumenteista!
Henrik Tawasten kyllä sopisi omiinkin tutkimuksiini montaakin kautta.
Eikös myös tuo Henrik Tavasténin käräjillä mainittu vastapuoli eli hänen amtmanninsa (isojen tilojen amtmannit olivat inspehtoreiden ja hopmanien alaisia, he hoitivat esim. verojen keräämisen vuokraajan alaisuuteen joutuneilta talonpojilta) Jurgen, Jürgen eli Georg Brauer sopisi aika hyvin sinun tutkimuksiisi? Hänhän toimi käräjäpöytäkirjasta päätellen ihan oikeaan aikaan amtmannina todennäköisesti juuri Jaaman läänissä, mistä Qwillingstedt oli vuokrannut samoja tiloja kuin esi-isäni Sven Schalin myöhemmin? Svenille ne siirtyivät juuri Qwillingstedtin leskeltä, joka ei miehensä kuoleman jälkeen pystynyt niitä enää vuokraamaan. Sven Schalinin alkup. vuokraussopimus, mistä käy ilmi myös Qwillingstedtin lesken tilanne, löytyy täältä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141.
Juuri Jaaman läänissä amtmanni Brauer - ainakin minun mielestäni - olisi mitä todennäköisimmin voinut tavata puolisonsa eli Qwillingstedtin tyttären :). Minä sinuna tutkailisin vähän tarkemmin Jaaman läänin henki- ja tuomiokirjoja, jotka on digitoitu esim. Arkistolaitoksen toimesta.
Terveisin,
Pääkallopaikalta todennäköisesti jotain dokumenttia löytyisi.
Kertaukseksi laitan liitteeksi pari vanhaa kuvaa.
Pakolaisluettelosta oli aikoinaan puhetta miten luotettavia siinä olevat tiedot ovat. Ja päädyttiin muistaakseni siihen, että aika vähän on virheellisyyksiä havaittu.
Tietysti jos on pelastettu esim. sisarien lapsia, niin siinä on voinut pientä sekaannusta syntyä, mutta muuten kohtalaisen luotettavaa.
En väitä nytkään, että kuvan Brandt olisi "oikea Brauer", mutta siinä liittyy kuitenkin Jurgen Brandt, Rubzof, Bengt Qvillingstedt.
En usko, että Jurgen (=Georg) Brandt olisi ollut niin yleinen nimi, että se sattumalta mahtuisi samaan sukuyhteisöön (?).
Nimi Georg silti pistii silmään. Miten yleinen se oli ruotsalaisten tai saksalaisten keskuudessa 1600-luvulla?
TT.
Bodniemi37
10.04.14, 20:06
Pakolaisluettelosta oli aikoinaan puhetta miten luotettavia siinä olevat tiedot ovat. Ja päädyttiin muistaakseni siihen, että aika vähän on virheellisyyksiä havaittu.
Pakolaislistojen luotettavuudesta on Alf Brenner kirjoittanut vuonna 1947 luotettavanoloisen artikkelin Flyktingslistornas tillförlitlighet. Genos 18(1947), http://www.genealogia.fi/genos/18/18_14.htm.
Artikkelin suomenkielisessä yhteenvedossa mainitaan joidenkin luetteloiden säilytyspaikat.
Terveisin,
Varmasti virheitä kirjauksiin mahtuu.
Kun sota oli niin ihmisiä vangittiin tai katosi, luultiin kuolleen jne.
Mutta yleensä totuus kumminkin selvisi ennemmin tai myöhemmin.
Todistuskappaleena luettelo voi siis olla virheellinen. Täytyisi vain ensin jotenkin todistaa, että virhe on tapahtunut.
TT.
Löytyi mielenkiintoinen artikkeli, kuka on tämä Tartossa tavattu Ludvig Brandt, joka pahoinpiteli Anders Kiemmerin:
Kiemmer, Andreas Caroli (1674–1735)
Kemmer / Kjemmer, Anders Carlsson / Karlsson
S Kokkola (kastettiin 29.11.) 1674.
V Kokkolan kaupungin porvari, kauppias ja raatimies
Karl Mattsson Kiemmer (Kemmer) ja Brita Henriksdotter.
Kävi Vaasan triviaalikoulua. Ylioppilas (Andreas Caroli Ex Schola Vas. cum testimonio Rectoris) Uppsalassa 12.9.1691, Pärnussa (Tarton yliopistossa) 27.10.1696; stipendiaatti 1697–1699; respondentti (Ost. Bothn.) pro exercitio 9.11.1698.
Kiemmer joutui illalla 21.3.1698 pahoinpidellyksi, kun Tartosta kotoisin ollut vänrikki Ludwig Brandt äkkiarvaamatta hyökkäsi hänen kimpuunsa. Asiasta käytiin oikeutta alun toista vuotta, kunnes osapuolet 10.5.1699 pääsivät sovintoon. Vänrikki Brandt pyysi ylioppilas Kiemmeriltä julkisesti anteeksi ja maksoi hänelle 50 riikintaalaria.
Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa huhtikuu 1700; pro gradu 10.12.1700;
filosofian maisteri 14.12.1700.
Vaasan triviaalikoulun konrehtori 1704. Vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa Maalahdella 9.3.1706 Vaasan papiston apulaiseksi kouluvirassaan pysyen; Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1708 (nähtävästi ei astunut virkaan); Vaasan triviaalikoulun rehtori 1708.
Kiemmer pakeni isonvihan aikana 1714 perheineen Ruotsiin, missä hänet mainitaan Härnösandin hiippakunnassa 1718–1720 oleskelevien pakolaisten luetteloissa ja edelleen, Ångermanlandin Piitimessä, Norassa oleskelevien pakolaisten luetteloissa keväällä 1721 ja sitten Kokkolan kirkkoherran virkaan nimityksen saaneena pastorina Sollefteåssa 6.5.1721, jolloin hänellä mainitaan olevan elätettävänään 11 henkilöä; hän oli siihen asti elättänyt heitä omilla varoillaan, mutta kun varat eivät enää riittäneet hän ”nöyryydessä pyysi jotakin apua”.
Sai Ruotsissa 1720 valtakirjan Kokkolan kirkkoherraksi; astui virkaan palattuaan rauhan tultua Suomeen; sai rovastin arvon 1732.
Julkaisi Uppsalassa hautajaisrunon 1694. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 14.12.1728, 22.5.1731 ja 29.5.1634.
K Kokkola 28.2.1735.
P Akaa 29.12.1704 Hebla Sofia Mårtensdotter Losköld, S Helsinki 18.2.1682, K Pyhäjoki 22.6.1749, PV Sääksmäen tuomiokunnan kihlakunnantuomari, Akaan Konhofin säteritilan omistaja Mårten Mårtensson Tolpo, aateloituna 1681 Losköld, ja Kristina Eriksdotter Rosendal.
(Julkaistu 19.1.2011. BIOGRAPHIAKESKUS)
(Huom; Vertaa suku LOSKÖLD)
TT.
Suuret kiitokset näistä asiakirjatiedoista koskien Georg Braueria alias Jürgen Bráuer eli Jörgen Brüer. Georg tosiaan saattoi löytää vaimonsa Inkeristä, ollessaan ehkä jo Gaveliuksen töissä ja siirtyi appensa amtmanniksi tai hoppmanniksi, kummallakin nimellä häntä on eri asiakirjalähteissä tituleerattu. Gavelius tosin toimi Ruotsissa, mutta ehkä kaupankäyntiä tapahtui myös Inkerinmaalla.
Tämä Brauer - Brandt syndrooma hiertää tosi kovasti. Vaikka pakolaisluetteloa ei asiakirjalähteenä täysin luotettavana pidetäkään, on kummallista että siellä oli hoppmanni Brandt mainittuna. Asiakirjalähteet nyt ainakin osoittavat että Jörgen Brüer eli Jürgen Bráuer oli todella olemassa - miksi hän olisi yhtäkkiä Brandt?
Ymmärsinkö oikein että tuossa edellä olevassa linkissä Inkerinmaan tuomiokirjoihin osoitetaan nimenomaan Qwillingstedtin lesken luopuminen vuonna 1688 Opollinin kylän Gurilovan tilasta. Karjusen mukaan Qwillingstedt vuokrasi Raguwitsan tilaa vuodesta 1685.
"Hr. Andraea Schröder, Hr. Matthius Thebit (?), Hr. Hans Meijer, Frn Helena Dassau, fru Maria von Hollsten, Jungfru Catharina von Westerman (?)."
Sain tällaisen vastauksen, kirkkolaitoksen henkilöltä, taannoiseen kyselyyni Mortzin kummeista.
Mitä tuohon Georgen nimien vaihteluun tulee, niin mehän aiemmin arvelimme hänen toimineen Narvassa Upseerina nimellä Brandt ja Tukholmassa Gaveliuksen armeijalle vaatteita toimittavassa tehtaassa nimellä Brauer. Jostainhan nimien täytyy alunperin juontaa?
sauli :rolleyes:
Bodniemi37
11.04.14, 14:27
Suuret kiitokset näistä asiakirjatiedoista koskien Georg Braueria alias Jürgen Bráuer eli Jörgen Brüer. Georg tosiaan saattoi löytää vaimonsa Inkeristä, ollessaan ehkä jo Gaveliuksen töissä ja siirtyi appensa amtmanniksi tai hoppmanniksi, kummallakin nimellä häntä on eri asiakirjalähteissä tituleerattu. Gavelius tosin toimi Ruotsissa, mutta ehkä kaupankäyntiä tapahtui myös Inkerinmaalla.
Tämä Brauer - Brandt syndrooma hiertää tosi kovasti. Vaikka pakolaisluetteloa ei asiakirjalähteenä täysin luotettavana pidetäkään, on kummallista että siellä oli hoppmanni Brandt mainittuna. Asiakirjalähteet nyt ainakin osoittavat että Jörgen Brüer eli Jürgen Bráuer oli todella olemassa - miksi hän olisi yhtäkkiä Brandt?
Ymmärsinkö oikein että tuossa edellä olevassa linkissä Inkerinmaan tuomiokirjoihin osoitetaan nimenomaan Qwillingstedtin lesken luopuminen vuonna 1688 Opollinin kylän Gurilovan tilasta. Karjusen mukaan Qwillingstedt vuokrasi Raguwitsan tilaa vuodesta 1685.
Jos oikein uskalias olisin, niin kysyisin tuosta mieltä hiertävästä asiasta mielipidettä itseltään Johanna Aminoff-Winbergiltä...
Qwillingstedtin lesken tilanne käy selville tästä asiakirjasta, joka löytyy Inkerin ja Käkisalmen läänin vuoden 1688 tosite- ja henkikirjasta (9758), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141:
Qwillingstedtin leski "intet hafwer förmått Lijkmätigt Contractetz Innehålds praestera någon Caution, mehra än för år 1687; Fördenskull är iag worden föranlåten henne ifrån godzet afsäija." (kuva)
Löysin amtmanni Jörgen Brauerin ja vaimonsa (nimeä ei mainita) vuoden 1692 henkikirjasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12963363 (kuva). Aika yllättävässä paikassa aviopari asui, ks. HACKELVÄRK HACKELVERK l. HAKELVÄRK n.; best. -et; pl. ==; l. HA(C)KELVÄRKE, n.; best. -et; pl. -en. ( hackel- 1626–1745. hackel(l)- 1603–1691. häckel- 1669. – -värk (-e-) 1671–1745. -värke (-e-) 1617 (: -wärken, pl. obest.), 1622–1681), http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ (Ruotsin Akatemian sanakirja). Etsintöjä kannattaa mielestäni jatkaa...
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Bodniemi37
11.04.14, 14:42
Löysin amtmanni Jörgen Brauerin ja vaimonsa (nimeä ei mainita) vuoden 1692 henkikirjasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12963363 (kuva)
Lupaamani liite ei jostain syystä tullut näkyville, jota yritänpä uudelleen.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Taas olet pistänyt Ritva tuulemaan. Jurgen Brauerhan siinä näyttäisi lukevan!
Onko osoite:
Cronos Gård, Bookhollaren enka
Amptmannen Jurgen Brauer
Onko alapuolella:
Drängen Bartell
******
Mielenkiintoinen on myös etunimien vaihtelu:
Brauer on Tukholmassa Georg, mutta Jahmossa (Jaama?) hän on Jurgen
Virossa on Jurgen Johan Brandt ja pakolaisluettelossa Georg Brandt.
*******
Family Searchista tulostelin muutama vuosi sitten seuraavat tiedot, joita en ole sen jälkeen onnistunut uudestaan ”kaappaamaan”. Harmillisesti niistä puuttuu tiedostonumero.
Jurgen Johan Brandt or Branten
Birth: 28 JUN 1658 Narva, Livland..Estonia
Death: 28 JUN 1704 Dorpat (=Tarto), Livland
Parents:
Daniel Brandt
Christine von Paykull
Anna Margareta Brandt
Birth: About 1659 Gut Puhajoggi, Jewe, Wierland...Estonia
Marriage: About 1680 Gut Puhajoggi, Jewe, Wierland...Estonia
Death: 10 Jul 1685 Narva, Livland...Estonia !!!
Voidaan siis todeta, että Jurgen Brandt olisi vallan hyvin ehtinyt avioitua toisenkin kerran. Valitettavasti Moritz Brauer on ainoa lapsi, josta on varma syntymätieto.
********
Wierland = Viron maakunta Vironia?
Jöhvi (=Jewe) Itä Virumaalla?
Dorpat = Tarto
********
Mielenkiintoiseksi menee.
Harmillista, ettei vaimon nimeä mainittu dokumentista, mutta jos renki on Bartell niin siitä saa jotain vinkkiä lähipiirin henkilöistä!
Pitää muistaa sekin, että Bengt Qvillingstedt mainitaan Jaaman talvikäräjillä olleen WÄLLBOREN eli ylhäinen, jalosukuinen eli siis AATELINEN, joten ylhäisöpiireissä varmaan liikutaan?
TT.
"Harmillista, ettei vaimon nimeä mainittu dokumentista, mutta jos renki on Bartell niin siitä saa jotain vinkkiä lähipiirin henkilöistä"
Olisiko Drängen Bärtill.
piikan nimeä en osaa sanoa.
sauli
Totta, aan päällä on jokin "pilkku" tai heittomerkki raapaistu.
Renki voi olla joko "tavallista rahvasta" tai mahd. joku sukulaismies (?).
Bodniemi37
11.04.14, 17:17
Pitää muistaa sekin, että Bengt Qvillingstedt mainitaan Jaaman talvikäräjillä olleen WÄLLBOREN eli ylhäinen, jalosukuinen eli siis AATELINEN, joten ylhäisöpiireissä varmaan liikutaan?
Tässä linkki tuohon mainitsemaasi pöytäkirjaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731907. Minusta siinä lukee wälb:e (e-kirjain? keikkuu muun tekstin yläpuolella, vrt. oheinen kuva), mikä voisi olla vaikkapa sanan wälbetrodde lyhenne. Voin tietysti olla väärässäkin.
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Hackelvärck olikin kimurantti sana. Sanakirjalinkistä avautui sen verran että olisi kyse jostakin linnan ulkopuolisesta suojamuurein varustetusta linnakkeesta. Löysin tiedoston Stadsgrundningar och planförändingar 1521 - 1721 (http://pub.epsilon.slu.se/930/1/avhandling_ahlberg_low_res.pdf), jossa kerrotaan että se olisi jonkinlainen linnan ulkopuolinen muurein tms suojattu alue. Tätä varustelua on tehty nimenomaan Inkerissä.
Liittyisikö nyt nimenomaan sotilastoimintaan vaiko vain ruotsalaisten paikallisten suojaamiseen.
Näyttäisikö piian nimi olevan Lisbeta?
Tässä linkki tuohon mainitsemaasi pöytäkirjaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731907. Minusta siinä lukee wälb:e (e-kirjain? keikkuu muun tekstin yläpuolella, vrt. oheinen kuva), mikä voisi olla vaikkapa sanan wälbetrodde lyhenne. Voin tietysti olla väärässäkin.
Tämä terävä huomio kyllä taitaa pitää paikkansa, itsekin olen olettanut että lukisi wällb. pelkästään, mutta taitaa siellä olla vielä pieni -e lisänä.
Laitan vielä kysymyksen teille tekstien taitajille, mitä lukee vuoden 1684 tuomiopöytäkirjassa vasemmalla aukeamalla koskien Qwillingstedtiä? linkki: Ivangorodin ja Jaman läänien tk tuomiopöytäkirja 1684. (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13455&pnum=22)
Tässä näitä titteleitä enemmänkin:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-2147.html
TT.
Jouni Kaleva
11.04.14, 17:43
Mielenkiintoinen on myös etunimien vaihtelu:
Brauer on Tukholmassa Georg, mutta Jahmossa (Jaama?) hän on Jurgen
Virossa on Jurgen Johan Brandt ja pakolaisluettelossa Georg Brandt.
TT.
Teoksessa Matti J. Kankaanpää: Suuri Pohjan sota, Isoviha ja suomalaiset, s. 129 kerrotaan Tarton valtauksesta 1704: 28.6.....(ulos)Hyökkäystä johtanut Turun, Porin ja Uudenmaan läänien kolmikasjalkaväen everstiluutnantti Georg Johan Brandt kaatui ja hänen kanssaan useita muita... voisikohan tämä olla hopmanni Georg Brandt?? Tämä johtopäätös edellyttäisi että -everstiluutnantin 1. vaimo Lovisa Margareta Brackell olisi kuollut joskus 1689-1691. -Katarina E. Qvillingstedt olisi everstiluutnantin toinen vaimo. Georg oli 1700 "inspector". Tuliko hänestä 1704 mennessä everstiluutnantti? Ja 1712-16 pakolaisluetteloissa vaimo on "håppmannin leski" ja 1725 kuolleessaan lankonsa kirjaamana kirjanpitäjän leski. Urakehitys inspektor-everstiluutnantti-hoppmanni-kirjanpitäjä on laskeva. Yleensä on totuttu, että aika kultaa muistot ja urakehitys kuoleman jälkeen on enemmän nouseva.
Sen tiedän, että juuri hopmanni saattoi olla hyvinkin korkea-arvoinen upseeri. Hänen toimenkuvaansa kuului myös tilusten turvaaminen.
Toisaalta nämä inspektori, antmanni, hopmanni ja arrendaattori virat ovat hieman "häilyvä" käsite. Hieman niin kuin isännöitsijän virka. Nähdäkseni niitä ei myöskään voi suoraan rinnastaa sotilasarvoon, ovat ehkä rinnakkaisia hommia.
Aateli palkkasi jonkun hoitamaan tiluksiaan.
Mutta ei tässä ole mitään syytä korottaa Jurgenia arvoon arvaamattomaan, itseäni kiinnostaa vain että asia ratkeaisi!
Mielestäni porvarisnimeäkään ei pitäisi silti unohtaa. Esim oluenpanija Meisnerin perheessä ilmeisesti käytettiin porvarisnimeä Brauer jossain määrin. Hänhän toimi Tukholmasta käsin.
Moritz ja Regina Brauerin lasten kummit näyttävät olevan pitkälti Oululaisia (terva)porvareita.
TT.
Bodniemi37
11.04.14, 18:57
Onko osoite:
Cronos Gård, Bookhollaren enka
Asuinpaikka oli Cronones Godz, Jahmo Hackellwärcke, viimeksi mainittua sanaa selvitellään Ruotsin Akatemian sanakirjassa, laita hakusanaksi vaikkapa HACKELVÄRK , http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ (Ruotsin Akatemian sanakirja).
Talouteen kuului amtmannin ja vaimonsa lisäksi renki Bärtill ja pijgan Lisbeta.
Tässä vielä linkit pariin seuraavaan henkikirjaan, joista jälkimmäinen sisältää mielestäni kiinnostavan kommentin:
KA, mf. LT 1397 (9778) Inkerin hk/1693, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12964775, jakso 50, Novitz, Arrendadatoren (arrendatoren=vuokraaja) Jörgen Brauer med h:
Löytyisikö vuokrasopimus?
KA, mf. LT 1600 (9782) Inkerin hk/1694, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238134, jakso 47, Novitz, Arrendatoren Jörgen Brauer med h:
"Mannen är borttflytter if:n denna Orten till Stockhollm".
Terveisin,
Jouni Kaleva
11.04.14, 19:09
Sen tiedän, että juuri hopmanni saattoi olla hyvinkin korkea-arvoinen upseeri. Hänen toimenkuvaansa kuului myös tilusten turvaaminen.
Toisaalta nämä inspektori, antmanni, hopmanni ja arrendaattori virat ovat hieman "häilyvä" käsite. Hieman niin kuin isännöitsijän virka. Nähdäkseni niitä ei myöskään voi suoraan rinnastaa sotilasarvoon, ovat ehkä rinnakkaisia hommia.
Aateli palkkasi jonkun hoitamaan tiluksiaan.
Mutta ei tässä ole mitään syytä korottaa Jurgenia arvoon arvaamattomaan, itseäni kiinnostaa vain että asia ratkeaisi!
Mielestäni porvarisnimeäkään ei pitäisi silti unohtaa. Esim oluenpanija Meisnerin perheessä ilmeisesti käytettiin porvarisnimeä Brauer jossain määrin. Hänhän toimi Tukholmasta käsin.
Moritz ja Regina Brauerin lasten kummit näyttävät olevan pitkälti Oululaisia (terva)porvareita.
TT.
Hei
Selvä juttu, että ratkaisua haetaan ja sen eteen olet tehnyt hienoa työtä. Minusta vain tuntuu "mutuna", että tämä everstiluutnantti ei olisi etsimämme. Mutta hienoa, jos toisin voidaan osoittaa.
Kiinnostava on tuo ajatus, että Brandt olisi "aito" sukunimi ja Brauer enemmänkin oluenpanoon liittyvä "ammattinimi" samalla miehellä.
Tämä käy kyllä mielenkiintoiseksi. Löysin Jörgen Brauerin myös vuonna 1691 samasta paikasta, ilmeisesti tässä myös vaimo.
Tässä vielä linkit pariin seuraavaan henkikirjaan, joista jälkimmäinen sisältää mielestäni kiinnostavan kommentin:
KA, mf. LT 1397 (9778) Inkerin hk/1693, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12964775, jakso 50, Novitz, Arrendadatoren (arrendatoren=vuokraaja) Jörgen Brauer med h:
Löytyisikö vuokrasopimus?
KA, mf. LT 1600 (9782) Inkerin hk/1694, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238134, jakso 47, Novitz, Arrendatoren Jörgen Brauer med h:
"Mannen är borttflytter if:n denna Orten till Stockhollm".Kyllä tässä täytyy vain ihmetellä taitojasi, näistä asiakirjalöydöistä kyllä suuret kiitokset.
Ajatukset minullakin edelleen risteilevät miksi Brauer olisi yhtäkkiä Brandt. Oliko vain pakolaisluettelossa väärä nimi ja Brauer se todellinen henkilö. Yhtäkaikki, olisihan hienoa jos asia hieman etenisi.
Bodniemi37
11.04.14, 19:49
Tämä käy kyllä mielenkiintoiseksi. Löysin Jörgen Brauerin myös vuonna 1691 samasta paikasta, ilmeisesti tässä myös vaimo.
Kyllä tässä täytyy vain ihmetellä taitojasi, näistä asiakirjalöydöistä kyllä suuret kiitokset.
Ajatukset minullakin edelleen risteilevät miksi Brauer olisi yhtäkkiä Brandt. Oliko vain pakolaisluettelossa väärä nimi ja Brauer se todellinen henkilö. Yhtäkaikki, olisihan hienoa jos asia hieman etenisi.
Olemme ainakin pystyneet osoittamaan, että Inkerinmaalla asui joku Jörgen eli Georg Brauer vaimoineen - sattumalta ihan oikeaan aikaan ja oikeassa läänissä eli siellä missä Qwillingstedtin kuolemaansa saakka (k. noin 1686). Ja sattumalta tämä Jörgen Brauer sitten muutti Tukholmaan noin 1694 eli jälleen ilmeisesti ihan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan :).
Aiheetta enempään,
terveisin,
Hackelvärck olikin kimurantti sana. Sanakirjalinkistä avautui sen verran että olisi kyse jostakin linnan ulkopuolisesta suojamuurein varustetusta linnakkeesta. Löysin tiedoston Stadsgrundningar och planförändingar 1521 - 1721 (http://pub.epsilon.slu.se/930/1/avhandling_ahlberg_low_res.pdf), jossa kerrotaan että se olisi jonkinlainen linnan ulkopuolinen muurein tms suojattu alue. Tätä varustelua on tehty nimenomaan Inkerissä.
Liittyisikö nyt nimenomaan sotilastoimintaan vaiko vain ruotsalaisten paikallisten suojaamiseen.
Näyttäisikö piian nimi olevan Lisbeta?
Olisiko tuo Hackelvärck suomeksi hakuli? Paaluaita, paaluaitaus?
Minulle oli täysin outo käsite, mutta varmaankin juuri tällaista tarkoittaa koska ei ollut välttämättä mikään tiilimuuri vaan kevyempi suojaus.
Jäin pohtimaan, olisiko tuo alue kuitenkin tarkoitettu vain siviileille.
Nyt mennään niin hurjalla vauhdilla ettei meinaa perässä pysyä.
Tässä pari karttaa tuolta alueelta 1600-1700 luvulta.
Linnoituksia ja kirkkoja näyttäisi alueella muutamia olevan
TT.
Tässä hieman poimintoja tilanvuokraajista Tiina Karjusen tutkimuksesta Hoveja ja verotusta:
Arrendaattoreita oli 146, ja suurin osa eli 44 prosenttia (64 vuokraajaa) oli taustaltaan upseereita. Myös virkamiehistöä oli paljon eli 25 prosenttia (36 vuokraajaa). Leskiä oli 15 prosenttia (22 vuokraajaa) kokonaismäärästä ja arrendaattoreita (16 vuokraajaa) 11 prosenttia ja entisiä tilanhoitajia (8) viisi prosenttia.
Suurin osa veronvuokraajista oli siis upseereita. Tämän voidaan suureksi osaksi katsoa johtuvan Inkerin geopoliittisesti ja strategisesti tärkeästä asemasta.
Jokaisessa läänissä oli linnoitus, mikä vaikutti upseerien suureen määrään.
Entisiin tilanhoitajiin olen laskenut inspehtorit, amtmannit ja hopmannit63. Periaatteessa entisiin tilanhoitajiin voidaan laskea myös pelkällä arrendaattori-nimikkeellä kulkevat veronvuokraajat.
Yleensä kysymyksessä olivat ne henkilöt, jotka ryhtyivät yksityisen läänityksen vuokraajista kruununarrendaattoreiksi64.
Inspehtoriryhmään kuuluvat inspehtorit ja hopmannit hoitivat yleensä suurläänityksiä, ja amtmannit toimivat edellisten alaisina tai pienemmillä läänityksillä.
Katajala 1990, 8. 64 Katajala 1990, 30.
Lesket hoitivat tiloja miehen kuoleman jälkeen. Leskiä oli aineistossa mukana melko paljon, ja tämä johtuu aika pitkälti siitä, että miehet kuolivat usein esimerkiksi taisteluissa ja sodissa myllänneisiin tauteihin. Monet miehistä olivat myös iäkkäitä ja jo monesti avioituneita, mikä selittää miesten kuolleisuutta.
Virkamiesten suurta asemaa selittävät esimerkiksi kruununvoutien ja muiden kruununvirkamiesten osuus vuokraajista. Toisaalta myös Inkerin lähellä olevien kaupunkien, Narvan ja Nevanlinnan läheisyys on vaikuttanut varmasti asiaan65.
2.4. Entisistä tilanhoitajista kruunun vuokraajiksi-entiset tilanhoitajat ja arrendaattorit
Tässä kappaleessa käsittelen entisiä tilanhoitajia eli mm. hopmanneja, amtmanneja ja inspehtoreita.
Olen ottanut myös mukaan pelkällä arrendaattori-nimikkeellä kulkevat henkilöt, koska näille henkilöille en ole löytänyt muuta taustaa kuin arrendaattorius.
Mutta niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, yleensä kysymyksessä olivat henkilöt, jotka ryhtyivät kruununvuokraajiksi yksityisen tilan vuokraajasta.
Tilanhoitajille arrendaattoriksi siirtyminen oli luonnollista. Erona oli ainoastaan vain se, että entinen isäntä, lääninherra vaihtuu uuteen, kruunuun.95
Tila siirtyi siis suoraan entiselle tilanhoitajalle.
Olemme ainakin pystyneet osoittamaan, että Inkerinmaalla asui joku Jörgen eli Georg Brauer vaimoineen - sattumalta ihan oikeaan aikaan ja oikeassa läänissä eli siellä missä Qwillingstedtin kuolemaansa saakka (k. noin 1686). Ja sattumalta tämä Jörgen Brauer sitten muutti Tukholmaan noin 1694 eli jälleen ilmeisesti ihan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan :).Tämä on jo merkittävä tosiasia. Etsiskelin Jaman läänin henkikirjoista tietoja ja jotakin löytyikin. Jotensakin syntyi vaikutelma että Georg/Jörgen Brauer tuli Inkerinmaalle amtmannin tehtäviin appensa kuoleman jälkeen (en löytänyt havaintoja aiemmilta vuosilta) - paitsi ehkä vuoden 1686 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12956844), jossa nähdään Bengt Person tyttäriensä Marian ja Catharinan kanssa. Catharinan kohdalla on numero kaksi - tarkoittaisiko ehkä hänen sulhastaan?? - tai sitten ei. Jörgen Brauer hoiti ilmeisesti Tukholmasta käsin amtmannin tehtävää viimeisen vuoden koska jos hän lähti Tukholmaan vuonna 1694, oli hänet merkitty Novitziin vielä vuoden 1695 henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836910).
Tiedetään että appensa Bengt Persson Qwillingstedt vuokrasi Gurilovan tilaa ja vuoden 1688 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966201) mainitaan Gurilovan tiedoissa että arrendaattori oli kuollut ja tilanhoitajaksi tullut Ruotsista Jakob Näbb. Seuraavana vuonna tilalla onkin jo Sven Schalin ja Jakob Näbb amtmannina.
Toivon mukaan linkkien tietoihin saadaan vielä tarkistuksia ja vahvistuksia (omat taitoni ovat vielä niin rajalliset), niin tiedettäisiin kutakuinkin milloinka Jörgen/Georg tuli Inkerinmaalle. Olikohan hän Gaveliuksella jo aiemminkin töissä koska ainakin paluunsa jälkeen hän siellä toimi inspektorina koska tämä on myös Mauritsin kastetietoihin kirjattu vuonna 1700.
Tässä Jacob Gaveliuksen aateliskirja.
Tokkopa siitä kovin paljon apua selvittelyissä on, mutta lisätietoa maaomistuksista kaivattaisiin.
Olisikohan niillä Tukholman päädyssä tarkempaa tietoa Lagerstedtin läänityksistä ja mitä REDUKTIO vaikutti näihin aatelisten maanvuokrausasioihin?
Onko tietoa, mistä näitä läänityksiä voisi kysellä? Tukholman kaupungin arkistosta? Tai ritarihuoneelta?
Brauer näyttäisi olevan inspector tai hopmanni vasta reduktion jälkeen (?).
TT.
Bodniemi37
12.04.14, 10:32
Tiedetään että appensa Bengt Persson Qwillingstedt vuokrasi Gurilovan tilaa ja vuoden 1688 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966201) mainitaan Gurilovan tiedoissa että arrendaattori oli kuollut ja tilanhoitajaksi tullut Ruotsista Jakob Näbb. Seuraavana vuonna tilalla onkin jo Sven Schalin ja Jakob Näbb amtmannina.
Toivon mukaan linkkien tietoihin saadaan vielä tarkistuksia ja vahvistuksia (omat taitoni ovat vielä niin rajalliset), niin tiedettäisiin kutakuinkin milloinka Jörgen/Georg tuli Inkerinmaalle. Olikohan hän Gaveliuksella jo aiemminkin töissä koska ainakin paluunsa jälkeen hän siellä toimi inspektorina koska tämä on myös Mauritsin kastetietoihin kirjattu vuonna 1700.
Itse asiassa emme ole toistaiseksi löytäneet sitovia todisteita siitä, että juuri tämä hackelvärkissä asunut ja myöhemmin vuokraajana toiminut Jörgen Brauer oli naimisissa Bengt Perssonin tyttären kanssa :).
Vuoden 1688 henkikirjassa mainitaan vuokraaja Bengt Persson ja puoliso, kaksi tytärtä ja piika. Sitten Bengtin kerrotaan kuolleen ja kaikkien muiden lähteneen Narvaan(!) "och för skingrade" (hajautuneen eri tahoille?). Aikaisempi amtmanni Jakob Näbb jäi vaimoineen hoviin odottamaan, että joku, ilmeisesti tilan seuraava isäntäväki tai amtmanni - Sven Schalinin ensimmäinen amtmanni oli nähdäkseni Viipurin suunnalta kotoisin ollut Erik Dyster - saapuisi paikalle. Jakob Näbb mainitaan vielä seuraavassa henkikirjassa, mutta hänen osaltaan siinä on huomautus "flytter till Kirstowa".
Nyt kannattaisi mielestäni tutustua teokseen
Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch : 1581 - 1704
Author: Dirk-Gerd Erpenbeck; Enn Küng
Publisher: Dortmund Forschungsstelle Ostmitteleuropa 2000
Series: Veröffentlichungen der Forschungsstelle Ostmitteleuropa / B, 64
Kirja kuuluu esim. SSS:n kirjaston kokoelmiin. Strahlborn-suvusta on kirjassa useita mainintoja (kuva).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Bodniemi37
12.04.14, 10:50
Tässä Jacob Gaveliuksen aateliskirja.
Tokkopa siitä kovin paljon apua selvittelyissä on, mutta lisätietoa maaomistuksista kaivattaisiin.
Jacob Gavelius oli kauppias ja teollisuudenharjoittaja. Hänestä tuli "1687 arrendator för det vantmakeri (http://sv.wikipedia.org/wiki/Vantar) som Maria Sofia De la Gardie (http://sv.wikipedia.org/wiki/Maria_Sofia_De_la_Gardie) hade på Tyresö (http://sv.wikipedia.org/wiki/Tyres%C3%B6).[3] (http://sv.wikipedia.org/wiki/Jacob_Lagerstedt#cite_note-3) Årets dessförinnan hade kung Karl XI (http://sv.wikipedia.org/wiki/Karl_XI) beslutat att alla uniformer (http://sv.wikipedia.org/wiki/Uniform) i den svenska krigsmakten skulle vara tillverkade i Sverige, och Gavelius, som tidigare importerat textil för dessa uniformer, grundade därför 1691 egna klädesfabriker för ändamålet i Barnängen (http://sv.wikipedia.org/wiki/Barn%C3%A4ngen) i Stockholm (http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholm). Han anlade också skeppsbyggerier." Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Jacob_Lagerstedt
Terveisin,
Itse asiassa emme ole toistaiseksi löytäneet sitovia todisteita siitä, että juuri tämä hackelvärkissä asunut ja myöhemmin vuokraajana toiminut Jörgen Brauer oli naimisissa Bengt Perssonin tyttären kanssa :).
Tämä on totta ja täytyy pitää mielessä. Löysin vielä yhden osuman vuoden 1681 Inkerinmaan tosite- ja henkikirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047400)sta. Tällä sivulla Bengt Qwillingstedt todistaa erään korpraalin puolesta ja jos asia liittyy mitenkään edeltävään tekstiin, niin edeltävässä tekstissä käsitellään erään wällbetrodde Jörgen Nillson, inspektöörin asiaa.
Toivon mukaan saadaan taas suomennosta.
Selvyyden vuoksi kokoan Bengt Persinpoika Qvillingstedtin lähipiiriin kohdistuvia käräjä- ja henkikirjaotteita yhteen:
Abrahamus Andreæ (Jordanus), Yo Uppsalassa 3.1626. Akianderin mukaan saarnaaja Narvassa 1628. Kappalainen Narvassa 1634 ja kirkkoherra Kapriossa ainakin vuodesta 1638 ainakin vuoteen 1649, ehkä vuoteen 1653. Mainitaan myös ”linnan ja kylien saarnaajana”. Saarnaaja Narvan kirkolliskokouksessa 17.1.1644. Oletettavasti sama kuin Tuutarin kirkkoherra Abraham 1653-56.
Kaprion hk 1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12719682), 1640 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13169603), 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13174285), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13361853) (3 henkeä), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12704914) (4 henkeä), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13362137) (4 henkeä), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13399082) (vaimo, tytär), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050) (vaimo, 3 tytärtä), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400207) (vaimo, tytär), Tuuterin hk 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796686) (vaimo, tytär), 1656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003611) (vaimo, 3 tytärtä),
Tyttäriä:
Elsa, Kaprion hk 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13399082), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400207), Tuuterin hk 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796686), 1656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003611),
Margareta, Kaprion hk 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050),
Sofia, Kaprion hk 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050),
Maria, KA mf. ES 1812 (hh 18) Kaprion läänin yläosan käräjät 1.–8.6.1701 s. 23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3696539), 51 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3696565) "Kyrckioherden i Globitz H:r Carl Bremerus ... Pastoris K: Hustros Moster Jungf: Maria Jordan".
Bengt Persinp. Qvillingstedt, Vuokrasi 1684 viideksi vuodeksi Jaaman läänistä Opollinin pitäjästä Gurilofa-nimisen tilan, Raguitz kylän ja hovin, Sagovitz, Wallia ja Latitzna nimiset kylät. KA mf. ES 1792 (ff b) Jaaman käräjät 16.6.1684 f. 16v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731867); KA mf. ES 1792 (ff c) Jaaman käräjät 19.1.1685 f. 31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731907); VA 9749 Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja f. 333-336 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10931248), KA (9739) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja 25.12.1681f. 127 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047400); KA ES 1792 (ff c) Jaaman läänin käräjät 19.1.1685f. 30v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731907) ”Maijoren H:r Constantin Rubzoff contra Arrendatoren på Gurilowa Wälb: Bengt Qvillingstädt”; KA ES 1792 (ff d) Jaaman käräjät 26.-29.1.1686 f. 45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732059) ”Major Constantin Rubzoff contra Arrendatoren Bengt Qvillingstedt”, f. 50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732064) ”Befallingman Wählb: Erich Biörckbohm contra Arrendatoren Bengt Qvillingstedt”, Jaaman käräjät 7.-10.6.1686 f. 88 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732106) ”Befallingman Wählb: Erich Biörckbohm contra Arrendatoren Bengt Qvillingstedt”. KA ES 1792 (ff 1) Jaaman käräjät 26.-29.1.1687 f. 33v-34v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732119) ”Arrendatoren Erich Qvist, ... Capellanen H:r Carl Brenners, och Corporalen Otto Kleen, Arrendatoren Bengt Qvillingstedt … för Sahl. Pastorens i Caprie Magni Hööks barn”.
Jaaman hk 1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10930993), 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12956844), 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12998457), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966201), .
Maria Pengtintr. Qvillingstedt,
Pso: Johannes Johannis Stenstrand, Yo Turussa kl. 2936 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2936). Narvan katedraalikoulun 2. kollega noin 1687–88. Pähkinälinnan koulumestari 1689–97, samalla apulaispappi ja varuskunnansaarnaaja siellä. Pähkinälinnan kirkkoherra 1698. Pakeni sotaa Suomeen 1702. Iin kirkkoherra 1710. Pakeni edelleen Ruotsiin, mutta palasi Iihin isonvihan aikana (ennen 1718). Rovasti.
Pähkinänlinnan hk 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13466987), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12716107), 1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12965238), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12837624), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12839403), Iin rk 1714-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390221), 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390297),
Katarina Elisabet Pengtintr. Qvillingstedt, Pakeni isovihan aikana kolmen lapsensa kanssa Ruotsiin 1712 ja sieltä siskonsa Marian luokse Iin pappilaan 1722 (Johanna Aminoff-Winberg: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden #423, 806, 1876, 3042, 4274).
Pso: Georg Brauer/Brandt, Kirjanpitäjä/Hopmanni.
KA mf. ES 1792 (ff 5) Jaaman läänin käräjät 26.–29.1.1692 s. 60 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732609); KA mf. ES 1702 Inkerin laamanninkäräjät 11.-14.6.1692 s. 12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841).
Jaaman hk 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12715421),1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12963363), 1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12964774)/1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12964775), 1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238134), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836910), Iin rk 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390297).
Magnus Andreæ Hööck, Yo Uppsalassa maalisk. 1634, Tartossa (Dorpat) 14.10.1639. Unaditsan kirkkoherra 1648-53, Kaprion 1661, ei enää 1663.
Kaprion hk 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400159), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796588),
Tyttäriä:
Anna/Annika Magnuksentytär Höök,
Pso:Otto Wilhelm Kleen, Tiesenhausenin liiviläisessä kav.-rykm. korpraali, kornetti 1701. Sai vuonna 1693 kuudeksi vuodeksi vuokrauksia Jaaman läänistä, Vrudiskoin pitäjästä. (KA mf. ES 1792 (ff 1) Jaaman läänin käräjät 13.–16.6.1687 f. 57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732180) ”Arrendatoren Erich Qvist, ... Corporalen Otto Kleen”; KA mf. ES 1792 (ff 4) Jaaman käräjät 27.-30.1.1691 s. 62 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732471) “Corporalen Otto Wilhelm Kleen contra Bonden Jöran Bertilsson och hustru Elin Matz dotter”; (9778) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja 1693 f. 97v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12964811) “Corporalen Otto Wilhellm Klein”). Jaaman hk 1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238117), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836995), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838874),
Brita Magnuksentytär Höök, * n. 1664 Inkeri, Kaprio; † 1715 Kirkkonummi. (KA mf. ES 1890 (ll 23) Espoon käräjät 29.–30.10.1706 s. 712 ”Kyrckoherdens framl: H:r Carl Brenners Enckia Brijta Höök”). Sotapakolaisena Ruotsissa 1709-10 (Johanna Aminoff-Winberg: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden #6276, 6492).
Pso: Carolus Martini Brennerus, * n. 1660 Espoo; † 1703-06. Yo Turussa sl. 1678 2661 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2661). Moloskovitsan kappalainen (komministeri) Inkerissä 1682, Novasolkan 1683. Narvan tuomiokirkon vt. taloudenhoitaja 1687. Globitsan kirkkoherra 1689. Pakeni sotaa Espooseen 1703.
Iivananlinnan hk 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12717145), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10598472), (1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10599588), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10598656)), Jaaman hk 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12956848), 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12998461), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966204), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12798491), Iivananlinnan hk 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13465767), Kaprion hk 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13466013), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12715793), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12963489), 1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12965051), 1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238388), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12837357), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12839200), .
Lisäksi:
Sven Schalin VA 9758 f. 13-15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141) ”arendatorn Oppåluono godbat Gurilowa Bengt Person Qwillingstedt är för något … sedan igonom döden afgången, och … Enkia intet hafwer förmått Lijkmätigt Contractetz Innehålds praestera någon Caution, mehra än för år 1687; Fördenskull är iag worden föranlåten henne ifrån godzet afsäija”; VA 9782 f. 96-98 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238176),
Jaaman hk 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12798482), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13465760), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12715418), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12963361), 1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12964771), 1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238136), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836904), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838900),
Siinä sitä dokumentteja kerrakseen!
Näkyykö tässä jälkimmäisellä sivulla joku Zeus Brauer?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732609
Kimmo Kemppainen
12.04.14, 18:04
Ei näy.
Kimmo Kemppainen
Siinä sitä dokumentteja kerrakseen!
Näkyykö tässä jälkimmäisellä sivulla joku Zeus Brauer?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732609
Ei näy.
Kimmo Kemppainen
Mielestäni näkyy, juurikin Zeus Brauer.
Jouni Kaleva
12.04.14, 18:08
Siinä sitä dokumentteja kerrakseen!
Näkyykö tässä jälkimmäisellä sivulla joku Zeus Brauer?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732609
Näkyy molemmilla sivuilla, tulkitakseni "Leuth Brauer"
Vertailuna oik. sivun 3.rivi ylhäältä, jossa selvemmin "Lieutn Gustaff Köping"
Tuossapa siis olisi Georgin sotilasarvo vuonna 1692.
Kimmo Kemppainen
12.04.14, 18:10
Ei ole Leuth.
Kimmo Kemppainen
Näkyy molemmilla sivuilla, tulkitakseni "Leuth Brauer"
Vertailuna oik. sivun 3.rivi ylhäältä, jossa selvemmin "Lieutn Gustaff Köping"
Tuossapa siis olisi Georgin sotilasarvo vuonna 1692.
Kimmo Kemppainen
12.04.14, 18:14
Tahdotko jäädä siihen uskoon?
Kimmo Kemppainen
Mielestäni näkyy, juurikin Zeus Brauer.
Nyt kun kuvassa näkyy myös Tawasten eli aateloitu Tawast, niin täytyy kaivaa "arkistosta" vanha kaaviokuva.
Lieneekö tämä Tawasten
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=475
TT.
Kun tarkemmin katseli tuon koko protokollan, eikä keskity vain yhteen nimeen, niin onhan siinä nimien edessä paljonkin sotilasarvojen lyhennyksiä. Ilmeisesti siis luutnantti Brauer.
Kimmo Kemppainen
12.04.14, 18:44
Vieläkin on varaa katsoa tarkemmin.
Kimmo Kemppainen
Kun tarkemmin katseli tuon koko protokollan, eikä keskity vain yhteen nimeen, niin onhan siinä nimien edessä paljonkin sotilasarvojen lyhennyksiä. Ilmeisesti siis luutnantti Brauer.
Nyt kun kuvassa näkyy myös Tawasten eli aateloitu Tawast, niin täytyy kaivaa "arkistosta" vanha kaaviokuva.
Lieneekö tämä Tawasten
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=475
TT.
Luultavasti hänen poikansa Von Funckenin värvätyn rykmentin kapteeni Henrik Johan Tavastén 2282 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282) (yo 1673).
Jouni Kaleva
12.04.14, 19:14
Luultavasti hänen poikansa Von Funckenin värvätyn rykmentin kapteeni Henrik Johan Tavastén 2282 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282) (yo 1673).
Tuossa yo-matrikkelissa on referenssinä juuri tämä esillä oleva juttu.
Niin taitaa olla.
Huomasin itsekin miehen sotilasarvon hieman jälkikäteen.
Mutta suku Meisner on siis "lähellä". Se kyllä antaa nimelle Brauer paljon vahvemman merkityksen. Olut-sukuhan käytti ilmeisesti itsekin sitä.
TT.
Kimmo K. älä piinaa enempää, kerro jo se "zeus". Näyttää olevan aika monen virkkeen perässä kun tarkemmin katson..
Kimmo Kemppainen
12.04.14, 19:26
En piinaa, en. Roomalaisessa oikeusjärjestelmässä, jonka takia edelleenkin käytämme latinankielisiä termejä, kantaja oli actor ja vastaaja oli reus. Katsokaa muita aukeamia, nämä termit olivat ahkerassa käytössä.
Kimmo Kemppainen
Niin taitaa olla.
Huomasin itsekin miehen sotilasarvon hieman jälkikäteen.
Mutta suku Meisner on siis "lähellä". Se kyllä antaa nimelle Brauer paljon vahvemman merkityksen. Olut-sukuhan käytti ilmeisesti itsekin sitä.
TT.
Kimmo K. älä piinaa enempää, kerro jo se "zeus". Näyttää olevan aika monen virkkeen perässä kun tarkemmin katson..
Nöyrimmät kiitokseni!
TT.
Bodniemi37
12.04.14, 19:37
Lisäksi:
Sven Schalin VA 9758 f. 13-15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141) ”arendatorn Oppåluono godbat
oppå Crono Godset...
Terveisin,
Tässä tarinaa Meisneristä.
Ilmeisesti 6 Brauer-nimistä jälkeläistä?
http://books.google.fi/books?id=puezEt8SW1AC&pg=PA33&lpg=PA33&dq=Flachsenius+Meisner&source=bl&ots=fJmso1DkBH&sig=39JxlStLmH8Ho2_3KbKeKD8Kgyk&hl=fi&sa=X&ei=gn1JU4KXGKbpywP2gYHwBg&ved=0CDQQ6AEwAg#v=onepage&q=Flachsenius%20Meisner&f=false
TT.
Kun nyt Meisnerin ja Tawasten kautta sukuun liittyvät läheisesti myös Schilling, Såger ja Rancken, niin mukaan kuvioon tulee myös suku THORWÖSTE.
Thorwöst taas liitty Brennereihin. Tässä tarinaa Carl Brenneruksen veljestä Svenistä:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=294
TT.
Löysin vielä yhden osuman vuoden 1681 Inkerinmaan tosite- ja henkikirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047400)sta. Tällä sivulla Bengt Qwillingstedt todistaa erään korpraalin puolesta ja jos asia liittyy mitenkään edeltävään tekstiin, niin edeltävässä tekstissä käsitellään erään wällbetrodde Jörgen Nillson, inspektöörin asiaa.
Kenestä Jörgen Nilssonista tässä on kyse?
Kyselin tätä Jörgen Nilssonia vain siksi että ajattelin josko hän voisi olla tuo samainen Jörgen Brauer. Oletettavasti nyt löydetty Jörgen Brauer luultavimmin oli kuitenkin Tukholmassa syntyneen Mauritzin isä ja vaimohan oli Catarina Qwillingstedt.
Bengt Qwillingstedt luultavasti toimi jo 1681 Inkerinmaalla (varmaan jo aiemminkin jos tyttäret olivat Inkerissä syntyneitä?) koska hänet mainitaan mm 16.4.1681 Gurilovassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047325), jossa hän esittää suostumuksensa etumies / nimismies Adam Linden puolesta Ragowitsan kylästä. Muistelen että Bengtille on ehdoteltu sisareksi Anna Pehrsdotteria, joka oli ensimmäisessä aviossaan Moloskovitsan kirkkoherran Jöran Henrikson Schroderuksen vaimona ja toisessa aviossaan vallesmannin ja arrendaattorin Erik Sigfridssonin kanssa. Ja nyt lisäksi yloppilasmatrikkelin mukaan Ragowitsan länsman Adam Linde ajoi Jaaman läänin käräjillä 15.6.1697 Moloskovitzin ruustinnan Gertrud Martensin asiaa hänen edesmenneen puolisonsa Engelbertus Mathiaen jälkeen.
Lisäksi jäin miettimään yhteyksiä koskien Jörgen Braueria, joka toimi Henrik Tawasteen amtmannina 1692 - tai ainakin oikeudessa tointa käsiteltiin. Oliko niin että Henrik Tawasteen puoliso oli Anna Hansdotter Meisner kuten ylioppilasmatrikkelissa mainitaan.
Jouni Kaleva
13.04.14, 10:10
En piinaa, en. Roomalaisessa oikeusjärjestelmässä, jonka takia edelleenkin käytämme latinankielisiä termejä, kantaja oli actor ja vastaaja oli reus. Katsokaa muita aukeamia, nämä termit olivat ahkerassa käytössä.
Kimmo Kemppainen
Kiitos taas yleissivistyksen murusesta!
Menee vähän jo otsikon ohi, mutta mikä on reus-sanan kantasana?
Jouni Kaleva
13.04.14, 10:14
Lisäksi jäin miettimään yhteyksiä koskien Jörgen Braueria, joka toimi Henrik Tawasteen amtmannina 1692 - tai ainakin oikeudessa tointa käsiteltiin. Oliko niin että Henrik Tawasteen puoliso oli Anna Hansdotter Meisner kuten ylioppilasmatrikkelissa mainitaan.
Ei vaan Anna oli tämän Henrikin äiti. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282
Kimmo Kemppainen
13.04.14, 11:55
Reus'n kantasana on res, joka tässä viittaa oikeudessa käsiteltävään asiaan.
Esimerkiksi:
Jos kuuntelet esimerkiksi Mozartin juuri ennen kuolemaansa säveltämät ensimmäiset tahdit Requiemin Lacrimosa-osasta, sieltähän kuuluu kuoron laulamana ...qua resurget ex favilla iudicandus homo reus.
Kimmo Kemppainen
Kiitos taas yleissivistyksen murusesta!
Menee vähän jo otsikon ohi, mutta mikä on reus-sanan kantasana?
"Bengtille on ehdoteltu sisareksi Anna Pehrsdotteria, joka oli ensimmäisessä aviossaan Moloskovitsan kirkkoherran Jöran Henrikson Schroderuksen vaimona ja toisessa aviossaan vallesmannin ja arrendaattorin Erik Sigfridssonin kanssa."
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=795
Ketjun alkupuolella muistaakseni joku taannoin arveli, että tuo Schroderus voisi olla alkuperäisesti SCHRÖDER (?). Kiinnostavaa sikäli, että Moritz Brauerin eräs kummi oli Andreas Schröder.
TT.
Ei vaan Anna oli tämän Henrikin äiti. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=2282 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282)
Taisin viitata ylioppilasmatrikkelin isä Henrik Tavastiin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=475), aateloituna 1664 ja hänen puolisoonsa. Mutta yhtäkaikki, samaa porukkaa. Jäi vai vahingossa linkki ja tarkempi viite laittamatta.
Tämmöiset muistiinpanot löysin (kannattaa tarkastella):
Bengt Peersson Qvillingstedt
2. puoliso: Vihitty noin 1687
1) Anna Thomasdotter STRAHLBORN
(Annan 2. mies: JOACHIM DANCKWARD Vih. 6/7 1693 Narva)
VELI:
2) Lorenz Thomasson STRAHLBORN
Vihitty: 28/7 1682 Stockholm
Hedwig MAYER
Poika:
Herman Johan STRAHLBORN
Puoliso: Johanna Wilhelmina SUTTHOFF
SISAR:
3) Christina Gertruda Thomasdotter von STRAHLBORN
s. 6/12 1671 Narva
k. Narva
Puoliso:
Benedikt Cramer
VANHEMMAT:
Thomas Johansson STRAHLBORN
Anna Numens / Numers?
Veli?
Gustaf Lorenz von Numers (1640-1701)
Dorotea Lunetta von Knorring
*****
Oletteko muuten tällaista huomanneet?
http://www.geni.com/people/Thomas-Straelborn/6000000015632714336
*****
TT.
LaaksonLilja
13.04.14, 16:00
Reus'n kantasana on res, joka tässä viittaa oikeudessa käsiteltävään asiaan.
Esimerkiksi:
Jos kuuntelet esimerkiksi Mozartin juuri ennen kuolemaansa säveltämät ensimmäiset tahdit Requiemin Lacrimosa-osasta, sieltähän kuuluu kuoron laulamana ...qua resurget ex favilla iudicandus homo reus.
Kimmo Kemppainen
Varoitus: Mozartin tekstithän ovat usein sangen vulgaareja. Niihin voi tutustua mm. hänen kirjeenvaihdossaan tai sävelteostensa sanoituksissa (http://www.lastfm.de/group/Mozart/forum/34817/_/326975).
Mozartin koiranhttp://www.freesmileys.org/smileys/smiley-chores016.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php) nimi oli...en kehtaakkaan sannoo.Tämän meidän lapset oppivat Itävallassa jo kansakoulussa.
Tämmöiset muistiinpanot löysin (kannattaa tarkastella):
Bengt Peersson Qvillingstedt
2. puoliso: Vihitty noin 1687
1) Anna Thomasdotter STRAHLBORN
(Annan 2. mies: JOACHIM DANCKWARD Vih. 6/7 1693 Narva)
VELI:
2) Lorenz Thomasson STRAHLBORN
Vihitty: 28/7 1682 Stockholm
Hedwig MAYER
Poika:
Herman Johan STRAHLBORN
Puoliso: Johanna Wilhelmina SUTTHOFF
SISAR:
3) Christina Gertruda Thomasdotter von STRAHLBORN
s. 6/12 1671 Narva
k. Narva
Puoliso:
Benedikt Cramer
VANHEMMAT:
Thomas Johansson STRAHLBORN
Anna Numens / Numers?
Veli?
Gustaf Lorenz von Numers (1640-1701)
Dorotea Lunetta von Knorring
*****
Oletteko muuten tällaista huomanneet?
http://www.geni.com/people/Thomas-Straelborn/6000000015632714336
*****
TT.
Stackelberg, Otto Magnus von: Genealogisches Handbuch der estländischen Ritterschaft, Bd.: 1, Görlitz, [1931]
http://daten.digitale-sammlungen.de/0000/bsb00000600/images/index.html?fip=193.174.98.30&id=00000600&seite=979
1.-alaviitteen mukaan Diedrich Hansinpoika Straelbornin veljen Thomaksen (vaimo Anna Numers) suku näyttää aateloidun eli olisi liiviläinen aatelissuku nr 102 v. Straelborn-Heidohof
Materialien zu einer liefländischen Adelsgeschichte, nach der bey der lezten Matrikul-Commission angenommenen Ordnung . Nebst andern kürzern Aufsätzen etc
http://books.google.fi/books?id=62VTAAAAcAAJ&pg=PA502-IA85&lpg=PA502-IA85&dq=102+Straelborn#v=onepage&q=102%20Straelborn&f=false
Hyvä linkki toi ensimmäinen.
Pystyykö niitä kuvakaappaamaan mitenkään?
TT.
Näköjään onnistuu:
1. klikkaa Miniaturansicht
2. klikkaa pikkukuvasta hiiren oikeanpuolimmaisella ja kopioi
3. liitä kuva normaalisti tiedostoon
TT.
Näköjään onnistuu:
1. klikkaa Miniaturansicht
2. klikkaa pikkukuvasta hiiren oikeanpuolimmaisella ja kopioi
3. liitä kuva normaalisti tiedostoon
TT.
Hei,
Minä kopioin nuo kaikki kirjat omalle koneelle jo silloin kun niitä alkoi netissä olla. Se helpottaa paljon etsintöjä.
Ossian Mesterton
Kirjoja on varmaan "maailmalla" pilvin pimein ja paljon löytyy netistäkin, mutta aina ei oikein tiedä mistä hakisi.
Itse olen kopioinut arkistoistakin digikuvaamalla ja sitten siirtänyt koneelle.
Kovasti kiinnostaisi mm. ranskalaiset ja hollantilaiset aatelis-suvut, mutta ainakaan netissä en ole toistaiseksi sukukirjoja paljon havainnut. Jotenkin muutenkin "outo" paikka Hollanti, johtuneeko siitä että kauppiaita on pyörinyt siellä jo ties kuinka kauan?
TT.
SUKU FORUMIN YLLÄPIDOLLE:
Tässä ketjussa on vaihtelevalla menestyksellä tahkottu jo pitkään probleemaa nimeltä ”Georg Brauer vai Brandt”.
Katsojamääristä päätellen asia kiinnostaa.
Erityiskiitokset Ritva Jurvaselle ja kaikille muillekin jotka ovat jaksaneet noita asiakirjoja etsiä ja jopa tulkita. Ilman asiakirjoja ei asia nimittäin etene mihinkään.
Jhissa kokosi yhdelle sivulle kaiken mitä Brauerista ja hänen suvustaan on dokumenttia tähän mennessä löytynyt.
(Katso #292 näkymä 30)
Voisiko ylläpito mahdollisesti siirtää tuon JHissan laatimaan referaatin ihan vaikkapa Genoksen sivuille, vaikkapa sinne Leevi Alakopsan alkuperäisen kyselyn jatkeeksi?
Luonnollisesti JHissan luvalla mikäli sopii?
Vielä kun joku kielitaitoinen kääntäisi sen vielä bonuksena ruotsiksi, niin voisi saada lisäinfoa myös naapurista (?).
terv. T.Tarus
Jouni Kaleva
14.04.14, 18:13
Voisiko ylläpito mahdollisesti siirtää tuon JHissan laatimaan referaatin ihan vaikkapa Genoksen sivuille, vaikkapa sinne Leevi Alakopsan alkuperäisen kyselyn jatkeeksi?
Luonnollisesti JHissan luvalla mikäli sopii?
Vielä kun joku kielitaitoinen kääntäisi sen vielä bonuksena ruotsiksi, niin voisi saada lisäinfoa myös naapurista (?).
terv. T.Tarus
Hei
JHissan yhteenveto on todella merkittävä ja laadukas. Nyt kuitenkaan Forumin ylläpidolla ei ole osaa eikä arpaa Genos-lehden toimituksen kanssa. Siellä on päätoimittaja ja omat toimitukselliset tarpeet. Itse olen sitä mieltä, että tämä yhteenveto linkityksineen toimii erinomaisesti nimenomaan täällä nettiympäristössä, paperille vietynä teho häviäisi ja vaatisi linkkien kirjoittamista "auki" normaaleiksi arkistoviitteiksi.
Eikös ne julkaise Genosta "digimuodossakin"?
Olisiko joku ruotsalainen suku forum missä tavoittaisi sikäläiset?
TT.
SUKU FORUMIN YLLÄPIDOLLE:
Tässä ketjussa on vaihtelevalla menestyksellä tahkottu jo pitkään probleemaa nimeltä ”Georg Brauer vai Brandt”.
Katsojamääristä päätellen asia kiinnostaa.
Erityiskiitokset Ritva Jurvaselle ja kaikille muillekin jotka ovat jaksaneet noita asiakirjoja etsiä ja jopa tulkita. Ilman asiakirjoja ei asia nimittäin etene mihinkään.
Jhissa kokosi yhdelle sivulle kaiken mitä Brauerista ja hänen suvustaan on dokumenttia tähän mennessä löytynyt.
(Katso #292 näkymä 30)
Voisiko ylläpito mahdollisesti siirtää tuon JHissan laatimaan referaatin ihan vaikkapa Genoksen sivuille, vaikkapa sinne Leevi Alakopsan alkuperäisen kyselyn jatkeeksi?
Luonnollisesti JHissan luvalla mikäli sopii?
Vielä kun joku kielitaitoinen kääntäisi sen vielä bonuksena ruotsiksi, niin voisi saada lisäinfoa myös naapurista (?).
terv. T.Tarus
Kuten viestissäni ilmoitin
Selvyyden vuoksi kokoan Bengt Persinpoika Qvillingstedtin lähipiiriin kohdistuvia käräjä- ja henkikirjaotteita yhteen:
...
Nyt voidaan sitten yrittää löytää lisää, joita voi stten helpoiten ilmoitella tässä viestiketjussa.
Linkki Leevi Alakopsan alkuperäisen kyselyyn
Kysymyksiä - Frågor Alakopsa, Leevi, Brauer vai Brant? (Genos 68(1997), s. 134 (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_134.htm)).
Miten muuten "Arrendatoren Erich Qvist" (KA ES 1792 (ff 1) Jaaman käräjät 26.-29.1.1687 f. 33v-34v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732119)) liittyy "Sahl. Pastorens i Caprie Magni Hööks" -perikuntaan? "Arrendatoren Bengt Qvillingstedt" on edesmenneen lesken uusi mies ja "Capellanen H:r Carl Brenners, och Corporalen Otto Kleen" ovat vävyjä. Erich Qvist mainitaan myöhemmin useaan otteeseen käräjillä Otto Kleenin kanssa (esim. KA mf. ES 1792 (ff 1) Jaaman läänin käräjät 13.–16.6.1687 f. 57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732180)).
Asia selvä, keräillään tietoja lisää, hyvinhän tämä nyt etenee.
**********
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Erik Qvistejä on kaksi?
Juuri tämä ”vähemmän kiinnostava” on pyörinyt Inkerissä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3336
"Kaima" Eerikin sisaren miehen sisar oli Katarina Hacks, jonka anoppi
Helena Thuronius ja appi Johan Favorinus.
Heistä päästään suoraan Ouluun ja pariskuntaan Rajalin / Rajalenius sekä vaimonsa Stridbeck!
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4715
He olivat Moritz ja sisarensa Reginan lasten kummeina!
****
TT.
Tarkennus vielä, Stridbeck on sama kuin von Streitbach
Huom. Helena Thuroniuksen veljen vaimo oli Sara Meisner.
Saran sisaren poika jo aiemmin mainittu Henrik Tawasten.
Voisiko sittenkin olla tämä toinen Erik Qvist kyseessä?
TT.
Kannattaa linkittää keskustelua Anbytar-forumille, jos haluatte naapureidenkin osallistuvan aktiivisesti tutkimukseenne.
Tietysti joku ruotsinkielinen referaatti/kooste tulisi tarpeeseen :)
http://aforum.genealogi.se/discus/
Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin mode
Toisaalta....Inkerin Erik Qvistin respondentissa pr. oli Anders Wanochius, jonka anoppi toisesta avioliitosta Susanna Meisner...
Voiko jostain kysellä aatelisten maaomistuksista jos vuosi ja henkilö on tiedossa ja asuinpaikka Tukholma?
TT.
Asia selvä, keräillään tietoja lisää, hyvinhän tämä nyt etenee.
**********
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Erik Qvistejä on kaksi?
Juuri tämä ”vähemmän kiinnostava” on pyörinyt Inkerissä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3336
"Kaima" Eerikin sisaren miehen sisar oli Katarina Hacks, jonka anoppi
Helena Thuronius ja appi Johan Favorinus.
Heistä päästään suoraan Ouluun ja pariskuntaan Rajalin / Rajalenius sekä vaimonsa Stridbeck!
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4715
He olivat Moritz ja sisarensa Reginan lasten kummeina!
****
TT.
Onko muuten rykmentinpastori Erik Qvistin 3336 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3336) (yo 1686) ja rykmentinpappi Lars Qvistin 3334 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3334) (yo 1686, † 1710) äiti eli siis Voislavan vuokraajan Jaaman läänissä vuodesta 1685 olleen notaarin Erik Larsson Qvistin vaimo tiedossa?
Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja 1685 (VA 9749) f. 337-340 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10931252), Jaaman hk 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12956818), 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12998428), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966179), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12798466), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13465736), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12715380), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12963348), 1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12964759), 1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238117), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836995), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838874), .
Qwillingstedtin läänitysten lähellä oli Moloskovitsa, missä oli ensimmäinen luterilainen seurakunta. Bengt Qwillingstedtin vaimon Sofie Jordanuksen isä oli luultavimmin Abraham Jordanus. Sofie oli ensimmäisessä aviossaan Magnus Höökin kanssa. Magnus oli pastorina Inkerinmaalla (Kaporie) ja Magnuksen kuoltua Sofia avioitui Qwillingstedtin kanssa. Olisiko Sofian tausta siltikin Suomessa koska eräs Abraham Jordan mainitaan suomalaisena predikanttina Narvan suomalais-eestiläisen seurakunnan pastorina Narvassa vuonna 1628 ja Kapriossa Inkerinmaalla vuonna 1638 – 48.
Samaisessa teoksessa kerrotaan että Jaamassa toimi kappalaisena Lars Quist vuonna 1689 ja pastorina Moloskovitsissa hieman aikaisemmin Georg Schroderus, vuosina 1661 – 1673. Georg Schroderus oli aikaisemmin toiminut rykmentinpastorina.
Lähde:
Bidrag till kännedom om evangelisk-luterska församlingarne i Ingermanlands stift (http://books.google.ch/books?id=ZioEAAAAYAAJ&pg=PA77&focus=viewport&vq=Jordan&hl=de)
Muistan jostain lukeneeni, että Inkeriin muutti jo 1600-luvulla tuhansia suomalaisia ja silloin päätettiin, että heidän pitää kuulla "Herran sanaa" omalla äidinkielellään. Siksi siellä oli niin paljon suomalaisia pappeja.
Jordan oli kuitenkin toiselta nimeltään Vermelandus eli mahdollisesti suomalaisten kaskenpolttajien jälkeläinen Vermlannin metsistä Ruotsista.
Schroderus voi hyvin olla "maahanmuuttajataustainen" suomalainen?
Us-pääte oli pappien nimissä vallitseva, mutta perusmuoto voi olla Schroder, todennäköisesti Schröder.
TT.
Margareta Högman kirjoitti Anbytarforumilla 2002 näin:
Hej!
Jag undrar om någon känner till något samband mellan släkten Höök från Vendel och Magnus Höök, pastor i Kaporie, Ingermanland? Han var gift med en dotter till Abraham Jordanus, skotskättad pastor i Kaporie 1638-1648. (Hustrun gifte sedan om sig med Bengt Pehrson Qvillingstet, arrendator av kronogodsen Kunta, Ragovits och Gurilova i Novasolka, Ingermanland, och dog 1686.) Hööks ena dotter var gift med korpralen Otto Kleen. Den andra dottern, Brita Höök, var gift med Carolus Martini Brennerus (Carl Brenner), bl a verksam som domkyrkoekonom i Narva och kyrkoherde i Globits, Ingermanland, innan familjen drevs på flykt 1703. Brita Höök dog 1715 hos sin son Magnus Brenner, rusthållare på Järsse i Kyrkslätt, Nyland (Finland). Allt enligt Brennerska släktboken.
Med vänlig hälsning
Margareta Högman
**************
Ymmärsinkö oikein, hän sanoo että Jordan olisi skottisukua?
**************
Joka tapauksessa Höök-sukua sivulla enemmänkin:
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/104570.html?1152757686
******
TT.
Asia selvä, keräillään tietoja lisää, hyvinhän tämä nyt etenee.
**********
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Erik Qvistejä on kaksi?
Juuri tämä ”vähemmän kiinnostava” on pyörinyt Inkerissä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3336
...
****
TT.
Ovatko rykmentinpastori Erik Qvist 3336 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3336) (yo 1686) (Vht: Voislavan vuokraaja Jaaman läänissä, notaari Erik Larsson Qvist ja N.N. ) ja porilainen ylioppilas Erik Qvist 3527 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3527) (yo 1688, † 1699) (Vht: Porin tullinhoitaja, raatimies Nils Larsson Qvist († 1709) ja Sara Kristiansdotter) serkkuja.
Jolloin heidän isoisänsä olisi
43 Eerikinpoika, Lauri. Kot. Ruotsista. Porv. 25.8.1655. Mahdollisesti se L. E., joka vaimonsa Saara Henrikintyttären kanssa asui v. 1656 T:ssa. Näiden poika oli porv. ja raatimies Niilo Laurinp. Qvist. L. E. oli raatim. 1657-59.
406 Qvist, Niilo Laurinpoika. Raatimies 1678-1709. Tullinhoitaja 1694-1705. K. 1709.Vhmt tallimestari Lauri Eerikinpoika, ilmeisesti Ruotsista kotoisin oleva, ja Saara Henrikintytär (43).
P:o Saara Kristianintytär, eli 1696.
Eeli Granit-Ilmoniemi: Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. 1931, 207 s. 1600-1721 (http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm)
Erittäin hyvä huomio! Serkkuja saattavat todella olla.
Ainakin porilaisella Eerikillä suku stemmaa todella hyvin kun taas Inkerin Eerikistä ei ole tietoa.
Jos taas serkkuja olisivat, niin se selittäisi, miksi mies siellä mainitussa asiakirjassa vilahtaa. Hän on sukua!
TT.
Bengt Qwillingstedt touhusi jotakin jo v 1677 Inkerinmaalla. Laitan pari linkkiä, jos joku ystävällisesti voisi auttaa tositteiden tekstin tulkinnassa. Löytyisikö jotakin osviittaa mistä käsin voisi löytää esim henkikirjoista: 1 linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917905)ja 2 linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917931).
Bengt Qwillingstedt touhusi jotakin jo v 1677 Inkerinmaalla. Laitan pari linkkiä, jos joku ystävällisesti voisi auttaa tositteiden tekstin tulkinnassa. Löytyisikö jotakin osviittaa mistä käsin voisi löytää esim henkikirjoista: 1 linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917905)ja 2 linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917931).
2 linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917931) mainittu paikkakunta Caipala taitaa olla Kaipala (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaipala) eli kyseessä on luultavasti Kaprion kihlakunnan Ratsinan pogostan Kaipalan kylä. Mainitaanko samassa linkissä Erich Sigfreson, joka voisi olla sama kuin Moloskovitsan kirkkoherran Jöran Schroderuksen 795 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=795) (yo 1650, † ~1678) vaimon Anna Pehrsdotterin toinen mies Erich Siggfredson. Anna Pehrsdotteria olen aikaisemmin epäillyt Bengt Qwillingstedtin siskoksi.
Hustrun gifte sedan om sig med Bengt Pehrson Qvillingstet, arrendator av kronogodsen Kunta, Ragovits och Gurilova i Novasolka, Ingermanland, och dog 1686.
Mikäs tuo Kunta sitten on?
Onko sieltä jo dokumenttia?
*****
TT.
Jöran Schroderuksen tytär on näemmä ainakin ollut sukunimeltään Schröder.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2253
Lieneekö sukua Moritz Brauerin kummille Andreas Schröderille?
*****
TT.
Tässä Rajaleniukset, jotka Arvolanderin ja Regina Brauerin lasten kummeina, muistaakseni jonkun Moritz Brauerinkin lapsen:
37. Groop, Esaias. Son av kopparslagaren Olof Esaiasson Groop i Vasa och hustru Elisabet Caspersdotter Martzan. Student i Åbo 1696. Erhöll 27/6 1701 fullmakt att vara likvidationskommissarie, »dessmedelst likvidationer borgerskapet och lantmannen emellan blivit honom anförtrodd». Antogs 5/2 1702 till notarie och rådman i Nykarleby. Var t.f. borgmästare här våren 1703. Var även stadskassör här. Avgick i juli 1703. Blev då kronobefallningsman, sist borgmästare i Uleåborg under flykten i Sverige. Död i Uleåborg 51 aug. 1726, begr. i kyrkan 1 maj. s. å. [Här är något som måste kollas upp.]
Gifte sig 8/12 1704 på Korsholm med jungfru Greta Stridbeck eller von Streitbach, d. i Uleåborg 19 aug. 1749, 67 år gl, dotter till amiralitetsöverkommissarien Johan von Streitbach och Wendela Ehrenskiöld. Hon gifte om sig 12 dec. 1728 med kapellanen i Uleåborg Georg Rajalin, d. i Uleåborg 5 mars 1739.
Barn, se K. Teräsvuori, Ståhlbergin suku, s. 16, ofullständigt. Hade 6 barn.
Georg Rajaleniuksen isoäiti (äidin puoli) Helena Thuronius
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2013
TT.
Ja Helena Thuroniuksen miniän Katarina Hacksin veljen vaimo
Vendla Nilsdotter Qvist
jonka veli
Erik Nilsson Qvist
(Jonka serkku saman niminen (?) ja joka Bengt Qvillingstedtin kanssa samassa prosyyrissä)
****
TT.
Ja Helena Thuroniuksen miniän Katarina Hacksin veljen vaimo
Vendla Nilsdotter Qvist
jonka veli
Erik Nilsson Qvist
(Jonka serkku saman niminen (?) ja joka Bengt Qvillingstedtin kanssa samassa prosyyrissä)
****
TT.
Bengt Qvillingstedt ei ole yhdessä Erik Nilsson Qvistin serkun Erik Eriksson Qvistin kanssa vaan serkun isän Erik Larsson Qvistin kanssa eli Nils Larsson Qvist olisi Erik Larsson Qvistin veli. Edelleen on hakusessa Erik Larsson Qvistin vaimon nimi, sillä HOVEJA JA VEROTUSTA (http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf) Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685–1696 antama todennäköinen vaimo Dorotea Radeke on pojan rykmentinpappi Lars Qvistin 3334 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3334) (yo 1686, † 1710) vaimo.
Kyselin tuolla toisella foorumilla tekstin tulkintaa koskien Jörgen Nilssonia (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047400).
Kiitos osaajille ja teksti menisi jotensakin näin: kuluvana vuonna 1681 inspehtööri Johan (Jörgen) Nilsson kuvernementin päätöksellä maksoi allekirjoittaneelle korpraalille ja hänen sotilailleen palkan, jonka he ilmeisesti ansaitsivat vartioimalla Saritzan kylän venäjän puoleista rajaa. Palkka käsitti viljaa - ruista ja ohraa. Tuo mittayksikkö tunår - voiko tarkoittaa tonnia?
Ja eiköpä Qwillingstedt hyväksynyt tuon korpraalille maksetun viljapalkan, jonka ilmeisesti luotettu nimismies Daniel Krämer sitten realisoi.
Tiedä häntä menikö jotenkin näin. Jäin miettimään missä se tuo Saritzan alue oli, ilmeisesti kuitenkin lähellä Venäjän rajaa ja oliko Qwillingstedtillä tuolla läänityksiä.
Genoksessa on julkaistu artikkeli ensimmäisestä maakirjasta Inkerissä, koskien ruotsalaisia maanvuokraajia ja hovien pitäjiä. Tiedetään erään ruotsalaisen kapteeni Fritz Rosladin olleen Saritzin hovin läänityksenhaltijana 1600 luvun alkupuolella. Ensimmäinen ruotsalainen maakirja oli vuosilta 1618 – 1623 ja lähteen mukaan siellä ylläpitivät läänityksiään:
Feodor Aminof
Isai Aminof
Stepan Aminof
Benjamin Baron
Hans Bråkell (Brakel)
Biörn Bångh
Hans Bönickz efterlefwerska
Michaila Klementief
Labar, en franzos (de la Barre?)
Frans Dittmer
Reinholdt Dyker
Jochim Granbo (Grambow), öfuerste Hendrich Flemingz fougde
Johan von Hamborgh
Hans Hofgrefue, een Lifländer
Sum Homutof
Anders Erichsson (Hästehufvud), gubernator
Mikita Kalitin
Maxim Karpofski
Johan Kukitz Pulack (Kukasevitj)
Feodor Lugmenof
Murat-Peresuetof
Johan Möller, askebrännare
Oluf Brynielssons enckia
Bugislaus Rosen
Capitein Fritz (Rosladin)
Tomas Schmidt, een Narfwes Borgare
Tönich Schmitt, Bugislai Rosens fougde
Hans Termo (Tarmouth)
Thyl Thor högen, een Narfuesk borgare
Welärdh M. Johannes Vluyk, kyrkoherde på Ivangorod
Wasily Zabotaief. (lähde: Ur ingermanländska handlingar – Berndt Aminoff / Genos 4(1933 (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm))).
Eikö Jörgen Brauerin kanslistina toiminut Daniel Kremer - saattoiko kyseessä olla sama henkilö?
Kimmo Kemppainen
17.04.14, 17:00
Ei voi. Tunår = tunnor
Vertaa
tunna tunnan tunnor tunnorna = tynnyri
ton tonnet ton tonnen = tonni
Kimmo Kemppainen
Tuo mittayksikkö tunår - voiko tarkoittaa tonnia?
Kiitos paljon, tämä selvensi huomattavasti asiaa. Taas oppi uuden mittayksikön.
Bodniemi37
17.04.14, 18:21
2 linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917931) mainittu paikkakunta Caipala taitaa olla Kaipala (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaipala) eli kyseessä on luultavasti Kaprion kihlakunnan Ratsinan pogostan Kaipalan kylä. Mainitaanko samassa linkissä Erich Sigfreson, joka voisi olla sama kuin Moloskovitsan kirkkoherran Jöran Schroderuksen 795 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=795) (yo 1650, † ~1678) vaimon Anna Pehrsdotterin toinen mies Erich Siggfredson. Anna Pehrsdotteria olen aikaisemmin epäillyt Bengt Qwillingstedtin siskoksi.
Sattumalöydös tämäkin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12918209
Terveisin,
Kimmo Kemppainen
17.04.14, 18:27
Kiva, vanhat mittayksiköt saa varmaan taulukkona esimerkiksi Wikipediasta, todennäköisesti myös ruotsiksi. Iloista Pääsiäistä!
Kimmo Kemppainen
Kiitos paljon, tämä selvensi huomattavasti asiaa. Taas oppi uuden mittayksikön.
Wikipediassa Saari eli Sariz tai Sariza (Inkeriläisten käyttämä nimitys)
Myöhemmin Tsarskoje Selo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pu%C5%A1kin_(kaupunki)
TT.
Saritzasta lisää:
http://www.alexanderpalace.org/2006tsarskoe/reconquest.html
****
TT.
Sattumalöydös tämäkin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12918209
Sieltähän sitä dokumenttia löytyy myös Caipalasta eli Kaipalasta. Yläreunassa kerrotaan Bengt Qwillingstedtin vuokranneen kylän 1677, mutta mitä lukee Qwillingstedtin tittelinä - ei ainakaan nämä tunnetut arrendator tai amtman tai håppman?
Tuossa edellä olevassa linkissä Wikipediaan ja Kaipalaan oli hyvä karttalinkki (http://www.aroundspb.ru/maps/ingermanland/1676/inger1676.php) vuodelta 1676. Näyttäisi nyt siltä että Qwillingstedt on toiminut hyvin laajalla alueella, lähtien jostakin syystä aivan eteläisestä Inkeristä, jos tuolta kartalta olen löytänyt oikeita paikkoja. Ainakin Saritsa ja Ratsina näyttäisivät olevan aivan eteläisessä osassa Inkeriä ja yhteensattumaako - rajan pinnassa on lisäksi alue Wellikaposna - tuli mieleen Qwillingstedtin nimi?
Pitkäperjantain aamuna onkin hyvä toivottaa Oikein Hyvää Pääsiäistä.
Jouni Kaleva
18.04.14, 08:39
Sieltähän sitä dokumenttia löytyy myös Caipalasta eli Kaipalasta. Yläreunassa kerrotaan Bengt Qwillingstedtin vuokranneen kylän 1677, mutta mitä lukee Qwillingstedtin tittelinä - ei ainakaan nämä tunnetut arrendator tai amtman tai håppman?
Muistuttaisi olevan Befalningzmannen, mutta ei ihan kuitenkaan?
Kartoista saa aika paljon tietoa. Asiasta kiinnostuneiden kannattaisi "imuroida" nuo kaikki 3 karttaa koneelle. Niistä on todennäköisesti paljon apua jatkossa.
Ne ovat oikealta vuodelta, niistä näkyy pogostat, niistä näkyy hovit ym.
Huom. esim Saritzan (Saris) hovin alueita voi olla useammassa paikassa.
Myös mainitun Wellikaposnan lähellä näyttäisi olevan Saris, joka voi hyvin olla samaa hovia kuin huomattavasti ylempänä kartalla näkyvä Sarishoff!
Eteläisestä Inkeristä meillä ei ole aiemmin vinkkejä ollutkaan. On myös erikoista huomata, että siellä vilisee paikan nimiä suomen kielellä!
Hyvää Pääsiäistä minunkin puolestani
*****
TT.
*****
Bodniemi37
18.04.14, 09:06
Sieltähän sitä dokumenttia löytyy myös Caipalasta eli Kaipalasta. Yläreunassa kerrotaan Bengt Qwillingstedtin vuokranneen kylän 1677, mutta mitä lukee Qwillingstedtin tittelinä - ei ainakaan nämä tunnetut arrendator tai amtman tai håppman?
Bengt Q. ei mielestäni ollut tilanvuokraaja, vaan uppsyningsman (ks. SAOB, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/: (E)xtract aff 677 åhrs arfningz lengd, öfwer Caibala Godz, som opsÿningsmannen, Bengt Pehrsson Qwillingstedt, uthj des förwaltning innehafver.
Hyvää pääsiäistä foorumilaisille toivottaen,
terveisin,
Kiitos, tässä alkaa tulla monenlaista tehtävänkuvaa Qwillingstedtille, jos hän toimi vuonna 1677 inspehtöörinä eli uppsyningsmannina. Jonkinlaisesta viranhaltijasta tässä kai on kyse. Wikipedia kertoo (http://sv.wikipedia.org/wiki/Inspektor_%28f%C3%B6rvaltare%29) että aikaisempi nimike olisi ollut fogde - vouti tai befallningsman - nimismies?
Mahtoivatko nämä arrendaattorit ym aloittaa virkamiehinä? Ainakin vuonna 1681 mainitaan inspektööri Jörgen Nilsson.
Tekaisin kuvan näistä Brauer-yhteyksistä löydettyihin asiakirjoihin perustuen.
Lähtöhenkilöksi on otettu Henrik Tawasten nuorempi.
Aika suoraan kuvaan sijoittuu Georg Brauerin lastenlasten kummit eli Rajalinien pariskunta.
Samoin mainitusta Henrik Tawast (Tawasten) nuoremman vaimo on von Blecken-sukua.
Kyseiseen sukuun liittyy avioliittojenn kautta suku TERMO- TERMOU.
Viestissä #347 oli luetteloa Saritzin hovin läänityksen pitäjistä ja joukossa eräs Hans (Johan?) Tarmouth eli Termo.
Kuvan hekilöitä voisi vertailla Karjusen HOVIA JA VEROTUSTA ja sitten vertailla edelleen noihin karttoihin, missä hovit näkyvät. Siinähän on myös selostettu tilan omistuksia.
Saisimme kartoitettua missä päin on ”taloa pidetty” (jos niissä nyt mitään logiikkaa siltä osin on).
Dokumenteista voisimme seurata vuosi-vuodelta kohdehenkilön liikkeitä Inkerissä.
Nyt on jo niin paljon tietoa, että enää ei tarvitse kaikkia henkilöitä arvuutella.
*****
TT.
Moritz Brauerin eräs kummi oli Helena DASSAU.
Dassaun sukujohto on ilmeisesti aika hypoteettinen, mutta jos kirjallisiin lähteisiin on luottaminen, niin aika hyvin suku sijoittuisi Inkeriin Kexlerus-suvun kautta.
Edellyttäen, että Kexleruksen vaimo oli todellakin Dassau (?).
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U500
******
TT.
Eteläisessä Inkerissä sijaitsee Ratsinan kylä.
Wikipediassa hieman juttu, miten pogostat tuohon aikaan muodostuivat.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ratsina
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vatjan_viidennes
Olisi hyödyllistä selvittää, miten vastaavat hallinnollisesti muodostuivat.
Voisi saada samalla lisätietoa hoveista ja niiden vuokrauksista tai omistuksista.
*****
TT.
Tutkiskelin hieman niitä Inkerin karttoja vuodelta 1676 ja vertailin missä päin tutkimuksen kohteet ovat majailleet.
Löytyi pari mielenkiintoista seikkaa:
Kirkkoherra Carl Brennerus toimi Klopitsassa.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2661
Klopitsan länsipuolella on paikka nimeltä BRANDSKOWITS
Klopitsan itäpuolella Sabina Hoff, jossa Carpelanin tiedon mukaan olisi pitänyt tilaa kapteeni Johan (Hans) von TERMON tytär Anna Maria von Termo.
Termo-suku liittyy läheisesti avioliittojen kautta VON BLEEKEN (von Blecken-Bleck)sukuun.
Mm Johan TAWAST nuorempi oli naimisissa Bleekenin tyttären kanssa.
***********************
Inkerin seurakunnista ja niiden nimistöstä tietoa tässä. Kaprion lääni esiintyy aika monessa ja sen laajudesta ei oikein saa selvyyttä, mutta muuten pitäisi helpottaa paikkojen etsimisessä.
INKERIN SEURAKUNNAT
Tääkkeli ( ry DägIina,ru Deglina)
Deglinskoj ja Svidskoj pogostassa Kaprion Iäänissä,oma khra1647, jolla ilmeisesti Kolpanien kappeli;
Tuuteri (Dudern, fi Tuutari,ru Duderhof) oma khra jo 1620-luvulla, jolla Mölkämäen kappeli 1693;
Globitsa (ru Globits, Klopitsa, ry Globitsij), itäosassa Kargais itäistä pogostaa Kaprion Iäänissä Globitsan kylässä, oma khra 1628; (Carl Brennerus, lähistöllä Prunkowits = Brandskowits)
Kupanitsa (ru Gubanits, ry Gubanitsij) Saretskoj pogostassa Kaprion Iäänissä, oma khra 1647;
Hevaa (Hewa, ru Heva) Samoskoj pogostassa Kaprion Iäänissä, oma khra 1640 yhdistetty Novabura vuoteen 1644;
Inkere (Ingeris, ru Ingris, ry lzjora)Inkereen pogostassa Pähkinälinnan Iäänissä, oma khra 1630-luvulla;
Iivananlinna (Iwangorod, ru Ivangorod, est Jaanilinn, ty även die russische Narva) venäläinen vastine Narvalle, rakennettu 1492 ev.lut. khra 1621;
Jaama (Jamo, ru Jama, ty Jamburg), ven. linnoitus, perustettu 1383, suom. saarnaaja jo 1634;
(Lars Qvist)
Järvisaari (Jerwisari, ry Jeroselskij) Järvisaari pogostassa Pähkinälinnan läänissä, oma kirkkohra 1638, pieni puukirkko Lesian kylässä jo 1640, kappelina Porits;
Kattila (ry Kotlij) ToIdoskoj pogostassa ja Kargalsin läntisessä pogostassa Kaprion Iäänissä, oma khra 1624;
Kelttos (Kieltis, ru Keltos, ry Koltusji)Keltton pogostassa Pähkinälinnan läänissä, perustettu ennen 1620, oma khra 1649;
Kaprio (Caporie, ru Koporje, ry Koporje) v. 1280 perustettu linna Kaprion kylässä, vanhin luterilainen yhteisö Inkerissä lukuunottamatta Narvaa, saarnaaja jo 1580-luvulla, suom. khra 1634;
(Magnus HÖÖK)
Koprina (även Petrina; ry Kobrino) Svidskojin pogostassa Kaprion läänissä, oma khra1640;
(Siwortz =Sevoritz =Koppuu ja Lepo =Läpa): Hans Henrik Termou & Catharina Helena von Bleeken),
Carpelanin mukaan: Dotter till Johan von Termo (=Anna Maria von Termo) på Sabina och Lepo
Kosemkina (ry Kozemkina)Petrovskojen pogostassa Iivananlinnan läänissä, oma khra 1640;
Lempaala (Lembala, även Kuivas, Kuiwas; ru Lempala, ry Lembolovo) van ev.lut. yhteisö Kuivasin pogostassa Pähkinälinnan läänissä, oma khra 1615;
Liissilä (ry Lisino) Inkeren pogostassa Pähkinälinnan läänissä, oma khra 1640;
Loppi (ru Loppis) Loppen pogostassa Pähkinälinnan läänissä, oma khra1639;
Valkeakirkko (ru Moloskovits, Valkia kirkko,, ry Moloskovitsij) Vrudskojen ja Jastrobinskojen pogostassa Jaaman läänissä, oma suom. khra 1661; (Georg Schroderus)
Narva (Narwa, Narwen) lut. pastoraatti, oma khra jo 1558;
Novabura (ty Nowa Bura, ry Novaja Burja)Samoskoj pogostassa Kaprion Iäänissä rakennettu 1640;
Novasolkka (Nowasolka, rui Novasolka) Opoljen ja Jastrobinskojen pogostoissa Jaaman läänissä oma khra ennen 1678; (Bengt Qvillingstedt, KUNTA, RAGOVITS,GURILOWA)
Nevanlinna (Nyskans, Nyenschanz, ty Neuschanz, ru Nyen, lat Neovia) Spaskojen pogostassa Pähkinälinnan läänissä, oma khra 1632;
Pähkinälinna (ty Noteburg, ru Nöteborg, ry Oresek, Orehovets) perustettu1323, oma khra 1618;
Skuoritsa (Skworits, Sqworitz, ru Skvorits, ry Skvoritsij) Deglinskojen pogostassa Kaprion Iäänissä, oma khra 1624;
Venjoki (Slawänka, ru Slavänka, Venäen joki, ry Slavjanka) Inkeren pogostassa Pähkinälinnan läänissä, oma khra jo 1640;
Soikkola (Soikkina, även Kolkanpää, ru Soikina, ry Sojkino) Kargals läntisessä pogostassa Kaprion Iäänissä,
oma khra jo 1628;
Korpiselkä (Toksowa, Toxowa, tidigare Korboselskij, ru Toksova, ry Toksovo) Korpiselän
pogostassa Pähkinälinnan läänissä, oma khra jo 1619;
Unaditsa (ru Unadits, Unatitsa) Ratsinskojen pogostassa Kaprion läänissä, oma khra 1648.
*********
TT.
Yritin selvitellä TERMO (myös Termou tai Termouth) sukua, mutta sitä on näköjään Forumillakin jo pähkäilty ja ihan yhtä sekavalta näyttää kuin DASSAU-sukukin!
Jotain sain kuitenkin kasaan.
Taas otin lähtökohdaksi sen ”Brauer-dokumentin” jossa näkyy myös Henrik Tawasten nuorempi. Inkerissä ollaan ja nyt sukupiiriin liittyy suku VON BLECKEN.
Ainakin tästä voi päätellä, että suvut Tawast, Meisner, von Blecken ja von Termou ovat olleet keskenään tekemisissä.
Huom. Aiemmin olin hieman siinä käsityksessä, että suku JORDAN liittyi pastori Abraham Värmelandukseen jotenkin puoliksi arvaillen, mutta tuossa Carl Brenneruksen ylioppilasmatrikkelissa on ainakin tällainen maininta:
Kaprion läänin yläosan käräjät 1.–8.6.1701 s. 23, 51
(Kyrckioherden i Globitz H:r Carl Bremerus ... Pastoris K: Hustros Moster Jungf: Maria Jordan)
Sikäli mielenkiintoista, että Anna Elisabet von Jordan liittyy ilmeisesti Termo ja Bleken sukuihin.
Lisäksi Annan sisar Elisabet Jordan oli naimisissa Carl Hansson Godhen kanssa, josta tullaan taas sukuihin Thuronius, Meisner ja Tawast. Kuin myös Moritz Brauerin kummiin Hans Meijeriin.
Samat suvut näyttävät tässä pyörivän koko ajan, tarkastelipa tätä miltä kantilta tahansa.
******
TT.
KORJAUS:
Kuvan Rehausenin vaimo piti olla Termou eikä Blecken (Bleken - Bleeken)
(Tarmo - Termou - Tarmoth ..)
Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch : 1581 - 1704
Author: Dirk-Gerd Erpenbeck; Enn Küng
Publisher: Dortmund Forschungsstelle Ostmitteleuropa 2000
Series: Veröffentlichungen der Forschungsstelle Ostmitteleuropa / B, 64.
Kirjassa löytyy tietoja Strahlborneista mm. Danckwardt Jochim, kauppias [aviossa] Anna Strahlborn, jonka isä Thomas Hanssohn]. Mitä mainitaan Quillingstedtistä (lähinnä hänen avioliitoistaan):
Danckwardt Jochim. Kaufmann; I. [avio]N. (R) 6.7.1693 Anna Strahlborn, (V: Thomas Hanssohn Str. in N.), 16.6.1695 N. (R) (Joachim D.´s Frau Anna Straalborn begraben”), (I. [avio] Arrendator auf “Gurilova” bei Ivangorod Bengt Persson Quillingstedt, *vor 28.12.1689); II. [avio]N. (R) 3.12.1696 Anna Catharina Petersen, II. [avio] N. 7.2.1706 Baumeister in Hans Kindler.
Voisiko Petersenit olla näitä:
http://www.geni.com/people/Volter-Petersen/6000000011671889730
*****
TT.
Volter Petersen syntyi Puolan Stettinissä joka kuului Ruotsille 1648-1720
http://fi.wikipedia.org/wiki/Szczecin
*****
TT.
Mitenkäs tämä Hans Kindler, lieneekö oikea henkilö?
http://www.geni.com/people/Hans-Kindler/6000000024250711077
*****
TT.
Danckwardt Jochim. Kaufmann; I. [avio]N. (R) 6.7.1693 Anna Strahlborn, (V: Thomas Hanssohn Str. in N.), 16.6.1695 N. (R) (Joachim D.´s Frau Anna Straalborn begraben”), (I. [avio] Arrendator auf “Gurilova” bei Ivangorod Bengt Persson Quillingstedt, *vor 28.12.1689); II. [avio]N. (R) 3.12.1696 Anna Catharina Petersen, II. [avio] N. 7.2.1706 Baumeister in Hans Kindler.Viitataanko tuossa lopussa Quillingstedtin vai Danckwardtin avioliittoihin Anna Catharina Petersenin kanssa.Olettaisin että Danckwardtin koska hänen tietojaan tässä esitellään...
Kyllä, Danckward on maininnassa "pääosassa".
Outoa, että on mainitsemisen arvoinen mies, mutta taustoista ei ole tietoa? Ilmeisesti Danckwardt suvussa on montakin Joachim tai Jochim-nimistä, mutta kuka on tämän mainitun isä?
Kaikki mainitut henkilöt kiinnostavat koska olivat tuolloin niin sukukeskeisiä, että saattaa aina selvitä jotain uuttakin jos pääsee johonkin henkilöön "kiinni".
t: TT.
Kirjassa on useita mainintoja Strahlborneista. Anna Strahlborn oli Quillingstedtin toinen puoliso. Strahlborn ei kuitenkaan ollut tytärten äiti, joten ei siksi ole sukua mutta yleensähän nämä suvut olivat laajalti keskenään tekemisissä ja aina on mahdollisuus että asia etenee kun koukataan hieman kauempaa….
Kirjassa mainitaan Berend Strahlborn, kauppias, joka oli aviossa Maria Leslien kanssa. Tämä Maria oli käsittääkseni Narvalaisen kauppiaan Alexander Leslien tytär. Toinenkin Leslie sukuinen nainen oli avioitunut Strahlborn sukuun sillä Thomas Thomassohn Strahlborn / Strallenborgh (kauppias hänkin) avioitui Anna Leslien kanssa, joka oli myöskin Alexander Leslien tytär.
Thomas Hansson Strahlborn oli myös kauppias (kaufmann) ja hän oli aviossa Anna Nummensin kanssa. Olisiko sama Anna, josta myös Numers nimeä on käytetty täällä keskustelussa.
Maria Gertrud Strahlborn oli ilmeisesti narvalaisen (ältermann?) Bernd Strahlbornin tytär. Maria oli aviossa Hans Fonnen kanssa.
Dorothea Arendsdotter Strahlbornin isä oli luultavasti Revaliin eli Tallinnaan haudattu Arend Strahlborn. Dorothea Strahlborn oli ensimmäisessä aviossaan Johan Heinrich Ladaun / Lodoviuksen kanssa. Johan oli konrehtori ja isänsä oli Halberstadtin pastori Matthias Johan Ladau. Johan Ladau eli Lodovius opiskeli Jenassa ja toimi konrehtorina ruotsalaisessa koulussa ja kymnaasin rehtorina Tallinnassa (Reval).
Kirjassa on myös maininta Georg Strahlbornista, joka oli aviossa Anna Götten kanssa sekä Gertrud Strahlbornista, jonka tiedoissa lukee E: Jürgen St. auf Gut Heydohof, Anna Götte. Mitähän tuo E -mahtaa merkata tässä (puolipitkän saksan taidot taitavat olla vähän ruosteessa). Samankaltainen merkintä, mutta kirjaimella V - olen tulkinnut Vateriksi eli isäksi.
Lisäksi on mainittu Benedikt Cramer, fiskaali ja kanslisti s. 20.1.1656 Stendalissa, joka avioitui Gertrud Strahlbornin kanssa (Thomas Hanssohnin tytär) ja Jürgen / Jöran Strahlborn, kauppias hänkin, avioitui Tallinnassa Helena Arpsin kanssa. Helena Arpsin isäksi on kirjattu Hieronymos Arps Hampurista, kauppias.
Näyttävät nämä Strahlbornin laitalukien olevan porvareita / kauppiaita vai miksi ostajiksi tai toimittajiksi heitä tituleerattaisiinkaan. Olisivatko enemmänkin maahantuojia jne koska saksankielinen vastine on Kaufmann.
Mielenkiintoista myös sekin että Narvassa esiintyy sukunimi Brauer. Siellä on maininta Johann Brauerista, joka toimi kanttorina (organist) vv 1666 – 1679 ja poikansa Ulrich kultasepänopissa Gustav Boyllä.
Tärkeitä tietoja Outika:lta!
Minunkin ”pyörittelyissäni” on mukaan tulleet vahvasti Viipurilaiset kauppiaat.
Koska Dassau-suvusta näyttää tietoja olevan aika ”nihkeästi”, tuumin josko sitten Henrik Dassaun (Viipurilainen raatimies?) 2. vaimosta Margareta Menscheweristä päästäisi johonkin päin.
Dokumentteja on jo koko liuta, joten joitain asioita tiedetään varmuudella esim:
-Georg Brauer toimi Inkerissä amtmannina.
-Georg Brauer oli tekemisissä Henrik Johan Tawasten kanssa, jonka vaimo Elisabet Dorotea von Bleken (Blecken, Bleeken).
-Georg Brauerin vaimon sisarpuolen mies Carl Brennerus oli Klopitsan kh. Inkerissä. Klopitsan lähistöllä kylä nimeltä BRANDSKLOWITS (1676 kartta). Lähistöllä lisäksi von Bleeken-suvun hovi SABINA.
-Georg Brauer muutti Tukholmaan 1694
-Moritz Brauer syntyi Tukholmassa 1695 ja perhe kuului Katarinan seurakuntaan.
-Tukholmassa Georg Brauer on Inspector ja pakolaisluettelossa Hopman Georg Brandt
-Moritz Brauerin kummit ovat osin saksalaista aatelia (VON).
-Keskeisimmät suvut Inkerissä: Tawast, Bleeken, Termo ja Brennerus.
-Asiaan liityvät: MEISNER, THURONIUS, LAGERSTEDT, ADLESKÖLD, LEIJONMARCK (Agricola), BRENNERUS,QVILLINGSTEDT, HÖÖK, JORDAN
-Ammatit: tilan vuokraajat, porvarit, aateliset, sotilashenkilöt, virkamiehet ja papit
*******************
Dokumenttien perusteella voidaan jo hahmottaa aika hyvin Georg Brauerin lähipiiri, toimenkuva ja liikkeet.
Positiivista tässä on, ettei nämä ”sukulaisuudet” riitele keskenään keskenään näiden uusien varmojen dokumentteihin perustuvien tietojen kanssa.
Päättely on siis osunut henkilöiden kohdalla oikeaan. Tilat, ammatit, ajankohdat kaikki stemmaa.
Ainoa mutta on edelleen nimi Brandt, joka on pakolaisluettelossa, eikä sekään helpota asiaa, että näiden todennettujen henkilöiden joukossa ”vilisee” muutamia Brandtejakin.
Dokumenteissa on kuitenkin nimenä pääosin Brauer.
Koska sukulaisuuksien perusteella (puhutaan sisarista, veljistä ja serkuista) tullaan aina uudestaan ja uudestaan Tukholmalaisen oluenpanijan Hans Meisnerin lähisukuun. Lisäksi Jacob Gaveliuksen vaatetehdas sijaitsi samoilla kulmilla, niin oma arvaukseni on, että Georg Brauer voisi hyvin olla Hans Meisnerin sukua ja käyttänyt viljakillan porvarisnimeä BRAUER.
En oikein usko, että Brauer olisi sattumalta tullut tuntemattomana jostain kaukaa ja sitten ryhtynyt tilanvuokraajaksi Inkerissä ja avioitunut toisen vuokraajan tyttären kanssa. Jotenkin tätä ajatusta vastaan sotii sekin, että nämä henkilöt joita ympärillä vilisee, ovat aika korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa. Kun vielä otetaan huomioon, että myös Moritz Brauer oli porvari ja oli tekemisissä Oulun nimekkäimpien porvareiden kanssa, niin kyllä se mielestäni kertoo jotain. Moritzilla oli oma laiva ja porvariksikin tultiin useimmiten perinnöllisesti. Edes porvarisoikeuksia ei ollut tuohon aikaan aivan helppo saada!
Siinä taas pähkäiltävää.
Uusin sukukaavio on jo aika paljastava, siinä näkyy DASSAU, TAWASTEN, LAGERSTEDT ja HANS MEIJER. Lisäksi kaikki ovat aika lähisukulaisia ja moni heistä toimi todistettavasti Inkerissä!
Olisi mukava saada asiaan mielipide Kaisa Kyläkoskelta, joka Flachsenius-Meisner tutkimukseen on perehtynyt myös Tukholman arkiston dokumenttien avulla.
Voisiko olla teoreettisesti mahdollista, että Georg Brauer voisi olla Meisnereitä vai kumoutuuko se jollain tiedolla?
**********
TT.
Henrik Tawasten ja Jörgen Bruerin yhteydessä samassa "jutussa" mainittiin seuraavia nimiä:
Jöns Termm (Termo?)
Carl Hofman ja (vaimo?) Catharina Zilliegreen (?)
Benedic (?) Cramer
"Lisäksi on mainittu Benedikt Cramer, fiskaali ja kanslisti s. 20.1.1656 Stendalissa, joka avioitui Gertrud Strahlbornin kanssa (Thomas Hanssohnin tytär)"
Voisiko olla sama mies? Olisi hyödyllistä selvittää mikä Kremer-suku liittyy Braueriin.
******
Kremerin kirjoitusasu hieman vaihtelee muodoissa Cramer, Kraemer, Cremer jne.
Omissa muistiinpanoissani oli tällainenkin Cremer-maininta:
Johan Cremer (1665-1698)
VANHEMMAT: Peter Cremer (Rudskoga socken Värmlandslän) ja
(1) Chrisina Bergenfelt, (2) Anna Silverax
VAIMO: Brita von Numers (1672-1754)
VANHEMMAT: Lorens von Numers ja Catharina Jonasdotter Appelberg
******
TT.
Kiinnostava myös tuo Leslien ja Strahlborn-suvun sukulaisuus.
Tässä hyvä linkki Leslie-sukuun:
http://www.mesterton.net/hilkankoti/leslie.htm
*****
TT.
Benedict Cramer
vaimo: Christina Gertruda von Strahlborn
http://dokumente.ios-regensburg.de/amburger/index.php?id=2704
http://www.geni.com/people/Benedikt-von-Cramer/6000000025900105348
http://www.geni.com/search?search_type=people&names=Strahlborn
****
TT.
Hoffmann/Hafman/Haveman Peter oli kuvernementin sihteeri, kenraalikuvernööri Jöran Sperlingin palveluksessa ja hänet on kirjattu tässä lähteessä Catarina Lilliegreenin puolisoksi. Muita Hoffmanneja Narvassa olivat Zacharias (rakennus ja muurarimestari) sekä Elias Hoffmann mainitaan myös. Peter Hoffmannin veli oli Carl Hoffmann – notaari.
LaaksonLilja
26.04.14, 15:44
Mitkä vuodet tässä on kyseessä? Haen yhä kruununvouti Lars Hoffmanin (Hauff) vanhempia ja epäilen erästä hatuntekijämestaria Elias Hoffmania sukulaismieheksi jollei peräti isäksi.
Peter Hofman-Haveman ja Catharina Lilliegreen.
Kiitos, näillä pääseekin jo etiäpäin!
Laakson Liljalle; vuosi on noin 1680. En hoksannut kirjata ylös kun kopsasin kuvan, mutta aiemmista löytyvät!
Aika jännäksi taas menee muilta osin, mikäli Strahlborn ja Leslie ovat sukua.
Seuraavasta Genoksen artikkelista selviää, että Briskovan hovi sijaitsee Svidan Pogostassa Gubanitsassa. Vieressä sijaitsevat Klopitsa, Brandskovits ja Sabina (von Bleeken). Klopitsan kirkkoherra Carl Brennerus, jonka vaimo Georg Brauerin vaimon sisarpuoli.
Toisesta lainauksesta selviää, että Elisabet Leslie avioitui erään Lars Anderssonin kanssa, joka aateloitiin nimellä Ståhlklinga 1648 ja sai omistukseensa Briskovan hovin.
Veljensä Aleksander Leslien tytär Maria Elisabet Leslie oli tätinsä Elisabetin lähin perijä. Maria Elisabet Leslien tyttären Sophia Eleonora Wassmanin puoliso oli Moritz Johan von Brandt.
Ota näistä nyt sitten selvää!
*************
Genos 52 (1981)
Zilliacus
Conrad Zilliacks och hans hustru Anna Luhr blev stamföräldrar för släkten Zilliacus i Finland. En utredning av släkten publicerades 1914 av Osmo Durchman i Wilskmans Släktbok I (sp. 597-624). Där kunde inte Conrad och hans efterkommande sammanknytas med andra bärare av namnet under 1600- och 1700-talen. Arvi Ilmoniemi framlade i Genos 1964 (ss. 88-91) utan bevis plausibla antaganden om att Conrad var son till den Johan Zilliacks, som 1653-1656 var amtman på Jamskovitza i Ingermanland, samt bror till amtförvaltaren på Briskova hov i Gubanits där Henrik Zilliacus, nämnd 1685 och fånge i Jaroslav 1710, samt att den sistnämnde var far till bröderna Mårten Hinrich, Otto och Henrik Zilliacks.
De svåra frågorna om släkten Zilliacus' äldsta genealogi kan inte upptas till grundlig granskning i denna översikt av släktkretsen Luhr - Hueck - Zilliacus. Som komplettering av Ilmoniemi uppgifter kan emellertid nämnas, att jungfru Margareta Johansdotter vid Toksova ting 22-27.2.1702 omtalar dels sin far Johan Siliachs på Hepojärvi, dels sin avlidna farbrors, Conrad Zilliacks' änka. Beridaren Johan Zilliacks på Hepojärvi i Keltis pogost begrovs i Narva i juni 1796. Han var alltså bror till Conrad och knappast identisk med sin äldre namne, amtmannen på Jamskovitza. Det förefaller troligare, att denne hade tre söner: Conrad, Johan och Henrik.
Nedan ges en översikt av Conrad Zilliacks' familj med de kompletteringar som kan införas i Durchmans utredning. Till den nyenska flyktingskolonin i Helsingfors och Stockholm hörde också den Henrik Zilliacks, som troligen var son till amtförvaltaren på Briskova med samma namn. Han var handlande och bodde i Helsingfors åtminstone 1703-1712. Efter att ha flyttat till Stockholm hyrde han där en kyrkbänk i Maria kyrka från juni 1714 till sin död 1716. Han begravdes 8.12. s.å. i Hinrich Luhrs grav. I fråga om hans änka Catharina Ruuth, som gifte om sig med handlanden Jobst Dobbin - också han var flykting från Nyen - och sonen Henrik Jacob Zilliacus, f. c. 1717, hänvisas till Wilskmans Släktbok I, sp. 623-624.
*********
LESLIE:
http://www.mesterton.net/hilkankoti/leslie.htm
Vuonna 1626/7 avioitui Jürgen Leslie Narvassa asuvan kauppiaan Hans Watsonin tyttären kanssa.
Lapsista tunnetaan tyttäret Catharina ja Anna, jotka avioituivat narvalaisten porvarien kanssa.
Tytär Elisabet Leslie avioitui 1. kerran ruotsalaisen upseerin Lars Ståhlklingan kanssa. Lars Ståhlklingan sukunimi oli alkuaan Andersson, mutta hänet aateloitiin nimellä Ståhlklinga 4.12.1648 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1649 numerolla 441. Hän sai omistukseensa Briskovahofin Inkerinmaalta ja sen lisäksi 31.3.1650 säterivapauden Sirkjärven kylään Säkkijärven pitäjässä. Lars Ståhlklinga kuoli n. 1650.
Elisabet Leslien lähin perijä oli hänen veljensä, ratsumestari Alexander Leslien tytär,
Marie Elisabet Leslie
Alexander Leslien tytär Marie Elisabet Leslie avioitui kapteeni Gustaf Fredrik Wassmanin kanssa.
Marie Elisabet Lesliellä ja Gustaf Fredrik Wassmanilla oli ainakin lapset Carl, Maria, Sophia Eleonora, Anna Helena ja Erik Gustaf.
Sophia Eleonora Wassman kuoli Sakan kartanossa 2.7.1745. Hän oli 1. avioliitossa ratsumestari Moriz Johann von Brandtin kanssa, joka kuoli Sakan kartanossa 27.6.1738. 2. avioliiton Sophia Eleonora Wassman solmi 21.6.1744 kapteeni Christoph Ernst von Pfeilizerin gen. Frank kanssa.
******
TT.
Hoffmann, Elias - mainitaan teoksessa Erich Mekin yhteydessä. Erich Mek toimi rakennusmestarina (Baumeister) ja hän oli Elias Hoffmanin seuraaja noin 1654.
Tässä edellä esitetyssä linkissä koskien Leslien perheitä, kerrotaan että Elisabet Leslien lähin perijä oli Marie Elisabet Leslie, Alexander Leslien tytär ja hänen kerrotaan avioituneen Wassmanin kanssa.
Narvaer Bürger- und Einwohnerbuch kertoo seuraavaa: “Strahlborn Berend. Kaufmann, Ältermann Gr. Gilde; Haus (Nr. 1); Kirchenvorsteher 1662; * 1675/6; [avioliitto] N. 14.2.1654 Maria Leslie, (V: Kfm. in N. Alexander L.)”.
Alexander Leslien ammatti on kirjassa käsittääkseni Kaufmann, olisiko sama perhe kyseessä?
Aika tarkat tiedot kirjassa näyttää olevan, joten voisiko olla niin, Maria Leslie oli kahdesti naimisissa?
Strahlborn on jo niin lähellä Qvillingstediä, että voi alkaa kysellä onko Moritz Brauerin kummi Mathiew Thibit (?) mahdollisesti englantilainen tai skotlantilainen?
Myös Bleeken, Termo ja Höök sukuihin liittyy suvut Jordan ja Wittfooth, joten kyllä näitä skotlantilaisia ja englantilaisia sukuja on ilmeisesti lähietäisyydellä pyörinyt. Myös suku Hofman tai Hafman liittyy sukuun Wittfooth.
Mikä tarkoittaa: Ältermann Gr. Gilde
Oltermanni killan vanhin?
*****
TT.
Bodniemi37
26.04.14, 22:36
Mikä tarkoittaa: Ältermann Gr. Gilde
Oltermanni killan vanhin?
Ältermann der Grossen Gilde: Suuren killan oltermanni, vrt. vaikkapa http://www.deutsche-biographie.de/sfz65970.html (http://www.deutsche-biographie.de/sfz65970.html) (esi-isäni Sven Schalin oli velkaa mm. tallinnalaiselle kauppiaalle Thomas zur Mühlenille, jota käräjäpöytäkirjassa nimitetään virheellisesti Zurmichteniksi, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732541).
Terveisin,
Narvassa asui myös Jordan sekä Jordanus nimisiä - olivatkohan sukulaisia.
Wolfgang Valentin Jordan. Advokat. oli naimisissa Brita Berensin kanssa. Brigitta Berensin isä oli Heinrich Berens ja häntä tituleerataan lyhenteellä RB – mitä merkitsisi?
Gabriel Jordan s 1657 Danzigissa toimi kisällinä Cristopher Gronwaldtilla Danzigissa. G. Jordan oli 1. aviossaan Elisabeth Schultzin kanssa ja toinen avio Anna Catharina Kindlerin kanssa. Annan isä oli rakennusmestari Hans Kindler Narvassa.
Narvassa asui myös Quillingstedtin puolison ja tytärten äidin Sofie (missä Sofien nimi on mainittu?) Jordanuksen isä, pastori Abraham Andreae, suomalainen predikantti ennen 1628 ja v: sta 1638 Kaporien pastorina. Hänen arvioidaan avioituneen ennen v 1638. Tässä ovat samat tiedot kuin kirjassa Bidgrag till kännedom om evangelisk-luterska församlingarne i Ingermanlands (s 11, 71) (http://books.google.ch/books?id=ZioEAAAAYAAJ&pg=PP1&focus=viewport&hl=de): Matthias Akiander. Erityistä huomioita kiinnittää molempien kirjaukset että Jordanus oli suomalainen vai kuinka merkintää nyt tulkitaankaan. Wärmelanduksesta ei puhuta kummassakaan asiakirjassa.
Korjaan hetimmiten kysymystäni - mistä Sofia Jordanus tunnetaan? Vastaus kysymykseeni löytyi ketjun viestistä, jonka JHissa oli lähettänyt:
Abrahamus Andreæ (Jordanus), Yo Uppsalassa 3.1626. Akianderin mukaan saarnaaja Narvassa 1628. Kappalainen Narvassa 1634 ja kirkkoherra Kapriossa ainakin vuodesta 1638 ainakin vuoteen 1649, ehkä vuoteen 1653. Mainitaan myös ”linnan ja kylien saarnaajana”. Saarnaaja Narvan kirkolliskokouksessa 17.1.1644. Oletettavasti sama kuin Tuutarin kirkkoherra Abraham 1653-56.
Kaprion hk 1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12719682 ), 1640 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13169603), 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13174285), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13361853) (3 henkeä), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12704914) (4 henkeä), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13362137) (4 henkeä), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13399082) (vaimo, tytär), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050) (vaimo, 3 tytärtä), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400207) (vaimo, tytär), Tuuterin hk 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796686) (vaimo, tytär), 1656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003611) (vaimo, 3 tytärtä),
Tyttäriä:
Elsa, Kaprion hk 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13399082), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400207), Tuuterin hk 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12796686), 1656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003611),
Margareta, Kaprion hk 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050),
Sofia, Kaprion hk 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050 ),
Maria, KA mf. ES 1812 (hh 18) Kaprion läänin yläosan käräjät 1.–8.6.1701 s. 23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3696539), 51 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3696565) "Kyrckioherden i Globitz H:r Carl Bremerus ... Pastoris K: Hustros Moster Jungf: Maria Jordan".
Sofia löytyy tosiaankin Kaprion henkikirjasta vuodelta 1648.
Pari vuotta takaperin haimme isää USAlaiselle Marylle, hänen kansallisuudekseen ilmoitettiin Eesti.
DNA-tuloksen perusteella minä olen hänen läheisin sukulaisensa. kuvan lisäsin sukusivulle https://www.facebook.com/pages/Lahdenper%C3%A4-Brauer-Brandt-family/248507552944
Nyt hän ilmoittaa löytäneensä isänsä eestistä, isoisänsä etunimi Johannes on sama kuin isäni nimi ja eiköhän tuota nimeä esiinny muutenkin suvussa.
sauli
Korjaan hetimmiten kysymystäni - mistä Sofia Jordanus tunnetaan? Vastaus kysymykseeni löytyi ketjun viestistä, jonka JHissa oli lähettänyt:
Sofia löytyy tosiaankin Kaprion henkikirjasta vuodelta 1648.
Nyt vielä pitäisi varmentaa, että Sofia on Magnus Andreæ Hööckin ja myöhemmin vielä Bengt Peerinpoika Qvillingstedtin vaimo, muut vaihtoehdot olisivat Abrahamus Andreæ Jordanuksen tyttäristä ainakin Elsa ja Margareta (minne he katoavat?), sillä Maria oli Carl Brenneruksen vaimon täti neiti vielä 1701.
Dokumenttien perusteella Georg Brauer oli tekemisissä aatelisen Tawasten suvun kanssa.
Tawasteihin liittyy suku Bleeken (von Blecken) ja näin ollen suoraan suvut; von TERMO ja von JORDAN
Valitettavan "vaiheessa" nämä suvut vielä ovat, mutta aina voidaan jostain napata kiinni kun heidän puolisoiden suvuista on kuitenkin jotain tietoa.
Tällaisia ovat mm. Johan PISTOLEKORS ja Mauritz Adolf REHAUSEN
Laitan tähän Heikki Jokipiin spekulointia vuodelta 2013:
Ja tässä (hiukan edellisestä versiota muutettuna, uudet tiedot lihavoituina) tähänastinen tieto siitä, millainen oli tämä Inkeriinmaan Termo-suku.
_______________________
Termo-suvusta Inkerissä voinee saada kasaan jo useamman sukupolven verran:
Taulu I
Hans von Termo
- kapteeni, vähintään, ehkä jopa everstiluutnantti, k. n. 1630 (oli kuollut 1634)
- em. Inkerin tilojen ensimmäinen saaja ja haltija
- vaimo mahdollisesti Sabina von Redwitz (tuskin - näkemykseni mukaan - kukaan von Jordan, mutta mene ja tiedä. Kaksi puolisoakin on tietysti mahdollinen vaihtoehto.) - luultavasti kuitenkaan ei, vaan Sabinan puoliso oli toinen samanniminen upseeri
- vaimon sukunimi alla mainitusta tytärten tädistä (moster) päätellen joko von Termo tai Lydick. Vaimo (lasten äiti) on kuollut ennen 1634.
Lapset (ei vankkaa tietoa ikäjärjestyksestä):
Adam Johan
- en osaa tulkita em. kirjettä kunnolla, mutta minusta siinä oli mainittuna "sel. vater" eli edesmennyt isä Hans Termo
- plus kirjeessä mainitaan juuri ne tilat, joista puhutaan muissakin yhteyksissä, Sabina ja Leppo (oikea muoto luultavasti suomenkielinen: Leppä)
- hänen on täytynyt kuolla ennen vuotta 1649, jolloin hänen (oletettu) veljensä on saanut kuningattaren vahvistuksen ko. tiloille
- kirjeessä valitettiin, että isälle myönnettyjä tiloja on joutunut toisten haltuun, täsmentää kirjoitusajan välille 1638-1645
- kirjeessä mainitaan neljä (4) "kanssaperilistä" (Mitterben, kirje saksaksi)
Hans Chistopher, ks. taulu II
Anna Maria, puoliso Johan Pistolekors, kapteeni
Margareta Elisabet, puoliso Lars Håkansson, Helsingin prormestari
Kristiina
- mainitaan vain henkikirjoissa, ei muuta tietoa
- vrt. Adam Johanin kirjeen maininta neljästä perillisestä
Taulu II
Hans Chistopher von Termo
Lapset:
Mrgareta, puoliso Herman Kuhlefelt, luutnantti
Hans Henrik, ks. taulu III
- yhteys todennäköinen, vielä toteen näyttämätön
Taulu III
Hans Henrik
- puoliso Christina Helena von Blecken, vanhemmat Johan Philip von Bleck[en] ja Anna Cuulman, lähde (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282)
Lapsia:
Margareta Elisabet, s. 1694, puoliso Mauritz Adolf von Rehausen
***
Anna Elisabet von Termo (Hans Lydickin puoliso ja leski) olisi muutoin sijoitettavissa helposti tähän kuvioon, mutta siinä Hauhon tuomiokirjassa, jonka Ritva Jurvanen edellä tulkitsi (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=112224&postcount=26), hän olisi "moster" eli äidinpuoleinen täti. Hän ei siis voisi olla Hans von Thermon sisar? Mikä hän voisi tässä tapauksessa ylipäänsä olla? Sukullaisia selvästi kuitenkin. Olisiko mahdollista, että kyse oli kirjurin virheestä, hänen olisi pitänyt kirjoitttaa "faster"? Sana ei minusta varmasti ole tulkittavissa sanaksi "modher" eli äiti.
Yhtä lailla luulen, että Anna Maria von Thermon ja Maria Elisabet von Thermon täytynee olla sama henkilö. Eli kirjurin virhe tai kyseisen rouvan oikuttelua, hän olisi välillä omaksunut käyttöönsä toisen nimen. Kahden sisaruksen samannimiset puolisot, vaikka mahdollista, tuntuvat selkeästi ja suuresti epätodennäköisemmältä vaihtoehdolta.
***
Eikö olisi aika hyvä, sopivasti rajattu sukututkimuskokonaisuus tehdä Inkerin aatelista ja/tai herrasväestä Ruotsin vallan aikana ("virallisesti" 1617-1721) oma teoksensa? Eli tuo Berndt Aminoffin Genos-artikkeli (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm) "venytettynä"?
Asian voisi muuten aloittaa jo sillä, että puhtaaksikirjoittaisi (nettiin, tietysti) Inkerin ko. ajan muiden maakirjojen useat erittäin hyvät sisällysluettelot, jotka on tehty henkilöiden mukaan.
*******
TT.
Tässä Herman Kuhlefelt, jonka puoliso Mergareta von Termow:
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Kuhlefelt_nr_330
ja tässä Rehausen sukua:
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Rehausen_nr_1781
*****
TT.
Laitetaan vielä joukon jatkoksi vielä Henrik Tawasten suku.
Lupaavalta näyttää jo kun silmäilin Rehausen sukua. Suvut Gode ja Rosendal liittyvät siihen suoraan avioliittojen kautta kuin myös suku Sneckenberg / Snack, josta avioliiton kautta ilmaantuu Georg Brauerin palkanmaksajan veli Magnus Gavelius aateloituna Lagercrantz.
Kaikki mainitut suvut yhden miehen avioliittojen Gothard Georg Rehausenin kautta. Lisäksi Gothardtin serkku oli Mauritz Adolf Rehausen, jonka puoliso Margareta Elisabet von Termou, jonka äiti Catharina Helena von Bleeken.
Henrik Johan Tawastin vaimohan oli myös von Bleeken sukua!
****
TT.
UUSIA BRANDTEJA LÖYTYNYT!
Brandt-sukuisia on tässä pitkään jatkuneessa Georg Brauerin jäljityksessä muutamia tavattu, mutta pääosin on sukulaisuudet jääneet arvailun varaan.
Nyt on kuitenkin jo aika monta asiakirjaa tullut päivän valoon, kiitos ahkerimpien ”hakijoiden”!
Itse olen viimeaikoina keskittynyt Henrik Tawast, aateloituna Tawasten sukuun.
Kapteeni Henrik Johan Tawasten ja amtmanni Jörgen Bruer (Georg Brauer) mainitaan samassa dokumentissa ja Tawast sopi niin hyvin jo aikaisempaan tutkimukseen, että siitä oli hyvä jatkaa.
Nyt saatiin Tawasten lähisukuun seuraavat suvut:
von BRANTEN, BRANDT ja BRANT
Samaan sukupuuhun liittyvät suvut: MEIJER, aateloituna MEIJERCRANTZ
Ilmeisesti suvun SITTMAN kautta, joka näihin mainittuihin liittyy, tulee mukaan myös suku HÖK till Partille.
Myös suku JORDAN näyttää olevan samassa porukassa von BLEEKEN ja TERMO-sukujen kautta. Samaan poppooseen näyttää ”tuppautuvan” myös Brauerin esimies Jacob LAGERSTEDT kuin myös vaikutusvaltainen aatelinen Sven AGRICOLA, jonka serkku Carl BRENNERUS ja jonka vaimo Brita Magnusdotter HÖÖK.
Von Branten suku on lähtöisin Brandenburgista, muista mainituista Brandt ja Brant-suvuista ei toistaiseksi ole tietoa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös Sääksmäen ja Akaan Brandt-suku on samaa sakkia. Heidän taustoistaan ei ollut aikaisemmin mitään vihiä, mutta nyt sukulaisuudet alkavat loksahtaa paikoilleen. Myös liitteenä olevassa kaaviossa mainittu von REHAUSEN liittyy sukuun BILDSTEN joka puolestaan Satakunnan Floor ja Brandt-sukuihin. Muistelen, että eräs nykypäivän Brandt (Johan?) totesi näiden Brandtien olevan kaikki samaa alkuperää.
Edelleen puuttuu kuitenkin ratkaisevat tiedot, mutta silti voidaan nyt varmuudella sanoa ainakin se, että Georg Brauerin lähipiirissä todellakin esiintyvät suvut: Brandt, Meijer, Höök ja Jordan.
Tiedetään myös, että olut-tehtailija Hans Meisner käytti nimeä Brauer. Vieläpä lastensa isänä, eli "väärän" nimen käyttö oli ilmeisesti sallittua?
Saattaahan toki olla niinkin, että porukoihin vain ilmaantui Georg (Jörgen / Jurgen) Brauer-niminen mies Narvasta tai Viipurista joka oli ehkä porvari. Ei näitä sukuverkostoja voi silti tyystin ohittaa, sillä ainakin Inkerissä näyttävät pitäneen maaomistukset suvussa jopa 3-5 sukupolvea!
Oma veikkaukseni on, että Brauer on joko Meisner tai joku Brandt-sukuinen, joka käytti vilja- ja olutkillan nimeä.
Inpehtoorit, amptmannit ja hopmannit tekivät isoa bisnestä Inkerin ”vilja-aitalla”. Diilihän meni niin, että verot piti maksaa ja jos tienasi enemmän, niin siitä ei enää veroa mennyt ja sen sai pitää itse. Ruotsi meinasi keikahtaa nurin kun Katarina jakeli aatelisarvoja ja erivapauksia liian hövelisti. Seurauksena erivapauksien peruminen eli REDUKTIO. Niinpä Brauerkin jättikin Inkerin ja muutti Tukholmaan 1694, homma ei enää kannattanut (?).
Nyt menee ehkä jo liian toivorikkaaksi, mutta voisiko se yksi Moritz Brauerin kummi olla:
VON SITTMAN (aikaisemmat: Pittman, Pettman ja Westerman)
Tässä linkit näille mainituille ”uusille” suvuille:
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Brandten_nr_1376
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Meijer_nr_329
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Tisensten_nr_1423
********
TT.
Saatiinkohan sittenkin työvoitto tästä
Georg-Jurgen-Jörgen-Brauer-Brandt-Amptmanni-Hopmanni-Inspehtori-Kirjanpitäjästä?
Mielestäni nyt alkaa näyttää aika lupaavalta...
Katsokaa liitettä!
*****
TT
Kuvaan tuli pikku virhe tuon Vickenin tyttären kohdalle.
Älä Sale laita vielä Faceen ennen kuin korjaan
TT.
Tässä korjattu kuva!
****
TT.
Ritva tulkitsi Tawasten-Bruer dokumenttia näin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841, Inkerin laamanninkäräjät 1692, kapteeni Hindrick Tavasteen (ei ollut läsnä) oli haastanut käräjille ilmeisesti oman amtmanninsa Jörgen Bruerin (myös Buer!), jonka valtuutettuna toimi kanslisti Bendix Cramer,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903846, dito.
*******
Benedikt von Cramer (1656-1712) oli Tomas Straelbornin ja Anna Numersin vävy! Vaimonsa oli Christina Gertruda von Strahlborn (1671-1766)
Christinan sisar siis Anna Tomasdotter Strahlborn, jonka puoliso toisessa avioliitossaan Bengt QVILLINGSTEDT
Anna ja Christina Strahlbornin serkku siis Gertrud Elisabet von Vicken, jonka puoliso Henrik von Brandten (1644-1694).
*****
TT.
Yksi Moritz Brauerin kummeista oli Helena Dassau
Dassau-sukukin näyttää kuuluvan Qvillingstedt-Brandt sukukuntaan (kts. kuva)
****
TT.
Uudessa kuvassa tämä Viron Pyhäjoen von Brandt-suvun ja von Brandten-suvun yhteys.
Aika eriskummallinen "yhteensattuma" jos Georg Antoni von Brakelin toinen vävy on von Brandt sukua ja toinen von Brandten sukua.
Genoksen artikkelissa: Ätten v. Brandt "på Pühäjöggi" käy ilmi, että suvun henkilöt ja nimet näyttävät olevan aika tavalla sekaisin.
Kirkon istumajärjestyksessä esim. Jurgen Johan von Brandtin sisar Anna Margareta on merkitty miehen puolisoksi, vaikka Anna Margaretan puoliso oli kapteeni Caspar Seulenbach.
Jurgen (Georg) Brandteja näyttäisi olevan kaksi kappaletta, mutta ikäeroa on niin vähän, etteivät voi millään olla isä ja poika. Eivät sittenkään, vaikka kumpikin olisi avioitunut 20-vuotiaana.
Jurgen Brandilla näyttäisi lisäksi olevan kaksi hautausvuotta 1704 ja 1710
Tukholmassa taas haudattiin eräs Johan Brandt, joka oli kuollut ruttoon 1710 tietämilä.
Voihan toki vieläkin olla mahdollista, että Catharina Qvillingstedtin puoliso olisi ollut Narvalainen tai Viipurilainen porvari Georg Brauer.
Kuitenkin olemassa olevan tiedon perusteella on selvää, ettei pakolaisluetteloon merkitty Catarinan puoliso Georg Brandt ole täysin tuulesta temmattu. Myös Moritz Brauerin kummit näyttävät tukevan vaihtoehtoa Brandt. Sukukunnasta löytyvät suvut Dassau, Meijer ja Sittman, jonka arvelen olevan Pittmanilta näyttävä nimi (edessä pieni m-kirjain(?)).
Jos Viron Pyhäjoen Georg Brandt on oikea mies, niin hänen:
Ensimmäisen vaimonsa sisaren miehen veljen vaimo Gertrud Elisabet von Vickenin serkku Anna Thomasdotter Strahlbornin puoliso oli Bengt Qvillingstedt.
Näyttäisi siltä, että Georg Brandt-Brauer ilmaantui sukuun vasta Bengt Qvillingstedtin 2. avioliiton jälkeen vasta Qvillingstedtin kuoleman 1689 jälkeen noin 1692-94 jolloin muutti perheineen 1694 Inkeristä Tukholmaan.
Pakolaisluettelo saattoi olla viimeinen dokumentti, jolla oli mahdollista jäljittää kadonnut tai vangittu sukulainen. Todennäköisesti siihen pyrittiin ilmoittamaan sukulaisen tiedot oikein. Puoliso oli tuohon aikaan naishenkilön ehkä ainoa taloudellinen turva.
*****
TT.
Sukuselvitysten mukaan Jurgen Johan von Brandtilla (jostain syystä myös nimellä Branten) oli ensimmäisestä avioliitosta poika Karl Gustav Brandt.
Karl Gustav oli naimisissa kahdesti ja jälkimmäinen vaimo Maria Elisabet von Stahlen (Staal) syntyi 1687. Tästä päättelin, että Karl Gustav syntyi ehkä noin 1690 tai aikaisemmin?
Suvusta Staal (aateloituna von Stahlen) paljastui huomionarvoinen seikka. Jurgen von Brandtin miniä Maria Elisabeth von Staalin isoisän isä Jurgen Staal oli oluenpanijoiden killan vanhin Tallinnassa:
BRAUERÄLTERN IN REVAL
Yleensä porvareilla ammatti periytyi isältä pojalle.
Jurgen Staal kuoli 1642 ja poikansa Heinrich Staal hänkin jo 1646
Jatkoiko pojanpoika Georg Staal (aateloitiin nimellä von Stahlen) samalla alalla kun isä ja isoisä?
Jos siis pojanpoika Georg von Stahlen jatkoi isänsä ja isoisänsä alalla, niin se toisi oluenpanijoiden killan hyvin lähelle Jurgen Johan von Brandtia, sillä Georg von Stahlenin tytär ja Jurgen Johan von Brandtin poika Karl Gustav Brandt olivat aviopari.
********
Lisäksi Bengt Qvillingstedtin appiukko toisesta avioliitosta oli Tomas Strahlborn, jonka serkun Margareta Strahlbornin puoliso oli Heinrich Staal eli mainitun oluenpanijoiden vanhimman poika!
*********
TT.
Pistetään tähän jatkoksi hieman Tallinnan loosheista:
http://www.katajala.net/keskiaika/keskiaikaa_etsimassa/tallinna/raati_ja_killat.htm
http://www.visitestonia.com/fi/tehtavaa-ja-nahtavaa/kulttuuriloma/keskiaikainen-historia
Pitkä historia esim Mustapäiden killalla. Perustettiin jo 1300-luvun lopulla. Jatkui 1940 luvulle saakka ja jatkuu edelleen muissa maissa!
*****
TT.
Oulun rippikirjojen mukaan Georg Brauerin tytär Regina Brauerin (s. 1692) 2. puoliso oli yli kymmenen vuotta nuorempi 1705 syntynyt Anders Björckholm.
Andersin ja Reginan taloudessa tai ainakin samassa osoitteessa tavataan kiöpsman Zachris Toppelius ja puolisonsa Sara Hollender (Holländer).
kts. 001 ja 007
http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/raw/oulu_rk1760.txt
Saran serkku oli Eva Kristina Hollender, jonka puoliso oli Mikael Mikaelinpoika Wacklin.
Uusin sukukaavio paljastaa, että Hollender, Wacklin ja von Essen suvut liittyvät kaikki Oulun kautta Jurgen (Georg) Brandtiin.
Sukua Wacklin esiintyy lisäksi sisarusten Regina ja Moritz Brauverin lasten kummeina.
Kuvassa näkyvä Torwigge sukukin mainitaan muistaakseni Inkerin arrendaattorien joukossa.
*****
T. Tarus
Hannu Toivonen
20.02.15, 22:30
Ainakin sotilasarvo on sen verran korkea, että henkilön vaiheita pitäisi voida selvittää melko hyvin. Aikaahan se tietysti vie. Kansalliskirjastosta ja -arkistosta pääsee takuu varmasti jyvälle.
Hopmannillehan jätettiin muutenkin tilojen puolustus ja siihen tehtävään eversti soveltui oikein hyvin. Jostain muistelen kuitenkin, että tämä Georg olisi vaimosta päätellen ollut eri mies?!?
Kyllähän everstiluutnantti on jo aivan eri säädyssä kuin vaatimaton paikallisvirkamies hopmanni.
Jürgen Brauer löytyy Jaaman käräjiltä 1692 maininnalla "amptförvaltaren på Jama, monsieur Jürgen Brauer" . Kapteeni Tavasten syytti Braueria jostain sotilasjutusta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732609
Amtmanni oli jonkinlainen paikallinen pikkuvirkamies. Brauer mainittiin myös muistaakseni 1693 Jaaman käräjillä.
Kyllähän tuota asiaa on kauan täällä jo aprikoitu.
Kukaan ei vaan ole vielä kertonut kuinka Jurgen Brauer muuttui virallisissa pakolaisluetteloissa Georg Brandtiksi. (Elisabeth on hänen leskensä).
sauli
Hannu Toivonen
21.02.15, 10:16
Jürgen Brauerin vaimo oli Katarina Elisabet Qvillingstedt ja Iin rippikirjojen mukaan "kirjanpitäjän leski". Georg Brauer tai Inkerinmaalla Jürgen Brauer oli inspector Tukholmassa Katarinan seurakunnassa ja amtmanni Inkerinmaalla.
Inspector, amtman ja bokhållare ovat kutakuinkin samaa säätyä, porvaristoa.
Jos taas ajatellaan että Katariina Elisabet Qvillingstedtin mies olisi ollut everstiluutnantti Jürgen Johan Brandt, niin kuinka everstiluutnantin vaimon nimi oli Lovisa Margareta Brakel Lewenhauptin mukaan. Iin kirkonkirjoissa Katarina Elisabet Qvillingstedt oli nimenomaan Jürgen Brauerin leski. Tukholmassa Mauritz Brauerin isä oli Georg Brauer vuonna 1700.
Everstiluutnantti Jürgen Johan Brandt kaatui 1704 Tartossa eikä ollut Tukholmassa 1700.
Ja onko sattumaa, että Bengt Persson Qvillingstedt ja Jürgen Brauer esiintyvät samalla seudulla Ivangorodissa ja Jaamassa.
Käsittääkseni pakolaisluetteloissa Ruotsissa on tapahtunut vain huolimaton kirjaus Jürgen Brauerin kohdalla.
Oleellista olisi löytää Jürgen Brauerin olinpaikka vuosina 1694-1699. Vuosina 1692-1693 hän oli Jaamassa.
Kyllähän tuo tuntuisi todellakin järkeenkäyvältä asialta, jos väärinkirjauksia ei olisi tapahtunut. Nyt ollaan kuljettu saksan rannikolta tukholmaan ja inkerinmaalla paljonkin pyöritty aivan turhaan, väärän nimen perässä.
Jos tuon nimen Brandt jättää pois, niin juttuahan olisi paljon helpompi käsitellä.
On vaan hyvä että saadaan mukaan uusia tutkijoita ja näkökulmia.
sauli
Löytyisiköhän Suomen länsirannikolta esim Raahesta tuomiokirjoja, joissa mainintoja Brandteista. Eikö siellä näitä Brandt sukuisia esiintynyt, eli siis poissulkumielessä koska olen myös taipuvainen luulemaan, että nimi olisi kuitenkin Brauer ja nämä olisivat kaksi aivan eri sukua. Tämä on tosin aloittelijan näkemys ja vielä kovin avutokin noiden tuomiokirjatekstien tulkkaamisessa.
Mitä tulee Jürgen Braueriin (Brueriin, Brouweriin, Brauweriin...), tiedetään Jürgen Bruerin eli Georg Brauerin toimineen Inkerissä Hackelvärkin eli paaluvarustuslinnakkeen hoppmannina.
Kuinka Georg sitten Inkerinmaalta löysi Catharinansa, joka oli syntynyt luultavasti Novasolkassa, Inkerissä vuonna 1671. Bengt Qwillingstedt takasi vuonna 1681 erään Jörgen Nilssonin oikeuksia Inkerinmaalla. Kyseinen wällbetrodde inspektrör tuli kuvernementin päätöksellä Novitziin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Oliko tuo edellämainittu Jörgen Nilsson juurikin Jürgen Brauer alias Jörgen Bruer, joka mainitaan Inkerin laamanninkäräjillä useita kertoja mm. 1692 kapteeni Hindrik Tavasten haastettua käräjille oman amtmanninsa Jörgen Brüerin, jonka valtuutettuna toimi kanslisti Benedix Cramer[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Tuo samainen Cramer loi kai myöhemmin tehtaan Narova Manufacturing Companyn (Narova = Narva)[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Georg eli Jürgen Bráuer eli Jörgen Brüer toimi varmuudella Henrik Tawasteen amtmannina eli hoppmannina[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Jaaman läänissä 1692 vuonna. Amtmann oli jonkinlainen tarkstaja, varainhoitaja tai tilanhoitaja. Tawasteen toimi tuolloin kuninkaallisen kanslian Suomen toimituskunnan esittelijänä. Liekö George ollut Tawasteen jonkinasteinen sukulainen koska Tawasteen vaimo Anna oli Brauer toiselta nimeltään eli oluenpanija. Annan isä oli Hans Meisner, joka käytti lastensa kastetiedoissa Brauer eli oluenpanija -nimeä.
Tiedetäänkö kuinka nämä amtmannit ja hoppmannit tulivat valituiksi tilanhoitajiksi, oliko jotakin sukusiteitä olemassa vai mihin se perustui koska mainitaan mm Bengt Peerson Qwillingstedtin kuoleman jälkeen 1688 - 89 ilmeisesti hänen amtmanninsa Jacob Näbb jäi odottamaan tilan luovutusta Sven Schalinille, jolla oma amtmanni.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite- ja henkikirja 1681 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047400
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat 1692 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Law and Disorder of the Narova River: The Kreenholm Stike of 1872 http://books.google.fi/books?id=TT61G9UyXBUC&pg=PA22&lpg=PA22&dq=Narova+Manufacturing+Company&source=bl&ots=-OpOPjWsWi&sig=ZwQvg9pAljscjAuo7gsmvFxcrO8&hl=fi&sa=X&ei=eShNU8qhLcT_ygPaz4KQCA&ved=0CB8Q6AEwAA
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Inkeri laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat 1692 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841
Hannu Toivonen
21.02.15, 13:01
Kyllähän tuo tuntuisi todellakin järkeenkäyvältä asialta, jos väärinkirjauksia ei olisi tapahtunut. Nyt ollaan kuljettu saksan rannikolta tukholmaan ja inkerinmaalla paljonkin pyöritty aivan turhaan, väärän nimen perässä.
Jos tuon nimen Brandt jättää pois, niin juttuahan olisi paljon helpompi käsitellä.
On vaan hyvä että saadaan mukaan uusia tutkijoita ja näkökulmia.
sauli
Silti täytyisi saada vähän enemmän tietoa Jürgen/Georg Brauerin vaiheista myös Tukholmassa. Se vahvistaisi asian. Eiköhän se joskus sieltä löytyne.. Kiinnostusta Brauer-sukuun on yllättävänkin paljon.
Hannu Toivonen
21.02.15, 13:20
Löytyisiköhän Suomen länsirannikolta esim Raahesta tuomiokirjoja, joissa mainintoja Brandteista. Eikö siellä näitä Brandt sukuisia esiintynyt, eli siis poissulkumielessä koska olen myös taipuvainen luulemaan, että nimi olisi kuitenkin Brauer ja nämä olisivat kaksi aivan eri sukua. Tämä on tosin aloittelijan näkemys ja vielä kovin avutokin noiden tuomiokirjatekstien tulkkaamisessa.
Mitä tulee Jürgen Braueriin (Brueriin, Brouweriin, Brauweriin...), tiedetään Jürgen Bruerin eli Georg Brauerin toimineen Inkerissä Hackelvärkin eli paaluvarustuslinnakkeen hoppmannina.
Kuinka Georg sitten Inkerinmaalta löysi Catharinansa, joka oli syntynyt luultavasti Novasolkassa, Inkerissä vuonna 1671. Bengt Qwillingstedt takasi vuonna 1681 erään Jörgen Nilssonin oikeuksia Inkerinmaalla. Kyseinen wällbetrodde inspektrör tuli kuvernementin päätöksellä Novitziin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Oliko tuo edellämainittu Jörgen Nilsson juurikin Jürgen Brauer alias Jörgen Bruer, joka mainitaan Inkerin laamanninkäräjillä useita kertoja mm. 1692 kapteeni Hindrik Tavasten haastettua käräjille oman amtmanninsa Jörgen Brüerin, jonka valtuutettuna toimi kanslisti Benedix Cramer[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Tuo samainen Cramer loi kai myöhemmin tehtaan Narova Manufacturing Companyn (Narova = Narva)[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Georg eli Jürgen Bráuer eli Jörgen Brüer toimi varmuudella Henrik Tawasteen amtmannina eli hoppmannina[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Jaaman läänissä 1692 vuonna. Amtmann oli jonkinlainen tarkstaja, varainhoitaja tai tilanhoitaja. Tawasteen toimi tuolloin kuninkaallisen kanslian Suomen toimituskunnan esittelijänä. Liekö George ollut Tawasteen jonkinasteinen sukulainen koska Tawasteen vaimo Anna oli Brauer toiselta nimeltään eli oluenpanija. Annan isä oli Hans Meisner, joka käytti lastensa kastetiedoissa Brauer eli oluenpanija -nimeä.
Tiedetäänkö kuinka nämä amtmannit ja hoppmannit tulivat valituiksi tilanhoitajiksi, oliko jotakin sukusiteitä olemassa vai mihin se perustui koska mainitaan mm Bengt Peerson Qwillingstedtin kuoleman jälkeen 1688 - 89 ilmeisesti hänen amtmanninsa Jacob Näbb jäi odottamaan tilan luovutusta Sven Schalinille, jolla oma amtmanni.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite- ja henkikirja 1681 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047400
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat 1692 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Law and Disorder of the Narova River: The Kreenholm Stike of 1872 http://books.google.fi/books?id=TT61G9UyXBUC&pg=PA22&lpg=PA22&dq=Narova+Manufacturing+Company&source=bl&ots=-OpOPjWsWi&sig=ZwQvg9pAljscjAuo7gsmvFxcrO8&hl=fi&sa=X&ei=eShNU8qhLcT_ygPaz4KQCA&ved=0CB8Q6AEwAA
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Inkeri laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat 1692 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841
Hienoja löytöjä ! Tämä inspector Jörgen Nilsson vivahtaakin jo ruotsalaisiin sukujuuriin ja selittäisikin avioliiton selkeästi ruotsalaista juurta olevan Bengt Persson Qvillingstedtin tyttären kanssa. Ja lisäksi se selittäisi senkin, miksei Jürgen/Jörgen/Georg Bruer/Braueria löydy Jaaman ym. käräjiltä ennen vuotta 1692 ! Ja selittäisihän se luontevasti muuton Tukholmaankin..
Kiitetään tässä vilkasta keskustelua ja yhteistyön voimaa löytöjen suhteen. Pääosa tiedoista löytyy edellä olevasta keskustelusta koskien Georg Braueria.
Tiedetäänkö kuinka nämä amtmannit ja hoppmannit tulivat valituiksi tilanhoitajiksi, oliko jotakin sukusiteitä olemassa vai mihin se perustui koska mainitaan mm Bengt Peerson Qwillingstedtin kuoleman jälkeen 1688 - 89 ilmeisesti hänen amtmanninsa Jacob Näbb jäi odottamaan tilan luovutusta Sven Schalinille, jolla oma amtmanni.Olen tässä pohtinut saattaisivatko sekä Bengt Peerson Qwillingstedt että amtmanninsa Näbb olla lähtöisin Qvillingestä. Jo tuolla aiemmin L. Alakopsa on epäillyt tätä, eli Bengt "qwillingeläinen". Olen törmännyt tähän Näbb -sukunimeen etsiessäni Siikajoen potaskatehtaan mestarin Didrik Näbbin mahdollisia sukulaisia. Potaskatehtaan sai ilmeisesti alulle kreivi Pietari Brahe.
Olen löytänyt mainintoja (en tosin alkuperäislähteitä) Näbb -sukuisista juurikin Villingestä (Qvillinge). Västergötlannin Visinborgissa käsiteltiin erästä perintöasiaa, jossa mainitaan Didrik Näbb. Västergötlannin Visinborgin (Jönköpingin lääniä) kreivikunnan tuomiokirjasta löytyy vuodelta 1677 perintöasia Vartoftan Villingessä (Qvillinge), jossa ovat perinnönjakajina raahelaisen Lars Andersson Bergin vaimo Ingeborg Larsdotter ja hän on trumpetinsoittaja Jöns Larsson Näbbin sisar. Jöns Larsson Näbb on asiassa lunastamassa sisarensa perintöä 1/8 Övre Starbäckissä. Asian käsittelyn yhteydessä mainitaan sisarukset Didrik Näbb, rouva Kerstin Larsdotter, joka naimisissa ratsastaja Lars Anderssonin kanssa. Lisäksi yksi sisaruksista NN Larsdotter aviossa Sven Håkansson Banckin kanssa. Samassa yhteydessä mainitaan tallimestari Bengt Larsson Näbb, joka oli ilmeisesti Per Brahen tallimestari.
Nyt on muistettava että isälinjan täytyy olla siis keskieurooppalaisen. Tuo Y-DNA kun ei valehtele.
Tosin nimi etunimi Jörgen saattaa viitata juuri sinne suuntaan, mutta entäpä tuo Nilsson?
Se mitä tulee myöskin ruotsalaisgeeneihimme, saattaa selittyä myöskin naimakaupoilla tulleilla geeneillä. Lisään alle minun koko geeniperimäni, siitä näkee hyvin äidin puolelta tulleen normisuomalaisen perimäni ja isälinjasta tulleen German/Sweden=GÖK4/Belarus perimän.
Kaikkihan muistavat tuon GÖK4 mummimme perimän sieltä Ruotsin Gökhemin pellolta, (Länsigöötanmaalta). Hän oli taas kotoisin Mediterraneanin eli välimeren suunnalta. Harva voi ylpeillä 5000 vuotta vanhalla sukutiedolla, me voimme.https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCcQFjAB&url=http%3A%2F%2Fwww.nature.com%2Fnews%2Fancient-swedish-farmer-came-from-the-mediterranean-1.10541&ei=BJ3oVKy2HeO_ywPA54LwBg&usg=AFQjCNGXBGOVBfjzXXutWHUbze99W9RoQA&sig2=BrHxlOiTpoDdkwrgQ_ig9g&bvm=bv.86475890,d.bGQ
X- kromosomihan on äitiperimää, joka taas voi periytyä joko suoraan äidiltä, tai isän kautta hänen äidiltään, mutta aina naishenkilöltä.
Mixed Mode Population Sharing:
# Primary Population (source) Secondary Population (source) Distance
1 90% Karelian (derived) + 10% Gok4 (derived) * 2.95
2 91.9% Karelian (derived) + 8.1% Atlantic_Mediterranean_Neolithic (ancestral) * 3.1
3 73.5% Belarusian_V (derived) + 26.5% Saami (derived) * 3.35
4 88.6% Vepsa (derived) + 11.4% Atlantic_Mediterranean_Neolithic (ancestral) * 3.38
5 86.2% Vepsa (derived) + 13.8% Gok4 (derived) * 3.52
6 89% Karelian (derived) + 11% Sardinian (derived) * 3.53
7 93.8% Finnish (derived) + 6.2% Selkup (derived) * 3.54
8 94.3% Finnish (derived) + 5.7% Gok4 (derived) * 3.56
9 94.7% Finnish (derived) + 5.3% Ket (derived) * 3.57
10 95.4% Finnish (derived) + 4.6% Atlantic_Mediterranean_Neolithic (ancestral) * 3.6
11 92.5% Finnish (derived) + 7.5% Nenets (derived) * 3.61
12 90.5% Finnish (derived) + 9.5% Puerto-Rican (derived) * 3.66
13 93.6% Finnish (derived) + 6.4% Sardinian (derived) * 3.66
14 91.2% Finnish (derived) + 8.8% Kosovar (derived) * 3.68
15 91.2% Finnish (derived) + 8.8% Corsican (derived) * 3.68
16 90.4% Finnish (derived) + 9.6% Spaniard (derived) * 3.68
17 87.8% Finnish (derived) + 12.2% Mansi (derived) * 3.7
18 90.4% Finnish (derived) + 9.6% Portugese (derived) * 3.7
19 68.4% Finnish-South (derived) + 31.6% German (derived) * 3.71
20 90.6% Finnish (derived) + 9.4% Iberian (derived) * 3.71
sauli
Lisään äskeiseen vielä senverran että kun normiruotsalainen haploryhmä on I ja meidän haploryhmämme on keskieurooppalainen R1a, niin onhan tosiaan meidän R-esiisämme saattanut kulkea Ruotsiin jo aiemmin, mistäpä sen tietää.
sauli
Hannu Toivonen
21.02.15, 23:15
Tämä on jo merkittävä tosiasia. Etsiskelin Jaman läänin henkikirjoista tietoja ja jotakin löytyikin. Jotensakin syntyi vaikutelma että Georg/Jörgen Brauer tuli Inkerinmaalle amtmannin tehtäviin appensa kuoleman jälkeen (en löytänyt havaintoja aiemmilta vuosilta) - paitsi ehkä vuoden 1686 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12956844), jossa nähdään Bengt Person tyttäriensä Marian ja Catharinan kanssa. Catharinan kohdalla on numero kaksi - tarkoittaisiko ehkä hänen sulhastaan?? - tai sitten ei. Jörgen Brauer hoiti ilmeisesti Tukholmasta käsin amtmannin tehtävää viimeisen vuoden koska jos hän lähti Tukholmaan vuonna 1694, oli hänet merkitty Novitziin vielä vuoden 1695 henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836910).
Tiedetään että appensa Bengt Persson Qwillingstedt vuokrasi Gurilovan tilaa ja vuoden 1688 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966201) mainitaan Gurilovan tiedoissa että arrendaattori oli kuollut ja tilanhoitajaksi tullut Ruotsista Jakob Näbb. Seuraavana vuonna tilalla onkin jo Sven Schalin ja Jakob Näbb amtmannina.
Toivon mukaan linkkien tietoihin saadaan vielä tarkistuksia ja vahvistuksia (omat taitoni ovat vielä niin rajalliset), niin tiedettäisiin kutakuinkin milloinka Jörgen/Georg tuli Inkerinmaalle. Olikohan hän Gaveliuksella jo aiemminkin töissä koska ainakin paluunsa jälkeen hän siellä toimi inspektorina koska tämä on myös Mauritsin kastetietoihin kirjattu vuonna 1700.
Vähän menee yksityiskohtien puolelle, mutta vuoden 1686 henkirjassa Gurilovassa mainitaan arrendaattori Bengt Qvillingstedt, ja sivussa on maininta "kuuro ja vanha" , tyttäret Maria ja Catharina mainitaan myös. Catharinan IÄKSI mainitaan 12 vuotta.
Näin ollen Catharina Elisabet Qvillingstedt olisikin syntynyt vasta 1674.
Vuoden 1695 henkikirjassa todettiin amtmanni Jörgen Brauerin olleen jo vuoden Tukholmassa, mutta vaimo ASUI EDELLEEN GURILOVASSA LETELINAN KYLÄSSÄ.
Olisikohan inspector Jörgen Nilssonista muita mainintoja kuin vuonna 1681 ?
Valitettavasti Jörgen Nilssonista ei sen enempiä mainintoja löydy. Toivotaan, että joku olisi löytänyt. Mitä tulee Bengt Qwillingstedtiin, hän tuntui olleen valtion eli kruunun arrendaattori.
Bengt Persson Qvillingstedt vuokrasi 1684 viideksi vuodeksi Jaman läänistä Opollinin pitäjästä Gurilofa -nimisen hovin ja tilan, Rüütza hovin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), Raguitz kylän ja hovin[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), Sagotz, Wallia ja Latitzna[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) nimiset kylät. Gurilova eli Gurleva -niminen tila Inkerin Novasolkassa oli jo aiemmin tilanhoitajalla koska Gurilovan ilmeinen tilitys nähdään 27.2.1683 ja arrendaattorina oli Zwillingstedt[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Gurilova saattoi olla Qwillingstedtin päätila koska hänen tiedetään toimineen siellä jo 1681[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) ja siellä on päivätty 16.4.1681 eräs Qwillingstedtin suostumus koskien etumies (nimismies) moniseur Adam Lindeä Ragowitzin kylästä. Vuonna 1682 Bengt Qwillingstedt mainitaan kruunun arrendaattorina[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) ja vuonna 1684 hän toimi arrendaattorina kolmessa kylässä mm Raguvitzan hovi ja kylä[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7) sekä Gurilofwan hovi ja kylä sekä kruunun ladugård eli kuninkaankartano Rüützan hovi ja kylät[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) ilmeisesti Moloskovitsassa (Venäjän federaation paikannimiä. Mikkonen et al. 2006) ja mainitaan hänet vielä vuonna 1684 Cattilan hovissa Caporien läänissä Tolldoschoin (kirjoitusasu mahd. virheellinen) pogostassa[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) sekä paikassa jonka nimi ei käy täysin selville[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10).
Bengt Person oli vielä vuonna 1686 Gurilovassa[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11) tyttäriensa Marian ja Catharinan kanssa. Tilalla oli lisäksi Elisabet ja Annicka sekä renki. Vuonna 1687 mainitaan Gurilovan esittely 28.maaliskuuta (mitä tässä tapahtui ja mikä etuliite on ko. henkilön edessä, samoin Wellingillä) ja allekirjoittajana Bengt Quillingstett[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12) ja samassa tositekirjassa kerrotaan Jahmon eli Jaman läänin maanvuokraajat kenraalimajuri Wellingk, Georg Twindnofelt, arrendaattorit Bengt Person Qwillingstedt sekä Johan Folkern[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13). Johan Folkern mainitaan teoksessa Hoveja ja verotusta ja kerrotaan hänen saaneen vuonna 1687 Pådåga nimisen tilan Hindrich Piperiltä, Ivangorodin läänistä, Petroskoin pitäjästä. Vuonna 1690 Podogan vuokraus uusittiin kolmeksi vuodeksi ja vuonna 1695 viideksi vuodeksi. Folkernilla oli vuokrauksia myös Jaaman läänissä, Opollinin pitäjässä. Anbytarforumilta löytyy tieto Cedercreutz -keskustelusta, että Jonas eli Johan Folkernin (1661) poika avioitui toiseen avioliittoonsa rouva Maria Bülowin kanssa.
Vuoden 1688 henkikirjassa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) on maininta että Gurilovan arrendaattori Bengt Person oli kuollut ja amtmanni Jakob Näbb jäi vaimoineen odottamaan että seuraava isäntäväki tai amtmanni saapuisi paikalle. Samassa kirjassa 1688 kerrotaan muun perheen muuttaneen Narvaan ja muuttiko Ruotsista tulossa ollut amtmanni Jacob Näbb tiluksille. Bengt Person Qwillingstedtin lesken luovutussopimus ja Sven Schalinin vuokraussopimus nähdään Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite- ja henkikirjassa vuodelta 1688. Syynä on se, että vainajan, Bengt Person Qwillingstedtin lesken on vaikea täysin ylläpitää Gurilovan tilaa Opollinin kylässä ja hän luopuu tästä[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Seuraavana vuonna 1689 Gurilovan arrendaattorina toimiikin jo Sven Schalin vaimonsa kanssa. Amptmannina on edelleen Jacob Näbb, mutta seuraavassa henkikirjassa hän on lähtenyt Kristowaan.
Teksteistä on tulkittu ehkä murto-osa, jos joku löytäisi vielä johtolankoja enemmänkin, mistä jatkaa tai mistä aloittaa etsinnät.
__________________________________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Inkeri ja Käkisalmen läänin hk 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966201
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141
__________________________________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Inkerin ja Käkisalmen maakirja 1684 Gurilova ja Rüütza http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413085
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin ja Käkisalmen läänin mk 1684 Raguitz http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413079
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin ja Käkisalmen läänin mk 1684 Wallia, Latitzna http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413082
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Inkerin ja Käkisalmen hk 1683 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10598460
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite- ja henkikirja 1681 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047325
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Inkerin ja Käkisalmen läänin tilit 1682 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12715128
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Inkerin ja Käkisalmen mk 1684 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413079
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Inkerin ja Käkisalmen mk 1684 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413085
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) Inkerin ja Käkisalmen mk 1684 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413112
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) Inkerin ja Käkisalmen mk 1684 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13413121
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) Inkerin ja Käkisalmen hk 1686 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12956844
[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) Inkeri ja Käkisalmen läänin tosite ja maakirja 1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12998715
[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite ja maakirja 1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12998721
Janne Asplund
02.03.15, 21:50
Hei! En ole seurannut keskustelua enkä tunne aihetta muutenkaan, mutta kun oli hetki luppoaikaa, niin löysin oheisen handelsman Jürgen Brauerin Tukholman henkikirjasta (kts. kuva, Brauer alhaalla). Tämä ei tietenkään todista vielä yhtään mitään, vaan jonkun tulisi paneutua Tukholma-materiaaliin ajan kanssa.
Lähde:
Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, År 1683, SE/SSA/0031/06/G 1 BA/G 1 BA:6/1 (1683), bildid: A0059660_00036
Suora linkki (maksullinen palvelu):
http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059660_00036
Kiitos Janne, tuohan on hieno löytö. Aivan hyvin sopii kuvioon että George olisi toiminut kauppiaana Tukholmassa ja varsinkin kun tuo vuosi 1683 on ollut tähän asti hämärän peitossa.
Minä en kyllä osaa tuostakaan suomentaa muuta kuin yksittäisiä sanoja ja nimiä, mutta toivottavasti joku toinen osaa.
Nythän on helpompaa kenties löytää kuolintiedotkin Tukholmasta, nehän selvittäis toivon mukaan koko jutun.
sauli
Hannu Toivonen
05.03.15, 20:37
Hei! En ole seurannut keskustelua enkä tunne aihetta muutenkaan, mutta kun oli hetki luppoaikaa, niin löysin oheisen handelsman Jürgen Brauerin Tukholman henkikirjasta (kts. kuva, Brauer alhaalla). Tämä ei tietenkään todista vielä yhtään mitään, vaan jonkun tulisi paneutua Tukholma-materiaaliin ajan kanssa.
Lähde:
Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, År 1683, SE/SSA/0031/06/G 1 BA/G 1 BA:6/1 (1683), bildid: A0059660_00036
Suora linkki (maksullinen palvelu):
http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059660_00036
Todella tärkeä löytö Jürgen Brauerista tai oikeastaanhan artikkelissa mainitaan Lorentz Strahlborn perheineen. Perheessä oleva 14 vuotias poika olisi ollut vaatekauppias, porvari Jürgen Brauerin palveluksessa.
Joka tapauksessa se tarkoittaa Brauerin olleen Tukholmassa 1683 ja sehän tarkoittaisi sitä, että Brauer olikin mahdollisesti vain käymässä Inkerinmaalla ja sekin näyttäisi selvältä, että aiemmin pohtimamme Jörgen Nilsson ei olisikaan sittenkään sama kuin Jürgen Brauer.
Pitäisi sitten perusteellisesti tutkia Tukholman 1680-luvun lähteet Brauerin löytämiseksi.
Tämä oli iloinen uutinen, jotta tietoja kuitenkin löytyisi Tukholman arkistotiedoista. Saattoiko olla niin, että vaatekauppias siirtyi kuitenkin tilanhoitajaksi koska Braúer mainitaan joka tapauksessa Jaman läänissä henkikirjoilla 1691 - 1692 (Hackelwärkissä) ja myöhemmin 1693 - 1695 vuokrasi Jaman läänin Novitzia vaimonsa kanssa, kunnes 1694 muutti pois Inkeristä ja matkasi Tukholmaan (R. Jurvasen "ruotsinnos": Mannen är borttflytter if :n denna Orten till Stockhollm"). Olihan hän Mauritzin kastetiedoissa 1700 merkitty Gaveliuksen tehtaan inspektööriksi - eli vaatteista tässäkin kyse.
Äkkiseltään katsoen tuossa Tukholman henkirjassa näyttäisi olevan rivin edessä pieni v merkki, aina rivillä nimellä mainitun henkilön kohdalla, kuten Lorenz Stahlborn, Anna Matsdötter, Maria Larsdötter ja Jurgen Brauer.
Hyvin on Jurgenilla ollut aikaa muuttaa Inkerinmaalle tuon 1683 vuoden jälkeen kun lapsia on alkanut syntymään 1692 vuodesta alkaen ja Elisabeth on ollut silloin noin parikymppinen. (syntymäajasta riipuen)
1695 olisi ollut jo takasin Tukholmassa niin Inkerissä oloa olisi ollut vain kymmenkunta vuotta.
Kuolintiedot olisi varmaankin selventäviä, niissä on kai mainittu perhekkin.
Miten tuo Lorentz Strahlborn liittyisi Jurgeniin, vai liittyykö mitenkään.
Lorentzista löytyy netistä tietoa ja luultavasti on Lybekkiläinen, ainakin siellä kuollut 1753. Tytär Anna Maria kastettu Tukholman Saksalaisessa kirkossa 7 päivä tammikuuta 1684.
Näyttäisi siellä kirkonkirjoissa olevan myöskin Abraham Brauer, kukahan lienee.
Miten tuo Lorentz Strahlborn liittyisi Jurgeniin, vai liittyykö mitenkään.
Lorentzista löytyy netistä tietoa ja luultavasti on Lybekkiläinen, ainakin siellä kuollut 1753. Tytär Anna Maria kastettu Tukholman Saksalaisessa kirkossa 7 päivä tammikuuta 1684.
Näyttäisi siellä kirkonkirjoissa olevan myöskin Abraham Brauer, kukahan lienee.
Saksalaisessa seurakunnassa taitavat ensimmäiset Brauerit olla 1640-luvulla Hanß Brawer (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FK2B-PJV) (lapsi Susanna (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FK2B-PJJ) 1647) ja Jochim Brawer (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FK2B-RMG) (lapsi Barbara (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FK2B-RML) 1648). 1660-luvulla ovat Marten Brauer (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/V7JZ-VW5) (lapsi Casper (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:V7JZ-VWP) 1663) ja mainitsemasi Abraham Brawer (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKJ9-W81) (vihitty 1663 Engel Johansdr. Osterkams (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKJ9-W8Y)) jolla on siten usempi lapsi ainakin Sara (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:VWQC-7H9) 1669, Engell (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL9-3JF) 1673, Jacob (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL9-H4B) 1675, Engel (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL9-CLK) 1676, Maria (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL9-J9S) 1678, Margaretha (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKLS-KY9) 1679 ja Elisabeth (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:VWQC-HB9) 1682.
Laitetaan vielä Laurentz Strahlborn (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z3X) vihkiminen 10.9.1678 puoliso Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) ja Anna Marian lisäksi näyttää olevan ainakin yksi poika Dieterich (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-WJL) 1685
Jörgen Bruer mainitaan Inkerin laamanninkäräjillä useita kertoja mm. 1692 kapteeni Hindrik Tavasten haastettua käräjille oman amtmanninsa Jörgen Brüerin, jonka valtuutettuna toimi kanslisti kruununfiskaali Benedix Cramer[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Eräs narvalainen Benedikt Cramer (20.1.1656) vihittiin Gertrude Strahlbornin kanssa 30.6.1687[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)ja pari sai kaksi lasta, Lorenzin (1692) ja Anna Reginan (1694). Gertrudin vanhemmat olivat asuneet Narvassa elämänsä ja sinne heidät on haudattukin.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Inkerin laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat 1692 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Bendikt Cramer, P. Littke: http://www.irah.eu/frameset/articles/Cramer%20122-071008.pdf
Yksi Moritz Brauerin kummeista oli Helena Dassau
Dassau-sukukin näyttää kuuluvan Qvillingstedt-Brandt sukukuntaan (kts. kuva)
****
TT.
Näyttää Timo tehneen taulun tästä Strahlborn jutusta 16.5.2014 tänne, joten liittyy Bengt Personiin.
Ritva tulkitsi Tawasten-Bruer dokumenttia näin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841, Inkerin laamanninkäräjät 1692, kapteeni Hindrick Tavasteen (ei ollut läsnä) oli haastanut käräjille ilmeisesti oman amtmanninsa Jörgen Bruerin (myös Buer!), jonka valtuutettuna toimi kanslisti Bendix Cramer,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903846, dito.
*******
Benedikt von Cramer (1656-1712) oli Tomas Straelbornin ja Anna Numersin vävy! Vaimonsa oli Christina Gertruda von Strahlborn (1671-1766)
Christinan sisar siis Anna Tomasdotter Strahlborn, jonka puoliso toisessa avioliitossaan Bengt QVILLINGSTEDT
Anna ja Christina Strahlbornin serkku siis Gertrud Elisabet von Vicken, jonka puoliso Henrik von Brandten (1644-1694).
*****
TT.
Eikä kovin kaukanakaan ole tuo Strahlborn suku, jos vaan on sama suku. kyllähän tässä nyt aika lähellä liikuttais jos Lorents vaan on samaa sukua Annan kanssa.
Eikä kovin kaukanakaan ole tuo Strahlborn suku, jos vaan on sama suku. kyllähän tässä nyt aika lähellä liikuttais jos Lorents vaan on samaa sukua Annan kanssa.
Eli kannattaa tarkistaa ainakin Lorentz Strahlbornin lasten kasteet Tukholman saksalaisesta seurakunnasta eli ainakin Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKLS-LM7) 23.12.1679, Lorentz Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-3Z8) 8.5.1682, Anna Maria Lorentzsdotter (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL3-MY4) 7.1.1684 ja Dieterich Lorentzsson (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL3-WJL) 6.12.1685, jospa kummeista olisi apua. Lisäksi hänen 10.9.1678 vihitty vaimonsa Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) kaste löytyy myös Tukholman saksalaisesta seurakunnasta 22.4.1641 Anna Sophia Petersdotter (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/VWQH-YXJ)
Hannu Toivonen
08.03.15, 09:31
Eli kannattaa tarkistaa ainakin Lorentz Strahlbornin lasten kasteet Tukholman saksalaisesta seurakunnasta eli ainakin Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKLS-LM7) 23.12.1679, Lorentz Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-3Z8) 8.5.1682, Anna Maria Lorentzsdotter (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL3-MY4) 7.1.1684 ja Dieterich Lorentzsson (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL3-WJL) 6.12.1685, jospa kummeista olisi apua. Lisäksi hänen 10.9.1678 vihitty vaimonsa Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) kaste löytyy myös Tukholman saksalaisesta seurakunnasta 22.4.1641 Anna Sophia Petersdotter (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/VWQH-YXJ)
Tarkistin ehdottamasi porvari Lorens Strahlbornin lasten kummitiedot ja 8.5.1682 on kastettu saksalaisessa Pyhän Gertrudin seurakunnassa kauppias Lorens Strahlbornin lapsi ja kummit:
Johann Jäger, Johan Kramer, Mickel Bader tai jotain sinne päin, Jürgen Brauer, rouva Maria Koyck tai jotain, rouva Kristina Wiens, Magdalena Grumdick
Nimet on kirjoitettu valitettavan paksulla tekstillä, mutta Jürgen Brauer oli selkeästi kirjoitettu.
Kannattaisi varmaan koko saksalaisen seurakunnan kastetut käydä läpi 1680-luvun alusta...
Lorens Strahlbornin lapsi ja kummit:
Johann Jäger, Johan Kramer, Mickel Bader tai jotain sinne päin, Jürgen Brauer, rouva Maria Koyck tai jotain, rouva Kristina Wiens, Magdalena GrumdickGooglettamalla löytyi seuraavia tietoja kummeista: Liekö tämä Johan Kramer ollut Brita von Numersin (1672) aviomies. Eräs Michel Bader tuli Vilnasta Tukholmaan vuonna 1684 ja hän avioitui Johan Meijerin lesken kanssa ja he saivat pojan, Michel Baderin 1685. Vilnasta tullut Michel Bader oli ”klock och kanongjuteri” eli kellon ja kanuunanvalaja. Kellonvalajan vaimo oli Maria Johanintytär Kiöpke (Johan Meijerin leski), jonka vanhemmat olivat Maria Hartman ja stenhuggareålderman eli kivenhakkaajamestari Johan Kiöpke (Anbytarforum[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)), jonka kädentaitoja nähdään vielä myöhemminkin Drottningholmissa (figuurit, joista neljä on tehnyt 1665 Kiöpke)[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2).
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Anbytarforum 2004 http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/51348.html?1074804424
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2)J. Böttiger: Hedvig Eleonoras Drottningholm; https://archive.org/stream/hedvigeleonoras00btgoog#page/n6/mode/2up
Sukusivullamme Lahdenperä Brauer Brandt family on nähtävissä TTn linkki Strahlborn sukuun. https://www.facebook.com/pages/Lahdenper%C3%A4-Brauer-Brandt-family/248507552944?ref=bookmarks , kommentti osiossa.
Tarkistin ehdottamasi porvari Lorens Strahlbornin lasten kummitiedot ja 8.5.1682 on kastettu saksalaisessa Pyhän Gertrudin seurakunnassa kauppias Lorens Strahlbornin lapsi ja kummit:
Johann Jäger, Johan Kramer, Mickel Bader tai jotain sinne päin, Jürgen Brauer, rouva Maria Koyck tai jotain, rouva Kristina Wiens, Magdalena Grumdick
Nimet on kirjoitettu valitettavan paksulla tekstillä, mutta Jürgen Brauer oli selkeästi kirjoitettu.
Kannattaisi varmaan koko saksalaisen seurakunnan kastetut käydä läpi 1680-luvun alusta...
Narvalainen kellonvalaja Lorenz Strahlborn (kuollut 1753 Lübeck) saksankielisessä wikipediassa
http://de.wikipedia.org/wiki/Lorenz_Strahlborn
jossa myös linkit poika Dieterichin (1715-1749) kelloihin. Tämä Lorenz voisi olla Tukholman Lorentz Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-3Z8) 8.5.1682.
Eli kannattaa tarkistaa ainakin Lorentz Strahlbornin lasten kasteet Tukholman saksalaisesta seurakunnasta eli ainakin Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKLS-LM7) 23.12.1679, Lorentz Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-3Z8) 8.5.1682, Anna Maria Lorentzsdotter (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL3-MY4) 7.1.1684 ja Dieterich Lorentzsson (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKL3-WJL) 6.12.1685, jospa kummeista olisi apua. Lisäksi hänen 10.9.1678 vihitty vaimonsa Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) kaste löytyy myös Tukholman saksalaisesta seurakunnasta 22.4.1641 Anna Sophia Petersdotter (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/VWQH-YXJ)
Lorenz Straehlborn (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKJM-55V) ja Hedewich Johansdr. Meyer (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKJM-55N) vihkiminen Tukholmassa 28.7.1681 eli olisiko ensimmäinen vaimo Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) kuollut.
Laitanpa tänne sen Timon lähettämän linkin: http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.geni.com%2Ffamily-tree%2Findex%2F6000000016325217210&h=TAQEJXQ5u
Strahlborn sukupuu
Hannu Toivonen
08.03.15, 20:17
[QUOTE=JHissa;256376]Lorenz Straehlborn (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKJM-55V) ja Hedewich Johansdr. Meyer (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKJM-55N) vihkiminen Tukholmassa 28.7.1681 eli olisiko ensimmäinen vaimo Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) kuollut.[/QUOT
Löytyi hiukan mietintää aiheuttava kastemerkintä 29.1.1682 saksalaisessa seurakunnassa :
Inspector BALTHASAR BRAUER sai pojan Hermanin, kummina muun muassa JACOB GAVELIUS
Balthasar oli kummina porvari Gerhard Solingille 9.6.1682 nimellä "Balthasar Brofver" ja kummina 10.4.1684 nimellä "Balthasar Brour"
Jürgen Braueria ei löydy kummina vuosina 1680-1684 kuin 8.5.1682 Lorens Strahlbornin lapselle
Sen sijaan löytyi kummina ja isänä jatkuvasti Abraham Brauer
Weinhändler Johann Brauer oli isänä 11.3.1684, samoin kummina 13.1.1680
Weinschänke Andreas Brauer oli isänä 28.5.1680
Lorens Strahlborn oli Mickel Hahnin lapsen kummina 16.9.1680
Eberhard Strahlborn oli kummina 20.4.1681
Miten tuo Lorentz Strahlborn liittyisi Jurgeniin, vai liittyykö mitenkään.
Lorentzista löytyy netistä tietoa ja luultavasti on Lybekkiläinen, ainakin siellä kuollut 1753. Tytär Anna Maria kastettu Tukholman Saksalaisessa kirkossa 7 päivä tammikuuta 1684.
Näyttäisi siellä kirkonkirjoissa olevan myöskin Abraham Brauer, kukahan lienee.
Narvasta 1713 Lyybekkiin kisällinä tullut ja siellä 1753 kuollut kellonvalaja Lorenz_Strahlborn (http://de.wikipedia.org/wiki/Lorenz_Strahlborn) (vihitty 1714 Susanne Euphrosine Geier) taitaa olla Tukholmassa 8.5.1682 kastettu Lorentz Lorentzsson Strahlborn (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-3Z8) sillä hänen siskonsa Anna Maria näyttää olleen naimisissa kellonvalajan Johann Hinrich Armowitz (http://de.wikipedia.org/wiki/Johann_Hinrich_Armowitz) kanssa.
Yksi mielenkiintoinen sinetti löytyisi Liivinmaan tuomioistuimen päätöksistä:
Kastren, Mäksan ja Pokan kartanojen hallintaa koskevista asiakirjoista: 13.2.1740
Hartmannin perillisten kiinteistöjen omistusoikeuksien ja perintö riidat. Joitakin asiakirjoja vuodelta 1626.
Anna Maria Strahlborn (Straelborn), Moskovan Pietari-Paavalin kirkon pastorin Johan Reichmuthi leski
http://www.ra.ee/pitserid/index.php/seal/view?id=9977&_xr=eNpLtDK0qs60MrBOtDKCMIqtDA2tlIpTE3P0gURRcoYSUM jESqkgMT0VxARKGitZ19YCAPrxES0%253D
Lorentz Strahlborn sai 1688 Otto Vellingsin perillisiltä Jaaman läänistä Opollinin pitäjästä Jahmo nimisen tilan ja kylän kuudeksi vuodeksi (VA 9758 f. 24-26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966150)) eli hän muuttaa Jaaman lääniin samoihin aikoihin Jürgen Brauerin kanssa.
Korjaus HOVEJA JA VEROTUSTA (http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf) -kirjassa olevaan linkiin
Genealogy data1996-1999. German Ancestors back to the Middle Ages. Ahnen aus Deutschland mit Linien bis ins Mittelalter. http://www.gschneidinger.com/dat49.htm#5
Nyt pitäisi vielä etsiä Lorentz Strahlborn Jaaman henkikirjoista.
Lorenz Straehlborn (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKJM-55V) ja Hedewich Johansdr. Meyer (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKJM-55N) vihkiminen Tukholmassa 28.7.1681 eli olisiko ensimmäinen vaimo Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) kuollut.
Lorentz Stralborn Frau näyttää haudatun 12.2.1680 Tukholmassa.
Narvasta 1713 Lyybekkiin kisällinä tullut ja siellä 1753 kuollut kellonvalaja Lorenz_Strahlborn (http://de.wikipedia.org/wiki/Lorenz_Strahlborn) (vihitty 1714 Susanne Euphrosine Geier) taitaa olla Tukholmassa 8.5.1682 kastettu Lorentz Lorentzsson Strahlborn (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-3Z8) sillä hänen siskonsa Anna Maria näyttää olleen naimisissa kellonvalajan Johann Hinrich Armowitz (http://de.wikipedia.org/wiki/Johann_Hinrich_Armowitz) kanssa.
Yksi mielenkiintoinen sinetti löytyisi Liivinmaan tuomioistuimen päätöksistä:
Kastren, Mäksan ja Pokan kartanojen hallintaa koskevista asiakirjoista: 13.2.1740
Hartmannin perillisten kiinteistöjen omistusoikeuksien ja perintö riidat. Joitakin asiakirjoja vuodelta 1626.
Anna Maria Strahlborn (Straelborn), Moskovan Pietari-Paavalin kirkon pastorin Johan Reichmuthi leski
http://www.ra.ee/pitserid/index.php/seal/view?id=9977&_xr=eNpLtDK0qs60MrBOtDKCMIqtDA2tlIpTE3P0gURRcoYSUM jESqkgMT0VxARKGitZ19YCAPrxES0%253D
Moskovan Pietari-Paavalin kirkon pastorin Johann Reichmuthin (1672-1739) biografia
http://192.124.243.55/cgi-bin/nachlass.pl?x=u&t_show=x&wertreg=PER&wert=reichmuth%2C+johann++-+BIOGRAFIE&reccheck=,1133
eli lyhyesti ylioppilaana Jenassa 1697, Hallessa 11.1.1700. Adam Adamovic Graf zu Weyden hovimestari ja talon saarnaaja Moskovassa 1701, Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkkon koulun opettaja ja lehtori Moskovassa 1702, 2.pastori 1718, 1.pastori 1721.
Hänet löytää myös Erik-Amburger-Datenbank
http://dokumente.ios-regensburg.de/amburger/index.php?id=38531
Yksi mielenkiintoinen sinetti löytyisi Liivinmaan tuomioistuimen päätöksistä:
Kastren, Mäksan ja Pokan kartanojen hallintaa koskevista asiakirjoista: 13.2.1740
Hartmannin perillisten kiinteistöjen omistusoikeuksien ja perintö riidat. Joitakin asiakirjoja vuodelta 1626.
Anna Maria Strahlborn (Straelborn), Moskovan Pietari-Paavalin kirkon pastorin Johan Reichmuthi leski
http://www.ra.ee/pitserid/index.php/seal/view?id=9977&_xr=eNpLtDK0qs60MrBOtDKCMIqtDA2tlIpTE 3P0gURRcoYSUMjESqkgMT0VxARKGitZ19YCAPrxES0%253D (http://www.ra.ee/pitserid/index.php/seal/view?id=9977&_xr=eNpLtDK0qs60MrBOtDKCMIqtDA2tlIpTE3P0gURRcoYSUM jESqkgMT0VxARKGitZ19YCAPrxES0%253D) Liittyneekö millään tavalla tämä kivenhakkaajamestarin Johan Kiöpksen vaimo Maria Hartman kuvioon (Strahlbornin lapsen kummi?)
Lorenz Straehlborn (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKJM-55V) ja Hedewich Johansdr. Meyer (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKJM-55N) vihkiminen Tukholmassa 28.7.1681 eli olisiko ensimmäinen vaimo Anna Sophia Drobena (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKNY-Z36) kuollut.
Hedwich Johansdotter (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKLM-JYJ) Meierin kaste Tukholman saksalaisessa seurakunnassa 5.9.1665.
(https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKLM-JYJ)Hedwich Johansdotter (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKLM-JYJ) Meierin kaste Tukholman saksalaisessa seurakunnassa 5.9.1665.
Koska tässä ollaan vahvasti porvareiden ja kellonvalajien ympärillä, saattoiko Hedewich olla kellonvalaja Johan Meierin tytär. Johan Meierin kerrotaan valaneen yhden Tukholman suurkirkon kelloista vuonna 1677.
Lorentz Strahlborn sai 1688 Otto Vellingsin perillisiltä Jaaman läänistä Opollinin pitäjästä Jahmo nimisen tilan ja kylän kuudeksi vuodeksi (VA 9758 f. 24-26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966150)) eli hän muuttaa Jaaman lääniin samoihin aikoihin Jürgen Brauerin kanssa.
Inkerin ja Käkisalmen läänin maakirja v 1689 kertoo Lorentz Strahlbornin saaneen vuokraoikeuden edesmenneen Wellingkin tiluksiin Opollien pogostassa: linkki maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22492599). En kylläkään saa selkoa, mistä kylästä oli kyse. Toinen Wellingkin tila jäi Mauritz Wellingkille (samalla sivulla).
Siirrän Kimmo Walmarin kertomuksen tänne tuolta pysähtyneeltä sivulta, muutaman vuoden takaa. Hyvin on tieto kulkenut ennenvanhaan, suusta suuhun.
"Hei!
Olen uusi täällä viestiketjussa mutta Brauer-suku kiinnostaa koska olen suoraan alenevassa polvessa isältä pojalle Georg Brauerin jälkeläinen.
Kuten minulle on kerrottu Georg Brauer ja poikansa Mauritz olivat kauppamiehiä ja merenkulkijoita.Heidän kauppareittinsä ylsi aina Kemijokisuulle asti,jossa oli heidän oma laivaranta nykyisen moottoritiesillan kohdalla ja nimeltään Brauerinnokka eli niemi.Väylän varrella on myös Brauerin kari joka nyt veden vähyyden takia lienee aivan näkyvillä.Olhavan edustalla on myös Brauerinsaari joka lienee ollut kari kun ilmeisesti juuri Mauritz Brauer haaksirikkoutui ja pelastautui rantaan ainoana henkiin jääneenä.Tällöin hänelle tuli tutuksi tilat Lahdenperä,Seljänperä ja Piuckula.Mauritzin poika Samuel s.1729 asuikin myöhemmin Olhavassa ja jatkoi sukua siellä.
Haaksirikkoutunut laiva paljastui yli sataviisikymmentä vuotta uppoamisen jälkeen maankohoamisen takia.Iso-isäni isä Johan eli Juho Walmari löysi laivan(n.1890-1900) ja sen tammilankkuja käytettiin erilaisina rakennustarpeina kun olivat hyvin säilyneet?
Mauritz Brauerin kummit olivat niin varakasta väkeä,että hyvin voisi päätellä myös Georg Brauerin (Brandt) olleen hyvin varakas.Siksi hänen ammattiaan on vaikea todeta kun hänellä oli sormensa pelissä monessa asiassa.Kauppias.kirjanpitäjä,merikapteeni,upsee ri jne.Mutta vanhan tarinan mukaan Brauerit olivat nimenomaan kauppiaita ja siksi heidän on täytynyt olla tunnettuja koko itämeren ja perämeren alueella.On kerrottu,etteivät senajan ihmisten nimet olleet arkielämässä aina samoja kuin kirkonkirjoissa tai asiapapereissa.Ammatti tai paikannimi saattoi olla monenkin sukunimenä."
Koska tässä ollaan vahvasti porvareiden ja kellonvalajien ympärillä, saattoiko Hedewich olla kellonvalaja Johan Meierin tytär. Johan Meierin kerrotaan valaneen yhden Tukholman suurkirkon kelloista vuonna 1677.
Hedwich on Köngl. Stuck und Glockengiesser Johan Meierin tytär
[URL]http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K226.pdf (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKLM-JYJ)
Kun taas ensimmäinen vaimo näyttää olleen Köngl. Trompeter Peter Drobenan tytär.
Hannu Toivonen
10.03.15, 18:13
Siirrän Kimmo Walmarin kertomuksen tänne tuolta pysähtyneeltä sivulta, muutaman vuoden takaa. Hyvin on tieto kulkenut ennenvanhaan, suusta suuhun.
"Hei!
Olen uusi täällä viestiketjussa mutta Brauer-suku kiinnostaa koska olen suoraan alenevassa polvessa isältä pojalle Georg Brauerin jälkeläinen.
Kuten minulle on kerrottu Georg Brauer ja poikansa Mauritz olivat kauppamiehiä ja merenkulkijoita.Heidän kauppareittinsä ylsi aina Kemijokisuulle asti,jossa oli heidän oma laivaranta nykyisen moottoritiesillan kohdalla ja nimeltään Brauerinnokka eli niemi.Väylän varrella on myös Brauerin kari joka nyt veden vähyyden takia lienee aivan näkyvillä.Olhavan edustalla on myös Brauerinsaari joka lienee ollut kari kun ilmeisesti juuri Mauritz Brauer haaksirikkoutui ja pelastautui rantaan ainoana henkiin jääneenä.Tällöin hänelle tuli tutuksi tilat Lahdenperä,Seljänperä ja Piuckula.Mauritzin poika Samuel s.1729 asuikin myöhemmin Olhavassa ja jatkoi sukua siellä.
Haaksirikkoutunut laiva paljastui yli sataviisikymmentä vuotta uppoamisen jälkeen maankohoamisen takia.Iso-isäni isä Johan eli Juho Walmari löysi laivan(n.1890-1900) ja sen tammilankkuja käytettiin erilaisina rakennustarpeina kun olivat hyvin säilyneet?
Mauritz Brauerin kummit olivat niin varakasta väkeä,että hyvin voisi päätellä myös Georg Brauerin (Brandt) olleen hyvin varakas.Siksi hänen ammattiaan on vaikea todeta kun hänellä oli sormensa pelissä monessa asiassa.Kauppias.kirjanpitäjä,merikapteeni,upsee ri jne.Mutta vanhan tarinan mukaan Brauerit olivat nimenomaan kauppiaita ja siksi heidän on täytynyt olla tunnettuja koko itämeren ja perämeren alueella.On kerrottu,etteivät senajan ihmisten nimet olleet arkielämässä aina samoja kuin kirkonkirjoissa tai asiapapereissa.Ammatti tai paikannimi saattoi olla monenkin sukunimenä."
Vaatekauppias ja porvarihan Jürgen Brauer oli ja voisi päätellä/arvailla että tosiaan Lorentz Strahlbornin myötavaikutuksella vietti muutaman vuoden Inkerissä Jaaman seudulla.
Sotilas tai merikapteeni Brauer ei ollut missään tapauksessa. Porvarithan pyrkivät ilman muuta hyötymään sodasta, eivät kaupittelemaan henkeään..
Minä olen kuullut sellaisen version Brauerinkarista, että lähistöllä Lahdenperässä asuneet Brauverit antoivat paikalle nimensä. Samuel Brauver perusti Olhavaan 1760-luvulla Lahdenperän uudistalon.
Ei voi olla sattumaa, että vaatetehtailija Jakob Gaveliuksella oli ensin inspectorina 1680-luvulla Balthasar Brauer ja samalla miehellä inspectorina 1700 Jürgen Brauer ?
Kovan työn takana olisi etsiä Jürgen Brauerin porvarinvala Tukholman maistraatin ja raastuvanoikeuden arkistoista. Varsinkin, kun ei aivan tarkkaa vuotta tiedetä. Tuskin netistäkään suoralta kädeltä Tukholman porvariluetteloita löytyy ?
Tuskinpa Brauerit mitään upseereita olivat mutta meriä ne kyllä kulkivat omalla paatilla. Luin joskus ruususeuran jutun missä arvelivat jonkun ruusulajin kulkeutuneen pohjolaan Brauerin Olhavaan haaksirikkoutuneen laivan mukana. En nyt löytänyt sitä linkkiä. (ruususeura)
Löysin kuitenkin Topin aikoinaan meille lähettämän linkin http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=1&sess_id=f27a59e289fb302be6f3a76e824b5e92
jolla voi nimen perusteella hakea tietoa Eestistä. Kokeilin ja näytti toimivan, muistaakseni löydön perusteella eestistä voi tilata lisätiedot.
Kimmo kertoi joskus, että Piukkulan navetan lattia on tehty tammilankuista jota museoviraston ihmiset olivat aikoinaan käyneet ihmettelemässä. Eivät olleet uskaltaneet kertoa mistä lankut ovat peräisin.
Tuo Gavelius yhteys tuntuu kyllä ilmiselvältä.
Janne Asplund
10.03.15, 19:40
Se onko Jürgenin porvarivalan löytäminen helppoa vai vaikeaa, on onnesta kiinni. Tukholman kaupunginarkistossa on vanha, käsinkirjoitettu luettelo Tukholman porvareista. Mikäli Brauer siitä löytyy, löytyy siitä myös porvariksi ottamisen päivämäärä. Sitten pitää etsiä Handelskollegietin pöytäkirjoja ja katsoa ne lyhyet tiedot, mitä hänestä on mahdollisesti kirjoitettu (aina ei jostakin syystä kyllä kaikkia henkilöitä löydy, kenties virhemerkintä luettelossa). Jos onni on hyvä, ilmenee Handelskollegietin pöytäkirjasta hänen syntymäpaikkansa ja hyvässä lykyssä joku sukulaisuussuhde. On tosin muistettava myös se, että tämä luettelo ei pidä sisällään kaikkia Tukhomassa vaikuttaneita porvareita.
Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite- ja henkikirjasta löytyi vielä tosite huhtikuulta 1688 koskien Bengt Peerson Qwillingstedtin vuokraamia tiloja. Teksti tosin on melko selkeää, jään pohtimaan asiakirjan sisältöä jos joku asiantunteva voisi tekstiä tulkata. Linkki asiakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141).
Bodniemi37
11.03.15, 08:33
Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite- ja henkikirjasta löytyi vielä tosite huhtikuulta 1688 koskien Bengt Peerson Qwillingstedtin vuokraamia tiloja. Teksti tosin on melko selkeää, jään pohtimaan asiakirjan sisältöä jos joku asiantunteva voisi tekstiä tulkata. Linkki asiakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141).
Asiakirja on ollut aiemminkin esillä foorumilla, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238900&postcount=267. Qwillingstedtin lesken jälkeen tiloja vuokrasi vuodesta 1688 lähtien esi-isäni Sven Schalin, joka asui myöhemmin perheineen Pyhtään Länsi-Myllykylän Öhmansissa. Asiakirja on hänen vuokraussopimuksensa.
Terveisin,
Hannu Toivonen
11.03.15, 21:36
Narvalainen kellonvalaja Lorenz Strahlborn (kuollut 1753 Lübeck) saksankielisessä wikipediassa
http://de.wikipedia.org/wiki/Lorenz_Strahlborn
jossa myös linkit poika Dieterichin (1715-1749) kelloihin. Tämä Lorenz voisi olla Tukholman Lorentz Lorentzsson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKL3-3Z8) 8.5.1682.
Kun Jürgen Brauer oli 1682 kummina Lorens Strahlbornin lapselle olivat muina kummeina Johann Jäger, Johann Kramer, Mickel Bader, Kristina Wiens, Maria Köpke.
He tuntuvatkin tosiaan muodostavan kellonvalajien ammattikunnan ja olivat läheisissä naimakaupoissa keskenään:
17.1.1671 vihittiin saksalaisessa srk:ssa kauppias Jürgen Wiens ja Kristina Meyer, joka oli stückengiesser Burkhard Meyerin tytär; ja siis kummina mainittu Kristina Wiens
12.5.1681 vihittiin kuninkaallinen kellonvalaja Mickel Bader Maria Meyerin kanssa, joka oli autuaan kellonvalaja Johann Meyerin tytär
28.7.1681 vihittiin kuten aiemmin todettiin kauppias Lorens Strahlborn ja autuaan kellonvalaja Johann Meyerin tytär Hedwig
Todistuksena siitä, ettei Brauer aina välttämättä ole ammattinimike:
28.4.1687 vihittiin saksalaisessa seurakunnassa suutari Hans Schlock ja jungfru Anna Brauer, Lorentz Brauerin, laivanrakennusmestarin tytär
Eri yhteyksissä on sanottu Brantin/Brauerin olleen tekstiilitehtailija Gaveliuksen palveluksessa. Gaveliuksen tehdas oli vuodesta 1690 Södermalmilla alueella jonka nimi oli Barnängen.http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=10&ved=0CFIQFjAJ&url=http%3A%2F%2Fsv.wikipedia.org%2Fwiki%2FBarn%25 C3%25A4ngen&ei=IKwAVYTCG4XuULyxg_gJ&usg=AFQjCNG
Taannoisella Tukholman reissulla kävin Slussenilla sijaitsevassa kaupunginmuseossa, ja löysin kirjan "Barnängen: Ett område för exploatering under 400 år. (Jan-Erik Räf & Carl-Erik Aldor)" on sivulla 30 kuva Stadsplan för Barnängen 1691. Kuvan laatija on ollut silloinen kaupungininsinööri Johan Holm.
Tuossa kuvassa on suurin osa tonteista ilman merkintöjä, mutta Gaveliuksen tontti on merkitty, ja aivan sen naapurissa on tontti, jossa ilmeisesti (tuhottoman pientä tekstiä!) lukee jotain tällaista: "Tränne uthaf Handtwärkare intagit detta gvarter nembl Pressaren Brant och twänne Klädeswäfware".
Eri asia taas on, onko tällä Pressaren Brantilla varsinaisesti mitään tekemistä esi-isämme kanssa, mutta nimi ja yhteys Gaveliukseen ainakin stemmaavat...
Veikko
Kun Jürgen Brauer oli 1682 kummina Lorens Strahlbornin lapselle olivat muina kummeina Johann Jäger, Johann Kramer, Mickel Bader, Kristina Wiens, Maria Köpke.
He tuntuvatkin tosiaan muodostavan kellonvalajien ammattikunnan ja olivat läheisissä naimakaupoissa keskenään:
17.1.1671 vihittiin saksalaisessa srk:ssa kauppias Jürgen Wiens ja Kristina Meyer, joka oli stückengiesser Burkhard Meyerin tytär; ja siis kummina mainittu Kristina Wiens
12.5.1681 vihittiin kuninkaallinen kellonvalaja Mickel Bader Maria Meyerin kanssa, joka oli autuaan kellonvalaja Johann Meyerin tytär
28.7.1681 vihittiin kuten aiemmin todettiin kauppias Lorens Strahlborn ja autuaan kellonvalaja Johann Meyerin tytär Hedwig
Todistuksena siitä, ettei Brauer aina välttämättä ole ammattinimike:
28.4.1687 vihittiin saksalaisessa seurakunnassa suutari Hans Schlock ja jungfru Anna Brauer, Lorentz Brauerin, laivanrakennusmestarin tytär
Tuo laivanrakennusmestari Lorentz Pettersson Brauer kannattaisi tarkistaa, sillä hänellä näyttää olleen ainakin kolme tytärtä eli Annan (28.4.1687 suutari Hans Schlacke) lisäksi ainakin Petranelle (5.10.1690 tiilentekijä Hans Oland) ja Catharina (27.12.1691 puuseppä Christian Hansson), joten tyttäret näyttäisivät olevan Jürgen Brauerin ikäluokkaa.
Aika mielenkiintoista onkin tähän nähden, että Raahessa oli 1698 kummina Lorentz Brauwer Viipurista, vai mitä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1690-1734_ik57/52.htm
Kimmo Kemppainen
Löysin tällaisen viestin vuodelta 2011. En väitä että liittyisi kyseiseen Tukholman Lorenziin, mutta mielenkiintoista kumminkin.
Hannu Toivonen
12.03.15, 19:14
Tuo laivanrakennusmestari Lorentz Pettersson Brauer kannattaisi tarkistaa, sillä hänellä näyttää olleen ainakin kolme tytärtä eli Annan (28.4.1687 suutari Hans Schlacke) lisäksi ainakin Petranelle (5.10.1690 tiilentekijä Hans Oland) ja Catharina (27.12.1691 puuseppä Christian Hansson), joten tyttäret näyttäisivät olevan Jürgen Brauerin ikäluokkaa.
Jotain sukua saattaisi Lorentz Brauer ollakin Jürgenille. Ihmetystä aiheuttaa kuitenkin tiilentekijä Hans Olandin ja Peternella Brauerin vihkiminen 5.10.1690 , Peternellan isäksi mainitaan laivakirvesmies Peter Lorentz Brauer
Kun taas 1687 ja 1691 laivanrakennusmestari Lorentz Peterssohn Brauerin tyttäret vihittiin..
Onkohan siis kyseessä kaksi eri Braueria vai kirjausvirhe saksalaisen seurakunnan papilta ?
Eikä varmasti pidä unohtaa Viipurin Lorens Brauweriakaan. Muuttoliike Tukholman saksalaisilla porvareilla oli tosi vilkasta.
Esimerkiksi kun 14.2.1664 vihittiin saksalaisessa seurakunnassa puusepän kisälli Abraham Brauer ja Engel Osterkams, todettiin Abrahamin olleen kotoisin Hampurista ja Engelin porvarin ja laivurin Lyypekistä Johann Osterkamsin tytär.
Jotain sukua saattaisi Lorentz Brauer ollakin Jürgenille. Ihmetystä aiheuttaa kuitenkin tiilentekijä Hans Olandin ja Peternella Brauerin vihkiminen 5.10.1690 , Peternellan isäksi mainitaan laivakirvesmies Peter Lorentz Brauer
Kun taas 1687 ja 1691 laivanrakennusmestari Lorentz Peterssohn Brauerin tyttäret vihittiin..
Onkohan siis kyseessä kaksi eri Braueria vai kirjausvirhe saksalaisen seurakunnan papilta ?
Eikä varmasti pidä unohtaa Viipurin Lorens Brauweriakaan. Muuttoliike Tukholman saksalaisilla porvareilla oli tosi vilkasta.
Esimerkiksi kun 14.2.1664 vihittiin saksalaisessa seurakunnassa puusepän kisälli Abraham Brauer ja Engel Osterkams, todettiin Abrahamin olleen kotoisin Hampurista ja Engelin porvarin ja laivurin Lyypekistä Johann Osterkamsin tytär.
Seuraavaksi kannattaa varmaan tarkistaa lasten kummit eli saksalaisessa seurakunnassa löytyvät kasteet:
28.4.1687 suutari Hanß/Johann Schlack(e) & Anna Brauer:
- 20.3.1688,
Johann Friederich 5.5.1689,
Johan Jochim 18.5.1690,
Anna Catharina 22.11.1691,
- 18.6.1693,
Maria 9.12.1694,
Johan Lorentz 17.7.1696 (f. 12/7),
Rebecca 14.9.1698,
Christian 27.12.1700,
5.10.1690 tiilentekijä Hanß Olandt/Ålandt & Pettronella Brauer:
Maria 12.7.1691,
Catharina 18.12.1692,
Lorentz 10.7.1694,
Leski Petronella Brauer vihitään 29.6.1712 puolisonaan leski Tomas Kryss (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKX4-CVZ)
27.12.1691 puuseppä Christian Hansson/Hanssen & Catharina Brauer (M:r Christian Hanssonin Frau haudataan 28.7.1710):
Elisabeth 1.1.1693,
Beata Elisabetha 6.4.1694,
Hanss Christoph 14.9.1695,
Lorentz Peter 16.12.1696,
Christian 18.7.1698,
Erich 21.1.1700,
Joachim 12.12.1701,
Johanna Eleonora 14.2.1705 (äitinä Chatarina HanssTochter),
Christian 7.6.1707.
laivapuuseppä Jacob Brauer vihitään 5.8.1709 Fr. Ingrid Jönssdochter
eli kyseessä on luultavasti Abraham Brauerin 25.3.1675 kastettu Jacob.
Katsoin nämä Tukholman kaupunginarkiston sivulla olevista hakemistoista
http://www2.ssa.stockholm.se/Kyrkolangder/kyrkolangd.aspx
mutta sieltä puuttuvat Katarinan seurakunnan tiedot ennen isovihaa.
Porvareita kannattaa etsiä myös konkurssihakemistosta 1687-1849
http://www.stadsarkivet.stockholm.se/hitta-i-arkiven-och-bestall/anvand-arkiven/sok-och-las/i-arkiven/konkursarenden-i-Stockholm/
Renata Brauer tuli siskonsa Reginan luokse Ouluun 14.10.1740 Tukholman suom. kirkkoherran Henrik Prochaeus U618 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U618) († 1746) allekirjoittamalla muuttokirjalla Oulun rippikirja 1731-1741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620), joten hänenkin tietoaan kannattaisi etsiä Tukholmasta.
Hannu Toivonen
13.03.15, 19:22
Seuraavaksi kannattaa varmaan tarkistaa lasten kummit eli saksalaisessa seurakunnassa löytyvät kasteet:
28.4.1687 suutari Hanß/Johann Schlack(e) & Anna Brauer:
- 20.3.1688,
Johann Friederich 5.5.1689,
Johan Jochim 18.5.1690,
Anna Catharina 22.11.1691,
- 18.6.1693,
Maria 9.12.1694,
Johan Lorentz 17.7.1696 (f. 12/7),
Rebecca 14.9.1698,
Christian 27.12.1700,
5.10.1690 tiilentekijä Hanß Olandt/Ålandt & Pettronella Brauer:
Maria 12.7.1691,
Catharina 18.12.1692,
Lorentz 10.7.1694,
Leski Petronella Brauer vihitään 29.6.1712 puolisonaan leski Tomas Kryss (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/FKX4-CVZ)
27.12.1691 puuseppä Christian Hansson/Hanssen & Catharina Brauer (M:r Christian Hanssonin Frau haudataan 28.7.1710):
Elisabeth 1.1.1693,
Beata Elisabetha 6.4.1694,
Hanss Christoph 14.9.1695,
Lorentz Peter 16.12.1696,
Christian 18.7.1698,
Erich 21.1.1700,
Joachim 12.12.1701,
Johanna Eleonora 14.2.1705 (äitinä Chatarina HanssTochter),
Christian 7.6.1707.
laivapuuseppä Jacob Brauer vihitään 5.8.1709 Fr. Ingrid Jönssdochter
eli kyseessä on luultavasti Abraham Brauerin 25.3.1675 kastettu Jacob.
Katsoin nämä Tukholman kaupunginarkiston sivulla olevista hakemistoista
http://www2.ssa.stockholm.se/Kyrkolangder/kyrkolangd.aspx
mutta sieltä puuttuvat Katarinan seurakunnan tiedot ennen isovihaa.
Porvareita kannattaa etsiä myös konkurssihakemistosta 1687-1849
http://www.stadsarkivet.stockholm.se/hitta-i-arkiven-och-bestall/anvand-arkiven/sok-och-las/i-arkiven/konkursarenden-i-Stockholm/
Renata Brauer tuli siskonsa Reginan luokse Ouluun 14.10.1740 Tukholman suom. kirkkoherran Henrik Prochaeus U618 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U618) († 1746) allekirjoittamalla muuttokirjalla Oulun rippikirja 1731-1741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620), joten hänenkin tietoaan kannattaisi etsiä Tukholmasta.
Nyt on taas palattava maan pinnalle:
Nimittäin Hans Schlackin ja Anna Brauerin kummeina v. 88: Elisabeth Brauer, Catharina Schlack
89: Catharina Brauer, Joachim Schlack
90: Catharina Brauer
91: Petronella Olandt
93: Hans Olandt
Hans Olandtilla ja Petronella Brauerilla
92: Hans Schlack
94: Christian Hansson, Catharina Brauer
Christian Hanssonilla ja Catharina Brauerilla
93: Hans Schlack
94: Lorentz Petersson Brauer; Hans Ohlandt
95: Catharina Brauer
00: Petronella Olandt
Lorentz Petersson Brauerin perhe oli selkeästi toistensa kummeina, mutta Jürgen Brauer ei liittyne tähän perheeseen...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/15.htm
Ja sitten hiukan on alkanut epäilyttää Regina Brauerin perheessä oleva sisko "Renata".
Kuten ylläolevasta linkistä voidaan lukea, on joko Johan Arvolanderin tai Anders Biörkholmin sisar Beata palannut Tukholmasta 1740 Prochaeuksen todistuksella..
Kyllähän tuo on selvästi Beata.
Kukahan mahtoi olla perheen kolmas lapsi? Äiti mainitaan kolmen lapsensa kanssa pakolaisluettelossa.
Jouni Kaleva
13.03.15, 20:50
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/15.htm
Ja sitten hiukan on alkanut epäilyttää Regina Brauerin perheessä oleva sisko "Renata".
Kuten ylläolevasta linkistä voidaan lukea, on joko Johan Arvolanderin tai Anders Biörkholmin sisar Beata palannut Tukholmasta 1740 Prochaeuksen todistuksella..
Terävä huomio. Tuossa on Beata eikä Regina. Hän ei voine olla Arvolanderin sisar, sillä tämä oli kuollut jo 1732 ja Beata tullut 1739-40, ei olisi enää kirjattu vainajan sisareksi. Mielestäni tämä kirjaustapa ei silti poissulje sitä, että olisi Reginan sisar. Muuten, Beatan eka rippimerkintä 24.5.1739, vaikka sitten kerrotaan tulleen Prochaeuksen todistuksella 14.10.1740. Siis saattoi olla 1739 Oulussa, sitten Tukholmassa, josta taas takaisin 1740.
Kyllähän tuo on selvästi Beata.
Kukahan mahtoi olla perheen kolmas lapsi? Äiti mainitaan kolmen lapsensa kanssa pakolaisluettelossa.
Vertaamalla rippikirjan ensimmäisellä sivulla oleviin Brita ja Beata nimiin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587602
niin nimi näyttäisi olevan Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620
i:n piste peittyy Reginan g:n sakaran alle.
Eli kyseessä olisi Brita Björkholm, joka löytyy myös seuraavasta rippikirjasta sivulta 280
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589723
Renata tuli vanhasta Leevi Alakopsan kysymyksestä Genos 68(1997), s. 134 Brauer vai Brant?
http://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_134.htm
Hannu Toivonen
14.03.15, 18:42
Vertaamalla rippikirjan ensimmäisellä sivulla oleviin Brita ja Beata nimiin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587602
niin nimi näyttäisi olevan Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620
i:n piste peittyy Reginan g:n sakaran alle.
Saattaa kyllä olla Britakin ... Onkohan Anders Biörkholmilla minkä nimisiä siskoja ? Eikös Biörkholm-suku ollutkin Hailuodosta ?
Jouni Kaleva
14.03.15, 19:02
Vertaamalla rippikirjan ensimmäisellä sivulla oleviin Brita ja Beata nimiin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587602
niin nimi näyttäisi olevan Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620
i:n piste peittyy Reginan g:n sakaran alle.
Eli kyseessä olisi Brita Björkholm, joka löytyy myös seuraavasta rippikirjasta sivulta 280
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589723
Renata tuli vanhasta Leevi Alakopsan kysymyksestä Genos 68(1997), s. 134 Brauer vai Brant?
http://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_134.htm
Minusta tämä on edelleen Beata. Kolmas kirjain on "a", en näe siinä iitä. Ja ajatellut iin pisteen vertaisia täpliä on sivulla useita ihan muuten vain.
Minusta tämä on edelleen Beata. Kolmas kirjain on "a", en näe siinä iitä. Ja ajatellut iin pisteen vertaisia täpliä on sivulla useita ihan muuten vain.
Itse vertasin toista kirjainta eli se näyttää enemmän r kuin e kirjaimelta. Mutta siitä huolimatta etunimi näyttää samalta kuin seuraavan rippikirjan Björkholmin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589723
joten luulen kyseessä olevan Anders Björkholmin siskon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620
nyt siis pitäisi löytää Jürgen Brauerin kolmas lapsi eli tiedossa ovat Mauritz ja Regina, jotka tulivat isovihan jälkeen äitinsä kanssa Iin pappilaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390297
Hannu Toivonen
14.03.15, 19:28
Minusta tämä on edelleen Beata. Kolmas kirjain on "a", en näe siinä iitä. Ja ajatellut iin pisteen vertaisia täpliä on sivulla useita ihan muuten vain.
Sivulla 280 oleva henkilö on kyllä selkeästi Beata Biörkholm.
Pointti on se, että hän ei liity Brauer-sukuun, eikä ole olemassa Renata Braueria. Pakolaisluetteloissa mainitaan kyllä Katarina Elisabet Qvillingstedtilla olevan kolme lasta, mutta yksi lapsistahan on voinut kuolla Ruotsissa tai avioitua siellä..
Tukholman Jaakobin ja Johanneksen seurakunnassa kastettiin 12.7.1663 Martin Brauerin lapsi Casper. Martin Brauer oli kastetiedon mukaan rykmentin majoitusmestari, mikä vastaa suunnilleen kapteenia sotilasarvona.
Qwartermästare Mårtten Brufwer vihittiin Jaakobin ja Johanneksen seurakunnassa 13.7.1662 jungfru Helena Caspersdotterin kanssa
Itse vertasin toista kirjainta eli se näyttää enemmän r kuin e kirjaimelta. Mutta siitä huolimatta etunimi näyttää samalta kuin seuraavan rippikirjan Björkholmin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589723
joten luulen kyseessä olevan Anders Björkholmin siskon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587620
nyt siis pitäisi löytää Jürgen Brauerin kolmas lapsi eli tiedossa ovat Mauritz ja Regina, jotka tulivat isovihan jälkeen äitinsä kanssa Iin pappilaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390297
Laitetaan vielä linkit Iin henkikirjaan 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791970), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922389), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314643), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303700), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920058) ja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900873), joista käy esille, että Mauriz ja Regina mainitaan Iissä vuodesta 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314643), jolloin heidän äitinsä Catarina Elisabeta ilmoitetaan kuolleeksi.
Viimeinen maininta kolmannesta lapsesta on vuodelta 1716
Johanna Aminoff-Winberg: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden.
Flyktingkommissionen 1712 #423 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting34.htm), 1713 #806 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting35.htm), 1714 #1876 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting36.htm), 1715 #3042 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm), 1716 #4274 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting38.htm)
Hannu Toivonen
15.03.15, 17:08
Laitetaan vielä linkit Iin henkikirjaan 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791970), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922389), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314643), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303700), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920058) ja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900873), joista käy esille, että Mauriz ja Regina mainitaan Iissä vuodesta 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314643), jolloin heidän äitinsä Catarina Elisabeta ilmoitetaan kuolleeksi.
Viimeinen maininta kolmannesta lapsesta on vuodelta 1716
Johanna Aminoff-Winberg: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden.
Flyktingkommissionen 1712 #423 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting34.htm), 1713 #806 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting35.htm), 1714 #1876 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting36.htm), 1715 #3042 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm), 1716 #4274 (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting38.htm)
Selvästi haettiin turvaa Iin pappilasta Johan Steenstrandin luota, jonne Catharina Elisabet Qvillingstedt saapui syksyllä 1722 jostakin ja lapset tammikuussa 1726. Kiinnitti huomiota lasten kanssa yhtaikaa saapunut Erik Koofall ja vaimonsa Brita Bertilintytär..
Mutta jo paljon aiemmin oli saapunut Suomeen Mauritz Brauer, joka oli Mouritz Brouverin nimellä kummina 1717 Iissä majailevan oululaisen porvari Johan Bäckin ja Liisa Bertilintytär Ohukaisen pojalle Casperille... Mauritz oli tällöin 17-vuotias. Kummina oli myös Catharina Steenstrand, Mauritzin serkku...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/12.htm
Herättää mielenkiinnon asia, että onkohan tuota Bäck sukua vielä tutkittu? Läheinen yhteys täytynee Brauer sukuun olla kun Maurits kävi jo viisi vuotta aiemmin, kuin äitinsä saapui suomeen, kummina Raahessa. Katselin Timo Taruksen tekemiä tutkielmia taaksepäin, (nehän ovat tallessa sukusivustollamme). Löysin myös sieltä aiheeseen liittyvän selvityksen.
Kertausta:
"Pakolaisluettelossa mainitaan Inkerissä vaikuttaneen arrendaattorin Bengt Persson Qvillingstedtin tyttären Catharina Elisabet Qvillingstedtin olleen hopmanni Georg Brandtin leski.
Pariskunnan poika oli Tukholmassa 1700 syntynyt Moritz Brauer, jonka syntymätodistuksesta nähdään, että isänsä Georg Brauer oli Jacob Gaveliuksen (nob. Lagerstedt) vaatetehtaan inspektori.
Georg Brandt-Brauerin leski Catharina päätyi Suomeen Ii:n pappilaan, missä asui sisarensa Maria perheineen. Marian puoliso kirkkoherra Johan Steenstrandt, jonka 2. puoliso Maria Forbus.
Maria Forbuksen 1. puoliso Gabriel Erici Cajanus, jonka äidin Margareta Fortelian pikkuserkut Carl ja Sven Brennerus.
Georgen ja Katarinan lapset Moritz Brauer ja Regina Arvolander vaikuttivat Oulussa ja olivat tekemisissä lastensa kummeista päätellen Oulun vaikutusvaltaisimpien ruotsinkielistä sivistyneistöä edustaneiden porvareiden kanssa.
Kummien joukossa tavataan sellaisia nimiä kuin Stridbeck, Vaicko, Niska ja Nylander.
Nylanderin myöhemmistä polvista mainittakoon porvari Johan Nylander, jolla oli hyvät suhteet itse Ruotsin kuninkaan kanssa, tästä merkkinä sekin, että Nylander sai kuninkaalta arvonimen Hovråd eli Hovineuvos, jota ei tittelinä 1700-luvun lopulla enää virallisesti ollut käytössä.
Nylander perusti Olhavaan lasitehtaan, jonka yhteydessä saha ja laivanrakennustelakka.
Lasitehtaan perustamistoimissa oli mukana Johan Lahdenperä, joka oli Oulun 1. kauppapuutarhan perustaja 1800-luvun alussa. Sukunimi Lahdenperä oli Brauer kunnes 1700-luvun lopulla suomalaistettiin."
****
TT.
Jouni Kaleva
15.03.15, 21:21
Selvästi haettiin turvaa Iin pappilasta Johan Steenstrandin luota, jonne Catharina Elisabet Qvillingstedt saapui syksyllä 1722 jostakin ja lapset tammikuussa 1726. Kiinnitti huomiota lasten kanssa yhtaikaa saapunut Erik Koofall ja vaimonsa Brita Bertilintytär..
Mutta jo paljon aiemmin oli saapunut Suomeen Mauritz Brauer, joka oli Mouritz Brouverin nimellä kummina 1717 Iissä majailevan oululaisen porvari Johan Bäckin ja Liisa Bertilintytär Ohukaisen pojalle Casperille... Mauritz oli tällöin 17-vuotias. Kummina oli myös Catharina Steenstrand, Mauritzin serkku...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/12.htm
Selvästi siis jo 1717 on Mauritz oleskellut Iin pappilassa, tätinsä luona.
Tuo Bäckin suku on hyvin tunnettu. Sehän on umpi-iiläinen Päkkilä-suku, vaikka tässä noin onkin kirjattu, että oululainen porvari, niin Johan Bäck oli Iissä syntynyt ja sittemmin Iissä elämäntyönsä mm. nimismiehenä tehnyt. Sitä en näe, että Johan Bäckin esipolvissa voisi olla mitään sukuyhteyksiä Braueriin tai Steenstrandiin.
Inkerinmaalla vaikutti Bengt Qwillingstedt ainakin vuodesta 1677, jolloin hän ilmestyy Caibalaan. Tuolta ajalta 1677 - 80 on useita tositteita olemassa. Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite ja Inkerin henkikirjassa 1678 mainitaan Kaprion läänin Caibalassa (mikä tila? (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344610)) Mons. Bengdt Quillingstedt[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Tässä Bengtin allekirjoituksella varustettu tiedonanto vuodelta 1677[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) ja toinen kirjaus Caibalasta 8.9.1677 [3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3), missä vuonna 1675 toimi tilanvuokraajana Baron Erich ja hänen arrendaattorinsa Peer, jonka nimestä ei saa selvää. Samoihin aikoihin toimi Thomas Strahlborn aatelisen Gregori Apollofin Staraboran tiluksilla, jotka olivat jo 1631 kuuluneet isälleen Wassilille. Gregori kuoli naimattomana. Caibala merkittiin Erich Krusen perintönä, jota hallinnoi wällborne Peer??
Caporien läänin vuokraajana ilmoitetaan vuonna 1678 olevan Bengdt Qwillingstedt[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja samassa listassa hän on Mons. Bengdt Qwillinstedt Caibalassa. Tältä ajalta on useita tositteita koskien Qwillinstedtiä, häntä tituleerataan mm monsieur, inspector ja amtmann -nimikkeillä. Oletettavasti hän saattoi olla valtion virkamies tai hyvästä suvusta, sillä samanlaisia kirjauksia, samanlaisilla titteleillä on tehty myös aatelisista vuokraajista. Bengdt Qwillingstedtin allekirjoittama tosite 6.8.1678. Monsieur etuliitettä käytettiin mm. Salomon Schubbesta, joka mainittiin Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirjassa ja Inkerin hk :ssa 1678 Padogan vuokraajana sekä monsieur että arrendator -titteleillä kuten Bengdt Qwillingstedtkin. Schubbe oli naimisissa aateloidun Åkerfelt suvun jälkeläisen Anna Marian kanssa. Caibalassa on allekirjoitettu amtman Zwillingstedtin osalta tositeasiakirja 20.5.1679 ja allekirjoittajana oli Christiernus Petri Tholerus[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Seuraavan tositteen on allekirjoittanut Narvassa 14.3.1680 Jacob Portius[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Portius oli tukholmalainen kauppias, liekö ollut skotlantilainen alkujaan[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Caibalassa oli samoihin Gustaf Adam Banerin läänityksiä ja monsieur Bendt Qwillingstedt liittyi tositteen mukaan Banerin läänityksiin Caibalassa. Tuo tosite on kirjattu 30.12.1678[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Daniel Tilasin tosite, joka on päivätty Ivangorodissa 7.7.1679[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6), mainitsee jälleen monsieur Bengdt Qwillinstedtin ja seuraavalla sivulla on tosite uudelleen (onko sama). Christian Tholeruksen antama tosite Ostrobothnialaisen tarkastajan Bengt Qwillinstedtin suorituksista Caibalassa on kirjattu Christian Tholeruksen toimesta Cattilassa 31.2.1678[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7). Qwillingstedt mainitaan edelleen Caibalan omistuksissa 19.8.1678[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8), 30.3.1679[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) ja 7.7.1679[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) ja 12.10.1679[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11) Tholeruksen pappilassa allekirjoitettu tosite, jossa Qwillingstedt mainitaan amtpmannina.
Osassa ilmoituksia mainitaan Qwillingstedtille etuliitteitä, joista en saanut selvää ja toivonkin, että tässä viisaammat tulkkaisivat näitä tekstejä, josko sieltä pientäkään oljenkortta löytyisi.
___________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344610
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin mk 1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344962
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin mk 1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344965
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) The University of St. Andrews http://www.st-andrews.ac.uk/history/ssne/item.php?id=791&id2=791
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin mk 1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344970
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin mk 1678 kuva 401 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344973
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin mk 1678 kuva 407 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344980
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin mk 1678 kuva 406 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344979
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin mk 1678 kuva 403 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344976
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja s 402 ja Inkerin mk 1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344975
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja s 410 ja Inkerin mk 1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344983
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä, Inkerin mk 1678 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344611
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1677 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917905
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1677 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917931
Bodniemi37
16.03.15, 08:29
Inkerin ja Käkisalmen läänin tosite ja Inkerin henkikirjassa 1678 mainitaan Kaprion läänin Caibalassa (mikä tila? (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344610)) Mons. Bengdt Quillingstedt[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Tässä Bengtin allekirjoituksella varustettu tiedonanto vuodelta 1677[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) ja toinen kirjaus Caibalasta 8.9.1677 [3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3), missä vuonna 1675 toimi tilanvuokraajana Baron Erich ja hänen arrendaattorinsa Peer, jonka nimestä ei saa selvää. Samoihin aikoihin toimi Thomas Strahlborn aatelisen Gregori Apollofin Staraboran tiluksilla, jotka olivat jo 1631 kuuluneet isälleen Wassilille. Gregori kuoli naimattomana. Caibala merkittiin Erich Krusen perintönä, jota hallinnoi wällborne Peer??
Caibalan tila oli Sista Palkina. Baron Erich oli sukunimeltään Kruuse ja vuokraajan, jonka sukunimi oli Stiernekrantz (oikeammin Stierncrantz, http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stierncrantz_nr_854), titteli oli tuolloin kamreeri, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13188217.
Christian Tholeruksen antama tosite Ostrobothnialaisen tarkastajan Bengt Qwillinstedtin suorituksista Caibalassa on kirjattu Christian Tholeruksen toimesta Cattilassa 31.2.1678[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7).
Ostrobothnialainen = Ehreboren (ehreborne/SAOB), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344980
Terveisin,
Erinomaisen suuret kiitokset näistä selvennyksistä. Mitä "ehreborn" tarkoittaa?
Hihasta ravistettu arvaus: Jalosyntyinen.
Hannu Toivonen
16.03.15, 17:43
Erinomaisen suuret kiitokset näistä selvennyksistä. Mitä "ehreborn" tarkoittaa?
Ehreboren tai äreboren on kunnianarvoinen. Tarkoittaa siis säätyläisyyttä, mutta Qvillingstedt ei ollut aatelinen. Aatelisethan olivat "wäladlad" tai wälbohren"
Caibalan tila oli Sista Palkina. Baron Erich oli sukunimeltään Kruuse ja vuokraajan, jonka sukunimi oli Stiernekrantz (oikeammin Stierncrantz, http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stierncrantz_nr_854), titteli oli tuolloin kamreeri, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13188217.
Ostrobothnialainen = Ehreboren (ehreborne/SAOB), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344980
Terveisin,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siesta-Palkkina
Bodniemi37
16.03.15, 18:02
Erinomaisen suuret kiitokset näistä selvennyksistä. Mitä "ehreborn" tarkoittaa?
Googlaamalla löytyi mm. tällaisia esimerkkejä, https://www.google.fi/search?tbm=bks&hl=en&q=ehreborne
SAOB/hakusanana ehreborne:
"p. adj. † <DEF> högt aktad; ss. hövlighetsepitet. Ehreborne (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/fritext.cgi?kontext=100&balans=0.5&persida=25&string=ehreborne&start=0&showline=0&oldvisningstyp=konk&visningstyp=storbild&soktyp=word&sortering=textordning) och högwählachtadh H:r Cammerer. VDAkt. 1689 nrH2283 HÖG.adj (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=H%C3%96G.adj&formtype=enkel&normalisering=sokid)
rodz lidemotter. BtFinlH 3: 217 1547 <SPR> Edle, Ehreborne (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/fritext.cgi?kontext=100&balans=0.5&persida=25&string=ehreborne&start=0&showline=1&oldvisningstyp=konk&visningstyp=storbild&soktyp=word&sortering=textordning) och höglärde gode herrar Collegii Antiquitatis iL418 LEDAMOT (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=LEDAMOT&formtype=enkel&normalisering=sokid)"Terveisin,
Bodniemi37
16.03.15, 18:14
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siesta-Palkkina
Vrt. venäjänkielinen wikipedia, https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B8%D1%81%D1%82%D0%BE-%D0%9F%D0%B0%D0%BB%D0%BA%D0%B8%D0%BD%D0%BE
Terveisin,
Hannu Toivonen
16.03.15, 18:17
Selvästi siis jo 1717 on Mauritz oleskellut Iin pappilassa, tätinsä luona.
Tuo Bäckin suku on hyvin tunnettu. Sehän on umpi-iiläinen Päkkilä-suku, vaikka tässä noin onkin kirjattu, että oululainen porvari, niin Johan Bäck oli Iissä syntynyt ja sittemmin Iissä elämäntyönsä mm. nimismiehenä tehnyt. Sitä en näe, että Johan Bäckin esipolvissa voisi olla mitään sukuyhteyksiä Braueriin tai Steenstrandiin.
Ei varmaankaan sukuyhteyttä ole , koska Steenstrandin suku oli Torniosta ja Brauerin ties mistä, mutta olisivatkohan Mauritz ja Catharina vain olleet Oulusta tulleiden pakolaisten mukana ja ajautuneet kummeiksi.
Johan Bäck oli porvari Oulussa, vaikka syntynyt Iissä ja sittemmin Iin nimismies ja muutkin kummit olivat oululaisia pakolaisia...
Suur-Iin historia 1700-1870 sivulla 35 mainitaan kauppiaiden Gabriel Tuderuksen ja Johan Bäckin hankkineen viljaa Savosta 1719 nälkää näkevien iiläisten tarpeisiin. Bäck mainitaan porvarina lukuisia kertoja samassa opuksessa.
Ehreboren tai äreboren on kunnianarvoinen. Tarkoittaa siis säätyläisyyttä, mutta Qvillingstedt ei ollut aatelinen. Aatelisethan olivat "wäladlad" tai wälbohren"
Jotenkin minulla on muistikuva, että taannoin täällä keskusteltiin Välbe etuliitteestä Bengt Qvillingstedtin yhteydessä ja joku dokumenttikin (kuva) oli esitetty. Jäiköhän niille romahtaneille sivuille?
Aivan tuolla alussa Timo oli kysellyt Georg Brandtin kuolintietoja Tukholmasta ja jotain tulostakin oli tullut, pitäisikö sama kysely tehdä Brauerista, jospa se kuolinkellojen soittoaika sieltä löytyisi. Tukholma oli kumminkin tärkeä asuinalue Brauereille.
Se mistä ovat Tukholmaan saapuneet, niin hieman mietityttää mistä sukuselvitykseen on saatu synytmätietoihin Lybek ja 1658?
Löytyihän se Outikan kommentti ja linkki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731907
Selvästi haettiin turvaa Iin pappilasta Johan Steenstrandin luota, jonne Catharina Elisabet Qvillingstedt saapui syksyllä 1722 jostakin ja lapset tammikuussa 1726. Kiinnitti huomiota lasten kanssa yhtaikaa saapunut Erik Koofall ja vaimonsa Brita Bertilintytär..
Mutta jo paljon aiemmin oli saapunut Suomeen Mauritz Brauer, joka oli Mouritz Brouverin nimellä kummina 1717 Iissä majailevan oululaisen porvari Johan Bäckin ja Liisa Bertilintytär Ohukaisen pojalle Casperille... Mauritz oli tällöin 17-vuotias. Kummina oli myös Catharina Steenstrand, Mauritzin serkku...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/12.htm
Sukusivustollemme tulleen kommentin mukaan Erik Koofal saattaisi löytyä täältä.http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.jurvansuu.net%2Fkofahl_jo ran_1630.htm&h=uAQH1YpOU
"Erik Koofal taitaa olla Afsk. sold Eric Cofall ;"
Sukusivustollemme tulleen kommentin mukaan Erik Koofal saattaisi löytyä täältä.http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.jurvansuu.net%2Fkofahl_jo ran_1630.htm&h=uAQH1YpOU
"Erik Koofal taitaa olla Afsk. sold Eric Cofall ;"
Kemin komppanian ruotusotilaan Erik Jöraninpoika Kofahlin myöh. Granbergin (k. 31.10.1776 Pudasjärvi, ikä 74 v) elämän vaiheet on kyllä tiedossa
http://www.jurvansuu.net/erich_kofahl1702.htm
hänen isänsä oli isovihan aikana Kajaanin komppanian sotamies ja myöh. Sotkamon kyytirättäri Jöran Henrikinpoika Kohfahl (k. 5.8.1768 Sotkamo, ikä 79 v)
http://www.jurvansuu.net/kofahl_joran_1630.htm
isänisä oli korpraali ja myöh. Sotkamon pitäjänkirjuri Henrik Jöraninpoika Kohfahl ja isänisänisä oli Kajaanin linnan vahtimestari ja linnakapteeni Jöran Jöraninpoika Kofahl von Wittenberg.
Laitetaan Gamman keskustelusta vanha viestini vuodelta 2008
Koska näyttää olevan epäselvyyttä Kofahl suvusta, niin tässä Kofahlin-suvun alkupäätä täydennettäväksi:
Taulu 1.
Jöran Jöranss. Kofahl von Wittenberg s. n. 1630 ?Saksa, Wittenberg; k. n. 1695 Kajaani. Kersantti 1653-55, linnaluutantti 1655-75, linnakapteeni 1675-80 ja Kajaanin linnan vahtimestari 1681-94, jolloin käytti arvonimeä kapteeni.
Puoliso: Anna Henriksdr. s. n. 1630; k. eli 1696 Kajaani. Mainitaan leskenä 1696.
Lapsia:
Anna s. n. 1650 Kajaani; k. n. 1695 Kajaani.
Henrik s. n. 1650 Kajaani; eli 1696 Sotkamo. Katso taulu 2.
-Puoliso: Beatha Johansdr. Gamman s. n. 1655 Kajaani; eli 1731 Sotkamo.
Felicia s. n. 1660 Kajaani; eli 1707 Riika.
Gabriel s. n. 1665 Kajaani; eli 1692 Oulu.
Taulu 2.
Henrik Jöranss. Kofahl s. n. 1650 Kajaani; k. eli 1695 Sotkamo. Mainitaan Kajaanissa 1672. Korpraali 1680-81. Sotkamon pitäjänkirjuri 1680-95.
P: n. 1670 Beatha Johansdr. Gamman s. n. 1650 Kajaani; k. eli 1731 Sotkamo, Yläsotkamo.
Lapsia:
Anna s. n. 1670 Kajaani; haud. leskenä 24.6.1740 Sotkamo.
-Puoliso: Jöran Kakkinen s. k. (olisiko jollakin tietoa hänestä?)
Jöran s. ? 1689 Sotkamo; k. 5.8.1768 Sotkamo. Katso taulu 3.
-Puoliso: Valborg Svensdr. Korhonen s. ? 1686 Sotkamo; k. 8.2.1755 Sotkamo.
?Johan s. k. eli 1712 Kemi. Sotilas. (Vai onko Gabrielin poika?)
Taulu 3.
Jöran Henrikss. Kofall s. ? 1689 Sotkamo; k. 5.8.1768 Sotkamo, Yläsotkamo. Sotkamon kyytirättäri 1728 ja myöhemmin maatalouden työnjohtaja. Asui Korven torpassa.
Puoliso: Valborg Svensdr. Korhonen s. ? 1686 Sotkamo; k. 8.2.1755 Sotkamo, Yläsotkamo.
Lapset:
Beatha s. ? 1700 Sotkamo; haud. 17.9.1742 Sotkamo. (Onko oikea syntymä vuosi?)
-Puoliso: Antti Paulinp. Huovinen s. 1699; haud. 1.4.1739 Sotkamo.
Erik s. 1707 Sotkamo; k. 31.10.1776 Pudasjärvi.
-1.Puoliso: 17.9.1727 Ii Britha Pertuntr. Törmälä s. n. 1705 Hailuoto; k. n. 1728. (Onko jollakin tietoa hänestä?)
-2.Puoliso: 27.4.1729 Ii Britha Matintr. Pernu s. 9.1.1707 Ii; k. 19.5.1790 Pudasjärvi.
Valpuri s. n. 1710 Sotkamo; eli 1736 Ii.
-Puoliso: 22.4.1733 Oulu Tuomas Mikonp. Hurskainen s. n. 1710 Paltamo; eli 1736 Ii. (Mihin perhe meni Iistä?)
Jöran s. 1714; k. 15.10.1794 Muhos.
-Puoliso: 25.3.1739 Muhos Margareta Eskelintr. Pellikainen/Eskelinen s. 1717 Muhos; k. 22.5.1791 Muhos.
Karin s. 1722 Sotkamo; k. 25.4.1791 Sotkamo.
-Puoliso: 1744 Sotkamo Lauri Laurinp. Tervo s. 1719; k. 5.7.1769 Sotkamo.
Henrik s. 1723 Sotkamo; k. 23.1.1795 Sotkamo.
-Puoliso: Malin Juhontr. Piipponen s. 1725 Sotkamo; k. 3.2.1792 Sotkamo.
Qwillinstedtiin vielä takaisin: mitähän tässä Inkerin henkikirjassa vuonna 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344965) on kirjattu Bengt Qwillinstedtin titteliksi.
Hannu Toivonen
17.03.15, 19:42
Qwillinstedtiin vielä takaisin: mitähän tässä Inkerin henkikirjassa vuonna 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12344965) on kirjattu Bengt Qwillinstedtin titteliksi.
Olisikohan Dannnoch eli "sitten vielä" Bengt Perssonin nimen edessä...
Hannu Toivonen
18.03.15, 17:54
Selvästi siis jo 1717 on Mauritz oleskellut Iin pappilassa, tätinsä luona.
Tuo Bäckin suku on hyvin tunnettu. Sehän on umpi-iiläinen Päkkilä-suku, vaikka tässä noin onkin kirjattu, että oululainen porvari, niin Johan Bäck oli Iissä syntynyt ja sittemmin Iissä elämäntyönsä mm. nimismiehenä tehnyt. Sitä en näe, että Johan Bäckin esipolvissa voisi olla mitään sukuyhteyksiä Braueriin tai Steenstrandiin.
Johan Bäck oli vielä Iissä nimismiehenä ollessaankin kummina Johan Arvolanderilla ja Regina Brauverilla 10.1.1732 Oulussa !
Mutta kukapa olikaan Johan Arvolanderilla ja Regina Brauverilla piikana 1729 alkaen, samana vuonna kun Arvolander ja Regina vihittiin ? Vaikuttaisi äkkiseltään olevan Karin Antintytär Brouwer ?? Vaikkakin hiukan väärin kirjoitettuna... Ja alapuolellaan latinankielinen teksti ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1723-1730_tksrk_ik128/82.htm
Kimmo Kemppainen
18.03.15, 18:10
Näyttäisi olevan Carin Ander[s]dotter Boman, cum admonitione.
Kimmo Kemppainen
J
Mutta kukapa olikaan Johan Arvolanderilla ja Regina Brauverilla piikana 1729 alkaen, samana vuonna kun Arvolander ja Regina vihittiin ? Vaikuttaisi äkkiseltään olevan Karin Antintytär Brouwer ?? Vaikkakin hiukan väärin kirjoitettuna... Ja alapuolellaan latinankielinen teksti ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1723-1730_tksrk_ik128/82.htm
Hannu Toivonen
18.03.15, 18:28
Näyttäisi olevan Carin Ander[s]dotter Boman, cum admonitione.
Kimmo Kemppainen
Saattaapa ollakin Catharina Boman ! Sitä alkaa jo näkemään Brauereita joka nimessä..
Kersantin leski Catharina Boman oli kaikissa samoissa pakolaisluetteloissa kuin Catharina Elisabet Qvillingstedt, mikäli olisi sama henkilö tai edes samaa sukua kuin piika Catharina Andersdotter Boman ?
Toistetaan levyrikon vuoksi näköjään hukkunut kysymys eli kuka on Oulun haudatuista 14.1.1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726696) löytyvä Inkerinmaalta kotoisin oleva Regina Peersdotter. Tämä sen vuoksi koska Regina oli harvinainen etunimi Oulun seudulla.
Kimmo Kemppainen
18.03.15, 19:44
Näyttäisi lukevan:
"Demnach H:r Bengt Peerszon quilingstedt unsz Ersucht Einschein und beweisz Zu Ertheilen..."
Sehr schwierig, konsultoimani saksankielen lehtorikaan ei heti ymmärrä, olettaen, että luin oikein...
Kimmo Kemppainen
Olisikohan Dannnoch eli "sitten vielä" Bengt Perssonin nimen edessä...
Toistetaan levyrikon vuoksi näköjään hukkunut kysymys eli kuka on Oulun haudatuista 14.1.1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726696) löytyvä Inkerinmaalta kotoisin oleva Regina Peersdotter. Tämä sen vuoksi koska Regina oli harvinainen etunimi Oulun seudulla.
Nyt taisin löytää kyseisen Reginan Oulun rippikirjasta 1723-30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588257) eli kyseessä on Petter Berghin piika Regina.
Oululaisen kauppiaan Petter Berghin poika oli Pernajan kirkkoherra Petter Bergh 6890 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6890) (yo 1742/43, † 1785).
Päästäänkö me nyt penkomaan naapurimaan arkistoja vapaasti? http://blog.arkivdigital.se/nyheter-2/gratisdagar-hos-arkivdigital-nu-i-helgen/ Ilmainen sisäänpääsy nyt viikonloppuna.
Inkerinmaalla vaikutti Billinghausen (kirj. myös Zwillinghausen) ja mietin saattoiko olla mitään yhteistä näillä nimillä, tosin -stedt -pääte on huomattavan erilainen kuin -hausen.
Tässä taas apuja kaivaten, tuomiokirjoista löytyy 1668 luvulta parikin mainintaa Billinghausenista, mutta mikä on tuo toinen nimi, en näe siinä lukevan muuta kuin Brofwer (Brauwer): Inkerin laamannikunnan renovoitu tuomiokirja 1667 - 1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22899501) ja Inkerin laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat 1667 - 1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22899446).
Jos nyt taas tarinan puolelle mennään, niin sekä Brower että Billinghausen olivat maailmanmatkaajia. Hollantilainen Hendrik Brouwer (1581) oli kenraalikuvernööri (1632 – 1636) (Voortrekkers van Oud Nederland (s 330 – 331) F. Dekker). Vaimonsa oli Genin tietojen mukaan Cecilia van Dorp. Hendrik Brouwerin kerrotaan ensimmäisenä purjehtineen Itä-Intiaan ja hänen käyttämänsä reitti sai nimen Brouwer Route. Billinghausenista kerrotaan hänen myös olleen tutkimusmatkailijan ja hän omisti läänitykset Kumolowan ja Klimitinan. Inkerin laamannikunnan tuomiokirjassa v 1668 kerrotaan vapaaherra Johan Eberhard von Billinghusenista (Ɨ 1656), joka edusti aikanaan ikiaikaista liiviläistä aatelia ja äitinsä oli Elisabeth Paykull von Kegel.
Jos joku ystävällisesti voisi todentaa voisiko kyseessä olla Brauwer Inkerinmaalla 1660 -luvulla? Täytyy nyt toivoa, että myös ArkivDigital antaa apujaan viikonvaihteessa.
Saattaisi ollakin, koska edessä näyttäisi lukevan... högvälborn...Brofwer.
jos sellaista sitten nimitystä onkaan
Kimmo Kemppainen
20.03.15, 20:11
Högwälborne Grefwe.
Kimmo Kemppainen
Saattaisi ollakin, koska edessä näyttäisi lukevan... högvälborn...Brofwer.
jos sellaista sitten nimitystä onkaan
Hannu Toivonen
20.03.15, 21:29
Inkerinmaalla vaikutti Billinghausen (kirj. myös Zwillinghausen) ja mietin saattoiko olla mitään yhteistä näillä nimillä, tosin -stedt -pääte on huomattavan erilainen kuin -hausen.
Tässä taas apuja kaivaten, tuomiokirjoista löytyy 1668 luvulta parikin mainintaa Billinghausenista, mutta mikä on tuo toinen nimi, en näe siinä lukevan muuta kuin Brofwer (Brauwer): Inkerin laamannikunnan renovoitu tuomiokirja 1667 - 1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22899501) ja Inkerin laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat 1667 - 1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22899446).
Jos nyt taas tarinan puolelle mennään, niin sekä Brower että Billinghausen olivat maailmanmatkaajia. Hollantilainen Hendrik Brouwer (1581) oli kenraalikuvernööri (1632 – 1636) (Voortrekkers van Oud Nederland (s 330 – 331) F. Dekker). Vaimonsa oli Genin tietojen mukaan Cecilia van Dorp. Hendrik Brouwerin kerrotaan ensimmäisenä purjehtineen Itä-Intiaan ja hänen käyttämänsä reitti sai nimen Brouwer Route. Billinghausenista kerrotaan hänen myös olleen tutkimusmatkailijan ja hän omisti läänitykset Kumolowan ja Klimitinan. Inkerin laamannikunnan tuomiokirjassa v 1668 kerrotaan vapaaherra Johan Eberhard von Billinghusenista (Ɨ 1656), joka edusti aikanaan ikiaikaista liiviläistä aatelia ja äitinsä oli Elisabeth Paykull von Kegel.
Jos joku ystävällisesti voisi todentaa voisiko kyseessä olla Brauwer Inkerinmaalla 1660 -luvulla? Täytyy nyt toivoa, että myös ArkivDigital antaa apujaan viikonvaihteessa.
Valitettavasti tosiaan lukee högwälborne grefwe Oxenstierna
Niinhän se onkin kun lukee tarkasti koko nimen. Oxenstiernahan esiintyy Inkerinmaan maa- ja tositekirjoissa aika paljon ja kas kummaa kun sitä en enää nähnyt kun niin keskityin luulemaani nimeen. Tässähän ei käsittääkseni ole mitään valitettavaa.
LaaksonLilja
21.03.15, 09:45
Tätä "väärin lukemista" sattuu itsellenikin usein. Todella hankalaa on loikata vanhojen ruotsinkielisten tekstien lukemisesta saksankielisiä vanhoja käsialoja tavaamaan. Ikäänkuin aivot kieltäytyisivät näkemästä saksankielisessä tekstissä edes jonkinlaisia mielekkäitä sanoja ja kestää tosi pitkään ennen kuin aivot alkavat hahmottamaan jopa ihan tuttujakin käsitteitä.
Hannu Toivonen
21.03.15, 13:59
Niinhän se onkin kun lukee tarkasti koko nimen. Oxenstiernahan esiintyy Inkerinmaan maa- ja tositekirjoissa aika paljon ja kas kummaa kun sitä en enää nähnyt kun niin keskityin luulemaani nimeen. Tässähän ei käsittääkseni ole mitään valitettavaa.
Ei muuta valitettavaa kuin että olisin todellakin toivonut Brofwer-nimisiä löytyvän..mutta helppoa ei tunnu olevan Quillingstedt ja Brauer-sukujen tutkiminen
Hannu Toivonen
21.03.15, 17:54
Tukholman Katarinan seurakunnassa kastettiin 19.7.1696 mestari Jonas Dahlbergille ja vaimolleen Catharina Rachldotterille lapsi, jonka kummeina:
GEORGIUS BRAWER INSPECTOR, kauppias Andreas Bärgendahl, mestari Sven Håkansson, mestari Arved Rahlsson, monsieur David Wall, Carl Ingemarsson , Erik Frisk, vaimo Catharina le Marinie fägerska, vaimo Christina Bärnego, vaimo Brita Arvidsdotter, vaimo Anna Thomasdotter ja pari vaimoihmistä, mistä en saa selvää..
http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0055756_00121
Eli ei ollut mikään aivan lyhytaikainen pesti Jakob Gaveliuksen leivissä Brauerilla.
Hannu Toivonen
21.03.15, 22:07
Ja Tukholman Katarinan seurakunnassa kastettiin 10.9.1699 vaatturinkisälli Christian Schultzin ja vaimonsa Ingeborg Carlsdotterin lapsi kummeinaan:
mestari Ernest , hauptbecker......, Erik Samuelsson, vaatturin kisälli, INSPECTOR BRAUERIN ROUVA, rouva Maria Olofsdotter
Ja Tukholman Katarinan seurakunnassa kastettiin 10.9.1699 vaatturinkisälli Christian Schultzin ja vaimonsa Ingeborg Carlsdotterin lapsi kummeinaan:
mestari Ernest , hauptbecker......, Erik Samuelsson, vaatturin kisälli, INSPECTOR BRAUERIN ROUVA, rouva Maria Olofsdotter
Timpurille ei nyt valkene että onko Maria Brauerin rouva, vai onko Maria joku eri kummitäti?
Kovin pysyvät piilossa Brauerit ym. Olen selannut Katarinan ja Hedvig Eleonoran seurakunnan merkintöjä, en löydä ainakaan sieltä Mauritzin sisarusten kasteita. Tukholmassa ei noina vuosina kovinkaan useita Reginoita kastettu. Tein saman havainnon tämän Shultzin lapsen kummeista, eli vaimokin oli tuolloin Tukholmassa. Ymmärsin kastetiedoista, että kysessä oli juurikin inspectör Georg Brauerin vaimo ja lisäksi (pilkulla erotettuna) rouvashenkilö Maria Olofsdotter. Pari havaintoa löysin lisäksi Moritzin kummeista tai ehkä heidän perheenjäsenistään, sillä mons. Hans Dassou oli kummina 11.9.1698 Anders Låtzmannin pojalle, eli oliko kyseessä fru Helena Dassoun mies. Lisäksi mons. Andreas Schröder (Moritzin kummi) mainitaan kummina 2.7.1699 mons. Matthiaksen (sukunimi ei avaudu) ja rouva Catharina Svinbergin pojalle.
Tulivatkohan Mauritzin kummit jostakin muualta kun heitä ei näe kummeina ainakaan Tukholman Katarinan seurakunnassa, missä Mauritz kastettiin.
Mitä tulee aiempaan keskusteluun, virheellisten / puutteellisten havaintojen tai teorioiden korjaaminen/täydentäminen on erinomaisen tärkeää ja se onneksi toteutuu tällä foorumilla. Oletettua totuuttahan me tässä itsekukin etsimme.
Hannu Toivonen
22.03.15, 09:28
Timpurille ei nyt valkene että onko Maria Brauerin rouva, vai onko Maria joku eri kummitäti?
Kyllähän rouva Maria Olofsdotter oli jonkun muun kuin inspector Brauerin rouva. Inspector Brauerin rouva oli Katarina Elisabet Qvillingstedt.
Hannu Toivonen
22.03.15, 09:41
Kovin pysyvät piilossa Brauerit ym. Olen selannut Katarinan ja Hedvig Eleonoran seurakunnan merkintöjä, en löydä ainakaan sieltä Mauritzin sisarusten kasteita. Tukholmassa ei noina vuosina kovinkaan useita Reginoita kastettu. Tein saman havainnon tämän Shultzin lapsen kummeista, eli vaimokin oli tuolloin Tukholmassa. Ymmärsin kastetiedoista, että kysessä oli juurikin inspectör Georg Brauerin vaimo ja lisäksi (pilkulla erotettuna) rouvashenkilö Maria Olofsdotter. Pari havaintoa löysin lisäksi Moritzin kummeista tai ehkä heidän perheenjäsenistään, sillä mons. Hans Dassou oli kummina 11.9.1698 Anders Låtzmannin pojalle, eli oliko kyseessä fru Helena Dassoun mies. Lisäksi mons. Andreas Schröder (Moritzin kummi) mainitaan kummina 2.7.1699 mons. Matthiaksen (sukunimi ei avaudu) ja rouva Catharina Svinbergin pojalle.
Tulivatkohan Mauritzin kummit jostakin muualta kun heitä ei näe kummeina ainakaan Tukholman Katarinan seurakunnassa, missä Mauritz kastettiin.
Mitä tulee aiempaan keskusteluun, virheellisten / puutteellisten havaintojen tai teorioiden korjaaminen/täydentäminen on erinomaisen tärkeää ja se onneksi toteutuu tällä foorumilla. Oletettua totuuttahan me tässä itsekukin etsimme.
Selasitko Katarinan seurakunnan kummitietoja vuodesta 1700 nykypäivää kohti ? Lienee turhaa tehdä päällekkäistä työtä, jos olet ne jo käynyt läpi.
Voisikohan olla niin, että inspector Brauer perheineen muutti kokonaan pois Tukholmasta, kun Jacob Gavelius , aat. Lagerstedt kuoli vuoden 1700 paikkeilla ja uudeksi omistajaksi tehtaalle tuli Hans Ekman ?
Kyllähän joka tapauksessa Katarina Elisabet Qvillingstedt jostain muualta kuin Ruotsista tuli Ruotsiin pakolaiseksi vuonna 1712.
Kuten Iin seurakunnan kuolleiden luettelossa mainitaan oli Katarina Elisabet Qvillingstedt kirjanpitäjän leski kuollessaan.
Onkohan alkuperäisiä pakolaisluetteloja mahdollisuus löytää ? Kiinnostaisi se Georg Brauer/Brant. Alkuperäiset pakolaisluettelot ovat Tukholman kaupunginarkiston Inkvarteringskommissionens arkivissa, Flyktingkommissionen 1712 jne..
Bodniemi37
22.03.15, 10:39
mons. Hans Dassou oli kummina 11.9.1698 Anders Låtzmannin pojalle, eli oliko kyseessä fru Helena Dassoun mies.
Ounastelen, että kummina toiminut Hans Dassau oli identtinen Ruotsin Dassau-suvun kantaisän Herman D:n samannimisen veljen kanssa, vrt. Ruotsin riksarkivetin arkisto Enskilda arkiv i KA Karl Gustafs stads manufakturverk, Archives Portal Europe (https://www.archivesportaleurope.net/fi/directory/-/dir/content/SE-RA/fa/19) -> Enskilda arkiv i KA Karl Gustafs stads manufakturverk (https://www.archivesportaleurope.net/fi/ead-display/-/ead/pl/aicode/SE-RA/type/fa/id/SE_SLASH_RA_SLASH_54332), linkki Muu kuvailutieto: P. M.
"Karl Gustafs stads manufakturverk grundades 1654 av Reinhold Rademacher, som innehade det till sin död 1668. Verksamheten fortsattes därefter av hans arvingar, bland vilka Herman Dassau, gift med en dotter till Rademacher, var den ledande. Han blev med tiden ensam innehavare av manufakturverket och lyckades trots svårigheter av olika slag behålla det till sin död 1714. Herman Dassau efterträddes 1716 av sin son Johan, men då dennes resurser voro otillräckliga, söka han stöd hos sin farbroder rådmannen i Stockholm, Hans Dassau." (Tekstin lihavointi allekirjoittaneen.)
Lisätietoa Herman ja Hans Dassausta sekä Herman D:n apesta Reinhold Rademacherista löytyy näistä SBL:n artikkeleista,
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17289
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17287
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=7495
Hans Dassaun väitetään syntyneen Viipurissa, mutta pidän tietoa virheelllisenä, sillä eiväthän veljesten vanhemmat ymmärtääkseni koskaan emigroituneet.
Olisiko Helena Dassau voinut olla Herman ja Hans D:n sisar?
Terveisin,
Janne Asplund
22.03.15, 10:51
Kun tarkastellaan Tukholman kastettujen luetteloita, on hyvä muistaa, että esim. Klaran (joka oli iso srk) syntyneiden jne luettelot alkavat vasta 1740-luvulta. Tätä vanhemmat ovat tuhoutuneet jossakin vaiheessa.
Selasitko Katarinan seurakunnan kummitietoja vuodesta 1700 nykypäivää kohti ? Lienee turhaa tehdä päällekkäistä työtä, jos olet ne jo käynyt läpi.Selasin vuosia 1690 - 1700, jolloin Brauerin lasten olisi pitänyt näkyä kirjoissa. Toivon mukaan mitään ei jäänyt huomaamatta. Olen olettanut, että Mauritz olisi nuorimmainen.
Regina -nimisiä näyttäisi kastetun enemmän Tukholman saksalaisessa seurakunnassa, mutta yhtään Brauer -osumaa en noilta vuosilta löytänyt (1694 - 1700). Yksi maininta Brauerista kylläkin: Tukholman saksalaisessa seurakunnassa kastettiin 6.4.1694 Christian Hausenin ja Catharina Braúerin tytär Beatha Elisabetha. Kummeina olivat mm Laurentz Petersson Braúer, kellontekijä Hans Åsland (?), rouva Catharina Claússen (Tyska Sankta Gertrud CI:1b 1689 – 1734 kuva 32) ja vastavuoroisesti rouva Catharina Braúer oli kummina kellontekijän pojan Lorentzin kasteessa samana vuonna 10.7.1694.
Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning F 1A:40 (1688) kuva 1000 / sivu 83 - löytyy Abraham Brauerin inventaario.
Hannu Toivonen
22.03.15, 18:31
Selasin vuosia 1690 - 1700, jolloin Brauerin lasten olisi pitänyt näkyä kirjoissa. Toivon mukaan mitään ei jäänyt huomaamatta. Olen olettanut, että Mauritz olisi nuorimmainen.
Regina -nimisiä näyttäisi kastetun enemmän Tukholman saksalaisessa seurakunnassa, mutta yhtään Brauer -osumaa en noilta vuosilta löytänyt (1694 - 1700). Yksi maininta Brauerista kylläkin: Tukholman saksalaisessa seurakunnassa kastettiin 6.4.1694 Christian Hausenin ja Catharina Braúerin tytär Beatha Elisabetha. Kummeina olivat mm Laurentz Petersson Braúer, kellontekijä Hans Åsland (?), rouva Catharina Claússen (Tyska Sankta Gertrud CI:1b 1689 – 1734 kuva 32) ja vastavuoroisesti rouva Catharina Braúer oli kummina kellontekijän pojan Lorentzin kasteessa samana vuonna 10.7.1694.
Selasin samat vuodet Katarinan seurakunnasta ja äsken vielä vuodet 1701-1702. 19.7.1696 on Georgius Brawer, inspector ollut kummina ja 1699 vaimonsa, 1700 syntyi Mauritz, sen jälkeen ei mitään. Vuoden 1707 Katarinan rippikirjasta perhettä ei ainakaan löytynyt enää..
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.