Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Georg Brauer vai Brandt?
Hovförsamlingen CI:2 (1673 - 1714) kuva 118 / sivu 229 kertoo ainakin Stina Númersin olleen kummina käsittääkseni Nils Brandtin pojalle Olaukselle. Muistelen, että Numers nimikin on vilahtanut keskustelussa. Täältä näyttää lisäksi löytyvän ainakin mainintoja Brauerin työnantajasta eli Gaveliuksesta.
Ritva tulkitsi Tawasten-Bruer dokumenttia näin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903841, Inkerin laamanninkäräjät 1692, kapteeni Hindrick Tavasteen (ei ollut läsnä) oli haastanut käräjille ilmeisesti oman amtmanninsa Jörgen Bruerin (myös Buer!), jonka valtuutettuna toimi kanslisti Bendix Cramer,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903846, dito.
*******
Benedikt von Cramer (1656-1712) oli Tomas Straelbornin ja Anna Numersin vävy! Vaimonsa oli Christina Gertruda von Strahlborn (1671-1766)
Christinan sisar siis Anna Tomasdotter Strahlborn, jonka puoliso toisessa avioliitossaan Bengt QVILLINGSTEDT
Anna ja Christina Strahlbornin serkku siis Gertrud Elisabet von Vicken, jonka puoliso Henrik von Brandten (1644-1694).
*****
TT.
Kyllähän tuo NUMERS suku täällä näyttäytyy.
Hannu Toivonen
23.03.15, 19:24
Kyllähän tuo NUMERS suku täällä näyttäytyy.
Dirk-Gerd Erpenbeckin Narvan porvaristosta kertovassa opuksessa oli Thomas Strahlbornin vaimona Anna Nummens ei Numers.
Mutta onhan nyt toisaalta jo nähty kymmenet kerrat kuinka huolettomasti sukunimet vääntyivät vielä 1700-luvullakin. Brauer on ollut muodoissa Brauver, Brauwer, Brawer, Brafwer, Brouver, Brouwer, Bruer, Brour
Ymmärsinkö oikein että nuo 1700 - 1712 väliset vuodet ovat Brauerien osalta vielä hukassa? Voisi kuvitella, että kun katsoo mistä muut pakolaiset ovat pääosin Ruotsiin saapuneet, niin Braueritkin ovat voineet oleilla samoilla seuduilla.
Lähinnä Brauereiden sukulaiset tulisivat kysymykseen. Mistähän esim. Steenstrandit ja Brennerukset saapuivat. Jos oleilivat (etelä)Suomessa, niin niitähän tietoja voisi etsiä, esim. kirkonkirjoista.
Jollakin yksinkertaisella tavalla tämä monimutkainen juttu saattaa jopa selvitäkkin. Se lybek juttu tulee jo uniinkin, siis alkuperäisenä tulopaikkana.
Hannu Toivonen
23.03.15, 20:54
Ymmärsinkö oikein että nuo 1700 - 1712 väliset vuodet ovat Brauerien osalta vielä hukassa? Voisi kuvitella, että kun katsoo mistä muut pakolaiset ovat pääosin Ruotsiin saapuneet, niin Braueritkin ovat voineet oleilla samoilla seuduilla.
Lähinnä Brauereiden sukulaiset tulisivat kysymykseen. Mistähän esim. Steenstrandit ja Brennerukset saapuivat. Jos oleilivat (etelä)Suomessa, niin niitähän tietoja voisi etsiä, esim. kirkonkirjoista.
Jollakin yksinkertaisella tavalla tämä monimutkainen juttu saattaa jopa selvitäkkin. Se lybek juttu tulee jo uniinkin, siis alkuperäisenä tulopaikkana.
Oikein, vuosien 1700-1712 väliltä ei ole havaintoja Brauerin perheestä. Katselin jo Flyktingkommissionens arkivetista, mistä muut pakolaiset ovat luettelossa 1712-1716, ja suurin osa oli Riiasta, Tallinnasta, Viipurista ja Käkisalmesta, jotka Pietari Suuri valloitti vuonna 1710. Mutta sekään ei kerro kaikkea, koska osa pakolaisista on muuttanut varmasti montakin kertaa venäläisten edellä..
Steenstrandin perhe vaikutti ensin 1687-1688 Narvassa, sitten 1702 saakka Pähkinälinnassa, missä Johan Steenstrand kirkkoherrana 1698 alkaen. Steenstrand muutti muistaakseni Ahvenanmaalle Jomalaan, missä piti olla kirkkoherran paikka, mutta Iistä se vihdoin löytyi ja näyttäisi Steenstrand olleen ainakin vuodesta 1714 ehtoollisella Iissä eli yli pahimman isovihan ajan.
Ja sitten, mistä Regina ja Mauritz Brauver saapuivat tammikuussa 1726 Iihin? Vuosien 1723-1725 ajalta heitä ei ole löytynyt Oulunkaan rippikirjoista. Olisivatkohan tulleet vasta silloin Ruotsista lopullisesti ja ilmeisesti äitinsä hautajaisiin..?
Oikein, vuosien 1700-1712 väliltä ei ole havaintoja Brauerin perheestä. Katselin jo Flyktingkommissionens arkivetista, mistä muut pakolaiset ovat luettelossa 1712-1716, ja suurin osa oli Riiasta, Tallinnasta, Viipurista ja Käkisalmesta, jotka Pietari Suuri valloitti vuonna 1710. Mutta sekään ei kerro kaikkea, koska osa pakolaisista on muuttanut varmasti montakin kertaa venäläisten edellä..
Steenstrandin perhe vaikutti ensin 1687-1688 Narvassa, sitten 1702 saakka Pähkinälinnassa, missä Johan Steenstrand kirkkoherrana 1698 alkaen. Steenstrand muutti muistaakseni Ahvenanmaalle Jomalaan, missä piti olla kirkkoherran paikka, mutta Iistä se vihdoin löytyi ja näyttäisi Steenstrand olleen ainakin vuodesta 1714 ehtoollisella Iissä eli yli pahimman isovihan ajan.
Ja sitten, mistä Regina ja Mauritz Brauver saapuivat tammikuussa 1726 Iihin? Vuosien 1723-1725 ajalta heitä ei ole löytynyt Oulunkaan rippikirjoista. Olisivatkohan tulleet vasta silloin Ruotsista lopullisesti ja ilmeisesti äitinsä hautajaisiin..?
Iin seurakunnan historia (Kyösti Elo, Reija Satokangas, Jouko Vahtola. Gummerus 1998),sivut 61-62: "Iin uusi kirkkoherra Johannes Steenstrand (syntyi Torniossa n. 1661) sai virkansa sotilaspapin ansioiden perusteella. Hän toimi sotilas- ja varuskuntapappina mm. Pähkinälinnassa ja Narvassa. Hän anoi jo 1706 kärsimyksiinsä ja köyhyyteensä vedoten jotakin vapaaksi tulevaa kirkkoherran virkaa. Ansioittensa perusteella valtaneuvosto soi hänelle Iin kirkkoherran viran, johon kuningas nimitti hänet 2.8.1710. Pyhäjoen rovasti Petrus Portinus asetti hänet virkaansa 5.2.1711. Johan Steenstrand oli pahimmat isonvihan vuodet paossa Ruotsissa; kappalainen Isaacus Antilius hoiti papillisia tehtäviä Iissä koko isonvihan ajan".
Steenstrand (vrt. Tornion Kiviranta!) oli muuten viimeinen kuninkaan nimittämä Iin kirkkoherra.
Veikko
Ilmeisestikään Georg Brauer ja vaimonsa eivät paljoa Tukholmassa liikkuneet koska kummeina heitä ei kovin usein nähdä (huom! löytyisikö muista seurakunnista kuin nyt jo etsityistä).
Tulikin jälleen mieleeni Kaisa Kyläkosken hieno kuvaelma Hans Meisneristä teoksessa Flachsenius, muistiinpanoja (https://books.google.fi/books?id=puezEt8SW1AC&pg=PA33&lpg=PA33&ots=fKfsm6FpyE&focus=viewport&dq=hans+meisner&hl=fi). Tiedetään, että Georg Brauer ja vaimonsa asuivat/oleilivat Tukholmassa Mauritziuksen kasteen aikoihin 19.8. vuonna 1700. Georg Brauer toimi työnjohtajana Gaveliuksen tekstiilifirmassa Södermalmilla useita vuosia. Siellä lähellä Bryggaregatanilla eli Oluenpanijankadulla toimi tukholmalaistunut kauppias ja oluenpanija Hans Meisner, jonka tiedetään käyttäneen myös nimeä Brauer, muun muassa lastensa kastetodistuksissa. Meisnerillä oli tiedettävästi ainakin seuraavat lapset: Isaac 28.9.1643, Emerentia 27.4.1645, Jakob 10.11.1648, Daniel 7.5.1650, David 12.7.1651 ja Maria 23.6.1653.
Jos edelleen tehdään olettamus, että Meisnerin vaimo Margareta Nilsdotter olikin Brauer syntyjään, niin silloin Meisnerin käyttämä Brauer -sukunimi lasten kastetiedoissa olisi luontevaa. Jos Margareta Nilsdotter oli Brauer, tiedetään, että Bengt Qwillingstedt takasi tarkastajaa Jöran Nilssonia (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11047400) Inkerinmaalla ja oliko hän juurikin Georg Brauer.
Tässä on yksi ongelma, tiedetäänkö milloin Georg Brauer syntyi jos Meisnerin lapset syntyivät 1643 - 53, jolloin vanhempiensa syntymävuosi olisi jossakin 1620 tienoilla.
Keskustelussa aiemmin esitettiin Tukholman Brauereita: Muita Tukholmasta löytyviä Brauereita olisi ainakin:
Hanß Brawer (Lapsi: Susanna kast. 5.10.1647 Tukholma (saks.))
Olisiko sattumaa, mutta Hans Meisnerin eli Brauerin Susanna (https://books.google.fi/books?id=puezEt8SW1AC&pg=PA33&lpg=PA33&dq=hans+meisner&source=bl&ots=fKfsm6FpyE&sig=T9isaUFkBcndpKLoWlLyyAFEeRU&hl=fi&sa=X&ei=tQARVfLkEsHmyQPGmoDIDQ&ved=0CDAQ6AEwCA) tytär s. 8.10.1647 (Kyläkosken Flacsenius muistiinpanoja). Tämän kun voisi tarkistaa jostakin.
Keskustelussa aiemmin esitettiin Tukholman Brauereita:
Olisiko sattumaa, mutta Hans Meisnerin eli Brauerin Susanna (https://books.google.fi/books?id=puezEt8SW1AC&pg=PA33&lpg=PA33&dq=hans+meisner&source=bl&ots=fKfsm6FpyE&sig=T9isaUFkBcndpKLoWlLyyAFEeRU&hl=fi&sa=X&ei=tQARVfLkEsHmyQPGmoDIDQ&ved=0CDAQ6AEwCA) tytär s. 8.10.1647 (Kyläkosken Flacsenius muistiinpanoja). Tämän kun voisi tarkistaa jostakin.
Digitoitu REGISTER till TYSKA FÖRSAMLINGENS DOPBOK 1639-1700
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K226.pdf
rekisterin sivulta 108
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K226O0101-0120.pdf
Hanss Brauer Susanna 1647 5/10 s. 300
Muut Hans Meisnerin lapset löytyvät rekisterin sivulta 196
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K226O0181-0200.pdf
Regina nimi on erittäin harvinainen, joten kannattaisi tutkia myös rekisterin sivulta 226 löytyvä
Petri Hanss Regina 1641 20/7 s.241
Hannu Toivonen
24.03.15, 17:47
Keskustelussa aiemmin esitettiin Tukholman Brauereita:
Olisiko sattumaa, mutta Hans Meisnerin eli Brauerin Susanna (https://books.google.fi/books?id=puezEt8SW1AC&pg=PA33&lpg=PA33&dq=hans+meisner&source=bl&ots=fKfsm6FpyE&sig=T9isaUFkBcndpKLoWlLyyAFEeRU&hl=fi&sa=X&ei=tQARVfLkEsHmyQPGmoDIDQ&ved=0CDAQ6AEwCA) tytär s. 8.10.1647 (Kyläkosken Flacsenius muistiinpanoja). Tämän kun voisi tarkistaa jostakin.
Tiedetäänköhän me Hans Meisnerin kuolinaikaa -ja paikkaa ? Voisi yrittää taas katsoa sitten tuomiokirjoista perunkirjoja..Kyllä Meisner jotenkin sopisi sukulaiseksi Jürgen Brauerille..? Meisnerin lapsethan ei sovi mitenkään enää Jürgen Brauerin vanhemmiksi; ikäero ei riitä.
Joka tapauksessa Hampurista saapuneen puuseppä Abraham Brauerin poika Jürgen ei ole, koska ei mainittu Abrahamin perunkirjassa.
Tiedetäänköhän me Hans Meisnerin kuolinaikaa -ja paikkaa ? Voisi yrittää taas katsoa sitten tuomiokirjoista perunkirjoja..Kyllä Meisner jotenkin sopisi sukulaiseksi Jürgen Brauerille..? Meisnerin lapsethan ei sovi mitenkään enää Jürgen Brauerin vanhemmiksi; ikäero ei riitä.
Joka tapauksessa Hampurista saapuneen puuseppä Abraham Brauerin poika Jürgen ei ole, koska ei mainittu Abrahamin perunkirjassa.
Kastettujen rekisterin mukaan hän on edesmennyt 1653
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K226O0181-0200.pdf
Meisner Hanss, Seliger, Brauer Maria 1653 26/3 s.355
eli hänen hautauksensa taitaa olla haudattujen rekisteristä oleva
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K223O0221-0240.pdf
Meissner Johan, Brauwer H.s.13, V.s.466 1653 24/4
Ilmeisestikään Georg Brauer ja vaimonsa eivät paljoa Tukholmassa liikkuneet koska kummeina heitä ei kovin usein nähdä (huom! löytyisikö muista seurakunnista kuin nyt jo etsityistä).
Tulikin jälleen mieleeni Kaisa Kyläkosken hieno kuvaelma Hans Meisneristä teoksessa Flachsenius, muistiinpanoja (https://books.google.fi/books?id=puezEt8SW1AC&pg=PA33&lpg=PA33&ots=fKfsm6FpyE&focus=viewport&dq=hans+meisner&hl=fi). Tiedetään, että Georg Brauer ja vaimonsa asuivat/oleilivat Tukholmassa Mauritziuksen kasteen aikoihin 19.8. vuonna 1700. Georg Brauer toimi työnjohtajana Gaveliuksen tekstiilifirmassa Södermalmilla useita vuosia. Siellä lähellä Bryggaregatanilla eli Oluenpanijankadulla toimi tukholmalaistunut kauppias ja oluenpanija Hans Meisner, jonka tiedetään käyttäneen myös nimeä Brauer, muun muassa lastensa kastetodistuksissa. Meisnerillä oli tiedettävästi ainakin seuraavat lapset: Isaac 28.9.1643, Emerentia 27.4.1645, Jakob 10.11.1648, Daniel 7.5.1650, David 12.7.1651 ja Maria 23.6.1653.
Vaikka GeeBee oli Gaveliuksen palveluksessa, se ei silti suoraan tarkoita, että hän olisi ollut nimenomaan Tukholmassa. Gaveliuksen liiketoiminta oli laajaa, koska hän oli suurvallan armeijan hovihankkija. Toisin sanoen Brauer saattoi olla valvomassa päämiehensä etuja Baltiassa ja ehkä kuoli siellä. (vrt. Suuret kuolonvuodet 1695-1697) Se selittäisi sen, että Katariina Elisabet sai sotapakolaisen statuksen.
"Klädesimportören för armen Jacob Gavelius (1655-98) erhöll 1687 manufakturprivilegier och 1691 tillstånd att etablera en textilindustri på en tomt på Barnängen. Gavelius flyttade en tvåvånings timmerbyggnad från Leijonanckers fabrik till Barnängen och uppförde den 1691 på murad grund. Byggnaden blev fabrikens första väveri. De samtidigt byggda mindre byggnaderna kom att bilda en symmetrisk gårdsanläggning orienterad mot Hammarby sjö. Enligt kommerskollegiums fördelning av arméleveranserna mellan rikets vantmakerier skulle Stockholmsföretagen förse livgardes och 14 landsregementen samt garnisonerna i Dalarö, Finland och Östersjöprovinserna. Gavelius fick på sin lott leveranserna till livgardes, de livländska garnisonerna och 15 regementen. Tillverkningen översteg betydligt armens behov och tillgodosåg även civil efterfrågan samt export."
Veikko
Vaikka GeeBee oli Gaveliuksen palveluksessa, se ei silti suoraan tarkoita, että hän olisi ollut nimenomaan Tukholmassa. Gaveliuksen liiketoiminta oli laajaa, koska hän oli suurvallan armeijan hovihankkija. Toisin sanoen Brauer saattoi olla valvomassa päämiehensä etuja Baltiassa ja ehkä kuoli siellä. (vrt. Suuret kuolonvuodet 1695-1697) Se selittäisi sen, että Katariina Elisabet sai sotapakolaisen statuksen.
Varmasti näin saattoi olla. Ajatukset Tukholmassa oleiluun syntyivät lähinnä siitä, että pariskunta nähdään kummeina siellä muutaman kerran juuri noina vuosina kun lapsensakin ovat todennäköisesti syntyneet. Muutoin heistä ei juuri merkintöjä Tukholmassa löytynyt, ainakaan nyt etsityistä seurakunnista.
Sukusivullamme on jotain uusia tietoja kummeista ja Wermelanduksesta.
sauli
Hannu Toivonen
25.03.15, 19:12
Vaikka GeeBee oli Gaveliuksen palveluksessa, se ei silti suoraan tarkoita, että hän olisi ollut nimenomaan Tukholmassa. Gaveliuksen liiketoiminta oli laajaa, koska hän oli suurvallan armeijan hovihankkija. Toisin sanoen Brauer saattoi olla valvomassa päämiehensä etuja Baltiassa ja ehkä kuoli siellä. (vrt. Suuret kuolonvuodet 1695-1697) Se selittäisi sen, että Katariina Elisabet sai sotapakolaisen statuksen.
"Klädesimportören för armen Jacob Gavelius (1655-98) erhöll 1687 manufakturprivilegier och 1691 tillstånd att etablera en textilindustri på en tomt på Barnängen. Gavelius flyttade en tvåvånings timmerbyggnad från Leijonanckers fabrik till Barnängen och uppförde den 1691 på murad grund. Byggnaden blev fabrikens första väveri. De samtidigt byggda mindre byggnaderna kom att bilda en symmetrisk gårdsanläggning orienterad mot Hammarby sjö. Enligt kommerskollegiums fördelning av arméleveranserna mellan rikets vantmakerier skulle Stockholmsföretagen förse livgardes och 14 landsregementen samt garnisonerna i Dalarö, Finland och Östersjöprovinserna. Gavelius fick på sin lott leveranserna till livgardes, de livländska garnisonerna och 15 regementen. Tillverkningen översteg betydligt armens behov och tillgodosåg även civil efterfrågan samt export."
Veikko
Totta, mitä suurimmalla todennäköisyydellä Brauerin matka vei jonnekin Baltian suunnalle varuskuntiin , vaikkapa Narvaan, Riikaan tai Tallinnaan, koska Gaveliushan vaatetti käytännössä Ruotsin armeijaa.. Melko varmasti vaimokin oli tällöin mukana, koska useinhan sotilailla oli perheensä mukanaan varuskunnissa.
Jos Brauer oli sotaretkillä, niin sehän selittäisi miksi juuri vuoden 1700 jälkeen ei ole ainakaan vielä löytynyt merkintöjä Brauerista Tukholmassa.
Muistetaan vielä, että Georg Brauer oli kirjanpitäjä kuollessaan.
Hannu Toivonen
25.03.15, 19:14
Kastettujen rekisterin mukaan hän on edesmennyt 1653
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K226O0181-0200.pdf
Meisner Hanss, Seliger, Brauer Maria 1653 26/3 s.355
eli hänen hautauksensa taitaa olla haudattujen rekisteristä oleva
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K223O0221-0240.pdf
Meissner Johan, Brauwer H.s.13, V.s.466 1653 24/4
Eipä löytynyt harmillisesti Hans Meisnerin perunkirjaa ArkivDigitalista vuoden 1653 jälkeen
Laitanpas tämän tännekin, täällä kun on asiantuntijoita: http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243399 Siis voiko tällaista lähdettä pitää kuinka luotettavana? Tämähän olisi mieluinen tieto, jos pitäisi paikkansa.
Toinen asia on tuo Kunta tai Kunda -niminen tila Virossa: https://www.facebook.com/248507552944/photos/a.452558942944.236222.248507552944/10152800660707945/?type=1 Onko kenelläkään tietoa siitä?
TT kyselee asiasta sukusivullamme Lahdenperä Brauer Brandt Family.
Näinhän se meidän sukutaulumme alkaa:
Brauerin suku. Oikolukematon versio, tulostettu 3.4.2007
Taulu 1
I Abrahamus Andreaksenpoika Wermelandus,
Jordanus
s. ~1605 Värmlanti, Ruotsi, k. > 1653 Tuuteri?
Inkeri?. Ylioppilas Uppsalassa maaliskuussa1626,
saarnaaja Narvassa 1628, Kaprion pastori
1638-1648, Tuuterissa 1653-1656? Käytti myös
nimeä Jordanus.
Laitanpas tämän tännekin, täällä kun on asiantuntijoita: http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243399 Siis voiko tällaista lähdettä pitää kuinka luotettavana? Tämähän olisi mieluinen tieto, jos pitäisi paikkansa.
Toinen asia on tuo Kunta tai Kunda -niminen tila Virossa: https://www.facebook.com/248507552944/photos/a.452558942944.236222.248507552944/10152800660707945/?type=1 Onko kenelläkään tietoa siitä?
TT kyselee asiasta sukusivullamme Lahdenperä Brauer Brandt Family.
Näinhän se meidän sukutaulumme alkaa:
Brauerin suku. Oikolukematon versio, tulostettu 3.4.2007
Taulu 1
I Abrahamus Andreaksenpoika Wermelandus,
Jordanus
s. ~1605 Värmlanti, Ruotsi, k. > 1653 Tuuteri?
Inkeri?. Ylioppilas Uppsalassa maaliskuussa1626,
saarnaaja Narvassa 1628, Kaprion pastori
1638-1648, Tuuterissa 1653-1656? Käytti myös
nimeä Jordanus.
http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243399
Lähteenä on näköjään Magnus Brenner: Den nyländska slägten Brenner, 1912
eli kyseessä on luultavasti Magnus Brenner: Slägterna Brenner i Finland jemte förgreningar utom landet, 1912
http://books.google.fi/books/about/Sl%C3%A4gterna_Brenner_i_Finland_jemte_f%C3%B6rg.h tml?id=A4x8HAAACAAJ&redir_esc=y
tuo Kunta nimi on luultavasti Magnus Brennerin virhe.
Tärkeintä on viitata alkuperäisiin lähteisiin eli tässä tapauksessa Bengt Qvillingstedtin vuokrakirjaan mikä on päivätty 25. lokakuuta 1684 (VA 9749 Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja 1685 f. 333-336 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10931248)).
Abrahamus Andreasson Jordanus Wermelandus (1605-1653)
http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243400
kohdalla lähteenä on Lahdenperä Brauer Brandt Family, joten silloin kyseessä olisi varsinainen kehäpäätelmä.
http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243399
Lähteenä on näköjään Magnus Brenner: Den nyländska slägten Brenner, 1912
eli kyseessä on luultavasti Magnus Brenner: Slägterna Brenner i Finland jemte förgreningar utom landet, 1912
http://books.google.fi/books/about/Sl%C3%A4gterna_Brenner_i_Finland_jemte_f%C3%B6rg.h tml?id=A4x8HAAACAAJ&redir_esc=y
tuo Kunta nimi on luultavasti Magnus Brennerin virhe.
Tärkeintä on viitata alkuperäisiin lähteisiin eli tässä tapauksessa Bengt Qvillingstedtin vuokrakirjaan mikä on päivätty 25. lokakuuta 1684 (VA 9749 Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja 1685
f. 333-336 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10931248)).
Abrahamus Andreasson Jordanus Wermelandus (1605-1653)
http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243400
kohdalla lähteenä on Lahdenperä Brauer Brandt Family, joten silloin kyseessä olisi varsinainen kehäpäätelmä.
Sukusivulla ja Brennerin opuksessa on esitetty vain tuo Abrahamus Wermelandus, siitä taaksepäin on uutta "tekstiä" ja juuri sitä kysymykselläni tarkoitin.
Sukusivulla ja Brennerin opuksessa on esitetty vain tuo Abrahamus Wermelandus, siitä taaksepäin on uutta "tekstiä" ja juuri sitä kysymykselläni tarkoitin.
Laitetaan linkit myös Matthias Akiander, Bidrag till kännedom om Evangelisk-lutherska församlingarne i Ingermanlands stift (1865), s. 71 (http://runeberg.org/aminkeri/0081.html)
III. Finsk-estniska forsamlingen i Narwa.
Finska predikanter.
Abraham Jordanus 1628, kallas finsk predikant, blef pastor i Koporje.
s. 77 (http://runeberg.org/aminkeri/0087.html)
Koporje.
Pastorer.
Abraham Jordanus 1638—1648, förut finsk predikant i Narwa.
Isälinjamme verisukulaiset. Kaikilla yhteinen esi-isä kanssamme. Kaukaisimmillaan yli 1000v, keskim. 900v, yhdellä alle 900v takaa.
:cool:
Fred W. Combs
email FTDNA Tip note Y-DNA37
R-M512 12/18/2014
0
Mr. Genadi Godziejewski
email FTDNA Tip note Y-DNA67
Godziejewski R-M512 12/15/2013
0
Mr. George R. Lewis
email FTDNA Tip note GEDCOM Viewer Y-DNA67 FF
Nimrod Lewis, b. 1825 Virginia R-M512 10/11/2013
0
Mr. Donald Ellsworth Ladwig
email FTDNA Tip note Y-DNA37 FF
R-M512 9/6/2012
0
Mrs. Lance Whaley Williams
email FTDNA Tip note Y-DNA67 FF
Adopted-- of Ny R-M512 6/3/2011
0
William K. Bowman
FTDNA Tip note Y-DNA37
Hans Dieter 1707-Bermard 1749-Geo 1779 R-M512 4/29/2011
0
James Laur
email FTDNA Tip note Y-DNA111 FF
Peter Lawr b:1774 PA; d:1852 Pickering, Ontario R-L1029 L1029 4/29/2011
0
Wolgast
R-M512 4/29/2011
0
Martin John Ward
email FTDNA Tip note Y-DNA12
R-M512 4/29/2011
0
Mr. Holger Krause
email FTDNA Tip note Y-DNA12
1928 R-M512 4/29/2011
0
Mr. John Carroll Moore
email FTDNA Tip note Y-DNA12
R-M512 4/29/2011
0
Mr. David Douglas Brause
email FTDNA Tip note Y-DNA12
R-M512 4/29/2011
0
Mr. James Ivory
email FTDNA Tip note Y-DNA12
R-M512 4/29/2011
1
Jan Wardecki
email FTDNA Tip note Y-DNA12
Walenty Wardecki b. ~1740 Siekierki, Czerniaków R-M512 2/11/2015
1
Ольга Гордиенко
email FTDNA Tip note Y-DNA37
R-M512 1/24/2015
1
Mr. Andrey Gleba
email FTDNA Tip note Y-DNA12
Gleba R-M512 1/21/2015
1
Mr. Georg Peter Zöllner
email FTDNA Tip note Y-DNA37
Zsolner,Zolner R-M512 5/12/2014
1
Mr. Stacy Lee Little
email FTDNA Tip note Y-DNA67
Rufus Lafayette Little, b. 1835 R-M512 6/3/2013
1
Dr. Eric Vincent Olsen
email FTDNA Tip note Y-DNA12
Anders Olsen Skogstad, 1795-1873, Målselv, TRO R-M512 4/12/2013
1
Mr. Pijus Vaškevičius
email FTDNA Tip note Y-DNA67 FF
Vincas Vaškevičius , b. ca 1850 R-M512 2/14/2013
1
Mr. Siegfried Richter
email FTDNA Tip note Y-DNA37
Johann Friedrich August Richter, b. 1838 R-M512 2/9/2013
1
Jose de la Concepcion
email FTDNA Tip note Y-DNA67
unknown R-CTS3402 CTS3402 1/18/2013
1
M Kotkowski
email FTDNA Tip note Y-DNA37
Kot R-M512 1/9/2013
1
Mr. Stephen Glenn Buck
email FTDNA Tip note Y-DNA37 FF
Joseph Buck 1 Sep 1782-10 Jun 1832 Nottingham,UK R-M512 1/30/2012
1
Mr. Pascal Johannes Noeltner
email FTDNA Tip note Y-DNA37 FF
R-CTS11962 CTS11962 9/13/2011
Voisiko tuosta päätellä, että on ollut aika pieni se ryhmä joka on kääntynyt kohti pohjoista. Aika kaukaa on siis nuo sukulaisuudet. Luulisi että jos olisi ollut suurempi joukko kyseessä, niin noita DNA näytteitäkin olisi otettu enemmän ja näinollen olisi läheisempiäkin mätsejä saatu.
Laitetaan linkit myös Matthias Akiander, Bidrag till kännedom om Evangelisk-lutherska församlingarne i Ingermanlands stift (1865), s. 71 (http://runeberg.org/aminkeri/0081.html)
III. Finsk-estniska forsamlingen i Narwa.
Finska predikanter.
Abraham Jordanus 1628, kallas finsk predikant, blef pastor i Koporje.
s. 77 (http://runeberg.org/aminkeri/0087.html)
Koporje.
Pastorer.
Abraham Jordanus 1638—1648, förut finsk predikant i Narwa.Abraham Jordanuksen ruotsalaisia juuria olen aprikoinut koska Akianderin teoksessa hänet mainitaan "finsk predikant i Narwa" ja oletan, että tällä tarkoitetaan, että Abraham olisi suomalainen. Abraham Andreae[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Jordan mainitaan suomalaisena predikanttina Narvan suomalais-eestiläisen seurakunnan pastorina Narvassa vuonna 1628 ja Kapriossa Inkerinmaalla vuonna 1638 – 48[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Abrahamus Andreae kirjoitti ylioppilaaksi Uppsalassa maaliskuussa vuonna 1626. Akianderin mukaan hän toimi saarnaajana Narvassa jo kahden vuoden kuluttua 1628 ja edelleen kappalaisena 1634 ja kirkkoherrrana Kapriossa vv 1638 – 1649, jopa vuoteen 1653. Abraham Jordanus, ”förut finsk predikant i Narva”mainitaan lisäksi ”linnan ja kylien saarnaajana”. Hän osallistui Narvan kirkolliskokoukseen 17.1.1644 ja oli oletettavasti sama henkilö kuin Tuutarin kirkkoherrana mainittu Abraham 1653 – 1656[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3), jolla oli tuolloin jo kolme tytärtä Elsa, Margeta ja Sophia[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4).
Lisäksi tätä ennen tunnetaan Gregorius Jordanus eli Jöran, joka oli virka-asemaltaan tuntematon pappi Turussa aikaisintaan vuodesta 1583. Samainen Gregorius Jordanus toimi Kyröjoensuun eli Isokyrön kappalaisena vuotta aikaisemmin ja joutui siellä syytetyksi siitä että oli tuominnut kirkkoherransa tytärpuoleensa kohdistuneesta haureudesta. Syytettään hän ei voinut todistaa ja käräjärahvas todisti kirkkoherransa syyttömäksi. Kappalainen erotettiin pappisvirasta, mutta sai myöhemmin Sorolaisen aikana armahduksen ja toimi Turussa pappina.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Moloskovitzissa oli pastorina 1671 Jöran[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), ja hän luultavasti olikin maakirjassa 1666 mainittu Gregorius Schroderus[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).
Myös Höök -suvun edustajat vaikuttivat Suomessa. Tiedetään kreivi Pietari Brahen edusmiehenä ja läänityksen hoppmannina toimineen Botvik Höökin. Höök totesi kirjeessään kreiville että, niin kauan kun kauppiaan ja raatimiehen tai erikoisesti pormestarin toimet ovat yhdistettyjä, seurataan eniten mielihaluja ja yksityistä etua (lähde: Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella – Karonen. 1994). Ylioppilasmatrikkeli kertoo Korsholman kreivikunnan hopmannin ja lääninrahastonhoitajan Botvid Höökin eli Botvidus Laurentiin († 1661) ja vaimonsa Christina Albrektintytär Gerdenin pojan Erik Höökin olleen naimisissa Katarina Eliaksentytär Gaveliuksen kanssa. Erik Höökillä oli veli Lars Höök (eli Collin), joka toimi sotakollegion kanslistina 1680, mutta erotettiin laiminlyöntien takia 1684. Kolmas veljes oli Peder Höök, Vaasan ja Korsholman voutina ja naimisissa Christina Friselian kanssa (Anbytarforum: Friselius 2001).
Botvid Höökillä oli kaksi veljeä, Sigfridus Laurenti Hök Suderm ja Nicolaus Laurentii Höök Nycopensis. Riksarkivet kertoo Botvid Höökin olleen Gabriel Bengtinpoika Oxenstiernan (1586 † 1656) palveluksessa. Mainitaanko ylioppilasmatrikkelissa Botvidus Höökin sisarena kappalaisen herra Henrikin vaimona Catharina Höök [för detta herskapz Haupbtman Botwedh Höök…hans Syster Cappellans in loco H:r Henrichz hustro Chatarina Höök] ja herra Henrik oli Brenner sukuaan. Sukututkimuskeskustelusta ote: Christina Gierden, hopmannen Botvid Hööks andra hustru efter Catharina Gavelius (+ ca 1666; se Bidrag till Vasa stads historia I. Utgifna af Föreningen för Österbottens historiska museum. Helsingfors. S. 77) födde mellan 1672-81 nio barn. Bengt Peerson Qvillingstedtin vaimo oli Måns Andreasson Höökin leski. Olikohan tämä Höök suku oli luultavimmin lähtöisin Uppsalasta, missä vaikutti myös kirkkoherra Johan Brandt.
Linkit osin edelläolevasta keskustelusta:
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Paimenmuistio – Paarma 1980
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1671 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12797100
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1666 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12356508
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Narvaer Enwohnerbuch – Enn - patronyymi
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Bidrag till kännedom om evangelisk-luterska församlingarne i Ingermanlands stift http://books.google.ch/books?id=ZioEAAAAYAAJ&pg=PP1&focus=viewport&hl=de
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1656 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003611
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Inkerin hk 1648 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050
Wermelandus on varmaankin sama juttu kuin Qvillinkstedt. Olisikohan tuo Jordan sitten se oikea sukunimi. Meillehän aikoinaan ilmoitettiin Family Finderissä (DNA-tutkimuksissa) sukulaisiksi "jenkkiläisiä" henkilöitä joilla oli Jordan sukujuuria. Jordan sukuahan on myös Suomessa.
Onko näyttöä tuosta Andreaksenpoika nimestä, siis Abrahamus Andreaksenpoika Jordan(us) Wermelandus.
Taisi olla siinä Brenneruskirjassa, että jossakin Inkerinmaalla oli joku kirkonmies Jordanus, lähtöisin Briteistä, tarkemmin en ulkoa muista. Tuli joskus mieleen, että Abrahamus Andreae Wermelanduksen vaimo olisi mahdollisesti ollut Jordanus ja siksi käyttänyt välillä sitäkin nimeä.
Tuo sukunimi Wermelandus haiskahtaa minusta siltä, että Abrahamus oli kotoisin Värmlannista ja sikäläisen metsäsuomalaisen poika, jonka isä Antti pani opintielle. Suomenkielen osaamisellehan oli käyttöä Inkerissä. Jostakin se sukunimi piti papille keksiä ja miksipä ei kotiseudusta? Niinhän Lithoviuskin tekaisi itselleen sukunimen Littoisista, mistä oli kotoisin. Ja joku Lithovius muutti nimensä Limingan mukaan Limingiukseksi. Ja Qvillingstedin oletan olleen kotoisin Kvillingestä.
Taisi olla siinä Brenneruskirjassa, että jossakin Inkerinmaalla oli joku kirkonmies Jordanus, lähtöisin Briteistä, tarkemmin en ulkoa muista. Tuli joskus mieleen, että Abrahamus Andreae Wermelanduksen vaimo olisi mahdollisesti ollut Jordanus ja siksi käyttänyt välillä sitäkin nimeä.
Tuo sukunimi Wermelandus haiskahtaa minusta siltä, että Abrahamus oli kotoisin Värmlannista ja sikäläisen metsäsuomalaisen poika, jonka isä Antti pani opintielle. Suomenkielen osaamisellehan oli käyttöä Inkerissä. Jostakin se sukunimi piti papille keksiä ja miksipä ei kotiseudusta? Niinhän Lithoviuskin tekaisi itselleen sukunimen Littoisista, mistä oli kotoisin. Ja joku Lithovius muutti nimensä Limingan mukaan Limingiukseksi. Ja Qvillingstedin oletan olleen kotoisin Kvillingestä.
Noinhan se taitaa mennä, elikkä ei mitään turhia monimutkaisuuksia.
Nythän saattaa olla että tuo Ruotsalainen lisäys Abrahamuksen isäksi saattaa jopa pitää paikkansa. Sitten oltaisiin jo 1500 luvulla.
Miksikähän Akiander kertoi Jordanuksen olleen finsk predikant jos hän oli lähtöisin Värmlannista. Mistä lähteestä tuo Abraham Andersson
"Wärmelandus" nimi on löydetty?
Jordanus -nimisiä pappeja oli Turun tuomiokirkon eri toimissa 1500 -luvulta. Siellä mainitaan kappalaisena 1558 - 66 Olaus Olai Jordan (Jordh, Jordhen, Jors, Jorssen, Järss, Fortzee, Lång) sekä Gregorius Jordanus eli Jöran.
Miksikähän Akiander kertoi Jordanuksen olleen finsk predikant jos hän oli lähtöisin Värmlannista. Mistä lähteestä tuo Abraham Andersson
"Wärmelandus" nimi on löydetty?
Jordanus -nimisiä pappeja oli Turun tuomiokirkon eri toimissa 1500 -luvulta. Siellä mainitaan kappalaisena 1558 - 66 Olaus Olai Jordan (Jordh, Jordhen, Jors, Jorssen, Järss, Fortzee, Lång) sekä Gregorius Jordanus eli Jöran.
Wärmelandus taisi olla Uppsalan yliopiston matrikkelista, mutta minulla ei ole sitä nyt käsillä, jotta voisin tarkistaa.
Magnus Andreae Hööckin valmistuminen sentään löytyy Tarton yliopistosta 1647 (https://www.ut.ee/klassik/neolatina/1647.htm)
57. Adr: Magnus Andreae Hööck – Aut: Salomon Matthiae (Disputatio theologica de creatione mundi; quam /.../ in Regia Livonorum Academia /.../ sub praesidio /.../ Andreae Virginii, /.../ ventilationi proponit, respondens Magnus Andreae Hööck, /.../ die < > Jun. anno 1647. Dorpati Livonorum, 1647: J. Vogelius)
BRAN, [Tartu UB]
GRATULATIO
Qvique Viros, totas sylvasque ferasque creavit,
Et plenas magni sustinet orbis opes;
Adferat auxilium, conatum dirigat omnem:
Atque dati coepti pulcrior actus erit.
Ita Praestantiss. Doctissimoque
Dn. Respondenti gratula-
ri voluit
M. Salomon Matthiae,
SS. Th. P.P. et ad D. Johan.
Pastor.
58. Adr: Magnus Andreae Hööck – Aut: Laurentius Ludenius (cf. 57)
BRAN, [Tartu UB]
GRATULATIO
Praestantiss. et Humaniss.
Dn. Respondenti.
Miror; in aetherio quod sit Vertumnus Olympo,
Et Terra in nullo ponat vestigia fundo,
Pendentique super claudantur ut omnia Coelo!
Felix, qui tantas arcano foedere moles,
5 Atque DEI, narras, VERBO Omnipotente creatas.
In felix a. s.
Laurentius Ludenius, Ph. et J.U.D.
ac Profess. P.
sitä ennen mm. 1643 (https://www.ut.ee/klassik/neolatina/1643.htm)
58. Adr: Johannes Petri Kuuth – Aut: Magnus Andreae Hööck (cf. 57)
SKB, UUB, LAB, [Tartu UB]
GRATULATIO
Unquam quid majus poteris tractare, JOHANNES?
Dignis unquam quid feceris hocce opere?
Dum munus narras anima ratione fruentis,
Ejus et officium dante labore notas.
5 Evolvant alij vastissima climata Coeli,
Inspiciant alij Sydera clara poli:
Scrutentur vastas terras, alij maris undas:
De gemmis alij dogmata pulcra ferant:
Observent alij virtutes soepe latentes
10 Herbarum, Lapidum, Stirpis et arboreae.
Tu majus miraris opus; scrutaris amice
Ipsam Animam, nullo tempore quae moritur.
Perge, ut coepisti, meditari scripta Sophorum:
Felix hoc studium nomen ad astra feret.
Ita gratulari voluit
Magnus Andreae Höök / O-Go-
thus, SS. Th. Studiosus.
ja 1641 (https://www.ut.ee/klassik/neolatina/1641.htm)
40. Adr: Petrus Laurentii Schonbergius – Aut: Magnus A. Hööck (cf. 39)
UUB, H, RNB, LAB, [Tartu UB]
GRATULATIO
Officium sequitur certum, Regni Incola, Svecus;
Et sua quisque fide munera civis obit.
Nobilis; est Clerus; Miles; Mercator; Arator;
Imperij culmen sic viget, ara, focus.
5 Nobilis Heroum virtus et vita, beatae
Vela struit certo limite justitiae.
Aeternae Clerus mysteria diva salutis
Explicat, et populo monstrat adire polum.
Expertus bello Miles, Cataphractus in armis
10 Intrepida plaudens casside bella movet.
Mercator mixto commercia civibus usu
Quaerit, et Oceanum puppe volante secat.
Rusticus arva colit dum victum praeparat orbi:
Sic omnis vitae dicitur esse basis!
15 Scilicet hic metit, occat, arat, nunc semina sulcis
Committit, rutro, vomere, falce, jugo!
Exercet juga trita boum, teretemque cylindrum
Conterit, atque satis horrea laeta parat.
Nunc pecudesque nola notat, et froenare caballos
20 Incipit, et certo sidere agenda tenet.
Hos tua Musa movet discursus, PETRE, Labore
Suscepto: coeptis opto favere Deum.
Gratulab. App.
MAGNVS A. Hööck /
OstGothus, SS. Theol. St.
Kiitos näistä tiedoista. Jäin tässä miettimään, miksi joillekin on kirjattu lisänimi Wermelandus Sveco ja toisille pelkkä Wermelandus. Liittyneekö tuo Sveco -sana ruotsalaissyntyisiin tai Ruotsissa toimineisiin jollakin tapaa?
Abrahamus Jordanus on Andreas Andreae Tremulanderin
http://erb.nlib.ee/?kid=16638037&oid=ac42469a
yhden omistuksen saaja:
Pealkiri De resurrectione mortuorum oratio: quam, ... in Regia Academia Gustaviana Adolphina, quae Dorpati Livonorum est ad Embeccam, Postridie Paschatos [1.4.], anno 1648. publice ... pro concione enarrabat Andreas A. Tremulander, WestroGothus. Dorpati Livonorum, imprimebat Johannes VogeliusIlmumisandmed Dorpat, [1648] (Dorpat : J. Vogel (http://erb.nlib.ee/?otsi=J.+Vogel&exact=false®ister=trukikojad))Füüsiline kirjeldus [16] lk. ; 4° (18 cm)Sisu Eessõna: Laurentius Ludenius
Dedikatsioon: Henricus Stahel, Johannes Kuulman, Martinus Polz, Arvidus Månsson, Johannes Pistolekorß, Urbanus Johansson, Johannes Allengren, Nicolaus Larsson Lund, Nicolaus Nielsson, Ericus Albogius, Matthias Thomae Lapvesius, Abrahamus Jordanus, Jacobus N. in Toxoa, Ambernus Storck, Thomas Petri, Jeremias in Narva, Magnus Christophori, Johannes Henrici
Gratulatsioon: Daniel Danielis Nycopensis
Märkus Antiikva, tiitelehisraam, ehisliist, ehisinitsiaalid M P
Leidumus: Stockholmi Kuninglik Raamatukogu ; Växjö Linnaraamatukogu
1648 (https://www.ut.ee/klassik/neolatina/1648.htm)
45. Adr: Andreas A. Tremulander – Aut: Daniel Danielis Nycopensis (De resurrectione mortuorum oratio: quam, /.../ in Regia Academia Gustaviana Adolphina, quae Dorpati /.../ est /.../ Postridie Paschatos, anno 1648. publice /.../ enarrabat Andreas A. Tremulander, /.../. Dorpati Livonorum, <1648>: J. Vogelius)
SKB, Växjö LB, EAB, [Tartu UB]
GRATULATIO
Prosfènhma
ad
Morum ac vitae integritate Doctrinaque Conspicuum
Juvenem
DN. ANDREAM A. TREMULANDRUM
W-Gothum, docte et methodice de Resurrectio-
ne Mortuorum Perorantem.
Piëridum, ANDREA TREMVLANDER, strenue cultor,
Delicium Patriae, nostri pars pulchra Lycei;
Dum sacro in scripto declamas pectore firmo,
Atque refers nostra haec quod vivificata resurgent
5 Corpora de tumulis, justus cum venerit Vltor,
Et tuba per densas sonitum dabit ardua nubes.
Gratulor, applaudoque animo laetanteque vultu
Quod sic scrutaris volvisque volumina sacra.
Vt bene caepisti, pergas insistere coeptis;
10 Quo tandem possis studiorum tangere metam,
Atque tuis pulchris conatibus ire per altum.
'EteÒsticon.
Ergo tVIs pVLChrIs faVstVsqVe InsIstIto CoeptIs,
HInCCe opto faVstVs praeMIa pVLChra feras.[14] (https://www.ut.ee/klassik/neolatina/1648.htm#_ftn14)
Amoris et honoris Contest. C. Conscriptum
a
DANIELE DANIELIS NYCOPENSI,
Sveco, SS. Theol. Studioso.
Matthias Akiander, Bidrag till kännedom om Evangelisk-lutherska församlingarne i Ingermanlands stift (1865) s. 93 (http://runeberg.org/aminkeri/0103.html)
1. Svenska skolan i Narwa.
Svenska kollegor.
Andreas Andreæ Tremulander född i Westgötland,
kollega här 1643—1646. Begaf sig till Dorpat, för att
fortsätta sina studier. Se Recke och Napiersky IV. 396 (https://books.google.com/books?id=lB4QAAAAYAAJ&pg=PA396&lpg=PA396&dq=tremulander+Recke+Napiersky&source=bl&ots=kBpJMzXvJJ&sig=BwJRJZslzqt0jK1uaP5TtzYcIew&hl=fi&sa=X&ei=JPEXVaW-IsWCPMbhgcAE&ved=0CDEQ6AEwAw).
Laitetaan myös linkit Magnus Hööckin viittauksiin
Höök, Magnus, ?-enne1687 (http://erb.nlib.ee/?komp=&otsi=H%C3%B6%C3%B6k%2C+Magnus%2C+%3F-enne1687®ister=autorid&r_oid=4ec9cfad) (3)
Höök, Magnus, ?-enne1687, gratulatsiooni autor (http://erb.nlib.ee/?komp=&otsi=H%C3%B6%C3%B6k%2C+Magnus%2C+%3F-enne1687%2C+gratulatsiooni+autor®ister=autorid&r_oid=4ec9cfad) (3)Magnus Anreae Höök löytyy myös Recke och Napiersky IV. 445 (https://books.google.fi/books?id=lB4QAAAAYAAJ&pg=PA396&lpg=PA396&dq=tremulander+Recke+Napiersky&source=bl&ots=kBpJMzXvJJ&sig=BwJRJZslzqt0jK1uaP5TtzYcIew&hl=fi&sa=X&ei=JPEXVaW-IsWCPMbhgcAE&redir_esc=y#v=onepage&q=h%C3%B6%C3%B6k&f=false).
Abraham Jordanuksen ruotsalaisia juuria olen aprikoinut koska Akianderin teoksessa hänet mainitaan "finsk predikant i Narwa" ja oletan, että tällä tarkoitetaan, että Abraham olisi suomalainen. Abraham Andreae[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Jordan mainitaan suomalaisena predikanttina Narvan suomalais-eestiläisen seurakunnan pastorina Narvassa vuonna 1628 ja Kapriossa Inkerinmaalla vuonna 1638 – 48[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Abrahamus Andreae kirjoitti ylioppilaaksi Uppsalassa maaliskuussa vuonna 1626. Akianderin mukaan hän toimi saarnaajana Narvassa jo kahden vuoden kuluttua 1628 ja edelleen kappalaisena 1634 ja kirkkoherrrana Kapriossa vv 1638 – 1649, jopa vuoteen 1653. Abraham Jordanus, ”förut finsk predikant i Narva”mainitaan lisäksi ”linnan ja kylien saarnaajana”. Hän osallistui Narvan kirkolliskokoukseen 17.1.1644 ja oli oletettavasti sama henkilö kuin Tuutarin kirkkoherrana mainittu Abraham 1653 – 1656[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3), jolla oli tuolloin jo kolme tytärtä Elsa, Margeta ja Sophia[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4).
Lisäksi tätä ennen tunnetaan Gregorius Jordanus eli Jöran, joka oli virka-asemaltaan tuntematon pappi Turussa aikaisintaan vuodesta 1583. Samainen Gregorius Jordanus toimi Kyröjoensuun eli Isokyrön kappalaisena vuotta aikaisemmin ja joutui siellä syytetyksi siitä että oli tuominnut kirkkoherransa tytärpuoleensa kohdistuneesta haureudesta. Syytettään hän ei voinut todistaa ja käräjärahvas todisti kirkkoherransa syyttömäksi. Kappalainen erotettiin pappisvirasta, mutta sai myöhemmin Sorolaisen aikana armahduksen ja toimi Turussa pappina.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Moloskovitzissa oli pastorina 1671 Jöran[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), ja hän luultavasti olikin maakirjassa 1666 mainittu Gregorius Schroderus[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).
Myös Höök -suvun edustajat vaikuttivat Suomessa. Tiedetään kreivi Pietari Brahen edusmiehenä ja läänityksen hoppmannina toimineen Botvik Höökin. Höök totesi kirjeessään kreiville että, niin kauan kun kauppiaan ja raatimiehen tai erikoisesti pormestarin toimet ovat yhdistettyjä, seurataan eniten mielihaluja ja yksityistä etua (lähde: Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella – Karonen. 1994). Ylioppilasmatrikkeli kertoo Korsholman kreivikunnan hopmannin ja lääninrahastonhoitajan Botvid Höökin eli Botvidus Laurentiin († 1661) ja vaimonsa Christina Albrektintytär Gerdenin pojan Erik Höökin olleen naimisissa Katarina Eliaksentytär Gaveliuksen kanssa. Erik Höökillä oli veli Lars Höök (eli Collin), joka toimi sotakollegion kanslistina 1680, mutta erotettiin laiminlyöntien takia 1684. Kolmas veljes oli Peder Höök, Vaasan ja Korsholman voutina ja naimisissa Christina Friselian kanssa (Anbytarforum: Friselius 2001).
Botvid Höökillä oli kaksi veljeä, Sigfridus Laurenti Hök Suderm ja Nicolaus Laurentii Höök Nycopensis. Riksarkivet kertoo Botvid Höökin olleen Gabriel Bengtinpoika Oxenstiernan (1586 † 1656) palveluksessa. Mainitaanko ylioppilasmatrikkelissa Botvidus Höökin sisarena kappalaisen herra Henrikin vaimona Catharina Höök [för detta herskapz Haupbtman Botwedh Höök…hans Syster Cappellans in loco H:r Henrichz hustro Chatarina Höök] ja herra Henrik oli Brenner sukuaan. Sukututkimuskeskustelusta ote: Christina Gierden, hopmannen Botvid Hööks andra hustru efter Catharina Gavelius (+ ca 1666; se Bidrag till Vasa stads historia I. Utgifna af Föreningen för Österbottens historiska museum. Helsingfors. S. 77) födde mellan 1672-81 nio barn. Bengt Peerson Qvillingstedtin vaimo oli Måns Andreasson Höökin leski. Olikohan tämä Höök suku oli luultavimmin lähtöisin Uppsalasta, missä vaikutti myös kirkkoherra Johan Brandt.
Linkit osin edelläolevasta keskustelusta:
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Paimenmuistio – Paarma 1980
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1671 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12797100
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1666 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12356508
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Narvaer Enwohnerbuch – Enn - patronyymi
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Bidrag till kännedom om evangelisk-luterska församlingarne i Ingermanlands stift http://books.google.ch/books?id=ZioEAAAAYAAJ&pg=PP1&focus=viewport&hl=de
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin hk 1656 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13003611
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Inkerin hk 1648 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400050
Onko muuten tietoa, kuka on Turussa ylioppilaana 1653/54 oleva Abrahamus Johannis Jordanus, Ostrobotniensis 1018 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1018)?
Hannu Toivonen
29.03.15, 15:37
Andreas Torstani Holmdalius on OLETETTU isä Abrahamus Andreae Wermelandukselle/Jordanukselle..
Mutta ei oikein natsaa syntymäajat, kun maisteri Andreas Torstani syntyi 1589 Holmedalissa Vermlandissa ja Abrahamus Andreae jo 1605. Andreas Torstani hukkui 1627 Tukholman saaristossa kotimatkalla Preussista.
Andreas Torstani Holmdalius on OLETETTU isä Abrahamus Andreae Wermelandukselle/Jordanukselle..
Mutta ei oikein natsaa syntymäajat, kun maisteri Andreas Torstani syntyi 1589 Holmedalissa Vermlandissa ja Abrahamus Andreae jo 1605. Andreas Torstani hukkui 1627 Tukholman saaristossa kotimatkalla Preussista.
Onkohan tässä sitten eri henkilö kyseessä?
http://www.geni.com/people/Anders-Torstanius-Wermillandus/6000000020482823778
http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243399
http://www.geni.com/people/Anders-Torstanius
Full text of "Bibliotheca Rudbeckiana, beskrivande förteckning över tryckta arbeten, vilka författats eller utgivits av medlemmar av släkten Rudbeckius-Rudbeck samt handla om dem eller deras skrifter; en släkthistoria i elva led från 1600-1900-talen (http://archive.org/details/bibliothecarudbe00rudb)"
59 Theses pro antiqva et germana philosophandi ratione. 4:0, (28) s. JR.
Theses pro antiqva et germana philosophandi ratione contra noua
scholasticorum & iesuvitarum deliria propositae, vt Deo opt. max. annvs
en te in gratiam iesuvitarum de ijs disputatio publica habeatur ad diem
10. februarij anni currentis. 1610. in qua praesidebit Iohannes Rud*
beckius s. s. theologise studiosus, & ibidem linguae hebraeae professor
p. respondebit Andreas Torstani Wermelandus. Vbsaliae in nundinis
disanis. Stokholmiae typis anundinis, anno Domini. 16 10. [Träsnittsram]
Löysin vielä oheisen merkinnän Wermelanduksesta. Olisiko häntä ehkä voitu kutsua "finska predikant".
Mitähän tuossa latinan litaniassa mahtaa lukea? Muutaman sanan siitä voisi päätellä.
Oliko Torstinpojalla jotakin tekemistä teologian ja heprean kielen kanssa.
Käsittääkseni predikant tarkoittaa saarnamiestä. Silloinhan Abrahamin ammattikin täsmäisi, isältä pojalle juttuna.
Toivottavasti edes tässä linjassa päästäisiin hieman pidemmälle, kun tuo suora linja hieman takkuilee. Kun saataisiin joku linkki mistäpäin maailmaa Georgea voisi alkaa etsimään.
Hannu Toivonen
30.03.15, 19:49
Onkohan tässä sitten eri henkilö kyseessä?
http://www.geni.com/people/Anders-Torstanius-Wermillandus/6000000020482823778
http://www.genvagar.nu/show.asp?PersonId=243399
http://www.geni.com/people/Anders-Torstanius
Tuo Wermillandus ei sovi oikein Abrahamus Andreaen isäksi, koska on saman ikäinen kuin Abraham. Genvägarissa ja Myheritagessa on yleisesti pidetty Abraham Andreaen isänä Andreas Thorstani Holmdaliusta, mutta en tiedä mihin alkuperäislähteeseen tieto perustuu ? Se on varmaa, että Wittenbergin maisterin Andreas Thorstani Holmdaliuksen vanhemmat olivat Holmedalin kirkkoherra Wermlandissa Thorstanus Johannis , kuollut 1602 Holmedalissa ja vaimonsa Barbro Svensdotter Brunia, joka oli Stora Kilin kirkkoherran Sveno Laurentii Bruniuksen tytär. Sveno kuoli 1579 Stora Kilissa.
Andreas Thorstanin vaimo oli Elisabet Knutsdotter Lenaea, jonka veljet olivat Wittenbergin maisteri 1622 Andreas Canuti Gevaliensis, joka oli Luulajan komministeri 1626 samana vuonna kuin Andreas Thorstani oli siellä kirkkoherrana. Elisabet Lenaean toinen veli oli arkkipiispa Johannes Canuti Lenaeus ja heidän isänsä oli Canutus Petri Gestricius.
http://www.nyckelangen.se/Anor/Lena%20FF/p157c972e.html
Theses pro antiqva et germana philosophandi ratione contra noua
scholasticorum & iesuvitarum deliria propositae, vt Deo opt. max. annvs
en te in gratiam iesuvitarum de ijs disputatio publica habeatur ad diem
10. februarij anni currentis. 1610. in qua praesidebit Iohannes Rud*
beckius s. s. theologise studiosus, & ibidem linguae hebraeae professor
p. respondebit Andreas Torstani Wermelandus. Vbsaliae in nundinis
disanis. Stokholmiae typis anundinis, anno Domini. 16 10. [Träsnittsram]Ilmeisesti tässä on kyseessä latinan teksti ja ymmärtäisin, että tässä oli kyseessä Iohannes Rudbeckius, heprean ja teologian professori ja oppilaana Wermelandus. Jos joku enemmän latinaa ymmärtävä paremmin asiaa valaisisi. Rudbeckiuksen kerrotaan olleen noihin aikoihin vuonna 1610 Uppsalassa heprean ja teologian professuurissa.
Hannu Toivonen
30.03.15, 22:09
Ilmeisesti tässä on kyseessä latinan teksti ja ymmärtäisin, että tässä oli kyseessä Iohannes Rudbeckius, heprean ja teologian professori ja oppilaana Wermelandus. Jos joku enemmän latinaa ymmärtävä paremmin asiaa valaisisi. Rudbeckiuksen kerrotaan olleen noihin aikoihin vuonna 1610 Uppsalassa heprean ja teologian professuurissa.
En osaa latinaa, mutta Rudbeckiuksen respondenttina toimi Andreas Torstani Holmdalius, joka siis maisteriksi valmistunut Wittenbergin yliopistosta, mutta ei sentään tohtori tai professori.
Tervehdys, olettepa haalineet mielenkiintoisia tietoja!
Tuo oli hyvä tieto, että kamreeri Stierncrantz vaikutti Kaipalassa.
Laitan tähän yhden uuden kuvan ja yhden vanhan joista näkyy taas näitä sukulaisuuksia. Kummasti vain tuo Hr. Brandt kummittelee näissä, vaikka papereissa lukee Brauer?!?
Aika lähellä hyörii myös Brauereita eli kaljaporvareita!
Jos ei nämä muuta kerro, niin ainakin sen ettei nimi Brandt ilmeisesti tullut pakolaisluetteloon sattumalta?!? Nythän meillä on ihan dokumenttina tuo Kaipalan hallinnointikuvio;
"Caibalan tila oli Sista Palkina. Baron Erich oli sukunimeltään Kruuse ja vuokraajan, jonka sukunimi oli Stiernekrantz oikeammin Stierncrantz (kts. Adelsvapen wiki), titteli oli tuolloin kamreeri".
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stierncrantz_nr_854
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Kruse_af_Kajbala_nr_42
*****
Inkerin- ja Käkisalmenläänin kamreeri Per Arvidsson Stierncrantz vuokrasi Inkerissä Caibalan kylän Sista Palkina-nimistä tilaa. Stierncrantzin 3. vaimo Eva Furumarck oli Jacob Lagerstedtin ja Sven Agricolan vaimojen Maria ja Magdalena Adlersköldin serkku.
****
TT.
Kannattaa aina tarkistella nuo "kuvat". Virheitä voi tulla kun kopioidaan.
Hannu Toivonen
31.03.15, 16:26
Kävin läpi Tukholman saksalaisen seurakunnan Brawer-nimiset henkilöt 1640-luvulla. KAIKKI OLIVAT SUKUNIMELTÄÄN MUUN NIMISIÄ, BRAWER OLI AINA AMMATTINIMIKE:
Joachim Brawereita oli kaksi kappaletta. Toinen oli Joachim Warnicke ja toinen Joachim Nehr tai jotain sinne päin. Kumpikin oluenpanijoita.
Simon Brawer oli isänä 21.9.1645 nimellä Simon Ewers, brawer ja kummina pari kertaa nimellä Simon , brawer.
Claus Brawer oli isänä 26.6.1650 nimellä Claus Brun, brawer ja kummina 23.3.1650 oli Claes Brawerin tytär
Hans Brawer oli 8.8.1648 Joachim Brawerin kummina ja sitten isänä nimellä Hans Meissner monet kerrat.
Anders Hartich, brawerille syntyi 16.7.1645 lapsi ja kummeina Hans Meissnerin vaimo ja Daniel Meissner
Brawer/Brauer oli selkeästi 1640-luvulla Tukholmassa vielä ammattinimike ei sukunimi !
Kaiketi jossain vaiheessa se vakiintunee sukunimeksi...
Voiko tuon ammattinimikkeen tulkita siten, että ainakin lapsen syntymää kirjattaessa käytettiin oikeata nimeä, mutta monissa muissa yhteyksissä ja jopa kummeina saatettiin käyttää porvarisnimeä?
Joskus saattoi porvarisnimi "lipsahtaa" myös isän nimeksi, mutta pääsääntöisesti ei?
Eikös Kyläkosken Flachsenius-kirjassa sanottu, että Hans Meisner kirjattiin Brauerina joidenkin lastensa isäksi?
****
TT.
Hannu Toivonen
31.03.15, 17:04
Voiko tuon ammattinimikkeen tulkita siten, että ainakin lapsen syntymää kirjattaessa käytettiin oikeata nimeä, mutta monissa muissa yhteyksissä ja jopa kummeina saatettiin käyttää porvarisnimeä?
Joskus saattoi porvarisnimi "lipsahtaa" myös isän nimeksi, mutta pääsääntöisesti ei?
Eikös Kyläkosken Flachsenius-kirjassa sanottu, että Hans Meisner kirjattiin Brauerina joidenkin lastensa isäksi?
****
TT.
Useimmiten aina varsinainen sukunimi, sitten ammattinimi Brawer peräkkäin. Mutta joskus harvoin pelkkä Brawer, josta on pääteltävissä edellämainitut seikat. Melkoisen inflaation Brawer -nimi on kokenut Tukholmassa näihin aikoihin..
Niin vaikuttaa. Siellä ja Tallinnassa oli isoja toimijoita. Mistä sitten tuotiin vilja? Inkeristä! Hopmannit ja arrendaattorit olivat pahimman luokan orjapiiskureita, koska saivat verojen maksun jälkeen pitää itse ylimenevän osan. Senhän tietää mitä sellainen talonpojille merkitsi!
*****
TT.
Jos tämä Rudbeckien teoksen Andreas Torstani Wermelandus oli sama kuin Andreas Torstani Holmdalius, jos molemmat olivat opiskelleet Wittenbergissä ja olleet Rudbeckiuksen respondenttina,
onko kyseessä sama henkilö.
Saattoiko hän olla Abraham Andreae Wermelanduksen isä?
59 Theses pro antiqva et germana philosophandi ratione. 4:0, (28) s. JR.
Theses pro antiqva et germana philosophandi ratione contra noua
scholasticorum & iesuvitarum deliria propositae, vt Deo opt. max. annvs
en te in gratiam iesuvitarum de ijs disputatio publica habeatur ad diem
10. februarij anni currentis. 1610. in qua praesidebit Iohannes Rud*
beckius s. s. theologise studiosus, & ibidem linguae hebraeae professor
p. respondebit Andreas Torstani Wermelandus. Vbsaliae in nundinis
disanis. Stokholmiae typis anundinis, anno Domini. 16 10. [Träsnittsram]
En osaa latinaa, mutta Rudbeckiuksen respondenttina toimi Andreas Torstani Holmdalius, joka siis maisteriksi valmistunut Wittenbergin yliopistosta, mutta ei sentään tohtori tai professori.
Hannu Toivonen
07.04.15, 17:34
Jos tämä Rudbeckien teoksen Andreas Torstani Wermelandus oli sama kuin Andreas Torstani Holmdalius, jos molemmat olivat opiskelleet Wittenbergissä ja olleet Rudbeckiuksen respondenttina,
onko kyseessä sama henkilö.
Saattoiko hän olla Abraham Andreae Wermelanduksen isä?
Kyllähän ilmeisesti yksi ja sama mies on kyseessä. Holmedal sijaitsee Vermlannissa.. Mutta mistään en ole löytänyt varmaa tietoa sille, että Abrahamus Andreae olisi Holmdaliuksen poika. Mielestäni ei oikein riitä, että Abrahamusta kutsuttiin Wermelandukseksi. Wermelanduksia kyllä käsittääkseni oli useita.
Harmillista, mutta totta, koska Wärmelandus ei ollut sukunimi vaan koskee kaikkia wärmlantilaisia eräässä mielessä. Olisiko Andreas Torstani näillä perustein "keksitty" isä Abrahamille. Nimet tosin stemmaavat aika hyvin, pappisisän poika saattaisi hyvinkin olla Abraham.
Pitänee yrittää etsiä seurakuntaa kirkonkirjoista kun sinne jossakin vaiheessa pääsee ja toivoa, että näin vanhoja asiakirjoja löytyisi.
Tätä olen hakenut, nyt ollaan jo melko lähellä ratkaisua kuka oli amptman, hoppman, inspector, bokhållare Georg (Jurgen) Brauer (Brandt?). Georg von Brandtin sisaren Anna Margareta von Brandtin vävy oli Erik Gjös (1656-1705), jonka lanko Jacob Walstenius oli Sven Agricola (Leijonmarck). Svenin vaimon Magdalena Adlersköldin sisaren Maria Adlersköldin mies oli armeijan varusteita lähes yksinoikeudella Ruotsissa tehtaillut Jacob Gavelius (Lagerstedt) joka oli Inspector Georg Brauerin toimeksiantaja.
Tiina Karjusen opinnäytetyössä Hoveja ja verotusta todetaan, että Inkerin aateliset avioituivat 3-4 polvea peräjälkeen (jopa enemmän) samoihin sukuihin. Kyseessähän oli selkeästi suunnitelmallinen ”liiketoimi”, jolla hankittiin lisää omaisuutta ja mahtavuutta. Sotilasaateli oli näistä ilmeisesti kaikkein arvostetuin. Sota kuitenkin köydytti monet säätyläissuvut rutiköyhiksi. Mm Poll-suvun eräs leskirouva joutui anelemaan apua itse kuninkaalta kun oli Pohjansodassa menettänyt kaiken.
Uskon että ahkerimmat Brauerin-tapauksesta kiinnostuneet löytävät tällä uusimmalla lähisukulaisten kaaviolla uusia tärkeitä dokumentteja. Esim. Agricolan ja Walsteniusten (Wallenius) lasten kummeista voi löytyä ratkaisevia nimiä. Ylioppilasmatrekkeleiden lähteet saattavat antaa vihiä, mistä tietoa kannattaa lähteä hakemaan jne.
(Kts. myös edellinen kuva)
Näillä sukulaisuuksilla, joita dokumentit tukevat, liittyvät selkeästi yhteen seuraavat suvut; Strahlborn, Qvillingstedt, Brennerus, von Brandt, von Brackel, Seulenbach, Rajalenius, Agricola, Thuronius, Lagerstedt, Stierncrantz ja Kruse af Caibala.
*****
TT.
En ehtinyt enää korjaamaan virhettä, piti sanoa:
Georg von Brandtin sisaren Anna Margareta von Brandtin vävy oli Erik Gjös (1656-1705), jonka sisaren mies oli Jacob Walstenius, jonka serkku oli Sven Agricola (Leijonmarck).
****
TT.
Täytyy sanoa, että onpa kiehtova juttu, jos myös kovin kimuranttikin. Tuo aiempi huomio keskustelussa ammattien merkitsemisestä kirkonkirjoihin on mielenkiintoinen asia eli Tukholmassa asuneet Brauerit eivät välttämättä olleet Brauereita kuin porvarisnimeltään! Jään miettimään sitä, miksi Jürgen Brauwer olisi esiintynyt ko. nimellä myös Inkerinmaalla jos oli siellä Gaveliuksen omaisuuden tarkastajana.
Toivotaan, että saadaan asiaa selville juurikin kastetiedoista ym. sukukytkennöistä koska varsinaisesti etsityistä henkilöistä tuntuu kaikki tieto olevan "kiven alla".
Adelsvapen – wiki kertoo Lejonmarckin nr 1092 suvun jäsenen Sven Agricola Åkermanin ja vaimonsa Magdalena Adlersköldin lasten syntymätiedot ja kastepäivät:
Carl Christian 1681
Lydert kastettu 23.5.1682 St Nikolain seurakunnassa
Anna Maja kastettu 28.9.1683 St Nikolain seurakunnassa
Sven Johan 1684
Gustaf kastettu 27.8.1685 St Nikolain seurakunnassa
Magdalena kastettu 21.3.1688 St Nikolain seurakunnassa
Jakob 1697
Itselläni ei juuri nyt ole pääsyä Ruotsin arkistoon.
Outoa tosiaan, kun jo olemassa olevien dokumenttien "valossa" meillä on tiedossa ne henkilöt jotka sukulaisuussuhteineen sijoittuvat melko suppealle alueelle Inkerin Caibalaan. Sieltä löytyvät Strahlborn, Erik Kruse, Per Qvillingstedt jotka vieläpä sukulaisia keskenään (vähintään vaimojensa kautta).
Nämä seikat selvisivät osittain pelkästään sukulaisuuksia "pyörittelemällä". Nyt nämä viimeisimmät dokumentit tukevat olettamusta sukulaiset ovat toimineet keskenään niin serkku- kuin pikkuserkkutasollakin. Lisäksi uudet avioitumiset ovat laajentaneet verkostoa entisestään.
Nämä asiaan liittyvät henkilöt ovat olleet todella vaikutusvaltaista väkeä, on Inkerin kuvernementin kamreeria (Stierncrantz), on maaherraa (Sven Agricola), on armeijan varusteiden "monopoli" valmistajaa (Lagerstedt) jne. Myös Moritz Brauerin kummeista pääosa oli aatelisia. En usko, että millään "rivimiehellä" olisi asiaa ollut tuohon porukkaan. Säätyjako oli niin jyrkkä.
****
TT.
Tässä dokumenttia Oulun-päädystä. Arvolanderin ja vaimonsa Brauverin lasten kummeina esiintyy mm. Georg Rajaleen ja Margaretha Stridbeck joka on aatelista Streitbach sukua. Kaaviokuvasta nähdään miten Thuronius, Agricola ja Rajalenius- suvut liittyvät taas kolmen sukupolven kautta saumattomasti yhteen. Serkuista ja pikkuserkuista voidaan siis osittain kummien yhteydessä puhua. Tuostahan päästään suoraan myös Brenneruksiin Forseniuksen kautta (vrt. edellinen kuva).
****
TT.
Esitetyt Brauer / Brandt -verkostot ovat sellaisia, että (objektiivinen) usko alkaa horjua. Edelleen mietin sitä, miksi Jürgen käytti Brauer nimeä Narvassa ollessaan Gaveliuksen omistusten tarkastajana koska hän ei itse ollut oluenpanija ja ilmeisesti kyse oli porvarisnimestä. Miksei Brandt, jos oli suvun jäsen? Olisiko tämä ollut aivan tavanomaista?? Tiedetäänkö porvarisnimien käytöstä.
Kuitenkin Brouwer -sukunimi oli Hollannissa käytössä (vai voisiko olla sekin peritty oluenpanijoilta). Voisivatko nimet sekä Brouwer että Brandt olla alkujaan hollantilaisia koska Genoksen artikkelissa koskien v. Brandt sukua Narvan Pühajöggi seudulta [Genos no4(1993)] kerrotaan Daniel Brandtin tulleen Hollannista Narvaan ja toisaalta myös Brouwer alkuperäisenä sukunimenä kai oli hollantilainen (vrt. Brouwer route - amiraali ja maailmanmatkaaja Hendrik Brouwer (1581 - 1643)).
Löysin Inkerin rekisteristä merkinnän, jonka oletan koskevan Daniel Brandt vanhempaa ja tilalla mainitaan myös amptmann Petter vuonna 1649. Tähäkin korjauksia jos nimi on luettu väärin. Liitän linkin kun digitaaliarkistoon ei pääse: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400100
Hannu Toivonen
16.04.15, 17:13
Esitetyt Brauer / Brandt -verkostot ovat sellaisia, että (objektiivinen) usko alkaa horjua. Edelleen mietin sitä, miksi Jürgen käytti Brauer nimeä Narvassa ollessaan Gaveliuksen omistusten tarkastajana koska hän ei itse ollut oluenpanija ja ilmeisesti kyse oli porvarisnimestä. Miksei Brandt, jos oli suvun jäsen? Olisiko tämä ollut aivan tavanomaista?? Tiedetäänkö porvarisnimien käytöstä.
Kuitenkin Brouwer -sukunimi oli Hollannissa käytössä (vai voisiko olla sekin peritty oluenpanijoilta). Voisivatko nimet sekä Brouwer että Brandt olla alkujaan hollantilaisia koska Genoksen artikkelissa koskien v. Brandt sukua Narvan Pühajöggi seudulta [Genos no4(1993)] kerrotaan Daniel Brandtin tulleen Hollannista Narvaan ja toisaalta myös Brouwer alkuperäisenä sukunimenä kai oli hollantilainen (vrt. Brouwer route - amiraali ja maailmanmatkaaja Hendrik Brouwer (1581 - 1643)).
Löysin Inkerin rekisteristä merkinnän, jonka oletan koskevan Daniel Brandt vanhempaa ja tilalla mainitaan myös amptmann Petter vuonna 1649. Tähäkin korjauksia jos nimi on luettu väärin. Liitän linkin kun digitaaliarkistoon ei pääse: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400100
Vaikuttaisi siltä, että Brauwer/Brauer/Brouer/Brouwer -nimi oli alkuaan vain ammattinimikkeenä, mutta eriytyi 1600-luvun jälkipuoliskolla sukunimeksi. Muistetaanhan 1680-90-luvuilla Tukholmasta esimerkiksi puuseppä Abraham Brauwer ja laivanrakennusmestari Lorentz Petersson Brauer JA INSPECTOR BALTHASAR BRAUER, JOLLA KUMMINA JAKOB GAVELIUS..
Brandt on ollut varmaankin yksi yleisimmistä saksalaisista sukunimistä ja en käsitä miksi joku käyttäisi kahta eri sukunimeä vuorotellen ? Jürgen Brauer on ollut kuitenkin aina Jürgen Brauer jokaisessa vastaan osuneessa lähteessä eli 1682-1683 saksalaisessa seurakunnassa, 1691-1694 Jaamassa, 1696-1700 Katariinan seurakunnassa. Pakolaisluettelon alkuperäiset lähteet on tilauksessa Tukholmasta myös !
Kyllähän tuo toki osviittaa antaa kun lähes kaikki asiaan liittyvät henkilöt ovat sukulaisia keskenään. Dokumenttejakin on sen verran asian ympärille jo löytynyt, ettei tarvitse enää arvuutella, josko tämä porukka olisi keskenään elänyt ja toiminut.
Hyvin paljastavaa on se, että Inkerin kamreeri Stierncrantz vaikutti Inkerissä ja vieläpä Krusen omistamalla Caibalan tiluksilla. Stierncrantz oli alkuperäiseltä nimeltään Roman. Tähänkin liittyy eräs mielenkiintoinen seikka. Mortiz Brauerin eräs kummi oli Andreas Schröder. Per Stierncrantzin serkku oli "Lands- och häradskrivare" Henrik Schröder! Lisäksi Stierncrantzin veli Jöns Roman oli lääninkirjuri Värmlannista, mistä mahdollisesti myös Bengt Qvillingstedtin appi ensimmäisestä avioliitosta Abraham Värmelandus.
Lähipiiristä löytyi lisäksi eräs mielenkiintoisen kuuloinen aatelis-suku Thewitz, tarkemmin Abraham Thewitz. Mieleen juolahti se yksi Moritz Brauerin kummi, joka näyttäisi olevan Mathias Thebits; voisiko olla Thewitz? Nimen kirjoitusasuja myös Devitz tai Davitz (?).
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Thewitz_nr_856
Georg Brauer kuului Brennereiden sukukuntaan ja todettava onkin, että Brennerukset olivat kohtalaisen mahtava suku. Heidän ympärillään pyöri todella "isokenkäisiä" virkamiehiä, joten miksei myös Brauer olisi ollut heidän kanssaan tekemisissä. Mm. "ruukkisuku" Thorwöst ja maaherra Leijonmarck kuului heidän lähipiiriin! Sukulaisuudet eivät siis missään nimessä rajoittuneet pelkkiin pappis-sukuihin vaan korkea-arvoisiin valtion virkamiehiin, jotka olivat osin suorastaan "ylhäisaatelia".
*****
TT.
Jürgen Brauer on ollut kuitenkin aina Jürgen Brauer jokaisessa vastaan osuneessa lähteessä eli 1682-1683 saksalaisessa seurakunnassa, 1691-1694 Jaamassa, 1696-1700 Katariinan seurakunnassa.Näin on, muuta nimeä Jürgen Brauerille ei ole ilmoitettu missään lähteessä. Inkerin kirjoissa nimi vain on kirjattu Bruer. Olikohan hänen käyttämä sukunimi siis alkujaan porvarisnimi, joka omaksuttiin sukunimeksi? Erityisesti Balthazar Brauer kiinnostaa, josko sitä kautta saisi kiinni suvusta. Tuskin se oli sattumaa, että inspectorin paikan Gaveliuksella peri Georg Brauwer. FamilySearch kertoo erään Balthasar Brewersin syntyneen joulukuussa 1635 Titzissä, Reinimaalla Preussissa.
Pakolaisluettelon alkuperäiset lähteet on tilauksessa Tukholmasta myös ! Jännitys tiivistyy.
Jos jännittää Outikaa, niin jännittää minuakin.
Mixed Mode Population Sharing:
# Primary Population (source) Secondary Population (source) Distance
EUROGENES K13
Äitilinjan tulos. ...... / ..... Isälinjan tulos.
1 93% East_Finnish + 7% Danish * 2.37
2 93.8% East_Finnish + 6.2% Irish * 2.39
3 93.9% East_Finnish + 6.1% West_Scottish * 2.39
4 93.6% East_Finnish + 6.4% Orcadian * 2.4
5 92.9% East_Finnish + 7.1% Norwegian * 2.41
6 92.8% East_Finnish + 7.2% North_German * 2.41
7 92.1% East_Finnish + 7.9% Swedish * 2.42
8 93.9% East_Finnish + 6.1% Southeast_English * 2.43
9 93.4% East_Finnish + 6.6% North_Dutch * 2.44
10 80.5% East_Finnish + 19.5% Southwest_Finnish * 2.44
11 94.3% East_Finnish + 5.7% Southwest_English * 2.45
12 89.5% East_Finnish + 10.5% North_Swedish * 2.46
13 94.2% East_Finnish + 5.8% South_Dutch * 2.53
14 97.3% East_Finnish + 2.7% Brahmin_UP * 2.54
15 97.8% East_Finnish + 2.2% Kol * 2.55
16 94.2% East_Finnish + 5.8% West_German * 2.55
17 97.8% East_Finnish + 2.2% Uttar_Pradesh * 2.56
18 97.9% East_Finnish + 2.1% Chamar * 2.56
19 97.9% East_Finnish + 2.1% Piramalai * 2.57
20 97.6% East_Finnish + 2.4% Kshatriya * 2.58
Näiden uusien (GEDmatch) DNA-tulosten saattelemana tilasin suurimman BIG-Y testin mitä isälinjasta voi saada. Tulosten saaminen ja analysointi saattaa kestää jopa kuukausia.
Uutta tuossa Gedmatch-tuloksessa on Brittein saaret, Tanska ja Hollanti. Nuo kaukaisimmat tulokset menevätkin R-haplon alkureiteille (synnyinsijoille) Intian lähettyville. Intiassahan on suuri R-haplo esiintymä nykypäivänäkin.
Mieltä askarruttaa että mikä on tuo Southwest_Finnish -tulos. Ketähän esivanhemmistamme on sieltäpäin kotoisin? Prosentuaalinen osuus kromosomissa 10 on 19.5 % elikkä aika paljon.
55 matchia ilmestynyt meille BigY testissä. Ensimmäisen ja läheisimmän sukulaisemme esi-isä on Johann Georg Wunder b1718 - d1803 Germany. Muut esivanhemmat hänellä ovat Jones (Wales). Kent (England). Osborne (Scotland) Vanderpool (Netherlands).
Toiseksi läheisimmän sukulaisemme esivanhemmat ovat John Shanner b1776 Yorkshire Co England ja Skinner Yorkshire Co England.
Listassa vain 3 Suomalaista, eikä edes lähellä kärkeä.
Kyllähän nämä sukulaiset näyttävät selvästi seuraavan aikaisempia tuloksiamme.
Paljon on vielä tietoa tulossa tuosta testistä, varmaa on kuitenkin että olemme keskieurooppalaista heimoa ja ainakin osa heimosta on siirtynyt länsirannikolle ja Brittein saarille.
Kuuluisan puutarhurimme Johan Lahdenperän jälkeläinen on tehnyt myös DNA testin ja tulos on sama kuin minulla. Myös hän suunnittelee BigY-testin tekoa tulevaisuudessa.
" Taulu 68 (taulusta 12)
VIII Johan Samuelinpoika Lahdenperä
puutarhuri Oulussa, s. 2.12.1837 Ii Olhava, k.
26.9.1928 Oulu. Hänen täyttäessään 90-vuotta,
julkaistiin Flora-lehdessä seuraava kuvaus hänen
elämäntyöstään."
Kaksi uutta BigY matchia löytynyt. Toisen herran nimi viittaisi tsekinmaalle. Toisella herroista suku on Ruotsista. 118kpl Novel variants (tuntematonta mutaatiota) kanssamme. 1 poikkeava mutaatio. 26176 samaa mutaatiota kanssamme.
Esi-isiensä sukunimet tässä: "(Olofsdotter?), (Persson?), Ahlgren, Åhs, Åkerbeck, Andersdotter, Andersson, Andersson-Krus, Andersson-Mèort, Andersson-Mört, Båtelsdotter, Bêatelsdotter, Bengtsdotter, Brandt, Burstrèom, Burström, Callâen, Callén, Christophersdotter, Clasdotter, Clementsdotter, Curtelia,"
Onko tuo nimi Brandt yhteydessä meihin, niin sitähän emme kukaan vielä tiedä. Otan yhteyttä häneen kysyäkseni asiaa, sitten kun testi on valmis.
Vieläkin odottelemme lopullisia tietoja testistä.
sauli
Kyllähän tuo toki osviittaa antaa kun lähes kaikki asiaan liittyvät henkilöt ovat sukulaisia keskenään. Dokumenttejakin on sen verran asian ympärille jo löytynyt, ettei tarvitse enää arvuutella, josko tämä porukka olisi keskenään elänyt ja toiminut.
Hyvin paljastavaa on se, että Inkerin kamreeri Stierncrantz vaikutti Inkerissä ja vieläpä Krusen omistamalla Caibalan tiluksilla. Stierncrantz oli alkuperäiseltä nimeltään Roman. Tähänkin liittyy eräs mielenkiintoinen seikka. Mortiz Brauerin eräs kummi oli Andreas Schröder. Per Stierncrantzin serkku oli "Lands- och häradskrivare" Henrik Schröder! Lisäksi Stierncrantzin veli Jöns Roman oli lääninkirjuri Värmlannista, mistä mahdollisesti myös Bengt Qvillingstedtin appi ensimmäisestä avioliitosta Abraham Värmelandus.
Lähipiiristä löytyi lisäksi eräs mielenkiintoisen kuuloinen aatelis-suku Thewitz, tarkemmin Abraham Thewitz. Mieleen juolahti se yksi Moritz Brauerin kummi, joka näyttäisi olevan Mathias Thebits; voisiko olla Thewitz? Nimen kirjoitusasuja myös Devitz tai Davitz (?).
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Thewitz_nr_856
Georg Brauer kuului Brennereiden sukukuntaan ja todettava onkin, että Brennerukset olivat kohtalaisen mahtava suku. Heidän ympärillään pyöri todella "isokenkäisiä" virkamiehiä, joten miksei myös Brauer olisi ollut heidän kanssaan tekemisissä. Mm. "ruukkisuku" Thorwöst ja maaherra Leijonmarck kuului heidän lähipiiriin! Sukulaisuudet eivät siis missään nimessä rajoittuneet pelkkiin pappis-sukuihin vaan korkea-arvoisiin valtion virkamiehiin, jotka olivat osin suorastaan "ylhäisaatelia".
*****
TT.
Hei,
Oheisessa kaaviossa (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=3433&d=1429196467) on Magdalena ja Maria Adlersköldin äidiksi merkitty virheellisesti Anna Furubom.
Vertaa Riddarhusets stamtavlor på CD-ROM 3.0:
Adliga ätten ADLERSKÖLD, nr 1041, utdöd.
Adlad 1683-01-23 introducerad 1686. Utdöd 1700-12-07.
------------------
Barn:
Lydert Bartels, adlad Adlersköld, född 1629-09-20 i Stockholm. Sändes 1641
till Lubeck för att utbilda sig inom handeln. Återkom 1643-10-00 till Stockholm
och förestod därefter i 15 år faderns handelsrörelse (Ldk.). Företog därefter
vidsträckta resor och öppnade 1659 egen handelsrörelse i Stockholm (Ldk.).
Extra ordinarie kommissarie i kommerskollegium 1675-08-29. Blev vid
riksdagen 1680 ledamot uti den ständernas kommission, som avgjorde besvären
över rikets förvaltning under konungens minderårighet. Adlad 1683-01-23
(introducerad 1686 under nr 1041). Död 1700-12-07 i Stockholm, själv den
siste av sin ätt, samt begraven 1701-02-24 i Nikolai kyrka, där hans vapen
uppsattes. Gift 1:o 1659-08-21 med Catharina Pahl, född (Öä.) 1642-12-24,
död 1675-04-04, dotter av handlanden i Stockholm Mattias Pahl och hans 1:a
hustru, Catharina Jonsdotter Palmgren, samt syster till sekreteraren Hans Pahl,
adlad Pahl, nr 1163. Gift 2:o 1675-11-09 i Nikolai församling, Stockholm med
Anna Furubom i hennes 2:a gifte (gift 1:o 1665-04-27 med borgmästaren i
Norrköping Johan Persson Moretus i hans 2:a gifte [gift 1:o 1653-12-29 med
Maria Kling, död 1664], född 161(7), död 1672-10-24) (Öä XIII s. 183), född
1647-05-08, död 1702-11-21, dotter av rådmannen i Stockholm Johan Furubom
och hans 2:a hustru, Elisabet Andersen, samt syster till krigskommissarien Erik
Furubom, adlad Furumarck, nr 889.
Barn:
-------------
1. Magdalena, döpt 1664-02-16 i Tyska församlingen, Stockholm (Ldk.). Död
1690-03-28 och begraven 1690-06-24 i Skederids kyrka Stockholms län. Gift
1680-02-12 med landshövdingen Sven Agricola Åkerman, sedermera
Åkermarck, adlad Leijonmarck, nr 1092, död hans 1:a gifte, född 1649, död
1728.
1. Maria, döpt 1666-07-19 i Tyska församlingen, Stockholm (Ldk.). Död 1717-
06-00 och begraven 1718-01-31 i Katarina församling, i Stockholm. Gift 1:o
1680 med kommissarien Jakob Gavelius, adlad Lagerstedt, nr 1358, född
1655, död 1698. Gift 2:o 1702-04-27 i Katarina församling, Stockholm med
underståthållaren i Stockholm Georg Hircinius, adlad Stiernhoff, nr 1039, i
hans 4:e gifte, född 1631, död 1710.
------------
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Pidetäänpäs tätäkin keskustelupalstaa hengissä.
Pitkä on odottavan aika. Viimeistään 14.11.2015 tiedetään, keitä me oikeasti olemme. Silloin myöskin selviää, ketkä kuuluvat meidän dna-oksallemme, ja kenties jopa sukuumme.
Tähän asti on ollut tiedossa, mihin oksaan suurin osa osumistamme kuuluu. Nolla (täys-)-osumia on löytynyt yht.15kpl. Myöskin on tiedossa, ketkä läheisestä suvustamme ovat muuttaneet saksanmaalta englantiin (2kpl). Se ei tarkoita sitä, että meidän esi-isämme olisi sinne muuttanut, tosin eräitä viitteitä sinnepäin on kyllä olemassa. Myöskin tutkijoillamme on jostain syystä ollut vaikeaa löytää esi-isämme syntymäpaikkaa, kun hakukohteina ovat olleet saksa, eesti ja ruotsi. Toivottavasti tuolloin viimeistään selviää mistäpäin Georgen juuria kannattaa etsiä. Varmistus asialle saataneen em. päivämääränä.
Mitä niille Hannun tilaamille alkuperäislähteille kuuluu, ovatko kenties saapuneet?
sauli
Hannu Toivonen
14.08.15, 17:40
Ei ole ruotsalaisia ainakaan Tukholman kaupunginarkistossa kiinnostanut alkuperäislähteitä hakea, viitattiin vain Aminoff-Winbergin kirjaan... No yritän kyllä vielä jotain muuta kautta.
Tässäpä UUTTA tämän päivän väliaikatietoa tutkijoillemme.
Kuten hieman ounasteltiinkin, niin etunimet Johann George sekä John, saattavat näytellä jonkinlaista osaa suvussamme. Nuo nimet esiintyvät läheisimmillä dna sukulaisillamme, jotka ovat kotoisin englannista ja kuuluvat dna oksaan R-YP445.
Minunkin isäni nimi Johannes ja hänen isänsä Johan. Muitakin Johan nimisiä suvustamme löytyy useita.
Olisiko käynyt niin että etunimet olisi seuranneet erkaantuneissa sukuhaaroissa.
Nyt on tullut uutta dna tietoa ja me kuulumme myöskin oksaan R-YP445.
R-YP444YP444 * YP619formed 2100 ybp, TMRCA 1300 ybpmore
R-YP444*
id:YF02603POL [PL-KP]
R-YP445YP446 * Z17092/YP445 * YP443... 1 SNPsformed 1300 ybp, TMRCA 950 ybpmore
R-YP445*
id:YF01577ENG
id:YF04068SWE [SE-AB]new (TÄSSÄ meidän uusi oksamme!)
Oksan pitäisi löytyä tämän puun keskivaiheilta: http://www.yfull.com/tree/r1a/
Noiden englantilaisten sukulaisiemme esivanhempien linjat johtavat luonnollisesti Saksaan ja myös Hollantiin, joten analysoinnin ollessa kesken, en osaa sanoa onko myöskin meidän esivanhempamme muuttaneet englantiin.
Ilmoitan heti mikäli uutta tietoa tahi muutoksia ilmaantuu.
sauli
Homma tarkentuu:
id:YF02526
R-YP444YP444 * YP619formed 2100 ybp, TMRCA 1450 ybp
R-YP444*
id:YF02603POL [PL-KP]
R-YP443 YP446 * YP443 * YP620 formed 1450 ybp, TMRCA 1450 ybp
R-YP443
id:YF04068SWE [SE-AB]new Jurgen/George Brauer/Brandt
R-YP445Z17092/YP445formed 1450 ybp, TMRCA 950 ybp
R-YP445*
id:YF01577ENG
R-YP729YP729
id:YF03259
Harmittavasti lipsahdimme n.500 vuotta ajassa taaksepäin eli haploon YP443.
Siis n.1450 vuotta sitten syntyneeseen mutatioon. Meillä on kyllä omia, tuon alla olevia henkilökohtaisia mutatioita nuo YP446 ja YP620, mutta niihin ei ole vielä kukaan muu napannut.
Siis meidän haplosta ovat erkaantuneet nuo Englantiin muuttaneet henkilöt, niinkuin vähän uskalsin jo ounastella. Me luultavasti pysyttelemme tiukasti Saksa/Hollanti? akselilla kunnes toisin ilmoitetaan. Voi olla että nuo sukuyhteydet Britteihin tulevat noiden läheisten englantiin muuttaneiden sukulaistemme kautta.
Ensikuun lopuun mennessä vasta valmistuu STR testi. Siitä näkee onko meillä läheisiä sukulaisia ja minkälaisia.
Aikaisemmin laittamastani R1a haplopuusta, näette itse tuon meidän haplomme ja voitte katsella noita ikähaarukoita tarkemmin.
Palaan vielä henkilöverkostoihin, josko tuo tarina aukeaisi joskus. Selvittelen toisaalla Pietari Brahen potaskatehtaalle Kalajoelle tulleen mestari Didrik Näbbin taustoja ja törmäsin Internetistä löytyviin tietoihin koskien Västergötlannin Visinborgissa käsiteltyä perintöasiakirjaa.
Västergötlannin Visinborgin (Jönköpingin lääniä) kreivikunnan tuomiokirjasta löytyy vuodelta 1677 perintöasia Vartoftan Villingessä (Qvillinge), jossa ovat perinnönjakajina raahelaisen Lars Andersson Bergin vaimo Ingeborg Larsdotter ja hän on trumpetinsoittaja Jöns Larsson Näbbin sisar. Jöns Larsson Näbb on asiassa lunastamassa sisarensa perintöä 1/8 Övre Starbäckissä. Asian käsittelyn yhteydessä mainitaan sisarukset Didrik Näbb, rouva Kerstin Larsdotter, joka naimisissa ratsastaja Lars Anderssonin kanssa. Lisäksi yksi sisaruksista NN Larsdotter aviossa Sven Håkansson Banckin kanssa. Samassa yhteydessä mainitaan Peder Brahen tallimestari Bengt Larsson Näbb, joka vihittiin Catharina Humblen kanssa.
Se mikä tässä lisäsi mielenkiintoa on se, että he sijoittuvat Qwillingeen ja olihan Bengt Persson Qwillingstedtin Gurilovassa tilanhoitajana hänen jälkeensä Ruotsista tullut Jakob Näbb, joka huolehti tilasta siihen asti kunnes Sven Schalin otti tilan arrendaattorin oikeudet ja Jakob mainitaan seuraavana vuonna 1789 amtmannina Inkerissä.
Tarina jatkuu, siten että muinaisessa Torniossa mainitaan tullivirkailijana Peder Olsson Näbb 1640 luvulla ja tuo sama mies hukkui 1671 laivan haaksirikossa. Peder Olsson Näbb oli tullivirkailija ja vouti ja teki töitä yhdessä Kalixissa syntyneen Peder Jönssonin kanssa. Tuon Peder Jönssonin lankona mainitaan Sigfrid Wolker. Peder Näbbin lesken Brita Clemetintyttären vävynä mainitaan Hans Danielsson (Snell, Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio, Bebyggelsen och människorna 1500 – 1700). Uppsalan yliopiston matrikkelissa kerrotaan Sigfrid Wolkerin olleen Gävlen konsulina ja hänet vihittiin 28.12.1656 Elias Gaveliuksen tyttären Anna Gaveliuk (http://www.gavledraget.se/photogallery/Lisselottes_Forskning/Dordi_Wolcker_0001.jpg)sen kanssa. Oxenstierna mainitsee Wolkerin nimellä Norrlandin pikkutullin inspektööri (Elfstrand, Ur Gefles förvaltningshistoria (http://www.gavledraget.se/Ur_forvaltningshistorien.htm#Sigfrid_Wolcker.)).
Liitän tännekin tämän Timo Tarus -kysymyksen sukusivultamme.
"Tämmönen tieto löytyi genista;
Georg Brauerin tytär Regina Brauer oli kahdesti aviossa, ensimmäinen puoliso Johan Arvolander (k. 1731) ja toinen puoliso kauppias Anders Björckholm Oulusta (k. 28.6.1761).
Ylläpitäjä Henrik Rafael Schalin on merkinnyt Reginan ensimmäiseksi etunimeksi Maria?!?
Ainakin minulle tämä on uusi tieto! Onko jollain tietoa sellaisesta dokumentista josta koko nimi kävisi ilmi?
Onko kukaan pistänyt ylläpitäjälle esim. genissä yksityisviestiä. Onko Henrik Schalin suomesta vai ruotsista kotoisin?
Olisi kiva taas jos löytyisi jotain uutta materiaalia ja mieluiten Tukholmasta! Esim. ”Reginan” syntymätiedot ja kummit olisi mahtava löytö!"
Tässä nämä genin tiedot; https://www.geni.com/…/Maria-Regina-Bra…/6000000014119890732
Sukusivulla, dna-tutkimuspuolella homma etenee pikkuhiljaa. Nyt on jo kolme Lahdenperää innostunut dna tutkimuksesta. Muualtakin maailmasta on löytynyt muutama tosi läheinen sukulainen. Englannista ja Saksasta pääosin niinkuin arvata saattaa.
https://www.geni.com/people/Maria-Regina-Brauver/6000000014119890732
Sauli.
Laitan tännekin jotain tietoa DNA puolelta, ettei vallan unohdu asia.
Saimme muutaman testaajan lisää dna tutkimukseen ja tulokset ovat sen mukaiset. Yhteensä viisi testaajaa joista kolme testiä valmiina tilatuilta osin.
Löysimme vanhan haploryhmän Y-P443 jatkeeksi uuden haplon R-Y28674.
Tarkoittaa sitä, että nyt meillä on tiedossa kaikki mutaatiot mitkä meille on muodostuneet aikajaksolla 750 - 125 vuotta nykyhetkestä. Niitä löytyi 3+7 kpl. TMRCAmme on 300ybp. 300v nykyhetkestä. Tuosta taaksepäin olivat mutaatiot jo aiemmin tiedossa ja niihin useita osumia.
Jos ja kun oikein hyvä tuuri käy, niin em. aikaväliin nappaa joku uusi testaaja, jolta löytyy joku tai useampi noista mutaatioista.
Silloin saatamme saada tietoa heidän suvuistaan ja verrata omaan sukuumme.
Onhan siellä tämänhetkisillä osumillamme jo samoja etunimiä suvuissaan ja teidämme luultavasti tarkemmat kulkureititkin, missä heimo on kulkenut.
Ryhmämme Adminien mukaan tuloksemme saattaa hyvinkin liittyä Pomeranian alueeseen tai siellä vaikuttaneeseen Hansakauppaan. Pomerania sijaitsi nykyisten Puolan ja Saksan pojoisosissa.
Palaan asiaan kun asiaa löytyy.
Sauli
Ritva Nygren
05.02.17, 18:31
Aika mielenkiintoista onkin tähän nähden, että Raahessa oli 1698 kummina Lorentz Brauwer Viipurista, vai mitä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1690-1734_ik57/52.htm
Kimmo Kemppainen
Oulu RO 19. ja 20.2.1695 s. 24-33 (jakso 15-) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13151587
Lorentz Brauwer Viipurista harrastanut kaupungin alueella kolme vuotta maakauppaa.
Bodniemi37
05.02.17, 20:39
Oulu RO 19. ja 20.2.1695 s. 24-33 (jakso 15-) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13151587
Lorentz Brauwer Viipurista harrastanut kaupungin alueella kolme vuotta maakauppaa.
Liekö ollut tervakirjuri Didrik Brauerin veli? Viipurin ruotsalaisen srk:n haudatut 1710 (HisKi, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6883916):
* 10.3.1710 Hust: Helena Frese omainen: Tiärnskrif: Diedrich Brouwer
* 25.5.1710 Tiärnskrifv: Diederich Brouwer
* 17.7.1710 son Braner omainen: Sal: Didrich Braner
[Didrik Brauer ja Helena Frese vihittiin Valkealassa 29.7.1706, mikä vahvistaa olettamustani, että viimeksi mainittu oli sikäläisen kirkkoherran (ja esisetäni) Barthold Ithimaeuksen lesken Anna Jakobintytär Fresen lähisukulainen, vrt. Georg Lutherin artikkeli Viborgssläkten Frese. Genos 72(2001). Lutherin mukaan Helena Fresen vanhemmat olivat kauppias Herman Frese (Anna Fresen ilmeisen isän veli) ja tämän 1. puoliso Maria Forsell.]
Terveisin,
Brandteja mainitaan pitäjänkirjureina useampiakin. Torniossa vaikutti Brandteja jo 1700 luvun alkukymmenillä koska 1724 kuoli Josep Brandtin lapsi ja 1737 kuoli Catharina Brandt 20 vuoden ikäisenä ja hänen omaisinaan mainitaan Sw.Skrifv: Joseph Brandt ja Anna Niilontytär. Myöhemmin vuonna 1741 kuoli Tornion pitäjänkirjurin Johan Brandtin isä Henrik Joosepinpoika Brandt 90 vuoden iässä. Henrik syntyi tästä laskettuna 1651 ja omaisena mainitaan Ella Pekantytär.
Torniossa kuoli 1779 pitäjänkirjuri[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Henrik Brandt 61 vuoden ikäisenä eli hän syntyi tämän tiedon perusteella 1718. Omaisina mainitaan Joseph Brandt ja Margareta Lang. Henrikkiä edelsi pitäjänkirjurina Torniossa Joseph Henrikinpoika Brandt (1694 – 26.3.1755) ja hautaustiedoissa omaisena mainitaan Ella Ollintytär. Joosepilla oli luultavasti vaimo Anna, joka kuoli jo 1743. Joosepin poika Antti (1727 – 18.3.1743) kuoli 1743 myös maaliskuussa, kuusi päivää ennen Annan kuolemaa. Liekö Joosepin poika ollut myös 4.3.1743 kuollut Hans Peter Brandt.
___________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Pitäjän asukkaiden valitsema ja palkkaama, valantehnyt kirjuri, jollainen oli pitäjässä aina keskiajalta vuoden 1864 kuntauudistukseen asti. Pitäjänkirjuri valvoi talonpoikien oikeuksia kameraalisissa asioissa, piti pöytäkirjaa veronperinnästä sekä piti huolta siitä, että maksetut verot kirjattiin talonpoikien kuittikirjoihin.
Tämän Qwillingstedtin alkuperä on edelleen hämärän peitossa ellei aivan pimeydessä, mutta rohkenen esittää erään teorian, mikä saattaisi yhdistää näitä jo tässä edeltävässä pitkässä käsittelyssä mainittuja sukuja.
Riksarkivetin Franc -suvun biografian mukaan Kvillingen kirkkoherra Petrus Petri Franck saapui Elsassissa syntyneenä Ruotsiin kuningatar Maria Eleonoran seurueessa, mutta tämän tiedon arvellaan olleen virheellisen koska tuomiokapitulin protokollan mukaan Petrus Petri Franck vihittiin papiksi Linköpingissä jo 24.5.1612. Samaan aikaan Ruotsi laajensi valtaoikeuksiaan Ivangorodiin. Herra Petrus kuoli 1653. Poika Lauri oli raatimiehenä ja hänestä sai alkunsa rälssisuku, mutta muiden veljien Svenin, Pederin ja Samuelin jälkeen syntyi kolme aatelissukua. Petrus Petri Franc kuoli Kvillingessä 19.11.1653 ja oli naimisissa Margeta Schederin kanssa. Saattoiko yksi veljeksistä olla ehkä Bengt Peerson, joka käytti nimeä Qwillingsted. Hyvin samanlaista nimeä käytti eräs vuonna 1712 Örebron kouluun kirjoittautunut Laurentius Laurentii Billingstedt. Ymmärrän toki, että Qw ja Bi, eivät välttämättä viittaa samaan nimeen, mutta kun näitä nimiasuja on niin paljon, niin rohkenen esittää kysymyksen, kuka oli tämä oppilas? Oliko ehkä Franc suvun jälkeläinen ja yhdistääkö tuo Bi/Qw -illingstedtejä.
Mons. / ehreborne /Wällb:e Bengt Peerson Qwillingstedt maanvuokraajana jo ennen reduktiota ja ilmeisesti myös tyttärensä Catharina syntyi jo 1671 Jaaninlinnassa, eli tämäkin tapahtui jo ennen valtion väliintuloa ja läänitysten purkamista. Qwillingstedt toimi mm Caibalassa Erik Kruusen ja Peer Stierncrantzin kanssa, ja nämä kaikki ovat luultavasti jotenkin kytköksissä Qwillingeen Ruotsissa ja edelleen Kruuse sekä Franc suku Brandenburgiin, missä von Holstein ja Kruuse omistivat alueita jo 1300 luvulla. Joakim Holsteinin lisäksi on kerrottu maininneen veljekset Kruuse, serkkuinaan. Kruuseilla taisi olla yhteyksiä myös Venäjänmaalle Moskovaan jos Peter Crusebjörn toimi siellä lähetystössä.
Saattaako Brandenburg yhdistää Kruusen, von Holsteinin ja Franc -suvun sekä Qvillingstedtin, jos voidaan edes epäillä, että Bengt Peerson olisi ollut Petrus Franckin poika. Nimittäin Franc suvun biografiassa mainitaan pienellä varauksella se, että Petrus Franc syntyi Elsassissa ja olisi ehkä matkustanut Maria Eleonoran seurueessa Ruotsiin. Se mikä Brandenburgiin näitä mainittuja yhdistää, on Maria Eleonoran koti Brandenburgissa, jos isänsä oli Johan Sigismund av Brandenburg. Ja jos siellä oli myös Kruusen ja Holsteinin omaaomaisuutta jo 1300 luvulla, niin voisiko jotenkin löytyä taustoista jotakin.
Tässä tapauksessa viittaus Mons ja ehreborne esim. voisivat viitata korkea-arvoiseen pappismieheen, ehken sukuunsa ja jopa isäänsä (??) Petrus Franckiin.
Bodniemi37
26.11.17, 11:17
[FONT=Verdana][SIZE=2] Saattoiko yksi veljeksistä olla ehkä Bengt Peerson, joka käytti nimeä Qwillingsted. Hyvin samanlaista nimeä käytti eräs vuonna 1712 Örebron kouluun kirjoittautunut Laurentius Laurentii Billingstedt. Ymmärrän toki, että Qw ja Bi, eivät välttämättä viittaa samaan nimeen, mutta kun näitä nimiasuja on niin paljon, niin rohkenen esittää kysymyksen, kuka oli tämä oppilas? Oliko ehkä Franc suvun jälkeläinen ja yhdistääkö tuo Bi/Qw -illingstedtejä.
Full text of "Bidrag till den Svenska Namnhistorien, Borgerliga ... https://archive.org/stream/bidragtilldensve00brie/bidragtilldensve00brie_djvu.txt, s. 78 (ladattavissa myös pdf-tiedostona): "Billingstedt : »Laurentius Laurentii Billingstedt, olim rustici filius in Billinge Kijlensium», inskrevs i Örebro skola 1712. » — in classem alphabeticam ..." ; Laurentius Laurentii oli maanviljelijän poika Billingestä.
Terveisin,
Kiitos, tämä oli hyvä korjaus. Paikkojen välillä on 400 kilometriä, Billinge siellä aivan etelässä ja K(Q)villinge pohjoisempana. Eli nimetkään tuskin viittaavat toisiinsa. Edelleen kuitenkin toivoisin kommentteja tuohon kysymykseen.
Olisipa niin, että Billingessä asunut henkilö käytti sukunimenä Billingstedt nimeä ja, että Qwillingessä asunut käyttäisi Qwillingstedtiä.
Keskustelun henkilöt jollakin tapaa liittyvät toisiinsa, mutta yhtälailla Saksanmaa näyttäisi olevan monien taustalla. Qwillingen kirkkoherran, Petrus Franckin puoliso oli Margareta Scheder. Saattoiko nimi olla alkujaan saksalainen, Schreder tai Schroeder tai Schröder. Riiassa (Riga) mainitaan eräs Gerhard Schreder. Eräs Anna Schroeder vihittiin Johann Meyerin kanssa 1657 ja pari sai ainakin kaksi lasta, Henrikin ja Margareta Catarinan, joka vihittiin Henrik Korten kanssa. Mauritz Brauerin kummina oli Hans Meijer eli oliko ehkä Schroederin ja Mayerin poika. Nimittäin Ruotsin kirkonkirjoissa mainitaan Holsteenissa syntynyt porvari Hans Meijer. Hänet mainitaan Katarinan arkistossa, kun hänen lapsensa syntyi elokuussa 1671 (Katarina CI:2(1667–167/ kuva 152). Hans Meijer saattoi olla Preussissa syntynyt, Anna Schroederin ja Johann Meyerin poika.
Lisäksi Qwillingstedtin tyttärenpojan kummeina olivat 1700 Andreas Schröder, Matthiew Tzebit, Hans Meijer, rouva Helena Dassou, Maria von Hollstein ja nuorirouva Catharina von Petman (Kramer sukua). Saattoiko tuo Schröder olla samaa sukua Frankin puolison kanssa. Nimen kirjoitusasu on kyllä erilainen.
Muita hajanaisia huomioita: Tukholmassa oli 11.9.1698 kummina monsieur Hans Dassou Anders Mattsinpoika Låtzmanille. Lyypekistä ehkä tulleen, Hans Dassaun vaimona mainitaan Magdalena Röder.
Rouva inspector Brauer oli syyskuun 10. päivänä kummina Christian Schultzin ja vaimonsa Ingeborg Carlintyttären pojalle Jacobille vuonna 1699. Niklas Kræmerin vaimon, Margareta Gyllenstubben äiti oli Anna Hedvig Schultz. Mainittakoon, että Philip Schultz ja Herman Dassau yhdessä vuokrasivat (arrenderade) Nykvarnin ruukkia vuosina 1676 – 1697[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Nykvarns Historia. Producerad av Turinge-Taxinge hembygdsförening på uppdrag av Nykvarns kommun
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Vuokraajat Karjunen 2010 – Hoveja ja verotusta – Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685 – 1696 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf
Pahoittelen, että linkit menivät sekaisin tekstin muokkauksessa.
Eli preussilaiset levittäytyivät laajalle Itämeren ympäristöön ja maanvuokraajina mainitaan Kremereitä (Cremer, Krehmer ja Krämer)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Myös Schreder. Ehkä nämä Saksan ja Preussin valtaajaat siirtyivät Ruotsin maalle ja Suomeenkin Visbyn kautta. Esim Internetistä löytyvässä artikkelissa Rådslängd för Visby 1161 - 1600 löytyy useitakin sekä Saksassa että myöhemmin Ruotsissa ja Suomessa asuneita sukuja.
Nykvarnin tieto liittyi näihin ruukinvuokraajiin, arrendaattoreihin Dassauhun ja Schultziin (Nykvarns historia).
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Vuokraajat Karjunen 2010 – Hoveja ja verotusta – Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685 – 1696 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf
Bodniemi37
27.11.17, 13:30
Olisipa niin, että Billingessä asunut henkilö käytti sukunimenä Billingstedt nimeä ja, että Qwillingessä asunut käyttäisi Qwillingstedtiä.
Liekö tämä (talollinen?) Per Bengtsson muutenkin kuin nimensä puolesta sopivin Bengt Qwillingstedtin isäehdokkaaksi :):
Kvillingen srk:n vuoden 1667 kastettujen luettelon 1. merkintä: Her(e)stadin kylässä asuneen Andersin pojan kummina toimivat muiden muassa Per Bengtsson ja hänen piikansa Herstadista sekä Per Algottsonin (Per Bengtssonin vaimo Anna oli jonkun Algottin tytär, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005855_00052) vaimo samoin Herstadista (Herrstad, http://runeberg.org/osterlex/1/0227.html), https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0016639_00045.
Henkikirjamerkintöjä:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005839_00163, 1645, Allgott i Herestad ,
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005841_00174, 1648, Per ja vaimo i Herestad (varhaisin? henkikirjamerkintä, avioituiko tuolloin Algottin tyttären kanssa?)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005842_00162, 1649, Peer ja vaimo i Herestad
Anders ibid, Algott ibid, Olof ibid, Måns ibid, Bengt (Perin veli(?), ei puolisoa) ibid,
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005843_00166, 1650, kuten edellä, mutta Bengt on aviossa.
Tuomiokirjoista voisi löytyä lisätietoja Per Bengtssonin perhesuhteista?
Terveisin,
Minä suuresti kiitän näistä tiedoista. Paikkoja tutkiessa, jouduin tuskallisesti huomaamaan, että samanlaisia paikannimiä sijaitsee Ruotsissa sekä Tukholman alapuolella (Östergötland) sekä Ruotsin länsilaidalla, etelämpänä. Herrestad löytyy molemmilta laidoilta, ainakin jos Googlemapsiin on uskominen.
Eräässä teoksessa mainitaan Herrestadin talollisina vuonna 1403 Martinus, Olaus, Petrus Torgârdi, Einerus Jonae, Gunnarus Erlandi ja Jonas Beronis. Saman asian toisessa käsittelyssä mainitaan talolliset ”suor” Tor arnuldson, Mårten Olsson, Per Torgneson, Enar Joenson, Gunnar Erlandson ja Jon Biörnson.
Qwillingen pappeja lienevät olleet:
1370 mainitaan pappina Petrus Jonson ja 1390 herr Magnus, 1409 Dom Kanuti de Qwillinge, 1413 herr Knuth I Quillinge, 1464 Dan I Kvillinge, 1474 her Benkth ffordom kierkioherre war I qwillinge, 1478 - 95 herr Peder i Qwillinge I brobo heredh, 1492 herr Joan (oliko 1488 mainittu herr Johan I Kvillinge (SDHK 42660)), 1515 - 18 herr Nils i Qwillinge, 1530 - 37 herr Olaff i Quillinge, 1596 Dominus Laurentius i Quillinge (1596 mainitaan arkkipiispa Abraham).
Kirkonkirjoihin pääsy täytyy taasen aktivoida.
Nimi Quillinge mainitaan ensimmäisen kerran 1346 ja nimi lienee peräisin Kvillingen kartanosta. Östergötlannin Qwillingeen kuuluva kirkkoherra Petrin Herrstad, Herrestad eli Härstad kuului vielä 1240 luvulla Linköpingin piispakuntaan, eli Bråbon kihlakunnan alue aivan Vadstenan lähellä, Tåkern ja Vättern järvien välisellä kannaksella. Herrstad oli länsmannin eli nimismiehen kolme-neljäsosamanttaallin puustelli 1600 -luvulla.
Kiitokset noista löytyneistä tiedoista, eli Herestadissa asui vuonna 1667 Per Bengtsson. Per Bengtsson oli lupautunut vaimonsa Anna Algotsdotterin kanssa Andersin pojan kummiksi, yhdessä Per Algotssonin kanssa. Perheen talossa mainitaan vielä vuonna 1649 Bengt -niminen henkilö ja oli jo naimisissa vuonna 1650.
Saattoiko olla kyseessä kyseessä juuri avioitunut Bengt Peerson (Qwillingsted?)?
Nimim JHissa taisi löytää tiedon, jotta Jordanuksia asui 1640[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) vuodesta 1650 vuoteen edesmenneen Hans von Termon hallinnoimassa Lepän kartanossa (Läpä hof), Kaprion läänissä ja sieltäkö Bengt Qwillingstedt vaimonsa löysi. Kartanossa asuivat vuonna 1640 jungfru eli neiti Margareta Jordan, neiti Anna Maria, neiti Christina ja ratsumies Bengt. Hans Termon [Tharmouth] puoliso oli Anna Lisbet Jordan ja siitä syystä lienevät nämä Jordanuksen neidit asustaneet kartanossa.
Inkerin tilikirjassa mainitaan Capriossa vuonna 1640 Bengt Peerson[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), 6.7.1640[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Bengt Peerson Qwillingstedtin toiminta painottui Kaprion seudulle. Mutta kuka oli tuo ratsumies Thermon neitien kartanossa vuonna 1640?
Algot -nimisiäkin Quillingessä (Qwillinge, Kvillinge) asui jo 1300 luvulta. Algotinpoikia ilmaantui Kvillingeen jo vuonna 1354 SDHKn tietojen mukaan eräs Peter Algotsson teki maanvaihtokauppoja joulukuussa Jon i Jurslan kanssa Kvillingessä. Oliko tuo tekstissä myöhemmin mainittu Bondesäter vuokratila, koska siellä mainitaan omistaja Nils Olofsson Strålen landbonde 1359. Asia mainitaan luultavasti testamenttia toimeenpantaessa ja landbondelle kuulunut ½ markan velka hoidettiin tahdon mukaisesti pois. Stråle oli jo sairasvuoteellaan luovuttanut maaomaisuutensa vaimolleen Ingegärd Arnekedotterille ja jotakin myös veljelleen herra Olof Roslags-Bro´lle, joka ainakin marraskuussa vuonna 1379 mainitaan Bondesäterin tilalla.
Kului 57 vuotta, kun sitten kesällä 1436, Bengt i Bondesäter mainitaan Bråbon käräjillä, nimismiehenä. Nimismies mainitaan toistamiseen samana vuonna, kun Lämmetorpin (Bondesäterin tilalla) omistuksia ratkottiin. Tuolloin todistajana oli Peter Algotsson i Gomma sekä joukko muita miehiä. Peter Algotsson oli ostanut tuon Gomman kesällä 1399 Ina Sallason -nimiseltä henkilöltä (SDHK). Gomman Peterin veljenä mainitaan SDHKn asiakirjoissa Sune Algotsson i Össby, mikä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Qwillingestä. Össby oli ilmeisesti kylä? Tuo Össby sijaitsi Roslags-Bron seudulla, missä myös Nils Olofsson Strålen veli, herra Olof mainittiin 1379.
Voipa olla, ettei näillä Algot -nimisillä ole mitään tekoja tämän 1667 Herestadissa asuneen Per Bengtssonin ja vaimonsa Anna Algotintyttären kanssa. Joka tapauksessa samassa kylässä samannimisiä mainitaan, mikäli olen ymmärtänyt Kvillingen ja Herestadin sijainnin oikein Östergötlantiin.
________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä, Inkerin tili ja hk 1640 jakso 462 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13169585
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Inkerin tilikirja ja hk 1640 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13168401
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Inkerin tilikirja ja hk 1640 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13168553
Hienoa että jaksatte pitää tätä paperitutkimusta yllä.
Itse odottelen vaan dna-tutkimuspuolen tuloksia, joita tulee jokseenkin harvakseen.
Mainittavan arvoisia on esim. 1868 Norjaan muuttaneen isoisoisäni siskon perillisen tulos. Taulu 283 s.23.1.1850 (ainakin uskoisin hänen linjan olevan kyseessä, nimilistansa perusteella)
Hän tulla napsahti serkkulistan kärkeen suurilla lukemilla.
Toinen ja ehkä tärkeämpi osumamme lienee eräs herra saksanmaalta. Hänen haplonsa Y28714 on tällä hetkellä vain kolmen mutaation päässä meidän Y28674 haplosta.
Voi olla että vielä saamme esi-isiemme nimetkin täsmäämään keskenään. Vielä sitä ei löytynyt Brandt Brauer vs Streck. Eli kauempana kuin v1600 on tuo osumamme.
Saksa on ainakin varmistumassa maaksi, kun katselee muitakin pariakymmentä osumaamme, jotka ovat kaikki sieltäpäin.
ps. en osannut enään lisätä kuvaa tänne, mutta laitan kuvan fb sukusivulle.
Tiedetään että appensa Bengt Persson Qwillingstedt vuokrasi Gurilovan tilaa ja vuoden 1688 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966201) mainitaan Gurilovan tiedoissa että arrendaattori oli kuollut ja tilanhoitajaksi tullut Ruotsista Jakob Näbb. Seuraavana vuonna tilalla onkin jo Sven Schalin ja Jakob Näbb amtmannina.
Verkkoon julkaistusta Carl Öhlanderin väitöskirjasta vuodelta 1898
"Bidrag till kännedom om Ingermanlands historia och förvaltning" löytyy ainakin sivulta 59 (sivun tekstiä selittävä alaviite) tuttu nimi Bengt Persson. Hänet mainitaan yhtenä kuningatar Kristiinan nimittämistä revision selvitysmiesten sihteereistä:
"*) Ingr. n:o 6; Livon. 120, 1638. »Vi Kristina etc. så är vår nådiga vilja och befallning att I förordna några visse beskedlige män, de där granneligen rannsaka och öf- verlägga om obsetalet där uti Ingerml. och så jämte den order ställa, att låta rusttjänsten och hvad mera, som innevånarna därstädes skyldiga are att prestera må kunna med till- börlig riktighet utgå.» Till revisionens utförande utsagos (Ingr. 6) följande personer: Hans Brakell och underståth. Per Larsson Alebeck i Jama län, Beniamin Baron och Hans .Sluss- berg i Kopoije län, ståth. på Nyslott Johan Månsson och Klas Eriksson uti Nöteborgs län ; »och uppå alla dessa orter så krone- som frälsegods på samma maner revisionen kontinuera utan något anseende, vänskap eller hvad orsak det helst vara kan». Sekreterare blef A. Karstensson i Jama län, Bengt Persson uti Koporje län, slottsskrifvaren på Nöteborg Hans Olsson uti nämnda län."
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=14&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwin6aq9kPDfAhXIk4sKHdTnDLAQFjANegQIAhAB&url=https%3A%2F%2Farchive.org%2Fstream%2Fbidragtil lknned00hlgoog%2Fbidragtillknned00hlgoog_djvu.txt&usg=AOvVaw3-IrR8fmuT5s8W0FPMUooP
Voisiko tuossa olla myöhemmin arrendaattorina nimellä Bengt Peersson Quillingstedt mainittu henkilö? Ainakin etunimet ja paikkakunta stemmaavat, ja revisiosihteerin tehtävässä hankittu tietämys ja kontaktit ovat saattaneet johtaa myöhemmin arrendaattoriksi.
BQ:n arvellaan kuolleen noin 1687. Em. nimitys on tapahtunut v. 1638 eli 49 vuotta aikaisemmin. Jos sihteeri-Bengt oli vaikkapa 30-vuotias, hän olisi voinut arrendaattori-Bengtinä kuollessaan ollut 79-vuotias. Mahdollista, mutta onko tässä sama mies?
t. Veikko
Bodniemi37
04.06.19, 07:59
Verkkoon julkaistusta Carl Öhlanderin väitöskirjasta vuodelta 1898
"Bidrag till kännedom om Ingermanlands historia och förvaltning" löytyy ainakin sivulta 59 (sivun tekstiä selittävä alaviite) tuttu nimi Bengt Persson. Hänet mainitaan yhtenä kuningatar Kristiinan nimittämistä revision selvitysmiesten sihteereistä:
"*) Ingr. n:o 6; Livon. 120, 1638. »Vi Kristina etc. så är vår nådiga vilja och befallning att I förordna några visse beskedlige män, de där granneligen rannsaka och öf- verlägga om obsetalet där uti Ingerml. och så jämte den order ställa, att låta rusttjänsten och hvad mera, som innevånarna därstädes skyldiga are att prestera må kunna med till- börlig riktighet utgå.» Till revisionens utförande utsagos (Ingr. 6) följande personer: Hans Brakell och underståth. Per Larsson Alebeck i Jama län, Beniamin Baron och Hans .Sluss- berg i Kopoije län, ståth. på Nyslott Johan Månsson och Klas Eriksson uti Nöteborgs län ; »och uppå alla dessa orter så krone- som frälsegods på samma maner revisionen kontinuera utan något anseende, vänskap eller hvad orsak det helst vara kan». Sekreterare blef A. Karstensson i Jama län, Bengt Persson uti Koporje län, slottsskrifvaren på Nöteborg Hans Olsson uti nämnda län."
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=14&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwin6aq9kPDfAhXIk4sKHdTnDLAQFjANegQIAhAB&url=https%3A%2F%2Farchive.org%2Fstream%2Fbidragtil lknned00hlgoog%2Fbidragtillknned00hlgoog_djvu.txt&usg=AOvVaw3-IrR8fmuT5s8W0FPMUooP
Voisiko tuossa olla myöhemmin arrendaattorina nimellä Bengt Peersson Quillingstedt mainittu henkilö? Ainakin etunimet ja paikkakunta stemmaavat, ja revisiosihteerin tehtävässä hankittu tietämys ja kontaktit ovat saattaneet johtaa myöhemmin arrendaattoriksi.
BQ:n arvellaan kuolleen noin 1687. Em. nimitys on tapahtunut v. 1638 eli 49 vuotta aikaisemmin. Jos sihteeri-Bengt oli vaikkapa 30-vuotias, hän olisi voinut arrendaattori-Bengtinä kuollessaan ollut 79-vuotias. Mahdollista, mutta onko tässä sama mies?
Mahtoikohan Bengt Persson nimitetyksi tullessaan myös asua Kaprion läänissä?
Tiina Karjusen opinnäytetyön, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/, sivulla 99 mainitun lähdeviitteen avulla löytänet Ruotsin kruunun ja Bengt Qwillingstedtin välisen vuokraussopimuksen vuodelta 1685(?).
Vanhan kertausta:
Ruotsin kruunun ja esi-isäni Sven Schalinin välinen Gurilovan valtiontilaa etc. koskeva vuokraussopimus allekirjoitettiin 12.9.1688 Narvassa, kruunun edustaja oli kuvernööri Göran Sperling, KA, mf. LT 1394 (9758:13), Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja/1688, digitaaliarkisto, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141, luettu 28.9.2013.
Sopimuksesta käy ilmi, että Bengt Persson Qwillingstedt oli kuollut "för någor tijd sedan" ja että Qwillingstedtin leski "intet hafwer förmått Lijkmätigt Contractetz Innehålds praestera någon Caution, mehra än för år 1687; Fördenskull är iag worden föranlåten henne ifrån godzet afsäija.", ks. myös viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238900&postcount=267.
Bengt Qwillingstedtin 2. puoliso ja leski oli Anna Thomasdr. Strahlborn (/T. Tarus).
Terveisin,
Mahtoikohan Bengt Persson nimitetyksi tullessaan myös asua Kaprion läänissä?
Tiina Karjusen opinnäytetyön, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/, sivulla 99 mainitun lähdeviitteen avulla löytänet Ruotsin kruunun ja Bengt Qwillingstedtin välisen vuokraussopimuksen vuodelta 1685(?).
Vanhan kertausta:
Ruotsin kruunun ja esi-isäni Sven Schalinin välinen Gurilovan valtiontilaa etc. koskeva vuokraussopimus allekirjoitettiin 12.9.1688 Narvassa, kruunun edustaja oli kuvernööri Göran Sperling, KA, mf. LT 1394 (9758:13), Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja/1688, digitaaliarkisto, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966141, luettu 28.9.2013.
Sopimuksesta käy ilmi, että Bengt Persson Qwillingstedt oli kuollut "för någor tijd sedan" ja että Qwillingstedtin leski "intet hafwer förmått Lijkmätigt Contractetz Innehålds praestera någon Caution, mehra än för år 1687; Fördenskull är iag worden föranlåten henne ifrån godzet afsäija.", ks. myös viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238900&postcount=267.
Bengt Qwillingstedtin 2. puoliso ja leski oli Anna Thomasdr. Strahlborn (/T. Tarus).
Terveisin,
En nyt malta olla lisäämättä, että aatelisen Reiher-suvun kantaäitejä oli Räävelissä 11.3.1584 kuollut Anna Strahlborn (Thomasdr hänkin). Olisiko Qwilligstedin puoliso vanhemman Annan Tohmas-veljen jäkeläisiä? Strahlborn-suku on itseltäni jäänyt kokonaan tutkimatta. Kiitos Qwillingstedt-vinkistä!
En nyt malta olla lisäämättä, että aatelisen Reiher-suvun kantaäitejä oli Räävelissä 11.3.1584 kuollut Anna Strahlborn (Thomasdr hänkin). Olisiko Qwilligstedin puoliso vanhemman Annan Tohmas-veljen jäkeläisiä? Strahlborn-suku on itseltäni jäänyt kokonaan tutkimatta. Kiitos Qwillingstedt-vinkistä!
Genissä:
https://www.geni.com/people/Arrendator-i-Ingria-Bengt-Qvillingstedt/6000000055390895867
Bengt Qvillingstedtiä näytetään tituleerattavan "högvälboren" -tittelillä, joka on ilmeisimmin peräisin tuomiokirjoista. Koska koko Qwillingstedt-sukua ei löydy Elgenstiernasta, on Bengtin titteli, imartelun lisäksi, mahdollisesti peräisin joltain naiskantaiselta linjalta.
Huomasin myös, että Casper Reiherin (Reijer/Reyer) Anna-vaimon isäksi on merkitty Johan Thomasson Strahlborn. Tässäkin on mahdollisesti virhe, sillä Anna oli syntynyt todennäköisimmin 1530-1540-luvuilla ja hänen äidikseen sopisi siten paremmin Tartossa 1571 kuollut Tohmas Strahlbornin Wettermann-puoliso, Anna hänkin.
Rupemasta nettosin myös Strahlbornien aatelisvaakunan (kolme pasuunaa), kiitos!
Bodniemi37
04.06.19, 15:28
Genissä:
https://www.geni.com/people/Arrendator-i-Ingria-Bengt-Qvillingstedt/6000000055390895867
Bengt Qvillingstedtiä näytetään tituleerattavan "högvälboren" -tittelillä, joka on ilmeisimmin peräisin tuomiokirjoista. Koska koko Qwillingstedt-sukua ei löydy Elgenstiernasta, on Bengtin titteli, imartelun lisäksi, mahdollisesti peräisin joltain naiskantaiselta linjalta.
Huomasin myös, että Casper Reiherin (Reijer/Reyer) Anna-vaimon isäksi on merkitty Johan Thomasson Strahlborn. Tässäkin on mahdollisesti virhe, sillä Anna oli syntynyt todennäköisimmin 1530-1540-luvuilla ja hänen äidikseen sopisi siten paremmin Tartossa 1571 kuollut Tohmas Strahlbornin Wettermann-puoliso, Anna hänkin.
Rupemasta nettosin myös Strahlbornien aatelisvaakunan (kolme pasuunaa), kiitos!
Vuokrausasiakirja löytyi täältä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10931248. Bengt Qwillingstedtin mainitaan olevan Wälbetrodde. Valtiontila Gurilovan nimi esiintyy tilaluettelossa muodossa Gorilofwa. Tiina Karjunen ei mainitse tilaa opinnäytetyössään (Bengt Qwillingstedt, s. 99).
Terveisin.
Vuokrausasiakirja löytyi täältä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10931248. Bengt Qwillingstedtin mainitaan olevan Wälbetrodde. Valtiontila Gurilovan nimi esiintyy tilaluettelossa muodossa Gorilofwa. Tiina Karjunen ei mainitse tilaa opinnäytetyössään (Bengt Qwillingstedt, s. 99).
Terveisin.
"Luotettavaksitiedetty"- ja "korkeastijalosukuinen"-titteleiden sekoitus toisiinsa kuvastaa niitä "sudenkuoppia", joihin sukututkimus toisinaa törmää. Onneksi netti korjaa itseään, vai korjaako? Aateliston kohdalla varma "raamattu" on aatelismatrikkeli. Suomessa Carpelan ja Ruotsissa Elgenstierna. Ennen nettiinvientiä kannattaa siis tarkistaa suvun status sieltä, Qwillingstedtienkin-.
Liitän tännekin tämän Timo Tarus -kysymyksen sukusivultamme.
"Tämmönen tieto löytyi genista;
Georg Brauerin tytär Regina Brauer oli kahdesti aviossa, ensimmäinen puoliso Johan Arvolander (k. 1731) ja toinen puoliso kauppias Anders Björckholm Oulusta (k. 28.6.1761).
Ylläpitäjä Henrik Rafael Schalin on merkinnyt Reginan ensimmäiseksi etunimeksi Maria?!?
Ainakin minulle tämä on uusi tieto! Onko jollain tietoa sellaisesta dokumentista josta koko nimi kävisi ilmi?
Onko kukaan pistänyt ylläpitäjälle esim. genissä yksityisviestiä. Onko Henrik Schalin suomesta vai ruotsista kotoisin?
Olisi kiva taas jos löytyisi jotain uutta materiaalia ja mieluiten Tukholmasta! Esim. ”Reginan” syntymätiedot ja kummit olisi mahtava löytö!"
Tässä nämä genin tiedot; https://www.geni.com/…/Maria-Regina-Bra…/6000000014119890732
Sukusivulla, dna-tutkimuspuolella homma etenee pikkuhiljaa. Nyt on jo kolme Lahdenperää innostunut dna tutkimuksesta. Muualtakin maailmasta on löytynyt muutama tosi läheinen sukulainen. Englannista ja Saksasta pääosin niinkuin arvata saattaa.
https://www.geni.com/people/Maria-Regina-Brauver/6000000014119890732
Sauli.
Palaan vielä näihin vanhoihin pohdintoihin. Tuossa edellä esitettyjen naimakauppojen ohessa ihmettelen vähän sitä, kun Regina on 4.12.1735 kastetodistajana, ja merkintä näyttää siltä, että hän olisi kauppias Zach. Bongen vaimo - vai tulkitsenko väärin?
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/syntyneet-vihityt-kuolleet_1730-1740_tksrk_ik136/87.htm
Veikko
Tässä pitkässä ketjussa käsiteltiin myös Liuksialan voudin Henriksson Klaasson Brandtin vaiheita (katso sivut 9-25). Henrik Klaasson omisti Orivedellä Jarlan/Jaarla rusthollin (Höydes). Ketju polveili kiinnostavissa aiheissa ja nimissä, mutta hieman epäselväksi jäi, pystyttiinkö Jarlan ja Liuksialan Brandt kytkemään muihin Brandteihin ja selvisivätkö hänen esipolvensa?
Tässä pitkässä ketjussa käsiteltiin myös Liuksialan voudin Henriksson Klaasson Brandtin vaiheita (katso sivut 9-25). Henrik Klaasson omisti Orivedellä Jarlan/Jaarla rusthollin (Höydes). Ketju polveili kiinnostavissa aiheissa ja nimissä, mutta hieman epäselväksi jäi, pystyttiinkö Jarlan ja Liuksialan Brandt kytkemään muihin Brandteihin ja selvisivätkö hänen esipolvensa?
Kun yhteyttä ei näy löytyvän, niin perustin Hämeen Brandteille oman ketjun: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=316290#post316290
Jouni Kaleva
14.04.20, 15:21
Palaan vielä näihin vanhoihin pohdintoihin. Tuossa edellä esitettyjen naimakauppojen ohessa ihmettelen vähän sitä, kun Regina on 4.12.1735 kastetodistajana, ja merkintä näyttää siltä, että hän olisi kauppias Zach. Bongen vaimo - vai tulkitsenko väärin?
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/syntyneet-vihityt-kuolleet_1730-1740_tksrk_ik136/87.htm
Veikko
Niinpäs tuo näyttää, on siinä toisaalta pilkku välissä :)
Handelsmans Zach. Bonge, h. Regina Brouver.
Muuten tiedämme, että Zacharias Isakinpk. Bongen vaimo oli Magdalena Pilckar, joka kuoli 1737. Regina Brauerin/Brouverin 1. mies oli Johan Heikinpk. Arvolander, vih. 1729, k. 1731 ja 2. mies Anders Björkholm vih. 1738. Siis tuossa 1735 kasteella Regina oli leski. Vai onko tässä erehtymisen mahdollisuutta? Oliko mainittu "Zach Bonge" joku muu kuin mainitsemani, ja hän olisi ollut Reginan "välimies"??
Näkyy olevan kaksi Zach. Bongea
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/18.htm
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/39.htm
Bonge näkyy olleen todistajana hyvin monissa kastetilaisuuksissa - ehkä enemmän "viran puolesta" kuin perhetuttuna. Ehkäpä hänen "parinaan" toimi aina joku kastetalon naisista. Tässä tapauksessahan kastettiin talon rengin lapsi.
Rippikirjamerkinnän perusteella Reginalla ei näytä olleen uutta miestä ennen Anders Björkholmia (vihitty 21.12.1738)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/15.htm
Veikko
Jouni Kaleva
15.04.20, 13:36
Näkyy olevan kaksi Zach. Bongea
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/18.htm
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1731-1741_tksrk_ik128/39.htm
Veikko
Kappas niin on! Kiitos tiedosta. En ole näihin Bongeihin mitenkään perehtynyt. Onkohan nuo isä ja poika? Magdalenan mies olisi Sakarias Isakinpoika ja Margaretan mies olisi Sakarias Sakariaanpoika. Kummallakin on Pilckar-vaimo, ja näyttää, että Magdalena on Margaretan täti.
MyHeritagen serkkutestin tuloksia seuloessa löytyi satunnaisena osumana DNA-serkku, jonka juurissa eli maailmanmatkaajia muinaisilta merilinjoilta. Varsinkin uuden avatun etnisyyskartan osumat toivat lisäinformaatiota mukavasti muinaisten esivanhempien/DNA-sukulaisten pitkäaikaisista asuinsijoista. Kerron tähän erään tarinan, joka saattaisi tuoda lisäinformaatiota tähän Brauer -taruunkin.
DNA-serkun juuret Brand -suvussa vievät meidät kaukaisille merimatkoille Intiaan ja aina Hyväntoivonniemelle saakka. Vanhin mainittu Brand syntyi noin 1660 Norjassa ja tuntemattomien elämänvaiheiden myötä vihittiin erään madeiralaistuneen suvun tyttären kanssa. Jo Roomalaisten tuntema Atlantin helmi asutettiin Portugalista käsin ja Ferreiran suku oli yksi Purppurasaarten asuttajasuvuista. Kun kyseessä olivat oikeat maailmanvalloittajat, ei ehkä ole yllättävää, että eräs merikarttojen piirtäjä Christofõm Colon löysi myös vaimon tästä suvusta. Brand matkasi 1600-luvulla perheineen Hyväntoivonniemelle ja siellä hänet vihittiin Slabbertin sukuun kuuluneen naishenkilön kanssa. Perheet ilmeisesti matkustivat samalla aluksella, joka lähti Alankomaista tammikuussa ja saapui määränpäähän viiden kuukauden kuluttua toukokuussa, vuonna 1689. Matkustajien joukossa oli useita hugenottiperheitä, jotka pakenivat Aurinkokuninkaan aikana Alankomaihin, Sveitsiin, Saksaan, Skandinaviaan sekä Etelä-Afrikkaan.
Suuret kansainvaellukset olivat tulleet mahdolliseksi, kun merireitit avautuivat kaupankäynnille ja 1600-luvun alkuvuosina alkanut kilpailu kahden suuren kauppayhtiön välillä sai uudet mittasuhteet. Ferreiran yhtiö tuotti tavaraa Intiasta ja lienee painottunut Kapkaupungin kauppaan ja kilpailija VOC eli Vereenigde Oostindische Compagnie keskittyi porsliinin, tekstiilien ja silkin tuottamiseen Intiasta Eurooppaan. Kasvava yhtiö tarvitsi osaavia merenkulkijoita, ja tuon taidon omasivat skandinaavit. Maailmanmatkaajien joukkoon liittyivät ehkä Norjan Totenin Berg-suvun jäsenet sekä Brand Oslonvuonolta.
Vanhempaa perua oli eräs saksalainen tiedemies Georgius Agricola, joka tutki mineraaleja vv 1494–1555 ja muutti sukunimensä muotoon Pawer eli Bauer, eli Georgius Agricola. Sillä näin aloittaa Arno Forsius artikkelinsa Georgius Agricola (1494–1555) – ammattilääketieteen uranuurtaja: ” Saksalainen Georg Bauer, joka opin tielle lähteneenä käytti nimeä Georgius Agricola, syntyi vuonna 1494 Saksin Clauchaussa”.
Tiedä häntä, mitä yhteyksiä oli Bauerilla, Agricolalla ja Brandtilla, mutta DNA-serkkutestin MyHeritage -ohjelman etnisyysarvio kertoo, että sukulaisia (Bauer?) asui Clauchaun tienoilla 1650, Grünbergissä ja Mühlhausenissa sekä useita Alankomaissa (Berg) esim. Haag, Zoetermeer, Leiden, Haarlem, Amsterdam, Hilversum, Nijkerk jne. ja paikassa nimeltä Bergen op. Zoom sekä Den Berg sijaitsevat osumat ja Terneuzenissa sekä Hulstissa. Alankomaiden Breskensissä oli 1650 luvulla DNA-sukulaisia ja sieltä löytyy eräs van den Berg, joka syntyi 1680. Hollannin kielellä Van den tarkoittaa from the, eli jostakin kotoisin.
DNA :ta kulkeutui 1650-lukuun mennessä kauas Intiaan sekä Kenian Lamuun, mutta ei Kapkaupunkiin. Eräs näistä maailmanmatkaajista löysi vaimon Intian Sinisten vuorten teeplantaasilta ja perhe asettui tiettävästi Hyväntoivonniemelle. Tämä sukulaisjoukko kuului mahdollisesti muinaisiin kaupankävijäsukuihin eli merovingeihin, joilla oli yhteyksiä normanneihin. Bergin ja Brandtin lisäksi tuli matkaan Nortmann.
Tokihan tässä ei varsinaisesti sukulaisuuksista tiedä, kun etäserkuista puhutaan, mutta DNA -esiintymät kertovat jotakin sukujen liikkeistä ja ehkä tuolta Aurinkokuninkaan ajalta alkaneet mullistukset ovat tuoneet sukulaisia myös Skandinaviaan ja vastaavasti merilinjojen avautuessa skandinaavien osaaminen oli haluttua tavaraa maailman merillä.
Pyrin vielä selittämään edellistä tarinaa, mikä perustuu sukututkimukseen, DNA-serkkutestin osumiin ja nämä yhdistettynä amatöörin yleiseen historiaan perehtymiseen.
Serkkutestissä saadut 35 000 nimeä ja myöhemmin ilmoitetut ovat melkoinen joukko, läheisempiä ja kaukaisempia sukulaisia. Aivan randomina olen muutamia seulonut, päästäkseni jonkinlaiseen käsitykseen kaukaisista juurista. Lisäksi nyt, kun geenitestien hallinnoija toi uuden tavan näyttää DNA-sukulaiset kartalla eri aikoina 1600 luvulta 2000 luvulle, ”DNA :n” matkaa on todella mielenkiintoista tarkastella ja verrata tietoja omiin tietoihin. Palvelun tuottaja ilmoittaa, että nämä geneettiset merkit kartalla tarkoittavat nk. perustajaväestöjä, jotka ovat asuneet samalla seudulla sukupolvien ajan. Sijoitun kolmeen ns. geneettiseen ryhmään, ja muutamaan alaryhmään. Olen serkkutestin tietojen mukaan 100 % suomalainen, skandinaavien ja suomalaisten juurta, ja mietinkin, ovatko nämä DNA-sukulaisiin kuuluvat maailmanmatkaajat skandinaavien jälkeläisiä (:D:), jotka asuivat oman geenikarttani mukaan 1600-luvulla Islannissa Vatnajökul-jäätikön geysir alueella, Shetlannin saarilla, Lofooteilla, Orkney-saarilla, Brittein saarella, Irlannissa, Hollannissa, Pohjois-Ranskassa, Saksassa, Yhdysvaltojen länsirannikolla, ja tietenkin koko Skandinaviassa Kuolaa myöten sekä Latviassa, Puolassa ja Inkerinmaalla.
Yleisesti ottaen, olen jo aiemmin pohtinut muistiinpanoissani sitä, tulivatko Brauwerit Alankomaista, sillä varhaisin mainittu Brower oli hollantilainen Hendrik Brouwer (1581), kenraalikuvernööri (1632–1636) (Voortrekkers van Oud Nederland, F. Dekker). Vaimonsa oli Genin tietojen mukaan Cecilia van Dorp. Hendrik Brouwerin kerrotaan ensimmäisenä purjehtineen Itä-Intiaan ja hänen käyttämänsä reitti sai nimen Brouwer Route. Lisäksi koska Brandt oli alankomaalaisen Itäintian kuljetusyhtiön toimijoita ja Brauer nimeen liitty Brandt Suomessa, ehkä siksi olen yhdistänyt mainitsemani tiedot tähän Brauer/Brandt kohteeseen. Bauer -muoto voisi olla tapa ilmaista tuo sama sukunimi?
Näistä DNA-nostoista esim. DNA-serkku de Villiersin sukujuurista löytyi juuria Hollannista ja Saksanmaalta, jotka matkasivat 1650–1700 välillä Kapkaupunkiin. DNA-sukulaisen de Villiersin juurista löytyy Jordaan suku sekä Albertus Bergh, jonka pojantytär meni naimisiin Johannes Kockin kanssa ja Kockin 1. puoliso oli Adriana Maria Ferreira. Tästä sukulaisketjusta löytyvät lisäksi muinaisuudesta nimet van der Merwe ja de Villiers. Toisen DNA-sukulaisen van der Merwen sukuketjussa löytyvät samat juuret Alankomaihin ja Hyväntoivonniemen matkaajiin esim. van den Berg ja Nortman. Hugenottien matkatessa Euroopasta Etelä-Afrikkaan viiden kukauden matkalla, laivassa matkasivat lisäksi Villiersit. Afrikan rannikkoa pitkin kulki tavara ja Kenian Lamun saari oli yksi etappi purjehdusreitillä Intiaan. Kerrotaan, että sinne perustivat arabikauppiaat sataman viimeistään 1300-luvulla ja saari tuli tunnetuksi ihmiskaupan keskuksena. Lamun saari Kenian rannikolla lisäksi tarjosi suojan merenkävijöille ja ainakin portugalilaisia aluksia siellä kulki 1500-luvulla. Historiatietojen mukaan saarelta saatiin aluksiin viemisiksi norsunluuta, öljyä, siemeniä, vuotia, kilpikonnan kilpiä, sarvikuonon sarvia ja myös huutokaupassa ostettua palvelusväkeä.
Jotensakin DNA :n kulkeutuminen maailman merillä vanhojen laivareittien mukaisesti luo loogisen kuvan tapahtumista versus oppikirjojen tieto aiheesta. Mitä tulee vielä Bauer-nimeen (Brauer, Brouwer?), DNA-sukulaisen Fergusonin sukulaisia Euroopan mantereella oli Christopher Keil Hottelstedtistä, joka vihittiin Margaretha Bauerin kanssa, joka taasen oli syntyjään 1600 luvun lopun Bavariasta Bayreuthista (Agricolan eli Bauerin syntymäpaikkaan välimatka 150 km).
Aika kaukaa haettuahan tämä on, mutta kuitenkin kuvaus DNA :n kulkeutumisesta maailman merillä. Kaikista osumista on tässä vain muutama mahdollisuus Bauer, Brauer ja Brandt-sukujen kytkentöihin. Brandt-nimisiä on useitakin, joiden tausta lienee Suomen rannikolla ja Hämeessä sekä Norjassa ja Ruotsissa. Tarkkoja kytkentöjä DNA-sukulaisiin en ole toistaiseksi löytänyt ja toivon, että kokonaisuuden hahmottuessa ja asiasta kiinnostuneiden omat selvitykset toisivat lisätietoa:)
Qwillingstedt kiinnostaa edelleen ja se ihmetyttää, että edes serkku-DNA ei tuohon avaimia ketjuun. Eli oliko kyseessä kuitenkin vain yksittäisen miehen ja hänen tyttäriensä käyttämä nimi. Tytärten kautta nimi ei muutoinkaan olisi säilynyt. Käytän tässä nyt DNA-osumien antamia tietoja, eli osa voi olla huuhaata, mutta ehkä jotakin tottakin ja osin myös historiatietojen kertomaa.
Randomina seulotut DNA-osumat vievät myös Liivinmaalle, Tallinnaan ja Inkeriin. Erään DNA-sukulaisen esivanhemmista osa asui 1500–1600-luvuilla Harjun maakunnassa Tallinnassa ja esimerkiksi Wrangelin omistama Haljala liittyy myös toisen DNA-sukulaisen Reinbokin tiluksiin Virumaan Haljalassa. Haljala lienee sijainnut Vanamöisan eli Altenhofin seudulla Virossa ja tuota tilaa koskeva vanhin kirjaus Tanskan arkistossa löytyy vuodelta 1241 nimellä Katenshapae ja 1597 nimellä Kattisab (Kissanhäntä), joka kuului Wrangellille, mutta 1660-luvulla irroitettiin Karulasta Tiesenhausenille osa maata, jonka siis Otto von Wrangell omisti ja Tiesenhausen nimesi kartanon Vanamöisaksi eli Altenhoffiksi. Myöhemmin tuon tilan omistuksia käsiteltäessä mainitaan myös Yxküll. Näin kerrotaan Haljala Valla Nonumid -lehden tammikuun 2013 numerossa.
Toisen DNA -sukulaisen esivanhemmista Joanna Katariina Yxküllin isä oli Peter Griogievich Apollof, ja tiettävästi tämän Anna Magdaleenan esnimmäinen puoliso oli Tiesenhausen.Erinäisten arveluiden mukaan von Tiesenhausenin tyttäret olivat sisarpuolia Gertrud von Rosenille, joka lienee kuulunut ikiaikseen Liivinmaalaiseen kreivisukuun ja tiedoissa todetaan, että hiukan epämääräisten tietojen mukaan olisivat saapuneet Böömistä Liivinmaalle.
Eli näistä DNA-osumista johdettuna ainoastaan kysymys ja toteamus, että Böömiläislähtöisiä tuli kyllä Suomeenkin, mutta kuuluivatko Qwillingstedt ja perheensä tähän joukkoon?
Böömi oli valtaisa alue, johon kuului osia monista maista ja kuului Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Myös Brandenburg oli ainakin osan aikaa 1300-luvulla osa Böömiä, ja Brandenburgissa asuivat esimerkiksi sekä von Holstein että Franck -suvut. Von Holsteinin suvulla oli yhteisiä omistuksia Brandenburgissa jo 1300-luvulla ja suvun varhainen jäsen Joakim Holstein mainitsi Kruusen veljekset serkkuinaan. Kruusen Erikin perintö Caibala Inkerinmaalla oli wälborne kamreerinsa Peer Stierncrantzin hallinnoima tila ja tätä seurannut Bengt Peerson käytti Qwillingstedt -nimeä ja Kruusen perhe omisti lähes puolet koko Kvillingestä aikoinaan. Saiko siis Bengt Peerson isänsä jälkeen vuokraajan oikeudet ja nimekseen Qwillingstedt?
Brandtin eli Brauerin puoliso Katariina Qwillingstedt syntyi 1671 Narvajoen itärannan linnoituskaupungissa Iivananlinnassa, mikä oli vuosina 1612–1704 Ruotsin vallassa. Isänsä Bengt Pederinpoika Qwillingstedt oli syntyjään Kvillingestä, mikä oli aikanaan lähes kokonaisuudessaan Kruusen perheen omistuksessa. Suvun kantaisänä pidetään Petter Krusbiörniä, jonka poika Peter Crusebjörn toimi Moskovan lähetystössä ja pojanpoika Kvillingen maatuomarina 1678. Samaan aikaan Kruuset ylläpitivät Caibalan perintötilaansa, ja ainakin vuosina 1671–1675 kamreerina ja tilanvuokraajana Caibalassa oli Peer Stierncrantz, jota seurasi tilalla Bengt Peerson (Qwillingstedt), jonka nimi viittasi aateloituun kvillingeläiseen. Bengt Peerson asui tuolloin pienen Katariina-tyttären isänä Gurilowan kartanossa, mutta jatkoi Stierncrantzin jälkeen Caporien läänin vuokraajana sekä Caibalassa sekä myöhemmin 1680 vuokrasi ylhäisaateliin kuuluneen Banerin läänityksiä Caibalassa. Bengt Peerson todisti 1681 Daniel Kramerin toimia Inkerinmaalla ja 1684 vuokrasi edelleen viideksi vuodeksi Jaman läänistä Gurilovan, Ruutzan hovin kuninkaankartanon, Raugvitsan ja monta muuta kylää Moloskovitsassa. Vuoden 1688 henkikirjassa Bengt Peerson mainitaan jo kuolleena ja perhe muutti Narvaan, jonka jälkeen tila siirtyi Schalinin suvulle.
Jos nyt mietitään esimerkiksi Mauritz Brauerin kummeista rouva Maria Holsteinia. Ilmeisestikin Kvillingen Malmön kartanossa asui 1698 Johan Stael von Holstein. Eli böömiläistä lähtöä hekin ja yhteistä sukua Kruusen kanssa. Lisäksi kerrotaan, että kyseinen herra syntyi Liivinmaalla ja suvulla oli paljonkin vuokrauksia Kaprion läänissä. Nämä oikeudet tiettävästi oli saatu kuningatar Kristiinan jakaessa 1650 luvulla aatelisylimyksille läänityksiä, ja varmaan vahvistaakseen Ruotsin valtaa vallatuilla alueilla. Läänitykset peruttiin takaisin kruunulle eli valtiolle isossa reduktiossa vuonna 1681 eli kuuluiko Bengt Qwillingstedt ylhäiseen sukuun koska oli Inkerinmaalla jo ennen varsinaista reduktiota ja kruunun valtaa. Inkerinmaan aatelisia oli v 1663 läänintileissä mainittuna mm. Jordan, Igelström ja Billinghausen. Vuonna 1651 Ruotsin kuningatar Kristiina jakoi mahtaville aatelisylimyksille läänitykseksi suurimman osan Käkisalmen lääniä, mm. Caporiessa 1670 luvulla mainittu paroni Billinghusen (Bellingshausen), joka omisti Klimitinan ja Kumolowan Inkerissä. Billinghusenin jälkeen on jäänyt Pilgusen kartano. Vaikka tämä muistuttaakin Qwillingstedtin nimeä, voisiko ajatella, että Bengt Peerson olisi voinut olla Peer Stierncrantzin sukua?
Jos nyt lisäksi on oletettu, että Bengt Peerson Qwillingstedtin sisar Anna olisi ollut naimisissa Moloskovitsan kirkkoherra Georgius Schroderuksen kanssa. Tiedä häntä, oliko Georgius Schroderus samaa sukua erään Johan -nimisen opiskelijan kanssa, joka opiskelunsa aikana käytti Schröder nimeä, eli opiskeluaikana räätälin (Skreddar) nimi vaihtui Schroderukseksi. Takaisin Ruotsiin palattuaan tämä pääsi prinssi Kustaa Adolfin opettajaksi ja sai nimekseen sukupuuttoon kuolleen Skytte-suvun nimen koska kykeni osoittamaan äitinsä olleen tuota sukua. Myöhemmin samainen Skytte sai vapaaherran arvon ja hän sai vastaanottaa Tuutarhovin tilan Inkerissä. Jos lisäksi voidaan arvella, että Skreddare -lisänimi/sukunimi tarkoitti lähes samaa kuin schroder ja sukunimenä Schroderus. Saksalainen sukunimi Schröder tai Schroeder on ammattinimi kangasleikkurille tai -leikkurille keski- alamsaksalaisesta schrodenista tai schradenista, mikä tarkoittaa "leikkaamista". Pohjois-Saksassa Schroeder käännettiin joskus "draymaniksi" tai olutta ja viiniä toimittaneeksi.[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1)
Yksinpuhelu päättyy ainoastaan toivomukseen, että joskus tämäkin selviää:)
_________________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Schroederin sukunimen merkitys ja sukututkimus, 16.1.2020
Här kommer en källa som jag tror inte har nämnts i den här tråden. Bengt Qwillingstedt nämns i det register över civilakter som finns på Stockholms stadsarkiv: https://sok.stadsarkivet.stockholm.se/Bildvisning/Default.aspx?app=civilakter-1660-1730&indexvarde1=Q#bild15. Året är 1665 -- är detta den äldsta säkra källan där han omnämns? Tyvärr verkar dessa civilakter inte finnas tillgängliga på internet. Den andra personen på kortet, Engel Küper, kan nog vara identisk med denna person på Geni: https://www.geni.com/people/Engel-K%C3%BCper/6000000027817005386?through=6000000137137571830.
Kommer inte ihåg om det nämnts tidigare men "Quillingstedt, Qvillingstet" ska finnas med i Biographica Q2 på Riksarkivet: https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arkis+248f9bea-b1c6-4033-8f60-63e0d907737d&vol=n&s=Balder. Kanske är jag bara dålig på att tyda texten men jag hittar inget om Qwillingstedt i den volymen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.