Torppariperhe Isokyrön Lehmäjoella - rippikirja epäselvä

[Jaakontytär]

Olisin hyvin kiitollinen jos joku harjaantuneemman lukutaidon omaava ehtisi opastaa rippikirjan tulkitsemisessa. Hirveää sotkua ei ole, mutta filmi on paikoitellen ylivalottunut tai teksti muuten vaan hailakkaa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1831-1838_uk11/149.htm (jälkimmäinen perhe)

Tässä oma tulkintani ja lopussa muutama kysymys. Kysymysmerkit ja lihavointi tarkoittavat epävarmoja kohtia, joiden merkitys ei auennut. Ja useimmat päivämäärätkin ovat epävarmoja, en viitsinyt niitä kaikkia erikseen merkitä.

Lehmäjoen kylä, No. 2 Karhun talo - Raukon torppa?

f.l.? T. Johan Mattsson - 7.6.1770 Lillkyrö - ? 1815 att 1817. Nimen yläpuolella teksti, josta en saa selvää.... "skar aj N.T. Rausko/Raucko"?
Hru. Gretha Simonsdotter - 9.3.1787 Kelta-aho? (ehkä ylitulkintaa... tällainen paikka löytyy Ähtäristä, jonne Susanna-tytär sittemmin muuttaa, mutta liittyykö mitenkään Grethaan on toinen asia)
F son Johan - 2.5.1799 Lillkyrö - ?
F dott. Maria - 18.10.1805 ditto - ? 1817
son Simon - 21.1.1809 ditto - ditto
F ? dott. Maria (Grethasdr yliviivattu) - 22.11.1812
dott. Lisa Johansdott. 3.6.1818
dott. Susanna 1.1.1824
son Matts 12.4.1830

Kolmella vanhimmalla lapsella on heti nimen kohdalla yhteinen teksti, josta en saa selvää. Viittaisiko se siihen, että he ovat varmaankin peräisin isän aiemmasta liitosta?

En nyt muista tuon muutaman nimen edessä olevan F-kirjaimen tarkoitusta, mutta se löytynee jostakin sukututkijan oppaasta.

Marioita voi ilmeisesti olla kaksi samassa uusperheessä. Vanhemman Marian kohdalla on "lukutaitosarakkeiden" läpi kulkeva merkintä avioliitosta: "Gift pag. 400 med dreng Carl ? Krook".

Vai onko vanhempi Maria sittenkin Ulrica tms? Nimien ensimmäiset kirjaimet näyttävät erilaisilta...

"Nuoremman" Marian nimen edessä olevasta merkinnästä en saa selvää.

Lähtö-sarakkeen kohdalla kaipaisin vielä apua Johanin (nuoremman) ja Lisan merkintöjen suhteen.

Olisin kiitollinen pienistäkin vinkeistä :)

[TerhiA]

Kovasti haaleaa tekstiä, näillä silmillä aika mahdotonta lukea, mutta muutama pikahuomio:
Johan, Ulrica ja Simon ovat af mannens förra gifte.
Greta-vaimon huomautussarakkeessa maininta lägr(ad) 1812.
Marian edessä oleva lyhenne tulee sanasta stjufdotter, matronyymi Gretasdr on ylivedetty ja päälle kirjoitettu mahdollisesti Andersdr.

[Jaakontytär]

Suuret kiitokset avusta! Nyt kun katson noita kohtia niin ne aukeavat ihan uudella tavalla. Ensimmäinen "Maria" oli kuin olikin Ulrica, ja Maria Andersdotter on ilmeisesti syntynyt väkisinmakuun seurauksena, joten täytyy tarkistaa myös käräjätiedot yms.

Noin puolet ongelmakohdista on siis jo ratkottu, korjaan muistiinpanoni noilta osin. :)

[Heikki Särkkä]

Johan Mattssonin nimen yläpuolella näyttäisi lukevan 'Har ej N. T. ---'

[Jaakontytär]

Johan Mattssonin nimen yläpuolella näyttäisi lukevan 'Har ej N. T. ---'

Kiitos. Kertoisitko vielä mitä tuo tarkoittaa? Ruotsinikin on vielä vähän hakusessa, varsinkin tällaisten kirjainlyhenteiden osalta. Lyhenneluettelokaan (http://www.genealogia.fi/lyh/index.htm) ei selvittänyt minulle, mitä torpparilla ei tässä ollut... (Kuuluuko torpan (?) nimi samaan lauseeseen? "Har ej N.T. Raucko"?)

[Heikki Särkkä]

Ei harmaata aavistusta.

[metjipi]

Mahd. "Kan ej N.T" (Kan ej Nya Testamentet...?).

[Jaakontytär]

Kiitos kovasti teille molemmille avusta!

(Testamentin osaamattomuus taisikin olla tuolloin vakava paikka, kun se piti heti nimen yhteydessä ilmoittaa... ;))

[TerhiA]

Mahd. "Kan ej N.T" (Kan ej Nya Testamentet...?).

Minusta se on kyllä selvästi har ej N.T. ja samainen merkintä löytyy useilta sivuilta samoin henkilön nimen ylle kirjoitettuna.

[Jaakontytär]

Minusta se on kyllä selvästi har ej N.T. ja samainen merkintä löytyy useilta sivuilta samoin henkilön nimen ylle kirjoitettuna.

Hmmm. Sitten se ei varmaankaan tarkoita uutta testamenttia? En usko että torppareilla olisi tuohon aikaan yleisesti ollut omia testamenttejaan/Raamattujaan?

Mitäköhän N.T. voisi tässä tarkoittaa, jos ei Uutta Testamenttia... Tuskin se T torppaan/torppariin itseensäkään viittaa. Pitäisi ehkä viedä tämä kysymys ruotsin kieltä pohtivaan ketjuun.

[Heikki Särkkä]

Isoista kirjaimista tulee tietysti helposti mieleen Nya Testamentet. Kun kirja- vaatimus ei kuitenkaan ilmeisesti ollut kirkkolain kirjaimen mukainen, voisiko isokirjaimisuudesta huolimatta tarkoittaa 'någon tjänst'?

Siis Har ej någon tjänst 'Ei ole kenenkään palveluksessa'.

[Heikki Särkkä]

Taitaa sittenkin tarkoittaa uutta testamenttia. Tuohon aikaan Pipliaseura levitti kirjoja aktiivisesti. Sivulla 147 ylimpänä on merkintä Har N: T:, johon merkitys någon tjänst ei ollenkaan sovi.

[Jaakontytär]

Kiitos pohdinnoista. Tähän aiheeseen liittyen löysin eräästä toisesta rippikirjasta merkinnän, joka hämmentää entisestään. Korpelan torpan Alexander-pojan Mainittavia-sarakkeessa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ahtari/rippikirja_1876-1885_mko14-26/337.htm

"nh (?) N.T. --- har fel på fötterna".
Ripilläkäyntivuosien perusteella Santeri on ollut 16-20-vuotias merkinnän aikaan. Tuliko noinkin nuorella olla jo oma Uusi Testamentti, vaikka hän asui vielä vanhempiensa kanssa? Perheen nuoremmilla ja vanhemmilla lapsilla ei ole merkintöjä N.T.:stä tai sen puutteesta. Vähän oudolta vaikuttaa silmääni sekin, miksi N.T.-viittaus ja jalkavaivat mainitaan samassa kentässä, mutta riippui varmaan täysin papista mitä katsottiin tarpeelliseksi mainita ja missä.

[TerhiA]

Tähän aiheeseen liittyen löysin eräästä toisesta rippikirjasta merkinnän, joka hämmentää entisestään. Korpelan torpan Alexander-pojan Mainittavia-sarakkeessa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ahtari/rippikirja_1876-1885_mko14-26/337.htm
"nh (?) N.T. --- har fel på fötterna".
Ripilläkäyntivuosien perusteella Santeri on ollut 16-20-vuotias merkinnän aikaan. Tuliko noinkin nuorella olla jo oma Uusi Testamentti, vaikka hän asui vielä vanhempiensa kanssa? Perheen nuoremmilla ja vanhemmilla lapsilla ei ole merkintöjä N.T.:stä tai sen puutteesta. Vähän oudolta vaikuttaa silmääni sekin, miksi N.T.-viittaus ja jalkavaivat mainitaan samassa kentässä, mutta riippui varmaan täysin papista mitä katsottiin tarpeelliseksi mainita ja missä.

Sehän on ihan hyvä kenttä mihin tahansa kommentteihin.
Tuossa saattaa lukea erh(ållit) N.T. ja sitten se jalkavika.

[Matti Lehtiö]

Torppari Juho Matinpoika toi RAUKKO-nimen tuliaisina Lehmäjoelle Vähästäkyröstä, sillä hän oli Tervajoen kylän Raukon talon poika. Juhon ensimmäinen puoliso oli Isostakyröstä Kylkkälän kylästä Sofia Antintytär Eero. Henkilökohtaisesti polveudun Sofian veljestä.

Poimintoja HISKISTÄ:
20.10.1791 Lillkyro S:n Bds. Johan Mattss Rauko Bdd:r Sophia Andersdr. Kylckälä Erola
4.6.1815 28.6.1815 Lillkyrå Inh.Enkl: Johan Mattss: Raucko Deijan Greta Simonsdr. Lehmäj: Karhu

Muuta:
Juho oli vanhaa Raukon sukua, jonka esipolvia on voitu seurata 1500-luvun alkupuolelle saakka ja siitä on kirjoitettu pieni saatavilla oleva tutkielma, jonka tiedot löytyy sivulta (tässä pääosin kopioituna):

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/index.php?sivu=9727

Raukko Laurinpojan talo – historiikki Vähänkyrön Raukon talosta ja asukkaistaToimikunnan julkaisu No 24
Tervajoen kylän Raukon talon asutushistorian selvitys alkaa 1500-luvulta ja päättyy 1700-luvulle. Raukon talon lisäksi historiikissa käsitellään laajasti Raukon lähialueen asutushistoriaa. Raukon talon vaiheet ovat 1600-luvulla kovin moninaiset ja mutkikkaat. Sukuyhteyksiä historiikissa rakentuu mm. Vähänkyrön Kuuttilan Maanmieheen, Perkiön Ojanperän taloa asuvaan Mulloviuksen sukuun, Tervajoen Mäkkylään, Kempukseen, Rulloon ja Hakalaan, Mustasaaren Miekkajan kylän Raukkoon, sekä mahdollisesti Laihian Tarkkasen sukuun. Raukon suku näyttää myös levittäytyneen jo 1700-luvulla Saloisiin, jonne perustettavan Hirsikorven uudisasukkaista löytyy kappale Raukon suvun juuria. Tutkimuksessa tulee esiin myös suvun piirissä esiintynyt kirkkovähtäri, sekä tästä polveutuva yhteys vähäkyröläiseen lukkariin, Johannes Wikmannin ja hänen seuraajaansa Jaakko Björcktamiin.


Terveisin Matti Lehtiö

[Jaakontytär]

Terhille edelleen kiitos varmistuksesta. Uusi Testamentti se siis on.

Ja suuri kiitos Matti Lehtiölle informatiivisesta postista! Sattumoisin olin tänään Kansallisarkistossa selaamassa Isokyrön ja Vähäkyrön mikrokortteja, ja jäljitin niistä itsekin Juho Raukon kotipaikaksi Vähäkyrön Tervajoen. Ehdin selvittää Juhon lapset ensimmäisestä ja toisesta liitosta; esivanhempien suhteen täytyy selaamista jatkaa seuraavalla kerralla. Itse puolestani polveudun Juho Matinpoika Raukosta ja hänen 2. vaimostaan, Margareetta (Margeta, Gretha, Greta) Simontytär Karhusta, jonka juuria myös jäljitin tänään.

Täytyykin laittaa tuo Raukon talon historiikki tilaukseen! Kiitos vinkistä! :)