Mitä Johan Markkasen edessä lukee?

[Seppo Niinioja]

Eräs kokenut ja taitava sukututkija, joka ei tässä yhteydessä halua nimeään julkisuuteen :), on koettanut selvittää, mitä lukee Pieksämäen rippikirjan 1869-78 sivulla 662 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1869-1878_msrk_mko84-100/178.htm) näkyvän, rivien väliin merkityn ja yliviivatun Johan Markkasen s. 20.3.1841 nimen edessä. Hänellä on varsin oivaltava hypoteesi ko. Johan Markkasen syntyperästä, mutta tuosta merkinnästä emme ole varmoja. En paljasta tuota hypoteesia vielä, mutta tulkintaehdotukset ovat tervetulleita. Kuvasin kohdan KA:ssa ja koetin saada siitä puljaamalla mahdollisimman terävän, mutta en tiedä, onko tulos juuri Digiarkiston kuvaa parempi.

Nämä Markkaset ovat merkinnöistäkin päätelleen enemmän tai vähemmän sukua toisilleen.

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Käsiala on lennokas, joten alkuun pieni johdanto, mitä on tapahtunut ennen tätä epäselvää merkintää:

Gabriel Juhonp Markkaselle ja vaimolleen Maria Kaipaiselle syntyi 22.3.1847 poika, joka sai nimen Johan. Poika pääsi Siikamäki nro 7:n kohdalle lastenkirjaan sivulle 587, muutti Rummukka 2:een sivulle 594 ja sieltä Kirkonkylä 3:een, pääsi ripille vuonna 1867 lastenkirjan sivulta 176 ja siirrettiin rippikirjaan sivulle 176. Siirto oli kohtalokas, sillä hän sai nyt 6 vuotta vanhemman syntymäajan.

Kirjanpitorikosta täydennettiin uudella rikoksella, kun Johan siirtyi sivulle 595 Rummukka 2:een ja nyt poikaa kahdella päivällä vanhennettiin. Uusi uljas syntymäaika oli 20.3.1841.

Sitten Johan siirtyi sivulle 605 uuteen rippikirjaan ja sieltä sivulle 663 Siikamäki 8:aan, josta hän vuonna 1870 pääsi palaamaan 23-vuotiaana syntymäkotiinsa Siikamäki 7:ään. Näin ollen en ota kantaa epäselvään käsialamerkintään, sillä en halua puuttua rettelöasioihin.

Johan palasi sivulle 605 ja avioitui 1873 Fredrika Paulintr Markkasen kanssa.

[Seppo Niinioja]

Käsiala on lennokas, joten alkuun pieni johdanto, mitä on tapahtunut ennen tätä epäselvää merkintää:

Gabriel Juhonp Markkaselle ja vaimolleen Maria Kaipaiselle syntyi 22.3.1847 poika, joka sai nimen Johan. Poika pääsi Siikamäki nro 7:n kohdalle lastenkirjaan sivulle 587, muutti Rummukka 2:een sivulle 594 ja sieltä Kirkonkylä 3:een, pääsi ripille vuonna 1867 lastenkirjan sivulta 176 ja siirrettiin rippikirjaan sivulle 176. Siirto oli kohtalokas, sillä hän sai nyt 6 vuotta vanhemman syntymäajan.

Kirjanpitorikosta täydennettiin uudella rikoksella, kun Johan siirtyi sivulle 595 Rummukka 2:een ja nyt poikaa kahdella päivällä vanhennettiin. Uusi uljas syntymäaika oli 20.3.1841.

Sitten Johan siirtyi sivulle 605 uuteen rippikirjaan ja sieltä sivulle 663 Siikamäki 8:aan, josta hän vuonna 1870 pääsi palaamaan 23-vuotiaana syntymäkotiinsa Siikamäki 7:ään. Näin ollen en ota kantaa epäselvään käsialamerkintään, sillä en halua puuttua rettelöasioihin.

Johan palasi sivulle 605 ja avioitui 1873 Fredrika Paulintr Markkasen kanssa.

Lennokkalta näyttää sinun selvityksesikin. Mikä tässä nyt on se rettelöasia?

[Tapani Kovalaine]

Jaa, ettäkö mikä on rettelö? No jos Johan Markkasen jälkeläiset haluavat vaatia kirkonkirjoja vuonna 1868 Pieksämäellä pitäneen henkilön oikeudelliseen vastuuseen, niin en halua tulla todistajaksi käräjille (jatkamaan vitsailujani)...

Sen takia en suostu tulkitsemaan sanaa Bror(s)son rippikirjassa.

[Tapani Kovalaine]

Lennokkalta näyttää sinun selvityksesikin. Mikä tässä nyt on se rettelöasia?

Yön yli nukuttua muistin hiukan tarkemmin, mikä on rettelöasia:
Kuopiossa viime sodan aikaan oli rintamalta lomilla, tarkemmin sanoen vihkilomalla
eräs Markkanen ja hän meni morsiamensa kanssa 25 asteen pakkaskelissä
sakastiin sovittuna aikana kirkkoherran luo. Kirkkoherra kyseli hääparilta
todistajia, joita ei oltu tähän hätään saatu paikalle. Näin ollen ainoa todistaja
olisi ollut suntio, mutta vihkiminen ei olisi sotatilasta huolimatta ollut laillinen
ilman toista todistajaa.

Kirkkoherran pyynnöstä suntio meni kadulle pyytämään ensimmäistä
ohikulkijaa ryhtymään todistajaksi ja suntio parhaan kykynsä mukaan selosti
paikalle osuneelle savolaismiehelle, mihin häntä nyt tarvittaisiin. Mutta suntion
selonteko ei vakuuttanut. Savolaisukko tokaisi: "Ehtikkee joku muu, minä en
ala enkä ruppee mihinkää rettelöasiaan!"

[Gunnel]

Tavallisen pulliaisen mielestä: brorson:confused:

Gunnel

..ei kai sentään bagare:D:

[Seppo Niinioja]

Yön yli nukuttua muistin hiukan tarkemmin, mikä on rettelöasia:
Kuopiossa viime sodan aikaan oli rintamalta lomilla, tarkemmin sanoen vihkilomalla
eräs Markkanen ja hän meni morsiamensa kanssa 25 asteen pakkaskelissä
sakastiin sovittuna aikana kirkkoherran luo. Kirkkoherra kyseli hääparilta
todistajia, joita ei oltu tähän hätään saatu paikalle. Näin ollen ainoa todistaja
olisi ollut suntio, mutta vihkiminen ei olisi sotatilasta huolimatta ollut laillinen
ilman toista todistajaa.

Kirkkoherran pyynnöstä suntio meni kadulle pyytämään ensimmäistä
ohikulkijaa ryhtymään todistajaksi ja suntio parhaan kykynsä mukaan selosti
paikalle osuneelle savolaismiehelle, mihin häntä nyt tarvittaisiin. Mutta suntion
selonteko ei vakuuttanut. Savolaisukko tokaisi: "Ehtikkee joku muu, minä en
ala enkä ruppee mihinkää rettelöasiaan!"


Sinä se osaat! Silti, kai ne rettelöasiat tulevat yleensä ajankohtaisiksi vasta kun pappi on sanonut aamenensa. Tai voihan sen joskus välttääkin. Poikamme ja miniämme lähettivät häistään mainion karikatyyripiirroksen, jonka lienen aikaisemminkin maininnut. Poika sanoo "TAHDON!", mihin morsian "Se onkin sitten viimeinen asia, jota sinulta kysytään." Hyvin heillä on silti mennyt ja ovat nyt yrittäjäpariskunta, jolla menee taloudellisestikin hyvin. Isovanhempien lieväksi harmiksi pojat menivät juuri päiväkotiin eivätkä ole enää yhtä usein meitä ilahduttamassa. Jos nykyiset merkit paikkansa pitävät, ovat kohta samanlaisia huuliveikkoja kuin sinäkin.

Seppo Niinioja