Nurmijärven rippikirjamerkinnät

[eebee]

Mitä lukee Isaak Wilanderin kohdalla? Koskeeko merkintä miestä vai vaimoa?

Nurmijärven rippikirja 1853 - 1862, sivu 539

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1853-1862_mko114-124/217.htm

Samantapainen teksti myös rippikirjassa 1863 - 1874 sivulla 567, mutta täällä Isaak on yksinään ilman Agneta-vaimoa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1863-1874_mko140-151/241.htm

Voiko näissä lukea "för barna mord"? Pariskunnan vuonna 1861 seitsenkuisena kuolleen lapsen kuolinsyyksi on merkitty "dränkt".

[JaskaS]

Kyllä siinä niin on :(
Edellisessä vaimon kohdalla: häktad för barna mord 61 ...
Jälkimmäisessä miehen kohdalla arvattavasti: hustru hektad för barna mord

:) Jaska

[eebee]

Kiitos avusta! Voisiko tuossa ensimmäisessä linkissä viimeinen sana olla försvunnen?

Minkähänlainen operaatio olisi löytää mahdollinen tuomio?

[Seppo Niinioja]

Kiitos avusta! Voisiko tuossa ensimmäisessä linkissä viimeinen sana olla försvunnen?

Minkähänlainen operaatio olisi löytää mahdollinen tuomio?

Niin minäkin sen luin, mutta vastaukseni häipyi bittiavaruuteen.

Tapauksesta löytyy varmasti seikkaperäinen selvitys tuomiokirjoista, joita toivottavasti pääset Kansallisarkistoon tutkimaan.

En ole erityinen haka tuomiokirjoissa, mutta tästä luettelosta http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm näkyy pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862. Luettelosta löytyy Nurmijärvi: ks. Helsingin pitäjä - se Helsinge.
Edelleen Helsingin pitäjä-Helsinge: Porvoo 1623-1658, Hollola ja Porvoo 1658-1750, Porvoo ja Kymenkartano 1750-1807, Porvoo 1807-1862. Nurmijärvi kuului siis ilmeisesti vuonna 1861 Porvoon tuomiokuntaan.

Asia on nähtävästi ollut käsiteltävänä Porvoon kihlakunnan käräjillä v. 1861. Ns. renovoidut (puhtaaksikirjoitetut) tuomiokirjat ovat 1800-luvun alusta Kansallisarkistossa alkuperäisinä ja niistä on luettelot tuomiokunnittain luettelohuoneessa. Kysy päivystäjältä tarkempia ohjeita. Maalla kihlakunnanoikeudella oli kahdet sääntömääriset (lagtima ting) käräjät vuodessa, mutta tämän tapauksen johdosta on voitu pitää välikäräjät (urtima ting).

Jo käräjillä on nähtävästi laadittu ns. konseptituomiokirja, mutta en nyt puutu siihen. Se on luultavasti Hämeenlinnan maakunta-arkistossa.

Seppo Niinioja

[eebee]

Kiitos tiedoista, täytyy yrittää selvitellä, kun tällainen yllätys ilmeni esiäidiltä.

[Seppo Niinioja]

Mitä lukee Isaak Wilanderin kohdalla? Koskeeko merkintä miestä vai vaimoa?

Nurmijärven rippikirja 1853 - 1862, sivu 539

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1853-1862_mko114-124/217.htm

Samantapainen teksti myös rippikirjassa 1863 - 1874 sivulla 567, mutta täällä Isaak on yksinään ilman Agneta-vaimoa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1863-1874_mko140-151/241.htm

Voiko näissä lukea "för barna mord"? Pariskunnan vuonna 1861 seitsenkuisena kuolleen lapsen kuolinsyyksi on merkitty "dränkt".

Jälkimmäisen kuvan huomautussarakkeessa häämöttää muun muassa suunnilleen att fr. Thusby 61 ------ Moisio? 63 ali Troski 64. 5
ja tuo maininta vaimosta. Ali-Troskin talo on vieläkin Palojoen Metsäkylässä Vantaanjoen rannalla, pari kilometriä Aleksis Kiven syntymäkodista pohjoiseen. Lapsi saatettiin hukuttaakin Vantaanjokeen.

Aleksis Kivihän eli 10.10.1834-31.12.1872. Olisi siis periaatteessa mahdollista, että Kiven tuotannosta löytyisi viittaus tähän tapaukseen. Koskettava Sydämeni laulu vuonna 1870 ilmestyneestä Seitsemästä veljeksestä voisi itse asiassa olla sellainen.

Seppo Niinioja

[esg]

Nurmijärven Palojoella oli myös Maisi-niminen talo. Ehkä on vieläkin.

Erkki S

[Seppo Niinioja]

Nurmijärven Palojoella oli myös Maisi-niminen talo. Ehkä on vieläkin.

Erkki S

Maisihan siinä tietysti lukeekin. Näkyy olevan edelleen Kansalaisen Karttapaikassa, muutama sata metriä Taaborinvuoresta pohjoiseen ja siis Aleksis Kiven syntymäkodin lähellä.

Sattumalta tunnen ihan läheltä erään vanhan talon isäntäpariskunnan ja muita sukulaisia, jotka harjoittavat myös sukututkimusta. Voisin kysäistä, olisiko tieto tapahtumasta säilynyt muistitietona tai ehkä kyläkirjassa, jos sellainen on tehty. On olemassa kolmiosainen Nurmijärven pitäjän historiakin ja onpa pitäjässä Nurmijärven sukututkijat -niminen epävirallinen keskustelufoorumikin, ks. http://www.visido.fi/NRJsuku/ .

Seppo Niinioja

[eebee]

Tiedän Isakin syntymäpaikan ja kuolinmerkintäkin löytyi (sielläkin vielä maininta vaimon lapsenmurhasta). Nurmijärvellä liikuskelun aukoton ketju on vähän hankala hahmottaa. Imeisesti kuitenkin Palojoen alueella. Tuota Tuusula-merkintää ihmettelen. Selasin muuttotodistukset useaan kertaan, mutta en havainnut Iisakkia Tuusulasta muuttaneeksi. Nämä sivulta-sivulle -merkinnät osaavat joskus olla hankalia.

Nurmijärven pitäjän historiasta minulla on osa I.

Tietty nyt kiinnostaa Agnetan kohtalo.

[eebee]

Mitä lukenee tässä lastenkirjassa sivulla 567 Isakin ja Agnetan kohdalla

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/lastenkirja_1863-1875_mko52-65/343.htm

siis tuon lapsenmurhan jälkeen? vet? ej xxxx orten?

Agnetan kohdalla on lyhenne afl. Tarkoittaako vainajaa? Joissakin lyhenneluetteloissa annetaan merkitys luopio.

[Seppo Niinioja]

Mitä lukenee tässä lastenkirjassa sivulla 567 Isakin ja Agnetan kohdalla

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/lastenkirja_1863-1875_mko52-65/343.htm

siis tuon lapsenmurhan jälkeen? vet? ej xxxx orten?

Agnetan kohdalla on lyhenne afl. Tarkoittaako vainajaa? Joissakin lyhenneluetteloissa annetaan merkitys luopio.

Melkein varmasti afl. tarkoittaa tuossa vainajaa. Luopio olisi aika kaukaa haettu. Kohtaa xxxx en osaa tulkita, muuten minusta oikein. Aiemminhan todettiin, että hän oli kadonnut (försvunnen) vangitsemisen jälkeen.

Seppo Niinioja
Nurmijärvi

[Heikki Särkkä]

vet ej vistelse orten.

[eebee]

Vistelse kävi minullakin mielessä, mutta ei riittänyt hyvää tahtoa lukea sitä siten (i:n piste, t:n viiva?). Mutta muuta järkevää ei taida olla.

Aika jännä, kun vangittiin, mutta sitten kuitenkin katosi jäljettömiin. Mistä pääteltiin, että oli vainaa? Onko afl-merkintä ehkä tehty myöhemmin kuin muut huomautukset?

[Seppo Niinioja]

Vistelse kävi minullakin mielessä, mutta ei riittänyt hyvää tahtoa lukea sitä siten (i:n piste, t:n viiva?). Mutta muuta järkevää ei taida olla.

Aika jännä, kun vangittiin, mutta sitten kuitenkin katosi jäljettömiin. Mistä pääteltiin, että oli vainaa? Onko afl-merkintä ehkä tehty myöhemmin kuin muut huomautukset?

Taisivat ne Nurmijärvet rosvotkin päästä välillä karkuun vankilasta...

Jos hänet on löydetty kuolleena, afl-merkintä olisi voitu tehdä myöhemmin kuin varsinainen teksti. Se näyttäisi olevan eri käsialaakin. Kahlaamalla kuolleidenluetteloa läpi voisi löytyä selitys.

Tuo lisämerkintä saattaisi myös ollakin aft, sillä siinä näkyy hyvin lyhyt poikkiviiva viimeisessä kirjaimessa. Pienestä t-kirjaimesta se joskus käytännöllisesti katsoen puuttuu, joskus on ihan selvä. Tälläkin aukeamalla on esimerkkejä: häktad, vet, vistelse ja oikealla puolen puolen Spt Henric Joh Stålbergs b ja seuraavalla aukeamalla useampikin Spt. Tässä lyhenteessä t:n poikkiviiva onkin usein hyvin lyhyt tai olematon. Esi-isäni rakuuna Emanuel Ståtenfeltin (Stotenfeltin) nimi on Mustissa kirjoissakin merkitty muotoon Slotenfelt, mutta kyllä Militariassa se pikku poikkiviiva on, eikä nimessä muuten olisikaan erityistä järkeä.

Lyhenteeseen aft sopivia sanoja on Jänneksen sanakirjassa (1887) lähinnä afräda = astua ulos; erota; luovuttaa ja vastaavat substantiivit afträde = lähtö, luovunta ja afträdelse = luovutus. Tämä on pelkkää spekulointia, mutta olivathan he käytännössä eronneet, vaikka tuskin Iisakki on ryhtynyt avioeroa oikeudessa ajamaan. Varsin harvinaisiahan ne tuolloin vielä olivat, elleivät lähes mahdottomia eikä vielä tunneta tämän surullisen tapauksen taustatekijöitä.

Seppo Niinioja

[eebee]

Juu ja tuo aikaisempi johdattelusi Aleksis Kiveen oli aika hyvä. Olen jo kauan vitsaillut, että jokin yhteys täytyy olla :).

Itse spekuloin Siperiaan karkotuksella. Jos kuolemanrangaistus muunnettiin karkotukseksi.

Aft voisi olla oikeampi tulkinta.