Waleurin vihkiminen

[tellervoranta]

Mitä tarkalleen ottaen lukee 3.3.1724 vihittyjen Johan Waleur/Waleer`in ja Charin Nilsdr Kandon kohdalla; siis nimenomaan miehen. Neljäs rivi alusta.
Morsiamen olen jo selvitellyt Nils Olofss Peura 2. Kando tyttäreksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/93.htm

[sten-h]

Johan Marti Valén Rustmästare ifrån Österbåtns
Regemente och Kiemi Compagnie födder i ....

[Heikki Särkkä]

Johan Marci, vrt. Matts Marti alempana / nedre fram.

[Tapani Kovalaine]

Ottaen huomioon sivun alimpana sulhasena mainittu Matts Marci ja siinä olevat erot t-kirjaimen ja c-kirjaimen välillä, ja ottaen huomioon Jatulin 1971 sivulla 226 Kemin komppanian katselmusluettelossa 1719 mainittu varusmestari Jons Wallenius, joka oli nyt esillä olevan vihittyjen kirjan aukeamaa edeltävällä aukeamalla mainitun esi-isäni korpraali Gustaf Tålstedtin (huom kirjain å) rykmenttikaveri (jolla oli morsian sukunimeltään Saaren, huom erikoinen s-kirjain), niin tekstihän kuuluu esimerkiksi seuraavasti:

Johan Marci Valein ifrån Österboten Regmente
och Kiemi Compagnie födde i Skara

[Heikki Särkkä]

Korjaus: Mattz Marci eli Matti Markunpoika.

[TerhiA]

Johan Marci Valein ifrån Österboten Regmente
och Kiemi Compagnie födde i Skara


Aika erikoinen todella tuo Skaran iso alkuässä!
Muutama kirjaintarkennus tuohon ylläolevaan:
Österbåtns Regemente ..... födder , kuten jo aikaisemmin on esitettykin.

[tellervoranta]

Kiitos vastauksista. Minulle tuo Skara näytti selvimmältä. Tervolan hiskissä on sukunimenä Waleur ja Waleer. Kysyinkin tuolla, onko tuttu palstalla, Waleuria. Koska te olette sitä mieltä, että sukunimi on Valein, on tässä näyte uudestaan, kun 28.10.1724 kastetaan Helena-tytär. Teksti viimeisenä allaolevassa linkissä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/129.htm

[Tapani Kovalaine]

Se on täällä meillä päin välleen silleen, että se on täys vale, jotta henkilön nimi olisi vakio. Näin on käynyt Tervolassa varusmestarille, josta sittemmin tuli furiiri.

Kaikki merkit viittaavat l-kirjaimen kohdalla kaksois-ällään.
Walleenius (tai Walérius) on sotinut Norjaa vastaan huonolla menestyksellä ja on sitten muiden karoliinien tavoin tullut Tornion kautta Kemiin ja lopulta Tervolaan.

Walleer on hänen oikia nimensä, mutta vain miun mielestä.
Luulen, että lukuisista katselmusasiakirjoista voisi seurata tuon soturin sukunimessä tapahtunutta muuntelua kirjurista kirjuriin.

[Heikki Särkkä]

Kahden näytetyn alkuperäisasiakirjan perusteella sanoisin nimen viimeisen kirjaimen olevan n. Pieni r tässä ranskalaisessa käsialassa muistuttaa lähinnä 2:n numeroa, kun taas n alkaa perusrivin tasalta alhaalta. Jos vielä nimi on jossakin muualla ollut nius-päätteinen, se tukisi n-loppua näissä kuvissa. Löytyisikö varusmestari Lewenhauptista (=Karl XII:s officerare)?

[tellervoranta]

No, nyt minä menin Heikin kommentista ihan ulalle :D:
(Telefoto älliskukko äpsis)

[tellervoranta]

Tuossa toisena tytär Britan kaste 23.11.1732.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/159.htm

[r-l.huuki]

Näin Keski-Pohjanmaalla nimi kirjoitettiin

Maria Helena *21.2.1746 Vetelissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/141.htm
Brita Stina *29.1.1748 Vetelissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/144.htm
"Jöns Waleer", haudattu 1751 "Junius" 24 Vetelissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/187.htm Syntynyt siis 1701 - aika nuori karoliini...

Lainauksia Suur-Lohtajan historia I:stä,
sivu 634: ”Lohtajan komppanian kersantin virkataloksi valittiin Marinkaisten Kippo, ”
”minne lienee muuttanut kersantin virkaan keväällä 1742 nimitetty Jöns Wallér. Tämän vaimon nimi oli Kaarina Kanto, ja heillekin syntyi Lohtajalla ainakin yksi poika.”
sivu 635: “Lohtajan komppanian majoittaja eli furiiri sai virkatalokseen Ylikannuksen Ollikkalan.”
”Asetuksen mukainen virkatalon katselmus Ollikkalassa toimitettiin syyskuun 16 päivänä 1736.”
”Ensimmäinen Ollikkalassa asunut majoittaja oli Jöns Wallér, sama mies, joka sittemmin muutti Kippoon.”

- Raija-Leena H

[Heikki Särkkä]

Britan isä on selvästi Waleer.

[Heikki Särkkä]

Tarkkaan ottaen tietysti Valeer.

[tellervoranta]

Hei :)
tuota Veteliä kyllä katselin mahdolliseksi Johan Waleerin kuolinpaikaksi.
Äiti Charinin syntymäaika Tervolan hiskissä 16.1.1703, joten olisi mahdollista lapsen syntyminen vielä 1748 alussa. En ole ehtinyt vielä tarkistaa SSHY:n sivuilta mahdollista jatkoa.
Tämäkin hutkimus alkoi siitä kun sukulais-Heikkipappi soitti meille Tervolan seurakunnan historian kirjoittamisesta uudelleen. ( yritettiin neuvoa ottamaan joku henkilö, joka tekisi gradun, kun on liikaakin työtä).

Heikille vielä tuosta kommentista Telefoto, kun nuorimpana lapsena sain sen seitsemän nimeä rakkailta sisaruksilta tai heidän lapsiltaan, niin se tarkoitti minua. ;)

[Seppo Niinioja]

Ihmettelin tuota födder-sanaa, kun ei ole tainnut tulla ennen vastaan. Se tarkoittaa ilmeisesti "syntyisin", ks. "födder I Biörneborgh", http://www.genealogia.fi/genos/2/2_122.htm . Oppia ikä kaikki.

Jopa HisKikin saattaa olla oikeassa varusmestarin syntymäpaikan suhteen:

Tervola - vihityt

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
3.3.1724 rustm. (ifr. Österb. reg. Kiemi comp.) Johan (Födder i Skåne) Marci Waleur Pijg: Charin Nilsd:r Kando Lapinniemibyy

Länsi-Götanmaalla on vanha pieni Skaran kaupunki ja kai niitä Skaroja ("lauma") on muitakin. Sotilaiden alkuperähän, varsinkin ulkomaisten on vanhoissa asiakirjoissa yleensä esitetty aika suurpiirteisesti, tyyliin Väster/Österbotten, joten pitäisin Skånea todennäköisempänä. Kyllä minulle silti sopii hyvin Skarakin:p:

Kastetuissa nimi on kirjoitettu Waleer:

Tervola - kastetut

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
28.10.1724 1.11.1724 rustmest. Johan Waleer Helena
23.11.1732 24.11.1732 furier Johan Waleer Brita
9.6.1734 14.6.1734 furier Jöns Waleer Johan

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Skåne-teoriastani vielä: S-kirjaimen oikeassa päässä oleva oudosti ylöspäin kääntyvä aaltomainen viivanpätkä voisi hyvin olla å:n rinkula, joka ei silloin ollut vielä rinkula ja vetäisty yhteen S:n kanssa. Alkuperäisen merkintä on ilmeisesti Mustassa kirjassa ja edelleen HisKissä kokonaisuudessaan. Mustat kirjat ovat kokemukseni mukaan hyvin luotettavia.

Tässä vielä Tellervon alkuperäisen kysymyksen kuva: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/93.htm

[tellervoranta]

Minun lukutaidolla saattaapi olla SKARA, SKÅNE,tai jokin muu :rolleyes:
En ollut edes katsonut koko hiskin tekstiä, kun tässä äimistelin, mistä Seppo on sen löytänyt. Kiitän vaivannäöstä.

Oppikouluaikaan olin Pohjola-Nordenin lähettämänä Ruotsin Nossebrossa ja myöhemmin matkustelin n.10v:n ajan Etelä-Ruotsissa ja pidän yhteyttä edelleen. ( siis tunnen paikkoja jossain määrin)

Miksihän muuten Kälviällä on syntynyt tähän Waleerin perheeseen samannimisiä tyttäriä kuin Tervolassa. Ovatko vanhimmat avioituneet, kuolleet? Pitää tutkailla.

[Seppo Niinioja]

Minun lukutaidolla saattaapi olla SKARA, SKÅNE,tai jokin muu :rolleyes:
En ollut edes katsonut koko hiskin tekstiä, kun tässä äimistelin, mistä Seppo on sen löytänyt. Kiitän vaivannäöstä.

Oppikouluaikaan olin Pohjola-Nordenin lähettämänä Ruotsin Nossebrossa ja myöhemmin matkustelin n.10v:n ajan Etelä-Ruotsissa ja pidän yhteyttä edelleen. ( siis tunnen paikkoja jossain määrin)

Miksihän muuten Kälviällä on syntynyt tähän Waleerin perheeseen samannimisiä tyttäriä kuin Tervolassa. Ovatko vanhimmat avioituneet, kuolleet? Pitää tutkailla.

Mustan kirjan kopioijahan on tulkinnut alkuperäisen vihkimerkinnän näin ...(Födder i Skåne)...,
jos se HisKissä on oikein tallennettu. Eihän se tietysti siis minun teoriani ole, vaikka tuli sanoneeksi. Puhevikaisten Skånesta minullakin on ollut kollegoja ja Wallandereita on tullut luetuksi, mutta Skarasta en ollut koskaan kuullut. Ei tämä paljonkaan todista, enkä sitä yritäkään.

[tellervoranta]

Tähän taitaa loppua koko perheen seuraaminen, koska en löydä SSHY:n rippikirjoista perhettä, vaikka sokea kanakin löytää jyvän.:eek:

[TerhiA]

Ihmettelin tuota födder-sanaa, kun ei ole tainnut tulla ennen vastaan. Se tarkoittaa ilmeisesti "syntyisin", ks. "födder I Biörneborgh", http://www.genealogia.fi/genos/2/2_122.htm . Oppia ikä kaikki.

Eipä tuossa födder-sanassa mitään ihmettelemistä, mutta hämmästelen, ettet ole sitä ennen tavannut. Katselin juuri paria mantalslängdiä (1711 ja 1712) ja poimin muutamia ihan vastaavalla tavalla muodostettuja ilmaisuja:
- är drunknader
- intyges wara giffter till
- intyges wara blinder/bräckliger/siucker
- intyges wara af siuckdom aldeles förderfwader

[Seppo Niinioja]

Eipä tuossa födder-sanassa mitään ihmettelemistä, mutta hämmästelen, ettet ole sitä ennen tavannut. Katselin juuri paria mantalslängdiä (1711 ja 1712) ja poimin muutamia ihan vastaavalla tavalla muodostettuja ilmaisuja:
- är drunknader
- intyges wara giffter till
- intyges wara blinder/bräckliger/siucker
- intyges wara af siuckdom aldeles förderfwader


Hämmästele vapaasti, on paljon muutakin, mitä en vähäisen kokemukseni takia ole nähnyt tai muista nähneeni. Heikki Särkältä olen saanut tietoa mm. tämän tyyppisistä ilmaisuista, joissa on tuo "ylimääräinen" -er. En muista, oliko juuri tämä sana kyseessä. Pitäisi löytää vanha ruotsin kielioppikin jostakin. Ei födderin tulkitseminen muutenkaan kyllä mitään vaikeuksia tuossa kontekstissa tuottanut.

Henkikirjojen lukemiseen minulla ei ole paljon ollut tarvetta, kun SAY kattaa aika hyvin alueet, joita "tutkin". SSS:n sivustolla födder esiintyy 11 kertaa, löytyvät haulla "site:genealogia.fi födder" ja Ylioppilasmatrikkelin viittauksissa 8 ylioppilaan kohdalla. Tähän mennessä verkkoon ladatussa SAOB:ssa (A - TRIVSEL) on 52 födder-esiintymää esimerkkilauseissa. Aika harvinainen siis.

Mielenkiintoisempaa on, oliko hän kotoisin paikasta tai seudulta nimeltä Skara vai Skåne tai muualta, vaikka silläkin on luultavasti vain ns. akateemista merkitystä. Ellei Lewenhauptista löydy, niin Kaarlo Wirilanderin "Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot" kannattaisi tarkistaa. Myöskin Mustan kirjan kopioijan nimi ja tarkastaja pitäisi katsoa, jos viitsisi. Heidän taidoissaan voi olla eroja, vaikka käytännöllisesti katsoen virheetöntä työtä kaikki ovat tehneet, ja onhan joka rivi toisen tarkastama.

[tellervoranta]

Ei ole Lewenhauptia ( siitä Heikille tuo minun pölhö vastaus) eikä Wirilanderia :oo:, enkä meinannut osata kirjoittaakaan oikein. Piti sahata edestakaisin. Ylös,alas,ylös, alas,ylös,alas. Tässähän tuo iltajumppa tuleekin suoritettua.:D:

[Seppo Niinioja]

Ei ole Lewenhauptia ( siitä Heikille tuo minun pölhö vastaus) eikä Wirilanderia :oo:, enkä meinannut osata kirjoittaakaan oikein. Piti sahata edestakaisin. Ylös,alas,ylös, alas,ylös,alas. Tässähän tuo iltajumppa tuleekin suoritettua.:D:

Käyn katsomassa, jahka pääsen arkistoihin, ellei joku ennätä ennen. Tässä vielä taustatietona Tore Blomqvistin keräämiä tietoja aiheesta Transporten av manskap från fyra svenska regementen till Finland 1721,
http://www.genealogia.fi/hakem/regem/regem4r.htm .

Siitä näkyy, ellei muuta, että Blomqvistin löytämät syntymäpaikat ("födder i") on ilmoitettu maakunnan tms. tasolla, esim. Skånesta on tullut 146. En ole tähän sinänsä tunnettuun ja tärkeään selvitykseen sen kummemmin perehtynyt.

Tyttärenpoikamme Sami sanoi useita vuosia sitten: On muuten kaks Varistoa, kun lähestyimme silloista kotiamme uudesta suunnasta. Vasta tänään minullekin taas palautui mieleen, että on ainakin kaksi Adam Lewenhauptia: Tämä matrikkelinkirjoittaja Adam L. (1861-1944) ja Adam Ludwig L. (1659 - 1719), Kaarle XII:n sotapäällikkö, kenraali. Kreivejä molemmat.

T. Seppo N.
_________________________________________
P.S. Muistatko/tiedätkö mikä on tyhjiön aaltoimpedanssi?

[tellervoranta]

Tässä linkissä näkyy Nils Olofs Peuran eli Kandon perhe. Isä Niilo hukkuu Taivalkoskeen 4.9.1728. Vaimo Margareta Hansintr Kando kuolee 30.8.1754 Lapinniemen Kannossa Wärdinnana 76v.11kk:n iässä. Lapsia löysin syntyneiksi kahdeksan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1985&pnum=45

Johan Walleerin vaimo Charin näkyy tuossa tiettyinä vuosina, mutta aviomiestä ei. En ole löytänyt heitä näinä vuosina.

[Seppo Niinioja]

Tässä linkissä näkyy Nils Olofs Peuran eli Kandon perhe. Isä Niilo hukkuu Taivalkoskeen 4.9.1728. Vaimo Margareta Hansintr Kando kuolee 30.8.1754 Lapinniemen Kannossa Wärdinnana 76v.11kk:n iässä. Lapsia löysin syntyneiksi kahdeksan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1985&pnum=45

Johan Walleerin vaimo Charin näkyy tuossa tiettyinä vuosina, mutta aviomiestä ei. En ole löytänyt heitä näinä vuosina.

Hei,

Laitan Wirilanderin tietoja huomenna. Tasan sama mies löytyi.

t. Seppo N.

[tellervoranta]

Kiitos Seppo :)
Jk. kyllä impedanssi, resistanssi, reaktanssi,induktanssi ja muut tanssit, mm.polkka, humppa, letkajenkka, tango ja valssi ovat "muistossa"

[Seppo Niinioja]

Kiitos Seppo :)
Jk. kyllä impedanssi, resistanssi, reaktanssi,induktanssi ja muut tanssit, mm.polkka, humppa, letkajenkka, tango ja valssi ovat "muistossa"

Hei!

Tässä Wirilanderin tietoja kirjasta
Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 : virkatalonhaltijain luettelot = Officerare och underofficerare vid Finlands armé 1718-1810 : förteckningar över boställsinnehavare (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=15659&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
Kaarlo Wirilander
Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1953. - [401] s.
Käsikirjoja / Suomen historiallinen seura, ISSN 0081-9417 ; 3

Kirjan tiedot ovat sotilasasiakirjoista peräisin. Ne on järjestetty rykmententeittäin, komppanioittain ja viroittain, jotka on numeroitu. Seuraavassa on Waleurin uraa koskevat tiedot aikajärjestyksessä. Hakemistossa nimi on muodossa Waller(ius), Jöns (Jonas). Kaikki palveluspaikat olivat Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä. Virka ja sotilasarvohan eivät välttämättä olleet samat.

- Kemin komppania
827. Varusmestari (s. 330)
Virkatalo (unohdin merkitä muistiin)
Jöns Waller(ius) 10.7.1719 - 16.8.1727. Tätä ennen oboisti

- Kalajoen, myöh. Lohtajan, sitten 2-majurin komppania
794. Majoittaja (s. 314)
Virkatalo Kannus Ollikkala
Jonas Waller 16.8.1727 - 23.9.1741
792. Kersantti (s. 313)
Virkatalo Lohtaja Marinkainen Kippo
Jöns Waller 17.5.1742 - 1.2.1745
793. Lippumies (s. 313)
Virkatalo Veteli Ylä-Veteli Laasonen
Kersantti Jonas Waller 1.2.1745 - 17.5.1748 (erosi)
Hän ei siis kuulunut Tore Blomqvistin luetteloimaan joukkoon Transporten av manskap från fyra svenska regementen till Finland 1721, koska oli Kemin komppaniassa jo 1719. Luettelo ehkä käsittää vain miehistöä, ei päällystöä.

Koska Wirilander mainitsee hänen olleen oboisti ennen varusmestarin virkaa Kemin komppaniassa, katsoin myös alla olevan sotilavirkamiehistömatrikkelin, josta en häntä löytänyt.
Suomen armeijan sotilasvirkamiehistö 1718-1810 : virkatalonhaltijain luettelot = Civilmilitärer vid Finlands armé 1718-1810 : förteckningar över boställsinnehavare (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=15660&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
Kaarlo Wirilander
Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1975. - XI, [1], 76 s.
Käsikirjoja / Suomen historiallinen seura, ISSN 0081-9417 ; 8
ISBN 951-9254-05-6 (nid.)

Seppo Niinioja

P.S.1. Mikä mahtaa olla Tapanin 26.11. viestissä #4 mainitsema Jatuli 1971, jossa on Kemin komppanian katselmusluettelo 1719?

P.S.2. Tyhjön aaltoimpedanssi on 376,7303 ohmia. Kyllä se kaavoista seuraa, mutta henkimaailman jutulta silti tuntui ensi kuulemalta, että tyhjällä avaruudella on jokin impedanssi.

P.S.3. Ei mikään voita tangoa reisiohjauksella, niinkuin joku äskettäin telkkarissa sanoi.

　
　
　
　

[tellervoranta]

Tack så mycky Seppo :)

Siis Jöns Wallerius. Virkatalo x? Oboisti y? Syntynyt z. Skara/Skåne?

Jatuli on Kemin Kotiseutu-ja museoyhdistyksen julkaisu(sarja), joita olen kirjastossa lueskellut. Pitää katsoa haulla, onko ko numero Tervolan kirjastossa.

Jk. toivottavasti en jatkossa joudu tyhjiöön tai mustaan aukkoon.

[TerhiA]

- Kemin komppania
827. Varusmestari (s. 330)
Virkatalo (unohdin merkitä muistiin)
Jöns Waller(ius) 10.7.1719 - 16.8.1727. Tätä ennen oboisti


Huomasin nyt vasta vilkaista omia Militaria-tallenteitani. Mf-rullalta 55029 löytyvät nimittäin mm ne tärkeät katselmukset, jotka pidettiin katastrofaalisen tunturienylitysmarssin jälkeen.
Karl Armfeltin Uhlångerissa 20.10.1719 pitämässä katselmuksessa kerrotaan, että Jöns Wallerus on otettu palvelukseen oboistiksi 23.9.1717, mutta sitten siirretään 10.7.1719 rustmästariksi Kemin komppaniaan. Tuossa yhteydessä ei valitettavasti ole kerrottu kotipaikasta mitään.

[Seppo Niinioja]

Huomasin nyt vasta vilkaista omia Militaria-tallenteitani. Mf-rullalta 55029 löytyvät nimittäin mm ne tärkeät katselmukset, jotka pidettiin katastrofaalisen tunturienylitysmarssin jälkeen.
Karl Armfeltin Uhlångerissa 20.10.1719 pitämässä katselmuksessa kerrotaan, että Jöns Wallerus on otettu palvelukseen oboistiksi 23.9.1717, mutta sitten siirretään 10.7.1719 rustmästariksi Kemin komppaniaan. Tuossa yhteydessä ei valitettavasti ole kerrottu kotipaikasta mitään.

Kiitos Terhi lähdeviitteestä! Matti J. Kankaanpään tai Kustaa H.J. Vilkunan isovihakirjoista voi löytyä jotakin vinkkiä, vaikka en Kankaanpään kirjan hakemistosta sankariamme löytänyt. Ainakin Vilkunan kirjan (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Isonvihan+terrori+synnytti+suomalaisen+muistinPahi mpia+kansan+kiusaajia+olivat+silloinkin+omat+jotka +meniv%C3%A4tmiehitt%C3%A4j%C3%A4n+puolelle/HS20060312SI1KU030ec) arvostelu kannattaa minusta lukea, vaikka ei kirjaa hankkisikaan.

Uhlånger lienee tämä paikka http://www.ullanger.com/ > Hitta hit, eli

Ullånger ligger efter E4, mellan Härnösand och Örnsköldsvik. Ett välkänt riktmärke är den klädhängare (låt mig allting tåla, sano!) som korats till världens största i sitt slag enligt Guiness rekordbok. Klädhängaren syns väl från E4.

Tästä tämä näkyy purkautuvan pala palalta. Suomen rykmenteissä ei tainnut oboisteja ihmeemmin olla, tuskin oli maassa järin montaa oboetakaan. Lähinnä muistuvat mieleen trumslagare ja autonomian ajalta signalist (trumpetinsoittaja?). Tieto auttanee hänen jäljittämisessään. Palaan tuohon kotipaikka-asiaan toiselta koneelta vähän askarreltuani ruokalevon jälkeen.

Tervola näyttää olleen onnekseen sen verran sivussa isonvihan taisteluista, että historia- ja rippikirjoissa ei liene katkoa.

Seppo N.

[tellervoranta]

Kiitos Terhi ja Seppo :)
Yritän jouluvalmistelujen välissä kirjoittaa. Olen lukenut tuon Sepon mainitseman Vilkunan kirjan ja itselläni on Kustaa H.J.Vilkunan: Paholaisen sota niminen kirja. Aiheesta olen täällä Forumilla kirjoittanut Jouni Kalevan kanssa. Tässä kirjassahan on pääosassa Kustaa Lillbäck, Iin nimismiehen poika.Minulla on yhtenä esi-isänä Kustaa Willbäck (1688-1771), jolle löysin vaimon Kemissä vihittynä. Tämä Kustaa löytyy myös Tervolassa kulkemassa. Epäilin jo sitä oliko Lillbäck muuttunut Willbäckiksi. Lillbäckin sisaren elosta Tervolassa kirjoitimme myös.
Kyllä olivat muutamat sotilaat sitkeitä, niinkuin tuo minunkin esi-isä, joka asettui lopulta asumaan Ylikiiminkiin; vaimo ehti kuolla Haukiputaalla.

[tellervoranta]

Voisiko esim. ryhmä Jeeve(s) eli Huru-ukot löytää Hurumuorille :D: eli Tellulle tuon Walleruksen sijaintipaikan? Tapanilla kun oli se Jatulilehti.

[Bodniemi37]

Suomen rykmenteissä ei tainnut oboisteja ihmeemmin olla, tuskin oli maassa järin montaa oboetakaan. Lähinnä muistuvat mieleen trumslagare ja autonomian ajalta signalist (trumpetinsoittaja?).

Omassa tietokannassamme on jokunen armeijan puhallinsoittaja. Esim. Anders Wijkmanin, Hämeen kaksinn. JVR pillipiiparin (1707), myöhemmin hautboistin (1709) (ja lopulta luutnantin) leskeksi jäänyt lanko Berndt Gard(i)emeister meni vuoden 1734 paikkeilla avioon esitäitini Anna Nirkon kanssa. Rantasalmella eli puolisonsa Anna Ithimaean kera ratsurykmentin trumpetinsoittaja Nils Dannenberg, jonka arvelen kuuluneen Dannenbergien Savitaipaleen ja Taipalsaaren rajamailla eläneeseen sotilashaaraan [sukunimi esiintyy lähteissä myös muodossa Danberg]. Crohns-suvun kantaisä puolestaan oli Hämeen läänin jalkaväkirykemntin skalmeija-puhaltimen soittaja, http://www.sonusborealis.fi/soittimet/skalmeija/

Mielestäni erinomaisen kiinnostavaa luettavaa armeijan trumpetinsoittajien työtehtävistä löytyy musiikkinäytteiden ja lisälinkkien kera tämän osoitteen takaa: http://hem.passagen.se/humba/sid5.htm.

[tellervoranta]

Kiitti Ritva erinomaisen valaisevasta linkistä :p:.
Mahdollisesti voisin johtaa sotajoukkoa melodikalla tai huilulla tai balalaikalla soittaen; Piano on turhan raskas kantaa.
Noista nimistä panin merkille etunimen Sivert?, tosin etelä-Ruotsissa asuva sisarentyttäreni on sukunimeltään Sievert. :cool:

[Seppo Niinioja]

Kiitti Ritva erinomaisen valaisevasta linkistä :p:.
Mahdollisesti voisin johtaa sotajoukkoa melodikalla tai huilulla tai balalaikalla soittaen; Piano on turhan raskas kantaa.
Noista nimistä panin merkille etunimen Sivert?, tosin etelä-Ruotsissa asuva sisarentyttäreni on sukunimeltään Sievert. :cool:

Gustaf II Adolf flyttade sin högra flygel över vägen, mutta hänellähän oli väkeä, jotka kantoivat.
Meillä oli koulussa Haminassa eräs Ismo Sievert, joka kuoli 1950-luvulla. Nimeä näkyy olevan nykyään alle 5 kappaletta.

[Seppo Niinioja]

Omassa tietokannassamme on jokunen armeijan puhallinsoittaja. Esim. Anders Wijkmanin, Hämeen kaksinn. JVR pillipiiparin (1707), myöhemmin hautboistin (1709) (ja lopulta luutnantin) leskeksi jäänyt lanko Berndt Gard(i)emeister meni vuoden 1734 paikkeilla avioon esitäitini Anna Nirkon kanssa. Rantasalmella eli puolisonsa Anna Ithimaean kera ratsurykmentin trumpetinsoittaja Nils Dannenberg, jonka arvelen kuuluneen Dannenbergien Savitaipaleen ja Taipalsaaren rajamailla eläneeseen sotilashaaraan [sukunimi esiintyy lähteissä myös muodossa Danberg]. Crohns-suvun kantaisä puolestaan oli Hämeen läänin jalkaväkirykemntin skalmeija-puhaltimen soittaja, http://www.sonusborealis.fi/soittimet/skalmeija/

Mielestäni erinomaisen kiinnostavaa luettavaa armeijan trumpetinsoittajien työtehtävistä löytyy musiikkinäytteiden ja lisälinkkien kera tämän osoitteen takaa: http://hem.passagen.se/humba/sid5.htm.

Oboisti tulee ranskan sanasta hautbois (korkea + puu). Harri Hirvelän Historismi.net-sivustolla kerrotaan, että hautboist on suomeksi oboisti, rykmentin esikuntaan kuuluva soittaja. Rumplit ja trumpetistit kai oli joka komppaniassa omansa. Waleuria on siis nähtävästi helpompi etsiä, kun ei tarvitse käydä kaikkia rykmentin komppanioita läpi.

Askartelin liitteeksi pienen tutkielman, jossa on
1) Kuva Mustasta kirjasta
2) Filmiltä kuvattu ja retusoitu kuva vihkimerkinnän osasta
3) S rippikirjan otsikossa
4) Esimerkkinä Johan Johanss. Suhonen vihityistä

Kuvasta 2 olen kummannut pienen palan S-kirjaimen kaaren lopusta, jolloin se näyttää samanlaiselta kuin muutkin lukuisat S-kirjaimet ja alkuperäisen kuvan erikoinen loppuväkänen asettuu luontevasti Skåne-sanan (niin kuin uskon siinä lukevan) tarkemerkiksi. Hiski-tallentaja on kirjannut tapahtuman täysin Mustan kirjan mukaisesti.

Seppo Niinioja

[Risto Toivonen]

Jönsin sotilasuran alkua Österbottens regementissä ensin esikunnassa hautboistina ja sitten rustmästarena Kemin komppaniassa 1719 ja 1720.

[tellervoranta]

Ja minä luin Itärajan vartijat, 1600-luku. Kirjassa on s.163-203 Mikko Huhtamies: Sotilaiden kasvatuslaitos. Seuraava pätkä s.187:
Siirtokuntakomennusta käytettiin myös rangaistus-tai turvallisuustarkoituksessa.-Selvästä pakkokomennuksesta oli kyse, kun Ruotsille Tanskalta siirtyneiden Skoonen ja Blekingen sotamiehet komennettiin v.1660 rakennustöihin Nevanlinnan skanssiin:tarkoituksena oli siirtää miehet mahd. kauas kotimaakunnastaan ja ehkäistä tälla tavoin mahdolliset kansannousut ruotsalaisia vastaan. Skoonelaisia pidettiin myös liian epäluotettavina varuskuntapalvelukseen valtakunnan sisäosissa.

Oli tässä kirjassa myös maininta kuinka vaikeaa erään nimeltä mainitun tutkijan oli seurata erään furiirin liikkeitä.

Jk.1. Kiitos.
Jk.2. Olen kirjoittanut Suhosen Mikon muuttumisesta Shuliniksi.(Wacklin pör)
Jk.3. Ko Sievert on ruotsalaissyntyinen.

[tellervoranta]

Kun raapustin edellistä tekstiä, Risto Toivonen lähettänyt paljon lisätietoja, joita katson ja yritän jopa ymmärtää.:eek:.Kiitos.

[TerhiA]

Jönsin sotilasuran alkua Österbottens regementissä ensin esikunnassa hautboistina ja sitten rustmästarena Kemin komppaniassa 1719 ja 1720.

Noniin, tuossa oikeanpuolisessa otteessa näkyykin hienosti
Jöns Waller, tillförne kallad Wallerius
ja että hän oli Skåning.

[Seppo Niinioja]

Noniin, tuossa oikeanpuolisessa otteessa näkyykin hienosti
Jöns Waller, tillförne kallad Wallerius
ja että hän oli Skåning.


Mitä minä sanoinkaan ;)

[Bodniemi37]

Selvästä pakkokomennuksesta oli kyse, kun Ruotsille Tanskalta siirtyneiden Skoonen ja Blekingen sotamiehet komennettiin v.1660 rakennustöihin Nevanlinnan skanssiin:tarkoituksena oli siirtää miehet mahd. kauas kotimaakunnastaan ja ehkäistä tälla tavoin mahdolliset kansannousut ruotsalaisia vastaan. Skoonelaisia pidettiin myös liian epäluotettavina varuskuntapalvelukseen valtakunnan sisäosissa.



Samaan aihepiiriin liittyvät myös mm. nimimerkkien Ben ja Roback foorumilla Skalman.nu (-> Modern historia -> tidigmodern tid) otsikon Snapphanars efterdyningar (http://forum.skalman.nu/viewtopic.php?f=23&t=28376&start=90) alla käymät kiinnostavat keskustelut.

Pyhtäällä 1708 menehtynyt (oletettu) esi-isäni, kapteeni Sven Schalin aloitti sotilasuransa vuonna 1674 em. keskustelijoidenkin mainitsemassa Güntersberchin jalkaväkirykmentissä.

[Seppo Niinioja]

Jönsin sotilasuran alkua Österbottens regementissä ensin esikunnassa hautboistina ja sitten rustmästarena Kemin komppaniassa 1719 ja 1720.

Vasemmanpuoleisesta kuvasta ilmenee tärkeänä tuntomerkkinä mm., että hän oli saanut 1718 ja 1719 yhden parin punaisia villasukkia ja muutakin, mistä en malta ottaa selvää. Varusmestariksi hänen ylennettiin oboistin virasta 10.7.1719.

[Seppo Niinioja]

Hyvää itsepäisyyspäivää!

Raija-Leena Huuki kirjoitti viestissä 12:
"Jöns Waleer", haudattu 1751 "Junius" 24 Vetelissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._uk551/187.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/veteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1673-1771_uk551/187.htm) Syntynyt siis 1701 - aika nuori karoliini...

HisKissä tämä näkyy myös:
Veteli - Vetil - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
1751 24.3.1751 Förafsk. serg. Jöns Waleer 50 (Väärä hautauskuukausi. Alkuperäisen mukaan hän oli "född år 1701")

Kun hän Wirilanderin mukaan erosi 17.5.1748, häntä voi hyvällä syyllä pitää täysin palvelleena. Terhin viestin numero 30 mukaan Jöns Wallerus on otettu palvelukseen oboistiksi 23.9.1717. Sitä ennen hänellä on ehkä ollut useamman vuoden soitto-opinnot takanaan. Ainakin poikamme opettelivat klarinetin- ja trumpetinsoittoa ehkä nelisen vuotta, kunnes opettajat eivät enää ehtineet eikä uusia sopivia löytynyt. (Joku tietysti väittää, että saivat pojista tarpeekseen, mutta ei se niin mennyt). Onneksi ei kukaan lapsista kiinnostunut viulusta!:D: Tytöt tietysti pimputtivat pianoa, nuorempi musiikkiopistossakin. Tosin armeijan soittajien repertoaari kaiketi oli aika suppea, mutta perustekniikka oli kai oltava hallussa. Minä sain trumpetista juuri ja juuri satunnaisesti ääniä ulos. Soittamisesta ei puhettakaan.

Haminassa oli RUK:n päärakennuksen kulmalla soitto-oppilaiden harjoitustila ja ehkä majoituskin. Olivat nuoria poikia ja heille kaiketi oli luvassa työ myöhemmin valmistuttuaan sotilassoittokunnassa.

Hans Högmanin kotisivun http://www.algonet.se/~hogman/slaekt.htm Militaria-osio on aivan oivallinen. Ehkä sieltä selviää skånelaisten joukko-osastojen vaiheita.

Seppo Niinioja
　
　

[tellervoranta]

Tässä linkissä 2. tytär Britan kuolema.Aika erikoinen merkintä iälle. Hiskin mukaan kuoli 9kk3vk:n ikäisenä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/74.htm

Jk.1. Suvussamme laulaminen sukuvika. Ammatikseen vain ko sisarentytär toimi viulunsoitonopettajana, nykyisin ympäristöpäällikkönä.

[Seppo Niinioja]

Tässä linkissä 2. tytär Britan kuolema.Aika erikoinen merkintä iälle. Hiskin mukaan kuoli 9kk3vk:n ikäisenä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/74.htm

Jk.1. Suvussamme laulaminen sukuvika. Ammatikseen vain ko sisarentytär toimi viulunsoitonopettajana, nykyisin ympäristöpäällikkönä.

Kun nyt kerran käydään sukulaisia läpi, kerrottakoon että veljeni, Suomen ympäristösuurlähettiläs on ehkä jo lähtenyt huomenna alkavaan Kööpenhaminan ympäristökokoukseen. Viulunsoittamisen taidosta ymmärrämme molemmat yhtä paljon kuin legendaarinen sika hopealusikasta. Kuuntelemme kyllä haltioituneina ammattilaisten esityksiä. Minusta esim. Sibeliuksen viulukonserttoa David Oistrah -vainajan esittämänä on vaikea ylittää.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Voisikohan olla mahdollista, että furiiri Wallerin v. 1734 syntynyt Johan poika olisi vihitty Sotkamossa 1.5.1757? Näkyy linkissä vasemmalla.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/9.htm

Nykyäänhän matkan pituus ei olisi mitään, mutta siihen aikaan oli vähän eri asia.

[Tapani Kovalaine]

Voihan se toki olla mahdollista, mutta tämä Johan Waleer on syntynyt 1733.
Jos rippikirjaa on uskominen! http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1757-1764_ik92-93/223.htm

[tellervoranta]

Tälle Sotkamon renki Johanille (Waler) ja vaimolleen syntyy 5.4.1758 tytär Anna Catharina.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/syntyneet_1749-1771_ik99/102.htm

Kummit ovat kyllä arvokkaita henkilöitä. Missähän tuo Johan on sitten asunut?

[tellervoranta]

Jo menee aivan omituiseksi ;). Ihmettelin asian vieressä Cleophas-nimeä. Hänelle syntyi lapsia 12.12.1735 Anders ja 24.5.1737 Hans, missä kohdassa Cleophas Jöraninpojan sanotaan olevan Mölön kasvattipoika; Tarkistin sen alkuperäisestä ja näin on.

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/21uadm?fi+0552+vihityt+325) 23.12.1759 Lapinniemi by Sold. Hans Cleophar Rasp Serg: d:r, Pig. Anna Cath: Wallér


Tuossa sitten Hans vihitään Anna Catharina Wallerin kanssa ja 17.4.1761 syntyy Koivun kylässä Rasp-talossa? poika Hans.
Mikähän se tämä Anna Catharina Waller on?

[Tapani Kovalaine]

Lohtajalla Kippo -nimisessä talossa asui huntterissa Anna Catharina Walleer ja hän on ehkä rivillä 7, 8 tai 9 turhan tummaksi jääneessä digikuvassa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1741-1754_uk516/101.htm

[tellervoranta]

No niinpä näkyy :eek: tai siis ei. Huntteeraamiseksi menee tietty :D:

[tellervoranta]

Tässä komea merkintä Hans Cleophasin ja Anna Catharinan vihkimisestä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt_1741-1778_ik226/13.htm

[Seppo Niinioja]

Lohtajalla Kippo -nimisessä talossa asui huntterissa Anna Catharina Walleer ja hän on ehkä rivillä 7, 8 tai 9 turhan tummaksi jääneessä digikuvassa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1741-1754_uk516/101.htm


Pikkutietoa

1) Aikaisemmin esittämäni Wirilander-otteen mukaanhan
kersantti Jöns Wallerin virkatalo oli tuo Lohtajan Marinkaisten Kippo 17.5.1742 - 1.2.1745.

2) Henkirakuunarykmentin pääkatselmuksessa Kärsämäellä 16. kesäkuuta 1779 (mikrofilmi MA 174) oli paikalla mm. seuraavat rykentin esikuntaan kuuluvat oboistit (ei Waleureja): 5 henkilöä, joilla on Indelnigsarakkeessa merkintä 1sta, ... , 5te Hautboisten. Ensimmäinen oli Caracter-sarakkeen mukaan Capelmästare.

Muita virkoja olivat mm. Barberare (3 kpl), Regements Piskare, Regements Sadelmakare ja Regements Pistolsmed.

3) Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirjat 1830 - , mf JK 1171- 1175
(Karvari) Waleurin torppa

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Tässä komea merkintä Hans Cleophasin ja Anna Catharinan vihkimisestä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt_1741-1778_ik226/13.htm

Ja täydessä tällingissä, uti full skrud.

[tellervoranta]

Kiitos taas tiedoista :).

Ja täydessä tällingissä, uti full skrud.

Mutta kun yritin löytää talon Rasp, niin oli tyhjä siis n.1760-62. Käy niin todella onnettomasti, että Anna Catharina Waller saa Hans-pojan 17.4.1761 leskenä, koska hänen miehensä Sold Hans Cleophia otti ja kuoli 26.9.1760 Koivun kylässä 23v 4kk 2pv. ikäisenä.(hiski)

Ja siis Anna Catharina Waller on taas kadoksissa Hans poikansa kanssa.

[Tapani Kovalaine]

Voisiko Anna Catharina Walleer olla muuttanut leskeksi jäätyään vaikkapa Tyrnävälle? Hänen äitinsä, kersantin leski Carin Cando läksi vuonna 1760 sinne Tyrnävälle.http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/140.htm

Ja rouva Anna Rasp (vanhempi) kuoli Tervolassa 1761 ja niin Thomas Rasp jäi leskeksi. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/134.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/134.htm)

Marcus Walleer ja Uloara 1756, siinäpä on vinkkiä kerrakseen: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/142.htm

[Juha]

Mutta kukas on se Anna Catarina Waller, joka vihitään Limingan pitäjässä (leskenä!) 1.5.1772 renki Olof Matssonin kanssa?




t. Juha

[Tapani Kovalaine]

Tervolan pappilassa kappalainen Snellmanin perheessä oli palvelijana Anna Caisa Walleer ja kuka hän mahtoi olla?
Hän näyttää ikäänkuin muuttaneet vuonna 1763 til Ul socken
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/133.htm

[Tapani Kovalaine]

Täältähän tuo löytyi koko fransiskaanikersantti Walleerin perhe vaimoineen ja lapsineen: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/75.htm

Huru-ukot siis löysivät Tellervon pyynnöstä Wallerukset ja kikka oli etsinnässä tämä:
Millä nimellä kutsutaan sellaista vaimoa, joka tietää aina, missä hänen miehensä on? Vastaus: leskeksi.

Nyt kun alkaa näyttää siltä, että perheen esikoispoika Johan on vuonna 1752 muuttanut Sotkamoon ja on sieltä lähtenyt avioliiton solmittuaan jonnekin, niin hän on voinut kutsua äitinsä 1760 Tyrnävälle luokseen?

[Tapani Kovalaine]

Näyttää siltä, että Palatsiin tässä käsialaketjussa lopulta päädytään:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222i8v?fi+0298+vihityt+747) 22.4.1774 Temmes Såld: Lars Palatz P: Brita Christ:a Waller

[Tapani Kovalaine]

Onko seuraavissa Hiskitapauksissa kyse isoäidistä (s. 1703) ja pojan tyttärestä (s. 1758)?
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222i8v?fi+0298+haudatut+2359)6.5.1770 18.5.1770 Temmes E:a Karin Nilsdr bröstvärk 65 omainen: Afsk:Såld: Jakob Pährfeldt

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222i8v?fi+0298+vihityt+1111) 10.7.1790 Temmes Nybygg:Son Mickel Sigfr:son Suonnonkangas Pig: Anna Kaisa Waler

[tellervoranta]

Kiitos taas Tapanille ja Juhalle Wallerien jaktaamisesta ;)

Mutta kukas on se Anna Catarina Waller, joka vihitään Limingan pitäjässä (leskenä!) 1.5.1772 renki Olof Matssonin kanssa?


Tämä Anna Catarina sopisi Tervolan sotilas Hans Cleophaen leskeksi. Harmi, kun ei ole Limingasta sekä Temmekseltä SSHY:n tietoja.

Jokohan tästä viestiketjusta joku muotoilisi kertomuksen; Hiukan hankaluuksia tulisi kai tuon musiikin sovittamisesta. Vaan eihän mikään ole mahdotonta näin tonttujen aikaan :D:. Tööt, tyyt, tuut,....

[Tapani Kovalaine]

Anna Caisa Walleereita oli kaksi: toinen syntyi 1739 ja toinen 1758.
Heidät Hiski löytää Limingasta ja Temmeksestä ja antaa samalla oikein hyviä ikävinkkejä.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222zr3?fi+0547+kastetut+177)8.1.1785 9.1.1785 TEMMES Haurula Sold: Lars Palaas Britha Stina Waler 38 Maria Helena
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222zr3?fi+0547+kastetut+550)14.8.1798 26.8.1798 TEMMES Hapan: Nyb.S. Mich: Suannunkangas - Anna Caisa Waller 39 Michael
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222zr3?fi+0298+vihityt+698) 1.5.1772 vihitty: LIMINKA Temmes Drg: Olof Matts:son E:a Anna Caisa Waller Ollila

[Seppo Niinioja]

Anna Caisa Walleereita oli kaksi: toinen syntyi 1739 ja toinen 1758.
Heidät Hiski löytää Limingasta ja Temmeksestä ja antaa samalla oikein hyviä ikävinkkejä.
8.1.1785 9.1.1785 TEMMES Haurula Sold: Lars Palaas Britha Stina Waler 38 Maria Helena
14.8.1798 26.8.1798 TEMMES Hapan: Nyb.S. Mich: Suannunkangas - Anna Caisa Waller 39 Michael
1.5.1772 vihitty: LIMINKA Temmes Drg: Olof Matts:son E:a Anna Caisa Waller Ollila

Ja tässä sisarussarjassa kolmas, ellei ole jo käsitelty:

Kannus - kastetut

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22146e?fi+0165+kastetut+1221)12.3.1736 18.3.1736 Ollickala Hr: four: Jöns Walleer Catharina Kando Anna Catharina
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22146e?fi+0165+kastetut+1374)22.6.1739 22.6.1739 Hr: four: Jöns Walleer Catharina Kando Christina
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/22146e?fi+0165+kastetut+1432)6.2.1741 6.2.1741 Hr: four: Jöns Walleer Catharina Kando Marcus

[Tapani Kovalaine]

Anna Catharina Walleerin 1736 ja Christina Walleerin 1739 syntymävuodet ovat muutoissa ja rippikirjoissa yhdentyneet Anna Caisalle, sillä Christina kuoli Kannuksessa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/220yn0?fi+0165+haudatut+639)12.7.1739 15.7.1739 Christina Walleer 2 5

[Seppo Niinioja]

Anna Catharina Walleerin 1736 ja Christina Walleerin 1739 syntymävuodet ovat muutoissa ja rippikirjoissa yhdentyneet Anna Caisalle, sillä Christina kuoli Kannuksessa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/220yn0?fi+0165+haudatut+639)12.7.1739 15.7.1739 Christina Walleer 2 5

Vähän epäilin itsekin rippikirjan syntymävuotta vääräksi.

Tästä sivusta (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/75.htm) voisi ajatella, että Anna Catharinan väärä syntymävuosi 1739 on sikälikin muodostunut viralliseksi totuudeksi, että hän pääsi ripille (prima vice) 21/7 1754 eli 15-vuotiaana väärän syntymäajan mukaan. Tapanin viestissä 61 tarjoamana titteli fransiskaanikersantti taitaa sittenkin olla Framledne (nykykielellä framlidne) Sergeanten Jöns Wallérs änka. Kersanttihan kuoli ennen rippikirjan alkua.

Kersantteja on Pelastusarmeijassakin. Sen työtä arvostaen tulkoon kerrotuksi taas pieni sutkaus, jonka kuulin koulussa. Pelastusarmeijalaiset kiertelivät ainakin aikanaan ravintoloissakin lehteään kauppaamassa ja kyselivät:
- Saako olla Sotahuuto?
- Kajauta pois!, kuului eräästä pöydästä.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Tuo Haurula ja Hapan tuntuvat hyvin mielenkiintoisilta :D:, vaan en vielä ole sellaista sukuaapista nähnyt, missä nuo ovat. Olliloita on Jöran Punttalan jälkeläisissä ja Väänäskirjassa.

Anna Caisa Walleereita oli kaksi: toinen syntyi 1739 ja toinen 1758.
Heidät Hiski löytää Limingasta ja Temmeksestä ja antaa samalla oikein hyviä ikävinkkejä.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222zr3?fi+0547+kastetut+177)8.1.1785 9.1.1785 TEMMES Haurula Sold: Lars Palaas Britha Stina Waler 38 Maria Helena
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222zr3?fi+0547+kastetut+550)14.8.1798 26.8.1798 TEMMES Hapan: Nyb.S. Mich: Suannunkangas - Anna Caisa Waller 39 Michael
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/222zr3?fi+0298+vihityt+698) 1.5.1772 vihitty: LIMINKA Temmes Drg: Olof Matts:son E:a Anna Caisa Waller Ollila

Hyvää Joulunaikaa ja Jouluntaikaa.

[Tapani Kovalaine]

Tälle Sotkamon renki Johanille (Waler) ja vaimolleen syntyy 5.4.1758 tytär Anna Catharina.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/syntyneet_1749-1771_ik99/102.htm
Kummit ovat kyllä arvokkaita henkilöitä. Missähän tuo Johan on sitten asunut?

Olisiko mitenkään mahdollista, että tuo Johan Waller olisi kuollut Kuopiossa (staden) 11.7.1798? Siis niinku Hiskin mukaan Kuopion msrk:ssa:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/25cxvq?fi+0248+haudatut+17660)11.7.1798 15.7.1798 Staden Afsk.Corp. Johan Waller styng 72

[tellervoranta]

Näyttääpä tuo Johan Waller hiskissä kuolevan :).
Aikanaan tiesin senkin, missä kyselemäni Johan oli Sotkamossa asunut, vaan eipä nyt yhtäkkiä löytynyt kuin kummien asuinpaikat.

Muutenkin ajatukset harhailevat, kun ajattelin Toikkia. On Oulunsalon historia- kirja pöydällä sekä Oulun sukututkija 1/2008.
Sitäpaitsi huomasin sinun linkissä Lohtanderin ja siitäkin vasta kirjoiteltiin.
Pitää alkaa hunteeraamaan :D:

[Tapani Kovalaine]

Voisikohan olla mahdollista, että furiiri Wallerin v. 1734 syntynyt Johan poika olisi vihitty Sotkamossa 1.5.1757? Näkyy linkissä vasemmalla. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/9.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/vihityt_1751-1837_ik101/9.htm) Nykyäänhän matkan pituus ei olisi mitään, mutta siihen aikaan oli vähän eri asia.

Tähän viestiketjuun ei ole vielä lainailtu laidasta laitaan Hiskiä, joten aina yksi tulomuutto Kuopioon Limingasta mahtuu:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/25bwxg?fi+0248+smuutt+930)2.3.1796 3.7.1798 Staden Afsk: Corpor. Johan Waller Limmingå alkup - LISÄ: (Nattvardsgång = adm.), (Giftermål = gift) alkup - IKÄ: 22/5 1729 alkup - MUUTTONRO: 53
muuttaja: dess h:o Anna Karpinen (1731) ((Nattvardsgång = adm.), (Giftermål = gift))
muuttaja: deras son Marcus (25/4 1773) ((Nattvardsgång = oadm.), (Giftermål = onämd.))
muuttaja: dotter Lisa (2/2 1778) ((Nattvardsgång = oadm.), (Giftermål = onämd.))
muuttaja: son Michel (24/2 1779) ((Nattvardsgång = oadm.), (Giftermål = onämd.))
muuttaja: son Abraham (23/3 1782) ((Nattvardsgång = oadm.), (Giftermål = onämd.))

[tellervoranta]

Hyvää tätä päivää :)

Kiitän melkein Huruihin sekaantunutta Tapania Hiskin taitavasta käytöstä ;)
Tämä Hurumuori ei näköjään ihan hallitta hiskin käyttöä, vaan eipä se ole ainut asia, jota en ossaa.

( Jk.Sain muuten eilen tärkeän tiedotteen spostiini: Facebookissa Kiekuu on muuttunut muotoon Kiekuu! )

[tellervoranta]

törmäsinpä eilen esipolviani hakiessa renki Marius/Marcus Walleeriin.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/88.htm

Markus alkaa esiintyä Iissä vuodesta 1775. Kuuluukohan tähän joukkoon ?