pikkulapset mitä?

[Kataja]

Mitä tarkoittaa heti rastien alla NB:n jäljessä oleva sana?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1765-1778_uk689/145.htm

Marjatta

[Jouni Kaleva]

Ei satu mitään NB-merkintää silmiini.

Mitä tarkoittaa heti rastien alla NB:n jäljessä oleva sana?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1765-1778_uk689/145.htm

Marjatta

[TerhiA]

Mitä tarkoittaa heti rastien alla NB:n jäljessä oleva sana?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1765-1778_uk689/145.htm


Sana on eschaperade

[Jouni Kaleva]

No nyt minäkin sen havaitsen :D:Sana on eschaperade

[Kataja]

Kirjoitin huolimattomasti, ensimmäinen sana eli lyhenne on kai Nb, tarkoittaa kai että muistiinpanoissa.
Toinenkin sana on nyt siis ihan selvä, en silti vaan ole keksinyt, mitä se voi tarkoittaa. Vuosi on siis 1765-1778, ja nämä joiden kohdalla tuo lukee ovat pikkulapsia. Seuraavissa rk he esiintyvät ilman mitään merkintöjä.
Marjatta

[eeva häkkinen]

Ei voi mitään, kyllä se vanhassa ruotsissa tarkoitti "pakeni". En osaa kuvitella, miten se tähän liittyy, osaako joku muu?

[Kataja]

En omista kirjoistani löytänyt ihan tuota sanaa, mutta vähän samantapaisen. Ounastelin, että olisiko karkaamisesta kysymys, ja siksi muistutinkin että nämä olivat pikkulapsia. Isä ja äitikään eivät minnekään hävinneet, lapsia tuli monta lisää, kolmosetkin, joista yksi eli 4 päivää, kaksi eli yli 4 vuotta.
Kiitos vastauksista, ja olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, jos jollekin tulee mieleen joitain ajatuksia tästä ihme probleemasta. Taikka jos jollakin on joku toinen samantapainen tapaus ollut.
Marjatta

[eeva häkkinen]

Itse olen nähnyt sanan juuri noin kirjoitettuna joissakin ikivanhoissa dokumenteissa ja niissä se on tarkoittanut (esim. sota-)vankeudesta karkaamista. Toisaalta olen nähnyt papin merkinneen (en muista millä sanoin), että joku toisellakymmenellä oleva lapsi olisi "karannut" ja olen arvellut sen tarkoittavan esim. lukukuulustelusta livahtamista.

[Seppo Niinioja]

Tästä voisi vaikka aloittaa uuden viestiketjun "Erikoinen tapaus", kun valtakunnan päälehti juuri lopetti niiden julkaisemisen. En kyllä osaa arvata, miksi lapset karkasivat. Oliko liian ankara isä vai pientä seikkailunhalua?

Sanaa juurtahan eschapera selvästi on kuin englannin escape, joka tulee Websterin ison sanakirjan mukaan latinan excappa-sanasta.

Lisää täällä (http://www.archive.org/stream/wordhistoriesagl011836mbp/wordhistoriesagl011836mbp_djvu.txt):
ESCAPE. From the Late Latin 'excappa', c out
of one's cape', probably in the sense of releasing
oneself, after being seized, by leaving the cloak be-
hind, or of a culprit fleeing after his would-be cap-
tor's cape had been thrown over him. cf . chaperon.

Tuon sanaston avulla päihittää kyllä useimmat syntyperäisetkin :)
Älkää kysykö minulta, mitä tuo tarkoittaa. Kyllä google tietää:

ESCAPE. Alkaen Late Latin "excappa", C ulos
yhden's Cape ", luultavasti siinä mielessä vapauttaa
itseään, kun asia on pantu vireille, jättämällä viitta on,
Hind, tai syyllinen pakenemasta teon jälkeen hänen mahdollisten cap -
Torin niemi oli heitetty yli häntä. vrt.. kaitsija.

Huomaa erityisesti innovatiivinen käännös
be-
hind
- sanasta.
Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Tästä voisi vaikka aloittaa uuden viestiketjun "Erikoinen tapaus", kun valtakunnan päälehti juuri lopetti niiden julkaisemisen. En kyllä osaa arvata, miksi lapset karkasivat. Oliko liian ankara isä vai pientä seikkailunhalua?

Sanaa juurtahan eschapera selvästi on kuin englannin escape, joka tulee Websterin ison sanakirjan mukaan latinan excappa-sanasta.

Lisää täällä (http://www.archive.org/stream/wordhistoriesagl011836mbp/wordhistoriesagl011836mbp_djvu.txt):
ESCAPE. From the Late Latin 'excappa', c out
of one's cape', probably in the sense of releasing
oneself, after being seized, by leaving the cloak be-
hind, or of a culprit fleeing after his would-be cap-
tor's cape had been thrown over him. cf . chaperon.

Tuon sanaston avulla päihittää kyllä useimmat syntyperäisetkin :)
Älkää kysykö minulta, mitä tuo tarkoittaa. Kyllä google tietää:

ESCAPE. Alkaen Late Latin "excappa", C ulos
yhden's Cape ", luultavasti siinä mielessä vapauttaa
itseään, kun asia on pantu vireille, jättämällä viitta on,
Hind, tai syyllinen pakenemasta teon jälkeen hänen mahdollisten cap -
Torin niemi oli heitetty yli häntä. vrt.. kaitsija.

Huomaa erityisesti innovatiivinen käännös
be-
hind
- sanasta.
Seppo Niinioja

Lisäisin tähän vielä, että siinä näppäimistön vasemmassa yläkulmassa on näppäin Esc(ape), jolla usein pääsee erinäisistä tukalista tilanteista karkuun tai muuten pois. Paitsi silloin, kun pitää käyttää järeämpiä työvälineitä kuten Ctrl+Alt+Del.

[Seppo T.]

Merkintä on laitettu vain tuon Antti-pojan kohdalle. Poika on syntynyt -65, ja aukeaman merkinnät ovat vuoteen -78, joten selvästi toisella kymmenellä on. Merkinnöistä näkee, että ripillä on käyty, mutta uskonkappaleiden kuulustelusarakkeessa ei ole merkintöjä joita joillakin nuoremmilla silti on koko rivi.
Ehdotan, että merkintä tarkoittaa, että hänet on vapautettu kuulusteluista. Liekö itse sana latinaa vai ranskaa, mutta sillä lienee sama merkitys kuin englannin escape-sanalla, jolla ainakin joissain sanonnoissa on selvästi se merkitys, että joku on vapautettu jostain velvollisuudesta tai vastaavasta. Sananloppuinen -de on kai ruotsinkielen perfekti(?).

S.T.

[Kataja]

Ei muillakaan tämän perheen lapsilla ole rasteja eikä kuulustelumerkintöjä vuoden 1765- kirjassa. Kaikki lapset on siis yliviivattu,ja sitten samat on kirjoitettu uudestaan, sitten näyttäisi että Anders taas olisi ylivedetty? Lasten vanhempia ei ole ylivedetty. Olen aamutorkku-ihminen, ja ruotsin kieliopin yksityiskohdat eivät nyt palaudu aivoihin, onko tämä eschaporade monikko? Andersilla siis on rippimerkintöjä, elleivät ne ole Johanin, joka kirjan päätyttyä on 11-vuotias. Sitten Anders perustaa perheen, se on tässä, alhaalla kohdassa 1.6. Andersilla on rasteja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1778-1793_uk689/86.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muolaa/rippikirja_1778-1793_uk689/86.htm)
Thomaksen ja Helenan lapset jatkuvat seuraavalla rippikirjan sivulla, siellä on merkitty kaksosiksi tytöt, jotka syntyivät kolmosina, mutta joista yksi kuoli pian.
Kyllä tuo kuulustelusta pinnaaminen tai siitä vapauttaminen taitaa olla oikea selitys. Mutta kumminkin jää selittämättä yliviivaamisvekslaukset.
Marjatta

[Kataja]

Korjaan kirjoitusvirheen. Sana on siis
eschaperade

Marjatta