Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pintamon/Iinatin/Naamangan Mursut
Jouni Kaleva
28.08.14, 16:28
Voisiko tuossa lukea "huruledhes hans mors mors syster Walborg Sigfredzdr boende her i Ijo sochen och Kariala by"?
Vähän sellainen olo tuossa tuli, että Valpuri Sigfridintytär saattaisi olla Markus Erkinpoika Pernun vaimo.
Mainitaanko jutussa hieman alempana, että lautamiehet Pentti Sääväläinen ja Risto Vuorma olivat käyneet sairasvuoteella makaavan Yrjö Pernun luona, ja Yrjö oli kertonut, että hän ja Klemet olivat myyneet niityn liminkalaisille 110 taalarista?
Olisi mahtavaa, jos tuon jutun pääsisi lukemaan alkuperäisestä pöytäkirjasta; jospa siitä näkyisi kuka on "hän", jonka äidin äidin Valpuri sisar saattaisi ehkä olla Markus Pernun vaimo. En saa selvää oikein siitäkään, onko Valpuri tuolloin elossa vaiko jo edesmennyt; ja missä vaiheessa Valpuri asui Karjalankylässä. Voisiko tuo "uthi hennes lifztijdh" viitata siihen, että Valpuri ei ehkä enää olisi elossa? Repaleisella edellisellä sivulla olisi saattanut olla oleellista tietoa siitä, mihin ajankohtaan viitataan Valpurista puhuttaessa.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Hei Sari
Tämä on kutkuttava juttu. Kyllä Mors mors sopii hienosti. Tässä vuonna 1674 siis viitataan vastaajan äidinäidin sisareen. Jos tuntematon vastaaja olisi vaikkapa 30v, niin äidinäidin ikäpolvi olisi synt. luokkaa 1610 tai silleen. Yksi Valpuri Sigfridintytär noilta vuosilta olisi nimismies Sigfrid Korvalan tytär. Siellä olisi 4 sisarta. Silti en pääse kiinni sopivaan tarjokkaaseen. Joku Anders Ollsson kirjattu Sigfrid Korvalan vävyksi tämän testamentissa, Iin käräjät 15.3.1645. Hänet olen sijoittanut Walpurin mieheksi. Asuiko Walpuri Karjalankylässä??
Kyllä oikeassa olet, että Yrjö Pernu sairasvuoteellaan kertoi että hän ja Clemet olivat myyneet niityn liminkalaisille, kun khra Samuel (härsammastädes, olisi Samuel Josefinpk. Lithovius, joka toimi nuorena apulaispappina Iissä 10 vuotta, sitten Limingan kappalaisena (1648-51), josta virasta nimitettiin Iin kirkkoherraksi 1652, kuoli 1659) oli siihen kehottanut.
Vielä meiltä puuttuu palikoita Pernujen, Korvalan ja Valpuri Sigridintyttären arvoituksen ratkaisusta.
Jouni Kaleva
28.08.14, 16:34
Oliko kalastusoikeus tuohon aikaan talokohtainen vaiko henkilökohtainen?
Kun Markuksen talo jaettiin kahtia Martti Jaakonpojan ja Klemet Pekanpojan kesken, niin askarruttaa se, kenelle kalastusoikeus tuolloin kuului. Olisiko Markuksen kalastusoikeus jäänyt kokonaisuudessaan jommallekummalle talon puolikkaalle; taikka olisiko se jakautunut puoliksi jaettujen talojen kesken; taikka olisiko se jäänyt Markuksen perillisille?
Mikäli kalastusoikeus oli talokohtainen, niin Klemet olisi voinut saada oikeuden kalastukseen ylösottamalla Markus Pernun talon.
Mikäli Klemetin vaimo oli Markuksen tytär, niin tytär olisi saattanut periä kalastusoikeuden Markukselta taikka Markus olisi saattanut lahjoittaa kalastusoikeuden tyttärelleen esim. myötäjäisinä. Miten tuohon aikaan meni omistusoikeus vaimon omistamaan kalastukseen?
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Hei taas
Olen ajatellut, että lähtökohtaisesti kalastusoikeudet olivat talokohtaisia, niistähän käräjöitiin halki vuosisatojen vedoten siihen, että ne oli sidottu taloon. Kun talonhaltija vaihtui, hän kuitenkin joutui peräämään näitä.
Kuitenkin tässäkiin jutussa mainiosti tulee esiin, että kalastus oli voitu pantata ja pantinottaja (Korvala) oli vielä voinut myydä kalastuksen eteenpäin (Yrjö Pernulle). Siispä joustavat menettelyt kalastuksissa on tainnut olla käytössä. Taikka sitten Yrjö Pernu olisi voinut tämän lunastaa nimenomaan sukuoikeudella... who knows!
Kaiken tämän jälkeen jää avoimeksi, oliko panttaaja Klemetin äiti. Jos oli, niin hän oli saanut tämän haltuunsa miehestään riippumatta, siis kaiketi perintönä.
s.peltonen
28.08.14, 23:24
Markuksen syytinkimies, Pekka Niilonpoika, tuntuu aika iäkkäältä syytinkimieheltä; hän vaikuttaa olevan Markuksen ikäluokkaa. On toki mahdollista, että Markus olisi ottanut syytingille oman ikäisensä kaverin, jolla on poikia jatkamaan tilan pitoa. Se on jäänyt epäselväksi, että milloin Pekka Niilonpoika on tullut syytingille Markuksen taloon.
Tuossa kohdin minulla jäi ajatus vajaaksi (hyvänä puolena voinee mainita sen, että kädet ovat ilmeisesti kirjoitelleet verraten nopeasti; huonona puolena mainittakoon, että ei ole pää näköjään pysynyt kirjoittelun tahdissa mukana).
Tarkoitus oli mainita, että Pekka Niilonpoika saattaa olla Markusta hieman vanhempikin (pätevää ikävertailua en ole pystynyt tekemään, koska en ole löytynyt sellaista ruodutusluetteloa, jossa samassa luettelossa olisi ollut ikä sekä Markus Pekanpojalle että Pekka Niilonpojalle).
Mikäli Pekka olisi Markusta hieman vanhempi, niin olisiko Markuksen äiti saattanut ottaa Pekka Niilonpojan syytingille jo silloin, kun Markus oli alaikäinen ja Karin "isännöi" suurehkoa taloa leskivaimona; ja Pekka olisi jäänyt taloon syytinkimieheksi myös Markuksen kasvettua aikuiseksi?
Toinen vaihtoehto on se, että Markus itse aikuisena ollessaan otti ikäisensä Pekan syytingille.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
28.08.14, 23:28
Tämä on kutkuttava juttu. Kyllä Mors mors sopii hienosti. Tässä vuonna 1674 siis viitataan vastaajan äidinäidin sisareen. Jos tuntematon vastaaja olisi vaikkapa 30v, niin äidinäidin ikäpolvi olisi synt. luokkaa 1610 tai silleen. Yksi Valpuri Sigfridintytär noilta vuosilta olisi nimismies Sigfrid Korvalan tytär. Siellä olisi 4 sisarta. Silti en pääse kiinni sopivaan tarjokkaaseen. Joku Anders Ollsson kirjattu Sigfrid Korvalan vävyksi tämän testamentissa, Iin käräjät 15.3.1645. Hänet olen sijoittanut Walpurin mieheksi. Asuiko Walpuri Karjalankylässä??
Tervehdys Jouni,
Markuksen vaimon olettaisi olevan nuorempi kuin 1610-luvulla syntynyt. Markus kirjataan maakirjoihin jo vuodesta 1580, joten hän saattaisi olla syntynyt 1560-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Karjalankylän veroluetteloista ei tunnu löytyvän sopivaa Valpuria. Käräjäjutusta en saanut selvää siitä, että olisiko Valpuri asunut Karjalankylässä ennen aviotumistaan; vai oliko hän elänyt miestään kauemmin ja muuttanut Karjalankylään jäätyään leskeksi.
Korvalan Valpuri tyttärestä en ole löytänyt tietoa siitä, missä hän asui avioitumisensa jälkeen. Voisikohan Korvalan Valpurin mies olla Oulun porvareita?
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
28.08.14, 23:39
Olen ajatellut, että lähtökohtaisesti kalastusoikeudet olivat talokohtaisia, niistähän käräjöitiin halki vuosisatojen vedoten siihen, että ne oli sidottu taloon. Kun talonhaltija vaihtui, hän kuitenkin joutui peräämään näitä.
Kuitenkin tässäkiin jutussa mainiosti tulee esiin, että kalastus oli voitu pantata ja pantinottaja (Korvala) oli vielä voinut myydä kalastuksen eteenpäin (Yrjö Pernulle). Siispä joustavat menettelyt kalastuksissa on tainnut olla käytössä. Taikka sitten Yrjö Pernu olisi voinut tämän lunastaa nimenomaan sukuoikeudella... who knows!
Kaiken tämän jälkeen jää avoimeksi, oliko panttaaja Klemetin äiti. Jos oli, niin hän oli saanut tämän haltuunsa miehestään riippumatta, siis kaiketi perintönä.
Tervehdys Jouni,
Nyt vasta huomasin maan kaaressa seuraavan kohdan:
"1. Wijsi on laillist maan saando, ia ios ei muistet quinga omistettu on. (http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/kris/maa1.html#maa1)"
Ensin tässä kohdassa luetellaan lailliset maan saannot: perintömaa, jakomaa, ostomaa, antomaa ja panttimaa. Sen jälkeen on seuraava kohta, mikä ehkä saattaisi tarkoittaa sitä, että vettä ja kalastusoikeutta kohdeltiin samoin kuin maata: "Neillä tauoilla saatu maa, on toimella saatu maa, nijn mös wedhett ia wedhen tokeett ia caicki nijtä noudhattauaisett".
--
Vuoden 1653 kesäkäräjillä Yrjö Martinpoika kertoo ostaneensa Pihlajakarin kalastuksen sadalla kuparitaalerilla nimismies Korvalan perillisiltä (tässä jutussa ei tunnuta tarkemmin kerrottavan sitä, keneltä Korvala maat osti):
Iin kesäkäräjät 15-16.07.1653 Ii (KO a:8), vasemmalta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708122).
Vuoden 1665 kesäkäräjillä Matti Eskonpoika penää Yrjö Pernulta osuutta Pihlajankarin kalastuksesta:
Iin kesäkäräjät 05-06.07,08.07.1665 Ii (KO a:11), Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712599).
Tässä jälkimmäisessä jutussa mainitaan myös Simo Klemetinpoika. Jutussa mainitaan, että Korvala oli ostanut oikeudet Matin (Eskonpoika) vanhemmilta ja Simon (Klemetinpoika) vanhemmilta ("af desa Matzes och Simons föräldrar").
Vuoden 1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712980) käräjäjutussa mainittiin Pihlajankarin joutuneen pantiksi nimismies Korvalalle Matti Eskonpojan sedän, Matti Simonpojan, sakkojen takuuksi. Ja tämän jälkeen samassa jutussa kerrotaan, että Matti Simonpojan veli, Esko Simonpoika, oli sitten myynyt osuutensa Pihlajankarista nimismies Korvalalle. Ja vuoden 1681 käräjäjutussa kerrottiin, että Simo (Klemetinpojan) äiti oli pantannut Pihlajankarin osuuden nimismies Korvalalle.
Olikohan Markus Erkinpoika Pernun (myöhemmin Klemetti Pekanpojan) talon Pihlajankarin osuus samaa alkuperää kuin Simo Erkinpoika Pernun (myöhemmin Erkin poikien) Pihlajankarin osuus?
Markus Erkinpoika Pernun talo sai vuoden 1605 tietämillä Matti Pernun talolta muutaman niityn ja kolmanneksen Pihlajakarista (koska Markuksen talo oli aiemmassa talojen jaossa saanut vähemmän maata kuin Matin talo). Olisikohan tuo osuus sitten jaettu Markuksen ja tämän Simo veljen kesken silloin, kun Simo oli lähtenyt talosta?
Oli Markus Erkinpojan ja Simo Erkinpojan Pihlajankarin osuudet Matti Pernun talosta vuoden 1605 tietämillä saatua Pihjalajankarin kolmannesta taikka ei, niin käräjäjuttujen perusteella vaikuttaa siltä, että sekä Markus Erkinpoika Pernun osuus että Simo Erkinpoika Pernun osuus Pihlajakarista myytiin nimismies Korvalalle; ja Yrjö Pernu osti nämä osuudet nimismiehen perillisiltä.
Jotain lisätietoa me vielä kipeästi tarvitsisimme, jotta selviäisi oliko nimismiehen vaimo Klemet Pekanpoika Pernun vaimon sisar vaiko Klemet Pekanpoika Pernun sisar; ja oliko Klemet Pernun vaimo Markus Pernun tytär; ja kuka oli Markuksen vaimo Vapuri Sigfridintytär.
Varsin kiehtova on tämä Markuksen talon arvoitus.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
28.08.14, 23:42
Viestiin 234 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=245770&postcount=234) voisi vielä lisätä, että Matti Pekanpoika Pernulla on saattanut Martin ja Pertin lisäksi olla myöskin Esko poika. Eli seuraavat saattaisivat tulla listaan jatkoksi:
1.2.3. Esko Matinpoika Pernu
- asui mahdollisesti kotitalossa Martti veljensä kanssa
- kuollut vuoteen 1644 mennessä
1.2.3.1. Simo Eskonpoika Pernu
1.2.3.2. Matti Eskonpoika Pernu
- kuollut vuoteen 1651 mennessä
Iin kesäkäräjät 15.07.1644 Ii (KO a:5), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705607):
- jutussa käsitellään perinnönjakoa edesmenneen Esko Pernun ja Martti Pernun lasten välillä; sekä isän että äidinpuoleinen perintöosuus Pernun talosta
- kyseisessä Pernun talossa oli ilmeisesti myös sisaria, koska jutussa määritellään veljien osuus ja sisarten osuus
- mainitaanko jutussa vaimo Ursula?
- voisikohan jutussa mainittu Marketta olla Yrjö Pernun sisar?
Iin kesäkäräjät 18-19.07.1651 Ii (KO a:7), oikeanpuoleisen sivun alimmalta riviltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707346):
- Simo Eskonpoika Pernu penää isänsä perintöosuuttaan Pernun talosta serkultaan Yrjö Martinpoika Pernulta
- edesmennyt Matti Eskonpoika mainitaan Simo Eskonpojan veljeksi
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
07.09.14, 09:58
Viestiin 234 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=245770&postcount=234) voisi vielä lisätä, että Matti Pekanpoika Pernulla on saattanut Martin ja Pertin lisäksi olla myöskin Esko poika. Eli seuraavat saattaisivat tulla listaan jatkoksi:
1.2.3. Esko Matinpoika Pernu
- asui mahdollisesti kotitalossa Martti veljensä kanssa
- kuollut vuoteen 1644 mennessä
1.2.3.1. Simo Eskonpoika Pernu
1.2.3.2. Matti Eskonpoika Pernu
- kuollut vuoteen 1651 mennessä
Iin kesäkäräjät 15.07.1644 Ii (KO a:5), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705607):
- jutussa käsitellään perinnönjakoa edesmenneen Esko Pernun ja Martti Pernun lasten välillä; sekä isän että äidinpuoleinen perintöosuus Pernun talosta
- kyseisessä Pernun talossa oli ilmeisesti myös sisaria, koska jutussa määritellään veljien osuus ja sisarten osuus
- mainitaanko jutussa vaimo Ursula?
- voisikohan jutussa mainittu Marketta olla Yrjö Pernun sisar?
Iin kesäkäräjät 18-19.07.1651 Ii (KO a:7), oikeanpuoleisen sivun alimmalta riviltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707346):
- Simo Eskonpoika Pernu penää isänsä perintöosuuttaan Pernun talosta serkultaan Yrjö Martinpoika Pernulta
- edesmennyt Matti Eskonpoika mainitaan Simo Eskonpojan veljeksi
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Hei Sari
Kyllä tässä on taas lisähaaroja Pernuihin.
1644 jutussa viitataan vuoden 1638 perinnönjakoon, jossa veljesten osuus 70 taalaria ja sisarten 25 taalaria, lisäksi sisar(et) saavat lehmän ja lampaan (een koo och et fåår) ja vielä "h. Ursila" tröijyn (Troijaklädhe). Margaretan osuudesta mainitaan jotakin, että Yrjö säilyttää sen talossa kunnes....
Tässä kaiketi jaetaan eka polven perillisten kesken, eli Martti, Esko, Pertti, Ursula, Margareta olisi sisarussarja?
Jutun primus motor oli (taas kerran) kehäkettu Yrjö Pernu, joka oli eniten huolissaan talon kalastuksista, Pihlajakari, Uiskari, Merikoski jnejne. Kyllähän noihin verraten joku lehmä ja vaatekappale olivat kevyttä kamaa.
1651 taas juttu jouduttiin lykkäämään siksi, että (kuolleen) Matti Eskonpojan leski ei ollut saatavilla. Taas Yrjö veti pitemmän korren :D:
Sukulaisuudet ovat tässäkin varsin selvät.
Jouni Kaleva
07.09.14, 15:08
En ole onnistunut löytämään tietoa Pernun vävyn, Jaakko Matinpojan, alkuperästä.
Veroluetteloissa Marketan mieheksi selkeästi kirjataan Jaakko Matinpoika. Vuoden 1670 kesäkäräjillä käsitellään Yrjö Pernun testamenttia; niissä Marketan miehen patronyymiksi on yllättäen kirjattu Erkinpoika:
Iin kesäkäräjät 05-07.07.1670 Ii (KO a:12), oikeanpuoleinen sivu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713976), jutut 434 ja 435.
Tuo pöytäkirjaan kirjattu patronyymi on todennäköisesti virheellinen, koska Jaakko kirjataan Matinpoikana veroluetteloihin vuosikausia.Noin varmasti on, että Jaakon patronyymi on väärin 1670 jutussa.
Kun Yrjön talo jaetaan kahdeksi puolenmanttaalin taloksi 1660-luvulla, tulee toisen talonpuolikkaan isännäksi Heikki Laurinpoika (n.1620-02.04.1693), jolla on vaimona Brita Pertintytär. Heikkiä epäilen Yrjön veljenpojaksi, vaikka vuoden 1675 talvikäräjillä Yrjö Martinpoika mainitaan Heikin appiukoksi:
Iin talvikäräjät 12-13.02,15.02.1675 (KO a:17; rr14), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722828).
Jotenkin sopisi paremmin, että "swärfader" tilalla olisi pitänyt olla "fahrbror".Kyllä, kaikki viittaa siihen, että Heikki Laurinpoika oli Pernun talon oma poika ja perijä. Taas olisi hyvä päästä lukemaan alkuperäinen konseptikäsikirja. Siellähän voisi kukaties lukea että Yrjö olisi Heikin "stiuffader", jos vaikka Lauri Martinpoika olisi kuollut n. 1637 jolloin Heikki vielä alaikäinen ja setä-Yrjö olisi ollut Heikin huoltaja?
Vuoden 1689 talvikäräjillä Matti Yrjönpoika vaatii perintöosuuttaan isänsä veljeltä, Heikki Laurinpoika Pernulta:
Iin talvikäräjät 15-16.02,18-19.02.1689 (KO a:9; rr26), oikeanpuoleinen sivu, toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667214).Alkaa olla liikaa Matti Yrjönpoikia liikkeellä? Saattoiko tämä olla se Lampukariin juuri vuonna 1689 avioitunut Matti? Olen hänet tähän saakka kirjannut Yrjö Martinpk. Pernun pojaksi ilman mitään varmaa näyttöä. Lampukarin Matti s.n. 1661, ja olisi siis jo selvästi nuorempaa sukupolvea kuin Yrjö Martinpojan tyttäret, Margareta ja Brita. Toisekseen Yrjön testamentissa 1670 mainitaan vain nuo tyttäret (= 2 vävyä), mutta ei Matti-poikaa. Olisi myös ymmärrettävää, että itsenäistyvä Matti halusi osansa ulos kotitalostansa juuri avioituessaan.
Vuoden 1691 talvikäräjillä Kalle Juniander? penää Mustasaaren pitäjässä asuvan Matti Laurinpojan valtuuttamana Matin perintöä puolenmanttaalin Pernun talosta Matin pikkuveljen pojalta, Antti Heikinpojalta:
Iin talvikäräjät 16-17.02.1691 (KO a:11; rr28), vasemmanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690347).
Jutussa mainitaan, että Yrjön ja Heikki Laurinpojan välillä perintöasia oli ratkaistu 1689. Lukeeko jutun lopussa seuraavan tapaista "står altså honom Mattz frijtt att om sin rätt klandra, och lämnades Mattz öpet, der Matz will Pärnula hemmanet emot löhn inbörda"? Juuri noin olen lukevinani, ja vissiin ajatus oli, että Matti Laurinpoika saisi valita, sopisiko hänelle ottaa osuutensa lainarahana??
Hellekö lie pehmentänyt pään kun halusin tähän spekulointiin taas palata.
Kirjoitinkin jo tuonne Savon osuuteen kiinnostukseni Säämingin Mursusten ja meidän P-Pohjanmaan Mursujen väliseen (mahdolliseen) yhteyteen. Olisin peräti hämmästynyt, jos kyseessä olisi kaksi erillistä sukua. Säämingin historia (Pekka Lappalainen) mainitsee v. 1541 maakirjoissa Paavali Mursuisen, ja sen lisäksi netissä olevassa versiossa on maininta myös Lars Mursuisesta. Paavalihan muutti Ähtäriin, mutta Larsista ei ole muuta tietoa. Lisäksi Lappalaisen teoksessa mainitaan, että Mursusia oli myös Kosolan Kaartisten taloissa kirvesmiehinä.
Ostin keväällä myös karttakirjasen rajantakaisen Karjalan kielletyistä kartoista. Siis eihän ne tietenkään enää ole kiellettyjä:)
Hämmästyin kun löysin niin paljon Mursu-alkuisia paikannimiä Laatokan Karjalasta. Lappalaisen teoksen pääpointtihan on se, että Säämingin asuttivat karjalaiset "huutopelloiltaan"; Sääminginsalon eräsijat muuttuivat kaukokalastuksen seurauksena pysyviksi asuinsijoiksi.
Tämä kyllä vahvistaa omaa aikaisempaa käsitystäni meidän Mursujen "alkukodista", mutta ratkaisevaa olisi löytää joku todiste asialle. Myöskään nuo Paavalin ja Larsin etunimet eivät mielestäni tue meidän suvun Jaakkojen ja Mattien yhteyttä. Mutta olisiko joku noista nyt hakemistani kirvesmies-Mursusista tuolla Säämingissä se puuttuva palanen?
Jouko Vahtola on löytänyt Faravidissa 10/86, http://pro.tsv.fi/pshy/julkaisut/Faravid_artikkelit/Faravid_10/Vahtola/pages/Faravid_10_017.html, Lasse Mursun v. 1575 huonemiehenä Iissä. Ja maininta alkuperäislähteeesä on tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649091.
Uskoisin vahvasti hänen olevan saman Lauri Mursun, joka esiintyy pitkään Rantasalmella ja katoaa sieltä joskus 1560-luvun aikana. Vois tietysti olla poikakin. Minusta tässä olisi ehkä ensimmäisiä johtolankoja sille oletukselle, että jotkut Mursut saattoivat tulla Savonlinnan seuduilta suoraan Iijoen maisemiin. Minulla on tuo Savon ja Pohjanmaankin puoli vielä auki, joten voihan sieltä vielä lisääkin löytyä. En kuitenkaan ollut aik. törmännyt tähän mainintaan Laurista/Lassesta, tai kenestäkään Mursusta näin pohjoisessa jo näin varhain. Kumma kyllä, pikaisella haulla en löytänyt hänestä muita mainintoja Iijoen tai Oulun seuduilla.
Samaisen Vahtolan teos "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty. Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus." v. 1980 mainitsee myös tuon jo aik. täälläkin ketjussa mainitun Heikki Mursun v. 1596 Perämeren pohjukan Keräsjoella. Tästä teoksesta löysin vihdoinkin alkuperäislähteen joka on VB 1596:1KA (Västerbotten Landskapshandlingar). Löytyykö tätä muualta kuin Riksarkivetista? Haluaisin nähdä mitä siellä sanotaan, onko mainintaa esim. patronyymistä? Voisko joku avulias sielu auttaa?
[quote=simo.ruokamo;62656]Hei,
Tämä on mielenkiintoinen tieto. 1699 Iiläinen Johan Heikinpoika Mursu haki Posion Yli-Suolijärven Kylmäperän tilaa Kitkan lapinkylän käräjillä, joka oli jäänyt Paavo Leskiseltä autioksi. Paavo kuollut, mikä tieto vahvistuu 1700 käräjillä. Sompion vuoden 1700 käräjillä Suolijärven asukkaat häätävät Kemijärveläisiä pois kalavesiltään. Yhtenä "häätäjänä" mainitaan Henrik Mursu, jonka olen ajatellut olevan Johanin isä ja Iinatin Heikki. Vaan eipä voi olla, kun on 1695 jo kuollut. Eli tuolta osin teoriat uusiksi.
Pudasjärven haudatut kait pitää tarkkaan katsoa, josko sieltä Heikki löytyisi. Ja Josef.
Hei Simo, pitkästä aikaa:oo:
Oletko jo löytänyt tämän kaipaamasi Heikki Mursun? Pudasjärven lähteistä löytyisi sopiva ehdokas.
simo.ruokamo
09.11.15, 08:17
Ei ole Heikki juurikaan selvinnyt. Mitä ne Pudasjärven lähteet kertovat ?
Hei:oo:
Koska Heikki Mursu nyt kuitenkin selvästi esiintyi Kuusamossa (Kylmäperänniemi) 1699 alkaen, palaan siihen alkuperäiseen olettamukseen, että Abraham Heikinpojalla oli sekä Heikki-niminen poika että veli. Eli veljeksistä Abraham*sn.1666, Heikki*sn.1668, ja Juho*sn. 1679 Heikinpojat muuttivat Kuusamoon ja Joose*sn. 1677 jäi Pudasjärvelle. Isä Heikki Abrahaminpoika*sn.1640 kuoli n. 1698, vmo Marketta Tuomaantyttären kuolemasta ei kirjausta. Tyttäristä Kaarina on selkeästi Heikki_seniorin tytär (kastekirja). Sen sijaan Marketta Heikintyttären*8.3.1697 syntymästä en löydä lähdettä. Abrahamin_jun. vmo Valpuri Jaakontr haudattiin Pudasjärvellä 13.6.1697.
Jos Heikin_jun. patronyymistä ei löydy tästä poikkeavaa kirjausta Kuusamosta tai Kemijärveltä, on olemassa ehdotus Heikki Heikinpojaksi ( vmo Marketta), jonka perusteet kannattaisi yhdessä katsoa läpi. Olen kerännyt aikakirjamerkintöjä lähteineen melko pitkälle.
Esko Pitkänen: Kitkan vanhimmat uudistilat, 11.7.1912, kertoo, että
vuonna 1693 Pauli Leskisen Suolijärvelle perustama KYLMÄPERÄNNIEMI P12 oli vuonna 1999 kirjattu Heikki Mursun nimiin, seuraaavat omistajat 1710 Juho Mursu, (Juho Heikinpoika Kurtti 16) Heikki Mursu 14, 20, 23, 27, Sihveri Mursu 37 eteenpäin.
Eli melko pitkään Heikki näyttää Kylmäperässä asustelleen, vaikka välillä näytttää olleen muitakin isäntiä.;)
simo.ruokamo
17.11.15, 09:12
Tässä kaikki,mitä minulla on tiedossa. Patronyymiä Heikillä en ole Kuusamosta tavannut, joten Heikki Heikinpoika voi olla mahdollinen. Alla oleva teksti alkaa olla kohta 5 vuotta vanhaa, mutta en ole uutta lähdetietoa tuon jälkeen saanut tietooni.
Uskaltaisiko joku laittaa tähän ketjuun Abram Mursun s.n. 1620 sukupuun. Pari sukupoleva riittäisi hyvin.
Kylmäperä eli Kylmäniemi n:o 12
Kylmäperän historia lähtee hyvin liikkeelle vuoden 1699 Kemin Lapin Kitkan lapinkylän käräjiltä, jotka pidettiin helmikuun kahdeksantena päivänä. Niillä Johan Heikinpoika Mursu pyrki ja myös sai Suolijärven Kylmäperän isännyyden. Johan ei ollut Kylmäperän ensimmäinen asuttaja, sillä paikka oli jäänyt autioksi Paavo Leskiseltä. Johan sai tilan entisillä ehdoilla, mikä tarkoitti vapaavuosien laskemista entisen isännän mukaan. Vuoden 1700 käräjillä Paavo Leskisen aikaansaannokset Kylmäperässä oli arvioitu 20 taalerin arvoiseksi. Kyseisen summan Johan maksoi Paavon leskelle, jonka kohtalo on pöytäkirjan mukaan tyly. Siinä todetaan, että leski on ajautunut miehensä kuoleman jälkeen köyhyyteen yhdessä alaikäisen poikansa kanssa. Hänen on luovuttava Kylmäperästä ja turvattava lähimmäisenrakkauteen etsiessään itselleen uutta asuinsijaa.
Verokirjoille ilmestyy vuonna 1704 Heikki Mursu ei Johan. Verot on maksettu joten vapaavuodet ovat ohi. Vuoden 1711 verokirjalla kerrotaan myös Kylmäperän perustamisvuosi 1693. Maksimia 15 vuoden verovapautta ei Kylmäperä näytä saaneen, mikä yleensä tarkoittaa, että aivan korpeen ei tilaa ole perustet-tu. Vuosina 1709–1712 verokirjalla maintaan Heikki Mursu tai poika Johan. Sitten taas vuodesta 1713 alkaen aina vuoteen 1735 Kylmäperässä mainitaan vain Heikki Mursu. Hiukan epäselväksi jää vuosien 1699–1735 Kylmäperän isäntien sukulaisuussuhteet. Vuodesta 1736 alkaen Kylmäperän omistus on jo sitten selvää. Tuonna vuonna verokirjalla vaihtuu Kylmäperänniemeen Sigfrid Johaninpoika Mursu. Sigfrid perheineen löytyy myös Kuusamon vuodesta 1760 alkavilta rippikirjoilta. Sigfrid oli syntynyt 1698 ja hän kuoli 1781. Hänen vaimonsa oli vuonna 1696 syntynyt Anna Lämsä. Oliko Sigfrid sitten vuoden 1699 käräjien Johan Heikinpoika Mursun poika ? Kuusamossa kuoli vuonna 1732 Johan Mursu, mutta hänen ikäänsä ei haudattujen luettelossa mainita. Seuraavana vuonna Johan Mursun leski Margareta on haudatuissa kuollut 50 vuoden iässä. He sopisivat hyvin Sigfrid Mursun vanhemmiksi ja Sigridin ilmestyminen vuonna 1736 verokirjalle sopisi hyvin kuvioon. Muu sukulaisuuskin on tosin mahdollinen mutta ei niin todennäköinen. Mutta nykyisillä tiedoilla tarkka sukulaisuus jää vielä avoimeksi.
Vuoden 1700 käräjillä mainitaan Johan Heikinpoika Mursun olevan Iistä kotoisin. Pudasjärven Pintamolla asui 1600-luvulla Abram Matinpoika Mursu, joka kuoli 1692 noin 70 vuoden iässä. Hänelle on löydetty kolme poikaa: Heikki, Matti ja Josef sekä tytär Brita. Heikki Mursu haki 1685 uudistilaa Iinatinojaniskasta, mutta jo seuraavana vuonna hän ilmoitti paikan olevan elinkelvoton ja halusi lisää vapaavuosia tilan kuntoon saattamiseksi. Vuoden 1696 Pudasjärven henkirjassa Heikin perheelle on merkitty reunahuomatus ”afwik-na”, jonka voisi kääntää paennut paikkakunnalta. Virkamiesten käsityksen mukaan Heikille oli siis jotain avoimia vastuita Iinatin tilasta. Vuoden 1698 Pudasjärven käräjille Erkki Oinas pyrki Heikin tilalle, joka oli ollut autiona ja hoitamattomana 4 vuotta. Vaikka Pudasjärven asiakirjat eivät kerro minne Heikki ”pakeni”, suurella todennäköisyydellä paikka oli Ylisuolijärven Kylmäperä. Heikille mainitaan Pudasjärven henkirjoissa Abram niminen poika, joka sopii hyvin olemaan Jumiskon vanhin tunnettu asuttaja. Johan nimistä poikaa ei mainita, mutta tuohon aikaan henkikirjat olivat hyvin epätäydellisiä.
Jumiskonniska eli Jumisko n:o 14
Vuoden 1767 käräjillä Jumiskon perustajaksi kerrotaan Abram Mursu noin 70 vuotta sitten. Täten Jumisko olisi perustettu aivan 1600-luvun lopussa. Verokirjoilla Abram Mursu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1711 ja sen mukaan Abram olisi saanut tilan haltuunsa vuonna 1702. Tosin ensimmäisen kerran Jumiskosta on maksettu verot vuonna 1713 ja uudistilan 15 vuoden verovapaus johtaisi perustamisvuoteen aivan 1600-luvun lopussa. Ja niinhän vanhat miehet vuoden 1767 käräjillä muistelivat.
Abram Heikinpoika Mursu kuoli vuonna 1737. Abramin isä oli luultavasti Pudasjärven Iinatista Suolijärven Kylmäperään muuttanut Heikki Abraminpoika Mursu. Kuusamon haudattuihin Abramin iäksi on merkitty 60 vuotta, mutta on luultavaa, että Abram oli vanhempi kuollessaan. Abramilla oli ainakin 2 poikaa Heikki (1701–1746) ja Simo (1716–1782) sekä tytär Margareta (1710–1746).
DNa-testeillä voitaisiin saada lopullinen vahvistus näiden Posion ja Pudasjärven Mursujen yhteisestä esi-isästä. Pidän sitä kyllä jo nytkin lähes satavarmana, mutta testien jälkeen se olisi kiistämätön. Pudasjärven Mursuista on suoran isälinjan testitulos, nyt tarvittaisiin vastaava Posion isälinjasta. Kyseessä siis Y-DNA eli isälinjan testi. Esim. FamilyTreeDna:lla on tällä hetkellä tarjouksessa Y-67 testi, joka riittää tähän tarkoitukseen.
Monet suvut ovat organisoineet DNA-testejä ja muodostaneet oman projektin, jolla on voitu vahvistaa/kumota asiakirjojen löydöksiä.
Tässä kaikki,mitä minulla on tiedossa. Patronyymiä Heikillä en ole Kuusamosta tavannut, joten Heikki Heikinpoika voi olla mahdollinen..
Kiitos Simo. Tämä on täsmällistä tietoa. Todistaa kiistattomasti, että Heikki Mursu eleli Kylmäperässä. Jostakin hänen täytyi sinne tulla. Hän lienee liian vanha ollakseen Abraham_jun. poika. Heikki_seniorin kuolemaa taas ei löydy Pudasjärven haudatuista. Kirjoista löytyy:
14.6.1697 Heikki Abraminpka kirkossa, 12 rahaa kolehtiin tai johonkin maksuun. Kirkon tilit 1679-1737>54.
1698 Myllytulli (9128>224) Kollaja ½ mtl Hindrich Abramsson – öde eller död - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772205 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772205)
1699 Myllytulli (9221>219) Kollaja: Hindrich Abramsson, dödh – Opt. Erich Oinas, hu Helga - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774795 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774795)
Siksi olen hakenut Heikki Heikinpoikaa, mikä nimi suvussa näyttää kulkevan sukupolvesta toiseen. Olen selannut sillä silmällä lähes jokaista näkemääni Heikki Heikinpoikaa, tuloksetta.
Vuonna 1686 Pietarilaan tuli vävy, Heikki Heikinpoika, Marketta Pekantytär Pietarilan 2. puoliso. Merkinnät Pietarilassa - ¼ mtl Henrich Henrichsson Pietarila, hu Margeta Pehrsdt - jatkuvat vuoteen 1694. Seuraavana vuonna Daniel Anglenius ostaa talon. 1695-1696 Heikki ja vmo Marketta on merkitty Pietarilasta seuraavalle 1/12 mtl tilalle. Marketta kuitenkin kuolee ja haudataan jo 21.4.1697. Heikki katoaa kirjoista.
Tämä ei tietenkään todista mitenkään, että kyseessä voisi olla Heikki Heikinpoika Mursu. Mutta: kirjausten taakse kätkeytyy pitkä tarina. Mielenkiintoni kuitenkin heräsi vasta tästä jutusta:
Ii talvikäräjät 1691:122 > 77 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690335 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690335)
Jutusta käy selville, että – jos oikein ymmärsin - Pietarilan vävy ei tullut kaukaa, vaan oli tuttu mies pitemmältä ajalta. Heikki Heikinpojalla on kiista poikapuoltensa (eli vaimonsa lasten Heikin ja Matin) kanssa Pietarilan talon hallinnasta.
Toki voi olla – ja toivottavasti onkin – että joku on jo selvittänyt tämän Heikin tarinan. Ehkä hänestä on juttua jossakin Pietarilaa koskevassa ketjussa. Tietääkö kukaan?
Pekka Paavola
18.11.15, 22:18
Kiitos Simo. Tämä on täsmällistä tietoa. Todistaa kiistattomasti, että Heikki Mursu eleli Kylmäperässä. Jostakin hänen täytyi sinne tulla. Hän lienee liian vanha ollakseen Abraham_jun. poika. Heikki_seniorin kuolemaa taas ei löydy Pudasjärven haudatuista. Kirjoista löytyy:
14.6.1697 Heikki Abraminpka kirkossa, 12 rahaa kolehtiin tai johonkin maksuun. Kirkon tilit 1679-1737>54.
1698 Myllytulli (9128>224) Kollaja ½ mtl Hindrich Abramsson – öde eller död - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772205 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772205)
1699 Myllytulli (9221>219) Kollaja: Hindrich Abramsson, dödh – Opt. Erich Oinas, hu Helga - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774795 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774795)
Siksi olen hakenut Heikki Heikinpoikaa, mikä nimi suvussa näyttää kulkevan sukupolvesta toiseen. Olen selannut sillä silmällä lähes jokaista näkemääni Heikki Heikinpoikaa, tuloksetta.
Vuonna 1686 Pietarilaan tuli vävy, Heikki Heikinpoika, Marketta Pekantytär Pietarilan 2. puoliso. Merkinnät Pietarilassa - ¼ mtl Henrich Henrichsson Pietarila, hu Margeta Pehrsdt - jatkuvat vuoteen 1694. Seuraavana vuonna Daniel Anglenius ostaa talon. 1695-1696 Heikki ja vmo Marketta on merkitty Pietarilasta seuraavalle 1/12 mtl tilalle. Marketta kuitenkin kuolee ja haudataan jo 21.4.1697. Heikki katoaa kirjoista.
Tämä ei tietenkään todista mitenkään, että kyseessä voisi olla Heikki Heikinpoika Mursu. Mutta: kirjausten taakse kätkeytyy pitkä tarina. Mielenkiintoni kuitenkin heräsi vasta tästä jutusta:
Ii talvikäräjät 1691:122 > 77 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690335 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690335)
Jutusta käy selville, että – jos oikein ymmärsin - Pietarilan vävy ei tullut kaukaa, vaan oli tuttu mies pitemmältä ajalta. Heikki Heikinpojalla on kiista poikapuoltensa (eli vaimonsa lasten Heikin ja Matin) kanssa Pietarilan talon hallinnasta.
Toki voi olla – ja toivottavasti onkin – että joku on jo selvittänyt tämän Heikin tarinan. Ehkä hänestä on juttua jossakin Pietarilaa koskevassa ketjussa. Tietääkö kukaan?
Tässä karttalinkki Pudasjärven Kurenalta, jossa näkyy Mursunsaari ja vastapäätä pohjoisrannalla oli Pietarila, jonka kohdalla on nyt nuo uudet (3)hirsiset koulurakennukset
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=499172&n=7249263&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
Terv. Pekka Paavola
Tässä kaikki,mitä minulla on tiedossa. Patronyymiä Heikillä en ole Kuusamosta tavannut, joten Heikki Heikinpoika voi olla mahdollinen. Alla oleva teksti alkaa olla kohta 5 vuotta vanhaa, mutta en ole uutta lähdetietoa tuon jälkeen saanut tietooni.
Uskaltaisiko joku laittaa tähän ketjuun Abram Mursun s.n. 1620 sukupuun. Pari sukupoleva riittäisi hyvin.
Kylmäperä eli Kylmäniemi n:o 12
Kylmäperän historia lähtee hyvin liikkeelle vuoden 1699 Kemin Lapin Kitkan lapinkylän käräjiltä, jotka pidettiin helmikuun kahdeksantena päivänä. Niillä Johan Heikinpoika Mursu pyrki ja myös sai Suolijärven Kylmäperän isännyyden. Johan ei ollut Kylmäperän ensimmäinen asuttaja, sillä paikka oli jäänyt autioksi Paavo Leskiseltä. Johan sai tilan entisillä ehdoilla, mikä tarkoitti vapaavuosien laskemista entisen isännän mukaan. Vuoden 1700 käräjillä Paavo Leskisen aikaansaannokset Kylmäperässä oli arvioitu 20 taalerin arvoiseksi. Kyseisen summan Johan maksoi Paavon leskelle, jonka kohtalo on pöytäkirjan mukaan tyly. Siinä todetaan, että leski on ajautunut miehensä kuoleman jälkeen köyhyyteen yhdessä alaikäisen poikansa kanssa. Hänen on luovuttava Kylmäperästä ja turvattava lähimmäisenrakkauteen etsiessään itselleen uutta asuinsijaa.
Verokirjoille ilmestyy vuonna 1704 Heikki Mursu ei Johan. Verot on maksettu joten vapaavuodet ovat ohi. Vuoden 1711 verokirjalla kerrotaan myös Kylmäperän perustamisvuosi 1693. Maksimia 15 vuoden verovapautta ei Kylmäperä näytä saaneen, mikä yleensä tarkoittaa, että aivan korpeen ei tilaa ole perustet-tu. Vuosina 1709–1712 verokirjalla maintaan Heikki Mursu tai poika Johan. Sitten taas vuodesta 1713 alkaen aina vuoteen 1735 Kylmäperässä mainitaan vain Heikki Mursu. Hiukan epäselväksi jää vuosien 1699–1735 Kylmäperän isäntien sukulaisuussuhteet. Vuodesta 1736 alkaen Kylmäperän omistus on jo sitten selvää. Tuonna vuonna verokirjalla vaihtuu Kylmäperänniemeen Sigfrid Johaninpoika Mursu. Sigfrid perheineen löytyy myös Kuusamon vuodesta 1760 alkavilta rippikirjoilta. Sigfrid oli syntynyt 1698 ja hän kuoli 1781. Hänen vaimonsa oli vuonna 1696 syntynyt Anna Lämsä. Oliko Sigfrid sitten vuoden 1699 käräjien Johan Heikinpoika Mursun poika ? Kuusamossa kuoli vuonna 1732 Johan Mursu, mutta hänen ikäänsä ei haudattujen luettelossa mainita. Seuraavana vuonna Johan Mursun leski Margareta on haudatuissa kuollut 50 vuoden iässä. He sopisivat hyvin Sigfrid Mursun vanhemmiksi ja Sigridin ilmestyminen vuonna 1736 verokirjalle sopisi hyvin kuvioon. Muu sukulaisuuskin on tosin mahdollinen mutta ei niin todennäköinen. Mutta nykyisillä tiedoilla tarkka sukulaisuus jää vielä avoimeksi.
Vuoden 1700 käräjillä mainitaan Johan Heikinpoika Mursun olevan Iistä kotoisin. Pudasjärven Pintamolla asui 1600-luvulla Abram Matinpoika Mursu, joka kuoli 1692 noin 70 vuoden iässä. Hänelle on löydetty kolme poikaa: Heikki, Matti ja Josef sekä tytär Brita. Heikki Mursu haki 1685 uudistilaa Iinatinojaniskasta, mutta jo seuraavana vuonna hän ilmoitti paikan olevan elinkelvoton ja halusi lisää vapaavuosia tilan kuntoon saattamiseksi. Vuoden 1696 Pudasjärven henkirjassa Heikin perheelle on merkitty reunahuomatus ”afwik-na”, jonka voisi kääntää paennut paikkakunnalta. Virkamiesten käsityksen mukaan Heikille oli siis jotain avoimia vastuita Iinatin tilasta. Vuoden 1698 Pudasjärven käräjille Erkki Oinas pyrki Heikin tilalle, joka oli ollut autiona ja hoitamattomana 4 vuotta. Vaikka Pudasjärven asiakirjat eivät kerro minne Heikki ”pakeni”, suurella todennäköisyydellä paikka oli Ylisuolijärven Kylmäperä. Heikille mainitaan Pudasjärven henkirjoissa Abram niminen poika, joka sopii hyvin olemaan Jumiskon vanhin tunnettu asuttaja. Johan nimistä poikaa ei mainita, mutta tuohon aikaan henkikirjat olivat hyvin epätäydellisiä.
Jumiskonniska eli Jumisko n:o 14
Vuoden 1767 käräjillä Jumiskon perustajaksi kerrotaan Abram Mursu noin 70 vuotta sitten. Täten Jumisko olisi perustettu aivan 1600-luvun lopussa. Verokirjoilla Abram Mursu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1711 ja sen mukaan Abram olisi saanut tilan haltuunsa vuonna 1702. Tosin ensimmäisen kerran Jumiskosta on maksettu verot vuonna 1713 ja uudistilan 15 vuoden verovapaus johtaisi perustamisvuoteen aivan 1600-luvun lopussa. Ja niinhän vanhat miehet vuoden 1767 käräjillä muistelivat.
Abram Heikinpoika Mursu kuoli vuonna 1737. Abramin isä oli luultavasti Pudasjärven Iinatista Suolijärven Kylmäperään muuttanut Heikki Abraminpoika Mursu. Kuusamon haudattuihin Abramin iäksi on merkitty 60 vuotta, mutta on luultavaa, että Abram oli vanhempi kuollessaan. Abramilla oli ainakin 2 poikaa Heikki (1701–1746) ja Simo (1716–1782) sekä tytär Margareta (1710–1746).
Abram Matson Mursu haudataan 71 vuotiaana Pudasjärvellä 16.5.1692
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492652
Hänen veljenään pidetään Joseph Mattson Mursua, joka taas ostaa Karjalankylän Pulkkisen Henrich Jöransson Pulkkiselta Iin käräjät 27.2.-1.3.1702 s. 432
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533366
Iin rippikirja 1700-06
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389996
1707-13
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390141
ja hänet tapetaan isovihan aikana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390244
Heidän isänsä näyttäisi olevan Matts Mårtensson Mursu, joka ilmoitetaan vuoden 1637 ruotuluettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576912
olevan 36 vuotias eli olisi syntynyt noin 1601 ja vuoden 1664 henkirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617734
hänellä sanotaan olevan kaksi poikaa (joilla toisella vaimo) ja yksi tytär. Yksi poika näkyy jo vuoden 1641 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592899 eli hän sopisi noin 20-vuotiaaksi Abrahamiksi ja Abrahamin vaimo on Helga Staffansdotter ja heidät löytää Sotkajärven Pintamosta esimerkiksi vuoden 1675 henkikrjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712
Heidän isänsä näyttäisi olevan Matts Mårtensson Mursu, joka ilmoitetaan vuoden 1637 ruotuluettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576912
olevan 36 vuotias eli olisi syntynyt noin 1601 ja vuoden 1664 henkirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617734
hänellä sanotaan olevan kaksi poikaa (joilla toisella vaimo) ja yksi tytär. Yksi poika näkyy jo vuoden 1641 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592899 eli hän sopisi noin 20-vuotiaaksi Abrahamiksi ja Abrahamin vaimo on Helga Staffansdotter ja heidät löytää Sotkajärven Pintamosta esimerkiksi vuoden 1675 henkikrjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712
Kiitokset. Matin perheeseen ei juuri löydy paljon lisättävää. Hänen tyttärenään olen pitänyt Marketta Matintytärtä, joka oli aviossa Esko Eskonpoika Säkkisen kanssa.
Parhaiten hänet löytää 1694 kesäkäräjien jutusta - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692417 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692417)
jossa heidän sanotaan olleen aviossa 44 vuotta.
DNa-testeillä voitaisiin saada lopullinen vahvistus näiden Posion ja Pudasjärven Mursujen yhteisestä esi-isästä. Pidän sitä kyllä jo nytkin lähes satavarmana, mutta testien jälkeen se olisi kiistämätön. Pudasjärven Mursuista on suoran isälinjan testitulos, nyt tarvittaisiin vastaava Posion isälinjasta. Kyseessä siis Y-DNA eli isälinjan testi. Esim. FamilyTreeDna:lla on tällä hetkellä tarjouksessa Y-67 testi, joka riittää tähän tarkoitukseen.
Monet suvut ovat organisoineet DNA-testejä ja muodostaneet oman projektin, jolla on voitu vahvistaa/kumota asiakirjojen löydöksiä.
Kiitokset Mårten. Hieno linkki. Ehkä saarelle on rakennettu muutama talo lisää sitten 1600-luvun.:) Tuosta DNa:sta: varmaankin tarvittaisiin useitakin testituloksia Pudasjärveltä, jotta saisi vahvistusta eri sukulinjoihin.
Kiitokset. Matin perheeseen ei juuri löydy paljon lisättävää. Hänen tyttärenään olen pitänyt Marketta Matintytärtä, joka oli aviossa Esko Eskonpoika Säkkisen kanssa.
Parhaiten hänet löytää 1694 kesäkäräjien jutusta - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692417 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692417)
jossa heidän sanotaan olleen aviossa 44 vuotta.
Mårthen Mursu löytyy jo vuoden 1608 kymmenysluettelosta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656628
ja hän näkyy vielä vuoden 1627 ruotuluettelossa
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_39.jpg
jolloin hänen alapuolellaan näyttää olevan poika (en saa etunimstä selvää) Mårtensson ikä 30 vuotta eli olisi syntynyt jo noin 1597.
Lisäksi Matilla näyttää olevan ainakin veli Jaakko, joka löytyy myös vuoden 1637 ruotuluettelosta Matin yläpuolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576912
jolloin hänen ikänsä on 32 vuotta eli Jaakko olisi syntynyt noin 1605.
Matti Lund
19.11.15, 18:09
Mårthen Mursu löytyy jo vuoden 1608 kymmenysluettelosta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656628
ja hän näkyy vielä vuoden 1627 ruotuluettelossa
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_39.jpg
jolloin hänen alapuolellaan näyttää olevan poika (en saa etunimstä selvää) Mårtensson ikä 30 vuotta eli olisi syntynyt jo noin 1597.
Lisäksi Matilla näyttää olevan ainakin veli Jaakko, joka löytyy myös vuoden 1637 ruotuluettelosta Matin yläpuolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576912
jolloin hänen ikänsä on 32 vuotta eli Jaakko olisi syntynyt noin 1605.
Etunimi on Kauppi eli Jaakopin perinteisempi vanha etunimimuoto.
terv Matti Lund
Etunimi on Kauppi eli Jaakopin perinteisempi vanha etunimimuoto.
terv Matti Lund
Kiitoksia. Nyt pitää vielä löytää kuka on se Matti Mursun tytär, joka näkyy henkikirjoissa vuodesta 1660 aina vuoteen 1664
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617734
sillä Margareta on ollut 44-vuotta naimisissa vuonna 1692, niin hän on lähtenyt talosta noin vuonna 1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286046.
Lisäksi yksi tytär näkyy vuosina 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184175 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184175)
ja 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593598
Jaakko Martinpoika Mursulla oli muuten poika Krister
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg)
joka näkyy isäntänä vuodesta 1669
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_46.jpg
eli samoihin aikoihin kun Josef Matinpoika alkaa isännöimää toista Mursun taloa. Mutta Krister Jaakonpoika näyttää kuolevan vuoteen 1671 mennessä, sillä silloin taloa isännöi leski
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg)
joka näyttää olevan nimeltään Margareta Pekantytär
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg)
Mårthen Mursu löytyy jo vuoden 1608 kymmenysluettelosta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656628
ja hän näkyy vielä vuoden 1627 ruotuluettelossa
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_39.jpg
jolloin hänen alapuolellaan näyttää olevan poika (en saa etunimstä selvää) Mårtensson ikä 30 vuotta eli olisi syntynyt jo noin 1597.
Lisäksi Matilla näyttää olevan ainakin veli Jaakko, joka löytyy myös vuoden 1637 ruotuluettelosta Matin yläpuolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576912
jolloin hänen ikänsä on 32 vuotta eli Jaakko olisi syntynyt noin 1605.
Mårten esiintyy aikakirjoissa ainakin 1600-1635:
1600 KL Vuormankoski: Mårten Mursu - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665510 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665510)
1634 MK Pudasjärvi (4971>71) - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655597 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655597)
1635 BL Pudasjärvi (9101) - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577338 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577338)
Sekä Mårten että Matti Mursu ja myöskin Jöns Peersson (Juutinenko?) karjaluettelossa 1635:
1635 BL Pudasjärvi: Mårten Mursu: 1 stodh, 5 köör, 7 får, 1 vas.1 svin.
Onko tuo stodh tamma vai joku muu?
Tämä poika voisi olla Markus Mårteninpoika Mursu, Jöns Peerssonin vävy. Mutta onko ikä 20 vuotta, jolloin olisi syntynyt 1610? -- En saa tekstistä kyllä selvää.
Toinen esillä ollut poika olisi Paavo Mårteninpka, Jöns Riekkisen vävy 1630-luvun alkupuolella. Hänen sanotaan voivan mahdollisesti olevan Mursu. Tämä olisi hyvä saada joko vahvistetuksi tai kumotuksi.
Kiitoksia. Nyt pitää vielä löytää kuka on se Matti Mursun tytär, joka näkyy henkikirjoissa vuodesta 1660 aina vuoteen 1664
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617734
sillä Margareta on ollut 44-vuotta naimisissa vuonna 1692, niin hän on lähtenyt talosta noin vuonna 1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286046.
Lisäksi yksi tytär näkyy vuosina 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184175 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184175)
ja 1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593598
Jaakko Martinpoika Mursulla oli muuten poika Krister
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg)
joka näkyy isäntänä vuodesta 1669
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_46.jpg
eli samoihin aikoihin kun Josef Matinpoika alkaa isännöimää toista Mursun taloa. Mutta Krister Jaakonpoika näyttää kuolevan vuoteen 1671 mennessä, sillä silloin taloa isännöi leski
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg)
joka näyttää olevan nimeltään Margareta Pekantytär
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg)
Jaakosta lähtee toinen laaja sukuhaara. Hänen tyttärensä Kerttu (Gertrudh) Jaakontytär oli aviossa Olli Tuomaanpka Pietarilan kanssa, josta taannoin vaihdettiin viestiä. Jaakkoa varten voisi ehkä myöhemmin avata uuden viestiketjun. Itse olen sekä Matti että Jaakko Mårteninpojan jälkeläinen.
Hei:)
Kerään parhaillaan taustatietoja Pietarilasta ja Heikki Heikinpojasta, jotta on helpompi arvioida, onko Heikki Heikinpoika Mursun pohdiskelulle tilaa.
Tähän väliin sen verran Jaakko Mursusta, että hänellä oli poika Krister (ks. yllä). Kristerillä taas oli mm. poika Krister ja mahdollisesti poika Joose, joka kuoli ja haudattiin 23.1.1687 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492649
Tästä Joosepista ei ole tietoa sen enempää. Samaan aikaan Pudasjärvellä Joose Matinpka Mursun talossa oli Marketta-tytär, josta näyttää tulevan leski, vaikka niin en näe kirjoissa sanottavan. Marketan kirjaamista Joosepin vaimoksihan on kauan ihmetelty. Lataan tähän Joose Matinpojan talon merkintöjä Pudasjärven kylässä vuosilta 1682-1703. Niistä näkyy Marketan tiedot.
Samalla voi nähdä, että Mårten Joosenpojan eli Iinatin Mårtenin isästä ei ainakaan ole epäselvyyttä.
Samoilta sivuilta näkyy myös Heikki Heikinpojan tietoja Pudasjärvellä ja Heikki Abrahaminpojan tietoja Pintamassa. Tuomiokirjojen osoitteen tulossa.
1683 Mtl ¼ (9182) Joseph Mursu, bröstf. - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022162 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022162)
hu Carin Matzdt, 2 p
1686 Pj Savuluettelo (9192) Joseph Mursu - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669606)
Pj haudatut 23.1.1687 Christer Mursus son Joseph - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492649)
1688 Myllytulli (9196)Joseph Mursus hu Margeta - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905124 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905124)
1689 Mtl ¼ (8198) Joseph Mursus hu, 1p - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676920 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676920)
1690 Maakirja ¼ mtl verotila Joseph Mursu (sen. MK-isäntä ) - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262204 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262204)
1691 Myllytulli (9204) ¼ Joseph Mursulas hu Margeta 1p - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772900 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772900)
1692 Myllytulli (9207) ¼ Joseph Mursus son Mårten, 1p - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956016 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956016)
1695 Myllytulli (9219) ¼ Mårthen Josephsson, hu Carin [Påhlsdt vihitty 11.9.1692]
moder Carin, dt Margeta, 4p - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983198 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983198)
Torparen Erich Maricka, hu Carin
1695 Maakirja (9208) ¼ Joseph Mursui (MK-kirjaisäntä) - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541948 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541948)
1696 Myllytullli (9212) ¼ Mickell Josephsson, hu Carin 2p - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968515 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968515)
moder Carin, son Joseph, dt Margeta, afskr. annorstädes
1697 Myllytulli (9215) ¼ Mårthen Josephsson, hu Carin - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768836 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768836)
Broder Joseph, 3p
Torparen Erich Maricka, hu Carin Olofsdt (tiggar),
1698 Myllytulli (9128) ¼ Mårten Josephsson, hu Carin - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772208 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772208)
Br Joseph, 3p Nyb Erich Maricka, hu Carin (tiggar, föruthsflutan)
1699 Myllytulli (9221) ¼ Joseph Josephsson Mursu, hu Carin - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772208 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772208)
Br Mårthen ....”optagit hemman i Sotkajärvi” > Karvolassa
Nyb. Erich Maricka, IH Lars Repo
1701 Myllytulli (9227) ¼ sk Joseph Mursu, hu Wallborg - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875326 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875326)
[Larsdt, vihitty 6.8.1699], IH Lars Repo
1702 Myllytulli (9230) ¼ sk Joseph Mursu, hu Walborg, 2p - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875326 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875326)
.. Erich Matikainen 1 p.
1703 Myllytulli (9234) ¼ sk Joseph Mursu [MK-isäntä] - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1055981 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1055981)
”affwiken till Ijå”
Kysymys 1: Voiko näiden merkintöjen perusteella tulkita, että Joose Kristerinpoika Mursu olisi ollut aviossa Marketta Joosentytär Mursun kanssa? Lapsia ei heillä mainita. Onko kenelläkään lisätietoja Joose Kristerinpojasta?
Kysymys 2: Voisiko Pietarissa asuneen Heikki Heikinpojan vanhemmista olla vaihtoehtoisia - tai jo todennettuja - tietoja? Mitä oikeastaan saa irti siitä ensimmäisestä tuomiokirjaotteesta?
Tähän väliin sopii käräjäote Pudasjärven kappalaisen Daniel Angleniuksen (yo 1691 3792 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3792), † 1725) Pietarilan tilan ostosta Josef Mursulta (Iin ja Pudasjärven käräjät 22.–23.2.1697 s. 363 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694596) "Cappellanen ifrån Pudasiärfwi wyrdigh och wällärde H:r Daniel Anglenius kärde till Josep Mursu och dess Consorter angående någre Änges stycken, nembl:n Kurienranda, Kåiwusari och Lämpsänsuo hwilcka för någon tijdh skolla blifwit dess besittiande Skattehemman Pietarila undankombne"). Käsittely jatkuu Christian Mursun kanssa (Iin ja Pudasjärven käräjät 26.–28.2.1698 s. 360 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695649)).
Hei:)
...
Pj haudatut 23.1.1687 Christer Mursus son Joseph - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492649)
1688 Myllytulli (9196)Joseph Mursus hu Margeta - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905124 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905124)
Kysymys 1: Voiko näiden merkintöjen perusteella tulkita, että Joose Kristerinpoika Mursu olisi ollut aviossa Marketta Joosentytär Mursun kanssa? Lapsia ei heillä mainita. Onko kenelläkään lisätietoja Joose Kristerinpojasta?
23.1.1687 haudattu "Christer Mursus son Joseph" taitaa olla Krister Kiristerinpojan (k. 30.4.1737 Pudasjärvi, ikä 97 v) ja hänen vaimonsa Karin Yrjöntytär Puhakan (k. 29.3.1731 Pudasjärvi, ikä 86 v) poika, sillä hehän löytyvät jo vuoden 1688 henkikirjasta yhdessä Knut Kristerinpojan (k. 29.9.1722 Pudasjärvi, ikä 60 v) ja tämän ensimmäisen vaimon henkikirjoissa Malin ja kirkonkirjoissa Valborg Yrjöntyttären (haudattu 3.5.1706 Pudasjärvi, ikä 50 v) kanssa. Pudasjärven kastetuthan alkavat vasta vuodesta 1686 ja jos Joseph olisi Krister Jaakonpojan poika hän olisi hänet mainittu edesmenneen Krister Mursun poikana. "Joseph Mursus hu Margeta" taitaa olla kirjoitusvirhe.
Tähän väliin sopii käräjäote Pudasjärven kappalaisen Daniel Angleniuksen (yo 1691 3792 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3792), † 1725) Pietarilan tilan ostosta Josef Mursulta (Iin ja Pudasjärven käräjät 22.–23.2.1697 s. 363 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694596) "Cappellanen ifrån Pudasiärfwi wyrdigh och wällärde H:r Daniel Anglenius kärde till Josep Mursu och dess Consorter angående någre Änges stycken, nembl:n Kurienranda, Kåiwusari och Lämpsänsuo hwilcka för någon tijdh skolla blifwit dess besittiande Skattehemman Pietarila undankombne"). Käsittely jatkuu Christian Mursun kanssa (Iin ja Pudasjärven käräjät 26.–28.2.1698 s. 360 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695649)).
Kiitokset. Täytyy yrittää lukea uudestaan kunnolla läpi ennen kuin kommentoi. Sopii sikälikin hyvin yhteen, että Daniel Anglenius osti Pietarilan alun perin juuri Heikki Heikinpojalta ja hänen vaimoltaan Marketta Pekantyttäreltä: Iin kesäkäräjät 1692. s. 14-15: - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691173
Heikki vävynä ei tietenkään omistanut taloa vaan toimi vaimonsa puolesta.Näistä jutuista näkee, että Mursulan ja Pietarilan rajat olivat vuosisadan kuluessa tulleet melkoisen epäselviksi. Olisikohan niin, että heidän välillään oli useampiakin naimakauppoja, joita kenties ei ole vielä selvitetty?
s.peltonen
22.11.15, 13:10
Tervehdys JHissa,
Mutta Krister Jaakonpoika näyttää kuolevan vuoteen 1671 mennessä, sillä silloin taloa isännöi leski
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg)
joka näyttää olevan nimeltään Margareta Pekantytär
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg)
Uskoisin Krister Jaakonpojan olleen elossa vielä vuoden 1679 tietämillä, vaikkakaan hänestä ei makseta henkirahaa enää 1670-luvulla. Vuoden 1671 henkikirjassa Krister Jaakonpojan (kirjaus 'Erich Hilduinen elr Anders' talon alapuolella) talosta maksetaan henkirahaa emännästä ja piiasta. Sivun laidassa on jokin kommentti 'bonden är', mutta en saa selvää siitä, mikä isäntää vaivaa. Kommentin loppuosa jää piiloon sivuntaitteeseen; saattaisi olla joko 'bräckligh' taikka 'bråtfälligh', taikka sitten jotain muuta.
Vuosien 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588152), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262012), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184225) ja 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13538975) maakirjoissa vanhan (mahdollisesti jo edesmenneen) isännän nimen ohella mainitaan myös nykyisen isännän nimi (mikäli isäntänä on jo joku muu kuin "vanha isäntä"). Kyseisissä maakirjoissa Jaakko Martinpojan nimellä kirjatun kolmannesmanttaalin talon uudeksi isännäksi mainitaan Krister Jaakonpoika.
Yksi poika näkyy jo vuoden 1641 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592899 eli hän sopisi noin 20-vuotiaaksi Abrahamiksi ja Abrahamin vaimo on Helga Staffansdotter ja heidät löytää Sotkajärven Pintamosta esimerkiksi vuoden 1675 henkikrjasta
Abrahamilla saattoi olla useampia avioliittoja. Epäilys siitä, että Helga ei välttämättä olisi Abrahamin ensimmäinen vaimo on tullut vuosien 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936) ja 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjoista. Niissä Pintaman taloon kirjataan Heikki Pintama ja vaimo Marketta Tuomaantytär, Matti Abrahaminpoika ja vaimo Elina Pekantytär, sekä äitipuoli Helga Tapanintytär.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
s.peltonen
22.11.15, 13:14
Tervehdys Kaari,
Matin perheeseen ei juuri löydy paljon lisättävää. Hänen tyttärenään olen pitänyt Marketta Matintytärtä, joka oli aviossa Esko Eskonpoika Säkkisen kanssa.
Parhaiten hänet löytää 1694 kesäkäräjien jutusta - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692417
jossa heidän sanotaan olleen aviossa 44 vuotta.
Mistä tulee tieto siitä, että Esko Eskonpoika Säkkisen vaimo Marketta Matintytär olisi Mursu?
Olisin erittäin kiitollinen tiedosta; siten saisin lisättyä myös omaan listaani Marketalle isän. Itse en ole onnistunut löytämään tietoa Esko Eskonpoika Säkkisen vaimon isästä.
Jaakosta lähtee toinen laaja sukuhaara. Hänen tyttärensä Kerttu (Gertrudh) Jaakontytär oli aviossa Olli Tuomaanpka Pietarilan kanssa, josta taannoin vaihdettiin viestiä.
Mistä tulee tieto Olli Tuomaanpoika Pietarila Karvosen vaimon etunimestä?
Olisin erittäin kiitollinen tiedosta. Omassa talolistassani on Olli Tuomaanpoika Pietarilan vaimoksi kirjattuna Jaakko Mursun tytär, mutta etunimi toistaiseksi puuttuu.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
s.peltonen
22.11.15, 13:24
Tervehdys Kaari,
Kysymys 2: Voisiko Pietarissa asuneen Heikki Heikinpojan vanhemmista olla vaihtoehtoisia - tai jo todennettuja - tietoja? Mitä oikeastaan saa irti siitä ensimmäisestä tuomiokirjaotteesta?
Heikki Heikinpoika Pietarila saattaisi olla "kolmen Marketan mies" Heikki Heikinpoika Kipinä Törrö Pietarila Törrö. Heikin ensimmäinen vaimo saattaisi olla Marketta Pekantytär Pietarila, toinen vaimo saattaisi olla Marketta Jaakontytär Vuorma ja kolmas vaimo saattaisi olla Marketta Heikintytär Parkkinen. Heikki Heikinpojan isä saattaisi olla Heikki Pertinpoika Kipinä Törrö.
Vuoden 1689 talvikäräjillä mielestäni mainitaan Heikki Heikinpoika Pietarila ja tämän isä Heikki Kipinä (KO a:9:163, oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667187)); saatoin toki lukea käräjäpöytäkirjaa väärinkin. Vaikuttaisi siltä, että juttu saattaisi alkaa jotenkin seuraavasti: "Hindrich Hinderson Pietarla kerde till sin fader Hindrich Kipinä". Jutussa mainittu Heikki Kipinä sopisi olemaan Heikki Pertinpoika Kipinä, joka muutti Törrön taloon vuoden 1669 tietämillä (Törrön taloa asui aiemmin Daniel Danielinpoika Anglenius).
Heikki Heikinpoika avioituu Marketta Tuomaantytär Pietarilan kanssa ilmeisesti vuoteen 1687 mennessä. 20.03.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492695) syntyy Heikki Heikinpoika Pietarilan poika Pekka. 27.09.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492573) syntyy Heikki Heikinpoika Pietarilan ja Marketta Pekantyttären tytär Marketta. 11.04.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492657) haudataan Marketta Pekantytär Pietarila; kyseessä saattaisi olla Heikki Heikinpojan vaimo.
Heikki Heikinpoika mahdollisesti muuttaa Pietarilan talosta Törrön taloon vuoteen 1700 mennessä. Vuodesta 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146942) alkaen Heikki (Heikinpoika) kirjataan henkikirjoissa Törrön taloon Antti (Heikinpoika) Törrön veljenä. Vuodesta 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875326) alkaen henkikirjoissa Törrön taloon kirjataan myös Heikin vaimo Marketta. Heikki Heikinpoika vihitään 10.06.1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492643) Marketta Jaakontyttären kanssa. Kastekirjasta löytyy 07.04.1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492676) kirjaus Heikki Heikinpoika Kipinän Heikki pojalle (myös tämän lapsen kummien joukossa on Mursuja; Risto Mursu ja Sisilia Isakintytär, joka on ilmeisesti Josef Abrahaminpoika Mursu Pintaman vaimo). Heikki Törrön 64-vuotias leskivaimo Marketta haudataan 30.10.1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492663); kyseessä saattaisi olla Heikki Pertinpoika Kipinä Törrön leskivaimo Marketta Eskontytär, joka saattaisi ehkä olla myös Heikki Heikinpojan äiti (ei ole löytynyt siitä oliko Heikki Pertinpoika Kipinä Törröllä useampia avioliittoja).
Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa (joka jollain tapaa vaikuttaa kinkerikirjalta ja jossa on tietoja pidemmältä aikaväliltä) Törrön (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490161) taloon kirjataan mm. Antti Heikinpoika ja tämän vaimo Malin Yrjöntytär Puhakka, veli Heikki Heikinpoika ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär Vuorma, veli Juho Heikinpoika ja tämän vaimo Brita Pertintytär Oinas. Veljeksistä vanhin, Pertti Heikinpoika, menehtyi vuoteen 1700 mennessä; 08.07.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492659) haudatut Pertti Kipinä ja Simo Kipinä saattaisivat mahdollisesti olla Pertti Heikinpoika Kipinä Törrö ja Simo Heikinpoika Kipinä Törrö. Mikko Heikinpoika Kipinä Törrö oli muuttanut vaimonsa Valpuri Ristontyttären kanssa ensin Illikaisen taloon ja sieltä Saarijärven taloon.
23.09.1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488457) haudataan Heikki Heikinpoika Törrön 50-vuotias vaimo Marketta Jaakontytär. 06.07.1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488444) Heikki Heikinpoika Törrö vihitään Marketta Heikintytär Parkkisen kanssa.
Mikäli joku on löytänyt arkistolähteistä sellaista tietoa, minkä mukaan Heikki Heikinpoika Pietarila ei ole Heikki Pertinpoika Kipinä Törrön poika, niin olen erittäin kiitollinen tiedosta.
Onko kukaan löytänyt tietoja Marketta Pekantytär Pietarilan ensimmäisestä miehestä Josefista?
Kaikki tiedot otan kiitollisin mielin vastaan.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
s.peltonen
22.11.15, 13:33
Tässä vielä muutama linkki lautamies Risto Ristonpoika Mursuun liittyen. Nämä käräjäjutut ovat saattaneet olla aiemminkin jo useaan kertaan esillä; siinä tapauksessa pahoittelen vanhan toistoa. Risto Mursu oli pitkäaikainen lautamies; hän toimi lautamiehenä vuosina 1694-1723. Risto Ristonpoika Mursun ensimmäinen vaimo oli Brita Heikintytär ja jälkimmäinen vaimo oli Karin Yrjöntytär Puhakka. Mikäli Ristolla oli muita avioliittoja, niin niistä ei ole löytynyt tietoa.
Vuoden 1721 kesäkäräjillä Nuutti (Ristonpoika) Mursun (jälkimmäiseksi) vaimoksi mainitaan Liisa Erkintytär Keränen (KO a:37:216; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584488)). Vuoden 1723 talvikäräjillä mainitaan vanha lautamies 80-vuotias Risto Mursu (KO a:39:1408; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622442)). Vuoden 1724 talvikäräjillä vanha lautamies Risto Mursu kertoo miten (kolmannesmanttaalin Mursun talon) perintö jaetaan hänen ja hänen veljensä kesken; ja sitten hänen perintönsä hänen lastensa kesken (KO a:40:813; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620981)). Riston veljen lapsiksi jutussa mainitaan Matti, Marketta ja Beata; kyseessä ovat ilmeisesti Riston edesmenneen pikkuveljen Nuutti Ristonpojan lapset. Riston lapsiksi jutussa mainitaan Daniel, Marketta, Brita ja Valpuri.
Vuoden 1725 talvikäräjillä lautamies Risto Ristonpoika Mursun sisarten lapsista Beata Hannuntytär ja Paavo Paavonpoika penäävät osuuttaan 40 vuotta aiemmin menehtyneen äidinisänsä Risto Jaakonpojan jäämistöstä (KO a:41:1298; vasemmanpuoleisen sivun juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624064)). Beatan äidiksi mainitaan Karin ja Paavon äidiksi mainitaan Anna. Beata Hannuntyttären vanhemmat ovat ilmeisesti Karin Ristontytär Mursu ja Hannu Hannunpoika Parkkinen? Vähkyrä Rytinki. Paavo Paavonpojan vanhemmat ovat ilmeisesti Anna Ristontytär Mursu ja Paavo Laurinpoika Säkkinen Niska. Paavo Laurinpojan vaimo Anna Ristontytär haudattiin 60-vuotiaana 30.05.1710. Paavo Laurinpoika Niska avioitui Marketta Matintytär Kynsijärven (Luokkasen) kanssa 14.11.1712. Anna Ristontytär Mursun poika Paavo Paavonpoika sopisi olemaan samainen Paavo Paavonpoika Säkkinen, joka vuoden 1728 tietämillä alkoi isännöidä Alakiimingissä sijaitsevaa Vilpola Sipola taloa ja jonka äitipuoleksi mainitaan Marketta Matintytär; 07.04.1742 haudataan alakiimingissä Paavo Säkkisen 70-vuotias leskivaimo Marketta Luokatar.
Vuoden 1729 talvikäräjillä mainitaan Paavo Ruottisen Beata vaimon isänveli lautamies Risto Mursu ja Beatan veli Matti Nuutinpoika (KO a:43:474, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24658991)). Vuoden 1729 kesäkäräjillä mainitaan kempeleläisen Jaakko Ruottisen eli Pehkosen? vaimo Brita (ilmeisesti Beata) Nuutintytär Mursu ja Beatan isänveli vanha lautamies pudasjärveläinen Risto Mursu (KO a:43:1004, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659290)). Samaisilla käräjillä mainitaan vanhan lautamies Risto Mursun veljenpoika Matti Yrjänäinen Oulunsuusta ja tämän sisaret Marketta ja Beata (KO a:43:1011, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659293)).
--
Vuoden 1654 kesäkäräjillä pudasjärveläinen Elsa Martintytär penää omasta ja veljensä puolesta perintöään isänsä veljeltä Jaakko Martinpojalta (KO a:8:248, vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708461)). Martti Martinpoika Mursusta ei ole löytynyt tietoja; olisiko hän asunut veljensä isännöimässä talossa taikka vävynä jossain muussa talossa ja häntä ei olisi kirjattu veroluetteloihin? Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=190) ruodutusluettelossa kirjataan peräkkäin neljännesmanttaalin taloon 32-vuotias Matti Mursu, kolmannesmanttaalin taloon 27-vuotias Jaakko Martinpoika ja neljännesmanttaalin taloon 22-vuotias Martti Martinpoika. Voisiko kyseiseen luetteloon kirjattu Martti Martinpoika olla Martti Martinpoika Mursu? Ei ole selvinnyt, että minkä talon kirjaus Martin kirjaus voisi olla.
--
SSHY:n sivuilla olevassa vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pudasjärvelle kirjataan 100-vuotias Martti Mursu. Kyseisessä luettelossa varttuneille henkilöille mainitut iät ovat toisinaan hieman hulppeita. Samaisen vuoden toisessa ruodutusluettelossa (joka löytyy Ruotsin valtionarkistosta arkistotunnuksella SE/KrA/0022/1630/20; itse en ollut tietoinen kyseisen luettelon olemassaolosta, mutta sain tällä Forumilla Kimmolta oivallista ja arvokasta apua kyseisen luettelon paikantamiseksi SVAR:sta) Martti Mursun iäksi on kirjattu 80-vuotta; Martin jälkeen on kirjattuna 30-vuotias Kauppi (Jaakko) Mursu ja 25-vuotias Markus Mursu. Matti Martinpojan iäksi samaisessa luettelossa mainitaan 45 vuotta; Matin kirjaus on vasta Jöns Pekanpojan (Pietarila) jälkeen.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Tervehdys Kaari,
Mistä tulee tieto Olli Tuomaanpoika Pietarila Karvosen vaimon etunimestä?
Olisin erittäin kiitollinen tiedosta. Omassa talolistassani on Olli Tuomaanpoika Pietarilan vaimoksi kirjattuna Jaakko Mursun tytär, mutta etunimi toistaiseksi puuttuu.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Suuret kiitokset tietopaketeista Sari:)
Hyvä kun sain tämän Heikki Heikinpojan kummittelemasta mielestäni. Toivottavasti löydämme Kuusamossa asuneen Heikki Mursun alkuperän myöhemmin. Samoin Marketta Pekantytär Pietarilan ensimmäinen miehen Josefin.
Tässä vain yksi vastaus aluksi. Olet oikeassa Kerttu Mursun suhteen: Mistään niistä monista Karvolaa koskevista käräjäjutuista ei löydy etunimeä, vain joko Jaakko Mursun tytär tai Olli Pietarilan tai Karvosen vaimo. Hautaustiedosta löytyy:
16.5.1697 Olof Karvonen, hustru Gertrudh. - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492657
Ehkä tämä on kuolintieto? 30.5.1697 on haudattu mielestäni vielä ”Gertrudh Mursutar”, vaikka G ei ihan kohdallaan olekaan. Muihin kysymyksiisi palaan.
SSHY:n sivuilla olevassa vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pudasjärvelle kirjataan 100-vuotias Martti Mursu. Kyseisessä luettelossa varttuneille henkilöille mainitut iät ovat toisinaan hieman hulppeita. Samaisen vuoden toisessa ruodutusluettelossa (joka löytyy Ruotsin valtionarkistosta arkistotunnuksella SE/KrA/0022/1630/20; itse en ollut tietoinen kyseisen luettelon olemassaolosta, mutta sain tällä Forumilla Kimmolta oivallista ja arvokasta apua kyseisen luettelon paikantamiseksi SVAR:sta) Martti Mursun iäksi on kirjattu 80-vuotta; Martin jälkeen on kirjattuna 30-vuotias Kauppi (Jaakko) Mursu ja 25-vuotias Markus Mursu. Matti Martinpojan iäksi samaisessa luettelossa mainitaan 45 vuotta; Matin kirjaus on vasta Jöns Pekanpojan (Pietarila) jälkeen.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Martti Mursuhan sanoo useammassakin ruodutuksessa olevansa ainakin 100 vuotta. Toki uskottavampi olisi 80 vuotta, joka samalla asettaisi toiseen valoon Lapuan ja Pudasjärven Mursujen suhteen. Siellä taloa 1500 luvun lopussa pitänyt Sihveri Mursu voisi olla täsmälleen oikea isä Pudasjärven Martille. Eikö vain?
Suuret kiitokset tietopaketeista Sari:)
Hyvä kun sain tämän Heikki Heikinpojan kummittelemasta mielestäni. Toivottavasti löydämme Kuusamossa asuneen Heikki Mursun alkuperän myöhemmin. Samoin Marketta Pekantytär Pietarilan ensimmäinen miehen Josefin.
Tässä vain yksi vastaus aluksi. Olet oikeassa Kerttu Mursun suhteen: Mistään niistä monista Karvolaa koskevista käräjäjutuista ei löydy etunimeä, vain joko Jaakko Mursun tytär tai Olli Pietarilan tai Karvosen vaimo. Hautaustiedosta löytyy:
16.5.1697 Olof Karvonen, hustru Gertrudh. - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492657
Ehkä tämä on kuolintieto? 30.5.1697 on haudattu mielestäni vielä ”Gertrudh Mursutar”, vaikka G ei ihan kohdallaan olekaan. Muihin kysymyksiisi palaan.
Laitetaan tähän Peer Thomasson Pietarilan tyttären Margareta Peers dotterin ja hänen äitinsä Dorde Matz dotterin 23.1.1683 päivätyn testamentin käsittely Iin ja Pudasjärven käräjäjillä 16.-18.7.1683 s. 287
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686133
Alunperihän testamenttia käsiteltiin edellisillä käräjillä 22.-24.1.1683 s. 31
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685868
s.peltonen
22.11.15, 22:46
Tervehdys Kaari,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Hautaustiedosta löytyy:
16.5.1697 Olof Karvonen, hustru Gertrudh. - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492657
Uskoisin, että tämä Olli Karvonen saattaisi olla joku muu kuin Olli Tuomaanpoika Pietarila Karvonen; ja vaimo Kerttu sopisi olemaan 16.05.1697 haudatun Olli Karvosen vaimo. Kyseessä saattaisi ehkä olla Olli Ollinpoika Karvonen, mutta en ole varma. Olli Tuomaanpoika saattaisi olla edesmennyt jo aiemmin. Vuoden 1681 kesäkäräjillä Karvosen talon asiaa käsiteltäessä mainitaan "Oluf Tomasons arfwingars arfz pratention". Jutussa ei käsittääkseni suoraan mainita, että Olli Tuomaanpoika olisi edesmennyt, mutta mielestäni hieman sellainen vaikutelma jutusta kuitenkin tulee; saatan toki olla väärässäkin.
Ehkä tämä on kuolintieto? 30.5.1697 on haudattu mielestäni vielä ”Gertrudh Mursutar”, vaikka G ei ihan kohdallaan olekaan. Muihin kysymyksiisi palaan.
Olen samaa mieltä, että hautaustiedossa näyttäisi lukevan Gertrudh Mursutar. Siinä ei kuitenkaan mainita Kertun ikää eikä omaista, joten jää epäselväksi olisiko kyseessä nuori tyttönen taikka joku varttuneempi henkilö.
--
Karvosen talon isännyydet vaikuttavat aika "tuulisilta". Veroluetteloiden ja käräjäjuttujen perusteella vaikuttaisi siltä, että Karvosen talon isännyydet 1600-luvulla saattaisivat mennä jotenkin seuraavasti:
1606-1635: Pekka Laurinpoika, s.n.1560
1641-1663: Simo Pekanpoika, s.n.1605 (vävy Tuomas Tirinen)
1663-1673: Olli Tuomaanpoika Pietarila
1674-1676: Brusius Simonpoika (p: Anna Jaakontytär, mahdollisesti Hyttinen)
1677-1678: Risto Paavonpoika, mahdollisesti Riekki (p: Valpuri Matintytär)
1679-1687: Matti Eskonpoika Toska Siira (p: Kirstin Matintytär)
1690-1692: Paavo Jaakonpoika Hiltunen
1695-1698: Matti Jönsinpoika Holappa (p: Marketta Laurintytär Moilanen)
1699-1707: Martti Josefinpoika Mursu (p: Marketta Paavontytär Lehtolainen)
Karvosen talo ilmeisesti velkaantui oululaiselle porvari Klemet Ristonpojalle jo Simo Pekanpojan isännyyden aikana. Tässä vielä muutama linkki käräjäjuttuihin, jossa käsitellään Karvosen talon isännyyksiä ja velkoja: Iin kesäkäräjät 17-18.07.1657 Ii (KO a:10:118, vasemmanpuoleisella sivulla, Iin käräjien viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710133)), Iin kesäkäräjät 08-10.07.1668 Ii (KO a:12:145, vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713386)), Iin Kesäkäräjät 01.07,03-05.07.1673 Ii (KO a:13:244, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715346)), Iin talvikäräjät 12-14.02.1678 (KO a:19:88, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723805)), Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1:652, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684475)), Iin talvikäräjät 20-22.02.1682 (KO a:2:329, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685235)), Iin kesäkäräjät 16-18.07.1683 (KO a:3:280, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686127)), Iin talvikäräjät 17-19.02.1692 (KO a:13:220, vasemmanpuolisen sivun puolivälissä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691063)), Iin talvikäräjät 07-08.01.1695 (KO a:16:55, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692676)), Iin talvikäräjät 17.02.1696 (KO a:17:224, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693665)).
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Huomenta Sari,
Uskoisin, että tämä Olli Karvonen saattaisi olla joku muu kuin Olli Tuomaanpoika Pietarila Karvonen; ja vaimo Kerttu sopisi olemaan 16.05.1697 haudatun Olli Karvosen vaimo. Kyseessä saattaisi ehkä olla Olli Ollinpoika Karvonen, mutta en ole varma. Olli Tuomaanpoika saattaisi olla edesmennyt jo aiemmin. Vuoden 1681 kesäkäräjillä Karvosen talon asiaa käsiteltäessä mainitaan "Oluf Tomasons arfwingars arfz pratention". Jutussa ei käsittääkseni suoraan mainita, että Olli Tuomaanpoika olisi edesmennyt, mutta miele
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Kyllä, näin lukee. Tietty epävarmuus jää. Juuri tästä syystä pidin Olli Pietarilan kuolinaikaa kauan avoimena: perintöhän yleensä jaetaan vasta kuoleman jälkeen. Tässä tapauksessa Jaakko Mursu oli lahjoittanut ostamansa Karvolan talon nimenomaan vävylleen Ollille. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711207
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713386 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713386)
Onko haudatuksi Olli Karvoseksi vaihtoehtoa? Olli Ollinpoika Karvonen Pietarila kuolee 11.6.1721 ja vaimonsa Riitta 22.4.1727. Lisäksi jää epäselväksi , mitä maininta Mikael Tuomaanpojan leskestä (Brita Abrahamintytär, mahdollisesti Mursu) ja hänen lapsistaan/lapsestaan tarkoittaa.
Kiitokset Mårten. Hieno linkki. Ehkä saarelle on rakennettu muutama talo lisää sitten 1600-luvun.:) Tuosta DNa:sta: varmaankin tarvittaisiin useitakin testituloksia Pudasjärveltä, jotta saisi vahvistusta eri sukulinjoihin.
Kyllä, kyllä: mahdollisimman monta isälinjan tulosta tarvittaisiin. Toivottavasti moni rohkaistuisi nyt kun Joulualetkin on taas testeissä alkaneet.
Martti Mursuhan sanoo useammassakin ruodutuksessa olevansa ainakin 100 vuotta. Toki uskottavampi olisi 80 vuotta, joka samalla asettaisi toiseen valoon Lapuan ja Pudasjärven Mursujen suhteen. Siellä taloa 1500 luvun lopussa pitänyt Sihveri Mursu voisi olla täsmälleen oikea isä Pudasjärven Martille. Eikö vain?
Martti Mursun syntymäajaksi jää haarukka 1530-1550, eikö vain. Sihveri/Sipi Mursunen esiintyy ensimmäisen kerran v. 1583 Kymmenysluettelossa, joten lienee syntynyt viimeistään 1565. Tältä pohjalta pidän epävarmana että hän on Martin isä.
Kyllä, kyllä: mahdollisimman monta isälinjan tulosta tarvittaisiin. Toivottavasti moni rohkaistuisi nyt kun Joulualetkin on taas testeissä alkaneet.
Kyllä, Mårten:). Erityisesti kiinnostaisi myös Pudasjärven ja Alavuden Mursujen mahdollinen yhteinen esi-isä. Onko DNA-vertailuja tehty;)?
Hyvää huomenta kaikki:). Te olette aivan mahtavia - hengästyttää Teidän tietojenne määrä - ja laatu!
Tässä vihdoin löytämäni käräjät Pietarilan talosta 1683-1698 aikajärjestyksessä. Voi niitä olla lisääkin.
1698: Ii ja Pj käräjät 26.28.2.1698 s.360 > 207 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695649)
Daniel Anglenius, Christer Mursu, Mursulan ja Pietarilan rajat ja omistukset.
1692: Ii kesäkäräjät 1692. s. 14-15 > 180 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691173 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691173)
Daniel Anglenius, Heikki Heikinpoika, hu Marketta Pekantr Pietarila, Matti ja Heikki Joosenpojat, sisko Riitta Joosentytär. Bertill Panuma, Hans Hansson Parckinen.
1691: Ii talvikäräjät 16-17.2.1691: 122 > 77 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689117 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689117)
Heikki Heikinpoika Pietarila, poikapuolet Heikki ja Matti Joosenpojat.
Marketta Pekantytär Pietarilan ensimmäinen avio Josef.
1688: Kmo/Ii/Oulu kesäkäräjät 23-24.7.1688 s. 115 > 220 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689389 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689389)
Christer Christersson Mursu (Ala Keråjärvi), Matz (Jacobsson) Kerå (Ylä Keråjärvi).
1688: Ii Kesäkäräjät 4-5.7.1688 s. 99 > 211 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689373 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689373)
Anders Johansson Mursu sinnat optaga hemman i
1688: Ii talvikäräjät s.255-156 > 90 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689117 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689117)
Matz Eskellsson Toska Siira (Karvolassa)
1687: Ii talvikäräjät 22-23.2.1687 s. 363-366 > 183 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694596 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694596)
Daniel Anglenius, Joseph Matzsson, Christer Mursu, Matz Abramsson, Matz Thomasson,
niityt ja kalastusoikeudet.
1683: Ii kesäkäräjät 16-18.7.1683 s.287-288 > 148 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686133 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686133)
Marketta Pekeantr Pietarila vastustaa äitinsä testamenttia
1683: Ii talvikäräjät 22-24.1.1683 s.31 > 20 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685868 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685868)
Paavo Ollinpoika esittää oikeudelle Peer Thomasson Pietarilan
lesken Dordi Matintyttären tekemän testamentin Pietarilan jaosta.
1682: Ii talvikäräjät 20-22.7.1682 s.330-331 >170 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685237 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685237)
Paavo Ollinpoika Pietarila vaatii perintöosuuttaan Pietarilasta. Pietarila tuomitaan hänen vanhimman veljensä Pekan leskelle [Dordi Matintyttärelle).
Martti Mursun syntymäajaksi jää haarukka 1530-1550, eikö vain. Sihveri/Sipi Mursunen esiintyy ensimmäisen kerran v. 1583 Kymmenysluettelossa, joten lienee syntynyt viimeistään 1565. Tältä pohjalta pidän epävarmana että hän on Martin isä.
Jäi vähän juttu kesken. Vuoden 1627 Ruodutusluettelossa Sipin iäksi mainitaan 70v., eli olisi syntynyt n. 1557. Tämä Sipi ei voi olla Martin isä.
Kyllä, Mårten:). Erityisesti kiinnostaisi myös Pudasjärven ja Alavuden Mursujen mahdollinen yhteinen esi-isä. Onko DNA-vertailuja tehty;)?
Valitettavasti Mursunen/Mursula-sukujen isälinjoja ei ole testattu. Toivottavasti pian löytyisi.
s.peltonen
23.11.15, 21:56
Tervehdys Kaari,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Onko haudatuksi Olli Karvoseksi vaihtoehtoa?
Se tuo omalla tavallaan epävarmuutta, että Karvosen talossa ehti lyhyellä aikavälillä asua niin monta eri perhettä. Tuolta ajalta ei vielä ole rippikirjoja. Kaikkia henkilöitä ei kirjattu veroluetteloihin. On vaikea sulkea pois sellaista vaihtoehtoa, että Olli Karvonen olisi jonkun Karvosen talossa asuneen perheen aikuinen poika, jota ei kirjattu veroluetteloihin. (Olli Ollinpoika Karvostakaan en löytänyt veroluetteloista, mutta hänet mainittiin käräjäpöytäkirjassa.)
Olli Ollinpoika Karvonen Pietarila kuolee 11.6.1721 ja vaimonsa Riitta 22.4.1727. Lisäksi jää epäselväksi , mitä maininta Mikael Tuomaanpojan leskestä (Brita Abrahamintytär, mahdollisesti Mursu) ja hänen lapsistaan/lapsestaan tarkoittaa.
Missä pitäjässä Olli haudataan? Koetin etsiskellä Ollin hautaustietoa Pudasjärven kuolleidenkirjasta, mutta siellä 11.06.1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488464) löytyy hautaustieto vain Marketta Pelttarille ja 70-vuotiaalle Brita Karvoselle. Vuodelle 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488466) löytyy vain yksi hautaustieto, ja sekin on Esko Säkkisen leskivaimolle.
--
Yksi kandidaatti olisi Marketta Pekantytär Pietarilan ensimmäiseksi mieheksi, mutta tämäkin on vain hatara arvaus. En ole löytänyt sellaista tietoa, jossa Josef Hannunpoika olisi mainittu Marketta Pietarilan ensimmäiseksi mieheksi, joten minulla ei ole tämän arvauksen perusteeksi mitään perusteluja.
Vuoden 1683 kesäkäräjillä Marketan vanhemman pojan iäksi mainittiin 14 vuotta, eli hän olisi syntynyt vuoden 1669 tietämillä. Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg) henkikirjassa Sotkajärvellä sijaitsevaan neljännesmanttaalin Timosen taloon kirjataan Lauri Pertinpoika Timonen ja vaimo Karin Tuomaantytär sekä velipuoli Josef Hannunpoika ja vaimo Marketta Pekantytär. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712) vuoden henkikirjassa Timosen taloon Lauri Pertinpoika Timonen ja vaimo Karin Tuomaantytär. Heti heidän jälkeensä kirjataan omana perhekuntana (ilman manttaalilukua) Josef Hannunpoika Naamanga ja tämän vaimo Marketta Pekantytär. Vuosien 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650474) ja 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936) henkikirjoissa Timosen taloon kirjataan Lauri Pertinpoika Timonen ja vaimo Karin Tuomaantytär. Heidän jälkeensä omana perhekuntana kirjataan itsellinen Josef Hannunpoika ja vaimo Marketta Pekantytär. Vuoden 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjassa Timosen taloon kirjataan Lauri Pertinpoika ja vaimo Karin Tuomaantytär sekä veli Josef Hannunpoika ja tämän vaimo Karin Pekantytär. Heidän jälkeensä omana perhekuntana kirjataan itsellinen Marketta Laurintytär Laakkonen. Tämän jälkeen Josef Hannunpoikaa ei tunnu enää löytyvän veroluetteloista. Vuonna 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761758) Timosen talosta maksetaan henkirahaa vain Marketta Timosesta. Ei ole löytynyt selvyyttä siihen kuka tämä Marketta on; hän saattaisi olla Marketta Pertintytär Timonen. Vuoden 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647395) henkikirjassa Timosen taloon kirjataan Marketta Pertintytär Timonen.
Josef Hannunpojan äiti on ilmeisesti Timosen talon leskivaimo Brita. Vuosien 1635-1637 veroluetteloissa Timosen talo kirjataan Pertti Timosen nimellä. Vuosien 1641-1663 veroluetteloissa Timosen talo kirjataan leskivaimo Britan nimellä. Tästä Timosen talosta käytetään myös nimeä Leskelä; ehkäpä Leskelä nimi talolle tulee pitkään taloa "isännöineestä" leskivaimo Britasta. (Talo kirjataan leskivaimo Britan nimellä maakirjoissa vuoteen 1681 saakka; tuohon aikaan talot kirjataan maakirjoihin "vanhan isännän" nimellä siinäkin tapauksessa, että "vanha isäntä" olisi jo edesmennyt. Vuoden 1682 maakirjaan päivitetään isäntien nimet.) Timosen talo kirjataan henkikirjoissa Lauri Pertinpoika Timosen nimellä vuodesta 1664 alkaen. Brita sopisi olemaan myös Lauri Pertinpoika Timosen ja tämän täyssisarusten äiti, koska henkikirjassa Josef Hannunpoika mainitaan Lauri Pertinpojan velipuoleksi. Lauri Pertinpoika Timosen isä saattaisi olla Ylikiimingin Timosen talosta lähtöisin oleva Pertti Heikinpoika Timonen; Pertti Timosen talo kirjattiin Ylikiiminkiin vuosien 1631-1634 maakirjoissa; vuodesta 1635 alkaen Pertti Timosen talo kirjataan Sotkajärvelle. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Ylikiimingissä sijaitsevan Heikki (Niilonpoika) Timosen taloon kirjataan isännän lisäksi kaksi yli 15-vuotista poikaa. Vuoden 1627 ruodutuksessa Ylikiimingissä sijaitsevaan Timosen taloon kirjataan Matti (Heikinpoika) Timonen ja 30-vuotias veli Pertti Timonen. Kun Pertti Timonen siirtyy vuoden 1635 tietämillä Sotkajärvelle, jatkaa Matti Timonen Ylikiimingissä sijaitsevan kotitalon isännöintiä.
Vuoden 1661 ruodutusluettelossa Sotkajärvelle kirjataan leskivaimo Brita Timosen neljännesmanttaalin talo. Talon kohdalla on kommentti, jonka mukaan poika Josef Hannunpoika on nihtinä. Samaisen vuoden nihtien luetteloon on kirjattu sotkajärveläinen Josef Hannunpoika nihdiksi äitinsä talon edestä. Ehkä Brita oli ensin avioliitossa jonkun Hannun kanssa ja sen jälkeen avioitui Pertti Timosen kanssa. Toisaalta ei ole löytynyt sellaista tietoa, minkä nojalla voitaisiin sulkea pois sellainen vaihtoehto, että Brita olisi ensin ollut avioliitossa Pertti Timosen kanssa ja leskeksi jäätyään olisi saanut Josef pojan (ja ollut ehkä lyhyen aikaa avioliitossa jonkun Hannun kanssa). Ei ole selvinnyt kuka on se Hannu, joka on Josefin isä. Leskivaimo Britan patronyymi ja vanhemmat ovat myöskin jääneet löytymättä.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tervehdys Kaari,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Se tuo omalla tavallaan epävarmuutta, että Karvosen talossa ehti lyhyellä aikavälillä asua niin monta eri perhettä. Tuolta ajalta ei vielä ole rippikirjoja. Kaikkia henkilöitä ei kirjattu veroluetteloihin. On vaikea sulkea pois sellaista vaihtoehtoa, että Olli Karvonen olisi jonkun Karvosen talossa asuneen perheen aikuinen poika, jota ei kirjattu veroluetteloihin. (Olli Ollinpoika Karvostakaan en löytänyt veroluetteloista, mutta hänet mainittiin käräjäpöytäkirjassa.)
Missä pitäjässä Olli haudataan? Koetin etsiskellä Ollin hautaustietoa Pudasjärven kuolleidenkirjasta, mutta siellä 11.06.1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488464) löytyy hautaustieto vain Marketta Pelttarille ja 70-vuotiaalle Brita Karvoselle. Vuodelle 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488466) löytyy vain yksi hautaustieto, ja sekin on Esko Säkkisen leskivaimolle.
--
....
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
11.6.1721 taidetaan haudata Brita Ollintytär Karvonen, joka löytyy ennen isovhaa rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499485
yhdessä siskonsa Karin Ollintyttären ja tämän miehen Erkki Antinpoika Marikaisen (näyttää haudatun 50-vuotiaana (n:o 8) 24.1.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488459)) kanssa.
s.peltonen
24.11.15, 21:20
Tervehdys JHissa,
11.6.1721 taidetaan haudata Brita Ollintytär Karvonen, joka löytyy ennen isovhaa rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499485
yhdessä siskonsa Karin Ollintyttären ja tämän miehen Erkki Antinpoika Marikaisen (näyttää haudatun 50-vuotiaana (n:o 8) 24.1.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488459)) kanssa.
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tervehdys Sari,
Se tuo omalla tavallaan epävarmuutta, että Karvosen talossa ehti lyhyellä aikavälillä asua niin monta eri perhettä. Tuolta ajalta ei vielä ole rippikirjoja. Kaikkia henkilöitä ei kirjattu veroluetteloihin. On vaikea sulkea pois sellaista vaihtoehtoa, että Olli Karvonen olisi jonkun Karvosen talossa asuneen perheen aikuinen poika, jota ei kirjattu veroluetteloihin. (Olli Ollinpoika Karvostakaan en löytänyt veroluetteloista, mutta hänet mainittiin käräjäpöytäkirjassa.)
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Kiitos viestistä. Olen pahoillani: Kyse oli tästä pariskunnasta: rk 1723>82 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499545
Olof Karvonen, hu Brita. Olli paljastuu nyt kuitenkin Matinpojaksi ja pso on Riitta Ollintytär Manninen. Olisi pitänyt tarkistaa tämä kauan sitten haettu pariskunta.:oo:
Molemmat elossa vielä rk1734>64.- http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500602
Molemmat elossa vielä rk1734>64.
Tavoittelemani Olli Ollinpoika Pietarila oli kuitenkin olemassa. Löytyy tuosta käräjänipusta, kuten sanot.
Riitta Ollintytär Pietarila Karvonen kuoli 11.6.1721 aivan kuten Jhissa sanoo.
Tervehdys JHissa,
Abrahamilla saattoi olla useampia avioliittoja. Epäilys siitä, että Helga ei välttämättä olisi Abrahamin ensimmäinen vaimo on tullut vuosien 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936) ja 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjoista. Niissä Pintaman taloon kirjataan Heikki Pintama ja vaimo Marketta Tuomaantytär, Matti Abrahaminpoika ja vaimo Elina Pekantytär, sekä äitipuoli Helga Tapanintytär.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Abrahamin ensimmäinen vaimo näkyy Matti Mårteninpoika Mursun talossa 1643 Pj HK (9115) (bo, --, sona.hu) - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162034 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162034)
Tällä hetkellä kirjattuna Abrahamille tuntematon 1. vaimo ja 2. vmo Helga Tapanintytär.
Matille itselleen ei 1643 ole kirjattu vaimoa. Epäilen, että myös Matti Mårteninpojalla oli kaksi vaimoa. Ketä mahtoivat olla Abrahamin ja Matin vaimot?
Abrahamille tytär Riitan lisäksi tytär: Kaarina Abrahamintytär Mursu, Heikki Heikinpoika Säkkisen vmo, löytyy lapsineen rk1700>95 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490251 -
Kaarina näyttää myös pitkäikäiseltä:
rk1712>41 Enka - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499504
rk1723>90 elossa - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499504
En ole onnistunut löytämään kuolintietoa. Löytyisikö mistään?
Tässä Abrahamin viimeinen esiintyminen aikakirjoissa, 1. kummina Jongulla. Carin Abrahamsdt mukana: - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492578
15.9.1690 (43) Christnades Olof Josephsson Sijras och Lisa Jöransdt (Puhackas) barn Gertrud.
Testes: Abram Matzson Mursu, Lars Christersson Leskelä, Mårten Josephsson Mursu, Enka Margeta Påhlsdt, hu Anna Påhlsdt, Carin Abramsdt.
Tässä vielä muutama linkki lautamies Risto Ristonpoika Mursuun liittyen. Nämä käräjäjutut ovat saattaneet olla aiemminkin jo useaan kertaan esillä; siinä tapauksessa pahoittelen vanhan toistoa. Risto Mursu oli pitkäaikainen lautamies; hän toimi lautamiehenä vuosina 1694-1723. Risto Ristonpoika Mursun ensimmäinen vaimo oli Brita Heikintytär ja jälkimmäinen vaimo oli Karin Yrjöntytär Puhakka. Mikäli Ristolla oli muita avioliittoja, niin niistä ei ole löytynyt tietoa.
Vuoden 1721 kesäkäräjillä Nuutti (Ristonpoika) Mursun (jälkimmäiseksi) vaimoksi mainitaan Liisa Erkintytär Keränen (KO a:37:216; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584488)). Vuoden 1723 talvikäräjillä mainitaan vanha lautamies 80-vuotias Risto Mursu (KO a:39:1408; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622442)). Vuoden 1724 talvikäräjillä vanha lautamies Risto Mursu kertoo miten (kolmannesmanttaalin Mursun talon) perintö jaetaan hänen ja hänen veljensä kesken; ja sitten hänen perintönsä hänen lastensa kesken (KO a:40:813; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620981)). Riston veljen lapsiksi jutussa mainitaan Matti, Marketta ja Beata; kyseessä ovat ilmeisesti Riston edesmenneen pikkuveljen Nuutti Ristonpojan lapset. Riston lapsiksi jutussa mainitaan Daniel, Marketta, Brita ja Valpuri.
Vuoden 1725 talvikäräjillä lautamies Risto Ristonpoika Mursun sisarten lapsista Beata Hannuntytär ja Paavo Paavonpoika penäävät osuuttaan 40 vuotta aiemmin menehtyneen äidinisänsä Risto Jaakonpojan jäämistöstä (KO a:41:1298; vasemmanpuoleisen sivun juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624064)). Beatan äidiksi mainitaan Karin ja Paavon äidiksi mainitaan Anna. Beata Hannuntyttären vanhemmat ovat ilmeisesti Karin Ristontytär Mursu ja Hannu Hannunpoika Parkkinen? Vähkyrä Rytinki. Paavo Paavonpojan vanhemmat ovat ilmeisesti Anna Ristontytär Mursu ja Paavo Laurinpoika Säkkinen Niska. Paavo Laurinpojan vaimo Anna Ristontytär haudattiin 60-vuotiaana 30.05.1710. Paavo Laurinpoika Niska avioitui Marketta Matintytär Kynsijärven (Luokkasen) kanssa 14.11.1712. Anna Ristontytär Mursun poika Paavo Paavonpoika sopisi olemaan samainen Paavo Paavonpoika Säkkinen, joka vuoden 1728 tietämillä alkoi isännöidä Alakiimingissä sijaitsevaa Vilpola Sipola taloa ja jonka äitipuoleksi mainitaan Marketta Matintytär; 07.04.1742 haudataan alakiimingissä Paavo Säkkisen 70-vuotias leskivaimo Marketta Luokatar.
Vuoden 1729 talvikäräjillä mainitaan Paavo Ruottisen Beata vaimon isänveli lautamies Risto Mursu ja Beatan veli Matti Nuutinpoika (KO a:43:474, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24658991)). Vuoden 1729 kesäkäräjillä mainitaan kempeleläisen Jaakko Ruottisen eli Pehkosen? vaimo Brita (ilmeisesti Beata) Nuutintytär Mursu ja Beatan isänveli vanha lautamies pudasjärveläinen Risto Mursu (KO a:43:1004, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659290)). Samaisilla käräjillä mainitaan vanhan lautamies Risto Mursun veljenpoika Matti Yrjänäinen Oulunsuusta ja tämän sisaret Marketta ja Beata (KO a:43:1011, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659293)).
--
Vuoden 1654 kesäkäräjillä pudasjärveläinen Elsa Martintytär penää omasta ja veljensä puolesta perintöään isänsä veljeltä Jaakko Martinpojalta (KO a:8:248, vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708461)). Martti Martinpoika Mursusta ei ole löytynyt tietoja; olisiko hän asunut veljensä isännöimässä talossa taikka vävynä jossain muussa talossa ja häntä ei olisi kirjattu veroluetteloihin? Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=190) ruodutusluettelossa kirjataan peräkkäin neljännesmanttaalin taloon 32-vuotias Matti Mursu, kolmannesmanttaalin taloon 27-vuotias Jaakko Martinpoika ja neljännesmanttaalin taloon 22-vuotias Martti Martinpoika. Voisiko kyseiseen luetteloon kirjattu Martti Martinpoika olla Martti Martinpoika Mursu? Ei ole selvinnyt, että minkä talon kirjaus Martin kirjaus voisi olla.
--
SSHY:n sivuilla olevassa vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pudasjärvelle kirjataan 100-vuotias Martti Mursu. Kyseisessä luettelossa varttuneille henkilöille mainitut iät ovat toisinaan hieman hulppeita. Samaisen vuoden toisessa ruodutusluettelossa (joka löytyy Ruotsin valtionarkistosta arkistotunnuksella SE/KrA/0022/1630/20; itse en ollut tietoinen kyseisen luettelon olemassaolosta, mutta sain tällä Forumilla Kimmolta oivallista ja arvokasta apua kyseisen luettelon paikantamiseksi SVAR:sta) Martti Mursun iäksi on kirjattu 80-vuotta; Martin jälkeen on kirjattuna 30-vuotias Kauppi (Jaakko) Mursu ja 25-vuotias Markus Mursu. Matti Martinpojan iäksi samaisessa luettelossa mainitaan 45 vuotta; Matin kirjaus on vasta Jöns Pekanpojan (Pietarila) jälkeen.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Tervehdys. Suuri kiitos hienosta kokoelmasta. Tässä vain yksi lisää: Lautamiesvala Iin kesä- ja syyskäräräjillä 10-12.7.1693 > 40 s.75 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691492
Kiitoksia.
Jaakko Martinpoika Mursulla oli muuten poika Krister
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg)
joka näkyy isäntänä vuodesta 1669
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_46.jpg
eli samoihin aikoihin kun Josef Matinpoika alkaa isännöimää toista Mursun taloa. Mutta Krister Jaakonpoika näyttää kuolevan vuoteen 1671 mennessä, sillä silloin taloa isännöi leski
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg)
joka näyttää olevan nimeltään Margareta Pekantytär
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg)
Krister Jaakonpoika Mursun (k. 1679-80 tienoilla, ks. Sari P) vaimo Marketta Pekantytär on kiintoisa. Esipolvihakemisto III (3> Puurunen) VIII:18 mukaan hän olisi Marketta Pesiö, sn. 1601, ei kuolinaikaa, pso Risto Mursu. Marketta voisi olla 3. Adventus 1693 kuollut Marketta Pekantytär, Krister Mursus Enckia, 73 atas, ls. 1619 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492653)
Mutta mitä perusteita löytyy sille. että hän olisi ollut Pesiö? Saman tauluston mukaan Matti [Abraminpoika] Mursun vaimo oli Valpuri [Pekantr] Pesiö [siis Hyttinen]. Hyttisiähän oli käsittääkseni (ainakin) kaksi Pekkaa peräkkäin. Tässä ensimmäinen: JR 1607 Pudasjärvi > 218 – Per Hyttinen ”Nyb 607, till skatt 1611” - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655621 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655621)
ja toinen Pekka haud. 9.7.1696 > 97- http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492655
Eli mistä johto Hyttiseen?:confused:
s.peltonen
29.11.15, 17:32
Tervehdys Kaari,
Tässä vain yksi lisää: Lautamiesvala Iin kesä- ja syyskäräräjillä 10-12.7.1693 > 40 s.75 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691492
Paljon Kiitoksia linkistä!
Krister Jaakonpoika Mursun (k. 1679-80 tienoilla, ks. Sari P) vaimo Marketta Pekantytär on kiintoisa. Esipolvihakemisto III (3> Puurunen) VIII:18 mukaan hän olisi Marketta Pesiö, sn. 1601, ei kuolinaikaa, pso Risto Mursu. Marketta voisi olla 3. Adventus 1693 kuollut Marketta Pekantytär, Krister Mursus Enckia, 73 atas, ls. 1619 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492653)
Mutta mitä perusteita löytyy sille. että hän olisi ollut Pesiö? Saman tauluston mukaan Matti [Abraminpoika] Mursun vaimo oli Valpuri [Pekantr] Pesiö [siis Hyttinen].
Olen tuota samaa mietiskellyt, että mistä 'Esipolvihakemisto III - Pudasjärvi' vihkoseen on etsiytynyt nimi Pesiö. Pesiö nimeä ei tunnu löytyvän Pudasjärven veroluetteloissa, eikä nimi ole pistänyt silmään myöskään käräjäpöytäkirjoista. Vihkosessa Pesiö nimeä käytetään kahdesta henkilöistä (Marketasta ja Valpurista); kummallekaan heistä ei vihkosessa mainita isää (taikka patronyymiä). Molempien patronyymi arkistolähteiden perusteella on Pekantytär. Oma arvaukseni on, että Pekantytär olisi jostain luettelosta (taikka muusta käsinkirjoitetusta tekstistä) luettu virheellisesti Pesiöksi; saatanpa toki arvailla väärinkin. Koska vihkosessa ei ole mainittu lähdeviitteitä, niin ei ole tietoa, mistä arkistolähteestä nimien alkuperäistä kirjoitusasua voisi yrittää tarkistaa.
Krister Mursun vaimo Marketta Pekantyttären alkuperästä en ole onnistunut löytämään tietoja. Marketta Pekantytär Mursula kirjataan kolmannesmanttaalin Mursun taloon vuosien 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650474), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936) ja 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjoissa. Muita tietoja en hänestä ole onnistunut löytämään.
Hyttisiähän oli käsittääkseni (ainakin) kaksi Pekkaa peräkkäin. Tässä ensimmäinen: JR 1607 Pudasjärvi > 218 – Per Hyttinen ”Nyb 607, till skatt 1611” - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655621
ja toinen Pekka haud. 9.7.1696 > 97- http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492655
Eli mistä johto Hyttiseen?
Matti Abrahaminpoika Mursun vaimon Valpuri Pekantytär Hyttisen isäksi arvailisin Pekka Hyttisen (s.n.1575) poikaa, Pekka Pekanpoika Hyttinen Räisästä (n.1600-09.07.1696). Tähän en kuitenkaan ole onnistunut löytämään vahvistusta käräjäpöytäkirjoista. Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa (mikä vaikuttaa kinkerikirjalta) Matti Abrahaminpoika Pintaman (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490234) vaimoksi mainitaan Valpuri Pekantytär Hyttinen. 23.09.1741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492344) haudataan 94-vuotias Valpuri Pekantytär Hyttinen; eli kuolinkirjan mukaan Valpuri olisi syntynyt vuoden 1647 tietämillä. Pekka Pekanpoika Hyttinen Räisäsellä on poika, Tuomas Pekanpoika, joka toimii vuonna 1663 nihtinä isänsä talon edestä. 07.05.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488458) haudataan 70-vuotias Tuomas Pekanpoika Hyttinen; kuolinkirjan mukaan Tuomas olisi syntynyt vuoden 1641 tietämillä. Ikänsä puolesta Valpuri ja Tuomas sopisivat olemaan sisaruksia. Muita sopivia Pekka Hyttisiä Pudasjärveltä ei Valpurin isäkandidaatiksi ole tähän mennessä löytynyt. Mutta koska Valpurin isästä taikka Valpurin ja Tuomaan sisaruudesta ei ole löytynyt mainintaa, jää asiaan epävarmuutta.
Pekka Hyttisen tila kirjataan vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656834) maantarkastuskirjaan (joka on luultavasti vuoden 1608 maantarkastus) uudistilana. Tämä talo vaikuttaisi olevan veroluetteloissa pääsääntöisesti kirjattuna Puhoksen kylään; tosin joistakin luetteloista Puhoksen kylän talot on kirjattuna esim. Kurkikylän listaan. Vuoden 1648 maakirjakartassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759944) Pekka Hyttisen kolmannesmanttaalin talo kirjataan Kosamojärven rannalle. Pekalla vaikuttaisi olevan ainakin neljä lasta: Jaakko Pekanpoika, Pekka Pekanpoika, Elias Pekanpoika sekä tytär, joka on Lauri Liikasen äiti (Iin kesäkäräjät 17-18.07.1654, KO a:8:248 oikeanpuoleisen sivun toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708461); Iin kesäkäräjät 05-07.07.1670, KO a:12:433 oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713982)). Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Pekka Hyttisen taloon kirjataan isännän lisäksi yksi yli 15-vuotias poika. Vuoden 1627 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_39.jpg) ruodutuksessa Hyttisen taloon kirjataan Pekka Hyttinen, Jaakko Pekanpoika ja Pekka Pekanpoika. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=22) ruodutusluettelossa Hyttisen talon väki tuntuu olevan listattu erikoisessa järjestyksessä: poika Pekka Pekanpoika, Pekka Hyttinen, veli Jaakko Pekanpoika ja veli Elias Pekanpoika, joka toimii ruotunsa edestä nihtinä (Puhoksen kylän talot on tuolloin listattuna Kurkikylän listaan). Samaisen vuoden nihtiluetteloon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=162) on kirjattu kurkikyläläinen Elias Pekanpoika, joka mainitaan Pekka Hyttisen pojaksi. Vuoden 1630 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=121) ruodutusluettelossa Hyttisen taloon kirjataan 55-vuotias Pekka Hyttinen, 20-vuotias Pekka Pekanpoika ja 40-vuotias Jaakko Pekanpoika. Samaisen vuoden toisessa ruodutusluettelossa (SVAR:ssa oleva luettelo) kirjataan peräkkäin 67-vuotias Pekka Hyttinen, 20-vuotias Pekka Pekanpoika ja 35-vuotias Jaakko Pekanpoika. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=190) ruodutusluettelossa Hyttisen taloon näyttäisi olevan kirjattuna 22-vuotias Pekka Pekanpoika ja renki Yrjö Heikinpoika, joka toimii ruotunsa edestä nihtinä. Tuolloin "ikämiesten listalle (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=193)" kirjataan 62-vuotias Pekka Hyttinen. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576912) ruodutusluetteloon kirjataan 46-vuotias Jaakko Hyttinen ja 27-vuotias veli Pekka Pekanpoika.
Hyttisen talo kirjataan Pekka Hyttisen nimellä vielä vuoden 1643 henkikirjassa; tuolloin henkirahaa maksetaan pojasta, pojan vaimosta ja piiasta. Seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Jaakko Hyttisen nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä ja piiasta. Kymmenysluetteloissa Hyttisen talo kirjataan Pekka Hyttisen nimellä vielä vuonna 1645. Vuodesta 1647 alkaen talo kirjataan Jaakko Pekanpoika Hyttisen nimellä kaikissa veroluetteloissa. Vuonna 1662 puhoslainen Paavo Jaakonpoika on nihtinä isänsä Jaakko Pekanpoika Hyttisen talon edestä. Talo kirjataan Jaakko Hyttisen nimellä vielä vuoden 1667 henkikirjassa; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, pojasta, kahdesta tyttärestä ja piiasta. Vuodesta 1669 alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Paavo Jaakonpoika Hyttisen nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, tyttärestä (ilmeisesti Paavon sisar) sekä piiasta. Paavo muuttaa vuoden 1686 tietämillä lastensa ja vaimonsa Liisa Ristontyttären kanssa hiljattain perustetulle Sirniön uudistilalle. Paavon lanko Brusius Simonpoika kirjataan Hyttisen taloon vielä vuoden 1686 henkikirjassa. Vuodesta 1689 alkaen Hyttisen taloa isännöi Paavon lanko Sigfrid Ollinpoika Lehtolainen.
--
Pekka Pekanpoika Hyttinen (s.n.1600) muuttaa (Puhoksen Hyttisen talosta) Kurkikylässä sijaitsevaan neljännesmanttaalin Räisäsen taloon vuoden 1642 tietämillä. Pekan muutettua taloon, talosta käytetään veroluetteloissa toisinaan nimeä Räisänen, toisinaan nimeä Hyttinen ja joskus nimeä Räisänen eli Hyttinen. Talo saattaisi olla sama talo, jota aiemmin asui Mikko Maununpoika Räisänen; Mikko Maununpoika muutti mahdollisesti Tyräjärvelle Matti Väisäsen taloon. Vuoden 1648 maakirjakartassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759948) (nuoremman) Pekka Hyttisen neljännesmanttaalin talo kirjataan Jurmun kylään, lähelle Heikki Ollinpoika Väätäjän autiotaloa. Talo kirjataan Pekka Hyttisen nimellä vielä vuoden 1667 henkikirjassa; tuolloin henkirahaa maksetaan pojasta, pojan vaimosta, tyttärestä ja piiasta. Vuodesta 1669 alkaen talo kirjataan Jaakko Pekanpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä ja piiasta. Vuosien 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg)-1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjoissa taloon kirjataan Jaakko Pekanpoika Hyttinen ja tämän vaimo Brita Pekantytär sekä veli Tuomas Pekanpoika ja tämän vaimo Marketta Heikintytär. Vuonna 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761760) henkirahaa maksetaan Jaakko Pekanpoika Räisäsestä, vaimo Britasta ja veli Tuomaasta. Tämän jälkeen Jaakon perhettä ei enää kirjata henkikirjoissa Räisänen Hyttinen taloon. Vuonna 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647396) Räisänen Hyttinen talosta maksetaan henkirahaa Tuomas Räisäsestä ja vaimo Marketasta. Jaakko Pekanpoika muutti perheineen vuoden 1680 tietämillä Kulojärvelle perustamalleen uudistilalle. Jaakon uudistilasta on mainitaan vuoden 1681 talvikäräjillä (KO a:1:65, oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683870)).
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tervehdys Kaari,
Olen tuota samaa mietiskellyt, että mistä 'Esipolvihakemisto III - Pudasjärvi' vihkoseen on etsiytynyt nimi Pesiö. Pesiö nimeä ei tunnu löytyvän Pudasjärven veroluetteloissa, eikä nimi ole pistänyt silmään myöskään käräjäpöytäkirjoista. Vihkosessa Pesiö nimeä käytetään kahdesta henkilöistä (Marketasta ja Valpurista); kummallekaan heistä ei vihkosessa mainita isää (taikka patronyymiä). Molempien patronyymi arkistolähteiden perusteella on Pekantytär. Oma arvaukseni on, että Pekantytär olisi jostain luettelosta (taikka muusta käsinkirjoitetusta tekstistä) luettu virheellisesti Pesiöksi; saatanpa toki arvailla väärinkin. Koska vihkosessa ei ole mainittu lähdeviitteitä, niin ei ole tietoa, mistä arkistolähteestä nimien alkuperäistä kirjoitusasua voisi yrittää tarkistaa.
Krister Mursun vaimo Marketta Pekantyttären alkuperästä en ole onnistunut löytämään tietoja. Marketta Pekantytär Mursula kirjataan kolmannesmanttaalin Mursun taloon vuosien 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_023_Henki.jpg), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650474), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936) ja 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjoissa. Muita tietoja en hänestä ole onnistunut löytämään.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tervehdys Sari,
Suuret kiitokset perusteellisesta selvityksestä.
Pesiö-nimi esiintyy kyllä joskus 1800-luvulla. En tiedä, miten se liittyy Hyttisiin. Tunteeko joku Pesiö-nimen käytön juuria?
Matti Mursun vaimo Valpuri Hyttisen isää en juuri ole epäillyt. Yhteydet Hyttisiin näyttävät kiinteiltä rippikirjojenkin valossa. Krister Jaakonpoika Mursun vaimon Marketta Pekantyttären lähde saattaisi ehkä löytyä Puurusen omasta arkistosta. En tiedä onko hänen arkistonsa edelleen avoimesti käytettävissä.
Laitetaan tähän Peer Thomasson Pietarilan tyttären Margareta Peers dotterin ja hänen äitinsä Dorde Matz dotterin 23.1.1683 päivätyn testamentin käsittely Iin ja Pudasjärven käräjäjillä 16.-18.7.1683 s. 287
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686133
Alunperihän testamenttia käsiteltiin edellisillä käräjillä 22.-24.1.1683 s. 31
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685868
Tervehdys JHissa, kiitos näistä linkeistä.
Marketta Pekantyttären 2. pso on nyt selvä. 1. pso Josef jäi toistaiseksi avoimeksi.
Entäpä Marketan äiti Dordi Matintytär. Onko käräkirjoista pääteltävissä, kuka oli Dordin isä?
Pekka Paavola
03.12.15, 20:42
Tervehdys Sari,
Suuret kiitokset perusteellisesta selvityksestä.
Pesiö-nimi esiintyy kyllä joskus 1800-luvulla. En tiedä, miten se liittyy Hyttisiin. Tunteeko joku Pesiö-nimen käytön juuria?
Matti Mursun vaimo Valpuri Hyttisen isää en juuri ole epäillyt. Yhteydet Hyttisiin näyttävät kiinteiltä rippikirjojenkin valossa. Krister Jaakonpoika Mursun vaimon Marketta Pekantyttären lähde saattaisi ehkä löytyä Puurusen omasta arkistosta. En tiedä onko hänen arkistonsa edelleen avoimesti käytettävissä.
Tuo Pesiö, Pesiä( näkyy erään Pesiö= myös Pesiä sukunimen kirjoitus tyylissä Oinas Jurvansuun sivuilla ) vois juontaa Suomussalmelle, josta ei kummonen matka Pudasjärvelle. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=574340&n=7201731&scale=400000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=pesi%C3%B6&osoite=&kunta=&isShown=&lang=fi
Terv .Pekka Paavola
Tuo Pesiö, Pesiä( näkyy erään Pesiö= myös Pesiä sukunimen kirjoitus tyylissä Oinas Jurvansuun sivuilla ) vois juontaa Suomussalmelle, josta ei kummonen matka Pudasjärvelle. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=574340&n=7201731&scale=400000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=pesi%C3%B6&osoite=&kunta=&isShown=&lang=fi
Terv .Pekka Paavola
Kiitokset Pekka hyvästä karttalöydöstä:) Ehkä Pudasjärvelle tuli Hyttisiä Suomussalmen Pesiöstä, kukapa tietää. Ensimmäinen silmiini osunut oli Paavo Hyttinen, jonka Ylikiiminkiin kirjattu talo poltettiin monien muiden joukossa vuonna 1592 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666375
Toki voisi olla mahdollista, että Pekka (senior) Hyttinen olisi ollut Paavon poika, koska asuivat samoilla alueilla. En kuitenkaan muista nähneeni Pekalla patronyymiä missään vaiheessa.
Kimmo Kemppainen
07.12.15, 16:21
Suomussalmella muistaakseni asui 1600-luvun alussa Paavo Pesiö vävynsä kanssa. He pakenivat Venäjälle, mutta on ehkä mahdollista, että kohta tämän jälkeen ilmaantunut Tormulaisen suku jollakin tavalla polveutui heistä.
Kimmo Kemppainen
Tuo Pesiö, Pesiä( näkyy erään Pesiö= myös Pesiä sukunimen kirjoitus tyylissä Oinas Jurvansuun sivuilla ) vois juontaa Suomussalmelle, josta ei kummonen matka Pudasjärvelle. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=574340&n=7201731&scale=400000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=pesi%C3%B6&osoite=&kunta=&isShown=&lang=fi
Terv .Pekka Paavola
paavo.lohvansuu
07.12.15, 20:20
[QUOTE=kaariaro;269074]Kiitokset Pekka hyvästä karttalöydöstä:) Ehkä Pudasjärvelle tuli Hyttisiä Suomussalmen Pesiöstä, kukapa tietää. Ensimmäinen silmiini osunut oli Paavo Hyttinen, jonka Ylikiiminkiin kirjattu talo poltettiin monien muiden joukossa vuonna 1592 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666375
Toki voisi olla mahdollista, että Pekka (senior) Hyttinen olisi ollut Paavon poika, koska asuivat samoilla alueilla. En kuitenkaan muista nähneeni Pekalla patronyymiä missään vaiheessa.[/QUOTE
Esitän pohdittavaksi,onko kyseessä Paavali Hyvönen,jolle tuli myöhemmin vävyksi Sigfrid Jönsson Kälkäjä.
Esitän pohdittavaksi,onko kyseessä Paavali Hyvönen,jolle tuli myöhemmin vävyksi Sigfrid Jönsson Kälkäjä.
Kiitokset viestistä, Paavo.:) Uskon, että kyseessä on juuri mainitsemasi Paavo Hyvönen, joten hänet on tässä yhteydessä paras unohtaa. Jäljelle jää alkuperäinen kysymys Krister Jaakonpoika Mursun (s. noin 1620) vaimosta, Marketta Pekantyttärestä. Mistä löytyisi lähteitä sille, että hän olisi ollut Marketta Pekantytär Pesiö?
Käsitykseni mukaan Krister Mursun leski Marketta Pekantytär haudattiin 3. Adventtina 1693, 73 vuotta, laskettu syntymä 1619 - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492653)
Suomussalmella muistaakseni asui 1600-luvun alussa Paavo Pesiö vävynsä kanssa. He pakenivat Venäjälle, mutta on ehkä mahdollista, että kohta tämän jälkeen ilmaantunut Tormulaisen suku jollakin tavalla polveutui heistä.
Kimmo Kemppainen
Parhaat kiitokset Sinulle Pesiö-viestistä. :)Pekka Hyttinen kirjattiin Pudasjärvelle uudisasukkaaksi 1607-1608, jolloin hän ruodutusten perusteella olisi ollut jo reilut 30 vuotta vanha. Tuolloin hänellä näyttäisi jo olleen vaimo ja ainakin yksi poika (Jaakko). Toinen poika (Pekka) näyttää syntyneen pian Pudasjärvelle kirjaamisen jälkeen (ks. Sari P:n selvitykset yllä). Tuliko Pekka Pudasjärvelle Pesiöstä vai jostakin muualta? Sopisiko ajoitus Pesiön asukkaiden vaihtumisaikatauluun?
Itselläni Matti Abraminpoika Mursun vaimosta Valpuri Pekantytär Hyttisestä on vinkki, joka on peräisin kansanrunoilija Juuso Mårteninpoika Mursun (1740-1787) runo Kupson talosta Jurmun kylässä. Julkaistu digitoituna KA:n vanhojen sanomalehtien kokoelmassa (mahdollisesti Kaltio 1857). Prof. Vahtola on tehnyt Juusosta tutkielman.
Runossa mainitaan mm. Valpuri Pekantytär (”Hyttinen hyvä emäntä..”) sekä kerrotaan talon saaneen perintöä Askan mäeltä Puolangalta. Vaikka vinkin suunta lienee oikea, runon sisältö on samalla moniselitteinen
(Hyttinen, Kosamo, Moilanen, Kurttila:confused:): Valpuri ei ollut ainoa tältä suunalta tullut emäntä, vaan Kupsossa oli tyttären pojan Paavon vaimona Anna, sukujaan Kosamo.
Parhaat kiitokset Sinulle Pesiö-viestistä. :)Pekka Hyttinen kirjattiin Pudasjärvelle uudisasukkaaksi 1607-1608, jolloin hän ruodutusten perusteella olisi ollut jo reilut 30 vuotta vanha. Tuolloin hänellä näyttäisi jo olleen vaimo ja ainakin yksi poika (Jaakko). Toinen poika (Pekka) näyttää syntyneen pian Pudasjärvelle kirjaamisen jälkeen (ks. Sari P:n selvitykset yllä). Tuliko Pekka Pudasjärvelle Pesiöstä vai jostakin muualta? Sopisiko ajoitus Pesiön asukkaiden vaihtumisaikatauluun?
Itselläni Matti Abraminpoika Mursun vaimosta Valpuri Pekantytär Hyttisestä on vinkki, joka on peräisin kansanrunoilija Juuso Mårteninpoika Mursun (1740-1787) runo Kupson talosta Jurmun kylässä. Julkaistu digitoituna KA:n vanhojen sanomalehtien kokoelmassa (mahdollisesti Kaltio 1857). Prof. Vahtola on tehnyt Juusosta tutkielman.
Runossa mainitaan mm. Valpuri Pekantytär (”Hyttinen hyvä emäntä..”) sekä kerrotaan talon saaneen perintöä Askan mäeltä Puolangalta. Vaikka vinkin suunta lienee oikea, runon sisältö on samalla moniselitteinen
(Hyttinen, Kosamo, Moilanen, Kurttila:confused:): Valpuri ei ollut ainoa tältä suunalta tullut emäntä, vaan Kupsossa oli tyttären pojan Paavon vaimona Anna, sukujaan Kosamo.
Entisen Runomiehen Juuso Mursun runoja Pudasjärveltä Oulun Wiikko-Sanomia (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4527) 31.10.1857 no 39 s. 2 (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411324#?page=2) ja s. 3 (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411324#?page=3)
Kimmo Kemppainen
13.12.15, 17:08
Tuo Suomussalmen Pesiän perhekunta pakeni Venäjälle 1630-luvulla.
Kimmo Kemppainen
Parhaat kiitokset Sinulle Pesiö-viestistä. :)Pekka Hyttinen kirjattiin Pudasjärvelle uudisasukkaaksi 1607-1608, jolloin hän ruodutusten perusteella olisi ollut jo reilut 30 vuotta vanha. Tuolloin hänellä näyttäisi jo olleen vaimo ja ainakin yksi poika (Jaakko). Toinen poika (Pekka) näyttää syntyneen pian Pudasjärvelle kirjaamisen jälkeen (ks. Sari P:n selvitykset yllä). Tuliko Pekka Pudasjärvelle Pesiöstä vai jostakin muualta? Sopisiko ajoitus Pesiön asukkaiden vaihtumisaikatauluun?
Itselläni Matti Abraminpoika Mursun vaimosta Valpuri Pekantytär Hyttisestä on vinkki, joka on peräisin kansanrunoilija Juuso Mårteninpoika Mursun (1740-1787) runo Kupson talosta Jurmun kylässä. Julkaistu digitoituna KA:n vanhojen sanomalehtien kokoelmassa (mahdollisesti Kaltio 1857). Prof. Vahtola on tehnyt Juusosta tutkielman.
Runossa mainitaan mm. Valpuri Pekantytär (”Hyttinen hyvä emäntä..”) sekä kerrotaan talon saaneen perintöä Askan mäeltä Puolangalta. Vaikka vinkin suunta lienee oikea, runon sisältö on samalla moniselitteinen
(Hyttinen, Kosamo, Moilanen, Kurttila:confused:): Valpuri ei ollut ainoa tältä suunalta tullut emäntä, vaan Kupsossa oli tyttären pojan Paavon vaimona Anna, sukujaan Kosamo.
Entisen Runomiehen Juuso Mursun runoja Pudasjärveltä Oulun Wiikko-Sanomia (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4527) 31.10.1857 no 39 s. 2 (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411324#?page=2) ja s. 3 (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411324#?page=3)
Kyseinen artikkeli runoineen löytyy myös Jurvansuun sivulta
http://www.jurvansuu.net/sanomalehtikirjoituksia.htm#31.10.1857_Oulun_Wiikk o-Sanomia
Nostetaanpas tämä ketju ylös pitkästä aikaa. Mursujen isälinjoista on tullut lisätietoa geenitestien avulla.
Big-Y-testillä testattuna on saatu 5 saman haploryhmän N-BY147413 tulosta. Yfull-analyysi antaa haploryhmän ikäarvioksi n. 300-400 vuotta, joten kaikki yhteydet pitäisi löytyä dokumentoinnin aikakaudelta.
2 tuloksista edustaa Kuusamoon 1750-luvulla muuttanutta haaraa; 1 tulos edustaa Posion Mursujen haaraa; 1 tulos Pudasjärven Isomursujen haaraa, ja 1 tulos Kuusamon Riekkejä. Kuusamon ja Posion haarojen yhteinen esi-isä on syntynyt n. 400 v. sitten (Abram Matinpoika Mursu s. n. 1620) Pudasjärven Pintamolla. Isomursun vanhimmaksi esi-isäksi on testaaja ilmoittanut Antti Sipanpoika Keräsen (1658-1719, Pudasjärvi), ja Riekin vanhimmaksi esi-isäksi testaaja on ilmoittanut Risto Riekin (ei tarkempaa tietoa kuka monista Ristoista).
Riekin isälinjoista on lisäksi 2 muuta alemman tason testiä (Y-67), joista toinen edustaa nykyisiä Pudasjärven Riekkejä ja toinen Kuusamon Riekkejä. Kaikki 3 Riekkiä, 3 Mursua ja 1 Isomursu ovat osumia toisilleen myös Y-67-testissä. Tulokset osoittavat kiistatta, että kaikilla näillä on yhteinen esi-isä suorassa isälinjassa.
Minulle on vielä epäselvää miten tuo Isomursujen isälinja menee taaksepäin. Sen tiedän, oltuani yhteydessä testattuun, että ainakin Aukusti Antinpoika Isomursu 29.3.1846-1927, Pudasjärven Isomursu No. 2 on oikein. Jurvansuun sivujen ja Eero Annanpalon tutkimusten mukaan tämä johtaisi suorassa isälinjassa taakse päin Hiltunen eli Mursu Anders Jönsinpoikaan, s. 1657, k. haud. 7.4.1717 Pudasjärvi. Joten tuo testaajan ilmoittama Antti Sipanpoika s. 1658 lienee väärin. Edelleen Annanpalon mukaan Antti Jönssinpojan isä olisi Jöns Jussinpoika Mursu s.?, ja hänen isänsä Jussi Martinpoika Mursu s. n. 1596 Pudasjärven Kollajalla. Tämä Marttihan on sitten koko Mursun suvun kanta-isä Pudasjärvellä. Jotkut ovat esittäneet että hän olisi Sipanpoika, mutta en ole itse ainakaan nähnyt tarpeeksi vakuuttavia todisteita aiheesta.
Sitten nämä Riekit. Nyt on siis todistettu geenitesteillä, että Kuusamon ja Pudasjärven Riekit ovat samaa isälinjaa, ja vieläpä samaa isälinjaa Pudasjärveltä levinneeseen Mursun sukuun. Tästä aiheesta olen joskus nähnyt kirjoituksia muistaakseni tälläkin foorumilla – oliko peräti tässä ketjussa – että Martin yksi pojista Paavo olisi mennyt vävyksi naapurin Riekkilään. Tässä asiassa heittäisinkin haastetta kaikille sukututkijoille ja harrastajille, että löytäisimme aihetodisteita. Geenitulosten valossa tämä hypoteesi ei ainakaan ole tullut tyrmätyksi, vaan päinvastoin saanut lisätukea.
Paavo Riekin (aik. Mursu?) edeltävältä ajaltahan ei taida löytyä yhtään Riekki-nimistä henkilöä Iijoen varsilta, vaikka Riekkilän niminen tila ilmeisesti jo olikin. Herää kysymys että jos tilalle meni Mursun Paavo vävyksi ja isännäksi niin minne alkuperäiset Riekit katosivat? Luulisi jotain johtolankaa löytyvän käräjäpöytäkirjoista tai voudintileistä, mutta ainakaan omaan silmään ei ole vielä osunut.
Jouni Kaleva
18.12.19, 20:01
Sitten nämä Riekit. Nyt on siis todistettu geenitesteillä, että Kuusamon ja Pudasjärven Riekit ovat samaa isälinjaa, ja vieläpä samaa isälinjaa Pudasjärveltä levinneeseen Mursun sukuun. Tästä aiheesta olen joskus nähnyt kirjoituksia muistaakseni tälläkin foorumilla – oliko peräti tässä ketjussa – että Martin yksi pojista Paavo olisi mennyt vävyksi naapurin Riekkilään. Tässä asiassa heittäisinkin haastetta kaikille sukututkijoille ja harrastajille, että löytäisimme aihetodisteita. Geenitulosten valossa tämä hypoteesi ei ainakaan ole tullut tyrmätyksi, vaan päinvastoin saanut lisätukea.
Hei
Kiinnostavia uutisia, kun minulla on esipolvissani sekä Pudasjärven Mursuja että Kuusamon Riekkejä, ei tosin suorassa mieslinjassa. En ole näitä edes loppuun asti itselleni selvittänyt. Tässä onkin hyvä tilaisuus tarkistella ainakin yhtä minua askarruttanutta solmukohtaa.
Kuusamon vanhimmassa(?) rippikirjassa jaksolla 1760-66
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5578887
on Heikkilän kylässä Riekin talo jossa on vanhaisäntä Matts Riecki, s. 1688.
Vaimo Walborg yliviivattu. Seuraavana Matts, s. 1724, jolla vaimo Helga [Tavajärvi] s. 1733.
Tämän nuoremman Matin epiteetti on "fosterson", joten hän ei liene vanhanisännän poika. Tiedetäänkö tämän Matin lähtökohtaa, onko hän kenties vanhanisännän poikapuoli eli Walborgin poika?
Pekka Paavola
18.12.19, 20:35
Mårten. Hieno ketjun ylösnosto. Olen Mursuja ainakin niin, että Anglen(ius) suvun kanssa avioitui Risto Mursu s.13.4.1640, k.30.4.1737 jälkikasvu. Ja olen myös Naamanka Mursuja.
Mutta hienoa, kun Mårtenin mainitsevat "syvät" Big Y testit toi yhteen Riekit ja Mursut ja muuttosuunnan Pudasjärveltä Kuusamoon.
Itsekkin olen saanut varmistuksen ,että olen Oinas sukua varmuudella, kun Fiskarin( =Oinas-haara, joka meni Oulunlahteen) suvun testihlö, joka on minun isän 7th serkku osoittautui y-DNA 67markerin testissä isälinjaiseksi lähisukulaiseksi.
Terv . Pekka
Jouni Kaleva
19.12.19, 10:28
Niistä osista maata, joista henkirahaa ei kannettu, puuttuvat henkikirjat vanhempien aikojen osalta. Tästä johtuen niitä ei ole Pohjois-Karjalasta Ruotsin vallan ajalta eikä myöskään maamme pohjoisimmista pitäjistä (Enontekiö, Inari, Kittilä, Kuolajärvi (Salla), Kuusamo, Sodankylä ja Utsjoki) ennen kuin vasta 1850-luvun lopulta lähtien, jolloin Lapin pitäjistä määrättiin laadittavaksi henkikirjat, vaikka verovapaus jatkui. Henkikirjat henkilöhistoriallisena lähteenä. Fil.lis. Eljas Orrman Genos 51(1980), s. 1-21 https://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_1.htm
Mistä siis voimme saada tietoja Kuusamon suvuista ennen vuotta 1760, josta rippikirjat alkavat??
Henkikirjat henkilöhistoriallisena lähteenä. Fil.lis. Eljas Orrman Genos 51(1980), s. 1-21 https://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_1.htm
Mistä siis voimme saada tietoja Kuusamon suvuista ennen vuotta 1760, josta rippikirjat alkavat??
Pikakommentti kesken työpäivän: v. 1730 lähtien löytyy SSHY:sta ja/tai Diginarcista ainakin seurakuntaan muuttaneet, vihityt ja kuolleet.
Vieläkö Oirulan sivut löytyy jostain?
tellervoranta
19.12.19, 11:34
Matti Riekki ja Helga Tavajärvi vihitty v.1750 ensimmäinen pari.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23036&pnum=97
Jouni Kaleva
19.12.19, 12:10
Pikakommentti kesken työpäivän: v. 1730 lähtien löytyy SSHY:sta ja/tai Diginarcista ainakin seurakuntaan muuttaneet, vihityt ja kuolleet.
Vieläkö Oirulan sivut löytyy jostain?
Nämä olivat tiedossani, kiitos. Rippikirjoistakin näkee joidenkin 1600-luvun lopulla syntyneiden syntymäaikoja.
Mutta varsinainen pointtini oli, että Kuusamon (ja useiden Lapin kuntien) 1600-luku taitaa jäädä pimentoon ilman henkikirjatietoja? Voudintileissä kaiketi on verotustietoja 1500-luvultakin, mutta ei niistä paljon saa irti sukulaisuuksien kannalta.
Jouni Kaleva
19.12.19, 12:20
Matti Riekki ja Helga Tavajärvi vihitty v.1750 ensimmäinen pari.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23036&pnum=97
Kyllä näin. Morsian kuuluu Kuusamoon juurtuneeseen Aikasarrian saamelaissukuun.
tellervoranta
19.12.19, 12:39
Oulun sukututkija 1/2006 on Esko Pitkäsen korjauksia kuusamolaissukuihin Pitkä/Kallunki, Korva, Kuhmitsa. Seuraavassa numerossa (en löydä omista) Määttä, Maaninka, Tavajärvi, Karvonen, Karjalainen, Ruokamo ja Lämsä.
Lähteinä: Koiviston arkisto, Kuusamon käräjät 1692-1815, Kemin Lapin verokirjat (CDIA, SVAR) OMAssa, Kemin Lapin verokirjat 1703-1777, Seppo Ervasti: Kuusamon historia, Antero Tervonen: Virranniemen historiikki (Oulun Yliopisto.
Googlasin äsken Kuusamon käräjät ja löytyi sivu, mistä voi etsiä vuodesta 1680.
tellervoranta
19.12.19, 13:01
Tällainen Pitkä-tiedosto.
https://sites.google.com/site/pitkasuku/system/app/pages/search?scope=search-site&q=Riekki
Jouni Kaleva
19.12.19, 13:14
Oulun sukututkija 1/2006 on Esko Pitkäsen korjauksia kuusamolaissukuihin Pitkä/Kallunki, Korva, Kuhmitsa. Seuraavassa numerossa (en löydä omista) Määttä, Maaninka, Tavajärvi, Karvonen, Karjalainen, Ruokamo ja Lämsä.
Minulla on myös tuo 2/2006. Haluatko skannauksen? (laitatko privan)
Hei
Kiinnostavia uutisia, kun minulla on esipolvissani sekä Pudasjärven Mursuja että Kuusamon Riekkejä, ei tosin suorassa mieslinjassa. En ole näitä edes loppuun asti itselleni selvittänyt. Tässä onkin hyvä tilaisuus tarkistella ainakin yhtä minua askarruttanutta solmukohtaa.
Kuusamon vanhimmassa(?) rippikirjassa jaksolla 1760-66
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5578887
on Heikkilän kylässä Riekin talo jossa on vanhaisäntä Matts Riecki, s. 1688.
Vaimo Walborg yliviivattu. Seuraavana Matts, s. 1724, jolla vaimo Helga [Tavajärvi] s. 1733.
Tämän nuoremman Matin epiteetti on "fosterson", joten hän ei liene vanhanisännän poika. Tiedetäänkö tämän Matin lähtökohtaa, onko hän kenties vanhanisännän poikapuoli eli Walborgin poika?
Hyvä havainto tuo mahdollinen kasvattilapsi. Tässä löytyy vanhaisäntä Matin vaimon kuolema (oikea alareuna): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5583516. Itselle Matille olen nähnyt kuolinpäiväksi merkityn 5.11.1768, mutta tuon vuoden kuolleet eivät vielä osuneet silmiini.
Jouni Kaleva
19.12.19, 20:12
Hyvä havainto tuo mahdollinen kasvattilapsi. Tässä löytyy vanhaisäntä Matin vaimon kuolema (oikea alareuna): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5583516. Itselle Matille olen nähnyt kuolinpäiväksi merkityn 5.11.1768, mutta tuon vuoden kuolleet eivät vielä osuneet silmiini.
Vanhan Matin kuolinpv 5.11.1768 on varsin selkeästi rippikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5579236
On se sama myös haudattujen luettelossa (vas. puoli 4. henkilö alhaalta): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5584781
Siinä minulle jää hämäräksi nuo edessä olevat kirjaimet: onko siinä "U.M." ja mitä se tarkoittaisi? Ei varmaankaan "unga mannen" 80-vuotiaalle :D:. Vai onko siinä "N.M." - ja mitä se sitten tarkoittaa?
Ritva Nygren
19.12.19, 21:07
Vanhan Matin kuolinpv 5.11.1768 on varsin selkeästi rippikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5579236
On se sama myös haudattujen luettelossa (vas. puoli 4. henkilö alhaalta): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5584781
Siinä minulle jää hämäräksi nuo edessä olevat kirjaimet: onko siinä "U.M." ja mitä se tarkoittaisi? Ei varmaankaan "unga mannen" 80-vuotiaalle :D:. Vai onko siinä "N.M." - ja mitä se sitten tarkoittaa?
Olikohan lautamiehenä? N.M. eli nämndeman.
Olikohan lautamiehenä? N.M. eli nämndeman.
Näin minäkin sen tulkitsen. Muistaakseni Ervastin Kuusamon historiassakin hänet on mainittu lautamiehenä.
Jouni Kaleva
20.12.19, 07:57
Olikohan lautamiehenä? N.M. eli nämndeman.
Hyvin sopii, kiitos Ritva!
simo.ruokamo
23.12.19, 18:25
Vieläkö Oirulan sivut löytyy jostain?
Täältä https://drive.google.com/open?id=0BwyU8lR98FN9Qk91X1pnSjRyRDQ voisi yrittää
Vanhan Matin kuolinpv 5.11.1768 on varsin selkeästi rippikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5579236
On se sama myös haudattujen luettelossa (vas. puoli 4. henkilö alhaalta): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5584781
Siinä minulle jää hämäräksi nuo edessä olevat kirjaimet: onko siinä "U.M." ja mitä se tarkoittaisi? Ei varmaankaan "unga mannen" 80-vuotiaalle :D:. Vai onko siinä "N.M." - ja mitä se sitten tarkoittaa?
Kuusamon ja Kitkan käräjillä 25.2.1741 valittiin lautamieheksi Mats Erson Riekki Enojärveltä, kun lautamies Nils Larson Tavajärveltä oli kuollut. Sen jälkeen on monilla käräjillä lautamiehena Mats Riekki, ilman patronyymiä.
Vuoden 1754 käräjillä mainitaan erään jutun yhteydessä nemdeman Mats Påhlsson Riekki. Hän on lautamiehenä ainakin vuosien 1758 - 1765 käräjillä. Vuonna 1765 hänelle myönnetään ero lautamiehen tehtävästä.
Hei
Kiinnostavia uutisia, kun minulla on esipolvissani sekä Pudasjärven Mursuja että Kuusamon Riekkejä, ei tosin suorassa mieslinjassa. En ole näitä edes loppuun asti itselleni selvittänyt. Tässä onkin hyvä tilaisuus tarkistella ainakin yhtä minua askarruttanutta solmukohtaa.
Kuusamon vanhimmassa(?) rippikirjassa jaksolla 1760-66
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5578887
on Heikkilän kylässä Riekin talo jossa on vanhaisäntä Matts Riecki, s. 1688.
Vaimo Walborg yliviivattu. Seuraavana Matts, s. 1724, jolla vaimo Helga [Tavajärvi] s. 1733.
Tämän nuoremman Matin epiteetti on "fosterson", joten hän ei liene vanhanisännän poika. Tiedetäänkö tämän Matin lähtökohtaa, onko hän kenties vanhanisännän poikapuoli eli Walborgin poika?
Tuo nuorempi Matti lienee Matti Kristerinpoika Riekki. Hänen vaimonsa oli Helga Tavajärvi.
Jouni Kaleva
26.12.19, 08:41
Tuo nuorempi Matti lienee Matti Kristerinpoika Riekki. Hänen vaimonsa oli Helga Tavajärvi.
Hei
Hyvä ajatus! Kuinka voitaisiin todistaa? En ole tavannut nuoremman Matin (s. 1724) patronyymiä kirkollisista lähteistä.
Voisiko siis Matin isä olla se Krister Riekki, joka kuoli 3.2.1751 69-vuotiaana eli olisi synt. n. 1681?
Jouni Kaleva
26.12.19, 08:59
Kuusamon ja Kitkan käräjillä 25.2.1741 valittiin lautamieheksi Mats Erson Riekki Enojärveltä, kun lautamies Nils Larson Tavajärveltä oli kuollut. Sen jälkeen on monilla käräjillä lautamiehena Mats Riekki, ilman patronyymiä.
Mahtoiko tämä Nils Larson olla Helga Tavajärven (s. 1731) isä? Etsimäni Matti Riekki (s. 1724), Helgan tuleva mies, oli ainakin liian nuori tullakseen lautamieheksi 1741.
Hei
Hyvä ajatus! Kuinka voitaisiin todistaa? En ole tavannut nuoremman Matin (s. 1724) patronyymiä kirkollisista lähteistä.
Voisiko siis Matin isä olla se Krister Riekki, joka kuoli 3.2.1751 69-vuotiaana eli olisi synt. n. 1681?
Hiskistä löytyy Kuusamon syntyneistä ja kastetuista:
17.11.1751 Isä: Riecki Mats Christerss: Äiti: Helga Tavajärvi Lapsi: Christiernus
Mahtoiko tämä Nils Larson olla Helga Tavajärven (s. 1731) isä? Etsimäni Matti Riekki (s. 1724), Helgan tuleva mies, oli ainakin liian nuori tullakseen lautamieheksi 1741.
Hiskissä Kuusamon syntyneissä ja kastetuissa:
*18.5.1773 19.5.1773 Matts Riecki Helga Nilsdr Tavajärvi Henric.
Eli Helga Tavajärven isä oli Nils Tavajärvi.
Jouni Kaleva
26.12.19, 10:52
Hiskistä löytyy Kuusamon syntyneistä ja kastetuista:
17.11.1751 Isä: Riecki Mats Christerss: Äiti: Helga Tavajärvi Lapsi: Christiernus
Erinomainen huomio, kiitos!! En ole kovinkaan tarkasti käynyt lasten kasteita läpi. Tämä tieto avasi yhden solmukohdan.
Kastemerkintä tuolla: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=23036&pnum=75
Tarkkaan ottaen Krister-poika synt. 14.11.1751.
Pääkummina Matts Riecki senior, joka lienee talon vanhaisäntä, jonka ottopoikana Matti Kristerinpoika (s.1724) on. Mukana on myös Krister Riekin leski Liisa. Hän sopisi olemaan tämän Matti Kristerinpojan (s. 1724) äiti?
Jouni Kaleva
26.12.19, 10:57
Hiskissä Kuusamon syntyneissä ja kastetuissa:
*18.5.1773 19.5.1773 Matts Riecki Helga Nilsdr Tavajärvi Henric.
Eli Helga Tavajärven isä oli Nils Tavajärvi.
Tämä olikin selvä. Ajoin takaa tämän lautamies Nils Larsonin kuolinaikaa.
"25.2.1741....kun lautamies Nils Larson Tavajärveltä oli kuollut." Siis Nils oli tuohon mennessä kuollut, onko tästä kuolinajasta spesifi tieto jossakin?
Jouni Kaleva
26.12.19, 12:05
Matti Kristerinpoika Riekki ja Helga Niilantr. Tavajärvi ovat nimenneet lapsisarjansa tarkalleen suunnitelman mukaan:
1751 Krister (isänisä)
1754 Liisa (isänäiti)
1756 Margareta (äidinäiti)
1758 Niilo (äidinisä)
1761 Helena (äiti)
1764 Matti (isä)
Vasta sitten tulee vapaampaa nimeämistä
1766 Anna
1768 Sofia
1769 Karin
1773 Heikki
1776 Isak (isän veli?)
Tämä olikin selvä. Ajoin takaa tämän lautamies Nils Larsonin kuolinaikaa.
"25.2.1741....kun lautamies Nils Larson Tavajärveltä oli kuollut." Siis Nils oli tuohon mennessä kuollut, onko tästä kuolinajasta spesifi tieto jossakin?
Nils Larsson i Kusamo och Tavajerf oli lautamiehenä vielä käräjillä 29.2.-5.3.1740.
Käräjillä 25.-28.2.1741 kerrotaan näin: Och som Nämdeman Nils Larson i Cusamo och Tawajerf med döden aflidit, blef i dess ställe Matz Erson Rieckj från Enojerf antagen.
Tarkempaa kuolinaikaa en ole ainakaan vielä löytänyt.
Jouni Kaleva
26.12.19, 14:09
Nils Larsson i Kusamo och Tavajerf oli lautamiehenä vielä käräjillä 29.2.-5.3.1740.
Käräjillä 25.-28.2.1741 kerrotaan näin: Och som Nämdeman Nils Larson i Cusamo och Tawajerf med döden aflidit, blef i dess ställe Matz Erson Rieckj från Enojerf antagen.
Tarkempaa kuolinaikaa en ole ainakaan vielä löytänyt.
No mutta tämähän on erinomaisen hyvä kirjaus, kiitos taas!!
Jouni Kaleva
26.12.19, 17:36
Sitten nämä Riekit. Nyt on siis todistettu geenitesteillä, että Kuusamon ja Pudasjärven Riekit ovat samaa isälinjaa, ja vieläpä samaa isälinjaa Pudasjärveltä levinneeseen Mursun sukuun. Tästä aiheesta olen joskus nähnyt kirjoituksia muistaakseni tälläkin foorumilla – oliko peräti tässä ketjussa – että Martin yksi pojista Paavo olisi mennyt vävyksi naapurin Riekkilään. Tässä asiassa heittäisinkin haastetta kaikille sukututkijoille ja harrastajille, että löytäisimme aihetodisteita. Geenitulosten valossa tämä hypoteesi ei ainakaan ole tullut tyrmätyksi, vaan päinvastoin saanut lisätukea.
Paavo Riekin (aik. Mursu?) edeltävältä ajaltahan ei taida löytyä yhtään Riekki-nimistä henkilöä Iijoen varsilta, vaikka Riekkilän niminen tila ilmeisesti jo olikin. Herää kysymys että jos tilalle meni Mursun Paavo vävyksi ja isännäksi niin minne alkuperäiset Riekit katosivat? Luulisi jotain johtolankaa löytyvän käräjäpöytäkirjoista tai voudintileistä, mutta ainakaan omaan silmään ei ole vielä osunut.
Olen nyt mielestäni rekonstruoinut Kuusamoon
a)Krister Riekki n. 1681-1751, pso Liisa k. 1755.
b)Matti Kristerinpk. Riekki 1688-1768 pso Valpuri 1685-1759.
Nämä ovat mahdollisesti/todennäköisesti veljekset ja joka tapauksessa Heikkilän kylän kahden Riekin talon isännät. Jälkimmäisellä oli edellisen poika Matti ottopoikana ja tilan jatkajana.
Jos olivat veljekset, niin isä Krister (Riekki) olisi oletettavasti synt. 1640-1660 ja luultavasti muualla kuin Kuusamossa (koska Kuusamon asutus silloin oli pääasiassa saamelaista). Kun nyt DNA-yhteys Pudasjärvelle on selvä, niin katsotaan sieltä.
Pudasjärven kylässä löydän Riekki-nimen ensi kertaa 1635 (en ole katsonut systemaattisesti) Påhl Riecki 1/4 mantt. talossa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594087
1654 käy selvästi esiin, että tämä on Påhl Mårthenson https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=161
Tässä 1654 Mursuja edustavat ainakin Jakob Mårthenson ja Matz Mårthenson.
1673 näkyy Påhl Mårthenson eller Christer Påhlson Riecki (siis sukupolvenvaihdos). Mursujen osalta Jacob Mårthenson eller Christer Jakobsson sekä Mats Mårthenson eller Josep Mattson. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588152
1675 isäntänä Christer Påhlson Riecki, pso Walborg Mattsdr. Tulee esiin myös veli Erich Påhlsson, pso Anna Staphandr. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712
1678 on Christer Påhlsson vaimoineen poistunut ja isäntänä jatkaa veli Erkki perheineen. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11326&pnum=19
Jos nyt vedetään mutkat suoraksi, niin teoria olisi, että Pudasjärven Krister Paavonpoika Riekki perheineen olisi siirtynyt Kuusamon Heikkilään 1675-78. Tämä sopisi siihen murrosaikaan, jolloin Kuusamo "suomalaistettiin" uudisasukkaiden toimesta voimakkaasti n. 1670-90 ja lappalaisasutus jokseenkin syrjäytettiin. Ja näin ollen vuoden 1635 Paavo Martinpoika Riekki Pudasjärveltä olisi samaa suoraa isälinjaa Mursujen kanssa, ehkäpä tosiaan vanhimman Mursun eli Martti Mursun poika. Tämä Martti Mursu alkoi maksaa veroa Pudasjärvellä n. 1600 ja on jo silloin vanhus.
Jouni Kaleva
26.12.19, 19:31
Nils Larsson i Kusamo och Tavajerf oli lautamiehenä vielä käräjillä 29.2.-5.3.1740.
Käräjillä 25.-28.2.1741 kerrotaan näin: Och som Nämdeman Nils Larson i Cusamo och Tawajerf med döden aflidit, blef i dess ställe Matz Erson Rieckj från Enojerf antagen.
Tarkempaa kuolinaikaa en ole ainakaan vielä löytänyt.
Palaan vielä tähän: onko tästä Matz Erson Rieckj:stä mitään muuta havaintoa myöhemmin? Voisiko tämä olla kuitenkin originaali-käsikirjoituksessa "Mats christ-erson", mikä olisi renovoinnin yhteydessä lyhentynyt tuohon muotoon?? Silloin se voisi tarkoittaa sitä Matti Kristerinpoikaa, joka kuoli 1768 ja oli silloin tittelillä N.M. eli nämnde man.
Palaan vielä tähän: onko tästä Matz Erson Rieckj:stä mitään muuta havaintoa myöhemmin? Voisiko tämä olla kuitenkin originaali-käsikirjoituksessa "Mats christ-erson", mikä olisi renovoinnin yhteydessä lyhentynyt tuohon muotoon?? Silloin se voisi tarkoittaa sitä Matti Kristerinpoikaa, joka kuoli 1768 ja oli silloin tittelillä N.M. eli nämnde man.
Matz Erson Rieckj i Cusamo och Enojerf mainitaan vuoden 1741 käräjillä lautamiesluettelossa ja sama Matz Erson Rieckj från Enojerf kohdassa, jossa kerrotaan hänen valinnastaan lautamieheksi.
Mats Erson Riecki mainitaan ainakin myös vuoden 1742 käräjien lautamiesluettelossa.
Pekka Paavola
26.12.19, 21:40
Matz Erson Rieckj i Cusamo och Enojerf mainitaan vuoden 1741 käräjillä lautamiesluettelossa ja sama Matz Erson Rieckj från Enojerf kohdassa, jossa kerrotaan hänen valinnastaan lautamieheksi.
Mats Erson Riecki mainitaan ainakin myös vuoden 1742 käräjien lautamiesluettelossa.
Nimeen Riekki ,niin Suomen virallisessa kartassa näkyy Riekki-yleensä talon nimeen liittyvänä ja siten usein sukunimenäkin. Ainoastaan Puolangalta löytyy maaston nimenä. Mistähän tuo erikoinen Riekki-nimi juontuu? Ellei Rieckj sukunimestä. Uskon, että ei ole näin, vaan sitä on muokattu ruotsalaiskielisen papistomme kirjoitustyyliin. Kuten esim. Tikka kirjoitettiin Ticka so.
Pekka Paavola
Jouni Kaleva
27.12.19, 18:35
Nimeen Riekki ,niin Suomen virallisessa kartassa näkyy Riekki-yleensä talon nimeen liittyvänä ja siten usein sukunimenäkin. Ainoastaan Puolangalta löytyy maaston nimenä. Mistähän tuo erikoinen Riekki-nimi juontuu? Ellei Rieckj sukunimestä. Uskon, että ei ole näin, vaan sitä on muokattu ruotsalaiskielisen papistomme kirjoitustyyliin. Kuten esim. Tikka kirjoitettiin Ticka so.
Pekka Paavola
Mikkonen-Paikkala Sukunimet-kirjan mukaan nimi Riekki pohjautuu ilm. Gregoriukseen... Riekki on tunnettu myös Fredrikin kansankielisenä mukaelmana. On myös esitetty oletus, että riekki merkitsisi kreikanuskoista (grek.) ja olisi annettu lisänimeksi idästä tulleelle uudisasukkaalle tai kotivävylle.
Nimen Riekko kohdalla ainakin joissakin tapauksissa olisi taustalla Fredrik-niminen isäntä. Mahdollista on myös, että talonnimi pohjautuu linnunnimitykseen riekko tai tämän linnunnimityksen sisältävään paikannimeen.
Pekka Paavola
27.12.19, 20:14
Mikkonen-Paikkala Sukunimet-kirjan mukaan nimi Riekki pohjautuu ilm. Gregoriukseen... Riekki on tunnettu myös Fredrikin kansankielisenä mukaelmana. On myös esitetty oletus, että riekki merkitsisi kreikanuskoista (grek.) ja olisi annettu lisänimeksi idästä tulleelle uudisasukkaalle tai kotivävylle.
Nimen Riekko kohdalla ainakin joissakin tapauksissa olisi taustalla Fredrik-niminen isäntä. Mahdollista on myös, että talonnimi pohjautuu linnunnimitykseen riekko tai tämän linnunnimityksen sisältävään paikannimeen.
Tuo linnun nimi Riekko ja siitä juonto Riekki vois olla uskottava, jos on kysymys luonnonpaikasta. Toisaalta karjalais-suvuissa on eläimen nimi monesti otettu sukunimeksi ja sieltähän tuli jo varhain asujamistoa myös Kainuuseen ja Koillismaalle.
-Pekka Paavola-
Palaan vielä tähän: onko tästä Matz Erson Rieckj:stä mitään muuta havaintoa myöhemmin? Voisiko tämä olla kuitenkin originaali-käsikirjoituksessa "Mats christ-erson", mikä olisi renovoinnin yhteydessä lyhentynyt tuohon muotoon?? Silloin se voisi tarkoittaa sitä Matti Kristerinpoikaa, joka kuoli 1768 ja oli silloin tittelillä N.M. eli nämnde man.
Vuonna 1688 syntyneen Mats Riekin vaimo Walborg, s. 1685, on ilmeisesti Walborg Christers dotter. Heidät mainitaan vuoden 1729 Kuusamon käräjillä erään jutun yhteydessä: "Matz Reki och dess hustru Walborg Christers dotter".
Mahdollisesti kyseessä on 1741 lautamieheksi valittu Mats Ersson Riekki Enojärveltä, jossa asui Christer ja Mats Riekki ainakin 1730-luvulta lähtien. (Jord och upbörds böcker over Kemi Lappmark).
Pekka Paavola
27.12.19, 22:43
(Jord och upbörds böcker over Kemi Lappmark).
Miksi / missä lausuttu ,kun puhutaan Kuusamosta VK ? Yllä, jossa näkyy mihin viittaan.
Pekka Paavola
(Jord och upbörds böcker over Kemi Lappmark).
Miksi / missä lausuttu ,kun puhutaan Kuusamosta VK ? Yllä, jossa näkyy mihin viittaan.
Pekka Paavola
Kuusamo kuului Kemin lappiin ja Kuusamon asukkaista löytyy tietoa mm. mainitsemistani asiakirjoista. Niistä katsoin, että Christer ja Mats Riekki ovat asuneet Enojärvellä ainakin 1730-luvulta lähtien.
Jouni Kaleva
28.12.19, 10:10
Vuonna 1688 syntyneen Mats Riekin vaimo Walborg, s. 1685, on ilmeisesti Walborg Christers dotter. Heidät mainitaan vuoden 1729 Kuusamon käräjillä erään jutun yhteydessä: "Matz Reki och dess hustru Walborg Christers dotter".
Mahdollisesti kyseessä on 1741 lautamieheksi valittu Mats Ersson Riekki Enojärveltä, jossa asui Christer ja Mats Riekki ainakin 1730-luvulta lähtien. (Jord och upbörds böcker over Kemi Lappmark).
Kiitos taas selvennöksestä!!
Näyttää, että olen sekoillut ajatuksissani tässä lautamieskysymyksessä.
Meillä siis olisikin vain yksi lautamies Matti Riekki? Hän olisi synt. n. 1688 ja kuoli 5.11.1768. Hän onkin patronyymiltään Erson, eikä Kristerson. Ja hän on toinen Enojärven Riekki-isännistä. Hänen vaimonsa Walborg näkyy rippikirjassakin ja nyt Walborg saa myös patronyymin.
Näkyykö lautamiehen uralle jatkoa 1740-luvun jälkeen?
Pekka Paavola
28.12.19, 14:29
Kuusamo kuului Kemin lappiin ja Kuusamon asukkaista löytyy tietoa mm. mainitsemistani asiakirjoista. Niistä katsoin, että Christer ja Mats Riekki ovat asuneet Enojärvellä ainakin 1730-luvulta lähtien.
Kiitos tiedosta. Näinhän Kuusamo tosiaan Kemin Lappiin.
Terv. Pekka Paavola
Kiitos taas selvennöksestä!!
Näyttää, että olen sekoillut ajatuksissani tässä lautamieskysymyksessä.
Meillä siis olisikin vain yksi lautamies Matti Riekki? Hän olisi synt. n. 1688 ja kuoli 5.11.1768. Hän onkin patronyymiltään Erson, eikä Kristerson. Ja hän on toinen Enojärven Riekki-isännistä. Hänen vaimonsa Walborg näkyy rippikirjassakin ja nyt Walborg saa myös patronyymin.
Näkyykö lautamiehen uralle jatkoa 1740-luvun jälkeen?
Tässä tietoja Riekeistä Kuusamon käräjillä:
1727: "Wittnen Matz Henninen och Matz Reki...".
1729: "Matz Reki och dess hustru Walborg Christers dotter".
1730: "Christer och Matz Recki".
1732: "Uti twisten emillan Matz Rechi wid Enojerfvi och Anders Hansson Carjalainen wid Puckarijerfvi om träske fiskeriet...".
1733: "Matz Reki som sitter för lapskat ... under dess boställe Enojerfwi...".
1734: "Mats Riecki"
1735: "... Tolfman Anders Carjalainen och Matz Reki...".
1736: "Bonden Matz Reki som bebor en lapes skatteland i Caivajerfvi...".
"... Christer Rekj i Caivajerf...".
1737: "Matz Pålsson Reki och Nils Larsson Tavajerf...".
1740: "Nämdeman Nils Larsson i Tavajerf och kyrkones sexman Matz Rekj i Kusi och Enojerf...".
"Bonden Matz Riekj från Enojerf...".
1741: Nämdemän: "Matz Erson Rieckj i Cusamo och Enojerf."
"Och som Nämdeman Nils Larson i Cusamo och Tawajerf med döden aflidit, blef i dess ställe Matz Ersson Riecj från Enojerf antagen".
"...Matz Riecki Sexman...".
"... Christian Riecki...".
1742: Nämdemän: "Mats Erson Riecki".
1744: Nämdemän: "Mats Rieki."
1745: Nämdemän: "Mats Reiki".
1748: Nämdemän: "Mats Rieki".
1750: Nämdemän: "Mats Pålsson Rijk".
1752: Nämdemän: "Mats Riecki".
1753: Nämdemän: "Mats Rieki".
1754: Nämdemän: "Mats Rieki".
1758: Nämdemän: "Mats Pålson Riecki".
1759: Nämdemän: "Mats Pålsson Rieki".
"Uti saken emellan änckan Brita Anders dotter Mätä samt änckan Brita Ericks dotter Rieki angående ... arf skiftet ...".
"... syna nämdemannens Mats Pålsson Riekis, Erik Christiersson Riekis ... nybyggen...".
"Påhl Kristiansson Rieki".
1762: Nämdemän: "Mats Påhlsoon Rieki".
"Slutligen påminde nämdemannen Mats Påhlsson Rieki, Isac Christiansson Rieki och Lars Pehrsson Kylli...". (kalavesistä).
1764: Nämdemän: "Mats Rieki".
"Nämdemannen Mats Påhlsson Rieki...".
1765: Nämdemän: Mats Påhlsson Rieki".
"Förekom Jakob Påhlsson Hålappa emot Christian Christiansson Rieki..." (Ruonalammenpuron niittyä koskeva asia).
"Uppå Nämdemännens Lars Pehrsson Heikinens och Mats Påhlsson Riekis ansökning, bewiljades dem afskied ifrån deras hitintils innehafde Nämdemäns Sysla."
Jouni Kaleva
29.12.19, 16:40
Tässä tietoja Riekeistä Kuusamon käräjillä:
1727: "Wittnen Matz Henninen och Matz Reki...".
1729: "Matz Reki och dess hustru Walborg Christers dotter".
1730: "Christer och Matz Recki".
1732: "Uti twisten emillan Matz Rechi wid Enojerfvi och Anders Hansson Carjalainen wid Puckarijerfvi om träske fiskeriet...".
1733: "Matz Reki som sitter för lapskat ... under dess boställe Enojerfwi...".
1734: "Mats Riecki"
1735: "... Tolfman Anders Carjalainen och Matz Reki...".
1736: "Bonden Matz Reki som bebor en lapes skatteland i Caivajerfvi...".
"... Christer Rekj i Caivajerf...".
1737: "Matz Pålsson Reki och Nils Larsson Tavajerf...".
1740: "Nämdeman Nils Larsson i Tavajerf och kyrkones sexman Matz Rekj i Kusi och Enojerf...".
"Bonden Matz Riekj från Enojerf...".
1741: Nämdemän: "Matz Erson Rieckj i Cusamo och Enojerf."
"Och som Nämdeman Nils Larson i Cusamo och Tawajerf med döden aflidit, blef i dess ställe Matz Ersson Riecj från Enojerf antagen".
"...Matz Riecki Sexman...".
"... Christian Riecki...".
1742: Nämdemän: "Mats Erson Riecki".
1744: Nämdemän: "Mats Rieki."
1745: Nämdemän: "Mats Reiki".
1748: Nämdemän: "Mats Rieki".
1750: Nämdemän: "Mats Pålsson Rijk".
1752: Nämdemän: "Mats Riecki".
1753: Nämdemän: "Mats Rieki".
1754: Nämdemän: "Mats Rieki".
1758: Nämdemän: "Mats Pålson Riecki".
1759: Nämdemän: "Mats Pålsson Rieki".
"Uti saken emellan änckan Brita Anders dotter Mätä samt änckan Brita Ericks dotter Rieki angående ... arf skiftet ...".
"... syna nämdemannens Mats Pålsson Riekis, Erik Christiersson Riekis ... nybyggen...".
"Påhl Kristiansson Rieki".
1762: Nämdemän: "Mats Påhlsoon Rieki".
"Slutligen påminde nämdemannen Mats Påhlsson Rieki, Isac Christiansson Rieki och Lars Pehrsson Kylli...". (kalavesistä).
1764: Nämdemän: "Mats Rieki".
"Nämdemannen Mats Påhlsson Rieki...".
1765: Nämdemän: Mats Påhlsson Rieki".
"Förekom Jakob Påhlsson Hålappa emot Christian Christiansson Rieki..." (Ruonalammenpuron niittyä koskeva asia).
"Uppå Nämdemännens Lars Pehrsson Heikinens och Mats Påhlsson Riekis ansökning, bewiljades dem afskied ifrån deras hitintils innehafde Nämdemäns Sysla."
Tuhannet kiitokset tästä laajasta koosteesta!
Arvelinkin, että Kuusamon Riekkien tapaus ei ole mikään helppo juttu. Tässähän meillä on limittäin kaksi lautamiestä Matti Erkinpoika ja Matti Paavalinpoika. Uskoisin, että Matti Erkinpoika on se, joka selvästi kuoli 5.11.1768 80-vuotiaana, ja jolla oli rippikirjassakin näkyvä vaimo Walborg.
Mutta missä luuraa lautamies Mats Påhlsson Riekki, joka esiintyy käräjillä lähes vuosittain 1758-1765. Hänen pitäisi kaiken järjen mukaan näkyä rippikirjassa 1760-66, mutta ei satu silmääni.
Täältä https://drive.google.com/open?id=0BwyU8lR98FN9Qk91X1pnSjRyRDQ voisi yrittää
Kiitos Simo!
Tuhannet kiitokset tästä laajasta koosteesta!
Arvelinkin, että Kuusamon Riekkien tapaus ei ole mikään helppo juttu. Tässähän meillä on limittäin kaksi lautamiestä Matti Erkinpoika ja Matti Paavalinpoika. Uskoisin, että Matti Erkinpoika on se, joka selvästi kuoli 5.11.1768 80-vuotiaana, ja jolla oli rippikirjassakin näkyvä vaimo Walborg.
Mutta missä luuraa lautamies Mats Påhlsson Riekki, joka esiintyy käräjillä lähes vuosittain 1758-1765. Hänen pitäisi kaiken järjen mukaan näkyä rippikirjassa 1760-66, mutta ei satu silmääni.
Lisäksi, v. 1767 Verollepanokirjassa: lautamies Matti Paavalinpoika Riekki ottanut Enojärven 7/32-manttaalin tilan 39 vuotta sitten, ja Isak Ristonpoika Sarajärven? 7/12 manttaalin tilan, jonka isänsä Risto Ristonpoika ottanut 40 v. sitten. Tässä likki (nro:t 51 ja 52):
https://drive.google.com/drive/folders/0BwyU8lR98FN9b0xPRmN2T2o5Qzg
Ettei tämä Matti Paavalinpoika olisi kuitenkin tuo vanhempi Matti...?
Jouni Kaleva
30.12.19, 17:45
Lisäksi, v. 1767 Verollepanokirjassa: lautamies Matti Paavalinpoika Riekki ottanut Enojärven 7/32-manttaalin tilan 39 vuotta sitten, ja Isak Ristonpoika Sarajärven? 7/12 manttaalin tilan, jonka isänsä Risto Ristonpoika ottanut 40 v. sitten. Tässä likki (nro:t 51 ja 52):
https://drive.google.com/drive/folders/0BwyU8lR98FN9b0xPRmN2T2o5Qzg
Ettei tämä Matti Paavalinpoika olisi kuitenkin tuo vanhempi Matti...?
No mutta todentotta! Kiitos tästäkin helmestä! Kyllä lautamies Matti Paavalinpk. Riekki on aktiivinen tilanhaltija ja veronmaksaja tässä 1767 tilanteessa. Sopii erinomaisesti, että hän on kuin onkin samaan aikaan 1760-luvulla rippikirjassa näkyvä ja 1768 kuollut lautamies Matti Riekki, jolla 1759 kuollut vaimo Walborg.
Käräjillä näin tulkiten on esiintynyt 1744 alkaen yhtäjaksoisesti Matti Riekki/Matti Paavalinpoika Riekki. Vuosien 1741-42 Matti Erkinpoika Riekki olisi ollut enemmän tai vähemmän kertakäyttöinen lautamies. Taikka näistä jompikumpi on ollut ylimenojaksolla 1744-48 lautamiehenä, kun kirjaus on ollut vain Mats Rieki ilman patronyymiä.
Minustakin tuo Isak Kristerinpojan tilan nimi olisi Sarajärvi.
Kiitos taas selvennöksestä!!
Näyttää, että olen sekoillut ajatuksissani tässä lautamieskysymyksessä.
Meillä siis olisikin vain yksi lautamies Matti Riekki? Hän olisi synt. n. 1688 ja kuoli 5.11.1768. Hän onkin patronyymiltään Erson, eikä Kristerson. Ja hän on toinen Enojärven Riekki-isännistä. Hänen vaimonsa Walborg näkyy rippikirjassakin ja nyt Walborg saa myös patronyymin.
Näkyykö lautamiehen uralle jatkoa 1740-luvun jälkeen?
Lapin lukutaitoisissa 1720-luvulta on Kuusamossa mm:
Matts Riecki
h. Walborg
Christer Riecki
h. Lijsa
Son Christer
No mutta todentotta! Kiitos tästäkin helmestä! Kyllä lautamies Matti Paavalinpk. Riekki on aktiivinen tilanhaltija ja veronmaksaja tässä 1767 tilanteessa. Sopii erinomaisesti, että hän on kuin onkin samaan aikaan 1760-luvulla rippikirjassa näkyvä ja 1768 kuollut lautamies Matti Riekki, jolla 1759 kuollut vaimo Walborg.
Käräjillä näin tulkiten on esiintynyt 1744 alkaen yhtäjaksoisesti Matti Riekki/Matti Paavalinpoika Riekki. Vuosien 1741-42 Matti Erkinpoika Riekki olisi ollut enemmän tai vähemmän kertakäyttöinen lautamies. Taikka näistä jompikumpi on ollut ylimenojaksolla 1744-48 lautamiehenä, kun kirjaus on ollut vain Mats Rieki ilman patronyymiä.
Minustakin tuo Isak Kristerinpojan tilan nimi olisi Sarajärvi.
Asiakirjoissa Jord och Upbörds Book öfwer Kemi Lapmark yms. on tällaisia tietoja Kuusamon Riekeistä (1731-1762 Lapin veroa maksavissa):
1731 Maanselkä: Christer och Matts Recki för Anders Person i Kajafwajerf.
1732 - 1736 Maanselkä: Christopher och Matts Recki / Reki
1737 - 1756 Maanselkä: Kusi och Enojerf: Christ. och Matts Rieki
1757 Maanselkä: Christian och Matts Rieki
1759 Maanselkä:
Sorajerfven (Sarajerfven?) randa: Isak Christierss. Rieki
Enojerf: Matts Rieki
1762:
Maanselkä:
Sarajerfven podas: Isak Christiersson Rieki
Enojerf: Mats Rieki
Nybyggare, Kitka:
Jalansalmi: Christier Christierss. Rieki
1763:
Maanselkä: Nybyggare, hwilka tilförne äro uptagne som lappar:
....ajerfven pudas: Isak Christiansson Rieki
Enojerf: Matts Rieki
Nybyggare, Kitka: ...llonsalmi: Christian Christiansson Rieki
1764:
Maanselkä:Nybyggare, hwilka tilförene äro uptagne som Lappar:
Sarajerf: Isak Christiernss. Rieki
Enojerf: Mats Riecki
Kitka:
Jallonsalmi: Christ. Christiernss. Riecki
1766:
Maanselkä Lappar nu alla nybyggare:
Isak Christiernss. Rieki
Mats Pålss. Rieki nämd.
1767:
Heikilä By:
12 Matts Pålss. Rieki Nämdem.
13 Isak Christierss. Rieki
23 Pål Christiernss. rieki
Posio By:
2 Christ Christernsson Rieki
1768, 1769:
Heikkilä By:
12 Matts Påhlsson Rieki
13 Isak Christiernsson Rieki
23 Påhl Christiernsson Rieki
Posio:
2 Christiern Christ: Rieki
1772:
Heikkilä:
12 Mats Christiersson Rieki
13 Isak Christiersson Rieki
23 Påhl Christiersson Rieki
Posio:
2 Christian Christiersson Rieki
1773:
Heikkilä:
12 Mats Christiersson Rieki
13 Isak Christiersson Rieki
24 Påhl Christiersson Rieki
Posio:
2 Påhl Hållapa
1774:
Heikkilä:
12 Mats Christiersson Rieki
13 Isak Christiersson Rieki
24 Påhl Christiersson Rieki
Posio:
2 Christier Christierss: Rieki
jne.
Jouni Kaleva
31.12.19, 11:38
Asiakirjoissa Jord och Upbörds Book öfwer Kemi Lapmark yms. on tällaisia tietoja Kuusamon Riekeistä (1731-1762 Lapin veroa maksavissa):
1731 Maanselkä: Christer och Matts Recki för Anders Person i Kajafwajerf.
1732 - 1736 Maanselkä: Christopher och Matts Recki / Reki
1737 - 1756 Maanselkä: Kusi och Enojerf: Christ. och Matts Rieki
1757 Maanselkä: Christian och Matts Rieki
1759 Maanselkä:
Sorajerfven (Sarajerfven?) randa: Isak Christierss. Rieki
Enojerf: Matts Rieki
1762:
Maanselkä:
Sarajerfven podas: Isak Christiersson Rieki
Enojerf: Mats Rieki
Nybyggare, Kitka:
Jalansalmi: Christier Christierss. Rieki
1763:
Maanselkä: Nybyggare, hwilka tilförne äro uptagne som lappar:
....ajerfven pudas: Isak Christiansson Rieki
Enojerf: Matts Rieki
Nybyggare, Kitka: ...llonsalmi: Christian Christiansson Rieki
1764:
hei V.K.
Kiitos taas näistä tiedoista, olet tehnyt melkomoisen työrupeaman näiden kanssa.
Kun tämä luettelo yhdistetään verollepanon 1767 tietoihin, niin piirtyy sellainen kuva, että ainakin jo vuodesta 1731 alkaen nämä naapurit Krister Riekki ja Matti Riekki olisivat:
a)Krister Kristerinpk. Riekki (n.1681-1751) ja hänen jälkeensä hänen samanniminen poikansa (1752-58) ja tämän jälkeen toinen poika Isak Kristerinpoika ainakin jo 1759 alkaen. Voi olla niinkin, että 1752-58 luetteloissa roikkui vanhan isännän nimi vielä tämän kuoltua?
b) Matti Paavalinpk. Riekki (n.1688-1768) lautamies, vaimo Valpuri Kristerintytär.
Lautamies 1741-42 Matti Erkinpk. Riekki ei tule näissä esiin.
a) ja b) eivät ole veljeksiä, tuskinpa velipuoliakaan. Kumpikin kantaa nimeä Riekki, mahtavat olla jonkin asteen sukulaisia. Voi myös pohtia, olisiko Matin Valpuri-vaimo Krister Kristerinpoika seniorin sisar taikka tytär.
Krister Kristerinpoika seniorin (n.1681-1751) patronyymi tulee esiin siitä, kun 1767 poika Isak Kristerinpoika Riekki asetetaan verolle Sarajärven tilasta ja kerrotaan, että Isakin isä Krister Kristerinpoika oli ottanut tilan erämaasta 40 vuotta aiemmin. Näin ollen on ollut olemassa tämän isä Krister NN. Riekki, joka oletettavasti syntynyt joskus 1640-1660 ja edustaisi Kuusamoon uudisasukkaana muuttanutta sukupolvea. Tähän rooliin edelleen mahtuisi Pudasjärvellä Krister Paavalinpoika Riekki, joka poistunut sieltä kotitalostaan vaimoineen 1676-78. Ja vaimon nimi oli Valpuri Matintytär - sopivasti voisi ajatella, että yksi tyttäristä olisi saanut äitinsä nimen, jolloin tässä meillä teoriassa voisi olla se Valpuri Kristerintytär, joka on sittemmin Matti Paavalinpk. Riekin vaimona. Tämä tietysti spekulaatiota tässä vaiheessa.
Jouni Kaleva
31.12.19, 17:21
Minustakin tuo Isak Kristerinpojan tilan nimi olisi Sarajärvi.
Tämän päivän kartasta katsellen Kuusamon keskustasta itään on Heikkilän kylä. Sen tienoolta itään johtaa Riekintie (nro 18876) aina Venäjän rajalle saakka, missä on Sarajärvi rajajärvenä (eli valtakunnanraja menee sen poikki).
Ymmärtääkseni Tavajärvi on jäänyt rajan taakse. Entä Enojärvi?
"1737 - 1756 Maanselkä: Kusi och Enojerf: Christ. och Matts Rieki" Jos tuossa tarkoitetaan Kuusijärveä, niin se on samoin valtakunnan rajajärvi ja suorassa yhteydessä Sarajärveen.
Tämän päivän kartasta katsellen Kuusamon keskustasta itään on Heikkilän kylä. Sen tienoolta itään johtaa Riekintie (nro 18876) aina Venäjän rajalle saakka, missä on Sarajärvi rajajärvenä (eli valtakunnanraja menee sen poikki).
Ymmärtääkseni Tavajärvi on jäänyt rajan taakse. Entä Enojärvi?
"1737 - 1756 Maanselkä: Kusi och Enojerf: Christ. och Matts Rieki" Jos tuossa tarkoitetaan Kuusijärveä, niin se on samoin valtakunnan rajajärvi ja suorassa yhteydessä Sarajärveen.
Kyseessä lienee jokin Kuusijärvi, vaikka se onkin kirjoitettu lyhyemmin vanhoissa asiakirjoissa. Tavajärvi on rajan takana, samoin Enojärvi ja Sarajärvi. Enojärvi ja Sarajärvi löytyvät vanhoista kartoista Tavajärven eteläpuolelta. Sarajärven rannalla näkyy Riekki ainakin yhdessä kartassa (Karta öfver Finland : Sektionen C4 : delar af Kemi, Uleå och Kajana härarder). Kuusijärveä en havainnut Tavajärven, Enojärven ja Sarajärven läheisyydessä.
En ole toistaiseksi löytänyt Riekkejä Kuusamosta vanhemmista asiakirjoista kuin vasta 1720 - 1730-luvuilta lähtien.
Kyseessä lienee jokin Kuusijärvi, vaikka se onkin kirjoitettu lyhyemmin vanhoissa asiakirjoissa. Tavajärvi on rajan takana, samoin Enojärvi ja Sarajärvi. Enojärvi ja Sarajärvi löytyvät vanhoista kartoista Tavajärven eteläpuolelta. Sarajärven rannalla näkyy Riekki ainakin yhdessä kartassa (Karta öfver Finland : Sektionen C4 : delar af Kemi, Uleå och Kajana härarder). Kuusijärveä en havainnut Tavajärven, Enojärven ja Sarajärven läheisyydessä.
En ole toistaiseksi löytänyt Riekkejä Kuusamosta vanhemmista asiakirjoista kuin vasta 1720 - 1730-luvuilta lähtien.
Näkyy se Kuusijärvikin yhdessä vanhassa kartassa Tavajärven ja Enojärven lähellä (Oulun lääni, eteläosa: Suomenmaa-teoksen IX osan karttaliite).
s.peltonen
07.01.20, 23:54
Oikein Paljon Kiitoksia Kaikille Mielenkiintoisesta Keskustelusta!
Minulle on vielä epäselvää miten tuo Isomursujen isälinja menee taaksepäin. Sen tiedän, oltuani yhteydessä testattuun, että ainakin Aukusti Antinpoika Isomursu 29.3.1846-1927, Pudasjärven Isomursu No. 2 on oikein. Jurvansuun sivujen ja Eero Annanpalon tutkimusten mukaan tämä johtaisi suorassa isälinjassa taakse päin Hiltunen eli Mursu Anders Jönsinpoikaan, s. 1657, k. haud. 7.4.1717 Pudasjärvi. Joten tuo testaajan ilmoittama Antti Sipanpoika s. 1658 lienee väärin.
Mikäli rippikirjoihin kirjattuja syntymäaikoja uskoisi, niin siinä tapauksessa isälinjaan tulisi Antti Sigfridinpoika Keräsen eli Ikosen poika Antti s.01.08.1690.
Keräsen talon katraan syntymäajat 1700-luvun rippikirjoissa tuntuvat kuitenkin epäuskottavilta (siitä tarkemmin hieman alempana). Pudasjärvellä vaikutti samoihin aikoihin useampia Antti Antinpoika Keräsiä; ehkä se on saattanut osaltaan vaikuttaa syntymäaikojen erikoisiin kirjauksiin.
Pudasjärven kastekirjan mukaan Aukustin (s.29.03.1864 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12497802)) vanhemmat ovat Antti Abraham Antinpoika Mursu ja Sofia Laurintytär Keränen.
Rippikirjoista ilmenee, että Aukustin isälinja menisi seuraavasti:
Aukusti Mursu, s.29.03.1846
i: Antti Abraham Antinpoika Mursu. s.11.08.1821
ii: Antti Tapaninpoika Mursu eli Keränen, s.28.08.1787
iii: Tapani Antinpoika Keränen, s.30.03.1768
Rippikirjojen mukaan isälinja jatkuisi seuraavasti:
iiii: Antti Antinpoika Keränen, s.11.06.1722 (äiti: Kerttu Yrjöntytär Puhakka)
iiiii: Antti Sigfridinpoika Keränen, 01.08.1690
Uskoisin kuitenkin isälinjan jatkuneen seuraavasti:
iiii: Antti Antinpoika Mursu eli Keränen eli Timonen eli Nissilä, s.10.07.1723 (äiti: Valpuri Pekantytär Pelttari)
iiiii: Antti Jönsinpoika Mursu eli Hiltunen eli Keränen
Antti Sigfridinpoika Keräsen vanhemmat lienevät Sigfrid Keränen ja Brita Mikontytär. Brita Mikontytär on mahdollisesti Mikko Mikonpoika Keräsen (s.n.1561) tytär. Esim. vuoden 1655 henkikirjassa Mikko Mikonpojan (Keränen) taloon kirjataan tytär ja vävy. Sigfrid Keränen kirjataan Pudasjärvellä sijaitsevaan Keräsen taloon vuosina 1663-1667. Vuoden 1663 kesäkäräjillä kerrotaan, että Sigfrid Keränen myi talonsa Pudasjärven kirkkoherra Josef Josefinpojalle.
Vuosien 1671, 1674-1675 henkikirjoissa Sigfrid Keränen kirjataan Iin pitäjän Karjalankylään. Vuosien 1676-1678 henkikirjoissa Karjalankylään kirjataan itsellisenä Brita Mikontytär Keränen.
Vuoden 1681 tietämillä Antti Sigfridinpoika Keränen ylösottaa pitkään autiona olleen Olli Ikosen talon. Vuodesta 1688 alkaen tämä talo aletaan henkikirjoissa kirjata Pudasjärven pitäjän Kollajan kylään. Maakirjoissa talo kirjataan edelleen Iin pitäjän Karjalankylään. Antti Sigfridinpoika vie ilmeisesti mennessään Keräsen nimen Ikosen talolle. Antti Sigfridinpojasta sekä hänen talostaan käytetään toisinaan nimeä Ikonen ja toisinaan nimeä Keränen.
Pudasjärven ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490190) rippikirjassa (mikä on pikemminkin kinkerikirja ja vaikuttaa kattavan pidemmän ajanjakson, alkaen jostain vuoden 1710 tietämiltä ja jatkuen 1720-luvulle) on Kollajan kylässä sijaitsevaan Keräsen taloon "ensimmäisessä" satsissa kirjattu mm. Antti Sigfrinpoika ja tämän vaimo Kerttu Yrjöntytär Puhakka sekä heidän lapsensa Paavo Antinpoika, Antti Antinpoika (tämän Antin syntymäaika on myöhemmin kirjattuna toisen Kerälän talon Antti Antinpojalle). "Jälkimmäisessä satsissa" taloon kirjataan Antti (Antipoika) Puitti ja tämän vaimo Elina. Tästäkin Antista käytetään nimeä Antti Antinpoika Keränen (hänen isänsä on Antti Erkinpoika Puitti).
Pudasjärven ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490166) rippikirjassa toiseen Kerälän taloon (Pudasjärven kylässä sijaitsevaan taloon) kirjataan ensin herra Johan Keckman ja tämän poika sekä Antti Mikonpoika Riepula; sitten on kirjattuna Antti Jönsinpoika, tämän vaimo Anna (Erkintytär), poika Antti ja Matti Puhakka. "Viimeisessä satsissa" taloon on kirjattuna Antti Keränen, vaimo Valpuri ja tytär Marketta; he lienevät Antti Antinpoika ja vaimo Valpuri Pelttari ja heidän tyttärensä Marketta). Viimeisimpänä mainittu isäntä Antti saattaisi olla aiempaan asukaskuntaan Antti Jönsinpojan poikana kirjattu Antti poika, joka ehti välissä jonkin aikaa vaimoineen asua Timosen eli Nissilän talossa.
Uskoisin, että Pudasjärven kylässä sijaitsevaan Kerälän taloon kirjatut Antti Antinpoika ja vaimo Valpuri (Pekantytär) Pelttarin poika Antti Antinpoika (s.10.07.1723) oli Tapani Antinpoika Keräsen (s.30.03.1768) isä. Samoin uskoisin, että mainitun Antti Antinpoika Mursun eli Timonen eli Nissilän eli Kerälän vanhemmat olivat Antti Jönsinpoika Mursu eli Hiltunen eli Keränen ja vaimo Anna Erikintytär.
---
Antti Abraham Mursun pieni poika Aukusti ("August") s.29.03.1846 kirjataan Mursun taloon vuosien 1846-1852 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12493355) rippikirjassa; taloon kirjataan myös mm. Aukustin isä Antti Abram s.11.08.1821 ja isän isä Antti Tapaninpoika (s.28.08.1787).
Tuolloin Mursun talo kirjataan vielä yhtenä kolmannesmanttaalin talona talonumerolla N:o 1. Talo kirjattiin yhtenä kolmannesmanttaalin talona vielä vuoden 1855 maakirjaan. Vuoden 1875 maakirjaan talo kirjattiin kahtena eri maakirjatalona: 1/9 manttaalin Vähämursu (N:o 1) ja 2/9 manttaalin Isomursu (N:o 2). Vähämursu talon nimeksi muutettiin Harju vuoden 1900 maakirjatutkinnossa.
Vuosien 1839-1845 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492899) ja 1823-1838 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490539) rippikirjoihin Mursun taloon kirjataan mm. Antti Tapaninpoika s.28.08.1878 ja tämän poika Antti Abram s.11.08.1821.
-
Kerälän taloon kirjataan vuosien 1799-1804 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490851) rippikirjassa mm. isäntä Antti (Antinpoika), vaimo Karin (Martintytär Pätsi), (Tapani) pojan leskivaimo Marketta ja pojanpoika Antti Tapaninpoika s.28.08.1787.
Vuosien 1791-1797 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500938) rippikirjassa taloon kirjataan mm. isäntä Antti (Antinpoika), vaimo Karin (Martintytär Pätsi), poika Tapani 30.03.1768 +23.11.1792, vaimo Marketta Juhontytär ja poika Antti Tapaninpoika s.28.08.1787
Vuosien 1785-1790 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488068), 1779-1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12487982), 1773-1778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12487739) ja 1766-1772 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500452) rippikirjoissa taloon kirjataan mm. Antti (Antinpoika), vaimo Karin (Martintytär Pätsi) ja poika Tapani s.30.03.1768.
Vuosien 1762-1766 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500393) rippikirjassa taloon kirjataan mm. isäntä Antti (Antinpoika), vaimo Karin (Martintytär Pätsi), veli Paavo ja tämän vaimo Valpuri sekä äiti Valpuri.
Vuosien 1734-1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500580) rippikirjassa taloon kirjataan Antti, vaimo Valpuri sekä lapset Anna, Marketta, Antti, Valpuri ja Maria.
Vuosien 1732-1733 ja 1742-1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499600) rippikirjassa taloon kirjataan mm. Antti, vaimo Valpuri sekä lapset Valpuri, Marketta, Anna, ja Antti.
Vuosien 1754-1761 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500346) rippikirjassa taloon kirjataan isäntä Antti s.11.06.1722, vaimo Karin s.29.03.1725, isä Antti s.01.08.1690, vaimo Valpuri s.08.06.1690, veli Paavo s.30.01.1735, tytär Anna s.14.01.1748, tytär Karin s.14.01.1747, poika Antti s.26.03.1750 sekä Paavon vaimo Valpuri (Erkintytär Timonen) s.23.02.1734.
Vuosien 1745-1753 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500264) rippikirjassa taloon kirjataan isäntä Antti s.01.08.1690, vaimo Valpuri s.08.06.1690, poika Antti s.11.06.1722, tytär Anna s.1718, tytär Valpuri, tytär Maria, tytär Karin s.13.08.1728, poika Paavo s.1735, Antti pojan vaimo Karin s.29.03.1725 sekä lapset Karin Antintytär s.1747 ja Anna s.14.01.1748.
Kippikirjaan kirjatut syntymäajat ovat hämmentäviä.
Lapsikatras sopisi siihen, että taloon olisi kirjattuna Antti Antinpoika Mursu eli Keränen ja tämän vaimo Valpuri Pekantytär Pelttari lapsineen. Antti Antinpojan olettaisi olevan Antti Jönsinpoika Mursun ja vaimo Anna Erkintyttären 19.02.1693 kastettu Antti poika. Valpuri vaimon olettaisi olevan Pekka (Erkinpoika) Pelttarin ja vaimo Marketta Laurintyttären 20.09.1693 kastettu Valpuri tytär.
Antille on kuitenkin kirjattu syntymäajaksi 01.08.1690, mikä on Antti Sigfridinpoika Keräsen eli Ikosen ja vaimo Kerttu Yrjöntytär Puhakan pojan Antin syntymäaika.
Vaimo Valpurille on syntymäajaksi kirjattu 08.06.1690; tuolloin syntyi, taikka kastettiin, Matti (Erkinpoika) Pelttarin ja vaimo Marketta Antintyttären (Veteläinen) tytär Marketta; kyseinen Marketta Matintytär Pelttari on Marketta Pekantytär Pelttarin serkku).
Poika Paavolle on syntymäajaksi kirjattu 30.01.1735, jolloin syntyi Antti Antinpoika Kerälän ja Valpuri Pekanttytären poika Paavo. Poika Antille on syntymäajaksi kirjattu 11.06.1722. Pudajärven kastekirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488476) ei tunnu löytyvän ketään, joka olisi syntynyt 11.06.1722. Antti Antinpoika Mursun ja Valpuri Pekantytär Pelttarin poika Antti syntyi 10.07.1723,
Vaikutta jotenkin siltä, että poika Paavolle ja tytär Karinille olisi oikeellinen syntymäaika päivälleen ilmaistuna, ja että Anna tyttärelle vuoden tarkkuudella ilmaistu syntymäaika olisi oikeellinen, mutta isä Antille on tullut hänen kaimansa syntymäaika, Valpuri äidille on tullut hänen serkkunsa syntymäaika, poika Antille on tullut jokin tuulesta temmattu syntymäaika.
Itselleni ei ole selvinnyt se, milloin syntymäajat vanhempiin rippikirjoihin kirjattiin. Mikäli ne kirjattiin "reaaliajassa", niin hieman hämmästyttää se, miksi syntymäajat on kirjattu siten kuin ne on. Mikäli syntymäajat lisättiin rippikirjaan vasta pitkän ajan jälkeen, niin se voisi selittää sen, miksi syntymäajat on näin kirjattu.
Antti Antinpoika Mursu ja Valpuri Pekantytär Pelttari vihittiin 18.04.1714 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488445). Marketta (s.14.04.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488500)) ja Anna (s.01.01.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488502)) tytärten kastetiedoissa vanhemmiksi kirjataan Antti Nissilä ja Valpuri Pelttari. Valpuri tyttären (s.29.01.1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488504)) vanhemmiksi mainitaan Antti Antinpoika Mursu ja Valpuri Pekantytär. Antti pojan (s.10.07.1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488415)) vanhemmiksi mainitaan Antti Antinpoika Mursu ja Valpuri Pekantytär Pelttari. Karin tyttären (s.13.08.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488429)) isäksi mainitaan Antti Kerälä. Ja Paavo pojan (s.30.01.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492216)) vanhemmiksi mainitaan Antti Antinpoika Kerälä ja Valpuri Pekantytär.
-
Pekka Ristonpoika Timosen vaimo Anna (Antintytär Hiltunen) kirjataan henkikirjoissa Timosen (eli Nissilän) taloon vuodesta 1705 alkaen. (Pekka Ristonpoika Timosen isä Risto Pekanpoika oli leskeydyttyään avioitunut 11.03.1688 Marketta Erkintytär Riekin kanssa.) Vuoden 1713 henkikirjassa Timosen (eli Nissilän) taloon kirjattiin Pekka Timonen ja vaimo sekä lanko Antti. Saattaisi ehkä olla niin, että lankona mainittu Antti olisi Antti Antinpoika Hiltunen eli Mursu (joka seuraavana vuonna avioitui Valpuri Pekantytär Pelttarin kanssa); tämä toki kuitenkin on vain hataraa arvelua.
Vuosilta 1714-1723 ei Pudasjärveltä ole henkikirjoja. Vuosina 1724-1725 Timosen (eli Nissilän) talosta maksettiin henkirahaa vain Antista. Vuosina 1726-1727 talosta maksettiin henkirahaa Antti Timosesta ja tämän Valpuri vaimosta. Ja vuoden 1728 henkikirjassa Timosen (eli Nissilän) talo mainitaan autioksi. Samaisesta vuodesta alkaen henkikirjoissa kirjataan Keräsen taloon Antti ja vaimo Valpuri. Vuosien 1723-1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499536) rippikirjaan on kirjattuna Antti Timonen ja vaimo Valpuri; Timosen nimen yläpuolelle on jälkikäteen kirjoitettu Kerälä. Tämä sopisi siihen, että henkilöt on pidetty samalla rippikirjan sivulla, mutta asuintalo on vaihtunut.
Vuosien 1724-1727 henkikirjoissa Kerälän talo mainittiin autioksi. Vuoden 1729 maakirjassa mainitaan, että Antti Keräsen neljännesmanttaalin talo nauttii kuuden vuoden verovapautta
vuodesta 1729 vuoteen 1734.
---
Vuosien 1713-1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499475) rippikirjaan kirjataan perhekunta (talon nimeä ei mainita) Antti Jönsinpoika, vaimo Anna Erkintytär ja poika Antti Antinpoika.
Antti Jönsinpoika Hiltusen ja vaimo Anna Erkintyttären tytär Marketta syntyy 03.07.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492578). Olisiko vaimo Anna Erkintytär ollut Erkki Hiltusen tyttäriä ja olisiko Antti asunut vaimoineen jokin aikaa Hiltusen talossa (tämä on toki vain arvuuttelua)?
Antti Jönsinpojan (jälkikäteen hänen nimensä jälkeen on kastekirjassa lisätty lisänimi Mursu) ja vaimo Anna Erkintyttären poika Antti syntyi (tai kastettiin) 19.02.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492590).
Jöns Mursua ei tunnu löytyvän Pudasjärven veroluetteloista taikka tuomiokirjoista.
Antti Jönsinpoika Mursun pojan Antin kummilistalla on ensimmäisenä Paavo Jönsinpoika. Muita Paavo Jönsinpoikia ei tuota ajalta ole osunut silmään kuin Paavo Jönsinpoika Holappa. Voisivatko Antti Jönsinpoika ja Paavo Jönsinpoika olla veljeksiä? Voisiko Antti Jönsinpojan isä olla Jöns Matinpoika Holappa?
Jöns Matinpoika Holapan lapsista nimeltä tiedetään Paavo Jönsinpoika, Matti Jönsinpoika, Juho Jönsinpoika ja Aili Jönsintytär. Jöns Matinpoika kirjataan Holapan taloon vuodesta 1663 alkaen. Jöns Matinpojan alkuperä on epäselvä.
Voisiko Jöns Matinpoika Holapan isä olla Matti Martinpoika Mursu?
Matti Martinpoika Mursun lapsista nimeltä tiedetään Abraham Matinpoika Mursu ja Josef Matinpoika Mursu. Abraham Matinpoika Mursu siirtyi Pintaman taloon vuoden 1669 tietämillä. Kotitalon isännyys siirtyi samoihin aikoihin Josef Matinpoika Mursulle.
Oliko talosta lähtenyt omaa taloaan isännöimään poika Jöns Matinpoika Mursu muutamaa vuotta aiemmin?
Vuoden 1696 talvikäräjillä kerrotaan, että Matti (Jönsinpoika) Holappa ostaa Karvosen talon Matti Eskonpoika Toskalta. Matti Karvonen ja tämän vaimo Marketta kirjataan Karvosen taloon vuosien 1695-1698 henkikirjoissa. Vuosina 1699-1707 alkaen Karvosen talon asukkaiksi kirjataan Martti (Josefinpoika) Mursu ja tämän vaimo Karin (Paavontytär Lehtolainen).
Tämä Marttihan on sitten koko Mursun suvun kanta-isä Pudasjärvellä. Jotkut ovat esittäneet että hän olisi Sipanpoika, mutta en ole itse ainakaan nähnyt tarpeeksi vakuuttavia todisteita aiheesta.
Martti Mursu kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1600. Vaikuttaisi siltä, että Martin isännöimä kolmannesmanttaalin uudistila kirjataan vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656832) maantarkastuskirjaan (on ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) Martti Sigfridinpojan nimellä (oikeanpuoleisen sivun alin talo).
Osa Pudasjärven taloista kirjataan maanrakastuskirjassa "Puhusjärven" listalle ja osa Kiimingin listalle (Kiimingin listalle kirjataan Ylikiimingin talot, Alakiimingin talot ja osa Pudasjärven taloista. Martin talo kirjataan Kiimingin listalle. Heti Martin talon jälkeen kirjataan Pekka Jönsinpojan talo, joka mielestäni on Pietarilan talo.
Pudasjärven talojen listaaminen on tuohon aikaan aikaa vaihtelevaa. Maakirjoissa Kiimingin listalla kirjataan Ylikiimingin talot, Alakiimingin talo ja Pudasjärven talot.
Maakirjoihin kirjataan Martti Sigfridinpoajn talo vuosina 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655615) (vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin talo) ja 1610 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658897) (vasemmanpuoleisen sivun kuudenneksi alin rivi); molemmissa luetteloissa seuraava talo on Pekka Jönsinpojan talo, joka mielestäni on Pietarilan talo.
Vuoden 1613 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637500) toisesta maakirjasta Martti Sigfridinpojan talo vaikuttaisi puuttuvan (aiemmissa luetteloissa se on listattuna Martti Ollinpojan ja Pekka Jönsinpojan talojen väliin, mutta tästä luettelosta se syystä taikka toisesta puuttuu). Samaisen vuoden toisessa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637370) maakirjassa (oikeanpuoleinen sivun puolivälin tietämillä) on Martti Sigfridinpojan kolmannesmanttaalin talo; vaikutta kuin se olisi hieman jälkikäteen ahdettu Martti Ollinpojan ja Pekka Jönsinpojan talojen väliin.
Vuosien 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644899) ja vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645924) toiseen maakirjaan Martti Sigfridinpojan talo on kirjattu Kiimingin lista viimeiseksi taloksi ja se mainitaan kolmannesmanttaalin uudistilaksi.
En osaa sanoa, miksi Martin talo on tiputettu listan loppuun. Olisikohan talonpito lähtenyt käyntiin nihkeästi ja olisiko Martti saanut talolleen lisää verovapaita vuosia?
En oikein pidä todennäköisensä sitä, että Martti olisi vaihtanut taloa ja pykästellyt pystyyn uuden uudistilan. Koska Martin talo kirjattiin maantarkastuskirjaan, se pitäisi löytyä jostakin, jos Martti olisi sen hyljännyt. Talon kokona on edelleen kolmannesmanttaali ja aiemmin listaamiseen käytetty paikka juuri ennen Pekka Jönsinpojan taloa sopisi siihen, että kyseessä on vuodesta 1606 alkaen sama talo.
Muihin veroluetteloihin Martti kirjataan nimellä Martti Mursu. Vuoden 1620 jälkeen Martin talo kirjataan nimellä Martti Mursu myös maakirjoissa.
Mikäli vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja vuosien 1607, 1610, 1610, 1613, 1619 ja 1620 maakirjoihin kirjattu Martti Sigfridinpojan talo ei ole Mursun talo, niin siinä tapauksessa Martti Mursun kolmannesmanttaalin talo vaikuttaisi puuttuvan maakirjoista; ja tälle maakirjojen Martti Sigfridinpojalle ei oikein löydy kirjauksia kymmenysluetteloista.
Tästä aiheesta olen joskus nähnyt kirjoituksia muistaakseni tälläkin foorumilla – oliko peräti tässä ketjussa – että Martin yksi pojista Paavo olisi mennyt vävyksi naapurin Riekkilään. Tässä asiassa heittäisinkin haastetta kaikille sukututkijoille ja harrastajille, että löytäisimme aihetodisteita.
Riekin talot asukkaat vaikuttavat olleen "turhan kilttejä", mikä hankaloittaa todisteiden etsimistä. Mikäli käräjillä olisi väännetty kättä ahkerasti asioista, olisi mainintoja Jöns Riekin vävyn Paavo Martinpojan alkuperästä todennäköisesti löytynyt. Aihetodisteiden löytämistä hankaloittaa myös se, että Paavo Martinpoika ehti muuttaa Riekin taloon ennen vuoden 1627 ruodutusta.
Tuomiokirjoista ei ole löytynyt mainintoja Paavo Martinpoika Riekin alkuperästä.
Mainita siitä, että Paavo Martinpoika (s.n.1591) oli Jöns Riekin (s.n.1558) vävy, on tullut vastaan vain vuoden 1629 ruodutusluettelossa. Siinäkään ei mainita Paavon aiempaa lisänimeä.
Jöns (Pekanpoika) Riekin talo kirjataan veroluetteloihin vuosina 1600-1634. Tämän jälkeen talo kirjataan Paavo Martinpoika Riekin nimellä (toisinaan nimellä Paavo Riekki, toisinaan nimellä Paavo Martinpoika ja toisinaan nimellä Paavo Martinpoika Riekki).
Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Riekin taloon kirjataan vain Jöns Riekkinen ja yksi renki (kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isäntä, ja muut lukumäärittäin). Talossa ei siis tuolloin ole asunut ruodutusikäisiä ja -kuntoisia poikia.
Vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00040) ruodutusluettelossa Riekin taloon kirjataan vanha Jöns Riekinen ja 30-vuotias Paavo Martinpoika.
Vuoden 1629 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00195) ruodutusluettelossa Riekin taloon kirjataan Jöns Rieckinen ja vävy Paavo Martinpoika.
Martti Mursun (s.n.1550) lapsista nimeltä on mainittu vain Jaakko Martinpoika ja Markus Martinpoika.
Matti Martinpoika Mursu, jonka talo tulee veroluetteloihin 1624 maantarkastuksessa, sopisi olemaan kyseisen Martti Mursun poika, mutta tähänkään ei ole löytynyt varmistusta tuomiokirjoista.
Martti Mursulla on luultavasti ollut poika Martti Martinpoika. Vuoden 1654 kesäkäräjillä pudasjärveläinen Elsa Martintytär penäsi perintöään isänsä veljeltä Jaakko Martinpojalta.
Tuomiokirjoista taikka ruodutusluetteloista ei ole löytynyt sellaista tietoa, että Martti Mursulla olisi ollut Paavo nimistä poikaa.
Vuoden 1628 talvikäräjillä (KO a:1:66, vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703698)) pudasjärveläiselle Matti Mursulle ("Matz Mursujnen") rapsahtaa sakot. Jos ymmärsin oikein, niin riita käsittääkseni koski niittyä, joka kuului Jöns Riekille ("att samma engh ähr för Jons Riekises rätt haff").
Ellei jostain arkistolähteestä löydy lisätietoa, niin ainoa mitä jää käteen on se, että mikäli Jöns Riekin vävy oli oman kylän poikia, niin hän todennäköisesti oli Martti Mursun poika. Se ei ole kovin paljoa. Mutta tuo DNA testin tulos voisi viitata siihen suuntaan, että Jöns Riekin vävy saattoi hyvinkin olla oman kylän poikia ja Martti Mursun poikia.
Paavo Riekin (aik. Mursu?) edeltävältä ajaltahan ei taida löytyä yhtään Riekki-nimistä henkilöä Iijoen varsilta, vaikka Riekkilän niminen tila ilmeisesti jo olikin.
Jöns Pekanpoika Riekin lisäksi Pudasjärvelle kirjataan Olli Ollinpoika Riekki, jonka perustama uudistila tulee veroluetteloihin vuoden 1606 maantarkastuskirjassa.
Jöns Riekin talo kirjataan toisinaan nimellä Jöns Pekanpoika, toisinaan nimellä Jöns Riekkinen ja joskus nimellä Jöns Riekki.
Ollin talo kirjataan toisinaan nimellä Olli Ollinpoika ja toisinaan nimellä Olli Riekkinen. Olli Riekkisen talo autioituu ja sitä viljelee vuonna 1620 Matti Paavonpoika, mutta verot ovat jääneet Matilla hoitamatta.
Esim. vuoden 1612 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652264) kymmenysluettelossa Pudasjärven kylään kirjataan Jöns Riekkinen ("Jons Riekine") ja Tyräjärven kylään kirjataan Olli Riekkinen ("Olleff Rieckinen").
-
Vuoden 1575 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649091) huonemiesluettelossa Iin pitäjään kirjataan nimi (oikeanpuoleisen sivun toinen nimi), mikä vaikuttaisi olevan Lasse Mursuinen. En kuitenkaan ole varma, luinko lisänimen kaksi ensimmäistä kirjainta oikein.
Samalla sivulla Saloisten pitäjän listan toisena nimenä on Matti Musta. Mielestäni siinä lisänimen alku "Mu" on kirjoitettu samalla tavalla kuin Lassen lisänimen alku.
Mikäli kyseessä olisi Lasse Mursuinen, niin en ole löytänyt mitään tietoa siitä, olisiko hän mitään sukua Martti Mursulle, joka tulee veroluetteloihin 30 vuotta myöhemmin.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
08.01.20, 00:12
Tervehdys Jouni,
Kun tämä luettelo yhdistetään verollepanon 1767 tietoihin, niin piirtyy sellainen kuva, että ainakin jo vuodesta 1731 alkaen nämä naapurit Krister Riekki ja Matti Riekki olisivat:
a)Krister Kristerinpk. Riekki (n.1681-1751) ja hänen jälkeensä hänen samanniminen poikansa (1752-58) ja tämän jälkeen toinen poika Isak Kristerinpoika ainakin jo 1759 alkaen. Voi olla niinkin, että 1752-58 luetteloissa roikkui vanhan isännän nimi vielä tämän kuoltua?
b) Matti Paavalinpk. Riekki (n.1688-1768) lautamies, vaimo Valpuri Kristerintytär.
Voisiko olla niin, että lautamies Matti Paavonpoika Riekki olisi Pudasjärvellä 02.09.1689 syntynyt Paavo Ristonpoika Laakkosen ja Karin Jaakontyttären poika?
Ja voisiko olla niin, että Paavo Ristonpoika Laakkosen isä olisi Risto Paavonpoika Riekki eli Karvonen eli Laakkonen?
Tämä toki on vain pelkkää arvailua.
Riekin talo kirjattiin Paavo Martinpojan nimellä vuoteen 1668 saakka. Paavo Martinpoika Riekin lapsista nimeltä tunnetaan: Juho Paavonpoika, Risto Paavonpoika, Erkki Paavonpoika, Anna Paavontytär ja Marketta Paavontytär
Vuodesta 1669 alkaen Riekin talo kirjattiin henkikirjoissa Risto Paavonpojan nimellä.
Vuosien 1674-1676 henkikirjoissa taloon kirjataan isäntäväestä Risto Paavonpoika Riekki, vaimo Valpuri Matintytär, veli Erkki Paavonpoika ja vaimo Anna Tapanintytär.
Vuodesta 1677 alkaen taloon ei enää kirjata Risto Paavonpoikaa ja tämän vaimoa; Erkki Ristonpoika vaimoineen kirjataan edelleen taloon.
Samaisesta vuodesta alkaen Karvosen taloon kirjataan Risto Paavonpoika ja vaimo Vapuri Matintytär. (Edellisenä vuonna taloon oli vielä kirjattu Brusius (Simonpoika) Karvonen, vaimo Anna Jaakontytär ja lanko Lauri Pekanpoika.)
Risto Paavonpoika Karvonen ja vaimo Valpuri Matintytär kirjataan Karvosen taloon vielä vuoden 1678 henkikirjassa. Vuoden 1780 henkikirjassa taloon kirjataan jo seuraava asukkaat: Matti Eskonpoika Karvonen (eli Toska Siira), vaimo (Kirstin Matintytär) ja veli Antti.
Vuoden 1680 talvikäräjillä kerrotaan pudasjärveläisten täysveljesten Risto Paavonpojan ja Erkki Paavonpojan tekemästä sopimuksesta (KO a:24:79; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728103)). Edesmennyt isä oli laatinut testamentin 20.07.1674.
Nyt oli sovittu, että Erkki maksaisi kiinteästä omaisuudesta Ristolle 83 kuparitaalaria ja 10 äyriä.
Vuoden 1682 talvikäräjillä pudasjärveläinen Antti Juhonpoika Riekki penäsi isänsä pikkuveljeltä Erkki Paavonpojalta isänsä neljännesmanttaalin Riekin taloa (KO a:2:323, oikeanpuoleiselsta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685229)). Erkki vastasi edesmenneen isänsä tehneen 20.07.1674 testamentin, jonka Antin isäkin oli hyväksynyt. Erkin isä oli jättänyt Risto pojalleen talosta kolmanneksen ja Erkki pojalle syytingin johdosta kaksi kolmannesta. Erkki oli kuitenkin lunastanut talosta myös Riston osuuden. Antti Juhonpojan kanne todettiin perusteettomaksi. Koska Antti oli asunut Erkki setänsä luona vuoden, määrättiin Erkki maksamaan veljenpojalleen rengin palkka vuoden ajalta.
Karvosen taloa isännöi vuosina 1606-1635 Pekka Laurinpoika Karvonen (s.n.1560) ja vuosina 1641-1663 Simo Pekanpoika Karvonen (s.n.1605).
Karvosen taloa isännöi vuosina 1663-1673 Olli Tuomaanpoika Pietarila, jonka appiukko oli Jaakko Mursu (ilmeisesti Jaakko Martinpoika Mursu, joka isänsä jälkeen jatkoi kotitalon isännöintiä).
Karvosen talo ilmeisesti velkaantui oululaiselle porvari Klemet Ristonpojalle jo Simo Pekanpojan isännyyden aikana. Velka-asiaa puidaan kesäkäräjillä 1657 (KO a:10:118, vasemmanpuoleisella sivulla, Iin käräjien viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710133)) ja kesäkäräjillä 1668 (KO a:12:145, vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713386)). Karvosen talossa asui vuosina 1674-1676 Brusius Simonpoika (puoliso: Anna Jaakontytär), joka lupasi maksaa Karvosen talosta oululaiselle porvarille Klemet Ristonpojalle kolmen vuoden aikana 231 kuparitaaleria ja 24 äyriä ja Olli Karvoselle ja tämän appiukolle Jakko Mursulle 40 taaleria (kesäkäräjät 1673, KO a:13:244, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715346)).
Mikäli Karvosen taloon muuttanut Risto Paavonpoika oli Risto Paavonpoika Riekki, ja mikäli Paavo Martinpoika Riekki oli Martti Sigfridinpoika Mursun poika, olisi Risto muuttanut taloon, jota hänen serkkunsa oli emännöinyt vuosina 1663-1673.
Vuoden 1678 talvikäräjillä Matti Eskonpoika Siira pyytää saada ylösottaa Karvosen kuudennesmanttaalin verohylyksi jääneen talon (KO a:19:88, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723805)). Matti kertoo taloa asuneen Klemet Karvolan (lieneekö Klemet itse kuitenkaan talossa asunut) ja sittemmin Risto Paavonpojan. Porvari Klemet Ristonpoika kertoi, että talon edellinen asukas Simo Brusiuksenpoika oli luvannut maksaa hänelle taloon liittyviä saatavia kolmen vuoden aikana 231 taaleria ja 24 äyriä, mutta ei ollut maksua suorittanut. Brusius oli jättänyt talon ja taloon oli muuttanut Risto. Ristokaan ei ollut maksanut talon saatavia ja verotkin olivat jääneet maksamatta. Talo myönnettiin Matti Eskonpoika Siiralle.
Karvosen talosta käydään kiistaa vielä useaan otteeseen, mm. vuoden 1681 kesäkäräjillä (KO a:1:652, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684475)), vuoden 1682 talvikäräjillä (KO a:2:329, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685235)), vuoden 1683 kesäkäräjillä (KO a:3:280, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686127)).
_
Vuoden 1685 kesäkäräjillä sotkajärveläinen Risto Paavonpoika pyysi saada ylösottaa Josef Laurinpoika Laakkosen autioksi jääneen neljännesmanttaalin talon (KO a:5:83, oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687053)).
Voisiko Risto Paavonpoika olla Risto Paavonpoika Riekki, joka kotitalostaan lähdön jälkeen asui muutaman vuoden Karvosen talossa?
Risto Paavonpoika ja vaimo Valpuri kirjataan henkikirjoissa Laakkosen taloon vuodesta 1688 alkaen.
Vuosina 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037710)-1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772900) taloon kirjataan Risto Laakkonen, veli Paavo ja tämän vaimo Karin.
Vuosina 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956016)-1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76532654) taloon kuitenkin kirjataan Risto Laakkonen, poika Paavo ja tämän vaimo Karin.
Oliko Ristolla veli nimeltä Paavo ja oliko tälläkin kuten Paavo pojalle vaimo nimeltä Karin?
Vai oliko Ristolla poika Risto, joka olisi isänsä sijasta ollut kirjattuna henkikirjaan vuosina 1690-1691?
Vai oliko vuosien 1690-1691 henkikirjoihin poika Paavo vahingossa kirjattu veljeksi?
15.01.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492637) vihittiin sotkajäveläinen Paavo Ristonpoika ja korpislainen Karin Jaakontytär.
02.09.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492572) kastetaan Paavo Ristonpoika Laakkosen ja Karin Jaakontyttären poika Matti. (Kummit: Isak Siira, Heikki Parkkinen, Brita Yrjöntytär, Anna Paavontytär ja Marketta Laurintytär Timonen.)
07.05.1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492595) kastetaan Paavo ja Karin Jaakontyttären tytär Valpuri. (Kummit: Heikki Abrahaminpoika, Erkki Laurinpoika, Anna Paavontytär, Valpuri Erkintytär, Marketta Laurintytär.)
Livolla asui Paavo Ristonpoika Illikainen, jonka vaimona oli Karin Eskontytär. Näin ollen on vaikea sanoa kenen lapsia olivat 02.11.1694 haudattu Paavo Ristonpojan poika Paavo, ja 18.10.1696 haudatut kaksi Paavo Ristonpojan lasta.
Matti pojan kummeista ensimmäiseksi kirjataan Isak Siira. Kyseessä saattaisi olla Isak Ollinpoika Siira, jonka puoliso on Marketta Paavontytär Riekki.
Vuoden 1684 talvikäräjillä (KO a:4:220, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686619)) pudasjärveläinen Isak Ollinpoika Siira penää vaimonsa veljeltä Erkki Paavonpojalta vaimonsa Marketan ja tämän sisaren Anna Paavontyttären isän ja äidin jälkeistä perintöä. Jutussa mainitaan myös vaimon veli Risto sekä vaimon isän 20.07.1674 päivätty testamentti (sama päiväys kuin 1682 vuoden käräjillä mainittiin Erkki Paavonpoika Riekin isän testamentin päiväykseksi).
Matti pojan ja Valpuri tyttären kummiksi kirjattu Anna Paavontytär saattaisi olla Risto Paavonpoika Riekin sisar Anna Paavontytär Riekki.
Valpuri tyttären kummilistaan ensimmäisenä kirjattu Heikki Abrahaminpoika saattaisi olla Heikki Abrahaminpoika Mursu.
Brita Ristontytär Laakkonen vihittiin 14.07.1689 Matti Heikinpoika Takkisen kanssa.
Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772208) henkikirjassa Risto Laakkonen ja hänen poikansa Paavo mainitaan edesmenneiksi. Jaakon vaimon Karinin mainitaan muuttaneen Kuusamoon.
Oliko Paavo Ristonpojan ja Karin Jaakontyttären lapset Matti ja Valpuri tuolloin elossa? Lähtivätkö he äitinsä mukana Kuusamoon?
Oliko Risto Paavonpojan vaimo tuolloin elossa? Oliko hänellä pienehköjä lapsia? Lähtivätkö nämä mukaan Kuusamoon?
Voisiko Risto Ristonpoika Riekki olla Matti Paavonpoika Riekin setä?
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
08.01.20, 19:06
Tervehdys Jouni,
Voisiko olla niin, että lautamies Matti Paavonpoika Riekki olisi Pudasjärvellä 02.09.1689 syntynyt Paavo Ristonpoika Laakkosen ja Karin Jaakontyttären poika?
Ja voisiko olla niin, että Paavo Ristonpoika Laakkosen isä olisi Risto Paavonpoika Riekki eli Karvonen eli Laakkonen?
Tämä toki on vain pelkkää arvailua.
-----------
Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772208) henkikirjassa Risto Laakkonen ja hänen poikansa Paavo mainitaan edesmenneiksi. Jaakon vaimon Karinin mainitaan muuttaneen Kuusamoon.
Oliko Paavo Ristonpojan ja Karin Jaakontyttären lapset Matti ja Valpuri tuolloin elossa? Lähtivätkö he äitinsä mukana Kuusamoon?
Oliko Risto Paavonpojan vaimo tuolloin elossa? Oliko hänellä pienehköjä lapsia? Lähtivätkö nämä mukaan Kuusamoon?
Voisiko Risto Ristonpoika Riekki olla Matti Paavonpoika Riekin setä?
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Kiitos taas laajasta ja hienon kokonaisuuden tarjoavasta kirjoituksestasi!
Uskon, että asiat ovat juuri kuten tässä epäilet, vaikkakin valitettavasti joitakin liitoksia jää epävarmoiksi sitovien todisteiden puutteessa.
Näköjään suuri nälkäruttovuosi 1697-98 vei samoihin aikoihin isän ja pojan - Risto Paavonpojan ja Paavo Ristonpojan. Uskoakseni isän vaimo Valpuri Matintytär oli kuollut jo aiemmin, koskapa häntä ei näy henkikirjoissa enää edes 1690, eikä silloin liene ollut yli-ikäinenkään.
Sitä en usko, että Risto Paavonpojalla olisi ollut sekä veli Paavo+vaimo Karin että poika Paavo+vaimo Karin. Henkikirjoihin on varmaan alkuun kirjattu poika veljeksi. Olisihan sekin melkomoinen sattuma, jos veli-Paavo Karin-vaimoineen häipyisi henkikirjoista juuri samalla hetkellä kun poika-Paavo Karin-vaimoineen astuu kuvaan. Jos tällainen teoreettinen Paavo Paavonpoika olisi ollut olemassa, luulisi hänen vilahtaneen, kun käytiin oikeutta Paavonpoikien isänperinnöstä.
1698 jäi siis leskeksi Kaarina Jaakontytär joka poistui Kuusamoon. Lapsia oli ainakin Matti Paavonpoika Laakkonen/Riekki s. 2.9.1689 eli alle 10-vuotias, sekä Valpuri Paavontytär Laakkonen/Riekki s. 7.5. 1694, eli 4-vuotias. Oliko vielä muitakin lapsia?
Kun tämmöinen nuorehko leskiäiti pienine lapsineen siirtyy toiselle paikkakunnalle, niin se tarkoittaa joko muuttoa sukulaisiin tai uutta avioliittoa. Tässä veikkaisin jälkimmäistä, mutta en voi siihen osoittaa mitään todistetta. Kuusamon historiakirjat alkavat vuodesta 1730, joten välillä 1698-1729 on Kaarina ehtinyt avioitua uudestaan, kenties saada lapsia ja kuollakin jättämättä jälkiä rekistereihin, varsinkin kun henkikirjojakaan ei ole käytettävissä.
Jouni Kaleva
08.01.20, 19:22
Sain kaukolainaan Jorma Kanasen julkaiseman Riekkien sukukirjan vuodelta 2011. Siinä mainitaan yhtenä lähteenä "Hackzellin kuvaus Kuusamosta v. 1738" ja sen lähteeksi annetaan:
Handlingar och uppsatser angående finska Lappmarken och lapparne. Samlade utgifna af Isak Fellman, Helsinki 1910. Sivut 142-160: Hackzellin kuvaus Kuusamosta v. 1738.
Onko tämmöisestä tarkempaa tietoa? Siinä Kanasen referoimana mainitaan mm. että Pekka Kristerinpoika Riekki asui vähän aikaa Eksymäjärven rannalla (1737?) Hän asusti Jaakko Paulinpoika Karjalaiselta tyhjäksi jääneellä tilalla.
s.peltonen
09.01.20, 02:12
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Sitä en usko, että Risto Paavonpojalla olisi ollut sekä veli Paavo+vaimo Karin että poika Paavo+vaimo Karin. Henkikirjoihin on varmaan alkuun kirjattu poika veljeksi. Olisihan sekin melkomoinen sattuma, jos veli-Paavo Karin-vaimoineen häipyisi henkikirjoista juuri samalla hetkellä kun poika-Paavo Karin-vaimoineen astuu kuvaan. Jos tällainen teoreettinen Paavo Paavonpoika olisi ollut olemassa, luulisi hänen vilahtaneen, kun käytiin oikeutta Paavonpoikien isänperinnöstä.
Olen tässä avain samoilla linjoilla. Henkikirjoissa aika usein sukulaisuuksia ilmaistaan hieman "suuntaa antavasti", joten se tuntuisi tässäkin todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Henkikirjan kannalta ei ole ollut isompaa merkitystä, tuliko henkilö kirjattua veljenä vaiko poikana; sama henkiraha hänestä maksettiin kummassakin tapauksessa.
1698 jäi siis leskeksi Kaarina Jaakontytär joka poistui Kuusamoon. Lapsia oli ainakin Matti Paavonpoika Laakkonen/Riekki s. 2.9.1689 eli alle 10-vuotias, sekä Valpuri Paavontytär Laakkonen/Riekki s. 7.5. 1694, eli 4-vuotias. Oliko vielä muitakin lapsia?
Muista lapsista en ole löytänyt tietoa.
Risto Paavonpojan lapsista en nimeltä löytynyt muita lapsia kuin Paavon ja Britan. On hyvinkin mahdollista, että Ristolla olisi ollut muitakin aikuisikään kasvaneita lapsia. Riston ja Valpuri Matinttytären avioliitto solmittiin viimeistään vuonna 1674 (tuolloin myös vaimot mainitaan henkikirjoissa nimeltä). Risto on ilmeisesti avioliitossa (joko Valpurin taikka hypoteettisen aiemman vaimonsa kanssa) jo vuonna 1669. Tuolloin Risto Paavonpojan nimellä kirjatusta Riekin talosta maksetaan henkirahaa isännästä, emännästä, pojasta ja pojan vaimosta (poika on ilmeisesti Riston veli, mahdollisesti Juho taikka Erkki). Vuonna 1667 Paavo Riekin talosta maksettiin henkirahaa isännästä, kahdesta pojasta ja kahdesta pojan vaimosta. Vuonna 1665 henkirahaa maksettiin isännästä, yhdestä pojasta ja yhdestä pojan vaimosta. Se tiedetään tuomiokirjojen perusteella, että Juho veli oli Erkkiä vanhempi. Siitä en ole löytänyt tietoa, oliko Risto veljeään Juhoa ja/tai Erkkiä nuorempi vaiko vanhempi.
-
Laitan tähän vielä muutaman linkki veroluetteloihin.
Vuoden 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647396) henkikirjassa itsellinen Risto Paavonpoika kirjataan luettelon loppupuolelle (Hetejärven talon jälkeen). Vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022163) henkikirjassa itsellinen Risto Paavonpoika Riekki ja vaimo Valpuri Matintytär ovat kirjattuna luettelon loppupuolelle. Samaisen vuoden talottomien (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022227) luetteloon on Hetejärvelle kirjattu Risto Riekki. Nämä ajankohdat osuvat sen jälkeen, kun Risto Paavonpoikaa ei enää kirjattu Karvosen taloon ja ennen sitä, kun Risto Paavonpoika alettiin kirjata Laakkosen taloon.
Selailin nyt myös lyhennysluetteloita (pitänee jossain vaiheessa lisäillä talolistoihin myös lyhennysluetteloiden tiedot).
Vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968626) lyhennysluettelossa Sotkajärvelle ei kirjata Laakkosen taloa, tila vaikuttaa tuolloin olleen asuttuna.
Vuonna 1697 talosta maksettiin vielä henkirahaa Risto Laakkosesta, poika Paavosta ja tämän Karin vaimosta. Samaisen vuoden maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189471) talo mainitaan autioksi. Samaisen vuoden lyhennysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76532184) mainitaan, että isäntä ja vaimo ja <loppuosa jää sivun taitteeseen, lieneekö siinä ollut barn taikka son> ovat menehtyneet maaliskuussa 1697 ja talo on autiona. Pudasjärven kuolleidenkirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492656) ei Laakkosen perheen hautaustietoja tunnu tuolta ajalta löytyvän.
Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772421) lyhennysluettelossa Risto Laakkosen talon kohdalla on kommentti, mikä menee jotenkin seuraavasti: "afwijkit till lapland, därop? död blifwit".
Tarkoittaako tämä sitä, että Risto Paavonpoika ehti perheineen muuttaa Lappiin (Kuusamoon?) ja menehtyi vaimonsa ja poikansa kanssa saman vuonna? Mikäli näin olisi, niin se selittäisi sen, miksi Pudasjärven kuolinkirjasta ei tunnu löytyvän Laakkosen perheen hautaustietoja.
Mikäli tulkitsin tuon tekstin oikein ja mikäli Risto Paavonpoika Riekki on sama henkilö kuin Risto Paavonpoika Laakkonen, niin siinä tapauksessa asia olisi aivan kuten tässä ketjussa aiemmin jo arvelitkin, että Risto Paavonpoika Riekki lähti perheineen uudisasukkaaksi Kuusamoon. Liikuttavan lyhyeksi jäi Riston uudisasukkaan elämä.
Edellisen vuoden lyhennysluettelossa mainittiin, että "död med hustru och" sitten on sana, mikä jää sivuntaitteeseen. Vaikka siinä olisi lukenut "död med hustru och barn", niin sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että Riston kaikki lapset olisivat menehtyneet. Tuon voi tulkita sitenkin, että ainakin yksi lapsista on menehtynyt; tässä tapauksessa kyseessä voisi olla Paavo poika. Laakkosen talo oli kruunun talo, joten talon kannalta ei tarvinnut selvitellä oliko perillisiä enää elossa. Oleellista lyhennysluettelon kannalta oli se, että talo oli kruununtalo ja että talossa ei asuttu eikä siitä maksettua veroja.
Vuosien 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775078) ja 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12147144) lyhennysluetteloissa Risto Laakkosen talon kohdalla mainitaan, että asukas on lähtenyt Lappiin. Tarkoittaneeko kommentti tässä edesmennyttä Risto Paavonpoikaa, vai voisiko se tarkoittaa hänen hypotettista poikaansa Risto Ristonpoikaa, joka mahdollisesti oli vielä elossa?
Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875463) lyhennysluettelossa Risto Laakkosen talon kohdalla mainitaan, että talon on 12.07.1699 ylösottanut Josef Liikanen ja Josef on saanut taloon 1/16 manttaalin verotuksellisen koon vähennyksen.
Vuoden 1699 talvikäräjillä sotkajärveläinen Josef Matinpoika Liikanen pyysi saada ylösottaa Risto Laakkosen neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:20:491, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697038)). Samaista asiaa käsitellään samaisen vuoden kesäkäräjillä; tuolloin Josef Matinpoika Liikanen pyytää saada ylösottaa edesmenneen Risto Laakkosen neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:20:668, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697211)).
Onko tämmöisestä tarkempaa tietoa? Siinä Kanasen referoimana mainitaan mm. että Pekka Kristerinpoika Riekki asui vähän aikaa Eksymäjärven rannalla (1737?)
Mielenkiintoinen tieto, Oikein Paljon Kiitoksia!
Pekka Ristonpojaika Riekistä en ole onnistunut löytämään tietoja. Teoriassa olisi mahdollista sekin, että Risto Paavonpojalla olisi olla Pekka niminen poika, joka olisi isänsä menehtymisen jälkeen jäänyt Kuusamoon.
Vuoden 1698 henkikirjassa Risto Laakkonen ja hänen poikansa Paavo mainitaan edesmenneiksi. Jaakon vaimon Karinin mainitaan muuttaneen Kuusamoon.
Näköjään näppäimistöä naputtavat käteni ovat jälleen kerran olleet ajatustani nopeampia. Tässä olisi pitänyt lukea:
Vuoden 1698 henkikirjassa Risto Laakkonen ja hänen poikansa Paavo mainitaan edesmenneiksi. Paavon vaimon Karinin mainitaan muuttaneen Kuusamoon.
Kippikirjaan kirjatut syntymäajat ovat hämmentäviä.
Ja tämän olisi toki pitänyt olla seuraavasti:
Rippikirjaan kirjatut syntymäajat ovat hämmentäviä.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
09.01.20, 09:55
Sain kaukolainaan Jorma Kanasen julkaiseman Riekkien sukukirjan vuodelta 2011. Siinä mainitaan yhtenä lähteenä "Hackzellin kuvaus Kuusamosta v. 1738" ja sen lähteeksi annetaan:
Handlingar och uppsatser angående finska Lappmarken och lapparne. Samlade utgifna af Isak Fellman, Helsinki 1910. Sivut 142-160: Hackzellin kuvaus Kuusamosta v. 1738.
Onko tämmöisestä tarkempaa tietoa? Siinä Kanasen referoimana mainitaan mm. että Pekka Kristerinpoika Riekki asui vähän aikaa Eksymäjärven rannalla (1737?) Hän asusti Jaakko Paulinpoika Karjalaiselta tyhjäksi jääneellä tilalla.
Tämä löytyikin helposti netistä ja peräti renovoituna ja suomennettuna. Kyseessä on paikallisen kruununvoudin Antti Hackzellin uudisasukasluettelo v. 1738.
http://kelansukuseura.altervista.org/tiedostot/Cusama_och_Kittka_Byar.pdf
Jouni Kaleva
09.01.20, 10:09
Käräjillä näin tulkiten on esiintynyt 1744 alkaen yhtäjaksoisesti Matti Riekki/Matti Paavalinpoika Riekki. Vuosien 1741-42 Matti Erkinpoika Riekki olisi ollut enemmän tai vähemmän kertakäyttöinen lautamies. Taikka näistä jompikumpi on ollut ylimenojaksolla 1744-48 lautamiehenä, kun kirjaus on ollut vain Mats Rieki ilman patronyymiä.
Pudasjärvellä kastettu 5.10.1702 Matthias, jonka isä on Erich Erichsson. Kummit Mats Mursu, Johan Luukinen, Matz Matzson, h. Walborg Peersdr, Walborg Matzdr. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1686-1709_ik384/57.htm Olisikohan Matin vanhemmat Erkki Erkinpk. Riekki ja Valpuri Tapanintytär? Voisi siinä tapauksessa jopa olla se lautamies Matti Erkinpk. Riekki, joka kirjattu Kuusamon käräjillä 1741-42?? Tällaista Matti-poikaa ei kylläkään näy rippikirjoissa em. perheessä.
Kiitos Sarille uusista tiedoista!
Katselin läpi Kuusamon Syntyneet ensimmäisen Rippikirjan mukaan nimettyjen kasvatti/ottopoika Matin (s. 1724) lasten osalta, ja löysin vanhimman lapsen Riston s. 14.11.1751 kohdalla isälle patronyymiksi Ristonpoika ja kummina mm. Matti senior, Pekka tai Paavo Ristonpoika (sukunimeä ei mainittu), sekä - jos oikein luen niin Risto Riekin leski Liisa. Kaikkien muiden lasten syntymästä isän patronyymi puuttuu, eikä Pekka/Paaavo Ristonpoikaakaan näy sen jälkeen kummina.
Tässä tuo linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5583445
Tervehdys Jouni,
Voisiko olla niin, että lautamies Matti Paavonpoika Riekki olisi Pudasjärvellä 02.09.1689 syntynyt Paavo Ristonpoika Laakkosen ja Karin Jaakontyttären poika?
Ja voisiko olla niin, että Paavo Ristonpoika Laakkosen isä olisi Risto Paavonpoika Riekki eli Karvonen eli Laakkonen?
Tämä toki on vain pelkkää arvailua.
Myös Eero Annanpalo on tullut tutkimuksissaan samaan tulokseen. Mursun Sukuseura ja Eeron puoliso Pirjo ovat julkaisseet kirjan Mursun sukua v. 2016, jonka sukuluettelot perustuvat Eeron tutkimuksiin. Joitakin aukkoja siinäkin toki on, mm. tämän Kuusamon Matti Riekin s. 1724 sitominen Pudasjärven Riekkeihin. Muistelen että tämäkin kirja löytyy joistakin kirjastoista.
Jouni Kaleva
09.01.20, 17:59
Kiitos Sarille uusista tiedoista!
Katselin läpi Kuusamon Syntyneet ensimmäisen Rippikirjan mukaan nimettyjen kasvatti/ottopoika Matin (s. 1724) lasten osalta, ja löysin vanhimman lapsen Riston s. 14.11.1751 kohdalla isälle patronyymiksi Ristonpoika ja kummina mm. Matti senior, Pekka tai Paavo Ristonpoika (sukunimeä ei mainittu), sekä - jos oikein luen niin Risto Riekin leski Liisa. Kaikkien muiden lasten syntymästä isän patronyymi puuttuu, eikä Pekka/Paaavo Ristonpoikaakaan näy sen jälkeen kummina.
Tässä tuo linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5583445
Matts Christerssons och Helga Tawajärvis son Christiernus. faddr Matts Riecki senior, Christer Rieckis Encka Lisa, Påhl Tauriainen, Pehr Christersson, And. Rukajärwis hu Anna, fådt nöddop af Matts Riecki, confirm. af J. Kranck.
Tulkitsen, että leski-Liisa on Matti Kristerinpojan äiti, eli vastasyntyneen mummo. Pehr Christersson on varmaankin Matin veli, mutta siitähän ei tässä varmuutta tule. Kuitenkin tulee toinen varmistus tämännimisen olemassaolosta, toinen oli Hackzellin uudisasutusten luettelossa v:lta 1738. Antti Rukajärven vaimo on Anna Riekki, sopii myös olemaan samaa Matin sisarussarjaa, s. 3.6.1731, vihitty Antin kanssa 6.1.1750.
Jouni Kaleva
10.01.20, 09:00
Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772421) lyhennysluettelossa Risto Laakkosen talon kohdalla on kommentti, mikä menee jotenkin seuraavasti: "afwijkit till lapland, därop? död blifwit".
Tarkoittaako tämä sitä, että Risto Paavonpoika ehti perheineen muuttaa Lappiin (Kuusamoon?) ja menehtyi vaimonsa ja poikansa kanssa saman vuonna? Mikäli näin olisi, niin se selittäisi sen, miksi Pudasjärven kuolinkirjasta ei tunnu löytyvän Laakkosen perheen hautaustietoja.
Mikäli tulkitsin tuon tekstin oikein ja mikäli Risto Paavonpoika Riekki on sama henkilö kuin Risto Paavonpoika Laakkonen, niin siinä tapauksessa asia olisi aivan kuten tässä ketjussa aiemmin jo arvelitkin, että Risto Paavonpoika Riekki lähti perheineen uudisasukkaaksi Kuusamoon. Liikuttavan lyhyeksi jäi Riston uudisasukkaan elämä.
Edellisen vuoden lyhennysluettelossa mainittiin, että "död med hustru och" sitten on sana, mikä jää sivuntaitteeseen. Vaikka siinä olisi lukenut "död med hustru och barn", niin sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että Riston kaikki lapset olisivat menehtyneet. Tuon voi tulkita sitenkin, että ainakin yksi lapsista on menehtynyt; tässä tapauksessa kyseessä voisi olla Paavo poika. Laakkosen talo oli kruunun talo, joten talon kannalta ei tarvinnut selvitellä oliko perillisiä enää elossa. Oleellista lyhennysluettelon kannalta oli se, että talo oli kruununtalo ja että talossa ei asuttu eikä siitä maksettua veroja.
Vuosien 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775078) ja 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12147144) lyhennysluetteloissa Risto Laakkosen talon kohdalla mainitaan, että asukas on lähtenyt Lappiin. Tarkoittaneeko kommentti tässä edesmennyttä Risto Paavonpoikaa, vai voisiko se tarkoittaa hänen hypotettista poikaansa Risto Ristonpoikaa, joka mahdollisesti oli vielä elossa?
Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875463) lyhennysluettelossa Risto Laakkosen talon kohdalla mainitaan, että talon on 12.07.1699 ylösottanut Josef Liikanen ja Josef on saanut taloon 1/16 manttaalin verotuksellisen koon vähennyksen.
Vuoden 1699 talvikäräjillä sotkajärveläinen Josef Matinpoika Liikanen pyysi saada ylösottaa Risto Laakkosen neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:20:491, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697038)). Samaista asiaa käsitellään samaisen vuoden kesäkäräjillä; tuolloin Josef Matinpoika Liikanen pyytää saada ylösottaa edesmenneen Risto Laakkosen neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:20:668, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697211)).
Mielenkiintoinen tieto, Oikein Paljon Kiitoksia!
Pekka Ristonpojaika Riekistä en ole onnistunut löytämään tietoja. Teoriassa olisi mahdollista sekin, että Risto Paavonpojalla olisi olla Pekka niminen poika, joka olisi isänsä menehtymisen jälkeen jäänyt Kuusamoon.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Tämä onkin taas uusi näkökulma, että myös Risto Paavonpoika ehti muuttaa Lappiin (=Kuusamoon) ennen kuolemaansa. Onhan se ihan mahdollista ja selittäisi, miksi hänen tai hänen Paavo-poikansa hautausmerkintää ei löydy Pudasjärveltä. Mahdollinen olo Kuusamossa kuitenkin jäi lyhytaikaiseksi, varmaan hän kuoli 1698 joka tapauksessa, kun jo 1699 oli Laakkosen taloon pyrkijällä tästä käräjillä tieto. Nuo lyhennysluettelot näkyvät laahaavan tietojensa suhteen jälkijunassa.
Kuusamossa jatkoi varmaan elämäänsä Paavo Ristonpojan leski Karin Jaakontytär(ellei hänkin pian kuollut!) sekä ainakin Matti Paavonpoika, joka jätti pitkät ja selvät jäljet mm. lautamiehenä. Tytär Valpuri Paavontyttärestä ei liene merkkejä Kuusamossa. Ehkä hänkin pian kuoli.
Sen sijaan Kuusamossa on olemassa talollinen Krister Kristerinpk. Riekki, joka kuoli 1751 siellä 69-vuotiaana eli olisi syntynyt n. 1681. Käytännössä kaikki Kuusamon Riekit ovat tämän miehen jälkeläisiä, ja sieltä on Y-DNA-yhteys Pudasjärven Mursuun. Tämä Krister on voinut siirtyä Kuusamoon kukaties samoihin aikoihin kuin edellämainitut, eli vuoden 1700 molemmin puolin. Silloin hän olisi ollut n. 18-vuotias, eikä vielä olisi välttämättä ehditty kirjata mihinkään henkikirjaan Pudasjärvellä. Hänen isänsä voisi hyvin olettaa olevan em. Risto Paavonpk. Riekki/Karvonen/Laakkonen, joka oli siirtymässä tai jo siirtynyt Kuusamoon ennen kuolemaansa 1698. Muuttoporukassa olisi voinut olla isä (Risto Paavonpoika), poika (Paavo Ristonpoika) perheineen sekä toinen, nuorempi poika Risto Ristonpoika naimattomana.
PS myös Kuusamon Pekka Kristerinpk. Riekki (1728-1772) on em. Krister Kristerinpoika Riekin (1681-1751) poika. Sekoilin tässä asiassa aiemmassa viestissäni.
Jouni Kaleva
10.01.20, 10:00
Jorma Kanasen Riekki-sukukirjassa (2011) annetaan, että Krister Kristeripk. Riekillä (1682-1751) oli seuraavat sisaret:
1. Margareta Riekki s. 1678, pso Lauri Säkkinen.
Lars Säkkisen vaimo Margareta on kuollut 19.3.1748 Kuusamossa 70-v iässä. Mutta kuinka hänet on sidottu Riekin sukuun?
2. Anna Kristerintr. Riekki s. 1690 k. 22.5.1765 Poussu Kiviniemi 20.
Leski Anna Kristerintytär on vihitty 9.3.1731 Juho Laurinp. Tauriaisen kanssa (Kanasella Juho Matinp. Tauriainen s. 1688). Juho Tauriaiselle synt. Sigre-tytär 5.9.1733. Juho Tauriaisen leski Anna kuollut mainittuna päivänä.
Kuinka tämä Anna Kristerintytär sidotaan Riekin sukuun?
Big-Y-testillä testattuna on saatu 5 saman haploryhmän N-BY147413 tulosta. Yfull-analyysi antaa haploryhmän ikäarvioksi n. 300-400 vuotta, joten kaikki yhteydet pitäisi löytyä dokumentoinnin aikakaudelta.
2 tuloksista edustaa Kuusamoon 1750-luvulla muuttanutta haaraa; 1 tulos edustaa Posion Mursujen haaraa; 1 tulos Pudasjärven Isomursujen haaraa, ja 1 tulos Kuusamon Riekkejä. Kuusamon ja Posion haarojen yhteinen esi-isä on syntynyt n. 400 v. sitten (Abram Matinpoika Mursu s. n. 1620) Pudasjärven Pintamolla. Isomursun vanhimmaksi esi-isäksi on testaaja ilmoittanut Antti Sipanpoika Keräsen (1658-1719, Pudasjärvi), ja Riekin vanhimmaksi esi-isäksi testaaja on ilmoittanut Risto Riekin (ei tarkempaa tietoa kuka monista Ristoista).
Riekin isälinjoista on lisäksi 2 muuta alemman tason testiä (Y-67), joista toinen edustaa nykyisiä Pudasjärven Riekkejä ja toinen Kuusamon Riekkejä. Kaikki 3 Riekkiä, 3 Mursua ja 1 Isomursu ovat osumia toisilleen myös Y-67-testissä. Tulokset osoittavat kiistatta, että kaikilla näillä on yhteinen esi-isä suorassa isälinjassa.
Kuusamon Riekki-linjan toinen testaaja (Big-Y) on itse ilmoittanut vanhimmaksi esi-isäkseen Risto Ristonpojan, mutta nyt kun tarkistin tuon linjan Kuusamon Rippikirjoista ja syntyneistä niin se on mielestäni kuitenkin kasvattipoika Matti Ristonpoika Riekki:
Testaajan isoisä: Iikka Herman Raimmainen, Arola s. 25.10.1882, Paanajärvi, Raimmainen Nro. 60
Sen jälkeen:
Iikka Kustaa Riekki, s. 15.12.1845, Paanajärvi, Raimmainen Nro. 60
Niilo Niilonpoika Riekki s. 3.10.1801, Heikkilä, Enojärvi Nr. 12
Niilo Matinpoika Riekki s. 19.8.1758, Heikkilä, Enojärvi
Matti Ristonpoika Riekki s.1724, Heikkilä, Enojärvi
Toisen Kuusamon Riekki-linjan testaajan (Y-67) isälinja minulla ei vielä ole tiedossa, mutta yritän selvittää.
Jouni Kaleva
10.01.20, 10:35
Kuusamon Riekki-linjan toinen testaaja (Big-Y) on itse ilmoittanut vanhimmaksi esi-isäkseen Risto Ristonpojan, mutta nyt kun tarkistin tuon linjan Kuusamon Rippikirjoista ja syntyneistä niin se on mielestäni kuitenkin kasvattipoika Matti Ristonpoika Riekki:
Testaajan isoisä: Iikka Herman Raimmainen, Arola s. 25.10.1882, Paanajärvi, Raimmainen Nro. 60
Sen jälkeen:
Iikka Kustaa Riekki, s. 15.12.1845, Paanajärvi, Raimmainen Nro. 60
Niilo Niilonpoika Riekki s. 3.10.1801, Heikkilä, Enojärvi Nr. 12
Niilo Matinpoika Riekki s. 19.8.1758, Heikkilä, Enojärvi
Matti Ristonpoika Riekki s.1724, Heikkilä, Enojärvi
Toisen Kuusamon Riekki-linjan testaajan (Y-67) isälinja minulla ei vielä ole tiedossa, mutta yritän selvittää.
Tämä ei oikeastaan muuta tilannetta, sillä olen ajatuksissani asettanut tuon kasvattipoika Matti Ristonpojan (s.1724) oikeaksi isäksi samaisen Risto Ristonpojan (n.1681-1751) ja juuri siksi näkisin, että viimeksimainittu on käytännössä kaikkien myöhempien Kuusamon Riekkien esi-isä.
Tämä näkemykseni ei valitettavasti perustu mihinkään suoraan dokumenttiin. Kuitenkin sopisi niin hyvin, että Risto Ristonpojan lukuisista lapsista yksi (Matti Ristonpoika) olisi mennyt naapurin lapsettoman? sukulaismiehen kasvattipojaksi ja tilan jatkajaksi. Sitä paitsi näyttäisi, että Risto Ristonpoika olisi mahdollisesti lautamies Matti Paavalinpojan setä.
Tämä ei oikeastaan muuta tilannetta, sillä olen ajatuksissani asettanut tuon kasvattipoika Matti Ristonpojan (s.1724) oikeaksi isäksi samaisen Risto Ristonpojan (n.1681-1751) ja juuri siksi näkisin, että viimeksimainittu on käytännössä kaikkien myöhempien Kuusamon Riekkien esi-isä.
Tämä näkemykseni ei valitettavasti perustu mihinkään suoraan dokumenttiin. Kuitenkin sopisi niin hyvin, että Risto Ristonpojan lukuisista lapsista yksi (Matti Ristonpoika) olisi mennyt naapurin lapsettoman? sukulaismiehen kasvattipojaksi ja tilan jatkajaksi. Sitä paitsi näyttäisi, että Risto Ristonpoika olisi mahdollisesti lautamies Matti Paavalinpojan setä.
Kyllä, näin se varmaan täytyy olla. Aika hyvinhän tämä Riekkien linja alkaa selvitä. Muutama Riekki on toki vielä hajallaan, mutta koko ajan verkko tiivistyy. Kyllä näistä (varsinkin) isälinjan geenitesteistä on paljon apua epäselvien sukujen selvittelyissä.
Martti Mursu kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1600. Vaikuttaisi siltä, että Martin isännöimä kolmannesmanttaalin uudistila kirjataan vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656832) maantarkastuskirjaan (on ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) Martti Sigfridinpojan nimellä (oikeanpuoleisen sivun alin talo).
Osa Pudasjärven taloista kirjataan maanrakastuskirjassa "Puhusjärven" listalle ja osa Kiimingin listalle (Kiimingin listalle kirjataan Ylikiimingin talot, Alakiimingin talot ja osa Pudasjärven taloista. Martin talo kirjataan Kiimingin listalle. Heti Martin talon jälkeen kirjataan Pekka Jönsinpojan talo, joka mielestäni on Pietarilan talo.
Pudasjärven talojen listaaminen on tuohon aikaan aikaa vaihtelevaa. Maakirjoissa Kiimingin listalla kirjataan Ylikiimingin talot, Alakiimingin talo ja Pudasjärven talot.
Maakirjoihin kirjataan Martti Sigfridinpoajn talo vuosina 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655615) (vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin talo) ja 1610 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658897) (vasemmanpuoleisen sivun kuudenneksi alin rivi); molemmissa luetteloissa seuraava talo on Pekka Jönsinpojan talo, joka mielestäni on Pietarilan talo.
Vuoden 1613 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637500) toisesta maakirjasta Martti Sigfridinpojan talo vaikuttaisi puuttuvan (aiemmissa luetteloissa se on listattuna Martti Ollinpojan ja Pekka Jönsinpojan talojen väliin, mutta tästä luettelosta se syystä taikka toisesta puuttuu). Samaisen vuoden toisessa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637370) maakirjassa (oikeanpuoleinen sivun puolivälin tietämillä) on Martti Sigfridinpojan kolmannesmanttaalin talo; vaikutta kuin se olisi hieman jälkikäteen ahdettu Martti Ollinpojan ja Pekka Jönsinpojan talojen väliin.
Vuosien 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644899) ja vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645924) toiseen maakirjaan Martti Sigfridinpojan talo on kirjattu Kiimingin lista viimeiseksi taloksi ja se mainitaan kolmannesmanttaalin uudistilaksi.
En osaa sanoa, miksi Martin talo on tiputettu listan loppuun. Olisikohan talonpito lähtenyt käyntiin nihkeästi ja olisiko Martti saanut talolleen lisää verovapaita vuosia?
En oikein pidä todennäköisensä sitä, että Martti olisi vaihtanut taloa ja pykästellyt pystyyn uuden uudistilan. Koska Martin talo kirjattiin maantarkastuskirjaan, se pitäisi löytyä jostakin, jos Martti olisi sen hyljännyt. Talon kokona on edelleen kolmannesmanttaali ja aiemmin listaamiseen käytetty paikka juuri ennen Pekka Jönsinpojan taloa sopisi siihen, että kyseessä on vuodesta 1606 alkaen sama talo.
Muihin veroluetteloihin Martti kirjataan nimellä Martti Mursu. Vuoden 1620 jälkeen Martin talo kirjataan nimellä Martti Mursu myös maakirjoissa.
Mikäli vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja vuosien 1607, 1610, 1610, 1613, 1619 ja 1620 maakirjoihin kirjattu Martti Sigfridinpojan talo ei ole Mursun talo, niin siinä tapauksessa Martti Mursun kolmannesmanttaalin talo vaikuttaisi puuttuvan maakirjoista; ja tälle maakirjojen Martti Sigfridinpojalle ei oikein löydy kirjauksia kymmenysluetteloista.
Aika vahvoja todisteita Sigfridinpojan puolesta, kiitos.
Vuoden 1575 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649091) huonemiesluettelossa Iin pitäjään kirjataan nimi (oikeanpuoleisen sivun toinen nimi), mikä vaikuttaisi olevan Lasse Mursuinen. En kuitenkaan ole varma, luinko lisänimen kaksi ensimmäistä kirjainta oikein.
Samalla sivulla Saloisten pitäjän listan toisena nimenä on Matti Musta. Mielestäni siinä lisänimen alku "Mu" on kirjoitettu samalla tavalla kuin Lassen lisänimen alku.
Mikäli kyseessä olisi Lasse Mursuinen, niin en ole löytänyt mitään tietoa siitä, olisiko hän mitään sukua Martti Mursulle, joka tulee veroluetteloihin 30 vuotta myöhemmin.
Lauri Mursu esiintyy aikaisemmin samaan aikaan Pekka ja Paavali Mursun kanssa Savossa Rantasalmen, Säämingin, Sulkavan seudulla ainakin 1540-, 1550- ja 1560-luvuilla. Sen jälkeen Paavali/Paavo myy tiluksensa 1560-luvun alussa ja muuttaa Ähtärin seudulle, jossa myöhemmin esiintyy myös Sigfred Mursu ainakin vuosina 1587-1601. Sigfred lienee Paavonpoika, ja jos Pudasjärven vanha Martti Mursu olisi hänen poikansa, niin he tai ainakin Martti olisi muuttanut Ahtärin Töysäjärveltä Iijoen varrelle. Kuinka yleistä tällainen muuttosuunta oli tuohon aikaan?
Itse olen pitänyt loogisempana, että Lauri Mursu tuli Savosta muiden savolaisten mukana Oulujärven/Ijoen seudulle - ja että vanha Martti jotenkin liittyisi häneen - toki liittynee mutkan kautta joka tapauksessa.
Kävin noita Savon ja Etelä-Pohjanmaan asiakirjoja läpi joskus kauan sitten, ja pitäisi käydä uudestaan tarkemmalla kammalla. Varmasti ainakin käräjäpöytäkirjoista olisi mahdollista löytää lisätietoja.
Olen jo pitkän aikaa yrittänyt saada E-Pohjanmaalla edelleen esiintyviltä Mursunen ja Mursula-suvuilta isälinjan geenitestiä, mutta valitettavasti toistaiseksi ei ole vielä tärpännyt.
[quote=Jouni Kaleva;113379]
Katsoin myös 1638 pöytäkirjaa, mutta ei osunut silmään uutta. Tämä onkin ongelma: Tuon tuosta renovoiduissa tuomiopöytäkirjoissa viitataan tarkoin päivämäärin aikaisemmin tehtyihin testamentteihin, perinnönjakoihin, syytinkisopimuksiin, kauppakirjoihin. Ne eivät suureksi harmiksi ole pöytäkirjan liitteenä. OMA ilmoittaa, että heillä on esim. testamentteja vasta 1700-luvulta. Kuitenkin esim. Jaakko Lohvansuu onnistui taikomaan jostakin pöytäkirjan Pelttarien perinnöjakotilaisuudesta, mistä vieläkin kiitos ja kunnia Jaakolle.
Kysymys: Mistä ja miten näitä useinkin huippukiinostavia dokumentteja voisi yrittää metsästää ja miten? Kuka tietää?
Minä löysin sattumalta lisää tietoa tästä mainitusta Pelttarin perinnönjakodokumentista http://www.jurvansuu.net/peer_pelttari_luettelo_1681.htm
kun törmäsin Aili Pelttarin artikkeliin "Pudasjärven Jongunkylän Pelttarin talon vanhoista asiakirjoista" Oulun Sukututkijan numerossa 1/2013, s. 14-17. Kyse on harvinaisesta sukuarkistosta vanhoja asiakirjoja, joita on säilytetty puuarkussa. Asiakirjoista kuusi kappaletta on 1680- ja 1690-luvuilta, mutta suurin osa on 1700- ja 1800-luvulta. Artikkelissa referoidaan myös tätä 1681 dokumenttia, joka on julkaistu myös Aili Pelttarin kirjassa "Jonkulaiset 1500-1900, osa 3. Paukkeri - Pelttari -Siivikko." (Oulu 2012).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.