Suomenlinnassa kuollut, osin epäselvä teksti

[Hannu Numminen]

Johan Johansson nykyisestä Pyhärannasta kuoli 1832 Suomenlinnassa, tai kaiketi paremminkin Viaporissa. Tästä rippikirjan tekstistä en saa kokonaan selvää, kyseessä on ehtoollisella käyntien sarakkeeseen kirjattu merkintä kuolemasta Suomenlinnassa (seitsemäs rivi ylhäältä lukien):

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyharanta/rippikirja_1828-1834_jk59-60/238.htm

Ei tuo huomautussarakkeen kirkkokuritietokaan aivan selvä ole, mitähän siinä mainitaan ensimmäisen kohdan syyksi? Taitaa siinä itse asiassa olla toinenkin kirkkokuriasia?

Onko Suomenlinnassa ollut erikseen suomalainen seurakunta, jonka kirkonkirjoista saisi tarkemman selon kuolinsyystä? Suomenlinnahan oli tuolloin venäläinen varuskunta.


Hannu Numminen

[TerhiA]

Afled å Sveaborgs fästning enligt tjenstförrättande Länsmannens A J Taxells memorial.
Tuosta länsmannin nimestä en ole ollenkaan varma, onko se noin.

[Hannu Numminen]

Kyllä nuo viisi ensimmäistä sanaa olivat mielestäni juuri noin, samoin kuin loppu, "A J Taxells memorial". Tuo sotkuisempi keskiosa oli se pätkä, josta en saanut selvää.

Kiitos, TerhiA!

[Hannu Numminen]

Onko Suomenlinnassa ollut erikseen suomalainen seurakunta, jonka kirkonkirjoista saisi tarkemman selon kuolinsyystä? Suomenlinnahan oli tuolloin venäläinen varuskunta.

Jatkan tästä vielä: mistähän tämän Johanin kuolinsyyn saisi selville? Entä syyn, miksi hän oli Suomenlinnassa? Jonakin työmiehenäkö? Onko Viapori kuulunut johonkin Helsingin seurakuntaan vai onko siellä mahdollisesti ollut oma luterilainen seurakuntansa? Venäläiset sotilaathan varmaankin olivat ortodokseja.

[Heikki Särkkä]

Ainakin osin 1700-luvun Suomenlinnan tapahtumat löytyvät Hiskistä Helsingin kaupungin Sveaborgin kylästä.

[Hannu Numminen]

Ainakin osin 1700-luvun Suomenlinnan tapahtumat löytyvät Hiskistä Helsingin kaupungin Sveaborgin kylästä.

Kiitos Heikki, koetinkin nyt etsiä tuolta, mutta HisKin tiedot osoittautuivat olevan liian myöhäiseltä ajalta. Sen sijaan selaillessani SSHY:n ja HisKin tietoja löysin Viaporin linnoitusseurakunnan. Valitettavasti kuitenkin HisKin seurakuntatietojen mukaan "Luterilainen kirkkorakennus ja miltei koko arkisto paloi pommituksen aikana 9-10/8 1855.". Näin siis Krimin sota vaikuttaa edelleenkin! Eipä taida löytyä etäisestä sukulaisestani tarkempia ja enempiä tietoja.

[eeva häkkinen]

Kiitos Heikki, koetinkin nyt etsiä tuolta, mutta HisKin tiedot osoittautuivat olevan liian myöhäiseltä ajalta. Sen sijaan selaillessani SSHY:n ja HisKin tietoja löysin Viaporin linnoitusseurakunnan. Valitettavasti kuitenkin HisKin seurakuntatietojen mukaan "Luterilainen kirkkorakennus ja miltei koko arkisto paloi pommituksen aikana 9-10/8 1855.". Näin siis Krimin sota vaikuttaa edelleenkin! Eipä taida löytyä etäisestä sukulaisestani tarkempia ja enempiä tietoja.

Suomenlinna toimi 1800-luvun alkupuolella myös rangaistusvankilana, voisiko tällä olla tekemistä asian kanssa? (Tästä lienee peräisin sanonta "joutui linnaan". Ennen varsinaisten vankilarakennusten aikaa joutuivat useammatkin linnat toimittamaan vankilan tai työsiirtolan virkaa.)

[Hannu Numminen]

Suomenlinna toimi 1800-luvun alkupuolella myös rangaistusvankilana, voisiko tällä olla tekemistä asian kanssa? (Tästä lienee peräisin sanonta "joutui linnaan". Ennen varsinaisten vankilarakennusten aikaa joutuivat useammatkin linnat toimittamaan vankilan tai työsiirtolan virkaa.)

Kyllä tämäkin asia kävi mielessä. Käsittääkseni kuitenkin vankilaseurakunnan asiakirjat tuhoutuivat siinä missä linnoitusseurakunnankin.

Kokonaan toinen asia on, että tuossa alkuperäisessä kysymyksessäni viittasin rippikirjan huomautussarakkeen sotkuiseen tekstiin. Se ei ole vieläkään kokonaan suostunut avautumaan minulle, mutta siinä on mielestäni kaksi kirkkokuriviittausta vuosilta 1830 ja 1828?. Kai vankilatuomio olisi selkeästi merkattu rippikirjaankin?

[i.s.k.]

Viaporin kruununvankilan vangeista löytyy kyllä hyvin tietoa. Vankilat toimittivat nimittäin määräajoin, muistaakseni pari-kolme kertaa vuodessa vankiluettelon prokuraattorin toimistoon. Uusien vankien kohdalla on myös tieto, missä ja milloin tuomio on annettu. Varmaan kuolemantapauksistakin tehdään jonkinlaista selkoa.

I. Kangas

[Essimi]

Alunperin kysytyssä tekstissä on mielestäni seuraavaa tekstiä, epävarmat kohdat suluissa:
undergått uppenb. Kyrkoplikt 18()30 för det han våldfört (sig?) på sin fader (tai ?adör).
Undergått uppenbar kyrkoplikt 18()28 för (?)(?) brott.

Eli väkivallanteko isäänsä (tai muuta) kohtaan 1830 ja jonkinlainen rikos 1828.

[Hannu Numminen]

Viaporin kruununvankilan vangeista löytyy kyllä hyvin tietoa. Vankilat toimittivat nimittäin määräajoin, muistaakseni pari-kolme kertaa vuodessa vankiluettelon prokuraattorin toimistoon. Uusien vankien kohdalla on myös tieto, missä ja milloin tuomio on annettu. Varmaan kuolemantapauksistakin tehdään jonkinlaista selkoa.

I. Kangas

Kiitos tiedosta, taas tulin viisaammaksi! Missähän prokuraattorin toimiston asiakirjat ovat? Lääninhallituksessako vai ehkä Kansallisarkistossa? Ja nytpä täytyy toivoa, että esiäitini mies Johan olikin rikollinen! :D:

[eeva häkkinen]

Enpä kyllä näe minäkään, mitä siinä tarkalleen ottaen lukee, rivien kirjaimet menevät päällekkäin. Jotain tällaista kummiskin: "undergått uppenbar kyrkoplikt (pvm) för det han ???? å sin fader" ja "undergått uppenbar kyrkoplikt (pvm) för ?? do? ??brott".
Olet kyllä oikeassa siinä, että vankilatuomio yleensä on jollakin tavoin mainittu rippikirjassa (kuten edellisen henkilön kohdalla). Mutta kyllähän tästä asiasta jotain jälkiä on täytynyt jäädä lähteisiin. Onko seurakuntaan saapuneet viranomaiskirjeet tallessa? Sellaisellahan kuolemasta on ilmoitettu, oli ko. henkilön status mikä hyvänsä? Sekä Turun, että Vaasan hovioikeuksien aineistossa on vankiluetteloita tältä ajalta (en tiedä, kumpaan ao. pitäjä kuuluu). Ja tuomiokirjat kannattaa tietysti tarkistaa, esim. käräjät 1830, siellä lienee asiaa joka tapauksessa puitu, ennenkuin kirkkorangaistus on määrätty. Eli jos asia oikeasti kiinnostaa, on tietoa saatavissa, edellyttää kummiskin arkistovisiittiä.

[Hannu Numminen]

Kiitokset noita kirkkokuriasioita tulkinneille! Osittain minäkin niistä selkoa sain, mutta vähemmän kuin Essimi ja eeva.

Täytyy kysellä noiden arkistolähteiden perään. Pyhäranta sijaitsee Raumalta hieman etelään, joten jäljet viittaavat Turkuun.

[i.s.k.]

Prokuraattorin toimituskunnan (toimiston) paperit ovat Kansallisarkistossa.

I.K.

[Hape]

Tervehdys, mielenkiinnolla seuraan myös näitä Suomenlinnassa olleita ja siellä kuolleiden tietoja.
Itellänikin olisi henkilö Anders Andersson s.02.01.1781 Orimattila Pennala, ja joka on tuomittu murhasta 1840 , ja kuollut 30.01.1842 Veaborg.
Askarruttaa tuo tuomio, sekä missä olosuhteissa on kuollut vankeudessa?

[eeva häkkinen]

Jos tuomio askarruttaa, on oikea osoite tietenkin tuomiokunnan arkisto. Juttu on ensin käsitelty alioikeudessa (kihlakunnan- tai raastuvanoikeus), josta murhajutut alistettiin hovioikeuden tarkastettaviksi. Tästä seuraa se, ettei Kansallisarkiston puhtaaksikirjoitetuissa tuomiokirjoissa ole asiasta muuta kuin merkintä "hemställd" eli paikalliseen maakunta-arkistoon joutuu lähtemään. Hovioikeuden pöytäkirjoissa on juttu myös pääpiirteissään ja ne ovat helpompia lukea, mutta kyllä alkuperäinen käsittely on huomattavasti värikkäämpi todistajineen ja usein myös ruumiinavauspöytäkirjoineen. Jutun käsittelypäivä on usein merkitty rippikirjaan. Jollei ja jos uhri on tiedossa, voi kuolinajasta päätellä ajankohdan. Murhajutut käsiteltiin aina seuraavilla käräjillä, jollei sellaisia ollut lähiaikoina tulossa, saatettiin pitää välikäräjät. Jollei tekijästä ollut selvyyttä tai hän ei tunnustanut, saattoi juttu jatkua useilla käräjillä.

Onko tuomittu haudattu kotipitäjäänsä? Joskus on kirkonarkistossa lupakirjoja vainajan ruumiin noutamiseksi, todennäköisesti saapuneiden virkakirjeiden osiossa.

[Hape]

Kiitos opastuksista, sen verran voisin taustaa kertoa, että vaikuttaa että Orimattilan tuomiokunnan pöytäkirjoja paloi Pakaalla Hilsdahlin kartanon palossa 1890 luvun paikkeilla. Siellähän pidettiin käräjiä, jossa myös käräjätuomari asui.
Voihan olla että niitä olisi jo aiemmin siirretty arkistoihin, mutten ole ainakaan niitä Mikkelin maakunta-arkistosta löytänyt, enkä Kansallisarkistosta. Puhtaaksi kirjoitettuja kävin kerran K.A:ssa päivän selailemassa, mutta siinä saattaa olla Ruotsinkielen lukemisen taitamattomuus ja se että niitä oli niin paljon, että silmissä vaan vilisti!
Orimattilan Srk rippikirjassa 1839-49Pennala Uotila Ylöstalo s.478, Anders Andersson, on mainintaa tuosta hägtad för mord 1840, Död på Veaborg 30.1842. Tässä rippikirjassa taisi olla enemmänkin tekstiä, mutten silloin osannut ottaa asiaa vakavasti!
Vielä hieman avautumista, tämä tapaus taitaa liittyä hieman suurempaan tapahtumaketjuun, koska Andersin poika Carl Andersson on murhattu 06.08.1843 Orimattila Pennala, mutta siitä voisi avata uuden ketjun!
Ongelmana on tosiaan etten meinaa päästä eteenpäin näsissä tapauksissa ja löytää todellisia syitä, nyt vaan entisenä Derrikin seuraajana ajattelee mielessään tapahtumia.

[Heikki Koskela]

Prokuraattorin toimituskunnan (toimiston) paperit ovat Kansallisarkistossa.

I.K.

Yksi esivanhemmistani (krouvinpitäjä ja juoppo) joutui Viaporiin rangaistusta kärsimään ja kuoli siellä 14.10.1831. Tämä kuolinmerkintä on kyllä Alajärven kuolleissa mutta on haudattu Sveaborgiin. Suomenlinnan kuolleita en sitten löytänyt Hiskistä ensinkään, joten varmistus jää tekemättä.

Itseaiassa rangaistuksen syykin on tietämätön paikka. Mutta sen tutkiminen edellyttää matkaa Vaasaan maakunta-arkistoon.

[eeva häkkinen]

Kiitos opastuksista, sen verran voisin taustaa kertoa, että vaikuttaa että Orimattilan tuomiokunnan pöytäkirjoja paloi Pakaalla Hilsdahlin kartanon palossa 1890 luvun paikkeilla. Siellähän pidettiin käräjiä, jossa myös käräjätuomari asui.
Voihan olla että niitä olisi jo aiemmin siirretty arkistoihin, mutten ole ainakaan niitä Mikkelin maakunta-arkistosta löytänyt, enkä Kansallisarkistosta. Puhtaaksi kirjoitettuja kävin kerran K.A:ssa päivän selailemassa, mutta siinä saattaa olla Ruotsinkielen lukemisen taitamattomuus ja se että niitä oli niin paljon, että silmissä vaan vilisti!
Orimattilan Srk rippikirjassa 1839-49Pennala Uotila Ylöstalo s.478, Anders Andersson, on mainintaa tuosta hägtad för mord 1840, Död på Veaborg 30.1842. Tässä rippikirjassa taisi olla enemmänkin tekstiä, mutten silloin osannut ottaa asiaa vakavasti!
Vielä hieman avautumista, tämä tapaus taitaa liittyä hieman suurempaan tapahtumaketjuun, koska Andersin poika Carl Andersson on murhattu 06.08.1843 Orimattila Pennala, mutta siitä voisi avata uuden ketjun!
Ongelmana on tosiaan etten meinaa päästä eteenpäin näsissä tapauksissa ja löytää todellisia syitä, nyt vaan entisenä Derrikin seuraajana ajattelee mielessään tapahtumia.

Niinkuin taisin sanoakin, ei KA:sta löydy juurikaan selvitystä henkirikoksiin. Koska ne alistettiin automaattisesti hovioikeudelle, on renovoiduissa jutun kohdalla pelkästään merkintä "hemstäld" (alistettu). Hovioikeuksien asiakirjojakaan ei sieltä löydy, vaan ne säilytetään paikallisessa maakunta-arkistossa (joitakin jälkiä tosin Senaatin oikeusosaston kirjoissa KA:ssa).
Orimattila näyttäisi kuuluneen Hollolan tuomiokuntaan Vakka-tietokannan mukaan ja varsinaisten asioiden pöytäkirjat ovat tallessa vuosilta 1829 ja 1831, mutta ei vuodelta 1830. Saattaisi olla helpointa lähestyä asiaa hovioikeuden kautta, joka Vakan mukaan olisi Turun hovioikeus. Juttuja oli siellä yleensä vain kymmeniä/vuosi eikä satoja, kuten alioikeuksissa, ja lukeminen on muutenkin helpompaa. Täällä kerrotaan myös, milloin juttu on ollut alioikeudessa. Rippikirjasta saattaa näkyä hovioikeuden päätöspäivä, mutta varsin nopeasti ne käsiteltiin, useimmiten samana vuonna. Ja Vakasta kannattaa aina tarkistaa, mitä on olemassa, ennenkuin säntää maakunta-arkistolle. Lycka till!