Ilmoitusvelvollisuus

[Matti Kalervo]

Elossa olevalle henkilölle pitää ilmoittaa rekisterissä olosta. Mutta miten? Väestörekisterikeskuksesta ilmoitettiin, että on osoitteenantokielto.
Miten olette toimineet?
Kyselee Matti Korhonen

[Sami Lehtonen]

Ei pelkästä rekisteriin merkitsemisestä tarvitse ilmoittaa, jos sukututkimus on omaksi iloksi tehtävää. Eri juttu on, jos tähtäät sukukirjaan tms. tai muutoin aiot julkaista tuloksia.

[Matti Kalervo]

Kyllä minä sen tiedän, että teen vain omaksi iloksi niin ei tarvitse mitään ilmoitella. Mutta ongelma onkin siinä kun aikanaan sukuseura julkaisee kirjana tutkimukseni. Tietysti Tietosuoja valtuutetun toimistoon voisi soittaa, mutta kun olen joskus sinne soittanut niin sieltä tulee sellaisia vastauksia joita ei meikäläinen tajua.Kyselen sen vuoksi täällä jos jollakulla olisi jonkinlaisia vinkkejä.Kun en ole laintuntija niin käytänneäännötkin ovat vähän hebreaa
terv. Matti Korhonen

[Antti Järvenpää]

Olen oikeastaan odottanut, koska joku kysyy tätä erittäin asiallista kysymystä. Itselläni ei ole tähän vastausta, mutta kirjoitan kuitenkin muutaman rivin.

On siis helppo kirjoittaa, että pitää, mutta jos jotain sellaista vaaditaan, pitäisi olla myös mahdollisuus saada osoite kielloista huolimatta. Tämä on yksi niistä kohdista, josta olen jo aiemmin kirjoittanut ja jopa puhunutkin ja johon on tullut sitten yleensä vain huonoja vastauksia tai ei vastauksia ollenkaan.

Oletettavasti tämä kuitenkin tulkittaisiin ylivoimaiseksi esteeksi - miten se nyt käytännesäännöissä ilmaistaankaan - ei mahdu kohtuullisen vaivan sisälle, koska on mahdotonta.

Tilanne on kuitenkin paradoksaalinen siten, että oletettavasti henkilöt, jotka kieltävät jotakin väestörekisterin suhteen, kieltävät samalla muutaman muunkin asian, kuten esim. sukutukimuksen ja suoramarkkinoinnin. Kun käytännesäännöt suosittelee väestörekisteriä ensisijaiseksi lähteeksi elävien henkilöiden osalta, pitäisi sukututkijalla olla pääsy tietoihin, vaikka niiden käyttö olisi kieletty, mikäli viranomaisilla ei ole erityisen painavaa syytä salata henkilön henkilötietoja. Kun vielä sukutukijan pitäisi pitää yllä kieltorekisteriä, on se mahdoton tehtävä, jos näitä tietoja ei ole, eikä edes osoitetiedot ole saatavissa.

En malta nyt olla sanomatta sitä, että kaikkien ohjeiden tarkoitus on, että niitä voidaan myös käytännössä käyttää ja soveltaa. Tämä koskee myös lainsäädäntöä ja siitä johdettuja ohjeistoja. Jos ohjetta ei voida käytännössä edes pääpiirteiltään noudattaa, on se huono ohje, joka tulisi korjata. Jos näin ei tehdä, voidaan olla melko varmoja siitä, että ennen pitkään eteen tulee tilanne, jossa ristiriitatilanteita joudutaan täsmentämään ja tulkitsemaan.

[blue-eyed]

Jos henkilöllä on käytössään puhelin, niin osoite löytyy melko varmasti Eniron tai Fonectan numeropalvelusta internetistä, vaikka sitä ei puhelinluettelosta löytyisikään eikä Väestörekisteri sitä anna. Todennäköisesti ainakin puhelinnumero löytyy. Kokeile. Jos tulee useita samannimisiä, niin sukututkimuksesi avulla voit käyttää salapoliisin vaistojasi. Katso löytyykö samalta paikkakunnalta muita saman perheen jäseniä, niin silloin varmaankin osut tavoittelemaasi henkilöön. Näin minä olen tehnyt. En ole edes kysynyt sieltä Väestötietorekisteristä, koska se on maksullista ja nämä muut ovat lähes ilmaisia. (Enirolla ensimmäinen kysely 25 senttiä, sen jälkeen ilmaista). Jos et vieläkään ole varma, osuitko oikeaan henkilöön, niin eihän se maksa kovinkaan paljon, kun kysyt henkilöltä itseltään, että oletko sinä se, vai joku muu.:):)

Hämmästyneitä vastauksia olen saanut, mutta en koskaan epäystävällistä.

[PVuorio]

Hej

Kuten Antti jo kirjoitti, niin jos henkilö kieltää tietojen antamisen yhdessä paikassa niin varmasti kieltoja on riittänyt muuallekin. Ja kaiken huipuksi
tietysti puhelinnumerokin on salainen. Ja sitä numeroa et sitten saa mistään tietoosi.

Vastaavasti kun joku soittaa "tuntemattomasta numerosta" en koskaan vastaa sellaiseen. Minusta tällaisella henkilöllä ei ole oikeutta soitella muille kun hänellekään ei saisi soittaa.

Antti kirjoitti myös toisin sanoin vanhan tuomarin ohjeen sanoman:
"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata lakikaan olla."

t Pertti Vuorio

[Erkki Järvinen]

Hej

Kuten Antti jo kirjoitti, niin jos henkilö kieltää tietojen antamisen yhdessä paikassa niin varmasti kieltoja on riittänyt muuallekin. Ja kaiken huipuksi
tietysti puhelinnumerokin on salainen. Ja sitä numeroa et sitten saa mistään tietoosi.

Vastaavasti kun joku soittaa "tuntemattomasta numerosta" en koskaan vastaa sellaiseen. Minusta tällaisella henkilöllä ei ole oikeutta soitella muille kun hänellekään ei saisi soittaa.

Antti kirjoitti myös toisin sanoin vanhan tuomarin ohjeen sanoman:
"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata lakikaan olla."

t Pertti Vuorio

Eikös tietty Sukuseurojen edustaja (en muista nimeä) joka näistä käytännesäännöistä on pitkät tekstit kirjoitellut, osaa tähänkin ongelmaan vastata:D:

[Sami Lehtonen]

Hej

Kuten Antti jo kirjoitti, niin jos henkilö kieltää tietojen antamisen yhdessä paikassa niin varmasti kieltoja on riittänyt muuallekin. Ja kaiken huipuksi
tietysti puhelinnumerokin on salainen. Ja sitä numeroa et sitten saa mistään tietoosi.

Vastaavasti kun joku soittaa "tuntemattomasta numerosta" en koskaan vastaa sellaiseen. Minusta tällaisella henkilöllä ei ole oikeutta soitella muille kun hänellekään ei saisi soittaa.

Antti kirjoitti myös toisin sanoin vanhan tuomarin ohjeen sanoman:
"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata lakikaan olla."

t Pertti Vuorio

Salaisen puhelinnumeron ymmärrän, kun olen itsekin puhelinterrorin kohteeksi joskus joutunut. Senkin jotenkin, että asettaa itselleen suoramarkkinointikiellon.

Kuten Antti jo totesi, niin käytännesääntöjenkin mukaan kohtuullinen vaivannäkö riittää. Jos on väestörekisterikeskuksesta yhteystietoja pyytänyt, eikä ole saanut, niin kyllä sen täytyy riittää. Kannattaa pitää silti mielessä, että julkaisun lähestyessä on hyvä tiedottaa sukukirjan eri haaroille siten, että nämä vievät viestiä eteenpäin - tulee samalla hoidettua markkinointi.

On hyvä ottaa huomioon, että olisi hiukan epämääräistä ilmoittaa rekisteröidylle, että tästä saatuja tietoja tullaan käyttämään johonkin sukukirjaan täsmentämättä sen tarkemmin mihin. Saattaahan se olla ihan eri asia päästä Kekkosten sukukirjaan kuin Möttösten - ja anteeksi Möttösiltä jo etukäteen, että käytin sukunimeänne esimerkissä.

[Sariainen]

Olen oikeastaan odottanut, koska joku kysyy tätä erittäin asiallista kysymystä. Itselläni ei ole tähän vastausta, mutta kirjoitan kuitenkin muutaman rivin.

On siis helppo kirjoittaa, että pitää, mutta jos jotain sellaista vaaditaan, pitäisi olla myös mahdollisuus saada osoite kielloista huolimatta. Tämä on yksi niistä kohdista, josta olen jo aiemmin kirjoittanut ja jopa puhunutkin ja johon on tullut sitten yleensä vain huonoja vastauksia tai ei vastauksia ollenkaan.

Oletettavasti tämä kuitenkin tulkittaisiin ylivoimaiseksi esteeksi - miten se nyt käytännesäännöissä ilmaistaankaan - ei mahdu kohtuullisen vaivan sisälle, koska on mahdotonta.

Tilanne on kuitenkin paradoksaalinen siten, että oletettavasti henkilöt, jotka kieltävät jotakin väestörekisterin suhteen, kieltävät samalla muutaman muunkin asian, kuten esim. sukutukimuksen ja suoramarkkinoinnin. Kun käytännesäännöt suosittelee väestörekisteriä ensisijaiseksi lähteeksi elävien henkilöiden osalta, pitäisi sukututkijalla olla pääsy tietoihin, vaikka niiden käyttö olisi kieletty, mikäli viranomaisilla ei ole erityisen painavaa syytä salata henkilön henkilötietoja. Kun vielä sukutukijan pitäisi pitää yllä kieltorekisteriä, on se mahdoton tehtävä, jos näitä tietoja ei ole, eikä edes osoitetiedot ole saatavissa.

En malta nyt olla sanomatta sitä, että kaikkien ohjeiden tarkoitus on, että niitä voidaan myös käytännössä käyttää ja soveltaa. Tämä koskee myös lainsäädäntöä ja siitä johdettuja ohjeistoja. Jos ohjetta ei voida käytännössä edes pääpiirteiltään noudattaa, on se huono ohje, joka tulisi korjata. Jos näin ei tehdä, voidaan olla melko varmoja siitä, että ennen pitkään eteen tulee tilanne, jossa ristiriitatilanteita joudutaan täsmentämään ja tulkitsemaan.

Niin ja kaiken lisäksi tuolta VÄESTÖREKISTERISTÄ saa erittäin virheellistä tietoa. Se oli minulle täydellinen yllätys. Olin tiedusteluuni saakka uskonut siellä olevan oikeita tietoja, vaan toisin on. :eek: :eek:

Terv. SARIAINEN :cool:

[Veikko Leskelä]

Ei pelkästä rekisteriin merkitsemisestä tarvitse ilmoittaa, jos sukututkimus on omaksi iloksi tehtävää. Eri juttu on, jos tähtäät sukukirjaan tms. tai muutoin aiot julkaista tuloksia.

Niinpä.

Iso osa sukututkimuksesta tähtää jonkinasteiseen julkaisuun, joista osa jää vain lähisuvun sisäiseen tietoon - ja tarpeelliseen tietojen vaihtoon - ja osa taas jo alunperinkin on tarkoitettu julkistettavaksi isommalle suvun ja jopa suvun ulkopuolistenkin piirille.

Sukututkimuskieltoja ja muita henkilön itsemääräämistarkoituksessa antamia asiaankuuluvia kieltoja on toki syytä noudattaa, sillä vastuu on kieltoja noudattamatta jättäneellä.

Kielloilla on yksilöille tärkeä merkityksensä ja toki sukututkimuskieltoja tiedetään perutunkin, kun halutaan perhetietoja julkaisuun ja kiellon alkuperäinen syy on voinut poistua.

Laeista johdetut käytännesäännöt toteutettiin yksimielisyyden hengessä ja ne on tarkoitettu vakavasti huomioon otettaviksi ja tulkintakysymykset ratkaistaviksi.

VL

[kkylakos]

Niin ja kaiken lisäksi tuolta VÄESTÖREKISTERISTÄ saa erittäin virheellistä tietoa. Se oli minulle täydellinen yllätys. Olin tiedusteluuni saakka uskonut siellä olevan oikeita tietoja, vaan toisin on.

Minkälaisia virheitä?!

[Veikko Leskelä]

Minkälaisia virheitä?!

Väestörekisterikeskuksella kuten muillakin rekisterinpitäjillä on rekisteriselosteensa väestötietojärjestelmän osalta:

http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/9F61A6976B990D34C225713A00461318/$file/VTJrekisteriseloste.pdf

Kun lukuisat VRK:n tiedotkin pohjautuvat rekisteröidyn ilmoituksiin, niin virheitä pääsee varmasti syntymään ja voihan olla toisen viranomaisen tiedonsiirtovirhekin...

Virheitähän löytyy jatkuvasti myös kirkonkirjoista.

Syytä on varmaankin reklamoida havaituista virheistä rekisterinpitäjälle, jos on varma oikaisutarpeesta. Silloin virheellisyydet eivät kertaudu muille tietojen tilaajille, jotka saattavat vaikka luottaakin korjaamattomiin tietoihin.

VL

[Matti Kalervo]

[quote=Veikko Leskelä;53267]Niinpä.


Sukututkimuskieltoja ja muita henkilön itsemääräämistarkoituksessa antamia asiaankuuluvia kieltoja on toki syytä noudattaa, sillä vastuu on kieltoja noudattamatta jättäneellä.

[Matti Kalervo]

Taas minä toheloin.
Sehän on selvä, että jokaisen itsemääräämis oikeutta on noudatettava. Mutta mistä tietää, että ko. henkilö haluaa kieltää tietonsa julkaisun jos ei voi kysyä. Eli ei saa osoitetta. Kyseessä olevan henkilön tiedot olen kysynyt Väestörekisterikeskuksesta varmistuksena. Ainakaan ei ole kielletty tietojen antamisesta, mutta osoite on salainen.
Kysyn vaan !
Terv. Matti Korhonen

[Veikko Leskelä]

Taas minä toheloin.
Sehän on selvä, että jokaisen itsemääräämis oikeutta on noudatettava. Mutta mistä tietää, että ko. henkilö haluaa kieltää tietonsa julkaisun jos ei voi kysyä. Eli ei saa osoitetta. Kyseessä olevan henkilön tiedot olen kysynyt Väestörekisterikeskuksesta varmistuksena. Ainakaan ei ole kielletty tietojen antamisesta, mutta osoite on salainen.
Kysyn vaan !
Terv. Matti Korhonen

Kyllähän sukututkimuskiellon pitäisi näkyä VRK:n päivityksessä. Jos ei näy, niin julkaistaan sukututkijan ja kirjan kustantajan vastuulla. Rekisteröidyn tarkistusmahdollisuus jää silloin pois.

Tosin tilanteista riippuen eri tapauksissa saattaa olla erilaista hienotunteisuutta ja varovaisuutta, jos - vaikka sukututkimuskieltoa ei ole - osoitekiellon lisäksi on olemassa esimerkiksi turva- tai lähestymiskielto. Viimeksimainituthan ovat lisääntyneet vuosi vuodelta ja jopa poliiseilla on niitä.

VL

[Seppo Niinioja]

Niin ja kaiken lisäksi tuolta VÄESTÖREKISTERISTÄ saa erittäin virheellistä tietoa. Se oli minulle täydellinen yllätys. Olin tiedusteluuni saakka uskonut siellä olevan oikeita tietoja, vaan toisin on. :eek: :eek:

Terv. SARIAINEN :cool:

Tuskin sentään erittäin virheellistä tietoa! Kyllä siellä aika paljon oikeitakin tietojakin on, uskallan väittää. Noboby is perfect, ei väestörekisteriviranomainenkaan. Sitä varten jokainen voi tarkastaa ja korjauttaa tarvittaessa ainakin omat tietonsa. Jos tietää muusta henkilöstä saamansa tiedon erittäin virheelliseksi, niin ilmeisesti tietää, miten oikeat tiedot kuuluvat ja voi myös ottaa yhteyttä esim. siihen, jonka tiedot ovat väärin.

Jos jollakin on se erään luennon yhteydessä kiertämään laittamani ilmaisjakelulehti, jonka kolumnissa toimittaja oli sangen närkästynyt, kun hänestä oli tehty tavallaan avioton lapsi siksi, että isä oli kuollut ennen VRK:n väestötietojärjestelmän luomista, mutta äiti ei, niin palauttakoon minulle :mad:

Terv: Seppo Niinioja

[Veikko Leskelä]

Sitä varten jokainen voi tarkastaa ja korjauttaa tarvittaessa ainakin omat tietonsa.
Terv: Seppo Niinioja

Jokainen rekisterinpitäjäksi tunnustautunut ilmoittaa lainkin velvoittamana rekisteriselosteessaan rekisteröidyn tarkastusoikeudesta. Tiedothan ovat usein rekisteröidyn itsensä antamia ja vaikka ne olisikin annettu oikeellisina, niin aina joku jossain välissä on voinut tehdä inhimillisen virheen.

Harvoinpa rekisteröidyt sitä tarkastusoikeuttaan viitsivät käyttää ja virheet ja sammakot saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä ja putkahtaa esiin sitten jossain julkaisussa, jos ne on jätetty tarkistamatta ja oikaisuttamatta...:eek:

VL

[Seppo Niinioja]

Jokainen rekisterinpitäjäksi tunnustautunut ilmoittaa lainkin velvoittamana rekisteriselosteessaan rekisteröidyn tarkastusoikeudesta. Tiedothan ovat usein rekisteröidyn itsensä antamia ja vaikka ne olisikin annettu oikeellisina, niin aina joku jossain välissä on voinut tehdä inhimillisen virheen.

Harvoinpa rekisteröidyt sitä tarkastusoikeuttaan viitsivät käyttää ja virheet ja sammakot saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä ja putkahtaa esiin sitten jossain julkaisussa, jos ne on jätetty tarkistamatta ja oikaisuttamatta...:eek:

VL

Tarkoitin, kuten Sariainenkin väestötietojärjestelmään merkittyjä henkilötietoja.

[Veikko Leskelä]

Tarkoitin, kuten Sariainenkin väestötietojärjestelmään merkittyjä henkilötietoja.

Niin minäkin.

Kun suuri osa väestötietojärjestelmään merkityistä henkilötiedoista - erityisesti osoite- ja yhteystiedot - on rekisteröityjen siis kansalaisten itsensä antamia, niin virhelähdettä syntyy sekä näiltä osin että luonnollisesti myös eri viranomaisten toimesta.

Siksi rekisteröidyn oman tarkastusoikeuden käyttö on välillä tarpeellinen.

Kielto-oikeudet ovat oma lukunsa ja nehän kasvavat koko ajan.

VL

[Matti Kalervo]

Veikko Leskelä;Kyllähän sukututkimuskiellon pitäisi näkyä VRK:n päivityksessä. Jos ei näy, niin julkaistaan sukututkijan ja kirjan kustantajan vastuulla. Rekisteröidyn tarkistusmahdollisuus jää silloin pois.

Suuret kiitokset Veikko! Tätä minä ajoin takaa.
Tervesin Matti Kalervo Korhonen

[Veikko Leskelä]

Veikko Leskelä;Kyllähän sukututkimuskiellon pitäisi näkyä VRK:n päivityksessä. Jos ei näy, niin julkaistaan sukututkijan ja kirjan kustantajan vastuulla. Rekisteröidyn tarkistusmahdollisuus jää silloin pois.

Suuret kiitokset Veikko! Tätä minä ajoin takaa.
Tervesin Matti Kalervo Korhonen

Eipä kestä. Tällaiset yksittäistapaukset teettävät normaalia enemmän vaivaa, kannattaa ratkoa tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon, ettei tule kohtuutonta vaivaa. Menestystä hankkeellenne!:)