Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Paul Maus - vanhemmat ja sisarukset?
Bodniemi37
16.08.09, 10:49
Lappeenrannan historian mukaan [Toivanen, Pekka. Lappeenrannan kaupungin historia 1649-1743. Nide I. Lappeenranta 1979] kauppias Paul Mausin, joka kuoli vuoden 1737 alussa, lähimmät perilliset olivat sisarenpojat Paul ja Frans Henrik Ståhle. Paul Ståhle siirtyi myöhemmin Hollantiin.
Paul Mausin puoliso oli Nevanlinnassa 14.6.1695 vihitty Elisabet Larsintytär Gahmberg, joka oli ollut aiemmin aviossa lyypekkiläissyntyisen nevanlinnalaiskauppiaan Didrik Buchertin kanssa. - Muutamat Elisabet Gahmbergin veljen Chrysostomuksen jälkeläiset kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin.
Isonvihan aikana Paul Maus toimi ainakin yhden kerran kastetodistajana Pyhtäällä:
1712 syntyi 1712 kastettiin Joensuussa kruununnimismies Carl Willandin ja Maria Staken poika Carl Gustaf (tuleva Haminan, sitten Lappeenrannan koulumestari, pso N. N. Gjösling?)
Kummit: Hr Öfverste Jacob Danielsson, Hr Öfverkrigscomissarien Lars Malm, Hr Capitein Lars Malm, Hr L.Secreteraren Malm, Hr Handelsman Paul Maus, Öfverstinnan Elin St..., Probstinnan Maria Hoppenstång.
-----------------------------
Lisätiedot Paul Mausim syntyperästä, sisaruksista sekä näiden jälkeläisistä kiinnostavat.
Paul Mausin sisar, Sara Maus, avioitui Christopher Ståhlen kanssa, joka
oli seppien ammattikunnan vanhin Forsbyn ruukissa ja sittemmin Myrskylän Öfvitsbölen Tuskas-nimisen tilan omistaja Fredrik Willströmin jälkeen.
Erikoista, ettei perijöissä mainita Christopher Christophersson Ståhlea, joka oli kirjanpitäjä ja kruununnimismies ja aviossa Gunilla Norringin kanssa, vai
onko sittenkin niin, että kyseessä on yksi ja sama Christopher, joka olisi
ollut aviossa kahdesti; sekä Mausin, että Norringin kanssa?
Tiedostolleni olen merkinnyt Christopherille tyttären Anna Ståhlen, joka oli aviossa Pernajan kappalaisen Anders Hipingin kanssa. Parin pojat naivat Serlachius- ja Boelius-suvuista.
Samoin olen olettanut, että Tuskaksen naapuritilan omistajan, Maths Christophersson Forseliuksen ensimmäinen puoliso
Maria olisi Ståhlen ja Mausin tytär; mutta voivatko nämäkään uusien tietojen valossa olla oikein?
Koska administraattorin myöntämä korjausaika on jälleen mennyt umpeen, joudun kirjoittamaan erillisen korjausviestin:
Matts Christerssonin ensimmäinen puoliso oli Brita Ståhle (?), toinen puoliso oli Maria Olofsdr Frimodig, Kivennavan pastorin Andreas Forseliuksen äiti.
Koska tyttäriä ei ole manittu "lähimpien perijöiden" joukossa, joutuu kysymään olivatko Hippingin ja Forseliuksen puolisot todella Öfvitsbölestä?
< Koska administraattorin myöntämä korjausaika on jälleen mennyt umpeen, joudun kirjoittamaan erillisen korjausviestin >
Eiköhän se "ministeri" ole määritellyt "tehtävän työn" aikavälin sopivaksi suojellakseen meitä dementikkoja kaikenlaisten yritteliäiden rummuttajien hyökkäyksiltä ja järjestelmän yleisen sujuvan toiminnan kannalta!
Näissä tapauksissa kannatan rajoja, TIMEOUTit kunniaan!
Minusta taas kyse on epäsympaattisesta holhoamisesta.
Asia on vaivannut monia, kuten aiemmista viesteistä käy ilmi.
Samaa "vastahakoisuutta" on havaittavissa myös "Kymenlaakso-keskustelussa". Mitä "maksaisi" moniin pyyntöihin suostuminen?
HisKin päivityskysymyksetkään eivät näemmä kirvoita kommentteja.
Olen lähettänyt seuraan pari viikkoa sitten mielestäni tärkeän viestin;
jonka sain cc-osoitteesta "limbona" takaisin - toisessa se lienee
haudattu hiljaisuudessa.
Missä on avoin ja vapaa keskustelu, jonka tulisi luonnollisena osana liittyä seuran toimintaan?
Bodniemi37
16.08.09, 12:48
Kiitos tiedoista, Juhani! Samansuuntaista tekstiä löysin myös aiemmasta foorumiviestistäsi. Paul Maus oli syntynyt (ehkä) noin 1673, joten sisar Sara on ollut häntä hieman vanhempi tai nuorempi? Fredrik Willström kuoli Gemauerthofissa 16.7.1705, joten Christoffer Ståhle omisti tilan tuon vuosiluvun jälkeen. - Kirjanpitäjä Christoffer Ståhle Länsi-Koskenkylästä ja Gunilla Norringia avioituivat merkintöjeni mukaan 13.10.1703 Pernajassa.
Tällä välin olen joutunut hämmästelemään Lappeenrannan kaupungin historian kirjoittajan Pekka Toivasen ristiriitaisia tietoja Paul ja Frans Ståhlen syntyperästä, sillä heidät mainitaan kirjan sivulla 501 yllättäen Paul Mausin poikapuolina: "Lappeenrantalaisen Paul Mausin poikapuolet Paul ja Frans Ståhle vaativat vuoden 1737 aikana pidetyissä moniaisissa kämnerioikeuden selvittelyissä isäpuolen perintönä rahan ja muun maallisen hyvän ohella 116 luodin painoista hopeakannua, jonka arvoksi saatiin 240 kuparitalaria....".
Samassa yhteydessä mainittu kauppias Claes Weger (hänellä oli panttina timanttisormus) näyttäisi joka tapauksessa kuuluneen Elisabet Gahmbergin sukupiiriin, sillä tämän äidin N. N. Arvidintyttären (Govinia) veljenpojan Arvid Brynolfinpoika Goviniuksen puoliso oli Margareta Wäger ja saman veljen tytär Katarina Govinia oli aviossa Järvisaaren kirkkoherran Johannes (Hans) Claudii Wägerin kanssa, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3252.
---------
Toivanen ilmoittaa lähdetietonsa ilahduttavan tarkasti ja ne ovat helposti löydettävissä kunkin sivun alaviitteistä, joten pitääpä joskus....:).
Hmm... Harmittava ristiriitaisuus todella, Ritva.
Mitä ilmeisimmin Ståhle-veljekset eivät voi olla sekä poikapuolia, että sisarenpoikia samanaikaisesti!
Kallistuisin jalkimmäisen vaihtoehdon puoleen.
Mausit kiinnostavat itseäni, koska esipolviani ovat Öfvitsbölen Stor-Könings-talon Forseliukset.
Willströmit taas liittyvät Cariander-esipolviini. Aron Johan Carianderin anoppi Brita Andersdr oli mahdollisesti heitä, Aron Johanin Hedvig-sisar taas nai varmuudella Benjamin Willströmin.
Bodniemi37
16.08.09, 13:55
Paul Mausin sisar, Sara Maus, avioitui Christopher Ståhlen kanssa, joka oli seppien ammattikunnan vanhin Forsbyn ruukissa ja sittemmin Myrskylän Öfvitsbölen Tuskas-nimisen tilan omistaja Fredrik Willströmin jälkeen.
Erikoista, ettei perijöissä mainita Christopher Christophersson Ståhlea,...
Jospa Sara Maus ei ollutkaan Christoffer Ståhle vanhemman(?) ensimmäinen puoliso? Jospa Christoffer Ståhle nuorempi(?) ja Anna Ståhle olivatkin ensimmäisen puolison kanssa saatuja lapsia? Minähän vuonna Stähle mainitaan Koskenkylän seppien oltermannina?
Aika hyvä "siirto", Ritva, onnittelut!
Kaavailin sumeasti jotain samansuuntaista, mutta luovutin liian aikaisin.
Esittämäsi on mahdollinen "scenario".
Mauseista keskusteltiin jo ikivanhan "sukulistan" aikana. Silloin olivat
esillä mm. Forsbyn linkit, joiden viitteet olen tietenkin jättänyt ylöskirjaamatta. Öfvistböle on lähes Forsbyn naapuri, vaikkakin Myrskylän puolella. Ståhle hoiti varmaankin molempia thetäviä (åldreman & bonde)
samanaikaisesti ja ainakin vielä v. 1707, jolloin arvelen nuoremman
Christopherin ottaneen tilan haltuunsa.
Olisiko jopa niin, että Ståhlen oletettu ensimmäinen puoliso olisi Willströmin
tytär, tai leski (s.o. Kristina Buscherus)?
Bodniemi37
16.08.09, 15:37
Mauseista keskusteltiin jo ikivanhan "sukulistan" aikana.
Kävin tsekkaamassa. Aavistelimme oikein: Johan Brandtin mukaan seppävanhin Christoffer Ståhle oli aviossa kaksi kertaa, ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä. Oma viestisi paljasti Paul Mausinkin nevanlinnalaiseksi. Kari Kukkasenkin mukaan hänen puolisonsa oli Elisabet Gahmberg, lapsia ei avioparille löytynyt. Entäpä, jos lapseton aviopari Maus et Gahmberg otti ensiksi mainitun orvoiksi jääneet sisarenpojat hoiviinsa, jolloin Paul Mausista tavallaan tuli heidän varaisänsä (jospa kirjuri käytti termiä stiuffader?).
Olisiko jopa niin, että Ståhlen oletettu ensimmäinen puoliso olisi Willströmin
tytär, tai leski (s.o. Kristina Buscherus)?
Fredrik Willströmin ja Kristina Buscheruksen poika Benjamin näyttää ainakin vuonna 1705 olleen Virolahden nimismies; hän asui Hämeenkylässä (Tavastby), mistä Dufva-nimiset esivanhempani (alunperin sotilassuku) ovat peräisin. [Tompuri, Annikki. Virolahden asukkaat maa-, henkikirjojen mukaan 1543-1750. 3. vihko 1706-1750. Hki: A. Tompuri, 1988, Kaukiainen, Yrjö. Virolahden historia I. Lappeenranta 1970, s. 324]. Fredrik Willström kuoli vasta 1705, hänhän kaatui silloin Gemauerthofissa.
Polttaa, polttaa! Muistini alkaa palautua, pätkittäin. Kiitos!
Benjamin Willströmejäkin oli kaksittain (isä ja poika), nimismiehiä molemmat.
Vanhempi oli aviossa Catharina Waldemarsdr Waldemanin kanssa ja nuorempi Hedvig Carianderin.
"Nimismies" näyttää olevan se avainsana, sillä Catharinan veli oli laskujeni
mukaan Inkerinmaalla 1692 syntynyt Johan Henrik Waldeman, vääpeli, karoliini ja Kruununnimismiels Limingassa 1722. Aron Johan Cariander oli
Lapinjärven ja Pyhtään nimismies.
Cariandereiden isä Zachris C. oli vääpeli ja Inkerinmaalta syntyisin hänkin.
Kannattaa muuten silmäillä netissä löytyvää Zögen Jääsken komppanian
upseeristoa ja sitä kuinka he pitivät yhtä jälkeläisten avioitten ja
asuinpaikkojenkin suhteen.
Bodniemi37
16.08.09, 17:36
Polttaa, polttaa! Muistini alkaa palautua, pätkittäin. Kiitos!
Benjamin Willströmejäkin oli kaksittain (isä ja poika), nimismiehiä molemmat.
Vanhempi oli aviossa Catharina Waldemarsdr Waldemanin kanssa ja nuorempi Hedvig Carianderin.
"Nimismies" näyttää olevan se avainsana, sillä Catharinan veli oli laskujeni
mukaan Inkerinmaalla 1692 syntynyt Johan Henrik Waldeman, vääpeli, karoliini ja Kruununnimismiels Limingassa 1722. Aron Johan Cariander oli
Lapinjärven ja Pyhtään nimismies.
Cariandereiden isä Zachris C. oli vääpeli ja Inkerinmaalta syntyisin hänkin.
Kannattaa muuten silmäillä netissä löytyvää Zögen Jääsken komppanian
upseeristoa ja sitä kuinka he pitivät yhtä jälkeläisten avioitten ja
asuinpaikkojenkin suhteen.
Kiitos lisätiedoista. Benjamin Willström vanhemman puoliso minulta puuttui.
Fabian Zögen Suomen maarakuunarykmentin everstiluutnantin eli Lappeen komppanian pääkatselmuksessa 6.7.1721 Waxholmissa (Riksarkivetin Svar-yksikön skannaamat sotilasrullat) mukana olleista sotilaista ainakin Adam Johan Hierta, Erik Wilhelm Barckhusen, Georg Jänisch, Henrik Silander ja Matthias Sunden näyttävät asuneen Valkealassa.
Grotenfeltinkin tulkinnan mukaan Erik Wilhelm Barckhusenin syntymäpaikka oli Göteborg, mutta itse tulkitsen hänen vuoden 1721 rullaan selkeästi merkityn syntymäpaikkansa Nöteborgiksi (= Pähkinälinna, liitekuva). Hänen oletettu setänsä, Viipurin jalkaväkirykmentin pastori Erik Barckhusen oli syntyisin Nevanlinnasta (liitekuva).
Kävin tsekkaamassa. Aavistelimme oikein: Johan Brandtin mukaan seppävanhin Christoffer Ståhle oli aviossa kaksi kertaa, ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä.
Henrik Falckin mukaan hammarsmedmästaren Christoffer Olsson Ståhlen vaimon nimi oli Brita Ericsdotter. Oliskohan hän sitten ollut se ensimmäinen vaimo ja Sara Maus se toinen(?).
Christoffer Olsson Ståhlen ja Brita Ericsdotterin tytär Katarina Ståhle (1660-1754) nai Henrik Mattsson Hyppingin. Toinen tytär Anna Ståhle (1680-1764) nai taas edellisen veljen Anders Mattsson Hippingin.
Lähde: Henrik Falck: Hipping, Släktbok, Ny följd III:2-3 (1989) s. 417-432.
Löytyykö muuten Christoffer Olsson Ståhlen ja pojan Christoffer Christoffersson Ståhlen syntymä- ja kuolinaikoja? Minulta näköjään ne puuttuu.
t. Greger
Kiitos tiedoista, Greger!
Minulta näkyy puuttuvan myös tuo mainitsemasi Släktbok, Ny följd, jossa
Hipping-selvitys on. Täytyypä tilata sekin.
Kummankaan Christopherin kuolinvuosia ei ole tiedossani. Nuorempi nai Gunilla Norringin 27.2.1700.
Kun nyt löytyi tuo Christer vanhemman ensimmäisen puolison nimi, Brita Ersdr, joutuu sepkuloimaan sillä, eikö yhteisen Stor-Könings-esi-isämme, Matts Christerssonin, ensimmänen n.v. 1713/1715 kuollut puoliso
(ja esiäitimme) Brita olisikin Tyskaksen Christerin ja Britan tytär?
Tähän viittaa paitsi naapuruus, myös etunimi Brita ja sitten Samuel Mattson Forseliuksen lapsilistassa esiintyvät etunimet Erik, Katarina, Anna (Anncika) jne.
En malta olla kysymättä, mistä Falckin mukaan Hipping-suku on lähtöisin? Onko muita linkkejä Myrskylään?
Bodniemi37
17.08.09, 09:00
Henrik Falckin mukaan hammarsmedmästaren Christoffer Olsson Ståhlen vaimon nimi oli Brita Ericsdotter. Oliskohan hän sitten ollut se ensimmäinen vaimo ja Sara Maus se toinen(?).
Christoffer Olsson Ståhlen ja Brita Ericsdotterin tytär Katarina Ståhle (1660-1754) nai Henrik Mattsson Hyppingin. Toinen tytär Anna Ståhle (1680-1764) nai taas edellisen veljen Anders Mattsson Hippingin.
Lähde: Henrik Falck: Hipping, Släktbok, Ny följd III:2-3 (1989) s. 417-432.
Löytyykö muuten Christoffer Olsson Ståhlen ja pojan Christoffer Christoffersson Ståhlen syntymä- ja kuolinaikoja? Minulta näköjään ne puuttuu.
Kiitoksia, Greger! Släktbok. Ny följd III:2-3 löytyikin kirjakaapistani ja skannasin siitä Katarina Ståhlea koskevat tiedot:
"Katarina Ståhle, f. ca 1660 på Gunnilbo bruk i Bergslagen, Sverige; d. i Öja, Gotland 1754;2fi dotter till smedmästaren vid Forsby bruk, senare länsmannen m.m. Kristoffer Olsson Ståhle och Brita Eriksdotter, Katarina råkade (efter 1713) i krigsfangenskap, och bortfördes med sina två döttrar till Ryssland; fanns 1721 i Nishnij Novgorod. Återkom efter fredsslutet till Finland, fanns redan 1722 i Pernå, där hon (1722) tvistade med sin granne Anders Andersson.6 Tydligen avsågs Katarina Ståhle, då i Björneborgs rådstuvurätts protokoll 1723 omtalas "sahl. Hyppings Enckia Maria Ståhle".2 Flyttade senare till sin dotter på Gotland, där hon dog 1754.26."
Andreas Matthiae Hippingin ja Anna Ståhlen (k. 17.6.1764 Pernajan Slossbackassa) poika Petrus mainitaan vuorostaan Lotte Reenpään kirjassa Serlachiuksen suku.
Christoffer Olsson Ståhle näyttää syntyneen Ruotsissa? Ainakin Riksarkivetin Svar-yksikkö, Arkiv Digital (AD OnLine) ja Genline ovat skannanneet verkossa katseltaviksi lukuisten Ruotsin seurakuntien kirkonkirjoja, Genline muistaakseni jopa kaikki Pietarin ruots. Katarinan seurakunnan kirjat. Palvelut ovat maksullisia. Itse olen katsastanut verkon kautta mm. joitakin Norbergin (Bartold Gabrielinpoika Ithimaeus), Irstan (Wilhelm Hansinpoika Adde ja Margareta Elisabet Bartoldintytär Ithimaea) ja Öölannin Torslundan srk:n (Sven Sveninpoika Schalin) kastettujen luetteloita ja rippikirjoja. Keräilen kummitietoja, joten tässä pari kiinnostavaa esimerkkiä Norbergistä; titteleiden ja nimien tulkintavirheet menevät allekirjoittaneen piikkiin:
2.11.1718 kastettiin Norbergissä (Norberg, C:3, s. 82) Brita Sofia Ithimaeus, kummmit: Capiteinen för Ingermanlenska Dragonerna Hr N. Maeter (Magnus Mether?;rj), Brukspatronen Hr Carl Hassellbärg, Bärgfougden wählbetrodde Johan Luuth, Handelsmannen Hr Anders Pährson här i byyn, Wellborna Fru Brytha Snäckenberg i Gäsjö gård, Probstinnan Madam Sophia Pacchalenia, Sr Normans hustru Elisabeth Jacobsdter, och Jungfru Christina Luuth.
22.11.1720 syntyi (Norberg, C:3, s. 89, kastepäivä minulta näemmä on jäänyt puuttumaan, pitääpä joskus korjata) Henrik Ithimaeus (tuleva kirjuri, pso Margareta Elisabet Landtbom), kummit: Past: et Präp: And: Barchaeus, Borgmästaren högachtad Anders Tammelijn och des K. Hustr Madam Anna Christina Timme på Symbla, Capellanen Hr And: Granagrius och des Hustr Christina Isaacsdr, Adjunctus Dg Olaus Nohrberg, Hr Forsmans Hustr H. Catharina Böös, och Jungf. Christina Barchaea.
-------------------
Juhani!
Hipping-suvun kantaisä oli Falckin mukaan Porin porvari "Bengt Jönsson Hypping, som nämndes i skattelängder redan 1600, och kallas `utgammal`1635." ja Katarina Markusdotter (toisessa aviossaan), jonka pso 1:o oli "Knut N. N. Troligen identisk med bonden Knut i Ulfsby Junnila nämnd i skattelängder 1594-1609...".
Suurkiitos, Ritva, näistä tiedoista!
Netistä löysin pikahaulla mm. Gunnilbossa v. 1681 syntyneen hammarsmedmästare Olof Olofsson Ståhlen, joka lienee Christopher Olofssonin veli. Tämä Olof nai Kerstin Lucasdr Stockhausin (1686-1702).
Vedän tässä reippaasti yhtäläisyysmerkin Stockhaus- ja Stochus-sukujen välille.
Gunillbossa v. 1715 syntynyt Erik Mårtensson Stockhus tuli niinikään Forsbyn ruukkiin ja avioitui siellä Maria Wibergin kanssa.
Molemmat seppäsuvut olivat Nohrströmien Suomeen tuomia; ensin
Forsbyn ruukkiin ja sitten Strömforsiin Ruotsinpyhtäälle.
Ainakin Stockhausien kohdalla joutuu kysymään; olivatko he kenties
vallooneja?
Ja jatko:
Stockhaus-suku on lähtöisin Westfalenista ja sen vanhin tunnettu kantaisä
on Hans Stockhaus (1582).
Ruotsalaisista seppäsuvuista on julkaistu seuraava teos:
SVENSKA SMEDSLÄKTER BAND 1
Berggren, Ulf (Red) (http://www.bokrecension.se/Berggren%2C-Ulf)
Föreningen För Smedsläktsforskning
ISBN 9197454206 / 91-974542-0-6
EAN 9789197454209
Bodniemi37
17.08.09, 10:26
Ainakin Stockhausien kohdalla joutuu kysymään; olivatko he kenties
vallooneja?
Stockhauseneistakin on Anbytarforumilla keskusteltu, http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/578.html.
Kiitos vinkistä, Ritva.
Erityisesti seuraava pisti silmään:
"D: 3 Maji afreste Gamla Hammarsmeds Mästaren Mårten
Adamsson Stockhus härifrån; til Stockholm ock så widare til Borgo
stad i Finland då han egde Bokhållaren Johan Wallners
hederliga wittnesbörd samt Prästerskapets attestatum att han
ärligen och wäl uppfört"
Källa: BJURÅKER (X) sida 324 (SVAR: 63429/5 ruta 5/7 V)
Netistä löysin pikahaulla mm. Gunnilbossa v. 1681 syntyneen hammarsmedmästare Olof Olofsson Ståhlen, joka lienee Christopher Olofssonin veli. Tämä Olof nai Kerstin Lucasdr Stockhausin (1686-1702).
Nyt älysin vasta vilkaista Smedskivan 3, joka löytyy kirjahyllystäni ja sieltä löysin tämän Olof Olofsson Ståhlen. Hän ei näköjään ole Christoffer Olofsson Ståhlen veli.
Olof Olofsson Ståhle,
född 1681-02-26 i Flena hammare, Gunnilbo, död 1754-03-06 i Furudals bruk, Ore. Smed. (ÖH).
Bytte namn från Slink till Ståhle i samband med flytten till Dalarna.
(Olofin vanhemmat: hammarsmed Olof Olofsson Slink (1655-1708) ja Anna Andersdotter (1658-1693))
Gift 1701-09-22 i Gunnilbo med
Kerstin Stockhaus, född 1686-08-01 i Färna, Gunnilbo sn, död (begravd 1702-08-17) i Färna, Gunnilbo. (ÖH).
------------------------------------------------------------
Ja sitten löysin levyltä yllättäen myös itse herra Christoffer Olofsson Ståhlen. Näitä tietoja hänestä löytyi:
Kristofer Olofsson Ståhle.
Hammarsmed i Flena, Gunnilbo. (ÖH).
Flyttade på 1690-talet till Forsby bruk i Finland. Blev ålderman där 1704, men bodde då i Sverige.
Gift med
NN, död (begravd 1674-11-30) i Flena, Gunnilbo. (ÖH).
Barn:
Karin Kristofersdotter Ståhle, född 1669-04-25 i Gunnilbo.
Brita Kristofersdotter Ståhle, född 1674-02-09 i Gunnilbo.
Gift 1676-10-01 i Gunnilbo med
Brita. Bosatt i Flena, Gunnilbo. (ÖH).
Barn:
Olof Kristofersson Ståhle, född 1677-07-14 i Gunnilbo, död 1677-07-22 i Gunnilbo.
Anna Kristofersdotter Ståhle, född 1678-10-16 i Flena, Gunnilbo.
Kristofer Kristofersson Ståhle, född 1681-10-16 i Gisslarbo övre hammare, Malma sn.
Näin ollen Christoffer Ståhle olisi siis ollut kolmesti aviossa ja Henrik Mattsson Hyppingin vaimo Katarina Ståhle (s. n. 1660 Gunnilbo) olisi siis ollut ensimmäisestä avioliitosta, eikä toisesta niin kuin Henrik Falck totesi Hipping-selvityksessään. Ja siinähän saatiin mukavasti myös Christoffer Christoffersson Ståhlen syntymätiedot!
t. Greger
Hieno löytö, Greger!
Mielestäni tuo komas avio Sara Mausin kanssa on nyt selviö.
Tästä viimeisestä aviosta olivat Hollantiin siirtynyt Paul Ståhle ja Frans
Henrik, jonka myöhemmät vaiheet ovat vielä kartoittamatta.
Varmistui siis sekin, että kirjanpitäjä ja kruununnimismies Christopher Christophersson Ståhle on todella elänyt, eikä isänsä "klooni".
Tämä Christopher junior nai Gunilla Norringin.
Nyt on lapsista oikeastaan kadoksissa Frans Henrikin lisäksi vain 9.2.1674
Gunillbossa syntynyt Brita. Pidän mitä todennäköisempänä, että hän
avioitui Tyskaksen naapuritalon Stor-Köningsin Matts Christerssonin
kanssa, joka oli Forselius-sukua.
Löysin netistä vanhemmatkin Christopher Olofsson Ståhlelle. He ovat
Gunnilbossa asuneet Olof Olofsson (Ståhle) ja Sara Christophersdr.
Siirryn nyt Stor-Köningsin puolelle.
Siellä talon isäntä ja kuudennusmies Matts Christersson avioitui
kahdesti:
1. Brita
2. Maria Olofsdr Frimodig (1682-1769)
Mattsin lapsissa on syntymäaikojen perusteella selvä jako kahteen.
Ensiaviosta Britan kanssa ovat:
-Erik Mattson s. 1707
-Samuel Mattson s. 1711
-Carin Mattsdr s. 1713
Näistä lapsista Erik Mattson siirtyi todistuksella 28/9/1735 Porlammin Skäcki-taloon, jossa nai talon leskiemännän Anna Thomaedr.
Samuel jäi isännäksi kotitaloon ja avioitui kahdesti. Hänen lapsistaan Erik
osti Stor-Köningsin verolle yhdessä äitipuolensa ja setänsä lesken Maria Thomaedr kanssa
vuonna 1768. Erikin tytär Catharina Eriksdr Forselia nai ruotsalaiseen
aatelissukuun kuuluvan luutnantti Johan Georg Tigerströmin.
Samuelin vanhin tytär Catharina (Carin) Samuelsdr naitiin jälleen Porlammin
Skäcki-taloon, jossa hänen puolisonsa oli Thomas Andersson, Erik-setänsä
poikapuoli.
Toisesta aviosta Maria Frimodigin kanssa ovat:
-Matts Mattson s. 1720
-Andreas & Johan Mattson (kaksoset) 1722
Näistä lapsista Matts Mattson jakoi Stor-Köningsin velipuolensa Samuelin kanssa. Hänen vaimonsa oli em. Maria Thomaedr.
Andreas Mattson Forseliuksesta tuli Kivennavan kappalainen ja pastori.
Hän oli aviossa Katarina Undeniuksen ja Maria Cajanderin kanssa.
Tyskas-talon Ståhleista vielä seuraavaa:
näyttäisi rippikirjojen valossa siltä, että taloa 1700-luvun puoliväliin isännöinyt Jacob Christersson voisi olla Christopher Christophersson Ståhlen ja Gunilla Norringin poika, tai sitten ei.
Joka tapauksessa pojanpoika Johan Jacobsson nai Anna Juliana Tigerströmin 18.5.1807. Se miten Anna Juliana lopulta joutui Lappeenrannan kehruuhuoneelle on edelleen selvittämättä.
Sekä Anna Juliana, että Margaretha Elisabeth olivat tunnustettuja, mutta ennen avioita syntyneitä.
Ruotsin ritarihuoneen annaaleihin ja Elgenstiernaankin on heidän vanhin veljensä Johan Christoffer (s. 1776, k. 18.11.1811 Karlbergissa) saatu sujutettua isoisänsä nimissä. Johan Christofferista tuli adelsfanarykmentin
luutnantti ja hän oli kuollessaan Karlbergin "kompaniofficer".
Ainoa virallisesti aviossa syntynyt ja niinmuodoin matrikkeleihin kelpoinen
on nuorin poika Jonas Erik Tigerström, joka lähti Öfvitsbölestä merille
v. 1810 tienoissa, eikä hänestä sen koommin ole kuultu, paitsi se, että
rannalle jäi leskirouva Jeanette Justanderin 26.11.1810 synnyttämä
poika Christian Fredrik, jonka isäksi Jonas mainitaan. Kenen leski oli "Jeanette" Justander?
Vanhin tytär Margareta Elisabeth Tigerström sai Zachris Zachrisson Tyskaksen kanssa kaksi aviotonta poikaa, kunnes muutti Orimattilaan 27.4.1809. Siellä hän avioitui karvari Matthias Våghalsin kanssa.
Pariskunta asettui Orimattilan pappilaan, jossa Matthias merkitää kuolleeksi 7.3.1829.
Mitä tapahtui Margaret Elisabet Tigerströmille? Oliko hänellä ja Våghalsilla yhteisiä lapsia?
Pyydän tässä apua Orimattilan rippikirjakortit omistavilta. HisKi ei kata
vielä relevantteja syntyneitä.
Vanhin tytär Margareta Elisabeth Tigerström sai Zachris Zachrisson Tyskaksen kanssa kaksi aviotonta poikaa, kunnes muutti Orimattilaan 27.4.1809. Siellä hän avioitui karvari Matthias Våghalsin kanssa.
Pariskunta asettui Orimattilan pappilaan, jossa Matthias merkitää kuolleeksi 7.3.1829.
Mitä tapahtui Margaret Elisabet Tigerströmille? Oliko hänellä ja Våghalsilla yhteisiä lapsia?
Pyydän tässä apua Orimattilan rippikirjakortit omistavilta. HisKi ei kata
vielä relevantteja syntyneitä.
IGI:stä löytyi.
IGI Batch N:o C452032, kasteet 1807 – 1847 Suomen kirkko. Orimattilan seurakunta
Parents:
Father: MATS VAGHALS
Mother: GRETA LISA TIGERSTROM
Children:
1. GABRIEL MATTSSON, Birth: 04 AUG 1809, Christening: 06 AUG 1809 Orimattila, Uusimaa, Finland
2. JOHAN CHRISTOPHER MATTSSON, Birth: 08 MAR 1812, Christening: 15 MAR 1812 Orimattila, Uusimaa, Finland
3. MARGAR MAGDALENA MATTSSON, Birth: 22 JUL 1816, Christening: 28 JUL 1816 Orimattila, Uusimaa, Finland
4. MATHIAS MATTSSON, Birth: 08 JUL 1823, Christening: 09 JUL 1823 Orimattila, Uusimaa, Finland
Ja vielä HisKistä:
Orimattila http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t5473703
Kuollut / Haudattu 0.4.1815 23.4.1815
Kylä / Talo Prästegärden
Vainaja dödf:gosse
Kuolinsyy / Ikä - v. - kk - vko - pv
Omainen garfvar Mathias Våghals
Omainen hu Margar: Elisab: Tigerströms
Alkup. komm. KUOPV: ( 17 )
- Raija-Leena H
Kiitos löytämistäsi Våghals-Trigerström-parin lapsista!
Ehkä Orimattila saadaan vielä joskus SSHY:n sivuille, vaikkakin Etelä-Suomi
näyttää siellä jääneen lähes paitsioon.
Viimeistään silloin selviää, mitä lapsille tapahtui?
Johan Georg Tigerströmin "salattu elämä" on jäänyt valtaosin Ruotsin ritarihuoneen
aikakirjoihin kirjaamatta.
Hänen lupaavasti alkanut sotilasuransa Flemingin rykmentin luutnanttina
katkesi siirtoon Savon tykistörykmenttiin 21.1. 1778, josta hän erosi
samana vuonna 20.7.
Oliko syynä upseerille sopimaton suhde naimattoman Catharina Forselian kanssa? Parille oli syntynyt jo vuonna 1776 Johan Christoffer-niminen poika, jonka kastemerkintä Elgenstiernassa on 8.8.1776 Sveaborg.
Elgenstierna kirjaa pojan isoisänsä, everstiluutnantti Christoffer Tigerströmin nuorimmaksi lapseksi tämän toisesta aviosta Barbara Laurinin kanssa. Barbara Laurin oli tuolloin 58-vuotias.
Johan Georg oli sotilasuransa päättyessä vain 35-vuotias, mies parhaassa iässään. Hänen "uraputkensa" jatkosta Elgenstierna vaikenee.
Tigerström siirtyy sosieteetin silmien tuolle puolen, etäiseen Öfvitsbölen
pikkukylään, jossa hän siittää Forselialle vielä kolme lasta, joista ainoastaan viimeinen, Jonas Erik Tigerström, syntyy aviossa 12.11.1784.
Lasten kohtalot ovat kovin vastakkaiset.
Johan Christoffer nauttii aateludeen etuoikeuksista ja etenee sotilasurallaan loistavasti adelsfanarykmentin kautta Karlbergin sotakoulun komppaniaupseeriksi. Nuoren miehen lennon katkaisi vain odottamaton kuolema Karlbergissa
18.11.1811. Hän oli kuolleessaan naimaton ja juuri saman ikänen kuin isänsä sotilasuran päätöksessään.
Toista äärimmäisyyttä edustavat Johan Christofferin sisaret, joista toinen päätyi karvarin vaimoksi Orimattilaan ja toinen Lappeenrannan kehruuhuoneelle.
Niukan tekstin laatimisajan ja sitä seuraavan, vieläkin niukemman
korjausajan umpeenkuluttua, joudun kirjoittamaan erillisen korjausviestin.
Karlbergissä 18.11.1811 kuollut Johan Christoffer Tigerström oli isoisänsä kaima, eli everstiluutnantin nimi kuuluu kokonaisuudessaan Johan Christoffer Tigerström. Hän oli syntynyt Pommerissa 14.4.1713 ja kuoli
Gotlannin Klintessä (Bonders) 15.11.1790.
Orimattilan digitoidut kirjat päättyvät jatkotutkimuksen kannalta ikävästi
vuoteen 1827.
Ajalta 1817-1827 on kuitenkin säilynyt seuraava sivu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/orimattila/rippikirja_1817-1827_kp_tk585/487.htm
Sieltä löytyy Matts Våghalsille täsmällinen synnyinaika, jonka perusteella
hänen taustansa voisi selvitä.
Kirjoilla ovat myös Margareta Elisabeth Tigerströmin Zachris Tyskaksen kanssa saamat pojat Gabriel & Carl Magnus, joista edellisellä on myös jo vaimo mainittuna (Helena Henricsdr s. 1801).
Hännänhuippuna sitten vielä Anna Juliana Tigerström ja merkintä
Lappeenrannan kehruuhuoneelle siirrosta. Ei ole tiedossa missä
rangaistu rikos tapahtui.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuka oli Helena Henriksdr s. 1801?
Kuten tarkkasilmäiset rippikirjaotteen lukijat huomasivat, karvari Matts Våghalsin poikapuolelle, Carl Magnusille, annetaan marginaalissa myös sukunimi Appelqvist, jota tämä on ryhtynyt käyttämään äitinsä Tigerström-
nimen sijasta.
On mitä ilmeisintä, että HisKistä löytyvät, 1840-luvulla kuolleet, Appelqvist-lapset
(Wilhelm, Joel ja Anders Johan) ovat Carl Magnusin jälkeläisiä ja siis
myös Tigerström-aatelissuvusta polveutuvia.
Carl Magnus jatkoi isäpuolensa ammattia.
Korjauksena edelliseen viestiin se, että Helena Henriksdr kanssa avioitunut
Gabriel Wåghals on kuin onkin Orimattilassa syntynyt. Hänen samanniminen
velipuolensa kuoli Öfvitsbölessä synnyinvuonnaan.
Kuten tarkkasilmäiset rippikirjaotteen lukijat huomasivat, karvari Matts Våghalsin poikapuolelle, Carl Magnusille, annetaan marginaalissa myös sukunimi Appelqvist, jota tämä on ryhtynyt käyttämään äitinsä Tigerström-
nimen sijasta.
On mitä ilmeisintä, että HisKistä löytyvät, 1840-luvulla kuolleet, Appelqvist-lapset
(Wilhelm, Joel ja Anders Johan) ovat Carl Magnusin jälkeläisiä ja siis
myös Tigerström-aatelissuvusta polveutuvia.
Carl Magnus jatkoi isäpuolensa ammattia.
Korjauksena edelliseen viestiin se, että Helena Henriksdr kanssa avioitunut
Gabriel Wåghals on kuin onkin Orimattilassa syntynyt. Hänen samanniminen
velipuolensa kuoli Öfvitsbölessä synnyinvuonnaan.
Hmm,... esim. nämä minun Krämer-kirjastani löytyvät:
Carl Wilhelm Appelqvist, joka avioitui (Ulrica Charlotta Krämerin tyttärentyttären) Christina Eriksdr. Tulckin kanssa. Heillä oli kaksi lasta. Mies toimi pitäjän karvarina. Hän kuoli "död i Esbo".
Terv. SARIAINEN :cool:
www.sukusari.fi (http://www.sukusari.fi)
Hmm,... esim. nämä minun Krämer-kirjastani löytyvät:
Carl Wilhelm Appelqvist, joka avioitui (Ulrica Charlotta Krämerin tyttärentyttären) Christina Eriksdr. Tulckin kanssa. Heillä oli kaksi lasta. Mies toimi pitäjän karvarina. Hän kuoli "död i Esbo".
Terv. SARIAINEN :cool:
www.sukusari.fi (http://www.sukusari.fi)
Hei Sariainen,
Kiitos kommenteista. Onko sinulla Orimattilan 1820-luvun jälkeisiä kortteja, joista näkisi, onko tuo mainitsemasi Carl Wilhelm Appelqvist kirkonkylän "Carfvaren"-huushollin Carl Magnus Appelqvistin ( äiti:Margareta Elisabeth Tigerström) jälkeläinen, kuten melkoisella varmuudella povaan?
Hei Sariainen,
Kiitos kommenteista. Onko sinulla Orimattilan 1820-luvun jälkeisiä kortteja, joista näkisi, onko tuo mainitsemasi Carl Wilhelm Appelqvist kirkonkylän "Carfvaren"-huushollin Carl Magnus Appelqvistin ( äiti:Margareta Elisabeth Tigerström) jälkeläinen, kuten melkoisella varmuudella povaan?
Taitaahan nuo korttit olla. Kunhan kerkeisin vilkaista. Tänään en kerkeä...
Palataan...
Terv. SARIAINEN :)
No nyt vilkaisin pikaisesti.
v.1850-60 s.954 Wiljamaa, Kyrkoby
Ensin löysin Maja Lena Appelqvistin s.25.10.1834, jota arvelin sisareksi ja niin hän olikin . Hänet kuulutettiin Skom. Johan Åkerblom kanssa 19.06.1859 till jp.960.
v.1850-60 s.960 Wiljamaa Kyrkoby, Kyrkoherde, Bohl
Garvarvare
Grafare (ent. torpare)
Carl Wilhelm Appelqvist s.19.04.1827 ? (s.paikasta ei tietoa)
Hu. Christina Eriksdr. s.29.11.1826 Orim.
SYSTER Maja Lena Appelqvist s.25.10.1834 eli hän oli Carl Wilhelmin sisar niin kuin arvelin.
SYSTER Otteliana Appelqvist s.16.09.1837
HALFsyster Carolina Apperlqvist s.10.11.1841 bet. till Helsingfors
FARMOR enka
Gretha Lisa Tigersröm s.19.11.1778, k.14.05.1859
FASTER 2p Anna Juliana Tigerström s.28.04.1781, k.06.07.1854 slitit nu och varit på spinhus för barnmord
Inh. Styfmor enka
Maja Stina Willberg s.29.05.1819 födt oä barn 03.03.1856
Nämä merkinnät löysin vilkaistuani Orim. rippikirjan sivua v.1850-60.
Jatkosta tai sitä ennen en tiedä kuin Christinan osalta. Mutta eiköhän tämä vastaa riittävästi kusumukseesi. Sukulaisuus suhteet ainakin kävi hyvin esille kyseisellä sivulla.
Terv. SARIAINEN :)
Sariainen,
Suurkiitokset tiedoista. Tässä sitä sitten on; aatelisen Tigerström-suvun jälkeläistöä!
Öfvitsbölestä sekä isänsä, että äitinsä puolelta polveutuva Carl Magnus
Appelqvist oli aviossa kahdesti. Ensimmäisen vaimon nimi ei ole tiedossa,
toinen on tuo Maja Stina Willberg.
Tässä saimme myös molempien Tigerström-tyttärien kuolinvuodet.
Kiitos vielä kerran!
Maus-havainto Pernajan historiasta (Olle Sirén: Pernå sockens historia II:1 (1965) s. 322):
"Augmentet Maras i Erlandsböle upptogs 1704 ur öde av handelsmannen Paul Maus, vilken var svåger till hammarsmeden Christoffer Ståhle på Forsby bruk. Hemmanet innehades på 1720-talet av Maus´ svåger kaptenen Gustav Westman, och övergick 1730 i allmogeägo"
t. Greger
Maus-havainto Pernajan historiasta (Olle Sirén: Pernå sockens historia II:1 (1965) s. 322):
"Augmentet Maras i Erlandsböle upptogs 1704 ur öde av handelsmannen Paul Maus, vilken var svåger till hammarsmeden Christoffer Ståhle på Forsby bruk. Hemmanet innehades på 1720-talet av Maus´ svåger kaptenen Gustav Westman, och övergick 1730 i allmogeägo"
t. Greger
Hei,
Osittain sama ilmenee SAY:sta 1694-1713 Pernajan Erlandsbölen Maras:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1202149
Vasarasepänleski Sara näkyy veljensä taloudessa henkikirjamerkinnöistä v. 1712. Valitettavasti jatkoa ei näy digitaaliarkistossa.
Jälleen uusi Westman-tuttavuus, kpt. Gustav Westman, täytyy siis olla joko
- Paulin ja Saran ennen tuntemattoman sisaren mies
- Elisabet Larsdr Gahmbergin sisaren mies
- tai ehkä Saran seuraava puoliso?
t. Helena V.
Bodniemi37
08.01.10, 16:50
Jälleen uusi Westman-tuttavuus, kpt. Gustav Westman, täytyy siis olla joko
- Paulin ja Saran ennen tuntemattoman sisaren mies
- Elisabet Larsdr Gahmbergin sisaren mies
- tai ehkä Saran seuraava puoliso?
Elisabet Gahmbergilla oli Släktbok. Ny följdin (II: 3-4) sukuselvityksen mukaan vain yksi Maria-niminen sisar, joka oli naimisissa Lyypekistä kotoisin olleen, Nevanlinnassa kauppiaana toimineen Claes Bergin kanssa. Tämä vuokrasi Puttilovaa appensa kuoleman jälkeen. Jäljelle taitavat jäädä vaihtoehdot 1 ja 3.
Edelleen poimintoja Pernajan historiasta koskien Sara Mausin miestä Christoffer Ståhlea:
Handelsman Anton Blanckenhagen, som flytt från Nyen och bosatt sig i Pernå, stämde 1705 hammarsmeden vid Forsby bruk Christoffer Ståhle till tinget för att denne fallit för frestelsen att kalla främlingen landslöpare och rymmare. Förlikning ingicks dock inför rätten (Olle Sirén: Pernå sockens historia II:1 (1965) s.10). Fungerade under Stora ofreden som kronobefallningsman, vars distrikt omfattade Lappvesi härad. Ståhle vistades därför under ofredsåren mycket borta från sitt hemman i Mörskom, så att det förföll (Olle Sirén: Pernå sockens historia II:1 (1965) s.27).
t. Greger
Bodniemi37
09.01.10, 11:07
Edelleen poimintoja Pernajan historiasta koskien Sara Mausin miestä Christoffer Ståhlea:
Handelsman Anton Blanckenhagen, som flytt från Nyen och bosatt sig i Pernå, stämde 1705 hammarsmeden vid Forsby bruk Christoffer Ståhle till tinget för att denne fallit för frestelsen att kalla främlingen landslöpare och rymmare. Förlikning ingicks dock inför rätten (Olle Sirén: Pernå sockens historia II:1 (1965) s.10). Fungerade under Stora ofreden som kronobefallningsman, vars distrikt omfattade Lappvesi härad. Ståhle vistades därför under ofredsåren mycket borta från sitt hemman i Mörskom, så att det förföll (Olle Sirén: Pernå sockens historia II:1 (1965) s.27).
Itseäni myös Anton Blanckenhagen on kiinnostanut myöhempänä Lappeenrannan ja Haminan porvarina sekä Soldanienkin jälkeläisenä. Hänkin toimi aiemmin kauppiaana Nevanlinnassa, vrt. viestiketju Rothenberg ja Cröell. Alf Byman kirjoittaa tarkasti hänen Suomen vaiheistaan artikkelissaan Blanckenhagen, Genos 51(1980) [http://www.suku.fi/genos/51/51_65.htm]:
"Antoni Henrik Blanckenhagen (son till Henrik, tab. 2), var 1687 köpsven hos Christian Habenicht i Narva och köpte 1693 ett bänkrum i kyrkan där.[23] Nämns 1694 som köpsven i Nyen, handelsman där, köpte i maj 1694 två kryddgårdstomter i hakelverket av rådman Jakob Boisman.[24] Förordnades 5. 1. 1698 till bisittare i kämnersrätten under året. Arrenderade från 1701 av regementskvartermästaren Matthias Forbes hans säterirusthåll Mörskom gård. Svåra tvister uppstod mellan dem om arrendet och Forbes skulder till Blanckenhagen, arrendet upphävdes i mars 1705.[25] Arrenderade 1705 av handelsmannen i Borgå Johan Grind på tre år Stigsböle rusthåll mot 90 dr smt i årligt arrende, fick vid tingen intyg om missväxt 1705 och 1706 samt nedsättning av arrendesumman, varefter Grind uppsade kontraktet hösten 1706.[26] Bodde 1708-10 som arrendator på ett kornettsboställe i Hovarböle i Borgå sn.[27] Tilldömdes 1710 igen arrenderätten till Mörskom gård, som Matthias Forbes hade arrenderat till en annan ehuru Blanckenhagen enligt sina överenskommelser med Forbes hade förtur om Mörskom ånyo arrenderades Ut.[28] Bosatte sig efter fredsslutet i Villmanstrand, buraed (i Fredrikshamn) 13. 9. 1723. Var stadsäldste i Villmanstrand i oktober s.å. samt bisittare i kämnersrätten 22. 5. och 24. 7. 1724. Levde som "ålderstigen handelsman" i september s.å., då han registrerades som handelsman av andra klassen, men var avliden i slutet av maj 1725.[29]"
Anton Blanckenhagenin Hedvig-tytär solmi avioliiton Kristiinankaupungissa syntyneen kauppias Mårten Backmanin kanssa (vrt. vaikkapa Christina Backman-Martinssonin artikkelit http://genealogia.fi/genos/53/53_64.htm (http://genealogia.fi/genos/53/53_64.htm) ja http://www.genealogia.fi/genos/64/64_158.htm#Början).
Terveisin,
Ritva J.
Kan nämna en historia som gäller hammarsmedmästaren Christopher Olofsson Ståhle. Han var på bröllop i Österforsby år 1694 den 27. december. Där utbröt ett gräl mellan honom och Henrik Bertilsson. Då byggmästaren Nils Åkesson vid Forsby bruk försökte komma mellan de grälande parterna fick han av kniven i huvudet av en annan person, nämligen Henrik Mattsson BARS (så nämnd i domboken).
Hej!
Tillägger till dessa uppgifter, att Gunilla Norring dog 22.1.1755 83 år och 6 månader gammal på Forsby bruk. Christopher Christophersson Ståhle dog därstädes 16.9.1762 i sitt 90. levnadsår. Det står ännu om henne t.ex. att hon var bokhållaren (!?) Ståles hustru.
Hej!
Tillägger till dessa uppgifter, att Gunilla Norring dog 22.1.1755 83 år och 6 månader gammal på Forsby bruk. Christopher Christophersson Ståhle dog därstädes 16.9.1762 i sitt 90. levnadsår. Det står ännu om henne t.ex. att hon var bokhållaren (!?) Ståles hustru.
Och tillägger ännu, att förutom dottern Annika Ståhle fanns även dottern Susanna Ståhle, som var gift med mönsterskrivaren Lorentz Kleinart (Lars Klenart).
Och tillägger ännu, att förutom dottern Annika Ståhle fanns även dottern Susanna Ståhle, som var gift med mönsterskrivaren Lorentz Kleinart (Lars Klenart).
Ööö, var det inte Gunilla Norring som var gift 1:o med Lorentz Kleinart och 2:o med Christopher Ståhle?
Greger
Kan tillägga ännu två fall ur domböckerna om Christopher (Olofsson) Ståhle. Tingsrätten satt för vintertinget 11-/2 1701. Det framgår ur protokollet att Christopher tillträtt hemmanet i Övitsböle samt att han därstädes hade en landbonde.
"...GENERAL MAIOREN Högwälb-ne Hr. BARON och Landzhöfdingen d. 4: DECEMBR 1700 till denna Rättens FORMALE ransakning utstält, huruwijda ett hemman i Öfwisböhle, som hammarsmeden wedh Forsbyy bruuck Mäster CHRISTER OLSSON STÅLE tillträdt, och till dess oprättande ansöker om behörige frijheetz åhr..."
"...gåssen Mickel Mårtensson...af Mickel Mattsson i Öfwisböhle uthan han i mangel af uppehälle måst wijka ifrån honom; doch som besagda gåsse ... ...och att han för brist på uppehälle afwijkit dess tienst, någon grundh, Emedan hammarsmeden MESTER CHRISTER STÅLE, hwars landbonde Mickel är ..."
Vid vintertinget i Pernå den 4.-5. mars 1710 fungerade hammarsmedsmästaren Christoffer Ståhle som befullmäktigad för sin svåger handelsmannen Paul Maus. Maus hade haft som landbonde på sitt hemman i Erlandsböle Carl Thomasson, vilken blivit Maus skyldig pengar. Betalningen skulle nu ske via Ståhle.
Vid sommartinget 30. maj 1711 nämnes hammarsmedsmästaren Christoffer Ståhle som död. Nu ville barnen av den förra kullen ha arvet efter deras fader. Sara Maus (som var tredje hustru till Ståhle) var dock inte närvarande vid tinget för hon hade i tre veckors tid varit fallen i barnasäng.
Tyvärr har den kunnige och arbetssamme Olle Siren blandat ihop fadern och sonen i sin sockenhistoria: hammarsmeden var inte länsman under ofredsåren utan sonen.
Paul Maus fick år 1695 burskap i staden Nyen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.