Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Käsiala & suomennos apua tarvittais.
Hei!
Matts Petersson Arminen s.1795 on sivulla ensimmäisenä. Hänen huomautussarakkeessaan on tekstiä, josta en saa selvää ruotsiksi saati suomeksi. Voisiko joku edes ystävällisesti suomentaa, mitä siinä lukee? Vieressä toisella sivulla on maininta Död 1850, mutta mikä sana on sen alapuolella?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1840-1850_uk23-24/404.htm
Terv. Jaana
Tapani Kovalaine
10.08.09, 18:06
Melkein selkis, muttei sittenkään!
"Vid 1845 års höste Ting botfäld för (1 lqvarten??!!) Brott."
Vuoden 1845 syyskäräjillä on sakotettu rikoksesta, joka oli: esimerkiksi metsänhaaskaus tai jotakin muuta, joka ei ikävä kyllä valjennut (vielä).
Kuollut 1850. "Bero???"
Heikki Särkkä
10.08.09, 18:54
seqvesterbrott takavarikkorikos
Ulosottokaari 8 luku 8 §: Joka omin walloin ryhtyy siihen tavaraan, jonka kuninkaan käskynhaltia (!) on takawarikkoon panettanut tahi kruunun merkillä merkittänyt, sakoitettakoon neljäkymmentä talaria. Jos hän ei woi sakkoa maksaa, rangaistakoon nelfäntoistra päiwän wesi- ja leipä-wankeudelle.
Seppo Niinioja
10.08.09, 20:53
seqvesterbrott takavarikkorikos
Ulosottokaari 8 luku 8 §: Joka omin walloin ryhtyy siihen tavaraan, jonka kuninkaan käskynhaltia (!) on takawarikkoon panettanut tahi kruunun merkillä merkittänyt, sakoitettakoon neljäkymmentä talaria. Jos hän ei woi sakkoa maksaa, rangaistakoon nelfäntoistra päiwän wesi- ja leipä-wankeudelle.
Osiossa Yleinen keskustelu tätä käsiteltiinkin pari viikkoa sitten viestiketjussa (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=44533&highlight=sekvesterbrott#post44533) Sekvesterbrott: mikähän takavarikkorikos?
Seppo Niinioja
Seppo Niinioja
10.08.09, 21:21
Kuollut 1850. "Bero???"
I Enzo ? Noinhan se erään entisen suomalaisen puunjalostusyhtiön nimessä kirjoitetaan. On ainakin lähimailla, nykyään ehkä paremmin tunnettu nimellä Svetogorsk.
Komento takaisin: Enso-Kutzettihan se on, tai siis oli. :D:
Seppo Niinioja
Seppo Niinioja
11.08.09, 09:54
Vähän vielä suomalaisen puunjalostusteollisuuden historiaa:
Enson puuhiomo Vuoksen rannalla, Jääskessä, sijaitsee Unterniskan kosken varrella, perust. 1889. Tehtaalle, jonka omistaa E:n puuhiomo O.Y. (osakepääoma 1 milj. mk), viepi haararata samannimiseltä Imatran radan asemalta. (Lähde: K.S. , Tietosanakirja, osa II 1910):
Koetin selventää "I Enso" (voisi olla I Enzokin) - teoriaani poistamalla merkinnästä sanoja yhdistävän (?) kaaren.
Seppo Niinioja
Enson puuhiomo Vuoksen rannalla, Jääskessä,..."
Enson teollisuusyhdyskunnan varhaisimmasta historiasta, joka on luettavissa osoitteessa http://www.jaaski.fi/getfile.php?file=39 , selviää, että Enso on keksitty nimi, jota on aluksi käytetty teollisuusyrityksen nimenä:
"Paroni August Standertskjöld osti osuuden Pelkolan Räikkölän koskesta ja päätti perustaa paikalle puuhiomon. Alueella, johon tehdas vuonna 1889 perustettiin ei ollut nimeä. Paroni Standertskjöld keksi nimen Ensi, koska tehdas oli ensimmäinen teollisuuslaitos, joka hyödynsi teollisesti Vuoksen vesivoimaa. Ensistä kuitenkin luovuttiin ja tehtaan nimeksi tuli Enso Träsliperi Ab. Vuoksenlaakson teollistumisen katsotaan alkaneen puuhiomon perustamisesta."
Enson nimi on siis sukututkimusmielessä otettu käyttöön varsin myöhään. Enson tehtaan läheisyyteen syntyneen taajaman nimeksi tuli myös Enso. Taajaman (myöhemmän kaupungin) nimeksi muutettiin vuonna 1949 Svetogorsk.
Kiitokset vastanneille, nyt sain hieman tolkkua mitä siinä huomautussarakkeessa lukee. Itse toivorikkaana kuvittelin, että josko siinä olisi ollut vihjeitä Matti Armisen tarkemmasta kuolinpaikasta, sillä en ole löytänyt kyseistä herraa mistään kuolleena saati haudattuna. Ainoa johtolankani oli se maininta Död 1850 ja outo sana alapuolella.
Itselläni on mieleenpainuva kokemus Ensosta kaksi kesää sitten, jolloin olimme mieheni kanssa Jääski-seuran järjestämällä kotiseutumatkalla Jääskessä. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Enso ja saimme tutustua vanhaan suomalaiseen tehdasalueeseen kosken varrella. En tiedä mikä tehdas oli, mutta joka tapauksessa monet meistä kuvasivat sitä innokkaasti, me mukaanlukien.
Muutaman minuutin jälkeen näimme kovaa vauhtia lähestyvän henkilöauton, josta asteli 2 kiukkuisen näköistä venäläismiestä ja käskivät lopettaa valokuvauksen heti. Oppaamme ilmoitti, että nyt on syytä laittaa kamerat piiloon ja kiiruhtaa bussille.
Jälkeenpäin kuulimme, että tehtaiden kuvaaminen on ankarasti kielletty.
Terv. Jaana
Heikki Särkkä
11.08.09, 17:52
Kuolinpaikka edellään prepositio i olisi luonteva merkitys, mutta tämä olisi ensimmäinen kerta, kun prepositio tällä kirjoittajalla on isokirjaiminen ja kaiken lisäksi kirjoitettu yhteen nimen kanssa. Ei tunnu vakuuttavalta.
En keksi mitään parempaa kuin mitä Tapani Kovalaine jo ehdotti: Bero. Sanahan merkitsee kansliakielessä mm. 'jäädä entiselleen', mutta mihin se voisi viitata?
Entä Repo? sellainen paikka näyttäisi Antreasta löytyvän. Kovin lyhyt on p:n alaviiva, mutta jos ei muutakaan...
Jouni Kaleva
11.08.09, 20:05
Kuolinpaikka edellään prepositio i olisi luonteva merkitys, mutta tämä olisi ensimmäinen kerta, kun prepositio tällä kirjoittajalla on isokirjaiminen ja kaiken lisäksi kirjoitettu yhteen nimen kanssa. Ei tunnu vakuuttavalta.
Prepositio "i" näkyy ylemmällä rivillä.
Heikki Särkkä
11.08.09, 20:56
Tähänastisista paras ehdotus, ettei jopa olisi oikeakin. Ens. kirjain on tosiaan enemmän R:n kuin B:n näköinen eikä viimeistä edellinenkään ole mahdoton p:ksi.
Seppo Niinioja
11.08.09, 21:25
Tähänastisista paras ehdotus, ettei jopa olisi oikeakin. Ens. kirjain on tosiaan enemmän R:n kuin B:n näköinen eikä viimeistä edellinenkään ole mahdoton p:ksi.
Eli kuolinpaikka ei siis ainakaan ole Enso, kenties Repo.
Entä jos kuolin- ja hautausmerkintä puuttuu jostakin syystä HisKistä, Mustista kirjoista tai jopa alkuperäisestä haudattujen luettelosta? Tämä pitäisi tarkistaa. Rippikirjan perusteella jokseenkin todennäköiseltä näyttää, että Matts Pehrss: Arminen on kuollut v. 1850 Antrean Liikola No. 1:ssä, koska hän on sieltä käynyt ripillä vielä 1/7 1849. Parempaa tietoa ei ehkä saadakaan.
Kuvassa 407 on Johan Thomass: Paajanen myös Liikola No. 1:stä, s. 14/6 1780, merkitty Död 1846. Hänellä on viimeinen rippimerkintä 5/10 1845. Hänkin näyttää puuttuvan HisKistä. Yksi saman niminen pikkulapsi siellä on, mutta eri kylästä. Enempää asiaa tutkimatta, ehkä tässä aika uudessa rippikirjassa poikkeuksellisesti ilman päivää ja kuukautta olevat kuolinmerkinnät rippikirjoissa ovat sellaisia, jotka ovat jääneet jostakin syystä merkitsemättä haudattujen luetteloon. Tiedetäänhän, että kastekirjoistakin puuttuu lapsia.
Seppo Niinioja
Olen kyllä samaa mieltä Sepon kanssa, että todennäköisin kuolinpaikka Matts Armiselle on ollut Antrean, Liikola 1. Siellähän hän on koko elämänsä viettänytkin. Jostain syystä ei sitten tarkempia kuolintietoja ole saatavilla, ainakaan netin kautta. Täytynee sitten, kun arkistoiden ääreen pääsen tarkistaa sieltä.
Tämä Mattsin perhe on muutoinkin ollut vähän hankala selvitettävä, vaihtuvine sukunimineen ja 3 poikaakin katoaa ties minne.
Kiitokset vielä kerran kaikille vastaajille hyvistä pohdinnoistanne.
Terv. Jaana
Tapani Kovalaine
12.08.09, 13:41
Kuolinpaikka voi hyvillä perusteilla olla Liikola. Mutta missähän mahtoivat noihin
aikoihin sijaita Jääsken hautausmaat. Olisiko yksi hautausmaa ollut Ensossa?
Ja olisiko död haudattu Ensoon (i Enzo)?
Tapani Kovalaine
12.08.09, 16:26
Jos hiukkasen lueskelee SukuHakurin tämänpäiväistä viestiketjua nimeltään Kumma ilmaisu, niin eikös vaan Enso ja Repo kuolinvuoden 1850 alapuolella ala näkyä uudessa valossa!
Arminen on syystä tai toisesta saattanut vuosina 1845 ja 1846 äkämystyä ja ilmoittaa papille, että hän kieltäytyy ripistä. Vuosiruudut jäivät rippikirjassa tyhjiksi. Jospa pappi kirjoitti: Repo. Eli että Repulls eli että kieltäytyi ripistä?
Kollajan Valpuri Taavetintytär ainakin sai tuollaisen merkinnän useana (1849-1852) vuotena...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1846-1853_ik382-383/69.htm
Seppo Niinioja
12.08.09, 17:02
Jos hiukkasen lueskelee SukuHakurin tämänpäiväistä viestiketjua nimeltään Kumma ilmaisu, niin eikös vaan Enso ja Repo kuolinvuoden 1850 alapuolella ala näkyä uudessa valossa!
Arminen on syystä tai toisesta saattanut vuosina 1845 ja 1846 äkämystyä ja ilmoittaa papille, että hän kieltäytyy ripistä. Vuosiruudut jäivät rippikirjassa tyhjiksi. Jospa pappi kirjoitti: Repo. Eli että Repulls eli että kieltäytyi ripistä?
Kollajan Valpuri Taavetintytär ainakin sai tuollaisen merkinnän useana (1849-1852) vuotena...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1846-1853_ik382-383/69.htm
Jepulis. Niin sinkoilee täällä taas miehen aatos; ja ken taitaa viskellä verkkoja sen teille? Viskaanpa vielä esiin aatoksen, että siinä olisi kuolinsyy.
Seppo Niinioja
Tapani Kovalaine
12.08.09, 17:17
Justiin. Kuolinsyy on: Död 1850 i Resa. Tai sitten ei?
tellervoranta
12.08.09, 18:14
Olenpas aamupäivän tuijotellut ko merkkiä. Jos siristelee silmiä, voi paikka olla Repo. Ajattelin myös, että kyseessä saattaa olla kuolinsyy.
Hain kaikkea mahdollista tietoa 23.2.1795 Lijkalan kylässä Armilassa syntyneestä Matti Pekanpoika Armisesta eli Mathias Peterssonista sekä vaimo Maria Matintr Hatakka (sta) s.10.3.1809.
Mukaan otin myös pojan.
Rippikirjat vuodesta 1850 lähtien ovat varsinkin Liikolan kohdalla ihan haaleita, ettei niitä juuri pysty lukemaan.
Jää siis minulta ainakin arvoitukseksi, mutta olihan tuo mukavaa Antrean seuduilla hiskissä, digissä, IGI:ssä, kuukkelissa ym. surffailla. :)
... Mutta missähän mahtoivat noihin aikoihin sijaita Jääsken hautausmaat. Olisiko yksi hautausmaa ollut Ensossa?...
Enpä usko, koska Enso-nimistä kylääkään ei ollut olemassa. Mm. osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Enso-Gutzeit#Enson_tehtaiden_osto kerrotaan tästä lisää. 1887 perustetun Enso Träsliperi Ab:n puuhiomo perustettiin 1888 keskelle asumatonta erämaata, ja sen ympärille syntyi samanniminen yhdyskunta. Tähän viestiketjuun 11.8 kirjoittamastani vastauksesta löytyy lisää tietoa Enso-nimestä.
Hannu Hellsten
12.08.09, 22:22
Yksi ehdotus lisää: Jos se olisi "död i Repo", niin Antrean Kaltovedenmaallahan oli kai paikka nimeltä Repo, torppa vai mikä lie. Mitä tekemistä Matilla sitten olisi tuon paikan kanssa, onkin sitten toinen juttu.
Taitaapi jäädä mysteeriksi, mikä sana siinä Död 1850 alapuolella oli ja mitä tarkoitti. Mitään yhteyksiä en ole löytänyt Matts Armiselta Kaltovedenmaan Repoon, mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö hän olisi voinut käydä siellä kupsahtamassa.
Tulipahan kuitenkin selvitettyä, että käräjillä on käyty ja kuolintiedot ovat hukkateillä. Näistä tiedoista jatketaan :)
Terv. Jaana
Jouni Kaleva
14.08.09, 16:02
Justiin. Kuolinsyy on: Död 1850 i Resa. Tai sitten ei?
Valistakaa tietämätöntä: mikä kuolinsyy on resa?
Antti Järvenpää
14.08.09, 16:26
Itse asiasta en tiedä mitään, mutta mieleen kuvaa katsoessa tuli ensiksi mieleen Bero. Tämän niminen ikivanha kylä Pero on Viipurista itään.
Itse asiasta en tiedä mitään, mutta mieleen kuvaa katsoessa tuli ensiksi mieleen Bero. Tämän niminen ikivanha kylä Pero on Viipurista itään.
Tämä tuntuu jo aika hyvältä. Myöhemmin tunnettiin hyvin ainakin Suurpero Viipurin pitäjässä.
Resa: voiko matka olla niin rasittava ;) että kuolee matkasta "i resa", yleensä kuollaan matkalla "på resa", jos nyt muistini pitää kutinsa.
Heikki Särkkä
14.08.09, 16:56
Antti Järvenpään vastauksen jälkeen katsottuna näyttää siltä, että paikka on kuin onkin Pero aivan näin kirjoitettuna. Ensimmäinen kirjain näyttää loppujen lopuksi P:ltä, jota seuraa "ylimääräisellä" koristekaarella alkava e.
tellervoranta
14.08.09, 20:20
Kyllä minäkin luin sen -ro loppuiseksi ja vaikka Bero mutta ajattelin, ettei sellaista paikkaa ole ja lyhensin p-sakaraa, josta sitten sain Repo. Uskoo selitykseni ken haluaa :D:....jälkiviisauttako...
Seppo Niinioja
14.08.09, 20:55
Valistakaa tietämätöntä: mikä kuolinsyy on resa?
Sinunhan se pitäisi tietää:). Res[sjuk]a?:confused: Tuskin kuitenkaan. Jos ensimmäinen kirjain on B, voisi kehitellä versiota Ber[usning]. Olen kyllä nähnyt enimmäkseen merkintää "öfverbelastadt tillstånd". Anteeksi että tulee lyödyksi pientä leikkiä vakavalla asialla. Olisihan tuo mukana saada ratkaistuksi. Uskoisin että siinä on sittenkin mainittu kuolinpaikka, joka lienee ollut muu kuin "kirjoillaolopaikka" Liikala ja josta täällä on jo esitetty hyviä olettamuksia.
Seuraavassa rippikirjassa 1850-1860 Matin leski on itsellisenä kuvassa 473 "Matts Pehrsson Arminens änka" (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1850-1860_uk24-25/473.htm )
Seppo Niinioja
Jouni Kaleva
15.08.09, 07:36
Sinunhan se pitäisi tietää:). Res[sjuk]a?:confused: Tuskin kuitenkaan. Jos ensimmäinen kirjain on B, voisi kehitellä versiota Ber[usning]. Olen kyllä nähnyt enimmäkseen merkintää "öfverbelastadt tillstånd". Anteeksi että tulee lyödyksi pientä leikkiä vakavalla asialla. Olisihan tuo mukana saada ratkaistuksi. Uskoisin että siinä on sittenkin mainittu kuolinpaikka, joka lienee ollut muu kuin "kirjoillaolopaikka" Liikala ja josta täällä on jo esitetty hyviä olettamuksia.
Seppo Niinioja
Jaa, vissiinkin riisitautia tarkoitat? SAOB ei tunne resa-sanalle tällaista merkitystä, mutta tässähän olisikin jonkinsortin vokaalinmuunnos. Riisitauti olisi muodossa ris, rijs, risen, riset tms.
Olisi kyllä harvinaista, että aikuinen mies tähän tautiin kuolisi, kyseessähän on erityisesti kasvuiän ongelma.
Ja vielä: jos olisi kuolinsyy, niin eikö preposition pitäisi olla "av" eikä "i"?
Mieluummin etsisin kuolinpaikkaa tässä tapauksessa.
Jaa, vissiinkin riisitautia tarkoitat? SAOB ei tunne resa-sanalle tällaista merkitystä, mutta tässähän olisikin jonkinsortin vokaalinmuunnos. Riisitauti olisi muodossa ris, rijs, risen, riset tms.
Olisi kyllä harvinaista, että aikuinen mies tähän tautiin kuolisi, kyseessähän on erityisesti kasvuiän ongelma.
Ja vielä: jos olisi kuolinsyy, niin eikö preposition pitäisi olla "av" eikä "i"?
Mieluummin etsisin kuolinpaikkaa tässä tapauksessa.
SAOB antaa sjukdom-hakusanan kohdalla esimerkin "dö av, i en sjukdom". Näyttää siis siltä, että prepositio i ei tässä tapauksessa sulje pois sairaus-tulkintaa. Ei se tietenkään tällaista tulkintaa myöskään vaadi.
JormaV
Tapani Kovalaine
15.08.09, 13:44
LAINAUS edeltä: Jepulis. Niin sinkoilee täällä taas miehen aatos; ja ken taitaa viskellä verkkoja sen teille? Viskaanpa vielä esiin aatoksen, että siinä olisi kuolinsyy. - Seppo Niinioja
Sepon ja kaikkien meidän muiden sanaseppojen aatos on kulkenut sitä rataa, että ruudukkoon on kirjoitettu nelikirjaiminen sana. Se on repo, bero, resa, pero tai jokin muu perin kummallinen ilmaisu.
Uusia tuulia: entäpä jos huomio kiinnitetään siihen, ettei hakemallakaan meinaa löytyä tuosta Antrean rippikirjasta ketään muuta, jolla olisi kuolintiedon kohdalla pelkkä vuosiluku. Ja entäpä jos kynän jälki sanan död ja sanan bero kohdalla osoittaa eri paksuutta ja kenties eriaikaista tekoa.
On koetettava sovitella ajatusta, että Antrean kuolleiden luettelo saattaa hyvinkin antaa vastauksen pulmaamme, vaikka tarkkaa päivämäärää ei ole sanottukaan. Tai että bero olisikin luettavissa på eget bevåg (bevo) tai bero olisi itse asiassa luonteenkuvaus: bova (bovartig). Kukapa nyt rippikirjaan turhan takia neljä kirjainta kirjoittaisi...
Itse luin ensimmäsiä kertoja, että siinä voisi olla sana Död 1850 Reno. Mutta eipä kait se mitään tarkoita. Heitän nyt ehkä tyhmänkin aatoksen, että voisiko mysteeri sana viitata siihen 5 vuotta aiempaan käräjöintiin, jossa Matts oli ollut? Esim. Kuollut 1850 rikollinen, tuomittu...
Terv. Jaana
Jospa siinä on ensin lukenut Bort. Myöhemmin lisätty Död 1850. Usein on kuolinpäivä merkitty päivän tarkkuudella, mutta tässä on vain vuosiluku, ikäänkuin tieto olisi saatu jostain myöhemmin. Rippimerkinnöistä puuttuu -49 lopulta jotain, se voisi vihjata siihen, että henkilö ei ole ollut kotimaisemissaan 49-50.
Seppo Niinioja
15.08.09, 17:51
Kaiman Bort-teoriassa voi olla itua. Jos hän on ollut kateissa ja mahdollisesti ruumistakaan ei ole löydetty, hänet olisi ehkä julistettu kuolleeksi 1850, kylläkin aika nopeasti, jotta perunkirjoitus on voitu suorittaa. Jos perukirja löytyy, sekin voisi valaista asiaa.
Esitin viestissä 13, että kuolin- ja hautausmerkintä näyttää puuttuvan jostakin syystä HisKistä, ehkä myös Mustista kirjoista tai jopa alkuperäisestä haudattujen luettelostakin. Tarkistamatta sitä ei voi tietää. Toinen löytämäni tapaus, jossa on pelkkä kuolinvuosi on kuvassa 407 näkyvä Johan Thomass: Paajanen myös Liikola No. 1:stä, s. 14/6 1780, merkitty Död 1846. Hänellä on viimeinen rippimerkintä 5/10 1845. Hänkin näyttää puuttuvan HisKistä ja on ehkä kuollut muualla.
Seppo Niinioja
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.