Mikähän kuolinsyy?

[heikki.kai]

Yritän saada selvää 9.10.1860 kuolleen Juho Pekanpoika Tuutun eli Kehusmaan kuolinsyystä. Hiski sanoo, että "af starcka drycker". Onkohan? Digissä voisi kyllä olla jotain muutakin mutta mitä? En saa selvää. Mitä tuumitte? :confused:
http://www.digiarkisto.org/SSHY/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/kuolleet_1835-1884_mko1-12/12.htm

-Heikki-

[Laardi]

Lukisiko siinä "Kika" eli hengenahdistus, mutta onko se kirjattu seuraavalle? On kyllä sen verran pienellä, ettei selvää meinaa saada. :(

[JaskaS]

HisKi-tulkinta näyttäisi oikealta, vaikka viimeinen sana onkin tässä skaalassa enemmänkin arvuuttelua.
af starc-
ka drycker
Edellisen rivin hosta-sanan pitkä s hämärtää alkua.
Edellisen ja seuraavan rivin lapsilla kuolinsyynä kikhosta, molemmissa kahdella rivillä.

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

Yritän saada selvää 9.10.1860 kuolleen Juho Pekanpoika Tuutun eli Kehusmaan kuolinsyystä. Hiski sanoo, että "af starcka drycker". Onkohan? Digissä voisi kyllä olla jotain muutakin mutta mitä? En saa selvää. Mitä tuumitte? :confused:
http://www.digiarkisto.org/SSHY/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/kuolleet_1835-1884_mko1-12/12.htm

-Heikki-

Kyllä HisKin tieto näyttää oikealta. Olisikin kumma, jos tallentaja olisi Mustasta kirjasta tuollaisen omasta päästään keksinyt ja vielä tallentanut.

Laitoin liitteeksi suurennetun kuvan. Edellisellä ja seuraavalla kuolinsyy on
kik-
hosta,
Tuutun kohdalla
af starc-
ka drycker ,

kuten HisKissäkin

Seppo Niinioja

[eeva häkkinen]

Niinhän siinä lukee, aika selvästikin. Eikä ollut edes kovin harvinainen kuolinsyy kotipolton aikoina.

[hirvela]

Ai jai, muutama vuosi vielä niin olisi Keisarin laki pelastanut :)

[Seppo Niinioja]

Kiinnittää huomiota, että kuoleman ja hautauksen väli (9.10.1860 - 28.4.1861) on yli puoli vuotta, vaikka hautaukset Kuivaniemelläkin tapahtuivat tuohon aikaan yleensä 1-2 viikon sisällä. Ehkäpä kuolintapausta on käsitelty kihlakunnanoikeudessa ja hautaus on odottanut kuolinsyyn vahvistamista. Rippikirjassa 1859-79, kuva 32, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/rippikirja_1859-1879_mko1-11/32.htm kuolinpäivän päällä on tekstiä, josta en saa selvää. Ehkä mikrokortista onnistuisi.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Ai jai, muutama vuosi vielä niin olisi Keisarin laki pelastanut :)

Tiedä häntä: Alkoholi on jo työikäisten yleisin kuolinsyy, kertoi Helsingin Sanomat 31.10.2006, ks. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Alkoholi+on+jo+ty%C3%B6ik%C3%A4isten+yleisin+kuoli nsyy/1135222688133 . Alkoholipolitiikka tuntuu kerta kaikkiaan olevan poliitikoille ylivoimaista hoitaa. Tulee välillä todettua Alkon myyjälle, että viina on nykyään liian halpaa, 0,7 litran pullojakin saa vähän yli kympillä, pikkuisen keskitasoa paremman punkun hinnalla.

Minulla oli keväällä jalkapöytä niin kipeä, että se haittasi kävelyä. Mitattiin uraattitaso (ei pidä sotkea päästä usein löytyvään ureaan!) ja se oli juuri hiukan koholla, mikä on yleensä kihdin merkki, hah. Perinteisestihän se iskee isovarpaaseen. Lääkäri neuvoi ruokavaliota, mm., että ei pidä juoda olutta, vaan kirkkaita!. Sairaanhoitajavaimoni ei pitänyt tätä ollenkaan hyvänä ohjeena. Olemme kyllä aina valtaosin olleetkin viinilinjalla ja sitä jatkamme.

Seppo Niinioja

[eeva häkkinen]

Hyvä huomio Sepolla hautauksen viivästymisestä. Näitä viinakuolemia todella käsiteltiin usein alioikeuksissa kuolinsyyn vahvistamiseksi ja jutut ovat tavallisesti värikkäitä. Tuomiokirjojen lisäksi löytyy asiasta juttua myös kirkonarkistosta, koska paikallinen pappi oli se, joka saattoi asianomaisen virkamiehen tietoon tapahtuneen (usein perusteellisen selostuksen kera) pyytäen hautauslupaa ja kirjeenvaihto virkamiehistön kanssa on yleensä hyvin talletettu ja säilynyt.

[heikki.kai]

Kiitos! Tuo Juho oli kyllä ihan reilusti viinaan menevä.. ja sitten vähän riidanhaluinenkin. Oli sukuvika ja joittenkin kohdalla jatkunut sitten myöhemmin. Kiitos! Kysyn kohta lisää! :D:

-Heikki-

[MikkoL]

Pakko kommentoida, kun joskus on tullut itsekseen ihmeteltyä, mikä niissä kirkkaissa kiinnostaa, varsinkin kansanperinteessä.

Kotipolton osaltaan laukaisi vuoden 1800 laki, jonka mukaan kaikki talot maksavat viinanpolttoveroa. Veroa oli määrä maksaa manttaalien mukaan - ei sen mukaan, poltettiinko viinaa vai ei. En usko, että Suomenniemeltä montaakaan taloa löytyi, jossa ei viinapannua olisi määrätty jonkun nuoren piikatytön vahtia. Tuottoisasta sivutoimestahan oli kyse, ja lisäksi veroa meni joka tapauksessa. Pidän tätä lakia mitä erikoisimpana alkoholipoliittisena linjauksena :)

Kaupungeissa vastaavasti oli - joutilailla ruotumiehillä teetettyjä - kruunun viinanpolttimoita. Kokonaistuotannosta näiden osuus oli kuitenkin agraariaikana sangen pieni.