Fridlander

[Mika.S]

Voisiko joku ystävällisesti kertoa tietoja Pieksämäellä vaikuttaneesta Fridlander/Frilander suvusta. Tiedossani on, että Nicolaus Fridlander s. 1630 k.1714 oli Pieksämäen ensimmäinen kappalainen ja hänen vaimonsa oli Walborg Heinricia k. 1722 Pieksämäki. Ovatko Fridlanderit lähtöisin ehkä saksasta? Kaikki tieto olisi avuksi!

[mika68]

Pieksämäki kuuluu Savoon. Kainuu on hieman pohjoisempana.

Mika J
Kuopio

[sukutut642]

Erään käsityksen mukaan ensimmäinen Frilander olisi ollut Ruotsin armeijan aseseppä, joka tuli sotajoukkojen mukana maahan. Hänen alkuperämaansa olisi ollut Saksan Böömissä oleva Friedlandin maakunta. Toisen käsityksen mukaan alun perin saksalainen pappi Frille olisi tullut Ruotsiin ja sieltä Suomeen sekä muuttanut joko Ruotsissa tai Suomessa nimensä ruotsinkieliseksi.
Mahdollista on, että Nikolaus Johannis Frilander eli Frille olisi ollut vuonna 1410 Halikon kihlakunnantuomarina olleen Håkan Kristiernsson Frillen (k. 1439 Turku) jälkeläinen.

[eeva häkkinen]

Voisiko joku ystävällisesti kertoa tietoja Pieksämäellä vaikuttaneesta Fridlander/Frilander suvusta. Tiedossani on, että Nicolaus Fridlander s. 1630 k.1714 oli Pieksämäen ensimmäinen kappalainen ja hänen vaimonsa oli Walborg Heinricia k. 1722 Pieksämäki. Ovatko Fridlanderit lähtöisin ehkä saksasta? Kaikki tieto olisi avuksi!

Oletko tietoinen Ilmo Siparin 1990-luvun lopulla julkaisemasta Fridlanderin
sukukirjasta? En ole itse nähnyt eli en osaa sanoa, kuinka perusteellisesti
suvun juuria siinä on setvitty.

[Mika.S]

Olen kyllä huomannut, että kirja olisi olemassa, mutta en ole saanut sitä vielä käsiini. Hyvin vähän löytyy tietoa Frilander sukututkimuksesta. Itse olen juuttunut Nicolaus Fridlanderin lapsiin. Ymmärtääkseni tytär Elisabeth Fridlander avioitui Elias Maukosen kanssa, joka s. 1640 Rautalampi, Maukola k. 1696 Rautalampi, Maukola. Elisabetin toinen puoliso olisi Bengt Cunelius s. 1657 Luumäki ja k. 1754 Rautalampi, Maukola. Hänen isänsä olisi Viitasaaren kirkkoherra Benedictus Canuti Cunelius k. 1690 Viitasaari. Lisää lapsia tutkiessani tuli vastaan Göben ja Brennerfelt sukuja ja ajattelin, että Fridlander suku liittuisi jotenkin tähän saksalaiskieliseen yhteisöön

[Julle]

< Itse olen juuttunut Nicolaus Fridlanderin lapsiin. Ymmärtääkseni tytär Elisabeth Fridlander avioitui Elias Maukosen kanssa, joka s. 1640 Rautalampi, Maukola k. 1696 Rautalampi, Maukola. Elisabetin toinen puoliso olisi Bengt Cunelius s. 1657 Luumäki ja k. 1754 Rautalampi, Maukola. Hänen isänsä olisi Viitasaaren kirkkoherra Benedictus Canuti Cunelius k. 1690 Viitasaari. >

Kiitos kirja vihjeestä! Kyseessä lienee tämä Liisa (Elisabeth) Fri(d)lander, joka on liitteessä? Ainakin Creutsman ja Jäntteihin pitäisi johtaa?

Sukututkimusterveisin

[Pekka Hiltunen]

Pieksämäen kappalaisen Nils Fredlanderin (Fridlander, Frilander, Frilla, Rilla) 1722 kuollut leski Walborg "Heinniäin" näyttäisi olleen Heinricius-suvun kantaisän, kruununvouti Henrik Jönsinpoika Korhosen (k 1642) ja Margareta Andersintyttären (k > 1658) tytär, jonka veli Anders Korhonius (myöhemmin Heinricius, k 1673) oli lehtori, Jääsken kkh ja valtiopäivämies.

Nils Fridlanderin lapsista olen tullut kirjanneeksi tietoihini vain Joseph Fridlanderin (s 1686, k 23.3.1757 Pyhitty, p:so Kirsti Paavontytär Inkinen, s 1690, k 15.4.1756 Pyhitty).

Sukukirja löytyy ainakin SSS:n kirjastosta.

[Mika.S]

Pieksämäen kappalaisen Nils Fredlanderin (Fridlander, Frilander, Frilla, Rilla) 1722 kuollut leski Walborg "Heinniäin" näyttäisi olleen Heinricius-suvun kantaisän, kruununvouti Henrik Jönsinpoika Korhosen (k 1642) ja Margareta Andersintyttären (k > 1658) tytär, jonka veli Anders Korhonius (myöhemmin Heinricius, k 1673) oli lehtori, Jääsken kkh ja valtiopäivämies.

Nils Fridlanderin lapsista olen tullut kirjanneeksi tietoihini vain Joseph Fridlanderin (s 1686, k 23.3.1757 Pyhitty, p:so Kirsti Paavontytär Inkinen, s 1690, k 15.4.1756 Pyhitty).

Sukukirja löytyy ainakin SSS:n kirjastosta.


Kiitos Pekka tarkennuksesta, jos tämä menee näin. Itse olin kirjannut Walborgin k. 1722 Pieksämäki, Pöyhölä isäksi Thomas Heinriciuksen s.n.1600 ja k. 1666 Mäntyharju ja äidiksi Brita Olofdotterin s. n. 1610 ja k. aft. 1669

[Pekka Hiltunen]

20.5.1655 Anders Korhonius, vuodesta 1656 Heinricius Andreas Henrici, Carelius 1084 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1084). Vht: Lappeen ylisen kihlakunnan kruununvouti (1639–42) Henrik Jönsson Korhonen ja Margareta Andersdotter. Viipurin triviaalikoulun oppilas. Viipurin lukion oppilas. Ylioppilas Turussa 20.5.1655 Korhonius Andr. Carel _ 52. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1655. 20. Maii. D. Andreas Korhonius. Carelius. Respondentti 6.1656 pro exercitio, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1656. Respondentti 5.1657 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). FM 11.6.1661 ultimus. — Taipalsaaren kappalainen 1656. Viipurin lukion vt. fysiikan ja logiikan lehtori (1658), vakinainen 1661, 1. teologian lehtori 1667, ero 1670. Samalla palkkapitäjänsä Jääsken kirkkoherra 1667, vuodesta 1670 vain Jääsken kirkkoherra. Valtiopäivämies 1664. † Jääskessä 1673.
Pso: 1658 Katarina Thesleff († 1691).
Appi: Viipurin lukion lehtori, tuomiorovasti, FM Claes Thesleff U16 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U16) († 1666).
Poika: Rantasalmen kirkkoherra, FM Anders Heinricius 3665 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3665) (yo 1690, † 1729).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 106b; HYK ms., Viip. osak. matr. I #25. — K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska skolväsendets historia III (1889) s. 130 (24.7.1667, Confirmation på Theologiæ Lection i Wijborg; myös IV s. 173), 132, 133; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 66 (XV), 68 (XVI); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 16 (XVI); K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet IV (1900) s. 264 (14.12.1666), 265 (21.12.1666), 310, 344; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska skolväsendets historia IV (1901) s. 182 (8.7.1669); K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet VII (1907) s. 159; O. Durchman (utg.), Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655–1704. SSV 12 (1928) s. 170 (9.3.1673, Pastor i Jäskitz M:r Andreas Heinricius, begr. i kyrckian); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 4. — M. J. Alopæus, Borgå gymnasii historia III–V (1807–17) s. 229; J. J. T[engström] (utg.), Utdrag rörande Finland, utur de otryckta delarna af A. A. von Stiernmans Bibliotheca Suio-Gothica. Suomi 4 (1844) s. 273; M. Akiander, Skolverket. BNF 9 (1866) s. 318, 322; M. Akiander, Herdaminne I. BNF 13 (1868) s. 327; M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 346; A. Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 570 (Heinricius Taulu 5); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2879D (1657, Andreas Henrici Korhoinen), 3921R, 3922R; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 58; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #702, 942H (vih. 6.1.1658), 1884–1887, 3167G, 3171, 3362H (prom. 1661), 3776R, 3787R.

Yllä on yo-matrikkelin tiedot. Viittauksissa mainitaan SSV 12 (1928) s. 170. Mainitun sukututkimusseuran vuosikirjan artikkelin lukiessani päättelin Walborgin olleen Anders Korhoniuksen (joka kai ensimmäisenä käytti Heinricius-nimeä?) sisar. Omat tietosi saattavat perustua luotettavaan lähteeseen. Mikähän se on? Jos Walborgin isä oli n 1600 syntynyt Thomas, niin mistä tulee Heinricius-nimi?
PH

[Julle]

< Omat tietosi saattavat perustua luotettavaan lähteeseen. Mikähän se on? Jos Walborgin isä oli n 1600 syntynyt Thomas, niin mistä tulee Heinricius-nimi? >

Myös minulla on kirjattuna Tuomas (Thomas) Heinikka (Henrici), k. 1666 ja Riitta (Brita) Olavintytär, s. 1630, mutta tiedot ovat IGIstä (www.familysearch.org (http://www.familysearch.org) )ja minusta siinä Vapun ja Niklaksenkin kohdalla on jotakin epäselvää. Joko on ollut olemassa kaksi Niklasta ja kaksi Vappua tai Vappu ja Vappu Henriikka. Muutenkin lasten syntymäajat eivät tunnu loogisilta - tuo aikaväli? Vrt. liite.

Sukunimi Henrici lempikutsumanimi - todennäköisesti Henric etunimestä tai Heinä-sanasta, heinäsestä seudusta, kuten Sirkka Paikkala on sukunimikirjasaan kertonut.

[Pekka Hiltunen]

Sukukirjassa on Nils Fredlanderille muistaakseni kirjattu kaksi Walborg-nimistä vaimoa, joista 2. on Heinricia kysymysmerkillä.

Pieksämäen rk:ssa 1721- ovat Pyhityssä pojat Elias (s. 1678, p:so Maria Hägg, s 1676), Joseph (minulla s 1686, k 23.3.1757, p:so Kirsti Inkinen s 1690, k 15.4.1756 Pyhitty) sekä Clas, jolla puolisona on Lisa Mähötär ja poika Clas on 5-v.

Jos oli Nicolauksella 2 vaimoa, niin oman logiikkani mukaan oli 1. matrikkelin tunteman vouti Korhosen tytär.
PH

[Pekka Hiltunen]

Pöryhölästä löytyy kappalainen Nils Nilsson Fridlander vaimoineen (Anna Creutzman) ja lapsineen. Äiti Walborg mainitaan kuolleeksi ("m. 1722").

Joseph on tosiaan kuolinikänsä perusteella syntynyt 1675. Tieto kahdesta vaimosta on varmaankin erheellinen; kaikki lapset mahtuvat olemaan Pöyhölässä 1722 kuolleesta ja n 1540 syntyneestä Walborgista:

Lisa, s n 1660, p:so Elias Maukonen
Nicolaus, s n 1662, p:so Anna Katarina Creutzman
Joseph, s n 1675, p:so Kirsti Inkinen
Elias, s 1678, p:so Maria Hägg
Johan s n 1680, p:so Brita Jalkanen

Lisa näyttäisi syntyneen ennen avioliiton solmimista. Kukaties Nicolaus ja Walborg vihittiin kahdesti?
PH

[Mika.S]

20.5.1655 Anders Korhonius, vuodesta 1656 Heinricius Andreas Henrici, Carelius 1084 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1084). Vht: Lappeen ylisen kihlakunnan kruununvouti (1639–42) Henrik Jönsson Korhonen ja Margareta Andersdotter. Viipurin triviaalikoulun oppilas. Viipurin lukion oppilas. Ylioppilas Turussa 20.5.1655 Korhonius Andr. Carel _ 52. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1655. 20. Maii. D. Andreas Korhonius. Carelius. Respondentti 6.1656 pro exercitio, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1656. Respondentti 5.1657 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). FM 11.6.1661 ultimus. — Taipalsaaren kappalainen 1656. Viipurin lukion vt. fysiikan ja logiikan lehtori (1658), vakinainen 1661, 1. teologian lehtori 1667, ero 1670. Samalla palkkapitäjänsä Jääsken kirkkoherra 1667, vuodesta 1670 vain Jääsken kirkkoherra. Valtiopäivämies 1664. † Jääskessä 1673.
Pso: 1658 Katarina Thesleff († 1691).
Appi: Viipurin lukion lehtori, tuomiorovasti, FM Claes Thesleff U16 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U16) († 1666).
Poika: Rantasalmen kirkkoherra, FM Anders Heinricius 3665 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3665) (yo 1690, † 1729).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 106b; HYK ms., Viip. osak. matr. I #25. — K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska skolväsendets historia III (1889) s. 130 (24.7.1667, Confirmation på Theologiæ Lection i Wijborg; myös IV s. 173), 132, 133; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 66 (XV), 68 (XVI); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 16 (XVI); K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet IV (1900) s. 264 (14.12.1666), 265 (21.12.1666), 310, 344; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska skolväsendets historia IV (1901) s. 182 (8.7.1669); K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet VII (1907) s. 159; O. Durchman (utg.), Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655–1704. SSV 12 (1928) s. 170 (9.3.1673, Pastor i Jäskitz M:r Andreas Heinricius, begr. i kyrckian); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 4. — M. J. Alopæus, Borgå gymnasii historia III–V (1807–17) s. 229; J. J. T[engström] (utg.), Utdrag rörande Finland, utur de otryckta delarna af A. A. von Stiernmans Bibliotheca Suio-Gothica. Suomi 4 (1844) s. 273; M. Akiander, Skolverket. BNF 9 (1866) s. 318, 322; M. Akiander, Herdaminne I. BNF 13 (1868) s. 327; M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 346; A. Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 570 (Heinricius Taulu 5); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2879D (1657, Andreas Henrici Korhoinen), 3921R, 3922R; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 58; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #702, 942H (vih. 6.1.1658), 1884–1887, 3167G, 3171, 3362H (prom. 1661), 3776R, 3787R.

Yllä on yo-matrikkelin tiedot. Viittauksissa mainitaan SSV 12 (1928) s. 170. Mainitun sukututkimusseuran vuosikirjan artikkelin lukiessani päättelin Walborgin olleen Anders Korhoniuksen (joka kai ensimmäisenä käytti Heinricius-nimeä?) sisar. Omat tietosi saattavat perustua luotettavaan lähteeseen. Mikähän se on? Jos Walborgin isä oli n 1600 syntynyt Thomas, niin mistä tulee Heinricius-nimi?
PH
tässä lähteeni:

Mäntyharjun kirkkoherra 1646-1666
Mäntyharjun kappalainen 1639-46, kirkkoherra 1646-66. Asui Paasolassa. Tuomas Heikinpoikaa (Thomas Henrici) edeltänyt kappalainen 1616-26 ja kirkkoherra 1626-46 oli Nuutti Matinpoika Tallberg. Herra Nuutin leski Anna Matintytär jäi poikansa kanssa asumaan Kyttälän kylän Ahtialan tilaa, ja samoin teki Tuomas Heikinpojan leski, joka oli naittanut tyttärensä Martti Paasoselle. Täällä asui jonkin aikaa myös hänen poikansa Heikki Tuomaanpoika. Kerran Pertti Paasonen Paasolasta oli kutsunut luokseen molemmat papit, Nuutin ja Tuomaan. Näiden välillä syntyi riita ja he ryhtyivät kiistelemään ruotsiksi ja latinaksi. Kappalainen oli saanut kiinni kirkkoherran tukasta ja hän oli haukkunut tätä vanhaksi koiraksi. Kummankaan puolen ei kursailtu käyttäytymisessä. (Martti Favorin, Mäntyharjun historia I, s. 102-104).
Akiander kirjoittaa paimenmuistiossaan Mäntyharjun kirkkoherrasta Thomas Henricistä seuraavasti. ”Erhöll på Gustaf Evertson Horns befallning till landshöfdingen i Wiborg 15 tunnor spanmål till sitt underhåll för år 1658, enligt följande skrifvelse: ’Hos mig hafver kyrkoherden i Mäntyharju hr Thomas supplicando andragit, huruledes hans antecessorer vid samma gäll hafva årligen njutit af kronan ett visst underhåll till 30 tunnor spanmål, för det ringa gällets skull, eftersom det icke kan eljest sin kyrkoherde föda. Men nu, sedan samma underhåll är af staten uteslutet, har han derigenom råkat i en sådan armod och fattigdom, att han nödgas tigga sig föda, hvar han icke blifver med något af kronan undsatt. Jag hafver fördenskull, i anseende till hans stora fattigdom, på hans kongl. maj:ts nådiga behag efterlåtit honom halfparten emot det underhåll hans antecessorer haft hafva, så att denne må bekomma i detta år 1658 femton tunnor spanmål, och må han vidare söka kongl. maj:t eller det kongl. kammar-kollegium om detta underhåll, eftersom jag ock hans olägenhet och den hjelp jag nu honom gör det kongl. kammar-kollegium aviserandes varder. Befaller hr generalmajoren och landshöfdingen i Guds milda beskärm till all god välgång. Wiborg den 16 mars 1658. Gustaf Horn Evertson.’” (Matthias Akiander, Herdaminne, s. 72-73).
Kirkkoherra Tuomas Heikinpojan tyttären Valpurin nimeksi on merkitty Pieksämäen kirkonkirjoihin Heinricia, mikä viittaa sukunimeen Heinricius. Nimi tulee kuitenkin Tuomaan isän Heikin nimestä. Mielenkiintoista on, että Pieksämäen papistossa oli Heinricius-nimisiä 1600-luvussa, ennen Tuomas Heikinpojan vävyn Niilo Frilanderin kappalaisaikaa Pieksämäellä. Pieksämäeltä ei kuitenkaan löydy ketään Tuomaan isäksi sopivaa Heinriciusta

[Mika.S]

Pöryhölästä löytyy kappalainen Nils Nilsson Fridlander vaimoineen (Anna Creutzman) ja lapsineen. Äiti Walborg mainitaan kuolleeksi ("m. 1722").

Joseph on tosiaan kuolinikänsä perusteella syntynyt 1675. Tieto kahdesta vaimosta on varmaankin erheellinen; kaikki lapset mahtuvat olemaan Pöyhölässä 1722 kuolleesta ja n 1540 syntyneestä Walborgista:

Lisa, s n 1660, p:so Elias Maukonen
Nicolaus, s n 1662, p:so Anna Katarina Creutzman
Joseph, s n 1675, p:so Kirsti Inkinen
Elias, s 1678, p:so Maria Hägg
Johan s n 1680, p:so Brita Jalkanen

Lisa näyttäisi syntyneen ennen avioliiton solmimista. Kukaties Nicolaus ja Walborg vihittiin kahdesti?
PH
Eli viittaan sukututkija Tommy Koukan tekemiin sukututkimuksiin. Brita Olofdotter oletettu Thomas Heinriciusen aviovaimosta seuraavia tietoja:
Mäntyharjun kirkkoherran herra pastori Tuomas Heikinpojan (Thomas Henri) leskivaimo Riitta Olavintytär (Brita Olofsdotter) haastoi vuonna 1666 vävynsä herra Niilo Frilanderin (Nils Frilander) siksi, että hän tahtoi hallita sitä verotilaa, josta hänen miestään oli elinaikanaan verotettu, ja hänelle oli haitaksi viljellä tilaa siitä huolimatta, että hänen täytyi vuosittain maksaa verokymmenyksiä siitä. Tähän herra Niilo Frilander vastasi, että hän appensa ja kantajan luvalla oli pystyttänyt kolme taloa tilalle ja tämän lisäksi oli molempien luvalla viljellyt tilaa. Leski vastasi, että herra Niilon on kyllä sallittu asua rakentamissaan taloissaan, mutta ei viljellä taloa, koska hän (eli leski) voi sitä paremmin käyttää hyödykseen toisen vävynsä Martti Laurinpoika Paasosen (Mårten Larsson Pasoin) kanssa. Talo oli valtionmaita, ei perintömaita. Koska tämä kirkkoherran leski ei tahtonut sallia, että herra Niilo asuu samalla tilalla hänen haitaksi; näin ollen oikeus tunnusti, että mikäli herra Niilo ei voinut tehdä sovintoa anoppinsa kanssa, hän muuttakoon sieltä ja vieköön mukanaan rakentamansa talot tai myyköön ne kenelle tahansa.
Vuoden 1669 maaliskuussa pidettiin Lappveden kihlakunnan pohjoisosan lailliset yleiset talvikäräjät, jossa esiin astui mäntyharjulaisen Herra Tuomaan leskivaimo Riitta Olavintytär valittaen, että hän oli ottanut vävynsä Martti Laurinpoika Paasosen luokseen kruununtilalle, jonka hänen miehensä eläessään oli sallimuksesta ottanut hoitaakseen. Kuitenkin, koska hän ei voinut tulla toimeen tämän kanssa sen jälkeen kun Martin vaimo eli hänen tyttärensä oli kuollut ja hän oli saanut poikansa Heikki Tuomaanpojan kotiinsa, hän anoi eroon vävystään. Koska tämä köyhä leskimies oli ainoana ottanut hoitoonsa tämän talon, että hänen vaimollaan olisi hänen jälkeensä jotain minne voisi leskenä päänsä kallistaa. Siis oikeus ei voinut tehdä tähän mitään muutosta, vaan korkeamman esivallan armollinen isännyys, joka kaikessa tarkoittaa lainmukaista tunnustusta lesken oikeuteen hallita taloaan ja oikeutta maksaa siitä Kuninkaalliselle Majesteetille ja Kruunulle. Tämän mukaisesti hänellä oli myös oikeus ottaa luoksensa sellaista kunniallista väkeä, jonka kanssa hän voi tulla toimeen. Kaskialueella, jonka tämä Martti oli yhdessä anoppinsa kanssa pannut tilan mailla vieraiden hakkuuseen, oli nykyisin vuosikasvua. Oikeudessa julistettiin, että leski joka maksaa veroa tilasta saa siitä maantuoton ja ne, jotka olivat vuokranneet tältä Martilta, hakekoot vahingonkorvausta häneltä. Mutta siitä suuresta kaskesta, kooltaan kolmen tynnörin 27 ½ kapan suuruinen kylvö, minkä Martti oli lesken väen kanssa yhdessä polttanut ja omalla siemenellään kylvänyt, sai Martti satonsa ja jakaisi sitten vuosisadon kahtia niin, että molemmat saisivat puolet. Martille annettiin lupa viedä pois kolme pientä aittaa, jotka hän oli tuonut ja pystyttänyt tilalle omin varoin, vielä määrätä lautamiehet Reko Paasonen, Sipi Pyy ja Juho Neuki arvioimaan mitä tämä Martti oli voinut ansaita tuvan, aitan ja navetan parannuksesta omin varoin, minkä jälkeen hän oli saava siitä maksun. Mutta siitä kaskesta, minkä Martti tuona vuonna 1669 oli hakannut, myönsi lautakunta, että Martti ja leski, jotka molemmat käyttivät yhtä paljon väkeä sen kuntoon saattamiseksi, kylväisi Martti ensimmäisen sadon omalla siemenellään ja jakaisi sitten ensimmäisen vuosikasvun tasan. Mutta molemmat kylväisivät puoleksi ja jakaisivat kasvun niin kauan kuin molemmat voisivat satoa puolikkaastaan nauttia.

[Mika.S]

Pöryhölästä löytyy kappalainen Nils Nilsson Fridlander vaimoineen (Anna Creutzman) ja lapsineen. Äiti Walborg mainitaan kuolleeksi ("m. 1722").

Joseph on tosiaan kuolinikänsä perusteella syntynyt 1675. Tieto kahdesta vaimosta on varmaankin erheellinen; kaikki lapset mahtuvat olemaan Pöyhölässä 1722 kuolleesta ja n 1540 syntyneestä Walborgista:

Lisa, s n 1660, p:so Elias Maukonen
Nicolaus, s n 1662, p:so Anna Katarina Creutzman
Joseph, s n 1675, p:so Kirsti Inkinen
Elias, s 1678, p:so Maria Hägg
Johan s n 1680, p:so Brita Jalkanen

Lisa näyttäisi syntyneen ennen avioliiton solmimista. Kukaties Nicolaus ja Walborg vihittiin kahdesti?
PH
Tässäpä menee helposti sekaisin. On olemassa isä ja poika Nicolaus Frilander/Fridlander. Nuorempi meni avioon 6.8.1695 Anna Catharina Creutzmannin kanssa. ja heillä lapset Anders s. abt 1703, Margareta s. abt 1705, Nils s. abt. 1710, Johan s. kesäkuu 1714 ja Eva Catharina Frilander s. 1714, joka meni tietojeni mukaan avioon Nils Andersinpoika Aspen kanssa. Aspe s. 1708 Pieksämäki ja k. 24.12.1773 Pieksämäki, Pyhitty.
Vanhenpi Nicolaus Fridlander taas s. 1630 ja k. toukokuu 1714 Pieksämäki avioon ennen 1666 Walborg Tuomaantytär Heinrician kanssa. Walborg s. n. 1640 Mäntyharju ja k. 28.8.1722 Pieksämäki, Pöyhölä.
Heillä lapsia:
Nicolaus kuten ed. kirjoitin
Elisabeth s. 1664
Marketta s. 1670
Elias s. 14.6.1674
Joosef s. 1675
Michael s. 1676 Pieksämäki avioon Anna Catharina Creutzman
Johan s. 1680 Pieksämäki ja k. 23.2.1757 Juva avio Brita Jalkasen kanssa
Juudit s. 1690 k. 23.6.1758 Pieksämäki aviomies Hannu Pasanen
Claes s. 1696 k. 1.12.1751 Pieksämäki aviovaimo Liseta Mähönen
Pertti Fridlander hänellä lapsi Kaarina Pertintytär Frilla s. n. 1695

[Mika.S]

< Omat tietosi saattavat perustua luotettavaan lähteeseen. Mikähän se on? Jos Walborgin isä oli n 1600 syntynyt Thomas, niin mistä tulee Heinricius-nimi? >

Myös minulla on kirjattuna Tuomas (Thomas) Heinikka (Henrici), k. 1666 ja Riitta (Brita) Olavintytär, s. 1630, mutta tiedot ovat IGIstä (www.familysearch.org (http://www.familysearch.org) )ja minusta siinä Vapun ja Niklaksenkin kohdalla on jotakin epäselvää. Joko on ollut olemassa kaksi Niklasta ja kaksi Vappua tai Vappu ja Vappu Henriikka. Muutenkin lasten syntymäajat eivät tunnu loogisilta - tuo aikaväli? Vrt. liite.

Sukunimi Henrici lempikutsumanimi - todennäköisesti Henric etunimestä tai Heinä-sanasta, heinäsestä seudusta, kuten Sirkka Paikkala on sukunimikirjasaan kertonut.
Tässä olisi tämä teoria:

Valpuria kutsuttiin isoisänsä nimellä Heinricia (Heikintytär). Hän oli kuitenkin Mäntyharjun kirkkoherran Tuomas Heikinpojan tytär, sillä Nikolaus Frilander mainitaan erään 1666 pidetyn oikeudenkäynnin yhteydessä Mäntyharjun kirkkoherran lesken Riitan vävynä.

[Mika.S]

20.5.1655 Anders Korhonius, vuodesta 1656 Heinricius Andreas Henrici, Carelius 1084 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1084). Vht: Lappeen ylisen kihlakunnan kruununvouti (1639–42) Henrik Jönsson Korhonen ja Margareta Andersdotter. Viipurin triviaalikoulun oppilas. Viipurin lukion oppilas. Ylioppilas Turussa 20.5.1655 Korhonius Andr. Carel _ 52. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1655. 20. Maii. D. Andreas Korhonius. Carelius. Respondentti 6.1656 pro exercitio, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1656. Respondentti 5.1657 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). FM 11.6.1661 ultimus. — Taipalsaaren kappalainen 1656. Viipurin lukion vt. fysiikan ja logiikan lehtori (1658), vakinainen 1661, 1. teologian lehtori 1667, ero 1670. Samalla palkkapitäjänsä Jääsken kirkkoherra 1667, vuodesta 1670 vain Jääsken kirkkoherra. Valtiopäivämies 1664. † Jääskessä 1673.
Pso: 1658 Katarina Thesleff († 1691).
Appi: Viipurin lukion lehtori, tuomiorovasti, FM Claes Thesleff U16 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U16) († 1666).
Poika: Rantasalmen kirkkoherra, FM Anders Heinricius 3665 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3665) (yo 1690, † 1729).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 106b; HYK ms., Viip. osak. matr. I #25. — K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska skolväsendets historia III (1889) s. 130 (24.7.1667, Confirmation på Theologiæ Lection i Wijborg; myös IV s. 173), 132, 133; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 66 (XV), 68 (XVI); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 16 (XVI); K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet IV (1900) s. 264 (14.12.1666), 265 (21.12.1666), 310, 344; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska skolväsendets historia IV (1901) s. 182 (8.7.1669); K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet VII (1907) s. 159; O. Durchman (utg.), Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655–1704. SSV 12 (1928) s. 170 (9.3.1673, Pastor i Jäskitz M:r Andreas Heinricius, begr. i kyrckian); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 4. — M. J. Alopæus, Borgå gymnasii historia III–V (1807–17) s. 229; J. J. T[engström] (utg.), Utdrag rörande Finland, utur de otryckta delarna af A. A. von Stiernmans Bibliotheca Suio-Gothica. Suomi 4 (1844) s. 273; M. Akiander, Skolverket. BNF 9 (1866) s. 318, 322; M. Akiander, Herdaminne I. BNF 13 (1868) s. 327; M. Akiander, Herdaminne II. BNF 14 (1869) s. 346; A. Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 570 (Heinricius Taulu 5); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2879D (1657, Andreas Henrici Korhoinen), 3921R, 3922R; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 58; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #702, 942H (vih. 6.1.1658), 1884–1887, 3167G, 3171, 3362H (prom. 1661), 3776R, 3787R.

Yllä on yo-matrikkelin tiedot. Viittauksissa mainitaan SSV 12 (1928) s. 170. Mainitun sukututkimusseuran vuosikirjan artikkelin lukiessani päättelin Walborgin olleen Anders Korhoniuksen (joka kai ensimmäisenä käytti Heinricius-nimeä?) sisar. Omat tietosi saattavat perustua luotettavaan lähteeseen. Mikähän se on? Jos Walborgin isä oli n 1600 syntynyt Thomas, niin mistä tulee Heinricius-nimi?
PH


Minusta Andreas Heinricius ei sovi mitenkään Pieksämäelle. Hän oli Lukionlehtori, myöhemmin kirkkoherra, Jääski ja kuoli Viipurissa 1673. Andreaksella poika Anders H. joka syntyi n. 1672 ja meni avioon Magdalena Flachseniuksen kanssa 19.9.1697. Heillä sitten lapset Katarina, Anders, Johannes ja Magdalena (ainakin)

[Pekka Hiltunen]

Suurkiitokset Walpuria ja hänen lapsiaan koskevista tiedoista, Mika!

1696 syntynyttä Claesia voi olla vähän vaikeaa sovittaa Walborgin pojaksi, varsinkin kun nimi on oikeastaan sama kuin esikoisella (Nicolaus - Claus).

Vaimon kuukautiskierron pituus vaihtelee yleensä 3:sta 5:een viikkoon. Jälkimmäisessä ääripäässä hedelmällisyysikä siirtyy 30:n vuoden aikana noin 6 vuotta eteen päin, joten 56-vuotias synnyttäjä ei ollut harvinaisuus 1600-luvulla, kun tytöt tulivat sukukypsyysikään keskimäärin reilusti yli 15-vuotiaina.
PH

[Pekka Hiltunen]

Tarkennan laskelmaa:

Jos nainen ovuloi 4:n viikon välein, menettää hän vuodessa alunperin rajallisesta munasolumäärästään 52:4 = 13 kpl. Jos ovulaatioväli on 5 viikkoa, menettää hän vain 10,4 munasolua/v, joten säästöä kertyy siis 30 vuoden aikana 30x2,6 = 78 munasolua. Harvemmin ovuloivan vaimon hedelmällisen iän pitkittyminen on näin ollen 78:10,4 = 7,5 vuotta.
PH

[Mika.S]

Tämä ei ehkä enää liity Frilander suvun tutkimiseen.
Kunnioittaen

M.S

[Ulla-Maija Olander]

Mielenkiintoinen keskustelu ovulaatiosta. No itselläni on muutamia Frilandereita ja minun "taulukkoni" näyttää tältä:
Taulu 407
13. Jooseppi Frilander, s. noin 1686 Pieksämäki, k. 23.3.1757 Pieksämäki, Pyhitty, ikä 71 v. Vanhemmat taulusta 408.
Puoliso: Kirsti Inkinen, s. noin 1690 Pieksämäki, k. 15.8.1756 Pieksämäki, ikä 66 v.
Lapset:
Kirstin, s. noin 1708 Pieksämäki, Pyhitty
Martta, s. noin 1710 Pieksämäki, Pyhitty. Tauluun 406.

Taulu 408
14. Nils Frilander, s. noin 1662 Pieksämäki, k. ..9.1737 Pieksämäki, ikä 75 v. Vanhemmat taulusta 409.
1. Puoliso: Vappu Heinänen, s. Pieksämäki, k. Pieksämäki.
Lapset:
Jooseppi, s. noin 1686 Pieksämäki. Tauluun 407.
Margareta, s. noin 1687 Pieksämäki
Nils, s. 1688 Pieksämäki
Johan, s. noin 1690 Pieksämäki
2. Puoliso: Anna Catharina Philipintytär Creutzman, s. noin 1665 Pieksämäki, k. Pieksämäki.
Lapset:
Eva, s. noin 1724 Pieksämäki, Pöyhölä

Taulu 409
15. Nicolaus Fredlander, s. noin 1637.
Puoliso: Vappu
Lapset:
Nils, s. noin 1662 Pieksämäki. Tauluun 408.

Eli kaksi Niiloa ja kaksi Vappua.....

[Pekka Hiltunen]

Laskelma oli pelkkä huono vitsi. Biologia on matematiikkaa paljon ihmeellisempää: jos vaimo synnyttää joka vuosi lapsen, ei häneltä välttämättä hukkaannu ainuttakaan munasolua, mutta vaihdevuodet tulevat kuitenkin aikanaan.

Pieksämäen rk:ssa näkyy Pöyhölässä kpl Nils Fridlander vaimoineen (Anna Creutzman) ja lapsineen: Anders, Margareta, Nils, Johan, Brita, Eva ja Walborg. Lasten mummo Walborg on kirjattu kuolleeksi 1722.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=8

PH

[Mika.S]

Laskelma oli pelkkä huono vitsi. Biologia on matematiikkaa paljon ihmeellisempää: jos vaimo synnyttää joka vuosi lapsen, ei häneltä välttämättä hukkaannu ainuttakaan munasolua, mutta vaihdevuodet tulevat kuitenkin aikanaan.

Pieksämäen rk:ssa näkyy Pöyhölässä kpl Nils Fridlander vaimoineen (Anna Creutzman) ja lapsineen: Anders, Margareta, Nils, Johan, Brita, Eva ja Walborg. Lasten mummo Walborg on kirjattu kuolleeksi 1722.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=8

PH

No mielestäni tämä ei ole ihan pelkkä vitsi, jos asiaa katsoo laajemmin. Kun teen sukuohjelmallani ns. kirjan, jossa näkyy Cunelius / Frilander kaikki kirjatut jälkeläiset niin ruudulla esiintyy montaa nimestä nimekästä taiteilijaa, sekä kaksi arkkiatria. Ovulaatioteoria ja geenien siirtyminen jälkipolville eivät ole niin kaukaa haettuja asioita tässä tapauksessa. Ehkäpä tämä kertoo jotain kirjoittajan taustasta?
M.S

[Mika.S]

14. Nils Frilander, s. noin 1662 Pieksämäki, k. ..9.1737 Pieksämäki, ikä 75 v. Vanhemmat taulusta 409.
1. Puoliso: Vappu Heinänen, s. Pieksämäki, k. Pieksämäki.
Lapset:
Jooseppi, s. noin 1686 Pieksämäki. Tauluun 407.
Margareta, s. noin 1687 Pieksämäki
Nils, s. 1688 Pieksämäki
Johan, s. noin 1690 Pieksämäki
2. Puoliso: Anna Catharina Philipintytär Creutzman, s. noin 1665 Pieksämäki, k. Pieksämäki.
Lapset:
Eva, s. noin 1724 Pieksämäki, Pöyhölä

Kirkonkirjojen mukaan Anna oli jalosukuinen. Annan toinen puoliso oli Mikko Frilander.
Joroisilla asui 1700-luvun vaihteessa hänen veljekseen sopiva kapteeni Niilo Vilpunpoika (Nils Philipsson) Creutzman (s. 1670, k. 15.1.1744). Anna Katharina Creutzmanin vanhemmat olivat todennäköisesti Joroisilla jo 1660-luvulla asunut kapteeni Filip Creutzman (k. ennen 1679) ja Ursilia Martintytär Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen).

[Pekka Hiltunen]

Nils Fredlanderin jälkeläisistä tiettävästi vain vanhin, Nicolaus Nicolai Fridlander, päätyi opintielle ja sitä kautta "säädylliseen avioon". Oma esi-äitini oli Joseph Nilsinpoika Fridlanderin ja siltavouti Paavo Inkisen Kirsti-tyttären (jonka äiti on minulle tuntematon) tytär Martta, jolla puolisona oli Matts Hämäläinen, s n 1710, k 1740 Pyhitty. En tunne Matti Hämäläisen sukujuuria.

Joosepin veljen, Elias Fridlanderin tytär Sophia ( s 1709 Pyhitty) vihittiin Carl Henrikinpoika Hedmanin kanssa 27.12.1747. Carl Hedman syntyi 1700 ja kuoli Pieksämäen kirkonkylässä 1767. Hän ja 1703 syntynyt Brita Putkonen oli vihitty Pieksämäellä 1722. Brita kuoli 15.6.1743, mutta ehti jättää jälkeensä ainakin 8 lasta, joista eräs niin ikään on esiäitini.

Henrik Hedman kuoli noin 70-vuotiaana 11.6.1739 Pieksämäellä. Hänet mainitaan majoittajana, mutta Wirilander ei häntä näytä tunteneen.

Ehkä joku tietäisi kertoa lisää mainituista, siis Kirsti Inkisen vanhemmista, Matts Hämäläisestä, Brita Putkosesta tai Henrik Hedmanista.
PH

[Mika.S]

Terve Pekka
Tämän verran olisi vahvistamatonta tietoa. Paavo (Påhl) Inkinen s. 1643 ja k. 1723 Pieksämäki, Pyhitty. Påhl oli tosiaankin siltavouti ja entinen kersantti. Hänen puolisonsa olisi Kristina Näätänen s. 1649 ja k. 1729 Pieksämäki. Paavo Inkisellä ja Kristiina Näätäsellä seuraavat lapset:
Christina Påhlsdotter Inkinen s. 1690 Pieksämäki, Pyhitty ja k. 15.4.1756 sama paikka.
Pål Inkinen s. 1679. Pål avioitui Marketta Iskaniuksen kanssa 29.12.1702 Rantasalmi ja heillä lapset Marta Pålsdotter Inkinen s. 1700 ja k.7.3.1762 Piippola, Pukkila. Marta taas avioitui Johan Persson Kainulaisen kanssa. Johan s. n. 1696 Nurmes ja kuoli ennen 1757. Martalla veli Per Pålsson Inkinen s. 1715 . Per avioitui Anna Väisättären kanssa 16.2.1735 Pieksämäki.
vanhemmalla Påhl Inkisellä (s. 1643) kolmas lapsi Marta Pålsdotter Inkinen syntymäajasta ei tietoa.

[Mika.S]

Henrik Hedman kuoli noin 70-vuotiaana 11.6.1739 Pieksämäellä. Hänet mainitaan majoittajana, mutta Wirilander ei häntä näytä tunteneen.

Ehkä joku tietäisi kertoa lisää mainituista, siis Kirsti Inkisen vanhemmista, Matts Hämäläisestä, Brita Putkosesta tai Henrik Hedmanista.
PH[/quote]

Olisikohan tämä Henrik Hedman sama kuin Carl Hedmanin isä?

Vuonna 1700 toimitetun rästiluettelon mukaan Pieksämäen Pyhityltä autioitui vääpeli Tanianderin talo, Tuomas Hanskan
“kulkiessa ja kerjätessä” (Pieksämäen historia I, s. 223).
Pieksämäen komppanian katselmuskirjurin virkataloksi määrättiin vuonna 1695 Pieksämäen pitäjän Pyhityn kylän nro 8 eli
Purala, joka silloin oli entinen Tuomas Hanskan 5/16 manttaalin suuruinen kruununtalo. Talo oli Nyyssösen suvun vanhoja
omistuksia, mutta joutunut autioksi, jolloin em. Hanska - muukalainen Pieksämäellä - oli sen ottanut. Häneltä talo otettiin,
kuten mainittiin, Pieksämäen komppanian katselmuskirjurin virkataloksi. Vuonna 1700 mainitaan virkatalon haltijana
Henrik Hedman, vuonna 1712 Isak Lechlin sekä vuosina 1718-1719 Gustaf Falck. (Pieksämäen historia I, s. 358).

[Mika.S]

Olisiko jollakin sukututkijalla todellista tietoa Nicolaus Frilander/Fridlander yhteydestä Frille sukuun? Monet tutkijat viittaavat, että Fridlander on sama kuin Frille? Tässä kansallisarkiston selvitys Håkan Frillestä, jos auttaisi eteenpäin..


Hakon Frille oli tanskalainen asemies, joka tuli kuningas Eerik Pommerilaisen aikana Suomeen. Hän toimi Halikon kihlakunnantuomarina parikymmentä vuotta.
Kuningatar (->) Margareeta ja (->) Eerik Pommerilainen lujittivat valtaansa Suomessa 1400-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja käyttivät apunaan tanskalaisia uskottujaan, kuten hovimestari (->) Jens Duea ja laamanni (->) Klaus Flemingiä (mainitaan 1386 - 1427). Heidän vanavedessään Suomeen saapui tanskalaisia asemiehiä, joista muutama jäi maahan pysyvästi. Parhaiten menestyneiden joukossa olivat serkukset Hakon Frille ja Tuve Nilsinpoika. Kummastakin tuli Varsinais-Suomen eteläosaan kihlakunnantuomari.
Hakon Frille toimi Halikossa maanvaihdon vahvistuksen välimiehenä 23.6.1410 ja käytti virkanimitystä haeridzhöfdhingha Sudherfinna. Toimen nimittäminen Halikon mukaan vakiintui vasta 1420-luvulla. Viimeistään 1410 Hakon otti puolisokseen Turun entisen linnanvoudin (->) Jakob Abrahaminpoika Dieknin veljen Martinin tyttären, joka oli äitinsä puolelta Tavastin sukua. Martin näyttää omistaneen tiloja pääasiassa Hakonin oikeuspiiriin kuuluneilta seuduilta, ja Hakon asui ilmeisesti jollakin vaimonsa perintötilalla Halikossa.
Suhteensa Tanskaan Hakon Frille näyttää katkaisseen jokseenkin kokonaan. Hän antoi 1415 veljelleen, Riben tuomiokapitulin arkkiteinille valtuudet jakaa Tanskassa oleva perintö ja hallita siellä olevaa Hakonin osuutta. Velipuoleensa, myöhemmin mahtavaan kuninkaan camerariukseen Eggert Frilleen hän ei juuri näytä olleen yhteydessä.
Hakon Frille ja hänen nimeltä tuntematon vaimonsa haudattiin piispa (->) Magnus Olain (Tavast) Turun tuomiokirkkoon perustamaan Pyhän Ruumiin kuoriin. Sukulaisuus mutta myös Hakonin nauttima arvovaltainen asema vaikuttivat arvovaltaisen hautapaikan saamiseen. Hakon Frille häviää lähteistä 20.5.1434 jälkeen eli juuri (->) Engelbrekt Engelbrektinpojan kapinan kynnyksellä. Hänen syrjäyttämisestään tuskin lienee kuitenkaan ollut kysymys.
Tanskan historiallisessa kirjallisuudessa on viime aikoihin saakka väitetty, että Hakonin tytär Karin olisi ollut kuningas Eerik Pommerilaisen mahtavan suosikin, hovimestari Erik Krummedigen toinen puoliso. Tämän on kuitenkin (->) Eric Anthoni jo 1952 osoittanut erehdykseksi. Karin oli Hakonin veljen, Tanskaan jääneen Frellav Kristierninpojan tytär.
Hakon Frille mainitaan 1410 - 1434. V Riben (Tanska) vouti Kristiern Frellavinpoika. PV Satakunnan vouti Martin Abrahaminpoika Diekn ja Ragnhild Olafintytär Tavast. Lapset: Frille mainitaan 1439 - 1457, rälssimies; Magnus mainitaan 1439 - 1472, Öster-Rekaren kihlakunnantuomari; Ingeborg mainitaan 1439 - 1444, P1 Anders Henrikinpoika, P2 Klaus Bitz; Kristiern mainitaan 1445 - 1472, valtaneuvos, Etelä-Suomen laamanni, Halikon kihlakunnantuomari, P1 Karin Jönsintytär, P2 Elin Fleming; Margit mainitaan 1458; Karin mainitaan 1472, P Peder Svärd; Matts mainitaan 1477, P Margareta Bengtintytär Dufva.
URA. Halikon kihlakunnantuomari 1410, vielä 1434.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Danmarks adels aarbog IX. København 1892.
E. Anthoni, Ätten Frille och dess frändskap med Magnus Tavast // Historisk tidskrift för Finland 1952; K. Blomstedt, Horn-suvun alkuhistoria // Historiallinen arkisto 27. 1918; J. Jaakkola, Suomen historia V : Suomen myöhäiskeskiaika I. 1950; J. E. Olesen, Rigsråd, kongemagt, union : studier över det danske rigsråd og den nordiske kongemagts politik 1434 - 1449. Aarhus 1980.

[Julle]

< Mielenkiintoinen keskustelu ovulaatiosta. No itselläni on muutamia Frilandereita ja minun "taulukkoni" näyttää tältä:

Todella! Minultakin meni hetki ennen kuin edes tajusin, että Niklas Frilander, s. 1630 on esi-isiäni. Siitä mielenkiintoni edelleen Frilandereihin.
Kiitos keskustelijoille ja minun työstämäni jälkeläistaulukko neljä sukupolvea nykyisyyteen. (Liitteessä). Päädyin vielä yhteen Niklasiin ja kahteen Vappuun!

Niklas (Nicolaus) Frilander #6489 s. 1630, k. 1714
Liisa (Elisabeth) Frilander #6076
Vappu (Walborg) Helka Maukonen #1848
Bertta (Beata) Jäntti #1844
Bertta (Beata) Tiitinen #1567
Juho (Johan) Puranen #846
Kusti (Gustaf) Juhonpoika Puranen #844
Herman Puranen #842
Isoäiti Puranen #65
Isä Nousiainen #66
Minä Nousiainen #75

Niklas (Nicolaus) Frilander on kahdeksas iso esi-isä minulle!

Työstämisiin

[Tapio Rautio]

Taidat Julle olla myös etäinen serkku Kekkoselle,
laskenkohan oikein, että Beata Jäntti s.26.12.1725
oli Urhon iiiäää?

Tapio

[eeva häkkinen]

Terve Pekka
Tämän verran olisi vahvistamatonta tietoa. Paavo (Påhl) Inkinen s. 1643 ja k. 1723 Pieksämäki, Pyhitty. Påhl oli tosiaankin siltavouti ja entinen kersantti. Hänen puolisonsa olisi Kristina Näätänen s. 1649 ja k. 1729 Pieksämäki. Paavo Inkisellä ja Kristiina Näätäsellä seuraavat lapset:
Christina Påhlsdotter Inkinen s. 1690 Pieksämäki, Pyhitty ja k. 15.4.1756 sama paikka.
Pål Inkinen s. 1679. Pål avioitui Marketta Iskaniuksen kanssa 29.12.1702 Rantasalmi ja heillä lapset Marta Pålsdotter Inkinen s. 1700 ja k.7.3.1762 Piippola, Pukkila. Marta taas avioitui Johan Persson Kainulaisen kanssa. Johan s. n. 1696 Nurmes ja kuoli ennen 1757. Martalla veli Per Pålsson Inkinen s. 1715 . Per avioitui Anna Väisättären kanssa 16.2.1735 Pieksämäki.
vanhemmalla Påhl Inkisellä (s. 1643) kolmas lapsi Marta Pålsdotter Inkinen syntymäajasta ei tietoa.

Sorry, tästä taitaa tulla nyt haarasäie Frilander-keskusteluun, mutta kiinnostuin Inkisistä, jotka ovat ilmeisesti mieheni esivanhempia.
Vahvistamatonta tietoa on itsellänikin, ja vahvistukset olisivat tarpeen.

1. Tiedätkö, että Kristiina Näätänen oli Paavon lasten äiti? En ole löytänyt mistään tietoa heidän avioitumisajastaan ja tähän aikaanhan uusperheet olivat vieläkin yleisempiä kuin nykyisin, joten Kristiina on tauluissani sulkumerkein varustettuna.
2. Molempien syntymäaika-arviot ovat peräisin hautausmerkinnästä, joitten ikä-arviot tuolta ajalta ovat tunnetusti epäluotettavia. Onko asiasta mitään muuta (edes summittaista) tietoa?
3. Eikö Martta-tytär (jonka kuoliniästä laskettu syntymäaika olisi 1701) ollut Klaus Klaunpoika Collanin vaimo?
http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?srk=394&kirja=46&sivu=8209
ja
http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?srk=394&kirja=52&sivu=8537
(kiitos Juha Purasen puhtaaksikirjoituksen)

Paavo on esiintynyt useasti käräjillä, mm. tapellut vääpeli Tanianderin kanssa (1690 sakkoluettelo), maariitoja 1709 ja 1712, nämä kihlakunnankäräjien jutut lienevät hukkuneet, mutta juttua on jatkettu laamanninkäräjillä 1713, ym. Perhesuhteista en ole näistäkään löytänyt lisätietoja.

[Mika.S]

Minulla on toisenlaista tietoa. Marta Pålsdotter Inkinen s 1700 ja k. 7.3.1762 Piippola, Pukkila. Aviomies Johan Persson Kainulainen s. n.1696 Nurmes ja k. ennen 1757. Vahvistmatonta tietoa, että Martan isä olisi Påhl Inkinen s. 1643 ja k. 1723 Pieksämäki, Pyhitty ja vaimo Kristina Näätänen s. 1649 ja k. 1729 Pieksämäki

[Mika.S]

Todella! Minultakin meni hetki ennen kuin edes tajusin, että Niklas Frilander, s. 1630 on esi-isiäni. Siitä mielenkiintoni edelleen Frilandereihin.
Kiitos keskustelijoille ja minun työstämäni jälkeläistaulukko neljä sukupolvea nykyisyyteen. (Liitteessä). Päädyin vielä yhteen Niklasiin ja kahteen Vappuun!

Niklas (Nicolaus) Frilander #6489 s. 1630, k. 1714
Liisa (Elisabeth) Frilander #6076
Vappu (Walborg) Helka Maukonen #1848
Bertta (Beata) Jäntti #1844
Bertta (Beata) Tiitinen #1567
Juho (Johan) Puranen #846
Kusti (Gustaf) Juhonpoika Puranen #844
Herman Puranen #842
Isoäiti Puranen #65
Isä Nousiainen #66
Minä Nousiainen #75

Niklas (Nicolaus) Frilander on kahdeksas iso esi-isä minulle!

Työstämisiin[/quote]
Kiitos Julle esimerkillisestä työstä! jospa me kaikki Frilander jälkeläiset laittaisimme omat sukupuumme näkyviin 1900 luvulle asti, kuten sinäkin. Voisimme rakentaa Frilander sukupuun hetkessä...ja näkisimme, ketkä kaikki kuuluvat "Frille" sukuun nykypäivään asti.
Terveisin

M.S

[Mika.S]

Todella! Minultakin meni hetki ennen kuin edes tajusin, että Niklas Frilander, s. 1630 on esi-isiäni. Siitä mielenkiintoni edelleen Frilandereihin.
Kiitos keskustelijoille ja minun työstämäni jälkeläistaulukko neljä sukupolvea nykyisyyteen. (Liitteessä). Päädyin vielä yhteen Niklasiin ja kahteen Vappuun!

Jos todellakin haluatte kaikki Frilander sukulaiset katsoa menneisyyteen, niin tässä oma pieni selvitys Frilander suvusta. Selvitys sisältää varmasti virheitä, joita pyydän korjaamaan...
osoite olisi http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=stang

Ohjeena olisi, että laitat nimen Fridlander/Frilander tai jonkun muun suvussasi tietyn nimen.

[Tapio Rautio]

1. Rautio Tapio


Vanhemmat

3. Maukonen Satu

Iso Vanhemmat


6. Maukonen Allan Kaarlo

Iso Iso Vanhemmat

12. Maukonen Kalle Fredrik, s. 03.12.1891 Saarijärvi lastenkirja, 1890-1900 Kuva 339, puoliso Kärppä Lydia Emilia,

Iso Iso Iso Vanhemmat


24. Maukonen Fredrik Wilhelm, s. 17.11.1850 Saarijärvi , Rippikirja, 1873-1880 Kuva 239. puoliso Lammintaus Helena Matintr, avioliitossa 18.04.1875 Saarijärvi.

3net Iso Iso Vanhemmat


48. Maukonen Elias Gabriel, s. 16.12.1824 Kärkäis n:o 4 Pakarlax Rautalampi, k. 24.04.1897 Saarijärvi Kuoppala Santunmäki. puoliso Häkkinen Eva Sofia a.u., avioliitossa 05.09.1848 Saarijärvi.

4net Iso Iso Vanhemmat


96. Maukonen Elias, s. 29.06.1802 Pakarila, k. 31.01.1865 Saarijärvi. puoliso Moisio Justiina Eleonora.


5net Iso Iso Vanhemmat


192. Maukonen Elias, s. 16.02.1778 Angeriastaipale. puoliso Korhonen Greta, avioliitossa 04.01.1801.

6net Iso Iso Vanhemmat

384. Maukonen Johan, s. 18.08.1755 Rautalampi, k. 23.06.1800 Hukkunut. puoliso Pakarinen Maria.

7net Iso Iso Vanhemmat

768. Maukonen Johan, s. 04.03.1727 Rautalampi Maukola, k. 26.12.1763. puoliso Kuronen Maria, avioliitossa 26.01.1755.

8net Iso Iso Vanhemmat

1536. Maukonen Elias Eliaanpoika, s. 1683 Rautalampi , Rippikirja, 1748-1754 Kuva 88, k. 1775. puoliso (1) Leskelä Valpuri, s. 1704, k. 1734. puoliso (2) Minkkinen Margareta, s. 1689 Rautalampi , Rippikirja, 1748-1754 Kuva 88, k. 1763.

9net Iso Iso Vanhemmat

3073. Fridlander Elisabeth, s. 1664, k. 01.04.1751 Rautalampi.

10nennet Iso Iso Vanhemmat

6146. Fridlander Nils Nicolai, s. 1630 Mäntyharjun sitten Pieksm kappalainen, k. 05.1714. puoliso Walborg Henrica Thomasdr, avioliitossa 1661.

[Tapio Rautio]

Ensimmäinen Sukupolvi

1. Maukonen Walborg, s. n.1689 Rautalampi, (vanhemmat Maukonen Elias ja Fridlander Elisabeth) k. 21.01.1773 Rautalampi Hautalahti. puoliso Jäntti Michel, s. n.1695 Konnekosken pappila, (vanhemmat Jäntti Lauri Markunpoika ja Norringius Maria Matiaksentytär) k. 15.10.1748 Hautalahti.
Lapset:
2. i. Jäntti Beata s. 26.12.1725.

Toinen Sukupolvi

2. Jäntti Beata, s. 26.12.1725 Rautalampi Hautalax, k. 02.01.1793 Hautalax. puoliso Tiitinen Johan Ristonpoika, avioliitossa 07.10.1750, s. 07.06.1716 Rautalampi , Rippikirja, 1748-1754 Kuva 20, (vanhemmat Tiitinen Christer ja Jääskälätär Margareta).
Lapset:
3. i. Tiitinen Margareta s. 02.09.1752.

Kolmas Sukupolvi

3. Tiitinen Margareta, s. 02.09.1752 Rautalampi, k. 16.12.1834 Karttula. puoliso Tolonen Tuomas, avioliitossa 12.05.1776 Rautalampi, s. n.1757, k. 25.03.1831 Karttula.
Lapset:
4. i. Tolonen Greta s. 07.06.1789.

Neljäs Sukupolvi

4. Tolonen Greta, s. 07.06.1789 Karttula, k. 27.04.1860. puoliso Kekkonen Anders, avioliitossa 29.12.1813, s. 23.12.1785 Karttula, (vanhemmat Kekkonen Lars ja Vainikainen Eva) k. 28.03.1863.
Lapset:
5. i. Kekkonen Johan Andrei s. 10.03.1818.

Viides Sukupolvi

5. Kekkonen Johan Andrei, s. 10.03.1818 Karttula, k. 20.01.1897. puoliso Tarvainen Maija-Lisa, avioliitossa 22.11.1840, s. 14.05.1819 Karttula.
Lapset:
6. i. Kekkonen Enok s. 01.06.1841.

Kuudes Sukupolvi

6. Kekkonen Enok, s. 01.06.1841 Karttula, k. 15.07.1909. puoliso Koskinen Anna-Lisa, avioliitossa 27.11.1864, s. 01.02.1835 Karttula, k. 17.01.1909.
Lapset:
7. i. Kekkonen Juho s. 16.10.1873.

Seitsemäs Sukupolvi

7. Kekkonen Juho, s. 16.10.1873 Karttula, k. 11.12.1928 Kajaani. puoliso Pylvänäinen Emilia, s. 06.12.1880 Kangasniemi, k. 08.12.1957 Helsinki.
Lapset:
i. Kekkonen Urho Kaleva, s. 03.09.1900 Pielavesi, k. 31.08.1986, ammatti Tasavallan presidentti. puoliso Sylvi.

[mika68]

Urho Kekkosesta puheenollen kävin Lepikon torpalla viime kesänä.
Samalla kyselin kaikenlaista torpan hoitajalta.
Kekkosella ei kuulemma ole ihan lähisukulaisia enää Pielavedellä, varmaankin 1800-luvulla syntyneiden jälkipolvia on.
Oli vaikuttavaa nähdä kehto, missä Kekkosta on hoidettu hänen ollessaan vauva.

Mika J

[MarjaToi]

Mielenkiintoista keskustelua!

Tässä minun sukupolvieni ketju

Fridlander Nicolaus, s.1630
Fridlander Claus, puoliso Lisa Mähöin
Frilander Staffan, puoliso Ebba Jack
Frilander Carl, puoliso Anna Maria Laitin
Frilander Staffan, puoliso Maria Falk
Frilander Maria Serafia, puoliso Isaac Höylä
Höylä Johan, puoliso Ulla Venäläinen
Höylä Adolfina, puoliso Otto Häkkinen - ovat isovanhempani

MarjaToi

[Mika.S]

Yleistä Frille suvusta
Viittaan Timo Kausen ansiokkaaseen kirjaan "Rusthollin kultainen dukaatti kirjaan"

Frille- suku on alunperin vanha tanskalainen suku, jonka kantaisän Frellav Hakonsenin Etelä-Jyllandin herttuan Eerikinpoika, Kuningas Valdemar III, aateloi vuonna 1334. Sukunimi Frille juontuuu tansakalaisesta miehen nimestä Frellav.

Kristiern Frellavsen
Kristiern Frellavsen kuuluului edellä mainittuun aateloituun sukuun. Hän oli Tibehusin linnan vouti vuonna 1382. Vuonna 1408 hän sai Riben pormestarilta ja raadilta todistuksen, että hän on ”hyvä ritari ja sotilas”. Kristiern Frellavsen kuoli 20.1.1418. Hänet on haudattu Riben tuomiokirkkoon.

Ribe on Tanskan vanhin kaupunki Jyllannin niemimaan lounaisosassa Ribejoen varressa noin kuusi kilometriä Pohjanmerestä. Kaupunki on säilyttänyt vanhan keskiaikaisen leimansa ristikkorakennetaloineen ja siellä on piispanistuin. Keskiajan kukoistuskauden neljästä luostarista ja kahdeksasta kirkosta kirkosta on jäljellä vain tuomiokirkko vuodelta 1160 ja mustainveljesten luostari. Ribehusin linnasta 1100-luvulta on jäljellä vain rauniot.

Kristiern Frellavsen oli kahdesti naimisissa, mutta vaimoista vain jälkimmäinen Ermegaard Eggasdotter tunnetaan vain nimeltä.

Kalmarin unionin aikana aiemmin melko vähäpätöinen Frille-suku koki voimakkaan nousun. Suvun jäseniä siirtyi Suomeen ja Ruotsiin ja hetkessä nämä kohosivat Pohjois-maiden vaikutusvaltaisimpien miesten joukkoon.
Tanskassa syntynyt Håkan Frille tuli vuonna 1410 Suomeen toimien Halikon kihlakunnantuomarina kuolemaansa asti. Hänet nimitettiin vastaperustetun ylioikeuden jäseneksi. Hän oli valmistelemassa uutta maalakia, joka vahvistettiin toukokuun 2 päivänä 1442. Håkan Frille kuoli 1430-luvun lopulla.

Krister Frille

Håkan Krister Frillen poika Krister Håkansson Frille syntyi Suomessa, mutta sai koulutuksensa kuningas Kristoffer III Baijerilaisen (1418-1448) hovissa Tanskassa. Vuonna 1441 Kristoffer III valittiin myös Ruotsin kuninkaaksi. Hänen hallitusaikanaan maata kohtasi armoton kato. Ruotsalaiset nimittävät häntä ”pettukuninkaaksi”
Vuonna 1448 Tanskan kuninkaaksi valittiin Kristian I Oldenburgilainen. Krister Frille palasi vuonna 1445 Suomeen, ja hänet nimitettiin Halikon kihlakunnan tuomariksi isänsä jälkeen. Hänestä tuli Kiskon Haapaniemen herra. Haapaniemen kartano sijaitsee kauniin Kiskonjärven rannalla. Vuonna 1457 Krister Frille oli yhdessä Suomen muun aateliston kanssa tunnustamassa Kristian I:n myös Ruotsin kuninkaaksi. Vuonna 1464 Krister Frille nimitettiin Etelä-Suomen laamanniksi ja valtaneuvokseksi. Hän kohosi maallisen vallan korkeimmaksi edustajaksi Suomessa. Näitä virkoja hän hoiti kuolemaansa asti vuoteen 1472.
Kristern Frillen tytär Kristina kristiernsdotter avioitui valtaneuvos ja laamanni Klas Henriksson Hornin kanssa. Tästä avioliitosta syntyi poika Krister klasson Horn, josta tuli Horn- suvun Joensuun (Åminne) sukuhaaran kantaisä.
Kristina Frille kuoli vuonna 1509 ja Klaus Henriksson Horn avioitui uudestaan tämän sisaren Elinatyttären Kristina Jacobsdotterin kanssa. Avioliitosta syntyi vuonna 1512 Henrik klasson Horn, josta tuli Horn-suvun Kankaisten sukuhaaran kantaisä. Klas Henriksson Hornin avioliittojen kautta Krister Frillen omistama Haapaniemen kartano siirtyi Hornien haltuun.
Frille-suku on sammunut miehenpuolelta jo 1500-luvulla, mutta Krister Frillen tyttärien kautta siirtyi hitusen tanskalaisverta Horn, lejon, Grothusen, Eneskiöld ja Jordan- sukuhin.

[Julle]

< Urho Kekkosesta puheenollen kävin Lepikon torpalla viime kesänä.
Samalla kyselin kaikenlaista torpan hoitajalta.
Kekkosella ei kuulemma ole ihan lähisukulaisia enää Pielavedellä, varmaankin 1800-luvulla syntyneiden jälkipolvia on. >

Minuahan käytettin siellä jo pienenä poikana, kun isoisä pienenä poikana on pyörinyt Lepikon torpan ympärillä ellei jopa asunut siinä ennen UKK isän muuttamista sinne. Kaikkihan meni vuonna 1904 Oskari Huttusen kauppavelkojen maksamiseksi - maat ja mannut vai miten se oli?

Vai oliko ne sittenkin peli- vai viinavelkoja, kuten taru kertoo?

[Julle]

< Urho Kekkosesta puheenollen kävin Lepikon torpalla viime kesänä.
Samalla kyselin kaikenlaista torpan hoitajalta.
Kekkosella ei kuulemma ole ihan lähisukulaisia enää Pielavedellä, varmaankin 1800-luvulla syntyneiden jälkipolvia on. >

Minuahan käytettin siellä jo pienenä poikana, kun isoisä pienenä poikana on pyörinyt Lepikon torpan ympärillä ellei jopa asunut siinä ennen UKK isän muuttamista sinne. Kaikkihan meni vuonna 1904 Oskari Huttusen kauppavelkojen maksamiseksi - maat ja mannut vai miten se oli?

Vai oliko ne sittenkin peli- vai viinavelkoja, kuten taru kertoo?

[Tapio Rautio]

Julle, mietit edellisessä liitteessä Juho Tiitisen vanhempia,
tästä minä olen heidät katsonut:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/20.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1767-1772_tk1090/148.htm



Terv.

Tapio

[Julle]

< mietit edellisessä liitteessä Juho Tiitisen vanhempia,
tästä minä olen heidät katsonut:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/20.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1767-1772_tk1090/148.htm >

Kiitos Tapio!

Kyllä se 1716 paremminkin on kuin 1726!
Entäs sitten onko sinulla varmistusta vanhemmista:
Olisiko Marketan vanhemmat Eerikki Jääskeläinen ja Liisa Huttunen Säkinmäestä, s 56.
http://www.sukututkimusseura.fi/linktoold/jm/rautalampi/bia1/56.html

ja Juhon isä voisi olla Vesamäestä, s 5.
http://www.sukututkimusseura.fi/linktoold/jm/rautalampi/bia1/5.html
Risto Pekanpoika Tiitinen, s. 9.5.1689.

Kaikki tietysti vielä oletusta?

[Tapio Rautio]

Ossian voisi ehkä tietää näistä enemmän?

Julkunen taulu 114


http://www.mesterton.net/frames1.htm


Tapio

[Julle]

<Ossian voisi ehkä tietää näistä enemmän?
Julkunen taulu 114

http://www.mesterton.net/frames1.htm >

Suur-Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä! Todella perusteellista työtä ja paljon minunkin esivanhempiani ristiin rastiin!

Paavo Klemetinpoika Korhonen
Klemetti Paavonpoika Korhonen - Perttu Paavonpoika Korhonen
Paavo Klemetinpoika Korhonen - Risto Korhonen
Klemetti Paavonpoika Korhonen - Perttu Korhonen
Lauri Klemetinpoika Korhonen -Perttu Korhonen
Elias Laurinpoika Korhonen - Pietari Korhonen
Juhani Eliaksenpka Korhonen - Mikko Korhonen
Juho Johanneksenpka Korhonen -Maria Korhonen
Amalia Korhonen - Jaakko Hytönen
Isoäiti - Heikki Hytönen
Isä Joel - Hytönen
Minä - Lydia Hytönen
- Aino Esteri Julkunen
- Olli Aatos Juhani
Olli Aatos Juhani on 10. serkku, kaksi kertaa pois päin minusta!

Pari havaintoa: Taulun 65 patronyymi lienee väärin, taulun 103 Jutta Sorrin syntymäaika on oikein, mutta kuolinaika ei millään! Taulujen 51, 52, 53 Pertun syntymäaika lienee lähempänä n. 1598 kuin 1580, muuten isä ja äiti olisivat samanikäisiä
Taulun 60 lisäys Liisa liitteenä.

[tanefrila]

Terve Mika ! minulla on jotain tietoa Frilander suvusta sukunimi esiintyy myös muodossa Fredlano, Fredlander, Fridlander, Fridlandra, Frili Frille Rilla ja Frill

Terveisin Tauno Frilander

[Janne Asplund]

Terve kaikille!

Tässä oma Frilander-ketjuni:

Nicolaus Fridlander s.1630.k.1714 - Walborg Thomasdotter (Heinricia)?
Nicolaus Fridlander s. 1662, k. 1737 - Anna Catharina Creutzman
Eva Catharina Fridlander s.1714, k.1786 - Nils Aspe,nimismies,1708-1773
Nils Aspe, nimismies, 1739-1789 - Maria Hymberman s. 1737
Catharina Margareta Aspe 1767-1843 - Carl Gustaf Mansner, nimismies
Gustaf Emanuel Mansner - Maria Mariana Rosendahl
Gustaf Wilhelm Mansner, kultaseppä - Margareta Gullo (Taalalainmaalta)
Olga Lejan Mansner - Ernst Johan Emil Asplund
Isovanhemmat
Vanhemmat
Minä
________________________

Lisäksi vielä edellä mainitun Maria Hymbermanin vanhemmat olivat räätäli Matts Hymberman ja Margareta Fridlander. Jaa, ketkäs tämän Margaretan vanhemmat nyt sitten olivatkaan?

[Janne Asplund]

Terve Mika ! minulla on jotain tietoa Frilander suvusta sukunimi esiintyy myös muodossa Fredlano, Fredlander, Fridlander, Fridlandra, Frili Frille Rilla ja Frill

Terveisin Tauno Frilander

Hei Tauno!
Olisin myös kovasti kiinnostunut Frilander-suvun varhaisemmista vaiheista. Onko tässä ketjussa mainitun varhaisimman Nicolaus Frilanderin esipolvista tietoa?

[Janne Asplund]

14. Nils Frilander, s. noin 1662 Pieksämäki, k. ..9.1737 Pieksämäki, ikä 75 v. Vanhemmat taulusta 409.
1. Puoliso: Vappu Heinänen, s. Pieksämäki, k. Pieksämäki.
Lapset:
Jooseppi, s. noin 1686 Pieksämäki. Tauluun 407.
Margareta, s. noin 1687 Pieksämäki
Nils, s. 1688 Pieksämäki
Johan, s. noin 1690 Pieksämäki
2. Puoliso: Anna Catharina Philipintytär Creutzman, s. noin 1665 Pieksämäki, k. Pieksämäki.
Lapset:
Eva, s. noin 1724 Pieksämäki, Pöyhölä

Kirkonkirjojen mukaan Anna oli jalosukuinen. Annan toinen puoliso oli Mikko Frilander.
Joroisilla asui 1700-luvun vaihteessa hänen veljekseen sopiva kapteeni Niilo Vilpunpoika (Nils Philipsson) Creutzman (s. 1670, k. 15.1.1744). Anna Katharina Creutzmanin vanhemmat olivat todennäköisesti Joroisilla jo 1660-luvulla asunut kapteeni Filip Creutzman (k. ennen 1679) ja Ursilia Martintytär Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen).
__________________________________________________ _______

Onko joku varmistanut Anna Catharina Creutzmanin vanhemmat?
Olisiko oheisessa linkissä oleva swärmoder fru Ursula Margareta Brennerfeldt juuri se Anna Catharinan äiti?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/108.htm

[tanefrila]

Frilander Nicolaus joka oli Pieksämäen 1. kappalainen Nicolaus oli kaksi kertaa naimisissa ,molemat vaimot olivat Mäntyharjun Kirkkoherran tyttäriä . ensimmäisesta avioliitosta ,syntyi kaksi lasta Nicolaus syntyi Mäntyharjulla 1662. K. 18.9.1737 Pieksämäellä ;2 Kappalainen ja Marketta Frilander,s 1670,kuoli nuorena. Toisesta avioliitosta syntyi 8 lasta siitä sitten jos tietoja tarvii ,niin myöhemmin. synnyin paikka Pöyhölän pappila on muuten tällä hetkellä ravintola ja majoitus käytössä kannattaa käydä ( Meijerhovi 9.) Juhanusta kaikille .Terv. Tauno Frilander. Pieksämäki

[tanefrila]

Nicolaus Frilander oli Pieksämäen ensimmäinen Kappalainen .Nicolaus oli kaksi kertaa naimisissa Mäntyharjun Kirkkoherran Tyttäriren kanssa .ensimmäisestä avioliitosta syntyi Nicolaus 1662 .Mäntyharjulla.K. 18.9.1737 Pieksämäellä; Pieksämäen toinen Kappalainen. ja Margareta Frilander,s. ennen 1670.kuoli nuorena. Kyseiselle Nicolaukselle toisesta avioliitosta .syntyi 8 lasta. josta tarvittaessa laitan lisää tietoa joka perustuu Ilmo Siparin selvityksestä. Hyvää Juhanusta kaikille Terv . Tauno Frilander.

[tanefrila]

Frilander Frille Jne; vanhaan aikaan nimiä käytettiin varsinkin ,kun tuli euroopasta . vanhemmilla jattoi aolla 3-5 polvessa sama etu nimi joka sotkee tutkimista jokseenkin paljon esim. Frilander Nicolaus jälkeen Elias Frilanderia oli 3; messa polvessa. Ja Nicolauksen jälkeen sukunimeä lapsilla Michael Fredlander , Jugith oli Fridlandra , joka tuottaa lisää vaikeutta . eli mikä on aika ? mitä Venäjällä tai Ruotsissa on tapahtunut tai Mihin ammattiin ollaan kuustu.ja missä on asuttu. terv. Tauno Frilander Juhanusta.

[tanefrila]

Onko Frilanderit lähtöisin Saksasta .

Itavalta /Serpia,Saksasta /. Tanska Ruotsi (Frille Frilli )Fhreland ?.

Mihinkä menneet Itävalta Serpia Venäjä? (Pappissuvut Aateliset ja Käskyläiset.)

[Julle]

< Nicolaus Frilander oli Pieksämäen ensimmäinen Kappalainen .Nicolaus oli kaksi kertaa naimisissa Mäntyharjun Kirkkoherran Tyttäriren kanssa .ensimmäisestä avioliitosta syntyi Nicolaus 1662 .Mäntyharjulla.K. 18.9.1737 Pieksämäellä; Pieksämäen toinen Kappalainen. ja Margareta Frilander,s. ennen 1670.kuoli nuorena. Kyseiselle Nicolaukselle toisesta avioliitosta .syntyi 8 lasta. josta tarvittaessa laitan lisää tietoa joka perustuu Ilmo Siparin selvityksestä. >

Jos 1. avioliitosta vain Niklas ja Marketta, niin miten Sipari on sijoittanut Liisan, koska minusta hän ei voi olla 2. avioliitosta, koska hän meni naimisiin ja synnytti Elias Maukoselle 1600-luvun lopuilla? Minusta 1. avioliitosta 3 lasta ja 2. 7 lasta? Mikä lienee oikea tulkinta.

Liitteessä vanhemman Niklaksen avioliitot ja lapset? Toinen ongelma minulla on ollut: kumpi Mikko meni Katariina Creuzmannin kanssa avioliittoon? Vanhempi vai nuorempi? Minun mielestäni nuorempi.

Selvittelimisiin

[Mika.S]

Minulla on omassa selvityksessäni, että Nicolaus Frilander (vanhempi s. 1630) meni ainoastaan kerran naimisiin Walborg Heinrician kanssa ennen vuotta 1666. Nuorempi Nicolaus Frilander s. 1662 menisi 2. naimisiin ensin Anna Catharina Creutzmanin kanssa 6.8.1695 ja toisen kerran Vappu (Walborg) heinäsen kanssa. Vapun kanssa avioliitosta olen löytänyt kolme lasta ja Creutzmanin avioliitosta 6 lasta. Tämä Elisabeth Fridlander, joka meni Elias Maukosen kanssa avioon olisi vanhemman Nicolauksen tytär. Elisabet ja Elias Maukosella ainakin 3. lasta. Elias Maukonen kuoli 1696, jonka jälkeen Elisabeth meni avioon 1697 Bengt Cuneliuksen kanssa s. 1657 Luumäki ja k. 1754 Rautalampi, Maukola.

T: M.S

[Mika.S]

Tässä tietoja Bengt Cuneliuksesta: Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä.Torppari Rautalammin Maukolan Talliniemessä vuodesta 1697. Rautalammin vuosien 1748-54 rippikirjan mukaan Maukolassa oli isäntänä Elias Maukonen, jonka talossa asui isäpuoli Pentti Kunelius vaimonsa Liisan kanssa.
Vih. Rautalammilla 27.9.1697. Bengtin isä oli Bengt (Benedictus Canuti) Cunelius, joka oli Viitasaaren kirkkoherra. s. n. 1622 Nevanlinna ja k. 1690 Viitasaari. Vaimot Lisbeta s. n. 1630 ja k. ennen 1678 ja toinen vaimo Maria.

[Julle]

< että Nicolaus Frilander (vanhempi s. 1630) meni ainoastaan kerran naimisiin Walborg Heinrician kanssa ennen vuotta 1666. >
Täytyy olla 1661, kuten IGIssä, ennen vuotta 1662?

<Nuorempi Nicolaus Frilander s. 1662 menisi 2. naimisiin ensin Anna Catharina Creutzmanin kanssa 6.8.1695 ja toisen kerran Vappu (Walborg) Heinäsen kanssa. >

Niklas eli vuoteen 19.8.1737, Vappu 28.8.1722. Ei ole voinut mennä naimisiin ennen sitä, mutta minusta Anna Katariina meni naimisiin Mikko Frilanderin, s. 1700 vai 1676, kanssa vuonna 1738? Kummallekaan en ole löytänyt kuolinaikoja.

< Elisabeth meni avioon 1697 Bengt Cuneliuksen kanssa s. 1657 Luumäki ja k. 1754 Rautalampi, Maukola.>
Oletko varma ettei syntynyt vuonna 1675? Varmuutta en ole saanut? Mutta olisi ollut nuorempi kuollessaan?

Kiitoksia kaikille lisäkommenteista, keskustelu jatkukoon, kun suvun jäsenet ovat naineet ristiin rastiin, jopa kaksi pappissukua yhteen!

[MarjaToi]

Ilmo Siparin mukaan:

Nicolaus Fredlander, Mäntyharjun ja Pieksämäen 1.kappalainen
1.pso n. Heinricia, 2. pso Walborg Heinricia

Nicolaus 1662, pso 1695 Anna Catharina Creutzman
Margareta, 1670
Elias, 1674, pso Maria Hägg
Joseph, 1675, pso Christina Inkinen
Michael, 1676, pso Nicolauksen leski Anna Catharina Creutzman
Elisabeth, 1667, pso Bengt Gunelius
Johan, 1680, pso Brita Jalatar
Judith, 1690, pso Hans Pasain
Chatariina, 1695, pso Pehr Laulain
Claus, 1696, pso Elisabeth Mähötär

MarjaToi

[Janne Asplund]

__________________________________________________ _______

Onko joku varmistanut Anna Catharina Creutzmanin vanhemmat?
Olisiko oheisessa linkissä oleva swärmoder fru Ursula Margareta Brennerfeldt juuri se Anna Catharinan äiti?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/108.htm

Vastaan itse itselleni, että sen verran mitä netistä tietoja löysin, niin kyllähän tuo tosiaan aika selvältä tapaukselta vaikuttaa - siis nuo Anna Catharina Creutzmanin vanhemmat: kapteeni Filip Creutzman (k. ennen 1679) ja Ursilia Martintytär Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen? / Pieksämäen msrk). Iloinen asia siinä mielessä, että Ursilia Brennerfeltin kautta pääsee helposti taaksepäin useissa eri suvuissa.
Oheisen sivun puolivälissä hauska juttu Ursilian isästä Mårten Brenneristä (myöh. Brennerfelt):
http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm

Samainen Brenner mainittiin myös tämän viikkoisessa Savonmaa-lehdessä Olavinlinna-aiheisessa jutussa.

Anna Catharina Creutzmanin isästä kapteeni Filip Creutzmanista tai hänen esipolvistaan en ole löytänyt mitään sotilasarvoja kummoisempia lisätietoja. Onko jollakin muulla tietoja Creutzman-suvun vaiheista?

[Bodniemi37]

Anna Catharina Creutzmanin isästä kapteeni Filip Creutzmanista tai hänen esipolvistaan en ole löytänyt mitään sotilasarvoja kummoisempia lisätietoja. Onko jollakin muulla tietoja Creutzman-suvun vaiheista?

Filip Creutzmanin esipolvista minulla ei ole tietoa, mutta Henrik Falck kertoo hänen pojastaan Nils Creutzmanista artikkelissaan Släkten Falck från Jorois, http://www.genealogia.fi/genos/48/48_114.htm.

[Mika.S]

Minulla olisi Jannelle varmistamatonta tietoa eli Ursilia Brennerfelt s. n.1643 k. n. 1737 Joroinen puoöiso Filip Creutzman k. 1697. heillä lapsia Nils C s. 1670
ja Anna Catharina s. 1679.
Ursilian isä Mårten C k. 1658 Puola ja äiti Elisabeth von Göben s. 1646 Ruotsi ja k. n. 1666. Elisabet von Göbenin toinen avio Nils Grotenfeltin kanssa 1661.
Nils s. 20.12.1631 Härnosand Ruotsi ja kuollut 20.12.1703 Joroinen Kotkanlahti, Paajala. Heillä lapsia Georg Johan Grotenfelt s. 1670 ja Helena Dorotea G. s. 1671.
Elisabet von Göbenin vanhemmat taas Berthold v. Göben s. 1600 Saksa ja k. 1665 Ruotsi ja hänellä vaimo Maria Brummer s. 1602 Jamo, Inkerinmaa ja k. 1656 Narva, Estonia.

[Mika.S]

Berthold v. Göbenin isä olisi Jacob v. Göben s.n. 1585 Allworden, Bremen, Saksa ja puoliso Jacobille Elisabeth Blancke s. n. 1585 Saksa. Jacob v. Göbenin isä taas Berthold v. Göben s. n. 1555 Allworden, Saksa ja äiti Birgitta Brummer s. n. 1555 Saksa. Elisabeth Blancken isä olisi Johan Petersson Blancke s. n. 1555 Ruotsi ja äiti Margareta Stefansdotter von Drewes s. n. 1555 Ruotsi. Margaretan isä olisi Stefan von Drewes s. n. 1525 Ruotsi äiti tuntematon..

[Janne Asplund]

Kiitos Mika S:lle ja Ritvalle tiedoista ja linkeistä! :) Osasta olin jo tietoinen, mutta uuttakin titetoa tuli.

Kuka muuten mahtaa olla viestissä n:o 47 mainitsemani toisen Frilander-yhteyteni Maria Hymbermanin äidin Margareta Frilanderin äiti (Marian isä on siis räätäli Matts Hymberman).

[Mika.S]

Miten niin kaksi pappissukua yhteen? kirjoitti J Laurinpoika Nousiaine. Onhan tässä tavallaan kolmaskin pappissuku Maukonen suku on myös pappissuku. Paulus Makonen Rautalammin kirkkoherra Paul Maukonen (Paulus Matthiæ, † ~1649) , +1645/1649,kyrkoherde. s. 1597 Viipuri ja k. 1645 Rautalampi.
Hänellä poika Elias s. 1615 ja k. 1695 vaimo Susanna. Heillä sitten poika Elias s. 1640 ja k. 1696 ja vaimo Elisabeth Frilander...toisekseen Paulus Maukosen isä Mattias Maukonen oli myös Viipurilainen pappi...eli Frilander, Cunelius ja Maukonen eli lisää sekavuutta soppaan...

T: M.S.

[Mika.S]

Vastaus Jannelle

Minulla menee näin, mutta otan korjauksia vastaan.Maria Hyberman s. 1736 meni avioon Nicolaus Aspin kanssa. Muistiinpanot (Syntymäaika on arvio, joka perustuu Marian ilmoitettuun ikään kastettujen luettelossa vuonna 1775 hänen tyttärensä Stina Fredrikan syntyessä.)

Marian isä Matts Hyberman (Pitäjänräätäli. Matti toimi pitäjänräätälinä Rantasalmen pitäjässä Savossa. Asui kirkonkylässä perheineen. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Magdalena Montana.) toinen vaimo Margareta Frilander/ Fridlander s. n. 1705. ja hänen isänsä minulla Nicolaus Frilander s. 1662 Mäntyharju ja k. 18.9.1757 Pieksämäki ja vaimo hänellä Anna Catharina Creutzman s. 1679 Joroinen, Vasarlan hovi ja k. 1.11.1743 Juva.

Muistiinpanot Annasta (Kirkonkirjojen mukaan Anna oli jalosukuinen. Annan toinen puoliso oli Mikko Frilander.

Joroisilla asui 1700-luvun vaihteessa hänen veljekseen sopiva kapteeni Niilo Vilpunpoika (Nils Philipsson) Creutzman (s. 1670, k. 15.1.1744). Anna Katharina Creutzmanin vanhemmat olivat todennäköisesti Joroisilla jo 1660-luvulla asunut kapteeni Filip Creutzman (k. ennen 1679) ja Ursilia Martintytär Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen).

[tanefrila]

Terve Julle! entiedä vielä kuin tämä järjestelmä toimii , mutta yritän. Nicolaus Frilander (ensimmäinen kappalainen Pieksämäki ) toisesta avioliitosta syntyi 8 lasta ensimmäinen lapsi .Elias 14.71674 K.25.2.1751. toinen.Joseph Frilander,s.noin 1675,k.23.3.1757 torppari.Py..kolmas.Michael Fredlander,s27.21676,k.?.neljäs.Elisabet Frilander,s.noin1677-1683, k.1709-1723. viides JohanFrilander,s.noin1680,k.23.21757;sotam. kuudes.Judith Fridlandra,s.noin 1690,k.23.7.1758 torpparin vaimo. seitsemäs. Chatarina Frilander,s.noin 1696,k. 2.6.1759. kahdeksas. Claes Frilander,s. 1696,k. 1.12.1751. Nämä oli Nicolauksen toisesta avioliitosta ensimmäisesta avioliitosta lapset ovat .NicolausFrilander ,s.1662 Mäntyharjulla .hänestä tuli myöhemmin Pieksämäen toinen kappalainen Isänsä NICOLAUKSEN FRILANDERIN suojissa, Hänhän oli Pieksämäen ensimmäinen kappalainen. toinen lapsi Margareta Frilander ,s. ennen 1670, kuoli hyvin nuorena.eli eka avioliitosta kaksi lasta.näitä pitäisin melko varmana tietona terv. Tauno Frilander Pieksämäki.JUHANUSTA KAIKILLE.

[tanefrila]

Terve Mika! olisiko tietoa Frilanderin varhaisemmista vaiheista , vastaan ei tarkaa , kun saisi vain aikaiseksi ,käydä tutkimassa ,onhan jo arkistoja paljon vaputunut .ehkä myöhemmin jokseenkin mitä tietoa on ,niin ei olla vielä vahvistettua .Palataan. kiitos vielä kaikille terv. Tauno Frilander.

[MarjaToi]

Suvun juuret Ilmo Siparin kirjasta saatujen tietojen mukaan



Tiedot perustuvat opettaja Ensio Frilanderin selvitykseen :
"Alunperin saksalainen pappi Frille tuli Ruotsiin ja sieltä Suomeen sekä muutti joko Ruotsissa tai Suomessa nimensä ruotsinkieliseksi."

Ja toisaalla suora lainaus opettaja Alma Johanna Ruoholan o.s. Frilander kirjeestä 13.2.1951
"SOK:n neuvoja Oskar Frii ( nimi monella tavalla kirjoitettu) kertoi veljensä ( molemmat jo kuolleet) Oulun l. kirj. tarkastajan ottaneen sikäli selvää, että tietää esi-isän tulleen Ruotsiin Böhmistä, Friedlanderin maakunnasta ( taitaa olla kaupunkikin sillä nimellä ) arvoltaan kornetti, joku musiikkiupseeri "
"M.m. Frii mainitsi, että se homma hänen veljelleen maksoi monta silloista markkaa. Se oli kallista lystiä."
Tiedot Alma Johanna sai Otto-veljeltään.

Kummasakaan versiossa ei ole tietojen lähteitä tarkemmin.


MarjaToi

[Pekka Hiltunen]

Tanelle vielä: Nils Fridlander vanhempi ei ole voinut olla aviossa kahdesti, sillä Pieksämäen rk 1721-1724 tietää hänen vanhimman poikansa äidin kuolleen 1722.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=8

Pieksämäen Pöyhölässä rk-sivun yläosassa mainitaan sacellanus N.F. vaimoineen, ja lasten jälkeen "Mohr Walborg" "M 1722". (Kuolema on latinaksi mortus.) Walborgin jälkeen mainittu "fru Creutzman" voisi olla vaikkapa Anna Creutzmanin sisar tai muu lähisukulainen.

Toinen juttu sitten on se, että oliko nuorinkin poika Claes samasta äidistä vaiko ehkä jalkavaimosta eli frillasta syntyisin.
PH

[Janne Asplund]

Suvun juuret Ilmo Siparin kirjasta saatujen tietojen mukaan
Tiedot perustuvat opettaja Ensio Frilanderin selvitykseen :
"Alunperin saksalainen pappi Frille tuli Ruotsiin ja sieltä Suomeen sekä muutti joko Ruotsissa tai Suomessa nimensä ruotsinkieliseksi."

Ja toisaalla suora lainaus opettaja Alma Johanna Ruoholan o.s. Frilander kirjeestä 13.2.1951
"SOK:n neuvoja Oskar Frii ( nimi monella tavalla kirjoitettu) kertoi veljensä ( molemmat jo kuolleet) Oulun l. kirj. tarkastajan ottaneen sikäli selvää, että tietää esi-isän tulleen Ruotsiin Böhmistä, Friedlanderin maakunnasta ( taitaa olla kaupunkikin sillä nimellä ) arvoltaan kornetti, joku musiikkiupseeri "
"M.m. Frii mainitsi, että se homma hänen veljelleen maksoi monta silloista markkaa. Se oli kallista lystiä."
Tiedot Alma Johanna sai Otto-veljeltään.
Kummasakaan versiossa ei ole tietojen lähteitä tarkemmin.
MarjaToi

Tässä viestiketujussa on muutamaan otteeseen sivuttu Frilander-suvun varhaisimpia vaiheita. Näyttäisi siis kuitenkin siltä, että mitään varmaa tietoa ei ole olemassa, kun ei olemassa yhtään lähdeviitettä eikä myöskään mainittua henkilöä. Näyttäisi siis nykytutkimuksen mukaan siltä, että ensimmäinen varmuudella tunnettu Frilander on Nicolaus-vanhempi. Edes hänen vanhemmistaan ei ole tieotoa.

[Mika.S]

Olen Johanin kanssa samaa mieltä. Kukaan ei ole vielä tuonut esiin mitään yhteyttä lähettämääni selvitykseen Frille suvusta, eikä myöskään muuta "kättä" pidenpää.

T: M.S

[tanefrila]

Terve Pekka ! täytyy tarkistaa minulla ei vielä tietoa vanhemman Nikolauksen ensimmäisen ja toisen vaimon ,s.k. ajoista täytyy tarkistaa Hyvää Juhanusta terv. Tane F

[tanefrila]

Terve Vielä Frilanderin suvusta kinostuneet Kiitos siitä . olen itsekkin jossain vaiheessa tutkinut . nykyiset menetelmät ,varmaan helpoittais tilanetta , olen tässä syksyllä menossa Pietarin ja Moskovan arkistoon vierailemaan on tarkoitus selvittää aluksi ,kuin sielä menetellään , eli mikä on käynti järjestys . uskoisin sielä olevan tietoja 1300- 1700 luvun henkilöistä , se siitä .
vielä Frilander Nicolaus. kuolin hetki ja minne haudattu , ei varmaa tietoa , mutta Pieksämäen vanhan kirkon uumenista löytyi useita arkkuja ,remontin yhteydessä , kun tekivät nykyaikaiset ilmanvaihtoa ym.. samalla olivat löytäneet jotain ainestoa ja vanhoja koruja ja niin. siinä olisi mahdollista onko kirkon alla vanhoja Pappis henkilöitä , vaikka Väittävät jossain artikkelissa ,että Nikolaus ja Molanderi olisi mennyt Venäjälle isovihan aikaan. Mene ja tiedä . tutkimisiin terv. Tauno Frilander Pieksämäki.

[tanefrila]

Frellav


Tämä ns. vanhempi Frille-suku on lähtöisin Tanskasta, jossa 1270-luvulla Frellav Tuomaanpoika luovutti Etelä-Jyllannissa sijaitsevia maatiloja Lögumin luostarille - lähde : Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 133-134.
terveisin Tane F

[tanefrila]

Frellav


Tämä ns. vanhempi Frille-suku on lähtöisin Tanskasta, jossa 1270-luvulla Frellav Tuomaanpoika luovutti Etelä-Jyllannissa sijaitsevia maatiloja Lögumin luostarille - lähde : Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 133-134.
terveisin Tane F
Kristiern Frellavinpoika (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu1), tanskan aatelia, Ribehusin vouti 1382; sai 1408 todistuksen Riben pormestarilta ja raadilta, että hän oli syntyisin kunnon ritarista ja huovista; kuoli 20.1.1418, haudattu Riben tuomiokirkkoon.1 - 1. puoliso N.N.1 - 2. puoliso Ermegaard Eggartintytär Altena, vanhaa holsteinilaista sukua 3, jonka jälkeen perinnönjako pidettiin 1460.1
Lapset: (joiden joukossa)

Hakon eli Håkan Kristierninpoika, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu3).
Klaus.2
2. Eggert, valtaneuvos; ritari 1; kamarimestari; Kööpenhaminan linnan päällikkö; maanpaossa 1468-69 Lyypekissä; kuoli 1470.3 TAULU 3
Håkan Frille (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu2)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/134p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/134.gif), syntynyt Tanskassa; kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1410 4; maaoikeuden jäsen Turussa 1415 5; antoi 1425 veljelleen herra Klaulle valtuuden jakaa perintöomaisuus isovanhempiensa jälkeen Tanskassa, pysyen itse Suomessa; sinettitodistaja Kemiössä 1432 ja Turussa 1433 6; kihlakunnan tuomari ja maaoikeuden jäsen vielä 1434 7; kuollut ennen 1442 ja haudattu Pyhän ruumiin kuoreen Turun tuomiokirkkoon, jolle hän itsensä ja vaimonsa leposijasta ja heidän sekä heidän isovanhempiensa sielujen pelastukseksi, lahjoitti Rugnolan tilan Kemiön pitäjästä. - Puoliso N.N., joka oli elossa 1442. (Vanhan sukukirjan mukaan hän olisi ollut Elin Klasintytär Kurki.) 1

Lapset:

Frille tai Frellav Håkaninpoika, todisti 1442 äitinsä pyynnöstä isänsä, Håkan Kristerinpojan, lahjoituksen, Rugnolan tilan Kemiöstä, Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle, mutta ei ehtinyt ennen kuolemaansa allekirjoittaa lahjoituskirjettä 8; asemies; sinettitodistaja Turussa 1447; sinetöi 1449 Ruotsin puolesta sopimuksen Gottlannista; maaoikeuden jäsen 9; tunnusti 1457 kuningas Kristian I Suomen aatelin joukossa. 1
Magnus Frille, Gräfsebodassa Ruotsissa; kihlakunnan tuomari Österrekarnisin kihlakunnassa 1439 ja vielä 1470 1; antoi 17.10.1458 Kasteholmassa kirjeen, jossa luovutti sisarelleen Margitille osansa kiinteistöstä Turussa 10; esiintyi vielä 30.7.1472, jolloin antoi sisarenpojalleen kaniikki Håkan Andersinpojalle (Lindelöf-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssili.htm#taulu2)) perintöosan talosta Turussa 11. - Puoliso Jutta Torkkelintytär Vällingestä.1
Johan Frille, ritari Tanskassa, kuollut n. 1468.1
Krister Frille, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu4).
Matts Frille, Perniön Frillannissa eli Viipurissa; maankatselmusmies Perniössä 26.2.1477 12; kirjoitutti itsensä vanhan sukukirjan mukaan myös Haapanieman Kiskossa; luovutti osuutensa Perniön Tykössä Magnus Frillelle ennen 1500. - Puoliso Margareta Benktintytär (Dufva-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssidu.htm#taulu3)); häntä kutsuttiin Viipurin vaimo Marieksi "hustru Maria i Viborg".1
Ingeborg Håkanintytär, taulu 6 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu6).
Karin Håkanintytär, eli leskenä 1472, jolloin luovutti perintöosansa tontista Turussa sisarenpojalleen kaniikki Håkan Andersinpojalle (Lindelöf-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssili.htm#taulu2)).1. - Puoliso Peder Svärd , Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari 1463, 1465, 1466; Pohjois-Suomen laamanninoikeuden jäsen 1453; tunnusti 1457 kuningas Kristian I Suomen aatelin joukossa. Vanhemmat kihlakunnantuomari Olof Svärd ja Elin Jönsintytär (Svärd - Kurki suku, taulu 3) (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/kurki.htm#taulu3).1
Margit Håkanintytär, eli 1458, jolloin hänen veljensä Magnus Frille "kaikesta rakkaudesta ja hyvästä tahdosta" antoi hänelle joitain tontteja Turussa.1,10 TAULU 4
Krister Frille (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu3)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/193p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/193.gif), Kiskon Haapaniemen herra; hovipoika Tanskassa 1445; panttasi 1447 tilansa Hillerupissa sedälleen herra Klaus Kristerinpojalle1; tunnusti kuningas Kristian I 24.6.1457 Suomen aatelin joukossa 13; kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1463 1, 1464 14; kuningas Kaarle Knuutinpojan neuvostossa 1464 15; Etelä-Suomen laamanni 1567 16 ja vielä 28.1.1472; kuollut ennen 1.8.1472 1. - 1. puoliso Kristina Jakobintytär Garp (Garp, Storgård suku, taulu 2). - 2. puoliso Elin Magnuksentytär, joka 1.8.1472 luovutti perintöosansa tonttiin Turussa kaniikki Håkan Andersinpojalle (Katso Lindelöf-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssili.htm#taulu2)).1, 17

Lapset:

Magnus Frille, asemies; linnanisäntä Turussa 1499-1502; toimi suuren venäläissodan aikana 1495 piispa Maunu Särkilahden (Stiernkors, Särkilahti vanhempi suku, taulu 2) lähettämien joukkojen päällikkönä Viipurissa; otti osaa tuimaan Vatukiven taisteluun 12.10.1495, jossa turhaan koetettiin murtaa linnaa ja kaupunkia piirittävien venäläisten saartorengasta, joutui venäläisten vangiksi; vapauduttuaan 1497 hän sai piispalta palveluksistaan ja vaivoistaan kaksi tilaa Kemiön Sandöstä; 1500 suoritetussa jaossa hänen veljensä Håkan luovutti puolikkaansa Perniön Tyköstä, toisen puolen hän sai veljeltään Matts Frilleltä; tuli Hannu kuninkaan toimesta Turun linnanvoudiksi 1499 ja puolusti 1502 linnaa sen kolmikuukautisen piirityksen aikana Sten Sturen joukkoja vastaan; häntä kutsuttiin 1501 "fowgte pa Abo hus" 18, ja 1502 kuninkaan kirjeessä "Mogens Frille, vår ämbetsman på Åbo"; luovutti linnan Sten Sturelle 6.9.1502; kieltäytyi 1504 vannomasta uskollisuudenvalaa uudelle valtionhoitaja Svante Sturelle; omisti Fulkilan Uskelan pitäjässä; teki testamentin Perniön Tykössä (Teijo) 24.2.15088; kuoli ennen 8.12.1508, naimattomana 1; hänen ja hänen velivainajansa suuri omaisuus joutui tällöin osaksi Turun tuomiokirkolle ja maamme luostareille ja osaksi sukulaisille; sukukartano Haapaniemi siirtyi hänen langolleen, laamanni ja valtaneuvos Klaus Henrikinpoika Hornille (Horn-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiho.htm#taulu3)).2
Håkan Frille, Sauvon Kärkisten herra; asemies 1494; luovutti 1500 Perniön Tykön veljelleen Magnus Frillelle; kuoli 1508.1
Johan Frille, venäläisten vankina veljensä Magnuksen kanssa 12.10.1495 Viipurissa.1 - Puoliso Margareeta Linbeckintytär, mainitaan 4.3.1501.3
Erik Frille, hänen veljensä Håkan myi 1494 itsensä ja veljensä Johanin suostumuksella osansa Forssasta Tenstan pitäjästä Upplannista.1
Ranghild Kristerintytär.1
Malin Kristerintytär.1
Margareta Kristerintytär.1 Joku edellä olevista kolmesta oli nunnana Naantalin luostarissa; Halikon Pamsila oli hänen ylläpitonaan.1
2. N.N. Kristerintytär, taulu 5 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu5). TAULU 5
N.N. Kristerintytär (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu4), eli leskenä 1524. - Puoliso Etelä-Suomen laamanni Klaus Henrikinpoika (Katso Horn, Kankaisten suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiho.htm#taulu3)).1

[tanefrila]

Tämä on lainaus " kaikki palikat ei vielä kohdallaan täytynee tarkistaa vaenäjän arkistoista tiettyjä henkilöitä ,jotka tekee tästä täydellisen ,tai sit ei . sehän on jokseenkin selvää että Frellav on tullut, Frille on muuttunut Frilanderiksi jossain vaiheessa . ja myös muita nimiä ,on ollut käytössä , josta jo aikaisemmin on ollut tietoa , eli mistä mihin henkilöt on siirtynyt ja milloin. on käsitykseni mukaan näin. voinen olla väärässäkin . kaikista huolimatta onhan tämä mielenkiintoista.

Terv . Tauno Frilander

[Movitz]

Onko kenelläkään käsillä tuota Frilanderien sukukirjaa? Minua kiinnostaa tuo oma esi-isäni Claes Frilander s. 1696. Mitä hänestä oikeastaan sanotaan kirjassa ja kenen poika hän oikeastaan on? Minusta tuntuisi omituiselta, että hän voisi olla vielä vanhan Nicolaus-kappalaisen poikia. Ettei olisi kuitenkin pojanpoika? Vaikea kuvitela myös, että kappalaisella olisi ollut "jalkavaimo" kun omakin emäntä on hengissä...

Jens

[MarjaToi]

Ilmo Siparin kirjan tietoja Claes Nicolausinp. Frilanderista

Claes, s.1696, Pieksämäki, k.1.12.1751 Pmki, Pöyhölä, vuokraajatorppari
puoliso Elisabeth Mähötär, s. 1700

Lapset:
Loviisa, s.1716,k.1719
Clas, s.1719,torppari, Pmki, Vilhula, pso Eva Wilhuin
Staffan, s.1720, Pöyhölä, Pappilan torppari, pso Ebba Magdaleena Jack
Judith, s.7.4.1723, pso Andreas Montan, sotilas
Johan, s.20.2.1726, Pappilan torppari, pso Carin Raunin
Nils, s.23.11.1728, Pöyhölä
Maria, s.1730
Carin, s. 25.5.1736
Kirjassa (monisteniteessä) lasten sukutauluja jopa 1900-luvulle saakka.

Kirjaa voi kaukolainata Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta.

Kesäterveisin MarjaToi

[Movitz]

kiitos tiedoista,

en ole itse nähnyt mitään dokumenttia, jossa Claesilla mainittaisiin patronyymi tai hänelle olisi merkitty jokin selvä sukulaisuussuhde muihin Frilandereihin. Ainoa todiste lienee Pieksämäen varhaisin rippikirja, jossa Claes on merkitty Pyhityn kylään, jossa myös Elias ja Josef asuvat - joskin eri sivulla. Mutta jos vaimonsa Valpuri on kuollut 1722 ja lapsikatras on alkanut muotoutua 1660-luvun alkupuolella (henkikirjoista varmaankin näkisi, koska herra Nils tarkalleen ottaen saa puolisonsa) ja jos kuopus Claes syntyy 1696, olisi Valpuri-rouvan pitänyt syntyä (ottaen huomioon että syntymäajat voivat heittää muutamalla vuodella) viimeistäänkin 1640-luvun viimeisinä vuosina, ja näin ollen olisi outoa, että herra Nils mainittaisiin jo 1666 Mäntyharjun kirkkoherran vävynä (mutta niin se vain on). Herra Nilsille pitäisi lisäksi mahduttaa ainakin yhdeksän lasta, mikä on tietysti aivan hyvin saatavissa aikaan parin vuosikymmenen aikana, mutta raskaaksi se varmasti on tullut. En tiedä, miten systemaattisesti Sipari on käyttänyt saatavissa olevia lähteitä, mutta minusta olisi hyödyllistä käydä systemaattisesti läpi Pieksämäen henkikirjat kappalaisenpappilan osalta: silloin voisi todentaa, koska herra Nilsille täsmällisesti ottaen ilmestyy veroa maksava vaimo rinnalleen ja mahdollisesti koska hänellä sellaista ei ole ts. onko hän välillä jäänyt leskeksi. Sillä jos herra Nils on jo 1666 ollut naimisissa vaimon NN kanssa, ei tämä vaimo voine olla nuorimpien lasten äiti. Vaikka laissa vaaditaan vaimolta vain 15 vuoden naimaikää, ovat näin nuoret morsiamet varsin harvinaisia, ja tuntuisi luontevalta, että papintytär olisi naitu 17-20 vuoden iässä, eli herra Nilsin puoliso olisi syntynyt 1640-luvun puolimaissa, riippuen avioliittovuodesta ehkä vieläkin aikaisemmin.

näistä nimistä: mihin lähteeseen perustuu äiti-Valpurille annettu sukunimi? Itse olen nähnyt ainoastaan etunimen. Koska Heinricius (feminiinissä Heinricia) on puhdas sukunimi ja Henrici (=Henrikinpoika/tytär) taipumaton patronyymi joka ei koskaan (ainakaan tässä vaiheessa historiaa) kangistu perinnölliseksi sukunimeksi, olisiko todennettavissa herra Nilsille kaksi avioliittoa: ensin Mäntyharjun kirkkoherrantyttären kanssa (annetaanko hänelle itse asiassa koskaan lähteissä etunimeä?) ja sitten Heinricius-sukuun kuuluvan nuoremman Valpurin kanssa? Mutta tämän hypoteesin silkka ääneenlausuminen vaatisi jo henkikirjojen lueskelua.

[MarjaToi]

Työssään Sipari on käyttänyt Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytämiään tietoja seurakuntien historiakirjoista (syntyneet, vihityt, kuolleet , muuttaneet, lasten-ja rippikirjat).Hän on saanut tietojaan myös kansallisarkistosta.

Nicolaus Frilanderista Sipari kertoo:
Kappalainen 1664 Mäntyharjulla, josta muutti Pieksämäelle. Asui ensin Pöyhölän kappalaispappilassa ja sai pian vuoden 1673 jälkeen omistukseensa Pyhityn kylän vanhan talon nr 3 eli Meijerhovin. Erään 1666 pidetyn oikeudenkäynnin yhteydessä Nils mainitaan Mäntyharjun kirkkoherran lesken Britan vävynä eli oli vihitty ennen 1666 ja hänen vaimonsa on silloin täytynyt olla avioliittoiässä (16-17v). Onko Nilsillä ollut kaksi avioliittoa kirkkoherran kahden eri tyttären kanssa?
Vanhempi tytär olisi pitänyt syntyä viimeistään 1649 (1666-17), olisi kuollut ja Nils avioitui sen jälkeen nuoremman sisaren kanssa? - Puoliso 1. ehkä ennen 1662 NN Heinricia. -Puoliso 2 ehkä ennen 1666 Mäntyharju Walborg Heinricia. Syntynyt ilmoitetun kuoliniän (65) mukaan laskien noin 1655-1656 Mäntyharju.Kuollut 65 v. ikäisenä vanhuuteen 28.8.1722 Pieksämäki, Pyhitty. Vanhemmat Thomas Henrici ja Brita Olofintytär.

Näin Ilmo Sipari tutkimuksissaan.

[Movitz]

Siparin tiedot näyttävät siis perustuvan yhtäältä seurakunnan rippi- ja historiakirjojen pohjalta tehtyyn sukututkimukseen, toisaalta valistuneeseen arvailuun. 1600-luvun genealogian kannalta näiden anti voi jäädä laihaksi. Kansallisarkistostakaan ei hevillä tietoa saa, jollei sitä sieltä itse etsi, ja tarkasteltaessa herra Nilsin avioliitto(j)a, juuri henkikirjojen tiedot saattaisivat nousta ratkaisevaan asemaan, ellei muita käräjäjuttuja ole luvassa.

Tuomas Henrikinpoika oli Mäntyharjun kappalainen 1639-46, kirkkoherra 1649-66 (tosin edellinen kirkkoherra kuoli 1646 ja herra Tuomas lienee siirtynyt hoitamaan välittömästi tätä tointa). Hänen varhaisvaiheensa lienevät tuntemattomat, mutta en näe mitään todennäköistä linkkiä hänen ja minkään suvun välillä, joka sittemmin käyttää nimeä Heinricius. En tiedä, onko häntä yritetty sovittaa Henrik Mårteninpoika Fateburin pojaksi, mutta lähteisiin se ei ainakaan perustu. Ajallisesti se tosin olisi mahdollista. Oli miten oli, herra Thomas ei ymmärtääkseni missään lähteessä kutsu itseään Heinriciukseksi ja nimi olisi kai ainoa peruste liittää hänet tai hänen tyttärensä tällaiseen sukuun. Mutta missä asiakirjassa herra Nilsin leskelle Valborgille edes annetaan sukunimeä?! Tämä kysymys on mielestäni avainasemassa. Hänhän kuoli Pieksämäellä 1722, eikä häntä ehdi tavata muualla kuin seurakunnan varhaisimmassa rippikirjassa, jossa hän edustaa pelkällä ristimänimellään. Mihin lähteeseen siis viittaavat kaikki ne, jotka esittävät herra Nilsille mahdollista Heinricius-sukuista vaimoa???

Jos oletetaan herra Tuomaan astuneen virkaansa Mäntyharjun kappalaisena vastavihittynä pappina, hän lienee vastikään saavuttanut ordinaatioon edellytettävän iän, n. 25 vuotta, eli hänen syntymänsä sijottuisi jonnekin 1600-luvun ensineljännekselle, ja hänen lastensa syntymä sijoittuisi luontevasti hänen virkavuosiinsa. Silloin hänen tyttärensä olisi voinut syntyä 1640-luvun ensimmäisinä vuosina ja solmia vuoden 1660 vaiheilla avioliittonsa. Mutta: noin monen aikuiseksi eläneen lapsen äiti hän tässä tapauksessa tuskin on, eikä ainakaan synnytä enää 1690-luvulla. Mutta henkikirjoista voisi ehkä todentaa vuosia, jolloin kirkkoherra ei maksa henkirahaa vaimostaan ja olisi todennäköisesti siis tuolloin väliaikaisesti leskeytynyt.

Mäntyharjun kappalaisten tai muidenkaan kirkollisten toimihenkilöiden riveissä ei herra Nikolausta mainita. Mihinköhän lähteeseen tämä tieto perustuu, nimittäin että olisi toiminut kappalaisena Mäntyharjulla? Varmaa on toki, että herra Nikolaus oli naimisissa herra Tuomaan tyttären kanssa, mutta oliko tämä tytär nimeltään juuri Valpuri ja oliko avioliitton herra Tuomaan tyttären kanssa herra Nikolauksen ainoa, ei käy ilmi. Tähän mennessä kappalaiselle on attribuoitu peräti yhdeksän lasta: Nikolaus junior, Elisabet, Margareta, Elias, Josef, Michael, Johan, Judit ja Claes sekä arveltu, että sarjaan kuuluisi vielä Bertil. Pieksämäellä mainitaan lisäksi kummina 1691 eräs Simon Nilsson Fridlander, joka kasvattanee kirkkoherran lapsikatrasta entisestään. Yhdeltä naiselta melko sankarillinen suoritus kahdessa vuosikymmenessä ottaen huomioon ajalle ominaisen korkean lapsikuolleisuuden.

Jos Sipari on käytännössä tukeutunut pelkkiin kirkollisiin lähteisiin ja maalaisjärkeen, on Fridlanderien varhaispolvissa vielä selvitettävää, sillä 1600-luvun lopussa yhden miehen miespuolisia jälkeläisiä on ehkä liikaa.

Jens

[Movitz]

kattavin tutkimus Heinriciusten suvusta lienee yhä K.A. Ilmoniemen SSS:n Vuosikirjassa 10 (1927) julkaisema artikkeli "Heinricius-suvun alkuperä", jossa hän korjailee Bergholmin esityksen erheitä, kuten sen, että Heinriciuksen polveutuisivat Viipurin Fatebureista (johon itsekin äsken epähuomiossa sorruin).

jos Andreas Henrici Korhonius eli Heinricius mainitaan ylioppilaana Turussa 1655 ja hänet ordinoitiin 1657, voisi kuvitella hänen syntymänsä sijoittuvan jonnekin vuoden 1630 vaiheille. Hänen isänsä joka tapauksessa kuoli 1642. Mikään ei kuitenkaan liitä Pieksämäen herra Nilsiä hänen langokseen. Jos Nilsille pitäisi saada välttämättä Heinricius-sukuinen vaimo, löytyisi se lähempääkin, nimittäin sen pienen pieksämäkeläisen pappissuvun piiristä, jota myös kutsutaan Heinriciukseksi ja jotka vaikuttivat Pieksämäellä 1581-1654. Mutta tosiaan: ei ole pienintäkään lähdettä, ei primaari eikä sekundaari, jotka liittäisivät herra Nilsin tähän sukuun. Vai onko?

[Pekka Hiltunen]

Mäntyharjun kirkkoherra Tuomo Heikinpojan latinankielinen patronyymi Henrici on ehkä jossain vaiheessa tulkittu sukunimeksi, ja spekulaatiot hänen liittymisestään pieksämäkeläiseen tai Jääsken kirkkoherran Heniricius-sukuun voitaneen sivuuttaa perusteettomina.

Pieksämäen kappalaisen Nils Fredlanderin (1630-1714) Walborg-niminen leski haudattiin 1722 Pieksämäellä sukunimellä "Heinniäin". Sukunimien Heininen ja Heinänen synty on yhdistetty Henrik-nimeen, ja on mahdollista, että kappalaisen leskivainajaa nimitettiin isoisänsä etunimen Henrik mukaan.

Kuten on aiemmin tullut esille, on varsin epätodennäköistä, että Walbog Tuomaantytär olisi ollut fertiili vielä 1690-luvulla. Hänen puolisonsa Nils Fredlander kuoli 1714 noin 84 vuoden ikäisenä. Kun hänkin oli 1690-luvulla jo yli 60-vuotias, ovat 1690-luvulla syntyneet Nils Frilanderin jälkeläiset todennäköisemmin pojan kuin isän äpäriä, jolleivät he olleet Nicolaus Nicolai Frilanderin aviolapsia.
PH

[Movitz]

ensimmäisestä kohdasta samaa mieltä: patronyymi pysyköön patronyyminä.

Mutta: kun Valpuri-leski kuoli 1722, ei tietääkseni Pieksämäellä pidetty vielä haudattujen luetteloa tai ainakaan sellainen ei ole säilynyt. Rippikirjassa Valpuri taasen on vain etunimellään. Mihin lähteeseen siis perustuu maininta hänen sukunimestään? Onko ehkä jotkin kirkontilit säilyneet?

Onko jokin lähde, jossa Mäntyharjun kirkkoherran Tuomaan tyttärelle annetaan nimi Valpuri, vai onko se päätelty tuon Pieksämäen lesken mukaan? Ok, kävin uteliaisuuttani läpi henkikirjat 1669-1723, eikä kirkkoherra ole kertaakaan niissä vaimotta. Se ei tietysti tarkoita, etteikö vaimo olisi voinut vaihtua pikaisesti keskellä vuottakin. Mutta se on taasen puhdasta spekulaatiota ja hylättävä siksi. Eli jos tosiaan katsomme, että kirkkoherralla on yksi ja sama vaimo ainakin 1666-1697 (nämä vuodet kävin systemaattisesti), ei nuorimmat lapset voi mitenkään olla samasta äidistä. Herra Tuomaan tytär on välttämättä syntynyt lähellä vuotta 1640. Minusta ei ole myöskään kovin perusteltua selittää lapsikatrasta jalkavaimoilla. Jos kappalainen olisi frillaa pitänyt, olisi se tokko jäänyt esivallalta huomaamatta ja siitä me tietäisimme. Mutta ongelma lienee, että 1723 henkikirjassa kuopus Clas on merkitty Eliaan ja Josephin veljeksi, eli hänen kyllä pitäisi olla kappalaisen poika. Mutta voihan henkikirjakin erehtyä, vai voiko? Selityksiä on monia:
1) kappalaisella on kaikesta huolimatta ehtinyt olla useampi puoliso (vastalause: tätä ei voida todistaa)
2) kappalaisella on ollut useampia vaimoja yhtä aikaa (väite epähistoriallinen ja haettu)
3) ainakin Claes on kappalaisen syrjähypyn hedelmä (väite on silkkaa spekulaatiota ja hylättävä sitä paitsi henkikirjan mukaan Claes on Eliaan ja Josephin veli)
4) Claesin syntymäaika on väärä (tokko, sillä häntä ei mainita Pieksämäen varhaisimmassa kastekirjassa ja veljiä olisi silti aika runsaasti)
5) Kappalaisella on ollut veli, jolla on ollut jälkeläisiä (ei todisteita! Mutta toisaalta: kappalaisella näyttäisi olevan aika paljon poikia)

eli enpä oikein tiedä...

Jens :)

[Pekka Hiltunen]

HisKistä löytyy Pieksämäen msrk:sta rulla 1411, syntyneet vihityt, kuolleet 1721-1725. Lienen tavaillut "Heinniäin"-nimen ko. rullalta arkistossa.

Nils ja Claes ovat sama nimi, mikä viittaa siihen, että jälkimmäinen oli avioton, jos hän oli Walborgin poikien "veli" (rk ei tee eroa täysveljen ja velipuolen välillä).

"Frilla" ei välttämättä tarkoita sitä, että asianomaisella on ollut jalkavaimo tai haaremi vaimonsa silmien alla. Papit olivat ihmisiä siinä kuin muutkin, paitsi että välttivät rahvasta helpommin oikeustoimet aviottomien lasten eli 6. käskyn rikkomisen osalta.

Se, että Bertil Frilanderin jälkeläiset käyttivät "Frilla"-nimeä osaltaan tukee sitä olettamusta, ettei maanlakiin 1600-luvun alkupuolella liitettyä Mooseksen lakia kaikilta osin aivan kirjaimellisesti tullut noudatettua.

Laki oli laadittu monarkiassa hallitsijan suvereniteetin eikä kansalaisten oikeusturvan ja tasavertaisuuden varmistamiseksi. Pappi palveli Ruotsin protestanttisessa valtakunnassa kuningasta eikä paavia.

Eräs foorumin jäsen on osuvasti lausunut, että sukututkijan on aika toivotonta koettaa saada tietoa sellaisista sukulaisuussuhteista, jotka jo aikalaiset ovat pyrkineet salaamaan.
PH

[Movitz]

kiitosta tiedosta,

pitääpä ehdottomasti käydä katsomassa tuota Valpurin kuolinmerkintää!

Jens

[eeva häkkinen]

Ok, kävin uteliaisuuttani läpi henkikirjat 1669-1723, eikä kirkkoherra ole kertaakaan niissä vaimotta. Se ei tietysti tarkoita, etteikö vaimo olisi voinut vaihtua pikaisesti keskellä vuottakin. Mutta se on taasen puhdasta spekulaatiota ja hylättävä siksi. Eli jos tosiaan katsomme, että kirkkoherralla on yksi ja sama vaimo ainakin 1666-1697 (nämä vuodet kävin systemaattisesti), ei nuorimmat lapset voi mitenkään olla samasta äidistä. Herra Tuomaan tytär on välttämättä syntynyt lähellä vuotta 1640. Minusta ei ole myöskään kovin perusteltua selittää lapsikatrasta jalkavaimoilla. Jos kappalainen olisi frillaa pitänyt, olisi se tokko jäänyt esivallalta huomaamatta ja siitä me tietäisimme. Mutta ongelma lienee, että 1723 henkikirjassa kuopus Clas on merkitty Eliaan ja Josephin veljeksi, eli hänen kyllä pitäisi olla kappalaisen poika. Mutta voihan henkikirjakin erehtyä, vai voiko? Selityksiä on monia:
1) kappalaisella on kaikesta huolimatta ehtinyt olla useampi puoliso (vastalause: tätä ei voida todistaa)


Valpurin taustaan en ota kantaa, kunnen asiasta mitään tiedä. Mutta spekulaatiostahan lähes kaikki tuon ajan tutkimus lähtee ja näin syntyviä skenaarioita voitaisiin kutsua vaikka hypoteeseiksi. Jatkotutkimukset sitten toivottavasta osoittavat jotkut niistä oikeiksi tai vääriksi (tai todennäköisiksi tai mahdollisiksi tai epätodennäköisiksi). Spekulaatiota ei voida hylätä siksi, että se on spekulaatiota - tai sitten olen ymmärtänyt kielenkäytön jotenkin ihan väärin.
Nimenomaan protestoisin tätä ykköskohtaa vastaan. En tiedä, mitä laki sanoi leskien avioitumisesta ennen vuoden 1686 kirkkolakia; siinä kuitenkin määrättiin, että miesleski saattoi avioitua vasta kuuden kuukauden kuluttua vaimon kuolemasta. Lakia ei noudatettu; etenkin jos useita pieniä lapsia jäi äidistään orvoiksi, oli isä useinkin uudestaan naimisissa puolen vuoden kuluttua, joskus leskeysaikaa ehti kulua nippanappa kolme kuukautta. Tästä on omissakin tutkimuksissani useita todennettuja esimerkkejä. Eli jotta vaimon kuolema näkyisi henkikirjoissa, pitäisi leskeysajan osua vuodenvaihteeseen, jolloin henkikirjat laadittiin. Sanoisin että todennäköisyys siihen olisi noin fifty-fifty. Sen vuoksi en koskaan pidä varmana, että perheen isän puoliso rippikirjojen alkaessa olisi lasten äiti, jollei asiasta ole muuta näyttöä. Se, ettei mahdollinen vaimonvaihto näy henkikirjoissa, ei riitä näytöksi.
Ja kyllä henkikirjojen sukulaisuussuhteissa on virheitä, oikeellisuus tässä asiassa ei tainnut olla kovin korkealla prioriteetilla.

(Mistä löysit vuosien 1683-87 henkikirjat, kiinnostaisivat itseänikin?)

[TerhiA]

Lienen tavaillut "Heinniäin"-nimen ko. rullalta arkistossa.


SSS-Pieksämäki kertoo erinomaisen selkeästi näin:
sacell. N. Fredlandri / Walborg Heinricia / i choret / 65 åhr

[Pekka Hiltunen]

Terhi! Ihan totta! 1722 sivun alalaidassa "Sacell. N. Frilandri E. Walborg Heinricia 65 Åhr gl i choret" ja perässä "28 Augusti". En osaa hahmottaa tekstin alkuosaa: mainitaanko siinä kuolinpäivä jos 28.8. on hautauspäivä?

Tämä merkintä osoittaa, että Nicolaus Frilander vanhempi oli aviossa kahdesti, ja että 2. vaimo mitä ilmeisimmin oli pieksämäkeläistä Heinricus-pappissukua. Tuomiokirja, jota aiemmissa viesteissä siteerataan, taas osoittaa, että 1. vaimo oli nimeltä tuntematon Mäntyharjun kirkkoherra Tuomas Henrikinpojan tytär. 1722 kuollut Walborg oli syntynyt n 1657. Sukukypsä hän oli 1670-luvun alkupuolelta lähtien. Nils (1662), Elisabet (1664), Margareta (1670) ja Bertil (1672) voisivat olla 1. aviosta, mutta Eliaasta (1774) lähtien oli äiti ehkä jo 2. puoliso, joka olisi tullut naiduksi 16-vuotiaana.

Mikään seikka ei kai osoita, että vaimot olisivat olleet sisaruksia? Walborg Heinriciaa en näillä tiedoilla mitenkään voi liittää Mäntyherran kkh:n tyttäreksi.
PH

[Movitz]

hienoa!

totta kyllä, kaikkia henkikirjoja ei ole säilynyt (kuten nuo 1683-87, monia muitakin vuosia), mikä tietysti tekee pahan, oikeastaan ylitsepääsemättömän loven tarkastuksen uskottavuuteen; olisi tietysti pitänyt sanoa "kävin läpi säilyneet henkikirjat systemaattisesti" ja niiden valossa ei ainakaan voinut sanoa mitään. Eli tässä tapauksessa se, että niissä ei esiinny aviollista katkosta, ei käy todisteena, mutta jos sellainen olisi esiintynyt, olisi se tietysti ollut vankka todiste.

Mutta joo. Olemme selvästikin yksimielisiä siitä, että jossain välissä kappalaisen on täytynyt vaihtaa vaimoa Valborg Heinriciaan, jonka vanhempia tuskin kannattanee lähteä etsimään kauempaa kuin Pieksämäeltä. Jos hän on syntynyt vuoden 1657 vaiheilla, on luonnollista, että hän on synnyttänyt perheen kuopuksen joskus vuosisadanvaihteessa ja kuollut itse 1722. Ongelmaksi tietysti muodostuu kysymys, ketkä lapset ovat mistäkin avioliitosta, ja se kysymys jäänee vaille ratkaisua. Lapsienkin lukumäärä osoittaa, ettei Nils-herra ole kauan ehtinyt leskenä epäröidä. Nyt mielestäni meidän ei tarvitse enää yrittää kehittää Mäntyharjun kirkkoherran patronyymistä sukunimeä hänen tyttärelleen eikä mikään viittaa siihen, että vaimojen välillä olisi vallinnut jokin sukulaisuus.

kun tarkastelemme Pieksämäen Heinricius-sukua, näyttää se seuraavalta:

kantaisä: Georgius Laurentii, nimitettiin Pieksämäen kirkkoherraksi 1581
poikansa: Marcus Georgii, Pieksämäen kappalainen 1600-1607, kuoli 1654/1655
Marcuksella oli neljä poikaa: Johannes (Pieksämäen kappalainen, sitten Juvan kirkkoherra, kuoli 1654; kaksi poikaa tunnetaan), Bartholdus (Pieksämäen seudun historiassa PL mainitsee pappismieheksi, en ole löytänyt seurakuntaa eikä Akiander näytä tuntevan), Eerik (Pieksämäen nimismies) ja Paavo (maanviljelijä).

Joku näistä lienee Valpurin isä...

Jens

[Movitz]

ääh! nyt vasta tajusin, että nämä vanhemmat haudatut onkin liitetty rippikirjan loppulehdille ja luettavissa digiarkistossa! Ja totta olette lukenee, Valborg Heinricia siellä olla möllöttää.


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/96.htm

[tanefrila]

Terve Movitz! tohon . Claes Frilanderiin joka oli Nicolaus Frilanderin (Nuoremman ) lapsi oli myös lapsikatrasta ,yksi oli Staffan Frilander.

Ja Walborg asui Pöyhölässä isänsä Elias Fredlanderin luona Vielä Kyseinen Nicolaus Kuoli . eli Pappansa ,joka on varmaan ollut suremassa nimellään , Elias S. 14.7.1674 Pöyhölässä ja edesmennyt 25.2.1751 Puolisona Maria Torstenintyär.(? ) Hägg,s. Joroisten Torstilassa. Heiläkin oli muuten 8 lasta Elias,Maria,Sopihia, Nils, Andres, Walborg, Christina ja Torsten . ??!!! eräät sotkee nimijä ja ikävuosia toisiinsa ja saanee mielettömiä elämyksiä käyttäen jokseenkin alentavia nimityksiä ,tutkimatta tapauksia lopulisesti terv. Tane F Kiitos kumminkin kaikille kiinostuneille esivanhempia kohtaan

[tanefrila]

Terve. !
eli tämä uusiksi . Nicolaus vanhempi joka oli naimisissa mäntyharjulaisen kirkkoherran tyttärien kanssa ,ensimmäisen kuoli nuorena josta syntyi Nicolaus.s 1622 mäntyharjulla. toinen Margareta , synty ennen vuona 1670.

ja toisesta avioliitosta saman kirkkoherran tytät. muuttaen Pieksämäelle 1. kappalaiseksi syntyi . 8 lasta . Elias.14,7,1674. Joseph, noin 1675, Michael Fredlander s. 27.2.1676. Elisabet,s. noin 1677- 1683. Johan ,s. noin 1680. Judith Frdlandra ,s noin 1690. Chatarina ,s. noin 1695 Claes ,s. noin 1696

terv. Tane F

[Pekka Hiltunen]

Hei Tane!
Nyt en kyllä ole pysynyt mukana: mistä käy ilmi, että Nils Fridlanderin vaimot olivat sisaria?
PH

[TerhiA]

Hei Tane!
Nyt en kyllä ole pysynyt mukana:

Täällä toinen.
Tane F:n kaikkien viestien sisältö on jäänyt minulle täysin arvoitukseksi.
Minulla on siis vajavainen ymmärryskyky.

[TerhiA]

Ok, kävin uteliaisuuttani läpi henkikirjat 1669-1723, eikä kirkkoherra ole kertaakaan niissä vaimotta. Se ei tietysti tarkoita, etteikö vaimo olisi voinut vaihtua pikaisesti keskellä vuottakin. Mutta se on taasen puhdasta spekulaatiota ja hylättävä siksi. Eli jos tosiaan katsomme, että kirkkoherralla on yksi ja sama vaimo ainakin 1666-1697 (nämä vuodet kävin systemaattisesti).

Minulla on mahtanut nyt olla sokeita pisteitä. Kävin tänään läpi henkikirjat 1667-1705, mutta N Fridlanderin tapasin vasta v1673 "med hustru". Nimen kirjoitusasuna Nicolaus Fridlander. Vuosina 1675, 1676 ja 1677 kirjoitusasuna Nicolaus Frilla.
Minkä vuoden henkikirjassa sinä näit hänet ensimmäisen kerran Pieksämäellä?
Henkikirjoissa 1669, 1668 ja 1667 en häntä nähnyt ollenkaan, eikä v1670 henkikirjaa ole.
Son hr Niels näkyy ensimmäisen kerran v1696 ja seur.vuonna hänellä näkyy vaimo.
On harmillista, että vaimojen nimiä ei ole katsottu tarpeelliseksi mainita!
Kävin myös sakkoluettelot läpi noilta vuosilta jos niitä oli olemassa, ja yksi merkintä löytyi: syyskäräjillä marraskuussa 1700 Joseph Fridlander dömbd för lönskeläger med Brijta Karjalain.
Tarkistin myös Mäntyharjun osuuksia ennen tuota vuotta 1676, mutta en tavannut Fridlanderia sieltä. Ylipäätänsä Mäntyharjulla ei näkynyt Prästerskapia, joten miltähän alueelta olisi pitänyt sitten etsiä.

[Pekka Hiltunen]

No, ainakin oma esi-isäni oli aktiivinen h:lö. Mikäs siinä nyt sitten niin harmillista on?
PH

[tanefrila]

Terve Terhi.A !

Minun tietoni tulee Ilmo Siparin tekemästä sukututkimuksesta ja olen nojanut näihin tietoihin . ,niin kun aikaisemmin totesin ,näistä löytyy venäjän arkistoista tietoja , ja varmaan korjaamisia . onhan tästä kulunut jo vuosia tapahtuneesta , siksi tämä kiinostaa , mutta kaiken kaikkiaan kun käy arkistoja tutkimassa ,niin tarkkana saa olla kiitos mielen kiinosta ja avuista ,mitä olette tuoneet esille Terv. Tane F

[Pekka Hiltunen]

Nicolaus Frilander oli Pieksämäen kappalainen 1673-1712. Vuosi 1673 näyttää aika todennäköiseltä avioitumisvuodelta, jolloin Walborg-morsian oli n 16-v. ja esikoinen Elias 2. aviosta syntyi 1674.

Walborg mainitaan Nils Nilsinpojan perheessä äitinä. Poikapuolella oli kirkkoherran perillisenä huomattava varallisuus - ainakin velipuoliinsa verrattuna. Voi olla, että Walborg Heinricia asui perheessä vain mukavuussyistä, sen sijaan että olisi asunut jonkun biologisen lapsensa hoteissa. Jotta kuitenkin äitipuoli on voinut rk:ssa saada äidin aseman, viittaa se siihen, että poikapuolensa Nils on oman äitinsä kuollessa ollut vielä alle murrosikäinen lapsukainen. 1773 hän oli n 11-v. ja n 5 vuotta rakasta äitipuoltaan nuorempi.
PH

[Mika.S]

TerhiA:lle
Nicolaus Fridlander:
Meni kirkkoherran vävyksi Mäntyharjulle, jossa toimi myös kappalaisena 1664. Pieksämäen ensimmäinen kappalainen 1673-1712. Pieksämäellä asui ensin Pöyhölän kappalaispappilassa, jota kutsuttiin nimellä Rilla, ja sai pian vuoden 1673 jälkeen omistukseensa Pyhityn kylän vanhan talon nro 3 eli Meijerhovin.
Vuoden 1701 henkikirjan mukaan Pieksämäen Pyhytyn kylästä on verotettu kappalainen Niilo Frilanderia vaimoineen sekä renki Heikkiä vaimoineen. Pöhötyn kylästä on verotettu Elias Frilanderia vaimoineen ja poika Joosefia vaimoineen. Joosef oli Eliaan veli ja he olivat kappalainen Niilo Frilanderin poikia. Vuoden 1701 henkikirjassa muualla Savossa ei esiinny Frilander-sukua.
Vuoden 1701 henkikirjan mukaan Pieksämäen Vehmaan kylästä verotettiin ajuri Risto Frilanderin vaimoa (Föraren Crister Frilandes H:) ja renkiä Anttia. Risto voisi sopia kappalainen Niilo Frilanderin pojaksi. Vuoden 1701 henkikirjan mukaan Savossa Frilandereita esiintyy vain Pieksämäellä. Vuoden 1694 henkikirjan mukaan Vehmaan kylässä verotettiin Ferianderin vaimoa (Ferianders ho).
Risto ei välttämättä ole ollutkaan Frilandereita, vaan jonkun Ferdinandin poika. Nimittäin Risto Ferdinandinpoika mainitaan Pieksämäen lukkarina vuodesta 1675. Lukkarin virkaa hän hoiti vuoteen 1680, jolloin hän ryhtyi ylläpitämään ratsumiestä armeijassa ja varakkaana ratsutalollisena hänet alettiin lukea pitäjän harvalukuisen säätyläistön joukkoon. Hän omisti talon Vehmaskylässä, millä tilalla hänen leskensä asui isoonvihaan saakka. Hän näyttääkin solmineen avioliiton vasta lukkarin toimesta luovuttuaan, sillä henkiluetteloissa hänet on mainittu poikamieheksi. Hänen vaimonsa oli Marketta Pekantytär ja heille on Pieksämäen kastettujen luetteloon merkitty 25.11.1694 syntyneeksi poika, nimeltään Adam. Tällöin Riston lisänimeksi on merkitty Ferdinander. Risto Ferdinandinpoika näyttää olleen äkkipikainen luonne, sillä vuoden 1694 sakkoluettelon mukaan hänet oli tuomittu käräjillä sakkoihin lihashaavan lyömisestä niin ikään Vehmaskylässä asuneeseen vänrikki Johan Orduskaan. Eikä tämäkään vielä riittänyt. Risto, joka jo tällöin palveli armeijassa majoittajana, tuomittiin lisäksi sakkoihin ”siitä haavasta minkä hän oli lyönyt vänrikki Orduskan hevoseen”. Komppanian majoittajan (furiiri) virkataloksi otettiin vuonna 1695 Pieksämäen Vehmaskylän talo nro 3 Pääkkölä. Talon omistajana oli ollut Antti Rikkonen. Talo oli 5/16 manttaalin suuruinen kruununtalo. Virkatalon ensimmäisenä haltijana oli Pieksämäen entinen lukkari, sotilasuralle antautunut Risto Ferdinandsson. (Pekka Lappalainen, Pieksämäen seudun historia I, s. 357-358, 413-414).
Nikolauksen etunimi on kirjoitettu alkuperäisiin asiakirjoihin muotoihin Nicolao, Nicolaus, Nicolas ja Nils. Hänen sukunimensä on kirjoitettu muotoihin Fredlano, Fredlander, Frelander, Fridlander, Fridlandra, Frilli ja Frilla. Nimi ”frilla” tarkoittaa ”jalkavaimoa”. Nimistöllisesti Relander-suku voisi juontaa juurensa Frilandereista (Frilander - Rilander - Relander). Nikolauksen sukunimi Frilander voisi juontaa juurensa Ferdinand-nimestä, sillä edellä mainittu Risto on merkitty asiakirjoihin niin Frilander kuin Ferdinansson -nimisenä.
Nikolaus Frilanderin alkuperä on tuntematon. Erään oletuksen mukaan ensimmäinen Frilander olisi ollut Ruotsin armeijan aseseppä, joka tuli sotajoukkojen mukana maahan. Hänen alkuperämaansa olisi ollut Saksan Böömissä oleva Friedlandin maakunta. Toisen käsityksen mukaan alun perin saksalainen pappi Frille olisi tullut Ruotsiin ja sieltä Suomeen sekä muuttanut joko Ruotsissa tai Suomessa nimensä ruotsinkieliseksi. Mahdollista on, että Nikolaus Johannis Frilander eli Frilla olisi ollut vuonna 1410 Halikon kihlakunnantuomarina olleen Håkan Kristiernsson Frillen (k. 1439 Turku) jälkeläinen. Håkan Frillen vaimo (kuoli 1442) oli Mårten Djäknin tytär. Porissa haudattiin 26.3.1670 eräs Britha Frilla, jonka kuolinpaikaksi on merkitty ”Hvittisbyfjerdh Ytterby”.
Rillankivi mainitaan 1416 Hämeen, Savon ja Pohjanmaan maakuntien rajana. Rillankiven oletetaan saaneen nimensä rajankäyntiä johtaneesta Haakon Frillestä, joka 1415 mainitaan yhtenä maanoikeuden jäsenistä. (Kauko Pirinen, Savon historia I, Savon keskiaika, s. 309-310).
Vuonna 1571 laaditun hopeaveroluettelon mukaan Savossa ei asunut Frilandereita. Myöskään 1560-luvun vaihteen Savon tuomiokirjoihin ei ole merkitty sukua. Viipurin luostarikirkon kappalaisena eli diakonina oli 1659-60 Laurentius Fridlander.
Pieksämäellä ei ollut kappalaispappilaa ennen kuin 1600-luvun lopussa, jolloin tarkoitukseen otettiin Pöyhösen autiotalot Pöyhölän kylästä ja saatiin sekä ensimmäiselle että toiselle kappalaiselle virkatalot samalla kertaa. Syy siihen, miksi kappalaisen puustellia ei aikaisemmin oltu varattu, lienee johtunut siitä, että kappalaiset asuivat omissa taloissaan, alkuaikoina tietenkin pääpappilassa. Lisäksi olivat 1600-luvun ensipuoliskon kappalaiset parhaastaan Heinricius-sukua, jolla suvulla oli omia taloja sekä kirkkoherran pappila käytettävänään.Kappalaisen virkatalon varaamisen yhteydessä selitettiin, että Lauri Laurinpoika Pöyhösen sekä Abraham Rekonpoika Pöyhösen talot, ovat olleet “ikivanhoja” autioita, joiden pellot lautakunnan ja muidenkin selitysten mukaan olivat kauttaaltaan viljelemättömiä. Niinpä sitten v. 1684 Pöyhölän talot maaherra Falckenbergin suostumuksella varattiinkin pitäjän kappalaisille. Tosin isovihaan mentäessä ei kukaan muu kappalainen kuin Nikolaus Frilander liene Pöyhölässä asunut. Myös Frilander hankki itselleen paremman talon lähempää kirkkoa ja Kirkonkylää. Pöyhölän pappila sijaitsi perin hankalan matkan takana soiden keskellä. Mainittakoon vielä, ettei kyseessä ollut mikään “ikivanha” autio, sillä vielä 1660-luvulla Pöyhöset viljelivät mainittuja taloja, menettäen kuitenkin varallisuutensa ajalle tyypilliseen tapaan, ottamalla ratsuvelvollisuuden.

[TerhiA]

Leo Nyholmin (Genos 63 1992) kirjoituksessa sanotaan, että Pieksämäellä 17.4.1760 Juvalle vihitty Eva Katarina Fridlander olisi Johan F:n & Maria Linmanin Juvalla 19.6.1738 syntynyt tytär.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä tämä Juvalla syntynyt Eva Katarina kuoli jo 15.4.1741.
Pieksämäellä vihitty Eva oli Klaes F:n & Lisa Mähösen tytär, jolla RK:ssa synt.vuosi 1738 - synt.luettelosta en häntä löydä.
Lisa Mähönen ja lapsiaan - myös Evan lähtö Juvalle - näkyvät tässä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1757-1770_tk1411-1412/491.htm

[Julle]

< Leo Nyholmin (Genos 63 1992) kirjoituksessa sanotaan, että Pieksämäellä 17.4.1760 Juvalle vihitty Eva Katarina Fridlander olisi Johan F:n & Maria Linmanin Juvalla 19.6.1738 syntynyt tytär.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä tämä Juvalla syntynyt Eva Katarina kuoli jo 15.4.1741.
Pieksämäellä vihitty Eva oli Klaes F:n & Lisa Mähösen tytär, jolla RK:ssa synt.vuosi 1738 - synt.luettelosta en häntä löydä.
Lisa Mähönen ja lapsiaan - myös Evan lähtö Juvalle - näkyvät tässä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1757-1770_tk1411-1412/491.htm >

Tarkoitat varmaan 17.4.1763 Pieksämäellä Sven Olsbo? Meniköhän ne Eevat sitten näiden liitteiden mukaisesti. Laitan koko perheet, kun nimet ovat niin samanlaisia!!!

Tutkimisiin

[TerhiA]

Tarkoitat varmaan 17.4.1763 Pieksämäellä Sven Olsbo?


Ahas, olipa näppihäiriö. Tietenkin tarkoitin vuotta 1763.
Anteeksi!

[Julle]

< eli tämä uusiksi . Nicolaus vanhempi joka oli naimisissa mäntyharjulaisen kirkkoherran tyttärien kanssa ,ensimmäisen kuoli nuorena josta syntyi Nicolaus.s 1622 mäntyharjulla. toinen Margareta , syntyi ennen vuona 1670.

ja toisesta avioliitosta saman kirkkoherran tytät. muuttaen Pieksämäelle 1. kappalaiseksi syntyi . 8 lasta . Elias.14,7,1674. Joseph, noin 1675, Michael Fredlander s. 27.2.1676. Elisabet,s. noin 1677- 1683. Johan ,s. noin 1680. Judith Frdlandra ,s noin 1690. Chatarina ,s. noin 1695 Claes ,s. noin 1696 >
Nuorempi Nikolaus tietysti vuonna 1662, mutta minusta 1. avioliitosta pitää olla myös Liisa eli Elisabeth n. 1664. Tuo Elisabeth 1677 kai kuoli 1683, sitä kai tarkoitat? Mutta kuka oli sitten Elisabeth, joka oli naimisissa Elias Maukosen kanssa ellei vuonna n. 1664 syntynyt? Liitteessä 2. avioliitto ensin ja 1. viimeisenä! Se minun yhteenvetoni tässä vaiheessa.

Keskustelu jatkukoon!

[Julle]

< Ja Walborg asui Pöyhölässä isänsä Elias Fredlanderin luona Vielä Kyseinen Nicolaus Kuoli . eli Pappansa ,joka on varmaan ollut suremassa nimellään , Elias S. 14.7.1674 Pöyhölässä ja edesmennyt 25.2.1751 Puolisona Maria Torstenintyär.(? ) Hägg,s. Joroisten Torstilassa. Heiläkin oli muuten 8 lasta Elias,Maria,Sopihia, Nils, Andres, Walborg, Christina ja Torsten . ??!!! eräät sotkee nimijä ja ikävuosia toisiinsa ja saanee mielettömiä elämyksiä käyttäen jokseenkin alentavia nimityksiä ,tutkimatta tapauksia lopulisesti >

Totta, monet kirjoittaa paljon ja epäloogisesti ;-). Minä yritän taas kirjoittaa vähän faktoja ja nekin tiettyyn muotoon loogiseen järjestykseen, kuten liitteen perhelehdessä!

Tutkimisiin

[TerhiA]

Lukkari Juvalla Johan Fridlander, k 1.8.1756 Juva (bränsjuka 45.2)
pso 28.3.1734 Pieksämäki
Maria Linman
lapsia:
- Nils *31.1.1735 Pmki, haud. 29.3.1735 Pmki
- Johan Reinholt *8.9.1736 Juva, k 22.2.1737 Juva
- Eva Katarina *19.6.1738 Juva, k 15.4.1741 Juva
- Maria *4.8.1742 Juva, k 6.7.1758 Juva (drunkn.)
- Lars Johan *27.5.1750 Juva, k 31.8.1753 Juva (mässling)
- Greta *2.5.1753 Juva, k 19.8.1756 Juva (kikhosta)

Klaes Fridlander, torppari Pöyhölä, k 1.12.1751 Pmki Pöyhölä (hastigt, 55å)
pso
Lisa Mähönen s (RK) 1700, k 17.12.1758 Pöyhölä (magref, 50å)
lapsia:
- Staffan s (RK) 1720
pso 25.11.1750 Pmki Ebba Magdalena Jack *26.1.1730 Kuopio, k 20.1.1773 Pöyhölä (styng, 47å)
- Klaes s (RK) 1720
pso 14.11.1742 Pmki Eva Simonsdr Vilhunen s (RK) 1720
- Judit *7.4.1723 Pmki Pyhitty
pso 28.11.1756 Pmki Anders Montan
- Johan *20.2.1726 Pmki Pyhitty
pso 9.1.1757 Pmki Henrik Hedmanin leski Karin Paananen s (RK) 1726
- Nils *23.11.1728 Pmki Pöyhölä
- Maria s (RK) 1730
- Karin *25.5.1736 Pmki Pöyhölä
- Eva Katarina s (RK) 1738
pso 17.4.1763 Pmki Sven Andersson Olsbo *8.6.1743 Raahe

[Julle]

Suuret kiitokset tiedoista, en ole vielä ehtinyt tarkistamaan tietoja rippikirjoista:

< Lukkari Juvalla Johan Fridlander, k 1.8.1756 Juva (bränsjuka 45.2)
pso 28.3.1734 Pieksämäki
Maria Linman
lapsia:
- Nils *31.1.1735 Pmki, haud. 29.3.1735 Pmki
- Johan Reinholt *8.9.1736 Juva, k 22.2.1737 Juva
- Eva Katarina *19.6.1738 Juva, k 15.4.1741 Juva
- Maria *4.8.1742 Juva, k 6.7.1758 Juva (drunkn.)
- Lars Johan *27.5.1750 Juva, k 31.8.1753 Juva (mässling)
- Greta *2.5.1753 Juva, k 19.8.1756 Juva (kikhosta) >
Surullista mutta totta, taisi sukuhaaran se oksa katketa!



Klaes Fridlander, torppari Pöyhölä, k 1.12.1751 Pmki Pöyhölä (hastigt, 55å)
pso
Lisa Mähönen s (RK) 1700, k 17.12.1758 Pöyhölä (magref, 50å)
<<< 50 år, lienee pikemminkin 58 tai 60 år, koska vanhempi on voinut olla, mutta ei nuorempi, s. 1700 tai aikaisemmin? >>>
lapsia:
- Staffan s (RK) 1720
pso 25.11.1750 Pmki Ebba Magdalena Jack *26.1.1730 Kuopio, k 20.1.1773 Pöyhölä (styng, 47å)
<<< kuolinikä lienee 43 år, >>>>>
- Klaes s (RK) 1720
pso 14.11.1742 Pmki Eva Simonsdr Vilhunen s (RK) 1720
<<< Klasin 1772 syntyessä eeva olisi ollut 52 vuotias, mahdollista kyllä, mutta on voinut syntyä myöhemmin? >>>>>
- Judit *7.4.1723 Pmki Pyhitty
pso 28.11.1756 Pmki Anders Montan
- Johan *20.2.1726 Pmki Pyhitty
pso 9.1.1757 Pmki Henrik Hedmanin leski Karin Paananen s (RK) 1726
<<< onkohan sama Henrik, s. 26.7.1722, joka pyöri seudulla?
- Nils *23.11.1728 Pmki Pöyhölä
- Maria s (RK) 1730
- Karin *25.5.1736 Pmki Pöyhölä
- Eva Katarina s (RK) 1738
pso 17.4.1763 Pmki Sven Andersson Olsbo *8.6.1743 Raahe
<<< taitaa olla ruotsalaisittain Ohlsbom? >>>>

[TerhiA]

Juvan orig.syntyneissä Johan Fridlanderin lasten äidin sukunimenä on Lin(d)man, mutta rippikirjoissa nimenä onkin jostain syystä Nyman.
Johanin synt.vuotena RK:ssa 1710 ja Marian 1717.
Ensimmäisessä RK:ssa lukkaripariskunnan yhteydessä mainitaan myös Johan Fridlander s (RK) 1680 ja jfru Valborg Frilandra s (RK) 1722.
RK:ssa 1752-59 näkyvät sukulaisuusmerkinnät syster Valborg F ja farbror Johan F.

Myöhemmin Juvalla näkyy myös bokbindare Anders Fridlander s (RK) 1747, jolla pso Kristina Österberg s (RK) 1750. Andersilla ensimmäisessä merkinnässä synt.pvm 7.5.1747.

Joku täällä ketjussa sanoi Katarina Creutzmanin kuolleen Pieksämäellä. Hänen kuolemansa näkyy kuitenkin selvästi Juvan kuolleissa, vaikka RK:ssa en häntä nähnytkään: sahl: capellans i Piexämäki her Niels Fridlanders enka Cathar: Creutzman, 64å, Kby (SSS-Juva).

[tanefrila]

Kiitos kovasti TerhiA ja Julle !!! niin kun näämme on todella vaikea etottaa kuka on kenenkin lapsi ja kenen sisarusten katraasta ,kun kaikilla on paljon lapsia ja käyttivät samoja nimiä jokseenkin siihen aikaan oli tietyt nimet turvalliaia ja tuttuja kielenkin suhteen , vielä kun tulivat jostain muualta .

Kuka ties .kun tutkii saattaa jostain syystä etunimikin muuttua sukunimeksi ,muutto ,syntymän, kaste .ym yhteydessä kirjaaminen on voinut olla eri käytäntö ja vielä mitenkä ollaan tietyt kirjaimet kääntyä suomeksi ,onko tullut mistäkin ilmansuunasta .Tämäkin on vain olettamusta terv. Tane F

[Julle]

Kiitokset syntymävuosista!

<Ensimmäisessä RK:ssa lukkaripariskunnan yhteydessä mainitaan myös Johan Fridlander s (RK) 1680 ja jfru Valborg Frilandra s (RK) 1722.
RK:ssa 1752-59 näkyvät sukulaisuusmerkinnät syster Valborg F ja farbror Johan F. >
Minulla näyttää olevan kirjattuna vanhemman Niklaksen 1. avioliitosta poika Johan, s. 1680, jolla vaimo Riitta Jalkanen, s. 7.6.1693 Kuopiosta ja vihitty 1.7.1723 Pieksämäellä, mutta ei lapsia. Kun vanhemmat ovat Vapulta kuolleet, on luonnollista, että on kenties muuttanut lapsettoman sedän luokse?


< Myöhemmin Juvalla näkyy myös bokbindare Anders Fridlander s (RK) 1747, jolla pso Kristina Österberg s (RK) 1750. Andersilla ensimmäisessä merkinnässä synt.pvm 7.5.1747. >
Täytynee tutkia ajan kanssa, kun niitä Antteja on useampia!

Tutkimisiin

[TerhiA]

Minulla näyttää olevan kirjattuna vanhemman Niklaksen 1. avioliitosta poika Johan, s. 1680, jolla vaimo Riitta Jalkanen, s. 7.6.1693 Kuopiosta ja vihitty 1.7.1723 Pieksämäellä, mutta ei lapsia. Kun vanhemmat ovat Vapulta kuolleet, on luonnollista, että on kenties muuttanut lapsettoman sedän luokse?

Ilmeisesti onnistuin esittämään nuo Juvan RK:sta löytämäni asiat epäselvästi.
Juvalla oli siis lukkari Johan Fridlander, jonka luokse tulivat syster Valborg ja näiden farbror Johan, leskimies. Tällainen käsitys ainakin minulle RK:sta tuli.
" Riitta Jalkanen, s. 7.6.1693 Kuopiosta " - mistä tämä tieto?
Johanille & Britalle löytyy kyllä tytär Karin, kastettiin 11.8.1724 Niskamäki.

[TerhiA]

Läpikäynyt Mäntyharjun henkikirjoja.
Herra Tuomaalla (siis Thomas Henrici) näkyy yksi tytär vuosien 1660, 1662 ja 1663 henkikirjoissa.
HK:ssa v1665 näkyviin måg hr Nicolaus mhu,
HK:ssa v1666 måg D. Nicolaus mhu ja
HK:ssa v1667 capellan hr Nicolaus mhu.
Seuraavan kerran Nikolaus tuleekin sitten näkyville v1673 Pieksämäen kappalaisena - Mäntyharjulla häntä ei tuossa välissä enää näy, mutta ei Pieksämäelläkään.
Kertaakaan missään henkikirjassa ei vaimon nimeä mainita.
Jossakin viestissä kerrottiin, että herra Tuomaan yksi tytär oli aviossa Martti Laurinpka Paasosen kanssa. Itse näin HK:ssa myös yhden pojan - Henricus Thomae.

Akiander/Voipio -kirja kertoo, että herra Tuomaalla oli "1 dotter, gift med adjunkten Nicolaus Johannis". Olisi mielenkiintoista tietää, missä tämä patronyymi olisi näkyvillä. Mäntyharjun kappalaisten joukossa kirja ei Nikolausta mainitse ollenkaan.
Missähän tämä Nikolauksemme on mahtanut käydä koulua?

[TerhiA]

Anna Catharina Creutzman s. 1679 Joroinen, Vasarlan hovi ja k. 1.11.1743 Juva. Muistiinpanot Annasta (Kirkonkirjojen mukaan Anna oli jalosukuinen. Annan toinen puoliso oli Mikko Frilander.

Missä kirkonkirjoissa olet nähnyt maininnan Annan jalosukuisuudesta?
Missä näkyy avio Mikko F:n kanssa?
Anna Katarinan kuolinmerkinnässä Juvalla (1.11.1743, 64v) hänet määritellään yksiselitteisesti kapl. Nils F:n leskeksi.

[Julle]

< Ilmeisesti onnistuin esittämään nuo Juvan RK:sta löytämäni asiat epäselvästi. >
Ei se mitään. "Sudeettisavolaisena" haluan tietysti ymmärtää viestin siten, että se sopisi jo olemassa olevaan mielikuvaan!

< Juvalla oli siis lukkari Johan Fridlander, jonka luokse tulivat syster Valborg ja näiden farbror Johan, leskimies. Tällainen käsitys ainakin minulle RK:sta tuli. >
Siis vuonna 1714 syntyneen Johanin luokse, joka oli lukkari ja Vappu todellakin hänen siskonsa!

< " Riitta Jalkanen, s. 7.6.1693 Kuopiosta " - mistä tämä tieto? >
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1thial?fi+0248+kastetut+3260)7.6.1693 1693 Murdolaxi Per Jalkainen Margeta Pitkätär Brita

HisKistä Kuopion msrk Murtolahdesta löytyy Pekka Jalkasen ja Marketta Pitkäsen tytär. Muut samanaikaiset Riitat eivät sovi vaimoksi. Samoin IGIssä on avioliitto ja noin synymäaika!
<Johanille & Britalle löytyy kyllä tytär Karin, kastettiin 11.8.1724 Niskamäki. >
Kiitos, näyttää sopivan vihkimisaikaankin. Kastettu näköjään HisKin mukaan 11.8.1724 ja syntynyt heinäkuussa. Isä Johan 1680 näyttää olleen sotilas?

Tutkimisiin

[Julle]

< Missä näkyy avio Mikko F:n kanssa? >
IGIssä on kirjattu aviolittovuodeksi 1737, mutta sen on oltava vuoden 1738 puolella pikemminkin Niklaksen kuolinajankohdan perusteella. En ole päässyt perille kumpi Mikko hän on - 1676 vai 1700, kun ei löydy kuolinaikoja. Mutta epäilisin 1700?
< Anna Katarinan kuolinmerkinnässä Juvalla (1.11.1743, 64v) hänet määritellään yksiselitteisesti kapl. Nils F:n leskeksi.>
Kieltämättä?

Tutkimisiin

[TerhiA]

Palaanpa taas tähän esi-isä Fridlanderiin ja listaan kronologisesti faktoja.

Mäntyharjun herra Tuomaalla näkyy henkikirjoissa tytär vuosina 1660, 1662 ja 1663, nimeä ei valitettavasti mainittu, joten mahdotonta tietää, onko koko ajan kyseessä sama tytär.
Vuonna 1665 pastor hr Thomas Henrici, måg hr Nicolaus med hu, son Henricus Thomae, capellan hr Andreas med hu
Vuonna 1666 pastor Dns Thomas Henrici, måg Dns Nicolaus med hu, capellan hr Andreas med hu
Lapv. öfre syyskäräjillä syyskuussa 1666 framträdde fordom Kyrkioherdens i Menduhariu sahl: hr Thomas Henrici Enckia, h:o Brita Olofz dotter och kierde till sin mågh hr Nils Frillander etc
Vuonna 1667 capellan hr Nicolaus med hu
Nämä ovat ainoat Mäntyharjuun liittyvät NF:sta löytämäni maininnat, eikä patronyymiä näkynyt kertaakaan.
Mäntyharjulla oli pitkäaikaisena kappalaisena Andreas Andreae, sinäkin aikana, kun NF siellä mainittiin. Vain tuossa v1667 henkikirjassa NF mainitaan kappalaisena.
Missä NF on vuoden 1667 jälkeen? Pieksämäellä hän näkyy vasta vuoden 1673 henkikirjassa. Ja mistä tuli Mäntyharjulle?
Mäntyharjun kirkkoherra Thomas Henricin tytär on siis selvästi NF:n pso 1:o ja Valborg Heinricia pso 2:o. Valborg saattaa olla jonkun Pieksämäen alueen Heinriciuksen tytär.

Mitä tulee Thomas Henricin lapsiin, niin käräjien mukaan hänellä on ainakin kaksi tytärtä ja yksi poika. Kesäkuun käräjillä v1672, jolloin seuraava kirkkoherra, Bartollus Mollerus, kertoo edeltäjänsä ruinerat och uthlagdt Prästegårdsens Skogh och Uthmark, kerrotaan mielenkiintoisia lisätietoja. Samma bönder hafwa gifwit Hr Thomae döttrar särdeles gåfwor för dedh dhe skulle få Prästegårdzens Egor bruka, nämbnandes Specialiter någre, som döttrarne sådane gofwor gifwit hafwa.
Ja sitten tämä: Och beklagar Pastor, att sedan denne hans Antecessor och hans barn så hade ruinerat Prästebordetz egor, blifwer han ännu för den ene dottren, Hustru Elisabeth, alldrigh omolesteradt, uthan hon honom å den ena orthen effter den andra oskäligit ahnklagar, sökiandes om Häredz Rättens adsistence emot henne.
Onko tässä NF:n pso 1:o? Mielenkiintoista tuo å den ena orthen effter den andra. Kiertelikö pariskunta siis?
Toinen herra Tuomaan tyttäristä mainitaan kuolleena v1669 käräjillä.

[Bodniemi37]

Mäntyharjulla oli pitkäaikaisena kappalaisena Andreas Andreae, ....

Netistä löydettyä: Ur Finlands historia. Publikationer ur de alopæiska pappren / Del I / 534, V. FÖRSAMLINGSHISTORIKER, Mäntyharju, http://runeberg.org/finlhist/1/0610.html:

"Om Kapellanerna har man ingen tilförlåtelig kundskap, utan har man efter de äldstas berättelse i Församlingen fådt höra, det en ved namn Josephus Molitor har länge varit Capellan härstädes i Salige Probsten Molleri tid, och några månader före Probstens död aflidit, hvilken varit successor åt sin fader, och den har hett Andreas Molitor."

Muutamat Josephus Andreae Molitorin jälkeläiset kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4968.

[TerhiA]

Mäntyharju, http://runeberg.org/finlhist/1/0610.html:

Hei -
tuossa linkissä on vähän oudosti kirkkoherroista, kun siinä Knutin jälkeen tulisikin joku Henrik. Canutus Matthiaen aikana kun kappalaisena oli Thomas Henrici, ja tämä kappalainen nimitettiin sitten kirkkoherraksi edellisen kuoltua.
Helmikuulta 1641 on hauska käräjäote, jossa Kåm för rätta Dn: Canutus Mathiae, Kyrckieheerde J Mendyhariu, och kärde till sin Cappelan Dn: Thoma Hendrici [.......] när som the hade suttit wthi någre timar, hade Kyrckioheerden och Cappelanen begyntt ord kastas sins emillan opå Latin och Swänska, på sisthone begynntte the slåss sins emillan, Cappelan fick sin Kyrckieheerde J håår och skälthe honom föhr gammall Hundh, Kyrckieheerdenn fick sin Cappelan J ansichtte medh handh och reeff ett Blodh såår J ansichtte.
Tuo oli vähän vaikealukuista, joten en ole varma, tulivatko kaikki sanat oikein. Bertil Pasainen oli kuitenkin kutsunut kirkkoherran visiitille ja sai sitten päähänsä kutsua paikalle myös kappalaisen. Paikalla olleilla kyläläisillä oli varmaan ollut hauskaa tapahtumaa seuratessaan. He todistivat noin tapahtuneen, eivätkä asianosaiset myöskään sitä kieltäneet.

[Movitz]

hyviä löytöjä täällä on tehty!

vaikuttaa tosiaan hyvin mahdolliselta, että NF:n ensimmäinen vaimo olisi juuri mainittu kirkkoherrantytär Elisabet. Kysymykseen, missä NF on ollut niinä vuosina, kun häntä ei henkikirjoista tavata, mutta ensimmäisenä tulisi mieleeni sotilaspapin toimi. Mistäköhän lähteistä heistä löytäisi tietoa?

Jens

[TerhiA]

Nils Fridlander siis näkyy Mäntyharjulla vävynä ensikertaa v1665 henkikirjassa. En ole läänintileissä nähnyt hänellä kertaakaan patronyymiä, mutta jossakin lähdekirjassa Kans.arkistossa hänellä näkyi patronyymi Johansson. Viipurin kaupungin henkikirjoja läpikäydessäni kohtasin tällaisen Hans Hansson Fridlandin, jolla myös pka Karl. Kaupungin henkikirjoja ei valitettavasti kaikilta vuosilta ole säilynyt.
Herättää kysymyksiä!
Viipuri Siikaniemi
1642 Hans Hansson Fridland, hu
(1644, 1645, 1646 ei mainintaa)
1647 Hanss Frillandh
1648 Hans Hansson Fridlandt
1649 Hanss Fridlandt
1650 Hanss Frillandh
1651 Hans Fredlandh
1652 Hans Frillandh
1654 Hanss Wredlandt
1655 Hanss Frijlandh
1656 Hanss Frillas hu
1657 Hanss Frilla
1658 Hans Frilla
1663 Hans Frillandh, sonen Carl Botzman
1665 Carl Frilla mhu; Carl Frilla båtsman i Cronones tienst
1667 Carl Frilla mhu
1668 Carl Frilla mhu

[Seppo Niinioja]

Nils Fridlander siis näkyy Mäntyharjulla vävynä ensikertaa v1665 henkikirjassa. En ole läänintileissä nähnyt hänellä kertaakaan patronyymiä, mutta jossakin lähdekirjassa Kans.arkistossa hänellä näkyi patronyymi Johansson. Viipurin kaupungin henkikirjoja läpikäydessäni kohtasin tällaisen Hans Hansson Fridlandin, jolla myös pka Karl. Kaupungin henkikirjoja ei valitettavasti kaikilta vuosilta ole säilynyt.
Herättää kysymyksiä!
Viipuri Siikaniemi
1642 Hans Hansson Fridland, hu
(1644, 1645, 1646 ei mainintaa)
1647 Hanss Frillandh
1648 Hans Hansson Fridlandt
1649 Hanss Fridlandt
1650 Hanss Frillandh
1651 Hans Fredlandh
1652 Hans Frillandh
1654 Hanss Wredlandt
1655 Hanss Frijlandh
1656 Hanss Frillas hu
1657 Hanss Frilla
1658 Hans Frilla
1663 Hans Frillandh, sonen Carl Botzman
1665 Carl Frilla mhu; Carl Frilla båtsman i Cronones tienst
1667 Carl Frilla mhu
1668 Carl Frilla mhu

Anteeksi että sekaannun tähän asiattomasti, mutta Frilla (jalkavaimo) näyttää jotenkin koomiselta nimeltä miehellä. Friedland on tunnettu ovikellojen yms. valmistaja, jolla tuskin myöskään on näiden kanssa tekemistä.

Seppo Niinioja

[Pekka Hiltunen]

Hans Hanssonin syntymäaika voisi olla tämän perusteella jokseenkin 1620. Nils Fridlanderin patronyymiksi voitaneen siis kyhäellä Johan. Hyvä löytö!
PH

[TerhiA]

Hans Hanssonin syntymäaika voisi olla tämän perusteella jokseenkin 1620. Nils Fridlanderin patronyymiksi voitaneen siis kyhäellä Johan. Hyvä löytö!

Aprikoin kovasti, laitanko tuon listan tänne vai en. Ehkäpä ei kuitenkaan olisi pitänyt.
Ensimmäisen mainitsemani vuosiluvun perusteella ei mitenkään voi johtaa Hans Hanssonin synt.vuotta, se on vain varhaisin läänintilivuosi, jonka olen ehtinyt Viipurin kaupungin henkikirjoja lukea.
Olen myös kai jo kahdesti kertonut, että patronyymiä en kertaakaan itse ole vielä Nils F:n nimen yhteydessä nähnyt ja kiinnostaisi suuresti, missä joku sen (Johansson/Johannis) on nähnyt.
En ollenkaan esitä, että Nils F ja Siikaniemen Hans Hansson F olisivat isä ja poika - siihen nuo esilletuomani henkikirjamerkinnät eivät anna minkäänlaista vahvistusta. Nils pitäisi löytää jostakin ennen Mäntyharjulle tuloaan. Samoin hän on kateissa siinä muutaman vuoden ajalla, ennenkuin ilmestyy Pieksämäen henkikirjaan.

[TerhiA]

En ollenkaan tiedä, mahtaako onnistua, mutta yritän laittaa näkyville löydön SSHY:stä. Karjalan voutikunnat, ES 932, Voudintilit vv1621-22 kuva 320, Viipurin pitäjä, Rasalahden kylä ja - Hans Frilland !
En edelleenkään tiedä, onko esi-isä Nils Fridlanderilla sukuside tähän Viipurin Hansiin, mutta kerron näistä ihan sen vuoksi, että joku muukin voisi yrittää selvitellä.

[TerhiA]

Ja sitten seuraava yritys liitteeksi, edelleen SSHY:stä, Karjalan voutikunnat, voudintilit 1618-20, ES 928, kuva 100.
Mielenkiintoista!

[TerhiA]

Vielä SSHY:n Viipurin pit. Maakirjasta v1620 ES 929 kuva 818
Hannss v Fredlandh (vai Fridlandh?)

[Tommy Koukka]

Olen suurella mielenkiinnolla lukenut tämän viestiketjun Fridlandereista. Suvun alkuperä kiinnostaa, sillä itsekin olen Nikolaus Frilanderin jälkeläinen. Mielenkiintoista olisi löytää ihan alkuperäislähteestä hänen patronyyminsä. Matthias Akiander on 1800-luvulla laatimassaan paimenmuistossaan maininnut Mäntyharjun kirkkoherran Thomas Henricin lapsista näin: "Barn: Henrik och 1 dotter, gift med adjunkten Nicolaus Johannis". Tämä Nicolaus Johannis oli hyvin todennäköisesti sama kuin Nikolaus Frilander. Valitettavasti paimenmuistosta puuttuvat lähdeviitteet, joten ei ole tietoa, mistä lähteestä Akiander on saanut Nikolaukselle patronyymin. Voihan olla, että hänellä on ollut käytettävissä lähteitä, jotka sittemmin ovat hävinneet.

Patronyymistä Johannis voidaan päätellä Nikolauksen isän olleen Johan, mutta yhtä hyvin myös Hans. On hyvin mahdollista, että Viipurin Siikaniemessä 1640-luvulla asunut Hans Hansson Friland olisi ollut hänen isänsä, vaikkei henkikirjoihin Hansille ole merkitty muita lapsia kuin poika Carl. Henkikirjat olivat puutteellisia ja niihin jäi yleensä paljon lapsia merkitsemättä. Mainittakoon, että Viipurin luostarikirkon kappalaisena toimi 1659-60 eräs Laurentius Fridlander, joka on hyvinkin saattanut olla Nikolauksen lähisukulainen, sopisi ehkä veljeksi. Mielenkiintoista olisi saada vielä vahvistusta näille olettamuksille.

Hans Hansson Frilandin isä lienee ollut Viipurin pitäjän Rasalahden Hans Friland. Vanhin merkintä, jonka olen löytänyt hänestä on Rannan voutikunnan vuoden 1605 maakirjasta: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=2508179
Hans Frillandh mainitaan Rasalahdessa ainakin vielä 1622, jolloin hänen tilansa näyttäisi olleen autio: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=2548811

Hans Friland on tullut jostakin muualta Rasalahteen, sillä vuoden 1604 maakirjassa häntä ei mainita Viipurin pitäjän isäntien joukossa ja Rasalahdessa isännöi Knut Jönson: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=2506735
Tämä Knut Jönson oli Juustenin sukuun kuulunut ja saanut Rasalahden rälssitilakseen (kts. http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt1.html)
Rasalahden tila näyttäisi siis siirtyneen Juusteneilta Friland-suvulle.

Juusten-suvulla on ollut yhteyksiä Frille-suvun kanssa, sillä Viipurista lähtöisin ollut Hattulan vouti Hans Påvelsson Juusteen avioitui Kerstin Frillen kanssa. Kerstinin isä Frille Påvelsson oli Perniön "Frillans eller Viborg" kartanon isäntä ja hänen äitinsä Kerstin Mattsdotter Frille kuului keskiaikaiseen Frillen rälssisukuun. Vaikka suku tunnetaan Frille-nimellä, suvun asuinkartano on Frillans-nimellä, joten kirjoitusasuja vertaamalla Rasalahden Hans Frilland on hyvinkin saattanut olla lähtöisin Perniön Frillansin kartanosta. Ei ole mitenkään mahdotonta, että Hans Frilland olisi ollut Rasalahden edellisen isännän Knut Jönson Juustenin lähisukulainen, esim. vävy.

Täytyy muistaa, että nämä ovat tällaisia mieleen tulleita olettamuksia, joille olisi mukava löytää kirjallista vahvistusta.

Terveisin Tommy Koukka

[tanefrila]

Terve Tommy ! Kiitos mielenkiinosta Frilander ,Frilli.,Fridlander.
Fredlander,Fridlandra, Fridlandin,Rilla , (Frille .ym..?tutkimus kesken.!!!)
eli nimi on muuttanut nuotoaan suvun , siirtyessä maasta toiseen ,eri
äänteen mukaan nimen muuttuessa tämä on tietoisesti olettamusta , johon on
kyllä selviä todellisuuden perää eri sukujen ja nimien kohdalta
viittaamatta siihen.
.
Suvun Frilanderin erihaaroja tietysti ajatellen 1570- 1650 vuosina
jolloin Metsäsuomalaisia karkasi paljon veroja ym muita karkuun Länsi-
Ruotsiin ja Venäjälle . Välillä on ollut Pappis kohtelu jonkunlaista vihaa
, kansan erot ja muuta nälänhätää !, suomessa isovihan , nuija sodan
vaiheita tarkastellen , ovat ilmeisesti siirtyneet osa Venäjään. tai sisä
Ruotsiin ehken Venäjään sillä oli siihen sikaan ystävällisempi alue..
sillä olihan Savo ja Karjalan raja jonkunlainen jakaja , eli Tieto
aineistoa löytyy enemälti nykyään mahdollista tutkia Venäjän arkistoja
ja vanhojen Neuvostoliiton alueen, joka on todella laaja ja kattavaa. tietoa
ihmisten liikkeistä..

Tiedon keruu on minulla kesken , mutta ajastaan sillä onhan tämä
mielenkiintoisaa
Nimellä löytynee varmaan euroopasta enemmän Fridlandra,Fredlander, Frilli
onko e-i muuttanut paikkaa ? vielä Frilanderiin ja Nicolaus on tietenkin
tietoa ja hänestä on sukufoorumissa paljon kirjoitettu ,jokseenkin
hyvässä ja huonossa sävyssä sillä täähän on tämän harrastuksen yksi suola
. terv. Tauno Frilander. Pieksämäki

[Jari Nykänen]

Näyttää paljon löytyvän juuri Pieksämäki Haukivuori alueelta. Sikäli nimi kiinnitti huomiota koska poikkeaa normaalista savolaisnimistöstä. Ei toki yhtä yleinen sukunimi kuin Nykäin tai Häckin oli alueella, mutta useammankin Nykäsen kanssa samassa kylässä löytyy ... tiedä vaikka löytyisi yhteisiä esivanhempiakin ...

[jjj]

Kyynämäen kantatila Perniössä lienee perustettu joskus ennen 1300-lukua Perniön historian I, s.135 mukaan. Se kuului Maunu Särkilahden omistuksiin 1400-luvulla. Sitäkö kautta menivät Frillelle vai Slangin ja Flemingin kautta?
Hannu Paavalinpoika Juusteen liitti sen omistuksiinsa 1594. Tämä perustui hänen vaimonsa Kerstin Frillen suvun omistuksiin. Kerstinin sisko Ingeborg itse asiassa asui Kyynämäen tilalla ja näkyy täällä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=888382 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=888382)
Hänen miehensä ratsumies Erik Olsson kuolee ilmeisesti n.1604. On arveltu, että Ingeborg olisi avioitunut uudelleen Thomas Starckin kanssa ja saanut pojan 1594 mutta se ei liene siten mahdollista koskapa Erik Olsson kyllä näkyy edellisellä jaksolla hyvin hengissä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=885477 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=885477)
Herää kysymys mihin perustui Juusteenin operaatio jo ennen Erikin kuolemaa. Jos Ingeborg olisi jäänyt lapsettomaksi niin asian voisi ymmärtää. Vai onko niin ettei asialla ole mitään tekemistä sen kanssa. Mutta kuka oli mainittu Erik Olsson? Onko hän mahdollisesti Galt sukua, joka asutti Kyynämäkeä 1630-luvun puolivälissä (Perniön historia I, s.233)?

[Pekka Hiltunen]

Hans Hansson on varmaankin Rasalahden (1605) Hans Frilandin poika. Eiköhän piispan serkku ole liian iäkäs ja liian läheinenkin apeksi. Hans Påvelsson ei ole säterissään sukunimeä tarvinnut, mutta Viipurin talonkirjoissa se on kaiketi ollut tarpeen. Luonnolliselta vaikuttaisikin se, että Viipurin omistukset ovat päätyneet aateloidun piispan pojalle, jolla on entisenä hovijunkkarina ollut nobeleita rahakukkarossaan. Ingeborg Frilleen en ole päässyt tutustumaan tarkemmin, mutta SAY:n mukaan aatelisen Olof Larssonin pojan, ratsumies Matts Olofssonin vaimo Ingeborg on jäänyt leskeksi jo 1601, jolloin on saanut rälssikirjeen kuninkaalta Kyynämäen elinikäiseen verovapauteeen "niin kauan kuin pysyttäytyy leskenä" (vihreä teksti). Kruununvouti Hannu Paavalinpojan täydellistä lapsiluetteloa on turhaa yrittää lähteistä löytää, mutta eiköhän heidän joukossaan ainakin yksi ole Johannes eli Hans.
PH

[jjj]

Kiitos Ingeborg kommentista. Eikö samalla sivulla kuin tieto verovapaudesta on lue myös selvästi että Ingeborg on Erik Olofssonin leski? Jolloin Erikin kuolinvuosi olisi 1605 - ensimmäinen vuosi jolloin ruksi puuttuu?
Kenellähän olisi tietoa tästä aatelisesta Olof Larssonista ja hänen taustastaan? Verovapaus kruununtaloon johtunee siitä, että Kyynämäki oli Naantalin luostarin prebenda, koska Magnus Frillen omaisuus siirtyi aiemmin Turun tuomiokirkolle.
Mitähän täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=885477 sanotaan Erik Olssonista?

[Pekka Hiltunen]

Kyllä minä tulkitsen tekstiä niin, että leski Ingeborg on saanut verovapauden 1601 ("601"), jonka siis täytyisi olla Erik Olssonin kuolinvuosi. Ei ole tavatonta, että vainajat kummittelevat papereissa vuosikausia maahanpanonsa jälkeen.

Edellisellä jaksolla näkyvää tekstiä Erik Olssonista en taida pystyä kääntämään sanatarkasti, mutta ymmärrän siitä, että Anders Boijen lippueen ratsumies Erik Olsson ratsastaa isänsä talon verovapauden hyväksi ja antaa pidättää palkastaan (ja muista tuloistaan) vuokraa (tilan omistajalle). Tila on kuulunut Naantalin luostarille ja luostarilaitoksen lakkauttamisen jälkeen on se varmaankin ollut prebendinä piispalla tai muilla kirkonpalvelijoilla.
PH

[Pekka Hiltunen]

Tarkistin tietoja Ramsaysta: Ingeborg Frillesdotter, k 1630, h Paraisten kirkkoon. 1. avio Anders Boijen lippueen ratsumies Erik LARSSONIN kanssa (tässä täytyy olla virhe: kysehän oli Larsin pojanpojasta Eerik Olofssonista); k 1605, kaatui Liivinmaalla. Hän (Ingeborg) sai 4.12.1605 kuninkaallisen kirjeen verovapaudesta kotililalleen Kyynämäkeen (Ramsayn viite F S 1661). 2. avio Thomas Henriksson Starckin (till Mälo i Pargas socken) kanssa.

SAY:n vihreä teksti on siis virheellinen verovapauskirjeen päiväyksen osalta, jos sitä nyt sitten on oikein tulkittu.
PH

[jjj]

Minä tarkistin Ramsaysta taasen tuota Erik Olofssonia. Saman niminen ratsumies löytyy sieltäkin Kyynämäestä mutta Galt suvusta, v.1601 Liivinmaalla kaatuneena! Eroava kuolinaika lienee syynä siihen etteivät hälytyskellot soineet Lars patronyymin tarkistamiseen. Olisikin kiva tietää mistä Erik Larsson tempaistiin kehiin, oliko parempaa tietoa?
Ingeborg Frillen lapsista ei puhuta mitään; ei Erikin eikä Tomasin osalta. Koska Kyynämäessä syntyi sopivaan aikaan noin 1590 eräs Jacob Erikson, ratsumies olisi totta vieköön jännittävää tietää jäikö lapsia Kyynämäkeen äidin muutettua Paraisille.

[Tommy Koukka]

Nils Fridlander siis näkyy Mäntyharjulla vävynä ensikertaa v1665 henkikirjassa. En ole läänintileissä nähnyt hänellä kertaakaan patronyymiä, mutta jossakin lähdekirjassa Kans.arkistossa hänellä näkyi patronyymi Johansson. Viipurin kaupungin henkikirjoja läpikäydessäni kohtasin tällaisen Hans Hansson Fridlandin, jolla myös pka Karl. Kaupungin henkikirjoja ei valitettavasti kaikilta vuosilta ole säilynyt.
Herättää kysymyksiä!
Viipuri Siikaniemi
1642 Hans Hansson Fridland, hu
(1644, 1645, 1646 ei mainintaa)
1647 Hanss Frillandh
1648 Hans Hansson Fridlandt
1649 Hanss Fridlandt
1650 Hanss Frillandh
1651 Hans Fredlandh
1652 Hans Frillandh
1654 Hanss Wredlandt
1655 Hanss Frijlandh
1656 Hanss Frillas hu
1657 Hanss Frilla
1658 Hans Frilla
1663 Hans Frillandh, sonen Carl Botzman
1665 Carl Frilla mhu; Carl Frilla båtsman i Cronones tienst
1667 Carl Frilla mhu
1668 Carl Frilla mhu

Pieksämäen kastettujen luettelossa 13.4.1691 kastetun Maria Rekontytär Romusen yhdeksi kummiksi on merkitty "Bertijl Carlsson Fred:" (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10017037). Samalla sivulla mainitaan kahdenkin eri lapsen kummina "Simon Nilsson Fred:". Simon on todennäköisesti ollut Pieksämäen kappalaisen Nikolaus Frilanderin poika. "Bertijl Carlsson Fred:" voisi olla Viipurin Carl Frillan poika ja Nikolaus Frilanderin veljenpoika. Toistaiseksi muualla en ole huomannut tämän Pertin nimeä. Hänen tyttärensä oli todennäköisesti se Pieksämäen kirkonkylästä kotoisin ollut "Carin Bertilsdr Frilla", joka vihittyjen luettelon mukaan avioitui vuonna 1722 "sold: Pehr Nilss: Laulain" kanssa.

[Jari Nykänen]

Tässä eräs jossa mainitaan Nicolaus Johannis

http://www.archive.org/stream/bidragtillknne1314fins/bidragtillknne1314fins_djvu.txt

"Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk"

(suunnilleen puolessa välissä)

Thomas Henrici 1649-1666. Erhöll på Gustaf Evert-
son Horns befallning till landshöfdingen i Wiborg 15 tun-
nor spanmål till sitt underhåll för år 1658, enligt följande
skrifvelse :

Hos mig hafver kyrkoherden i Mäntyharju hr Tho-
mas supplicando andragit, huruledes hans antecessorcr vid
samma gäll hafva årligen njutit af kronan ett visst under-



MÄNTYHARJU. 73

håll till 30 tunnor spanmål, för det ringa gällets skull, ef-
tersom det icke kan eljest sin kyrkoherde föda. Men nu,
sedan samma underhåll är af staten uteslutet, har han deri-
genom råkat i en sådan armod och fattigdom, att han nöd-
gas tigga sig sin föda, hvar han icke blifver med något af
kronan undsatt. Jag hafver fördenskull, i anseende till
hans stora fattigdom, på hans kongl. maj:ts nådiga behag
efterlåtit honom halfparten emot det underhåll hans ante-
cessorer haft hafva, så att denne må bekomma i detta år
1658 femton tunnor spanmål, och må han vidare söka kongl.
maj:t eller det kongl. kammar-kollegium om detta under-
håll, eftersom jag ock hans olägenhet och den hjelp jag
nu honom gör det kongl. kammar-kollegium aviserandes
varder. Befaller hr generalmajoren och landshöfdingen i
Guds milda beskärm till all god välgång. Wiborg den 16
mars 1658.

Gustaf Horn
Evertson.

Gift med Brita Olofsdotter, Barn: Henrik och 1 dot-
ter, gift med adjunkten Nicolaus Johannis.

[Jari Nykänen]

Tässä olisi minun listaukseni sukupolvista:

1. Nikolaus Johannis FRILANDER (s.1630;k.Pieksämäki)
sp: Walborg Thomasdtr HEINRICIA (s.1640-Mäntyharju;k.1722-Pieksämäki,Pöyhölä)
2. Jooseppi Niilonpoika FRILANDER (s.1675-Pieksämäki;k.1757-Joroinen)
sp: Kirsti Paavontytär INKINEN (s.1690;k.1756-Pieksämäki,Pyhitty)
3. Martta Joosepintytär FRILANDER (s.1709)
sp: Matti HÄMÄLÄINEN (a.1730;k.1740-Pieksämäki,Pyhitty)
4. Niilo Matinpoika HÄMÄLÄINEN (s.1735-Pieksämäki,Pyhitty;k.1780)
sp: Anna Paulintytär NYKÄNEN (s.1738-Pieksämäki,Nykälä;a.1755)
5. Mikko Niilonpoika HÄMÄLÄINEN (s.1772-Pyhitty;k.1851)
sp: Eeva Olavintytär HÄNNINEN (s.1767;k.1809-Pyhitty)
6. Johan HÄMÄLÄINEN (s.1796-Lämminmäki;k...)
sp: Anna Petterintytär DAAVITSAINEN (s.1802-Längelmäki;k.--)
7. Anna Kaisa HÄMÄLÄINEN (s.1833-Pieksämäki,Tickanlanmäki no1;k.--)
sp: Niilo Joonaanpoika NYKÄNEN (s.1823-Haukivuori Nykälä no1)
8. Albin Niilonpoika NYKÄNEN (s.1874-Haukivuori 16;k.1942-Ruotsinpyhtää)
sp: Elin BORG
9. Erkki Edvard NYKÄNEN (s.1917-Pyhtää;k.2005)
sp: Sylvi Esteri MASALIN (s.1917-Saarijärvi;k.2004-Lahti)
10. Isäni
11. Minä

[Partakarhu]

Tuota, tunnistaisiko joku Maria Frilanderia Hirvensalmelta, s.1764, k. 1846 vanhan sukuselvityksen mukaan. Avioitui Påhl Laitisen kanssa.
Jälkeläiset tiedän, mm. minä, mutta Marian vanhempia en ole löytänyt.

-Lea

[Jukka H]

Mistä niitä Frilandereita oikein tulee?
Pitkä ketju, joka poiki jo toisenkin ( Thomas Henrici) selvensi jotain, mutta sittenkin jätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.
Aivan ensimmäinen havainto, jonka ristitarkistin, oli, että kirjatessaan vainajan iän, ei Pieksämäen pappiskunta ole käyttänyt laskinta. Kuolinkirjausten ikämerkinnästä ei tulisi olettaa kuolleesta muuta kuin että hän oli keski-ikäinen, vanha tai ikivanha. Syntymävuosi voi mennä aivan pieleen.

Walborg Heinricia. Miksi hänen ilmeisesti 28.8. 1722 tapahtunutta hautaustaan ei ole merkitty oikealle paikalleen ao. luettelossa? Se on tehty sivun alalaitaan vuoden loppuun, joten on itse asiassa täysin mahdotonta sanoa, milloin tuo lisäys tehty. Mitä lukee ennen Sacell-sanaa? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/96.htm

”Äiti” Walborg. Jos tuo Walborg oli Nils vanhemman (toinen) vaimo, joka asui yhdessä huushollissa miesvainajansa pojan, Nils nuoremman kanssa, hänet olisi RK:aan varmastikin kirjattu ”äidiksi” monessa muussakin seurakunnassa. Vaikka hän ei eläissään olisi synnyttänyt yhtään lasta. Sitä en kuitenkaan väitä, mutta kahdeksaa hieman epäilen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589112
Toinen Nils nuoremman taloudessa asuva vanha nainen oli muuten svärmoder fru Creutzman (1722) eli Ursula Margareta Brennerfeldt, Joroisten Hammarforsin herran Philip Creutzmanin leski. Havaitsin, että Ursula ja hänen vävynsä Nils Frilander nuorempi kuolivat samana päivänä, 18.9.1737. On siinä ollut varsinainen sukujuhla, kun samana päivänä (kai ensin) vihittiin Nilsin Eva Catharina tytär. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5511&pnum=15 .
Creutzmanien ja Brennerfeldtien ”jalosukuisuus” näkyy muuten Nils Fridlander nuoremman vihkikirjauksessa. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12693&pnum=5. Siinä musteläikän kohdalla.

Samalla kaikki Frille-yhteyksiä kaivanneet voivat lähteä kultaamaan juuria Brennereidenkin suuntaan. Von Göben-suku tulikin jo kiitettävästi esitettyä. Minun Brennerini menevät tänne: Martinus Mattiae Aboensis (Brennerus), s. 1516 Marttilan pitäjän Närpiön kylän talollisen poika, k. 1595 Mustasaaren pappilassa. Lukkarina Mustasaaren seurakunnassa 1557. Mustasaaren kirkkoherra 1567-95. Hänet yritettiin saada pois kirkkoherran virasta (ei olisi halunnut hoitaa sairaita ja osasi huonosti ruotsia, koska äidinkieli oli suomi). Kuningas määräsi jo toisen kirkkoherran, mutta perui tämän. Seurakunta asettui puolustamaan Marttia ja tilanne rauhoittui. Hänet valittiin Etelä-Pohjanmaan lääninrovastiksi. Hänellä olikin 120 luotia hopeaa ja 358 markkaa rahaa sekä 29 yksikköä karjaa, joten hän oli Pohjanmaan varakkaimpia miehiä. Allekirjoitti Upsalan kokouksen 1593 päätöksen. Hänen ja poikien kuva on Vaasan kirkossa olleessa muistotaulussa. Martinuksen Ingevald-poika oli Ursulan isänisä. Värikäs isä, kapteeni Mårten Brennare aateloitiin 1650.
.
Itse ajattelin aikoinaan esi-isä Friedlanderiin ensi kertaa törmätessäni, että taas yksi juutalaisuudesta kristityksi kääntynyt. Ja käännynnäisille tyypilliseen tapaan lähtenyt saarnaamaan uutta uskoaan muillekin. Useimmat tuon nimen kantajat muutama sukupolvi taaksepäin olivat kai jiddishin puhujia. Mutta se Hans Hansson Viipurista vaikuttaa ihan asialliselta löydökseltä.

Mutta itse peruskysymykseen. Ketjussa on Nicolaus Fridlander vanhemmalle esitetty seuraavat lapset: Elisabet 1660, Nicolaus jr 1662, Johan 1680 , Joseph 1675 (Julle).
Pekka Hiltunen lisäsi tähän Eliaan 1678 ja Clasin, jonka kuitenkin jatkossa poisti.
Mika S. korjasi Eliaan vuodelle 1674 ja Elisabethin vuodelle 1664 sekä lisäsi listaan Marketta 1670, Michael 1676, Judith 1690 ja Pertti 1695.
Seuraavaksi Pekka Hiltunen poimi esiin1722 RK: sta Nils juniorin 7 lasta: Anders, Margareta, Nils, Johan, Brita, Eva ja Walborg. (Minunkin ensiksi Gretaksi lukemani Brita ei ollut kumpikaan vaan Beata ja Evan täysi nimi oli Eva Catharina) (RK 1735).
Sitten Mika S. viestissä 24 pani koko potin sekaisin antamalla Nils juniorille aiemmin tuntemattoman ensimmäisen vaimon Vappu Heinäsen, joka olisi synnyttänyt neljä lasta Jooseppi 1686 Margareta 1687, Nils III 1688 ja Johan 1690. (Ehkä joku saa Joroisten vihkikirjauksesta tarkempaa selvää. Minä en näe siinä Nils junioria leskimiehenä.) Samalla hän pyyhkäisi pois kuusi ”2. vaimon” Anna Catharina Creutzmanin synnyttämistä lapsista, mikä onkin tarpeen, koska kummassakin katraassa oli sekä Johan että Margareta nimiset lapset.
Viestissä 55 Mika S. käänsi uskomiensa Nils juniorin vaimojen järjestyksen (ja pani lapset uusjakoon), ensin Anna Catharina sitten Vappu Heinänen. Tämä ainakin on virhepäätelmä sillä Anna Catharina eli miehensä (ja äitinsä) kuollessa 1737 ja muutti silloin kahden tyttärensä kanssa Juvalle. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016413
Walborg ja Anna Creutzman ovat molemmat samanaikaisesti Nilsin talossa (RK 1722), joten Nils nuoremman kaksi aviota on mahdottomuus.
Tanefrilla tietää Nils seniorilla olleen kaksi vaimoa, ensimmäisen kanssa kaksi lasta ja toisen kanssa peräti kahdeksan.
Sitten Julle palaa junioriin ja tämän leskeen Anna Katarinaan ja kertoo tämän menneen naimisiin 1676 tai (!) 1700 syntyneen Mikael Frilanderin kanssa v. 1738. - Pieksämäellä tai Joroisilla tämä ei tapahtunut. Ehkä sitten Juvalla. Tai todennäköisesti ei missään.
MarjaToi kertoi kuitenkin Siparin olevan samaa mieltä ja esitti Siparin lapsilistan:
Nicolaus 1662, pso 1695 Anna Catharina Creutzman
Margareta, 1670
Elias, 1674, pso Maria Hägg
Joseph, 1675, pso Christina Inkinen
Michael, 1676, pso Nicolauksen leski Anna Catharina Creutzman
Elisabeth, 1667, pso Bengt Gunelius
Johan, 1680, pso Brita Jalatar
Judith, 1690, pso Hans Pasain
Chatariina, 1695, pso Pehr Laulain
Claus, 1696, pso Elisabeth Mähötär
Aiemmista oleellisin poikkeama on Elisabetin nuortuminen ja Maukos-liiton poistuminen sen myötä kuvioista ! Uutta on myös Chatariina 1695. Aiempi Pertti on tästä poissa. Periaatteessa sopii Tanefrillan 2+8 kaavaan.

Viestissä 63 Jan Asplund sohaisee tietämättään ampiaispesää: Kuka oli räätälintytär Maria Hymbermanin äidin Margareta Nilsdotter Fridlanderin äiti? Tämä 1728 avioitunut Margareta on varmastikin Nils nuoremman tytär, sillä hän synnytti vielä 1739 Catharina-tyttären (Rantasalmella), minkä vuoksi vanhemman Nilsin tytär ei voi olla kyseessä. Vastaus: Anna Catharina Creutzman.

Margaretan sisar Eva Catharina avioitui myöhemmin nimismies Nils Andersson Aspen kanssa ja heidän poikansa Nils Nilsson Aspe vihittiin 31.1.1765 Rantasalmella em. Maria Matintytär Hymbermanin kanssa. Serkusavioliitto. Nimismies- ja pappisperheissä! Tai ehkä juuri sen vuoksi se onnistui…


Terhin ja Jarin löydökset ovat kunnioitettavia. Esihistoria vaikuttaa paljon uskottavammalta kuin useat matkan varrella esitetyt käsitykset, kuten esim. Mikaelin avioliitto leski Anna Creutzmanin kanssa.
Miksi tämä kaikki. Siksi, että netti”tutkijana” lähdin etsimään vastauksia netissä näkyvistä dokumenteista. Yllättävin havainto oli Pieksämäen kastekirja 1674-1695, joka on pääosin sangen selkeälukuinen. Sieltä löytyy kaksi kastetta: Elias 14.7.1674 ja Michael 27.2.1676, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12709&pnum=15
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12709&pnum=18
sekä epäselvä sivu, jossa luulen lukevan ”1688 Nils Fridlanderin kastamat” tms. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12709&pnum=35
Missä ovat Joseph, Johan, Judith ja Cathariina? Kastamattomia papinlapsia? Ja mihin nämä kaikki häviävät vuoden 1722 RK:aan mennessä? Sieltä löytyy vain Nils jr Pöyhölästä sekä Pyhitystä Elias ja Clas Fridlander sekä sukunimetön Joseph. Myöhemmin paikat vaihtuivat ristiin.
Entä löysinkö vastauksen omiin juuriini?. Enpä tainnut. Siis kuka oli leski Märta Fridlandra Pyhitystä, joka avioitui toisen kerran 19.9.1742 Lars Nykäsen kanssa? Hän ei ollut aivan varhaispolvia, sillä Larsin kanssa tehtiin vielä ainakin kolme lasta.

Kysyy
Jukka H

[Julle]

< Mistä niitä Frilandereita oikein tulee?
< Missä ovat Joseph, Johan, Judith ja Cathariina? Kastamattomia papinlapsia? Ja mihin nämä kaikki häviävät vuoden 1722 RK:aan mennessä? >
Jaa, että mihin niitä katoaa! Minusta pääasiassa elelivät Pöyhölässä tai Pyhittyssä tai sitten muuttivat Juvalle!
Joseph, s. 1675 Pieksämäki, k. 23.3.1757 Pieksämäki. löytyy kuolleet 1744-66, nro 14.
Johan, s. 1680 Pieksämäki, k. 10.3.1757 Juva kirkonkylä, Juva RK 1752-59, s. 3
Judith, s. 1690, k. ?, avioon n. 1710 Hannu Pasanen, s. 1675?
Katariinasta ei minulla ole aavistustakaan?
Joosepin tytär Martta, s. 1712 Pieksämäki Pyhitty, k. ? löytyy Pieksämäki RK 1721-24, kuva 35, kuten myös sisaret Kirsti, s. 1713 ja Vappu, s. 1716.

Muuten olikin niin paljon asiaa, että ei jäsentynyt vielä minulle!

Tutkimisiin

[Movitz]

Erinomaista pohdintaa

Valborgin kuolinmerkintä näkynee paremmin tässä Ankallisarkiston kuvassa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589188

Eiköhän siinä lue:

Feria 4 Nativ(itatis) Sacell(ani) N(icolai) Fredlandri E(nka) Valborg Heinricia 65 åhr; b(egrovs) i choret d(en) 28 Augusti

Sananmukaisesti

Neljäntenä joulusunnuntaina [ilmeisesti siis 4. adventtina, joka vuonna 1722 lankesi silloisen ajanlaskun mukaan 23.12.] kappalaisen Nikolaus Frilanderin leski Valborg Heinricius, 65v, haudattiin kuoriin 28.8.

Nuo päivämäärät eivät ole oikein järkeviä: onko Valborg kuollut 23.12. ja haudattu 28.8. vai päinvastoin? Joskus routa-ajalla vainajia voitiin säilyttää kirkkoaitassa kunnes maa sulaa, mutta jos vainaja on kuollut elokuun lopulla, ei liene mitään syytä pitkittää hautausta jouluun (jolloin maa sitä paitsi on takuulla roudassa, millä ei puolestaan ole mitään väliä, kun vainaja kuitenkin lasketaan kuoriin). Tuo päivämäärä 28.8. on sen verran erillään muusta tekstiryppäästä, että sen voisi tulkita hyvin vaikkapa juuri kuolinpäiväksi, sillä ilmaisu feriâ quartâ nativitatis haiskahtaa hautauspäivältä: näin saatiin kuolintapaus hoidettua pois joulun alta. Mitä tulee merkinnän ajoitukseen, näyttää se suorastaan sullotun sivun alalaitaan, jos kohta sama kirjuri on käyttänyt muutenkin paperiaan varsin säästeliäästi. Kovin paljon myöhäisempi lisäys ei voi olla, koska kirjuri pysyy samana. Jos hautajaisia on vietetty jouluna 1722, kirjuri on halunnut päästä aloittamaan tuoreelta sivulta vuoden 1723.

Jens

[Jari Nykänen]

RK 1735-1750
http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?sivu=8631

98 - Pyhitty

Torp Joseph Nilsson Fredlander
h Kirstin Ingitär [ I Aa:1 - Pyhitty ]
måg Mats Hämäläin + 1740
måg Lars Nykäin
h Martha Josepsdr [ vihitty 1730 ] ,[ vihitty 19.9.1742 ]
dr Carin
son Thomas
son Nils s.1735
måg Mats Heinoin i -- Wilmanstrand
h

RK 1721-1724

http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?sivu=8262

Pyhitty

...


Elias Fredlander
h Maria Hägg
son Elias 19
dr Maria 15
dr Sophia 13
son Nils 9
son Anders 7
dr Walborg 4
son Torsten 1

Joseps
h Kirstin Ingitär
dr Walborg 16
dr Kirstin 13
dr Marta 12
dräng Nils Leikas

Claes Fridlander
h Lijsa Mähötär
s Clas 5
dr Carin 3 +1719 im April
son Staffan 2 1/2
dr Judith 1/2 [ syntynyt 7.4.1723 ]

Påhl Inginen +1723
E Kirstin Nätän
son Paulus
h Lijsa Putkotar
dr Marta + 1722 gifft til Johan Kainulain [ vihitty 1722 ]
son Pehr 9
son Johan 6

[TerhiA]

Walborg Heinricia. Miksi hänen ilmeisesti 28.8. 1722 tapahtunutta hautaustaan ei ole merkitty oikealle paikalleen ao. luettelossa? Se on tehty sivun alalaitaan vuoden loppuun, joten on itse asiassa täysin mahdotonta sanoa, milloin tuo lisäys tehty. Mitä lukee ennen Sacell-sanaa? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/96.htm

sekä epäselvä sivu, jossa luulen lukevan ”1688 Nils Fridlanderin kastamat” tms. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12709&pnum=35


Jens jo ehtikin aukilukea Valborgin hautausmerkinnän ja oma tulkintani on aivan sama, paitsi että tarkemmin merkintöjä syynäiltyäni rupesin miettimään, eikö tuo elokuun päiväys mahdollisesti koskekin edellistä merkintää eli sitä Laitiaista.

" Desse efterföliande ähre christ(nade) af H: Niels Fredlander A:o 688"

Näissä Frilandereiden sukutiedoissa kiertää koko ajan kopioidenkopioina jos jotakin kummallista, kun ei ole välitetty/osattu tarkistaa alkuperäislähteistä. Etenkin tuo Valborgin nimeäminen milloin miksikin on huvittavaa, hän kun oli välillä jopa "Vappu Heinänen", jos nyt oikein muistan.
Faktaahan on, että herra Nikolauksella oli vaimona Mäntyharjun herra Tuomaan tytär Elisabet, joka oli elossa vielä v1672, mutta kuolinaika ei ole ainakaan minulla tiedossa. Toinen vaimo oli Valborg Heinricia, jonka ensimmäistä merkintää herra Nikolauksen vaimona en tiedä.
Ainakin nämä kaksi vaimoa näkyvät selvästi aikalaislähteissä. Toistaiseksi ei ole tainnut kenelläkään olla näköhavaintoa muunnimisistä vaimoista.

Viimeksi tulleessa Sukutieto-lehdessä oli Gunilla Peräsalon erinomainen kirjoitus, jossa mm kommentti juuri tästä, että sokeasti uskotaan mihin tahansa netistä luettuun, lähdekritiikki puuttuu.

[TerhiA]

Missä ovat Joseph, Johan, Judith ja Cathariina? Kastamattomia papinlapsia?

Niinpä! Elias *1674 ja Mikael *1676 löytyvät kast.luettelosta, mutta ihan samaa olen kummastellut, eli miten ihmeessä seuraavia ei ollenkaan löydy ennenkuin vasta rippikirjoista. Kyllähän joskus olen nähnyt papin merkinneen min dotter / min son, mutta Frilandereissa ei edes näin.

[Movitz]

Selityksiä voi olla monia. Yksi on se, että kastekirjat nykymuodossaan eivät joko ole täydellisiä (mikä ei Pieksämäen tapauksessa taida pitää paikkansa) tai sitten niitä ei ole pidetty erityisen kattavasti (mikä taas on melko varmaa, puuttuuhan sieltä väkeä vaikka millä mitalla). Mutta miksi herra Nils oli huolimaton omien lastensa kohdalla. On kaiketi melko selvää, ettei syrjäisimpien kylien lapsista pystytty pitämään niin tarkkaa lukua, ja ehkä heitä vietiin kasteelle jonnekin toisaalle (jos vaikka naapuriseurakunnan kirkko oli lähempänä kuin oman seurakunnan kirkko). Ehkä herra Nils ei katsonut tarpeelliseksi merkitä muistiin kaikkia omia lapsiaan, sillä tottahan hän tiesi, että heidät on kastettu (juu, typerä ajatus, mutta mahdollinen). Vaikeaa näitä "kastamattomia" lapsia silti on ajatella muihinkaan perheisiin kuin herra Nilsin.

Ehkä ydinkysymys:

Ovatko meille 1600-luvulta säilyneet Pieksämäen kasteluettelot kastekirjoja samassa mielessä kuin 1700-luvun kastekirjat, vai pikemminkin jonkinlaisia papin memoriaaleja, joiden ei ehkä tarvitse olla samalla tavalla täydellisiä kuin sittemmin kastekirjat? Tiedothan noissa 1600-luvun merkinnöissä on toisinaan aika ylimalkaisia - vain lapsen nimi ja patronyymi - ei edes kirkkolain edellyttämiä kummeja saati muuta tietoa.

Jens

[Jukka H]

Kiitos kaikille hienoista vastauksista.
Puuttuva rengaskin löytyi (Mitä perhettä oli Lars Nykäsen kanssa avioitunut Martta Fridlandra). Siis Joosepin tytär.
Merkinnöissä jäi kuitenkin hieman vaivaamaan nyt minulle selvinnyt Martan 1. mies, Mats Hämäläinen. Terhin alleviivaama alkuperäisasiakirjojen tarve tuli tässäkin esiin: Jarin viite http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?sivu=8631 olettaa Matsin olleen lappeenrantalaisen kirjuri Olof Hämäläisen veli. Vihki- ja kuolinmerkintöjä vertaamalla se ei ole mahdollista muuta kuin siinä tapauksessa, että Martta Fridlanderin liitto Matin kanssa olisi päätynyt avioeroon. Näinhän ei ole, sillä Martta avioitui leskenä Lauri Nykäsen kanssa.
Viitteen sotilas Mats Hämäläinen vihittiin 16.3.1740 Maria Seilaisen kanssa. Parin Maria-tyär syntyi Pieksämäen Hällimäessä 29.4.1740.
Lars Nykäsen ja Martan perhe puolestaan näytti tältä (niin luulen)
:
V äiäii Lauri Nykänen, s. ennen 1720 Pieksämäki , pestautui n. 1746 sotilaaksi nimellä Nykell

äiäiä Puoliso: Pieksämäki 19.09.1742 leski Martta Joosepintytär Fridlander
Vanhemmat Joseph Nilsson Fridlander ja Kirstin Pålsdotter Ingitär
Lapset:
Heikki Laurinpoika Nykänen, s. 13.04.1743 Pieksämäki Pyhitty
Lauri Laurinpoika Nykänen (pso Vappu Puranen), s. 03.11.1745 Pieksämäki Pyhitty.
Jooseppi Laurinpoika Nykänen, s. 29.01.1749 Pieksämäki Pyhitty

Terveisin
Jukka H

[Movitz]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589188

Mielestäni Terhi on oikeassa: toisiksi alin hautausmerkintä pitää lukea kokonaisuudessaan:

dito Johan Laitiain 53 åhr g(amma)l död i Jauhomäki d(en) 28. Augusti.

Jos hautauspäivä (joka tässä on vain merkitty 'samoin') oli siis joskus joulukuun lopussa, on kuolinaika elokuun lopussa aivan mahdollinen. Näin ollen päivämäärä 28.8. voisi paremminkin olla Juho Laitiaisen kuolinpäivä.


Jens

[Jari Nykänen]

Pitäisi miettiä mikä on ollut eri kirjojen tarkoitus aikoinaan. Onko kirjat kastetuista, vihityistä ja haudatuista lähinnä muistiinpanoja vai olleet aikoinaan yhtä tärkeitä kuinn rikkikirjat ja erilaiset veroluettelot.

Vai onko tarkoituksena vain tukea muistia siinä vaiheessa kun henkilö merkitään rippikirjoihin. Silloin vosi ajatella ettei omien lasten merkintä ollut niin tarkkaa.

[Jari Nykänen]

Ei ollut tarkoitus viitata tuossa linkissä Olavin veljeen Mattiin joka vihittiin 1740, vaan alempana olleesseen v.1740 kuolleeseen Matti Hämäläiseen. Vasta nyt huomasi että samalla sivulla on kaksi Matti Hämäläistä.

[Jukka H]

Vielä pari kerettiläistä vaihtoehtoa:
"Kastamattomat" lapset onkin kastettu jossain aivan muualla, koska he tai jotkut heistä eivät ole lainkaan Nils Fridlander vanhemman lapsia.
Miten:
1) He olisivat ketjussa esiintyneen oletetun veljen Carl Frilandin orpolapsia, jotka Nils oli ottanut kasvattaakseen.
2) Ensimmäisessä RK:ssa sukunimettömänä esiintyvä Josep olisi sukunimettömästä Länsi-Suomesta rengiksi tai yhtiömieheksi muuttanut, jonka oli Savoon asetuttuaan otettava itselleen sukunimi. Melko yleiseen läntiseen tapaan hän olisi ottanut itselleen nimen isäntänsä (Elias Fridlander) mukaan.

Nämä siis ihan vain hypoteeseina papin huolimattomuuden tms vaihtoehdon lisäksi.
Terv.
Jukka H

[jussipuranen]

>Chatariina, 1695, pso Pehr Laulain

Kuuluuko Catharina Nils Filanderin lasten joukkoon. Pieksämäen vihityissä

1722 sold: Pehr Nilss: Laulain p: Carin Bertilsdr: Frilla Kyrckioby
Jussi

[Julle]

<2) Ensimmäisessä RK:ssa sukunimettömänä esiintyvä Josep olisi sukunimettömästä Länsi-Suomesta rengiksi tai yhtiömieheksi muuttanut, jonka oli Savoon asetuttuaan otettava itselleen sukunimi. >

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/35.htm

Kyllä siinä Joseph on sukunimetön, mutta nimi on genetiivissä ja perässä on selvästi Kirstin Ingitär ja lapset! Lasten perässä olavat numerot ovatko sitten lapsien ikiä vai 1700-luvun alkuvuosia, on minullekin vielä epäselvää?
Koko sivun tutkittuani, ne taitavat sittenkin olla ikiä, mutta olisiko vuosi sitten 1722, jona ne on laskettu?

Tutkimisiin

[TerhiA]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/35.htm
Kyllä siinä Joseph on sukunimetön, mutta nimi on genetiivissä

Ei ole genetiivissä, siinä on pelkkä nimi Joseph. En näe aukeamalla kenenkään perheenpään nimeä genetiivissä.

[Pekka Hiltunen]

Ei ole genetiivissä, siinä on pelkkä nimi Joseph. En näe aukeamalla kenenkään perheenpään nimeä genetiivissä.

Olen kirjannut Eliaan ja Josephin syntymävuosiksi 1674 ja 1675. Vanhemman veljen Eliaan perässä on sukunimi. Emme näe sivun aivan vasenta laitaa, mutta Josephin nimen 1. kirjaimen vasemmalla puolella täytyy olla tilaa. Tähän tilaan on mitä ilmeisimmin kirjattu "Br.", koska sukunimi on voitu jättää kirjoittamatta (mustetta ja aikaa säästellen).
PH

[Maria2012]

< Itse olen juuttunut Nicolaus Fridlanderin lapsiin. Ymmärtääkseni tytär Elisabeth Fridlander avioitui Elias Maukosen kanssa, joka s. 1640 Rautalampi, Maukola k. 1696 Rautalampi, Maukola. Elisabetin toinen puoliso olisi Bengt Cunelius s. 1657 Luumäki ja k. 1754 Rautalampi, Maukola. Hänen isänsä olisi Viitasaaren kirkkoherra Benedictus Canuti Cunelius k. 1690 Viitasaari. >

Kiitos kirja vihjeestä! Kyseessä lienee tämä Liisa (Elisabeth) Fri(d)lander, joka on liitteessä? Ainakin Creutsman ja Jäntteihin pitäisi johtaa?

Sukututkimusterveisin

Oliko Cuneliuksella ja Fridlanderilla yhteisiä lapsia?

[Julle]

< Oliko Cuneliuksella ja Fridlanderilla yhteisiä lapsia? >

En ole löytänyt kuin tämän yhden Rautalammilta avioliiton 27.09.1697 jälkeen:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3l8mea?fi+0445+kastetut+67)1698 21.8.1698 Bengt Kunelius Lijsbetta Nielsdr Bengt

joka meni sitten naimisiin Anna Häckmanin kanssa, koska tytär Bertta 17.05.1733 Rautalampi Maukola.

Tutkimisiin

[sukutut642]

Lainaus: Ymmärtääkseni tytär Elisabeth Fridlander avioitui Elias Maukosen kanssa, joka s. 1640 Rautalampi, Maukola k. 1696 Rautalampi, Maukola. Elisabetin toinen puoliso olisi Bengt Cunelius s. 1657 Luumäki ja k. 1754 Rautalampi, Maukola.
Kyseessä lienee tämä Liisa (Elisabeth) Fri(d)lander, joka on liitteessä? Ainakin Creutsman ja Jäntteihin pitäisi johtaa?
Mielestäni Elisabet todellakin avioitui ensin Elias Maukosen, s. n. 1655 Rautalampi kanssa 27.9.1697 ja heillä on ainakin tytär Valpuri, joka syntyi suurin piirtein avion jälkeen ja kuoli 21.1.1773 Rautalampi Hautolahti. Ja Valpuri taas meni naimisiin Mikko Laurinpoika Jäntin, s.n. 1695 kanssa. Vai olenko aivan hakoteillä? Näitä tietoja muistaakseni löytyy Jännttien sukukirjasta.

[sukutut642]

Nopea korjaus painovirheeseen: 27.9.1697 on avio Cuneliuksen kanssa eikä Eliaan kanssa, koska Elias kuoli jo 1696 ja avioitui jo n. 1681 Elisabetin kanssa.

[Maria2012]

Anteeksi jos en tuosta vielä oikein tajunnut kun olen aloittelija.Tämä Cunelius/Kunelius Viitasaaren kirkkoherra kun on esi-isiäni niin arvelin että onko se sitten tämäkin Fridlander myös.En osaa sijoittaa tätä sukupuuhuni mitenkään.Maukosista enkä eliaksista ymmärrä yhtään mitään.Kokonaisuudessaan olen tuota hiskiä ihmetellyt koska en ole löytänyt sieltä ketään vaikka maakunta-arkistosta olenkin löytänyt liekö minulla joku väärä tyyli etsiä.
Eli ymmärsinkö nyt oikein että Fridlanderilla on yksi lapsi tämän Kuneliuksen kanssa?Ja lapsi oli nimenomaan tälle Viitasaaren kirkkoherralle vaiko hänen isälleen vaiko hänen pojalleen.Huh anteeksi jos en oikein osaa hahmottaa tätä.Uusia asioita nämä sukututkimukset..

[Maria2012]

Nopea korjaus painovirheeseen: 27.9.1697 on avio Cuneliuksen kanssa eikä Eliaan kanssa, koska Elias kuoli jo 1696 ja avioitui jo n. 1681 Elisabetin kanssa.

Ymmärsin että Elisabeth olisi ollut 37 v. kun nai Kuneliuksen eli lapset olisivat olleet vielä hyvinkin mahdollisia uudessa liitossa entisiä lapsiahan hänellä oli myös ex- kanssa.

[TerhiA]

Maria;
ei ihme jos aloittelijana olet mennyt sekaisin tämän viestiketjun parissa - niin runsaasti tässä (ja nettigenealogiassa) on näistä henkilöistä sekavia olettamuksia.
Koska kyselet nimenomaan Fridlander&Cunelius-yhdistelmästä, niin oletan heidän siis olevan esivanhempiasi. Kenen lapsen kautta?
Omassa tiedostossani näkyy tällaista:

Lisbeta Fridlander s n 1664 Mäntyharju?, haud. 12.4.1751 Rautalampi Maukola (87v), vnht Nikolaus (Johannis?) Fridlander & Elisabet Tomasdr

pso 1:o Elias Eliaanpka Maukonen
lapsia:
- Beata Eliasdr s (RK) 25.3.1688 Rli
- Elias Eliasson s (RK) 1683 / 18.5.1690 Rli
- Valborg Eliasdr s (RK) 1695 Rli

pso 2:o 27.9.1697 Rli Bengt Bengtsson Kunelius, vnht Benedictus Canuti Cunelius & Elisabet Israelsdr
lapsia:
- Bengt Bengtsson kast. 21.8.1698 Rli, k 15.11.1736 Rli, haud. 21/11
- Elisabet Bengtsdr * 20.1.1701 Rli, kast. 27/1, k 26.11.1787 Viitasaari (91v), haud. 8/12
- Maria Gertrud Bengtsdr *21.12.1703 Rli, kast. 12.1.1704
- Anna Bengtsdr *8.1.1706 Rli, kast. 10/1
- Israel Bengtsson *24.5.1709 Rli, kast. 27/5

[Maria2012]

Nopea korjaus painovirheeseen: 27.9.1697 on avio Cuneliuksen kanssa eikä Eliaan kanssa, koska Elias kuoli jo 1696 ja avioitui jo n. 1681 Elisabetin kanssa.
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-6099.html
Aivan sekaisin näistä kavereista kyllä nyt...Jos Elisabeth Fridlander on mainittu olevan Israelintytär vaiko jonkun Nicolaus Fridlanderin tytär?
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-7080.html
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/52.html

[TerhiA]

Aivan sekaisin näistä kavereista kyllä nyt...Jos Elisabeth Fridlander on mainittu olevan Israelintytär vaiko jonkun Nicolaus Fridlanderin tytär?

No vielä rautalangasta.
Elisabet Fridlander EI ollut Israelintytär, vaan siis Nikolaus Fridlanderin tytär.
Viitasaaren ensimmäisen kirkkoherran, Benedictus Canuti Cuneliuksen eli Herra Pentin pso 1:o oli Elisabet Israelintytär - ei siis Fridlander ollenkaan. Mistään lisänimestä hänen kohdallaan ei ole faktatietoa.

[Maria2012]

Maria;
ei ihme jos aloittelijana olet mennyt sekaisin tämän viestiketjun parissa - niin runsaasti tässä (ja nettigenealogiassa) on näistä henkilöistä sekavia olettamuksia.
Koska kyselet nimenomaan Fridlander&Cunelius-yhdistelmästä, niin oletan heidän siis olevan esivanhempiasi. Kenen lapsen kautta?
Omassa tiedostossani näkyy tällaista:

Lisbeta Fridlander s n 1664 Mäntyharju?, haud. 12.4.1751 Rautalampi Maukola (87v), vnht Nikolaus (Johannis?) Fridlander & Elisabet Tomasdr

pso 1:o Elias Eliaanpka Maukonen
lapsia:
- Beata Eliasdr s (RK) 25.3.1688 Rli
- Elias Eliasson s (RK) 1683 / 18.5.1690 Rli
- Valborg Eliasdr s (RK) 1695 Rli

pso 2:o 27.9.1697 Rli Bengt Bengtsson Kunelius, vnht Benedictus Canuti Cunelius & Elisabet Israelsdr
lapsia:
- Bengt Bengtsson kast. 21.8.1698 Rli, k 15.11.1736 Rli, haud. 21/11
- Elisabet Bengtsdr * 20.1.1701 Rli, kast. 27/1, k 26.11.1787 Viitasaari (91v), haud. 8/12
- Maria Gertrud Bengtsdr *21.12.1703 Rli, kast. 12.1.1704
- Anna Bengtsdr *8.1.1706 Rli, kast. 10/1
- Israel Bengtsson *24.5.1709 Rli, kast. 27/5
Odotas kun laitan sinulle tietoa.Korhosten kautta olen jokatapauksessa sukua Kuneliuksille.Minun mummuni isoisä oli Johannes Korhonen katosi amerikkaan julistettiin kuolleeksi 1921.Johanneksella oli avioton tytär Matilda Ester Korhonen jonka Johannes sai mummini mummin piika Hilma Korhosen (meni myöhemmin naimisiin uudestaan) sittemmin (Kalle) Pakarisen kanssa.Johanneksen äiti oli Elisabeth Kunelius Lintulan Liisa.Isä Robert Roope Korhonen.Siitä taakseppäin siis Kuneliuksille sukua tuolle viitasaaren krh siis.
iä: A.Elisabeth T. os. Miettinen

iäi:Akseli Alfred Miettinen s. Kuopio k.
iää:Matilda Ester Korhonen s.

iääi:Johannes Korhonen s.2.7.1876 Koipiniemi, Rautalampi k.? USA
iäää:Hilma Lydia Korhonen s. 20.6.1881 Pakarilan kylä Louhu, Rautalampi

iääiä:Elisabeth Kunelius s. 12.1.1843 k.?
iääii: Robert Korhonen s.28.9.1846 k.?

Elisabet Matintr Kunelius s.12.1.1843 Hankasalmi, Hankavesi,
vanhempia:
i: Matti Kunelius s.8.8.1800 Rautalampi, Hankavesi, Lintulahti
ä: Maria Liimatainen s.1804 Hankasalmi

Matti Kunelius, s. 17.4.1774 Rautalampi Lintula, k. 21.7.1848 Hankasalmi Hankavesi
iä: Maria Pietiläinen, s. 3.6.1777 Rautalampi Heinälehto, k. 18.1.1837 Hankasalmi

iii: Samuel Kunelius, s. 4.1.1749 Viitasaari, k. 6.3.1831 Hankasalmi Hankavesi
iiä: Helena Laulainen, s. 5.8.1749 Rautalampi Hankavesi, k. 20.5.1817 Hankasalmi

iiii: Bengt Kunelius, s. 6.9.1700, k. 16.5.1775 Saarijärvi Pyyrinlahti Alatalo
iiiä: Anna Maria Krogerus, s. 6.4.1709 Sääminki, k. 1754/1760 Saarijärvi

iiiii: Israel Kunelius, s. 1662 Viitasaari, k. 13.9.1713 Viitasaari Jurvansalo
iiiiä: Maria

iiiiii: Benedictus Canuti Kunelius, s. 1632 (Nevanlinna?) ylioppilas, kirkkoherra, Viitasaari.
iiiiiä: Elisabet Israelint. s. n. 1630
Tämän vastauksen sain joltakin keskustelupalstalla Kuneliuksista yhdistin siihen omat isovanhempani tietoineen.
Mummulla on Matildan osalta kai paperit tallessa.

Laitan Pekan tekemästä tutkimuksesta tähän linkin toivottavasti ei pane pahakseen.Siinä näkyy Kuneliuksien linja.
http://www.myheritage.com/site-family-tree-171827941/vanhatuomas?familyTreeID=1

[Maria2012]

No vielä rautalangasta.
Elisabet Fridlander EI ollut Israelintytär, vaan siis Nikolaus Fridlanderin tytär.
Viitasaaren ensimmäisen kirkkoherran, Benedictus Canuti Cuneliuksen eli Herra Pentin pso 1:o oli Elisabet Israelintytär - ei siis Fridlander ollenkaan. Mistään lisänimestä hänen kohdallaan ei ole faktatietoa.

Hmm.. eli Fridlanderit eivät ole misään tekemisissä Cuneliusten kanssa, ajattelin vaan kun luin tuota linkkiä.
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/CUNELIUS

[TerhiA]

Hmm.. eli Fridlanderit eivät ole misään tekemisissä Cuneliusten kanssa,


Taidan luovuttaa.
Mutta siis vielä kerran tämä aviopari: Lisbeta (Nilsdr) Fridlanderin pso 2:o oli Bengt Bengtsson Kunelius, joka EI siis ole sama henkilö kuin Viitasaaren ensimmäinen kirkkoherra, vaan tämän poika.

[Maria2012]

Kiitos ymmärsin.Taidan kuitenkin jättää tämän haaran tutkimisen kun virallista tietoa Matildan isästä ei ole vain sukujen välistä tietoa molemmin puolin.

[Julle]

< Kiitos ymmärsin.Taidan kuitenkin jättää tämän haaran tutkimisen kun virallista tietoa Matildan isästä ei ole vain sukujen välistä tietoa molemmin puolin. >

Kiitos TerhiA Pentin lapsista, jotka ovat minulta jääneet löytämättä Rautalammin syntyneistä.
No joo! Pieniä eroja tuntuu olevan minun tiedoissani, mutta onkin jäänyt joskus kesken todisteiden puutteessa. Tuhat sanaa joskus sekoittaa, mutta yhden ihminen ymmärtää paremmin - rakenteen. Siihen tämä perhelehti on oiva väline!
Toinen sekoittava seikka on samannimisten henkilöiden esiintyminen peräkkäin, kuten nyt Nikolaus Sr ja Jr sekä Bengt Sr ja Jr.

Tutkimisiin

[Julle]

< Ja Valpuri taas meni naimisiin Mikko Laurinpoika Jäntin, s.n. 1695 kanssa. Vai olenko aivan hakoteillä? Näitä tietoja muistaakseni löytyy Jänttien sukukirjasta. >

Oikeassa olet! Jäntteihin se johtaa Anna Jäntin kautta, mutta myös Knuutisiin ja Nousiaisiin! Liisa on minua 9. sukupolvea aikaisempi esivanhempi.

Vrt. liite

Tutkimisiin

[Amateur]

Kristiern Frellavinpoika (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu1), tanskan aatelia, Ribehusin vouti 1382; sai 1408 todistuksen Riben pormestarilta ja raadilta, että hän oli syntyisin kunnon ritarista ja huovista; kuoli 20.1.1418, haudattu Riben tuomiokirkkoon.1 - 1. puoliso N.N.1 - 2. puoliso Ermegaard Eggartintytär Altena, vanhaa holsteinilaista sukua 3, jonka jälkeen perinnönjako pidettiin 1460.1
Lapset: (joiden joukossa)

Hakon eli Håkan Kristierninpoika, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu3).
Klaus.2
2. Eggert, valtaneuvos; ritari 1; kamarimestari; Kööpenhaminan linnan päällikkö; maanpaossa 1468-69 Lyypekissä; kuoli 1470.3TAULU 3
Håkan Frille (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu2)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/134p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/134.gif), syntynyt Tanskassa; kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1410 4; maaoikeuden jäsen Turussa 1415 5; antoi 1425 veljelleen herra Klaulle valtuuden jakaa perintöomaisuus isovanhempiensa jälkeen Tanskassa, pysyen itse Suomessa; sinettitodistaja Kemiössä 1432 ja Turussa 1433 6; kihlakunnan tuomari ja maaoikeuden jäsen vielä 1434 7; kuollut ennen 1442 ja haudattu Pyhän ruumiin kuoreen Turun tuomiokirkkoon, jolle hän itsensä ja vaimonsa leposijasta ja heidän sekä heidän isovanhempiensa sielujen pelastukseksi, lahjoitti Rugnolan tilan Kemiön pitäjästä. - Puoliso N.N., joka oli elossa 1442. (Vanhan sukukirjan mukaan hän olisi ollut Elin Klasintytär Kurki.) 1

Lapset:

Frille tai Frellav Håkaninpoika, todisti 1442 äitinsä pyynnöstä isänsä, Håkan Kristerinpojan, lahjoituksen, Rugnolan tilan Kemiöstä, Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle, mutta ei ehtinyt ennen kuolemaansa allekirjoittaa lahjoituskirjettä 8; asemies; sinettitodistaja Turussa 1447; sinetöi 1449 Ruotsin puolesta sopimuksen Gottlannista; maaoikeuden jäsen 9; tunnusti 1457 kuningas Kristian I Suomen aatelin joukossa. 1
Magnus Frille, Gräfsebodassa Ruotsissa; kihlakunnan tuomari Österrekarnisin kihlakunnassa 1439 ja vielä 1470 1; antoi 17.10.1458 Kasteholmassa kirjeen, jossa luovutti sisarelleen Margitille osansa kiinteistöstä Turussa 10; esiintyi vielä 30.7.1472, jolloin antoi sisarenpojalleen kaniikki Håkan Andersinpojalle (Lindelöf-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssili.htm#taulu2)) perintöosan talosta Turussa 11. - Puoliso Jutta Torkkelintytär Vällingestä.1
Johan Frille, ritari Tanskassa, kuollut n. 1468.1
Krister Frille, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu4).
Matts Frille, Perniön Frillannissa eli Viipurissa; maankatselmusmies Perniössä 26.2.1477 12; kirjoitutti itsensä vanhan sukukirjan mukaan myös Haapanieman Kiskossa; luovutti osuutensa Perniön Tykössä Magnus Frillelle ennen 1500. - Puoliso Margareta Benktintytär (Dufva-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssidu.htm#taulu3)); häntä kutsuttiin Viipurin vaimo Marieksi "hustru Maria i Viborg".1
Ingeborg Håkanintytär, taulu 6 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu6).
Karin Håkanintytär, eli leskenä 1472, jolloin luovutti perintöosansa tontista Turussa sisarenpojalleen kaniikki Håkan Andersinpojalle (Lindelöf-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssili.htm#taulu2)).1. - Puoliso Peder Svärd , Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari 1463, 1465, 1466; Pohjois-Suomen laamanninoikeuden jäsen 1453; tunnusti 1457 kuningas Kristian I Suomen aatelin joukossa. Vanhemmat kihlakunnantuomari Olof Svärd ja Elin Jönsintytär (Svärd - Kurki suku, taulu 3) (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/kurki.htm#taulu3).1
Margit Håkanintytär, eli 1458, jolloin hänen veljensä Magnus Frille "kaikesta rakkaudesta ja hyvästä tahdosta" antoi hänelle joitain tontteja Turussa.1,10TAULU 4
Krister Frille (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu3)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/193p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/193.gif), Kiskon Haapaniemen herra; hovipoika Tanskassa 1445; panttasi 1447 tilansa Hillerupissa sedälleen herra Klaus Kristerinpojalle1; tunnusti kuningas Kristian I 24.6.1457 Suomen aatelin joukossa 13; kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1463 1, 1464 14; kuningas Kaarle Knuutinpojan neuvostossa 1464 15; Etelä-Suomen laamanni 1567 16 ja vielä 28.1.1472; kuollut ennen 1.8.1472 1. - 1. puoliso Kristina Jakobintytär Garp (Garp, Storgård suku, taulu 2). - 2. puoliso Elin Magnuksentytär, joka 1.8.1472 luovutti perintöosansa tonttiin Turussa kaniikki Håkan Andersinpojalle (Katso Lindelöf-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssili.htm#taulu2)).1, 17

Lapset:

Magnus Frille, asemies; linnanisäntä Turussa 1499-1502; toimi suuren venäläissodan aikana 1495 piispa Maunu Särkilahden (Stiernkors, Särkilahti vanhempi suku, taulu 2) lähettämien joukkojen päällikkönä Viipurissa; otti osaa tuimaan Vatukiven taisteluun 12.10.1495, jossa turhaan koetettiin murtaa linnaa ja kaupunkia piirittävien venäläisten saartorengasta, joutui venäläisten vangiksi; vapauduttuaan 1497 hän sai piispalta palveluksistaan ja vaivoistaan kaksi tilaa Kemiön Sandöstä; 1500 suoritetussa jaossa hänen veljensä Håkan luovutti puolikkaansa Perniön Tyköstä, toisen puolen hän sai veljeltään Matts Frilleltä; tuli Hannu kuninkaan toimesta Turun linnanvoudiksi 1499 ja puolusti 1502 linnaa sen kolmikuukautisen piirityksen aikana Sten Sturen joukkoja vastaan; häntä kutsuttiin 1501 "fowgte pa Abo hus" 18, ja 1502 kuninkaan kirjeessä "Mogens Frille, vår ämbetsman på Åbo"; luovutti linnan Sten Sturelle 6.9.1502; kieltäytyi 1504 vannomasta uskollisuudenvalaa uudelle valtionhoitaja Svante Sturelle; omisti Fulkilan Uskelan pitäjässä; teki testamentin Perniön Tykössä (Teijo) 24.2.15088; kuoli ennen 8.12.1508, naimattomana 1; hänen ja hänen velivainajansa suuri omaisuus joutui tällöin osaksi Turun tuomiokirkolle ja maamme luostareille ja osaksi sukulaisille; sukukartano Haapaniemi siirtyi hänen langolleen, laamanni ja valtaneuvos Klaus Henrikinpoika Hornille (Horn-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiho.htm#taulu3)).2
Håkan Frille, Sauvon Kärkisten herra; asemies 1494; luovutti 1500 Perniön Tykön veljelleen Magnus Frillelle; kuoli 1508.1
Johan Frille, venäläisten vankina veljensä Magnuksen kanssa 12.10.1495 Viipurissa.1 - Puoliso Margareeta Linbeckintytär, mainitaan 4.3.1501.3
Erik Frille, hänen veljensä Håkan myi 1494 itsensä ja veljensä Johanin suostumuksella osansa Forssasta Tenstan pitäjästä Upplannista.1
Ranghild Kristerintytär.1
Malin Kristerintytär.1
Margareta Kristerintytär.1 Joku edellä olevista kolmesta oli nunnana Naantalin luostarissa; Halikon Pamsila oli hänen ylläpitonaan.1
2. N.N. Kristerintytär, taulu 5 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu5).TAULU 5
N.N. Kristerintytär (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm#taulu4), eli leskenä 1524. - Puoliso Etelä-Suomen laamanni Klaus Henrikinpoika (Katso Horn, Kankaisten suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiho.htm#taulu3)).1

Jos näistä Frilleistä on tullut todellakin Frilandereita jne. ja tosiaan vielä on noita isälinjaisia jälkeläisiä, niin tämä Tanskan yhteys olisi helposti todettavissa DNA-testistä. Saattaisi jopa löytyä hyvinkin toisia samaisesta esi-isästä polveutuvia sukuja Tanskasta tai muualta. Myös Suomen Frilandereihin monine versioineen voisi tulla jotain tolkkua, jos useampi isälinjainen testaisi.

Ei enää jäisi tarujen varaan tämä Tanskan linkki. ;) Itse ainakin kiiruhtaisin testiin ja haluaisin tietää asiasta lisää, jos olisin Frilander tms.

[Pekka Hiltunen]

Jos näistä Frilleistä on tullut todellakin Frilandereita jne. ja tosiaan vielä on noita isälinjaisia jälkeläisiä, niin tämä Tanskan yhteys olisi helposti todettavissa DNA-testistä. Saattaisi jopa löytyä hyvinkin toisia samaisesta esi-isästä polveutuvia sukuja Tanskasta tai muualta. Myös Suomen Frilandereihin monine versioineen voisi tulla jotain tolkkua, jos useampi isälinjainen testaisi.

Ei enää jäisi tarujen varaan tämä Tanskan linkki. ;) Itse ainakin kiiruhtaisin testiin ja haluaisin tietää asiasta lisää, jos olisin Frilander tms.

Minulla taas ei ainakaan tämän perusteella olisi testiin kovakaan kiiru, koska Y-kromosomi ainakin Frille Paavalinpojalle tiettävästi tuli Siuntion maakatselmusmies Paavalilta, jonka sukua ei tunnettane.

Terv. nimim. Aquavitix

[NiKe85]

Mitenkäs se Hans Hansson Friland (s. n. 1610) olisiko hän mahdollisesti Nicolaus Johannis Frilanderin isä ja Hans Friland (s. 1570-1580?) olisi isoisä? Hans Hansson muutti Viipurista ja hänen isänsä jostain muualta koska ennen 1600 lukua ei ole tietoa hänen sijainnistaan.
Tanskan puoli kuihtui paljon ennen Nicolaus Johannis Frilanderin syntymää joten sen voi unohtaa.

[Pekka Hiltunen]

Tässähän on nyt kyseessä nuorempi Frille-suku, joka polveutuu värttinän puolelta, kuten nuoremmilla suvuilla on tapana.

Frilla Påvelsson Frillen tiedetään olleen "erään "Frillans eller Viborg" -nimellä tunnetun Perniön kartanon isäntä". Hänen puolisonsa Kerstin Erikintyttären sukua on tarkasteltu Slang-suvun yhteydessä Genos-lehdessä Holger Lundin artikkelissa Ätten Slangs tre olika vapenemblem och "finske Per Eriksson till Pojoby" niinkin varhain kuin vuonna 1937, joten eiköhän unohdeta tämäkin niin, että saadaan keskittyä olennaiseen eli siihen omaan pihapiiriin.

http://www.genealogia.fi/genos/8/8_116.htm

Frille Påvelsson polveutui äitinsä puolelta Frille-suvusta, joten Y-kromosomin tarkastelu tässä on riittämätöntä, jos halutaan ihan Tanskanmaalle asti päästä.

Kerstin Frillesdotter Frille oli aviossa Hannu Paavalinpoika Juustenin kanssa. Hannun isä, piispa Paavali Juusten oli, kuten tunnettua, Viipurin Juustila-nimiseltä tilalta. Hänestä taas tiedetään, että "Kävi Viipurin latinakoulun, mutta on orvoksi jäätyään muuttanut Turkuun vuosien 1534 ja 1536 välisenä aikana. Opiskeli kaksi vuotta Turun koulussa. Toimi piispa Martti Skytten esilukijana jaTurun koulun apuopettajana. Vihittiin papiksi ennen säädettyä 24 vuoden ikää 1540 Turussa. Määrättiin Viipurin koulun rehtoriksi vuosiksi 1541-43 minkä jälkeen lähetettiin Saksaan opiskelemaan humanistisia tieteitä ja teologiaa. Opiskeli Wittenbergissä opettajinaan mm. professori Martti Luther. Aateloitiin 1573."

Hannu Paavalinpojalla oli tiettävästi Hans Hansson-niminen poika, joka nähtävästi käytti Friland-, Frillans-, tms. nimeä ja on kaiketikin Hattulan voudin poikana siirtynyt isiensä maille Viipuriin.

Kerstin Frillesdotter Frillen äidin on jossain väitetty polveutuneen Muurla-suvusta, mutta toisen tiedon mukaan hänen äidinisänsä oli Brita Håkanintytär Slangin ensimmäisestä aviosta Olof Pedersson Galtin kanssa toisin kuin Erik Olofssonin sisarpuolet Brita Olofsdotter ja Karin Olofsdotter, jotka olivat Muurla-sukua olleen nimismies Olof Hanssonin tyttäriä.

Frille Påvelssonin vanhemmat olivat Kerstin Mattsdotter Frille ja joku "Påvel Hedss.", joka on toiminut maakatselmusmiehenä Siuntiossa 1539. Matts Håkaninpoika Frille till Haapaniemi och Viborg eller Frillans kuoli joskus 1400-luvun lopulla ja ennen vuotta 1500. Hänen Y-kromosominsa oli peräisin Tanskasta, joten itse asiassa tässä käydään nyt kahteenkin kertaan värttinän puolella, joten pysykäämme nyt vain omissa suvuissamme ja koetetaan unohtaa se vaimoväki turhaan sotkemasta ympyröitä.
PH

[Mika.S]

Kiitos Pekka Hiltuselle selventävästä vastauksesta, joka auttoi monta sukututkijaa löytämään "palavasti" haluamansa sukujuuret....

Tarkoituksena oli, kun aloitin tämän Frilander/ Cunelius foorumin löytää mahdollisimman paljon tietoa näistä sukujuurista ja niiden lähtöpaikoista.

Luettuani viestit ja kommentit/selvitykset, niin huomasin, että nyt vain ajetaan vain yhtä ajatusta, jotta löydettäisiin yhteys johonkin erikoisuuteen tai ylhäiseen aateliin...jopa tanskasta.

Pekka on oikeassa. Pitää pysyä omassa pihapiirissä ja tutkia ensin läheistä sukupiiriä, eikä vain hakea yhteyksiä historian syövereihin, joihin ehkä DNA yhteys, muttei muuta.

Pekalle sanoisin, että onkohan sillä merkitystä, onko Y tai X yhteys...onko värttinän kautta vai jonkun muun...? Me muodostumme erinlaisista DNA ketjuista, jotka eivät ole toistaan vahvempia...

Onko tosiaan sillä merkitystä, mitä esi-isämme olivat. Tarkotan, että olemmeko niin turhamaisia, että on tärkeää löytää jokin sukuyhteys johonkin aateliseen..ylimystöön tai kuninkaalliseen vereen...eiköhän jokainen ole lopulta oman onnensa seppä, ja voimme siihen vaikuttaa joka ikinen päivä.

En väheksy tätä pitkää keskustelua, mutta Frille/Frilla sukujohtoa haetaan vaikka väkisin. Onhan tärkeätä, että löydetään Fridlander suvun alkujuuri, mutta....ei väkisin, eikä omia tarkoituksia palvellen....

Itsekkin kuulun Fridlander sukuun ja on hienoa, jos Pekan selvitys on oikein, ja me kaikki kuulumme myös läheisesti Juusteen suvun alkuun, jossa paljon selvitettävää. Omalta puoleltani olen äidin puolelta Frilander sukuun kuuluva, ja isäni puolelta Varsinais-Suomen Marttilan Judiuksia, jotka myös olivat mm. lainlukioita. Valitettavasti en ole päässyt selvyyteen, keitä he olivat

Terveisin M.S

[Pekka Hiltunen]

Kiitos Pekka Hiltuselle selventävästä vastauksesta, joka auttoi monta sukututkijaa löytämään "palavasti" haluamansa sukujuuret....

Tarkoituksena oli, kun aloitin tämän Frilander/ Cunelius foorumin löytää mahdollisimman paljon tietoa näistä sukujuurista ja niiden lähtöpaikoista.

Luettuani viestit ja kommentit/selvitykset, niin huomasin, että nyt vain ajetaan vain yhtä ajatusta, jotta löydettäisiin yhteys johonkin erikoisuuteen tai ylhäiseen aateliin...jopa tanskasta.

Pekka on oikeassa. Pitää pysyä omassa pihapiirissä ja tutkia ensin läheistä sukupiiriä, eikä vain hakea yhteyksiä historian syövereihin, joihin ehkä DNA yhteys, muttei muuta.

Pekalle sanoisin, että onkohan sillä merkitystä, onko Y tai X yhteys...onko värttinän kautta vai jonkun muun...? Me muodostumme erinlaisista DNA ketjuista, jotka eivät ole toistaan vahvempia...

Onko tosiaan sillä merkitystä, mitä esi-isämme olivat. Tarkotan, että olemmeko niin turhamaisia, että on tärkeää löytää jokin sukuyhteys johonkin aateliseen..ylimystöön tai kuninkaalliseen vereen...eiköhän jokainen ole lopulta oman onnensa seppä, ja voimme siihen vaikuttaa joka ikinen päivä.

En väheksy tätä pitkää keskustelua, mutta Frille/Frilla sukujohtoa haetaan vaikka väkisin. Onhan tärkeätä, että löydetään Fridlander suvun alkujuuri, mutta....ei väkisin, eikä omia tarkoituksia palvellen....

Itsekkin kuulun Fridlander sukuun ja on hienoa, jos Pekan selvitys on oikein, ja me kaikki kuulumme myös läheisesti Juusteen suvun alkuun, jossa paljon selvitettävää. Omalta puoleltani olen äidin puolelta Frilander sukuun kuuluva, ja isäni puolelta Varsinais-Suomen Marttilan Judiuksia, jotka myös olivat mm. lainlukioita. Valitettavasti en ole päässyt selvyyteen, keitä he olivat

Terveisin M.S

Kyllä selvityksissä vielä on tarkistamisen varaa: kts. esim Abrahamin kronikka -ketju "Tutkimuslöydöissä" ja Ispoisten suku -ketju ("V-S"), jossa on tarkasteltu samoja sukupiirejä, tai vielä Astrenius-ketju "Hämeessä", joka niin ikään linkittyy samaan kompleksiin. Ainakin omalta osaltani olen tyytymätön tekemään mitään lopullisia päätelmiä. Varmuudella voidaan sanoa, että papiksi kouluttautuminen edellytti akatemiassa keskikokoisen maatilan verran liikenevää varallisuutta, ja jos Fredlander oilsi saanut koulutuksensa vaikkapa Viipurin dominikaaneilta, niin ei sinnekään talonpojalla yleensä ollut asiaa, kun joka saralla tarvittiin mies auran kahvaan tai ties mihin toimeen. Tutkimukset jatkuvat, mutta kyllä kaikki merkit viittaavat jo esitettyyn suuntaan Perniön sukuihin ja Tanskasta lähteneisiin Frilleihin, jotka olivat täällä eli Halikossa jo 1400-luvun alussa.

PH

[Janne Asplund]

Creutzman-tutkimusten yhteydessä törmäsin Tukholman perukirjoissa Fridlander-nimeen. Kyseessä on siis huhtikuussa 1738 Tukholmassa kuollut [...] drängen Niclas Fridlander som under sin tienst hos framl garflarens mäster Jacob Kruses änka dygdesamma hustru Christina Krus [...]. Perukirjassa mainitaan mm. äiti comminister Fridlanderin leski "uti Piexämäki sochn wid Nyslått uti Finland" ja "systren hustru Fridlander gift med Nils Aspe".

[Janne Asplund]

Ohessa vielä loput 3 sivua Tukholman löydöstä.

[Janne Asplund]

Oho, ovatpa nuo 5 ensimmäistä kuvaa pienikokoisia. Jos tarvetta on, niin voin yrittää laittaa ne suurempana / voin lähettää privana sähköpostiin.

Kyseessä siis kuitenkin Tukholmassa kuollut Nils, joka on isänsä ja isoisänsä (kappalaisia Pieksämäellä) kaima - ja äitinsä siis Creutzman.

[Julle]

< Oho, ovatpa nuo 5 ensimmäistä kuvaa pienikokoisia. Jos tarvetta on, niin voin yrittää laittaa ne suurempana / voin lähettää privana sähköpostiin.

Kyseessä siis kuitenkin Tukholmassa kuollut Nils, joka on isänsä ja isoisänsä (kappalaisia Pieksämäellä) kaima - ja äitinsä siis Creutzman. >

Ja niitä Niilojahan on, mutta tarkoittanet tuota noin 1710 syntynyttä. Muut sisarukset ilmennevät myäs tästä liitteestä.

Tutkimisiin

[karikukka]

Julle,
File Type: txt NiklasFrilander1665.TXT (4.8 KB, 8 views)


Olin ymmärtänyt, että Claus Frilander, s. 1696 olisi Nils F. vanhemman poika avioliitosta Valpuri Heinrician kanssa.


Mielestäni Marketta F., s. 1705, oli nuoremman Nilsin tytär ja naimisissa Dom:post Nat: 1728 Pieksämäellä ensin Rantasalmen räätälin Matts Hymbermanin kanssa ja toiseksi 20.12.1759 Rantasalmella välskärinkisälli Johan Schlau

Lauri Nykäsen kanssa 1742 Pieksämäellä nainut leski Marketta F. oli mielestäni Jooseppi Nykäsen tytär, s. n. 1710
vrt http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=35
Hänen 1. puolisonsa (vihitty Dom:4 Adv: 1730) olisi Matti Hämäläinen ja lapsi Nils s. 27.2.1735 Pieksämäellä
Matti ilm. on tässä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2680&pnum=109

tässä Marketta sotilaan leskenä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=35.

Kari Kukkanen

[karikukka]

Viimeinen viite oli virheellinen, tässä oikea:

Tässä Marketta sotilaan leskenä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1701&pnum=160

t. Kari K.

[Tommy Koukka]

Viipurin pitäjän käräjillä 26.2.1640 käsiteltiin Rasalahden tilaa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735558) ja edelleen Viipurin pitäjän käräjillä 27.-29.6.1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3699028). Tilan uusi omistaja oli Suur-Savon (Mikkelin) rovastin, herra Martin leski Elina Hannuntytär. Kyseessä oli Frilandin tila, jonka aikaisempi isäntä oli Nuutti Hannunpoika Friland. Tässä mainitaan myös Hannu Hannunpoika (Friland). Vuoden 1605 maakirjasta alkaen Rasalahdessa mainitaan isäntänä Hannu Friland. Patronyyminsä perusteella Elina Hannuntytär voisi olla Hannu Frilandin tytär. Elina Hannuntyttären puoliso Martinus Thomae eli Martti Tuomaanpoika oli Viipurin kappalainen 1614-22 ja Mikkelin kirkkoherra 1624-35. Nuortevan mukaan Martti Tuomaanpojan lanko oli Mikael Johannis Savonius, jolle Martti lähetti Viipurin kappalaisena ollessaan viisi tynnyriä voita, kaksi pinoa pukinnahkoja ja kuusi tynnyriä tervaa lokakuussa 1618 tämän opiskellessa Rostockin yliopistossa (Jussi Nuorteva, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, s. 315, 370). Pirisen mukaan Mikael Savonius oli Mikkelin kirkkoherrana 1594-1606 toimineen Hannu Mikaelinpojan poika (Kauko Pirinen, Savon historia II:1, s. 578). Näin ollen Martti Tuomaanpojan puoliso Elina Hannuntytär ei liene ollut Rasalahden Hannu Frilandin tytär, vaan Mikkelin kirkkoherran Hannu Mikaelinpojan tytär. Joka tapauksessa Rasalahdessa Frilandin tila on vaihtanut omistajaa 1640-luvun vaihteessa. Elina Hannuntytär mainitaan tilan emäntänä vielä 1653, minkä jälkeen tilan haltijana mainitaan hänen vävynsä Juho Blöth ja tämän vaimo Marketta Martintytär ainakin vielä vuoden 1660 henkikirjassa.

[Julle]

< Julle, File Type: txt NiklasFrilander1665.TXT (4.8 KB, 8 views)

Olin ymmärtänyt, että Claus Frilander, s. 1696 olisi Nils F. vanhemman poika avioliitosta Valpuri Heinrician kanssa. >

Tarkistelin hieman Frilandereita. On myös mahdollista, että Claus olisi vanhemman poika, mutta minä uskon kuitenkin, että hän on nuoremman poika, koska nuoremman avioliitto tapahtui vuonna 1795 ja vanhempi olisi ollut reilusti yli 60-vuotias. Toisaalta nuo lasten syntymäpaikat Pöyhölä ja Pyhitty eivät anna vihjettä kumpaankaan suuntaan, kun henkikirjoja tai SAYta en ole löytänyt. Joku huusi lähdekriikin perään - aivan oikein, mutta usko vain niitä sarakkeita, joissa on lähdeviittaus perässä - muu on kirjattu ylös teidän keskusteluista tai aikaisemmin tutkituista lähteistä ja tarkistamatta.

Tutkimisiin

[Julle]

< Mielestäni Marketta F., s. 1705, oli nuoremman Nilsin tytär ja naimisissa Dom:post Nat: 1728 Pieksämäellä ensin Rantasalmen räätälin Matts Hymbermanin kanssa ja toiseksi 20.12.1759 Rantasalmella välskärinkisälli Johan Schlau >

Kiitos oikaisusta! Minulla on tainnut mennä Marketat ja Martat sekaisin, mutta näin ne todella taitaa todellisuudessa olla. Sieltä löytyy kokamskin Marketta vanhemmalta Niklakselta.

Tarkastelemisiin

[Janne Asplund]

Tulipa tuossa mieleeni, että olisiko Nikolaus Fridlanderin tapauksessa mitään hyötyä tuomiokapitulin arkistoista? Joku asiasta paremmin perillä oleva ehkä pystyy vastaamaan, että onko arkistomateriaali noilta ajoilta mahdollisesti säilynyt.

[Movitz]

Turun tuomiokapitulin arkisto tuhoutui valtaosin 1827. Pöytäkirjat ovat säilyneet vuodesta 1755, kirjediaarit 1729. Vain yksittäisiä asiakirjoja on säilynyt tätä vanhemmalta ajalta (laajin kokoelma ovat seurakunnille lähetetyt kiertokirjeet). Tuomiokapitulin pöytäkirjoja on säilynyt nippu vuoden 1656 vaiheilta ja ne on julkaistu painettuna.

Pieksämäki kuului Viipurin hiippakuntaan, joka siirrettiin Porvooseen isonvihan jälkeen. Asiakirjasarjat alkavat 1720-luvulta, eli niistä ei ole iloa.

Jens

[Pekka Hiltunen]

Josf Nilsson Frilander avioitui majoittaja Påhl Inkisen Kirsti-tyttären (s. ~1690) kanssa. Påhl Inkisen lisäksi näyttäisi Pieksämäen seudulla olleen joku hänen aikalaisensa, ehkä veli tai serkku?
Clas Classon Collanuksen puoliso oli Merta Inkinen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/8.htm

Påhl Inkisen ja Christina Näätäsen tyttäriä näyttäisivät olleen:
Merta Påhlsdotter, p:so sotilas Johan Kainulainen, jota en Pyhitystä löytänyt (leski Carin Ingitär näyttäisi olleen Påhl Inkisen sukupolvea, ehkä sisar):
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
.2.1723 6.3.1723 Pyhitty sold Johan Kainulain Merta Pohlsdr Ingitär Johan
Kirsti, s~1690, p:so Joseph Nilsson Friedlander:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/35.htm

Liisa, s 1703, p:so Elias Arfwedsson Karjalainen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/9.htm

Kuka oli Clas Collanuksen puolison Carin Inkisen isä?

PH

[Pekka Hiltunen]

Clas Classon Collanuksen puoliso oli Merta Inkinen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/8.htm

Påhl Inkisen ja Christina Näätäsen tyttäriä näyttäisivät olleen:
Merta Påhlsdotter, p:so sotilas Johan Kainulainen

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
.2.1723 6.3.1723 Pyhitty sold Johan Kainulain Merta Pohlsdr Ingitär Johan

Kuka oli Clas Collanuksen puolison Carin Inkisen isä?

Korjaan: siis kuka oli Collanuksen p:son Merta Ingittären isä?
Item

[ritva laiho]

Pieksämäen historian (Lappalainen) mukaan sekä Kirsti että Märta (Martta) olivat siltavoudiksi 1693 nimitetyn entisen sotilaan ja kersantin Paavo Inkisen tyttäriä. Hän kuoli v.1723 80-vuotiaana.
Ritva

[Pekka Hiltunen]

Pieksämäen historian (Lappalainen) mukaan sekä Kirsti että Märta (Martta) olivat siltavoudiksi 1693 nimitetyn entisen sotilaan ja kersantin Paavo Inkisen tyttäriä. Hän kuoli v.1723 80-vuotiaana.
Ritva
Kiitos tiedosta, Ritva! Täytyy nyt kirjata tiedostoon, kun on hatara muistikuva tästä, mutta sittenkin yritin ympätä samaan perheeseen sisaruksiksi sopivia Ingittäriä, jotka kai olivat sitten jonkin asteen serkkuja, kun esim. Paavo-nimeä esiintyy heidänkin keskuudessaan ja asuinpaikkojensa perusteellakin näyttäisivät olevan samaa sukukuntaa. Pyhityn Paavon talossa asunut rk:n 1721- "E. Carin Ingitär" sopisi olemaan sukupolvea tai kahta nuoremman kaimansa kummi. Täytyne pyöräyttää vielä sitä Jordanin "kaiken kattavaa" romppua vaikka kirjastossa, kun nykyläppäreissä ei ole enää "antiikkista" cd-asemaa - jollei sitten joku lukutaitoinen löydä etsittyä Inkistä muista dokumenteista.
PH

[Julle]

< kun esim. Paavo-nimeä esiintyy heidänkin keskuudessaan ja asuinpaikkojensa perusteellakin näyttäisivät olevan samaa sukukuntaa. Pyhityn Paavon talossa asunut rk:n 1721- "E. Carin Ingitär" sopisi olemaan sukupolvea tai kahta nuoremman kaimansa kummi. Täytyne pyöräyttää vielä sitä Jordanin "kaiken kattavaa" romppua vaikka kirjastossa, kun nykyläppäreissä ei ole enää "antiikkista" cd-asemaa - jollei sitten joku lukutaitoinen löydä etsittyä Inkistä muista dokumenteista. >

Hei!

Tuollaisista niitä ainakin on joskus löytynyt - katso liitteen lähteet!

Tutkimisiin

[Sinilakki]

Nicolaus Fridlanderin mieslinjaisesta jälkeläisestä ei mitä ilmeisimmin ole olemassa Y-DNA -testiä. Sellaisen otattaminen voisi avata jotain uutta tietoa etenkin sukuketjun varhaisimmilta osilta lähimpien osumien ynnä muiden vastaavien perusteella.

Olen yrittänyt jäljittää jotakuta mieslinjaista Frilander-sukuista testiin. Miten on, olisiko ketjun lukioissa mielenkiintoa maksaa mahdollisesti tällaista testiä porukalla, kuten Alfthan-ketjussa nyttemmin on tehty? Frilanderienkin osalta testistä olisi selvää etua ja se avaisi taas yhden mielenkiintoisen suvun mieslinjaa entistä syvemmälle historiaan. Testihenkilön jäljitys on siis edelleen kesken, mutta näköpiirissä on muutamia vaihtoehtoja - mikäli teillä on joku tiedossa, otan tietoja ilomielin vastaan vaikkapa yksityisviestillä!

[jussipuranen]

Erkko Mäki on aikoinaan tutkinut laajalti Pieksämäkeläisiä sukuja.

Kersantti Paavo Inkisestä hän on antanut seuraavat tiedot:

---------------------------------------------------------------------
Inkinen, Påhl
Kersantti, Lautamies, Siltavouti, s. 1643 , k. 5 Mar 1723 Pyhitty.

Puoliso: Vihitty
Näätänen, Kirsti
s. 1649 , k. 16 Feb 1729 Pyhitty.

Lapset:
1)
Carin
s. 1670 Pyhitty.
2)
Johan
s. 1675 , k. 1719 Pyhitty.
Puoliso: Vihitty 1698
Roponen, Helena
s. 1680 , k. 22 Mar 1759 .
3)
Påhl
s. 1679 , k. 1 Jan 1760 Juva.
1. puoliso: Vihitty 29 Dec 1702 Joroinen
Iskanius, Market Thomasdr
s. 1681 , k. 1720 Pyhitty.
2. puoliso: Vihitty
Putkonen, Lisa
3. puoliso: Vihitty 16 Sep 1744 Pieksämäki
Poikolainen, Maria
s. 1724 .
4)
Lisa
s. 1680 Pyhitty.
Puoliso: Vihitty
Vilhunen, Pehr
5)
Elias
s. 1685 Pyhitty, k. 1720 .
Puoliso: Vihitty
Sikanen, Carin
6)
Kirstin
s. 1695 Pyhitty, k. 15 Aug 1767 .
Puoliso: Vihitty
Fredlander, Joseph
Torppari, s. 1686 , k. 23 Mar 1757 Pyhitty.
7)
Martha
s. 1698 Pyhitty, k. 17 Apr 1743 Seppälänmäki.
Puoliso: Vihitty
Collanus, Claus
vuokralainen Seppälänmäki, s. 1694 , k. 10 Aug 1754 Seppälänmäki.

-----------------------------------------------------------------

Jussi

[Sinilakki]

En tiedä miten tarkasti tuomiokirjoja on Fridlandereihin liittyen käyty läpi, mutta selailin tuomiokirjakoristoa erästä tutkimusprojektiani sivuten ja törmäsin useampaan mielenkiintoiseen mainintaan, jotka ajattelin kasata tänne.

Fredlander (Frilla/Fredlanus/Fridlander) Nicolaus, kappalainen
Lappee ja Joutsa 1687 ii6:147


Friland, Knut Hansson (myös nimellä Friedlandth, Fredlandh, Fridlandth, Friedlandth, Fridländher)
Viip (Ranta) 1640 jj 3:7v (anoppi Elin Hansdotter, rovasti Martinus Thomaen leski)
Viip 1642 jj 3:204; 3:204v; 3:205v; 3:207; 3:207v; 3:209;
Viip 1645 jj 5:179v
Viip 1647 jj 5:330v (mainitaan nimellä Fridländher)
Viip 1648 jj 5:512


Friland, Hans Hansson (myös Friedlandt)
Viip 1642 jj 3:205v; 3:207 (veli Knut Hansson Fredlandt)


Pikaisesti en löytänyt tästä ketjusta viitteitä ainakaan Knut Hansson Frilandiin, joka näyttää olleen ilmeisimmin Viipurin Rasalahden Hans Hansson Frilandin veli ja Martinus Thomaen vävypoika. Mielenkiintoisesti ainakin tuomiokirjakorstin mukaan Knutista käytetään aikanaan nimeä Fridlander - olisiko tässä jotain uutta pureskeltavaksi? Martinus Thomae oli ilmeisimmin Mikkelin edesmennyt kirkkoherra, josta leskineen puhutaan mm. Samuel Pihlrothin yo-matrikkelimerkinnän viitteissä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1229

//edit. Ilmeisesti Nuutti Friland oli täällä jo mainittukin kertaalleen, mutta en tiedä onko kaikkia mainittuja tuomiokirjamerkintöjä läpikäyty?

[Robinson Korhonen]

Terve,
mielestäni tuomiokirjakortiston maininta Elin Hansdotterista Knut Hansson Fridlanderin anoppina on virheellinen. Kyseisen tapauksen maininta anopista viittaa nähdäkseni asian esille ottaneeseen Tönnes Håberiin (Hübbers). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735559 vrt. viestiketju Kymin voudin Erik Storckin alkuperästä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31933

Kirkkoherra Martinus Thomaen perillisinä tiedetään ainakin poika Andreas ja kolme vävyä Tönnes Hübbers, Erik Hansson Storck, ja Johan Blöth

-Antti

[Pekka Hiltunen]

En tiedä miten tarkasti tuomiokirjoja on Fridlandereihin liittyen käyty läpi, mutta selailin tuomiokirjakoristoa erästä tutkimusprojektiani sivuten ja törmäsin useampaan mielenkiintoiseen mainintaan, jotka ajattelin kasata tänne.

Fredlander (Frilla/Fredlanus/Fridlander) Nicolaus, kappalainen
Lappee ja Joutsa 1687 ii6:147


Friland, Knut Hansson (myös nimellä Friedlandth, Fredlandh, Fridlandth, Friedlandth, Fridländher)
Viip (Ranta) 1640 jj 3:7v (anoppi Elin Hansdotter, rovasti Martinus Thomaen leski)
Viip 1642 jj 3:204; 3:204v; 3:205v; 3:207; 3:207v; 3:209;
Viip 1645 jj 5:179v
Viip 1647 jj 5:330v (mainitaan nimellä Fridländher)
Viip 1648 jj 5:512


Friland, Hans Hansson (myös Friedlandt)
Viip 1642 jj 3:205v; 3:207 (veli Knut Hansson Fredlandt)


Pikaisesti en löytänyt tästä ketjusta viitteitä ainakaan Knut Hansson Frilandiin, joka näyttää olleen ilmeisimmin Viipurin Rasalahden Hans Hansson Frilandin veli ja Martinus Thomaen vävypoika. Mielenkiintoisesti ainakin tuomiokirjakorstin mukaan Knutista käytetään aikanaan nimeä Fridlander - olisiko tässä jotain uutta pureskeltavaksi? Martinus Thomae oli ilmeisimmin Mikkelin edesmennyt kirkkoherra, josta leskineen puhutaan mm. Samuel Pihlrothin yo-matrikkelimerkinnän viitteissä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1229

//edit. Ilmeisesti Nuutti Friland oli täällä jo mainittukin kertaalleen, mutta en tiedä onko kaikkia mainittuja tuomiokirjamerkintöjä läpikäyty?

Frille Påvelsson oli erään Perniössä sijainneen "Frillans eller Viborg" -nimellä tunnetun kartanon isäntä, jonka tytär Kerstin Frillesdotter Frille avioitui hovipalvelijan ja Hattulan voudin Hanu Paavalinpojan kansa. Hannun isä oli Turun piispa Paavali Juusten, ja avioparin lapsia näyttäisivät olleen Hans Hansson (Friland), joka mainitaan Viipurissa, Kaarina Hanuntytär, jonka puolisoksi tuli Halikon khra, Thauvonius-suvun Karjaalla syntynyt kantaisä Yrjö Tavia, sekä nähtävästi myös nyt esillä oleva Knut Hansson Frilander. Pieksämäen kpl Nicolaus Johannis Frilander voitaneen suuerella varmuudella yhdistää mainitun Hans Hanssonin pojaksi.

Aiheesta on kyllä pidetty neuvoa Savon Frilander-osiossa.

PH

[Sinilakki]

Frille Påvelsson oli erään Perniössä sijainneen "Frillans eller Viborg" -nimellä tunnetun kartanon isäntä, jonka tytär Kerstin Frillesdotter Frille avioitui hovipalvelijan ja Hattulan voudin Hanu Paavalinpojan kansa. Hannun isä oli Turun piispa Paavali Juusten, ja avioparin lapsia näyttäisivät olleen Hans Hansson (Friland), joka mainitaan Viipurissa, Kaarina Hanuntytär, jonka puolisoksi tuli Halikon khra, Thauvonius-suvun Karjaalla syntynyt kantaisä Yrjö Tavia, sekä nähtävästi myös nyt esillä oleva Knut Hansson Frilander. Pieksämäen kpl Nicolaus Johannis Frilander voitaneen suuerella varmuudella yhdistää mainitun Hans Hanssonin pojaksi.

Aiheesta on kyllä pidetty neuvoa Savon Frilander-osiossa.

PH

Niimpä tosiaan. Ainakin yhteys Viipurin Rasalahden Frilandeihin tuntuu jokseenkin varmalta, Perniön suunnalta pitäisi kai saada vielä jonkinlaista lisävarmistusta lähteistön suhteen?

Lisävarmuuden saamiseksi Y-DNA:n testauttaminen olisi tosiaan mielenkiintoinen projekti, joka etenee. Olen nyt onnistunut valikoimaan yhden testattavaksi pyydettävän, jota kysyn testiin ensiviikolla, ilmoittelen mitä vastaa. Hän on Nicolaus Nicolauksenpoika Frilanderin suora mieslinjainen jälkeläinen seuraavaa linjaa pitkin:

1sp Nicolaus Johannis Frilander (k. 1714 Pieksämäki), kappalainen
puoliso Walborg Heinricia

2sp Nicolaus Nicolausson Frilander (s. noin 1662 ja k. 18.9.1737 Pieksämäki)
puoliso Anna Catharina Creutzman

3sp Johan Nicolausson Frilander (s. 1714 Pieksämäki ja k. 1.8.1756 Juva), Juvan lukkari
puoliso Maria Lindman

4sp Anders Johansson Frilander (s. 7.5.1747 Juva ja k. 25.5.1805 Rantasalmi), kirjansitoja
puoliso Christina Österberg

5sp Gustaf Adolf Frilander (s. 21.8.1788 Juva ja k. 1.8.1856 Liperi), Kontiolahden koulumestari
puoliso Anna Karttunen

6sp Anders Johan Frilander (s. 4.8.1818 Liperi), matruusi
puoliso Gustava Eklöf

7sp Frans Fredrik Ferdinand Frilander (s. 23.8.1844 Viipuri ja k. 27.7.1876 Heinävesi)
puoliso Anna Leena Kemppanen

8sp Anders Johan Frilander (s. 8.5.1870 Heinävesi ja k. 13.9.1919 Heinävesi)
puoliso Brita Kettunen

9sp poika NN

10sp poika NN

11sp poika NN

Ilmoittelen kunhan asia etenee, mutta kysyn vielä uudelleen onko tämän viestiketjun lukioissa kiinnostusta osallistua kolehdinomaisesti DNA-testin maksuun?

[Pekka Hiltunen]

Niimpä tosiaan. Ainakin yhteys Viipurin Rasalahden Frilandeihin tuntuu jokseenkin varmalta, Perniön suunnalta pitäisi kai saada vielä jonkinlaista lisävarmistusta lähteistön suhteen?


SAY, Perniö, Viborg:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=941749

PH

[Sinilakki]

< Julle, File Type: txt NiklasFrilander1665.TXT (4.8 KB, 8 views)

Olin ymmärtänyt, että Claus Frilander, s. 1696 olisi Nils F. vanhemman poika avioliitosta Valpuri Heinrician kanssa. >

Tarkistelin hieman Frilandereita. On myös mahdollista, että Claus olisi vanhemman poika, mutta minä uskon kuitenkin, että hän on nuoremman poika, koska nuoremman avioliitto tapahtui vuonna 1795 ja vanhempi olisi ollut reilusti yli 60-vuotias. Toisaalta nuo lasten syntymäpaikat Pöyhölä ja Pyhitty eivät anna vihjettä kumpaankaan suuntaan, kun henkikirjoja tai SAYta en ole löytänyt. Joku huusi lähdekriikin perään - aivan oikein, mutta usko vain niitä sarakkeita, joissa on lähdeviittaus perässä - muu on kirjattu ylös teidän keskusteluista tai aikaisemmin tutkituista lähteistä ja tarkistamatta.

Tutkimisiin

Henkikirjassa 1723 Pyhityn kylään listattu Elias Frilander vaimoineen ja veljensä Joseph ja Claes: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13124513
Tuon merkinnän perusteella Claes (s. noin 1696) olisi tosiaan Nicolaus Frilander vanhemman poika, kuten ketjussa onkin jo todettu, henkikirjaa itsessään ei kai vain tänne oltu linkattu.

DNA-testin suhteen ollaan edetty ja testiä varten on kappalainen Nicolaus Frilanderin suora mieslinjainen jälkeläinen jäljitetty ja testiin onnistuneesti pyydetty. Kolmas kerta toden sanoo: onko kiinnostusta osallistua Y-DNA -testin kustannuksiin kolehtina?

[Pekka Hiltunen]

Claesin löytyminen veljiensä luota viittaa kyllä vahvasti siihen, että on Nils vanhemman poika. 60 v:n ikä ei ole este miehen lisääntymiselle ja Valborg on "iltatähden" sikiämisen aikana ollut vasta 40-vuotias, kun tuolloin vielä jopa 50-vuotiaatkin vaimot saattoivat olla fertiilejä. Sen sijaan Nils nuoremman vaimo Anna Creutzman on syntynyt noin 1687 (mikä kenties on päätelty avioliiton ajankohdasta 6.4.1695. Hän on saattanut olla nuorempikin kuin 16-vuotias. Juuri sukukypsyysiän saavuttaneen tytön hedelmällisyyden laita on vähän niin ja näin eikä välttämättä heti hääyönä tärppää.

Anna Catharina Creutzmanin suvun ja perheen parempi tunteminen voisi hälventää jäljelle jäävän, käsittääkseni minimaalisen epäilyksen, että Claes olisi asunut setiensä (velipuoltensa) perheitten parissa Pyhityn ahtaassa ja perifeerisessä kappalaisenpuustellissa, joka on vielä 1600- ja 1700-lukujen taitteessa ollut luultavasti savupirtti.

PH

[Mika.S]

Claesin löytyminen veljiensä luota viittaa kyllä vahvasti siihen, että on Nils vanhemman poika. 60 v:n ikä ei ole este miehen lisääntymiselle ja Valborg on "iltatähden" sikiämisen aikana ollut vasta 40-vuotias, kun tuolloin vielä jopa 50-vuotiaatkin vaimot saattoivat olla fertiilejä. Sen sijaan Nils nuoremman vaimo Anna Creutzman on syntynyt noin 1687 (mikä kenties on päätelty avioliiton ajankohdasta 6.4.1695. Hän on saattanut olla nuorempikin kuin 16-vuotias. Juuri sukukypsyysiän saavuttaneen tytön hedelmällisyyden laita on vähän niin ja näin eikä välttämättä heti hääyönä tärppää.

Anna Catharina Creutzmanin suvun ja perheen parempi tunteminen voisi hälventää jäljelle jäävän, käsittääkseni minimaalisen epäilyksen, että Claes olisi asunut setiensä (velipuoltensa) perheitten parissa Pyhityn ahtaassa ja perifeerisessä kappalaisenpuustellissa, joka on vielä 1600- ja 1700-lukujen taitteessa ollut luultavasti savupirtti.

PH

Jos Anna Catharina Filipintytär Creutzmanin syntymäaika olisi 1679 Joroinen, Vasarla, niin avioliitto olisi todellakin 16-vuotiaana. Oliko siihen aikaan määräyksiä avioliiton solmimis iästä jotain määräyksiä? Anna Creutzman solmii vielä toisen avioliiton Michael Frilanderin kanssa n. 1737. Kuka tämä Filip Creutzman oli, joka avioitui Ursilia Brennerfeltin kanssa?

Kapteeni, Sai 1661 Vasaralan ratsutilakseen.
"Filip Creutzman oli 1653 vänrikkinä Viipurin jalkaväkieskadroonassa, sittemmin kapteenina ja kuoli ennen vuotta 1679. Hän oli naimisissa Järvikylän omistajan, kapteeni M. Brennerfeltin tyttären Ursilian kanssa (s. 1643, k. 1737), joka 1679 anoi veronhuojennusta, koska 'hän jo sotavuosina on asettanut 3 rakuunaa Viroon ja neljännen Skåneen' ja koska hän nyt oli aivan varaton. Maaherra suostui anomukseen Joroisten nimismieskartanossa 30.1.1679, koska rouvalla oli monta alaikäistä lasta sekä oli aivan köyhä".

[Janne Asplund]

Tämä kiinnostaa minuakin kovasti. Tuossa kuitenkin yksi keskustelu:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7772&highlight=Creutzman

[Mika.S]

Ursilia margareta Mårtensdotter Brennerfeltistä löytyy netistä kyllä tietoa. Ursilian isästä myös..
http://runeberg.org/anrep/1/0325.html


Everstiluutnantti Kuoli sotaretkellä. Oikea nimi Brenner, aateloitiin Brennerfeltiksi kuningatar Kristinan
kruunauksen aikoihin. Mårten Brennare on hyvä esimerkki 1600-luvun öykkäröivien vasta-aateloitujen käyttäytymisestä. Sotilaana kyvykäs Brennare tuomittiin välillä karkotettavaksi maasta, mutta lopulta hänet aateloitiin nimellä Brennerfelt, ja hän sai perustaa tiloistaan aatelisen asumakartanon, Järvikylän säterin.

Turun Hovioikeus tuomitsi kapteeni Brennaren karkotettavaksi valtameren taakse Uuteen Ruotsiin. Hän pääsi kuitenkin karkaamaan ja hankkiutui Ranskan armeijaan. Vuonna 1650 hän matkusti kuningatar Kristiinan kruunajaisiin Tukholmaan, jossa hänet armahdettiin. Eikä sillä hyvä, sillä ennen vuoden 1650 loppua kuningatar aateloi tämän sotaisan tappelupukarin, joka otti nimekseen Brennerfelt. Maaliskuussa 1651 hän sai donatiokirjeen useille Rantasalmella sijainneille tiloille ja seuraavana vuonna uusia läänityksiä Pieksämäen ja Joroisten pitäjästä.
Brennare osallistui sittemmin Kaarle X Kustaan Puolan-sotaan, kohosi everstiluutnantiksi vuonna 1657 ja kuoli parisen vuotta myöhemmin vieraalla sotanäyttämöllä. Brennerfeltin leski Elisabet von Göben solmi avioliiton Niilo Grothin kanssa, joka aateloitiin nimellä Grotenfelt. Näin joutui Joroisten Järvikylä tämän tunnetun aatelis- ja sivistyssuvun omistukseen.

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3085

[Sinilakki]

Jos Anna Catharina Filipintytär Creutzmanin syntymäaika olisi 1679 Joroinen, Vasarla, niin avioliitto olisi todellakin 16-vuotiaana. Oliko siihen aikaan määräyksiä avioliiton solmimis iästä jotain määräyksiä? Anna Creutzman solmii vielä toisen avioliiton Michael Frilanderin kanssa n. 1737. Kuka tämä Filip Creutzman oli, joka avioitui Ursilia Brennerfeltin kanssa?

Kapteeni, Sai 1661 Vasaralan ratsutilakseen.
"Filip Creutzman oli 1653 vänrikkinä Viipurin jalkaväkieskadroonassa, sittemmin kapteenina ja kuoli ennen vuotta 1679. Hän oli naimisissa Järvikylän omistajan, kapteeni M. Brennerfeltin tyttären Ursilian kanssa (s. 1643, k. 1737), joka 1679 anoi veronhuojennusta, koska 'hän jo sotavuosina on asettanut 3 rakuunaa Viroon ja neljännen Skåneen' ja koska hän nyt oli aivan varaton. Maaherra suostui anomukseen Joroisten nimismieskartanossa 30.1.1679, koska rouvalla oli monta alaikäistä lasta sekä oli aivan köyhä".

Tästä Michael Frilanderin avioliitosta Creutzmanin kanssa en ole nähnyt minkäänlaista lähdettä, onko sellaista olemassakaan?

Epäilen suuresti avioliiton olemassaoloa, sillä kuten tässäkin ketjussa todetaan Anna Catharina Creutzman kuolee Juvalla 1.11.1743 ja haudataan 30.12.1743 Juvan kirkkon: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7317838

Hautausmerkinnässä Catharina Creutzman mainitaan edesmenneen Pieksämäen kappalaisen Nils Friedlanderin leskeksi, kuten tässä ketjussa on jo aiemmin todettu. Tämä tukee sitä, ettei hän avioitunut uudelleen ja oli kuollessaan edelleen Nicolaus nuoremman leski. Ja tosiaan kuoliniästä (64 vuotta) laskien Annan syntymävuosi olisi kyllä 1679.

[Janne Asplund]

Ursilia margareta Mårtensdotter Brennerfeltistä löytyy netistä kyllä tietoa. Ursilian isästä myös..
http://runeberg.org/anrep/1/0325.html


Everstiluutnantti Kuoli sotaretkellä. Oikea nimi Brenner, aateloitiin Brennerfeltiksi kuningatar Kristinan
kruunauksen aikoihin. Mårten Brennare on hyvä esimerkki 1600-luvun öykkäröivien vasta-aateloitujen käyttäytymisestä. Sotilaana kyvykäs Brennare tuomittiin välillä karkotettavaksi maasta, mutta lopulta hänet aateloitiin nimellä Brennerfelt, ja hän sai perustaa tiloistaan aatelisen asumakartanon, Järvikylän säterin.

Turun Hovioikeus tuomitsi kapteeni Brennaren karkotettavaksi valtameren taakse Uuteen Ruotsiin. Hän pääsi kuitenkin karkaamaan ja hankkiutui Ranskan armeijaan. Vuonna 1650 hän matkusti kuningatar Kristiinan kruunajaisiin Tukholmaan, jossa hänet armahdettiin. Eikä sillä hyvä, sillä ennen vuoden 1650 loppua kuningatar aateloi tämän sotaisan tappelupukarin, joka otti nimekseen Brennerfelt. Maaliskuussa 1651 hän sai donatiokirjeen useille Rantasalmella sijainneille tiloille ja seuraavana vuonna uusia läänityksiä Pieksämäen ja Joroisten pitäjästä.
Brennare osallistui sittemmin Kaarle X Kustaan Puolan-sotaan, kohosi everstiluutnantiksi vuonna 1657 ja kuoli parisen vuotta myöhemmin vieraalla sotanäyttämöllä. Brennerfeltin leski Elisabet von Göben solmi avioliiton Niilo Grothin kanssa, joka aateloitiin nimellä Grotenfelt. Näin joutui Joroisten Järvikylä tämän tunnetun aatelis- ja sivistyssuvun omistukseen.

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3085

Eversti Brennerfeltistä ja vaimostaan päästään kyllä kauas taaksepäin ihan jo matrikkeleiden avulla (etenkin koskee vaimoaan).

[Mika.S]

Elisabet Göbenin tietoja, jotka vahvistamattomia...

Brennerfeltin kuoltua nai Nils Grothin kanssa.

von Göben (aat. suku nro 1962, aat. 1722, intr. 1756, sammunut 1794):

Elisabet von Göben, k. n. 1690

vht: Barthold von Göben, ltn, & Maria Brummer (k. Narvassa 1656)

vht: Jakob von Göben, Allwördenin herra & Elisabet Blancke (vht: Johan Petersson Blancke till Assel & Margareta Stefansdotter Drewes).

vht: Barthold von Göben, Bremenin Allwörden herra, & Birgitta Brummer (vht: Nicolaus Ottosson Brummer & Lucia Johansdotter Brummer)

[Janne Asplund]

Elisabet Göbenin tietoja, jotka vahvistamattomia...

Kaikissa painetuissa lähteissä voi olla virheitä. Jos jotakin muuta / uutta ilmenee, niin otan mielelläni nämä tiedot vastaan.

[Mika.S]

Kaikissa painetuissa lähteissä voi olla virheitä. Jos jotakin muuta / uutta ilmenee, niin otan mielelläni nämä tiedot vastaan.

Tässä ainakin Nicolaus Frilanderin ja Anna Creutzmanin lapsia:
Anders (torppari)
Johan 1714 (Juvan kellonsoittaja ja lukkari) puoliso Maria Lindman
Margareta puoliso Matts hymberman räätäli
Nils
Eva s. 1714 puoliso Nils Aspe nimismies
Walborg (ruotuvaivainen)
Beata

[Mika.S]

Mielenkiintoista seurata, kuinka samat perheet kohtaavat. Nils Aspe (nimismies) joka avioitui Eva Frilanderin kanssa. heillä poika poika myös Nicolaus Aspe s.16.10.1739 pieksämäki, Pyhitty. Nicolaus jr. avioitui Maria Hybermanin kanssa. Marian vanhemmat taasen Matts H. ja Margareta Frilander. Nicolausen ja Maria hybermanin avioliitosta syntyi mm. Catharina Aspe 4.8.1767 joka avioitui Karl gustaf mansnerin kanssa. Carl syntyi Kemiössä 11.4.1760. Carl oli myöskin nimismies ja vouti sukua...

[Kaisat]

[quote=jussipuranen;254442]
Erkko Mäki on aikoinaan tutkinut laajalti Pieksämäkeläisiä sukuja.

Kersantti Paavo Inkisestä hän on antanut seuraavat tiedot:

---------------------------------------------------------------------
Inkinen, Påhl
Kersantti, Lautamies, Siltavouti, s. 1643 , k. 5 Mar 1723 Pyhitty.

Puoliso: Vihitty
Näätänen, Kirsti
s. 1649 , k. 16 Feb 1729 Pyhitty.

Lapset:
1)
Carin
s. 1670 Pyhitty.
2)
Johan
s. 1675 , k. 1719 Pyhitty.
Puoliso: Vihitty 1698
Roponen, Helena
s. 1680 , k. 22 Mar 1759 .
3)
Påhl
s. 1679 , k. 1 Jan 1760 Juva.
1. puoliso: Vihitty 29 Dec 1702 Joroinen
Iskanius, Market Thomasdr
s. 1681 , k. 1720 Pyhitty.
2. puoliso: Vihitty
Putkonen, Lisa
3. puoliso: Vihitty 16 Sep 1744 Pieksämäki
Poikolainen, Maria
s. 1724 .
4)
.
-----------------------------------------------------------------

Iskaniusten sukukirjassa Marketta Tuomaantytär Iskania mainitaan kuolleeksi 1708; 1702 hänestä rippikirjamerkintä. Juuri tämä Market on isäni pulkkilalaisissa sukujuurissa, siitä kiinnostukseni. Marketasta on myös tieto, että muutti veljensä kanssa äitinsä sukulaisten luokse Pieksämäelle.

Kiitos Erkko Mäen tutkimusten jakamisesta!

[Robinson Korhonen]

Hei,
ehkäpä tähän yhteyteen sopii laittaa myös löydökseni (voi olla toki jo jonkun muunkin löydös, en muista onko tämä esim. Iskaniusten sukukirjassa) Kersantin pojan Paavo Paavonp. Inkisen vaimon Maria Tuomaantr Iskaniuksen sisaresta Anna Tuomaantr. Iskaniuksesta.
Kyseinen Anna Ischanius vihitään Joroisissa Elias Eliaanpojalle 2.12.1717 (löytyy Hiskistä), joka ei ole kukaan muu kuin Kirvun lukkari Elias Eliaanp. Kyyhkynen.
Anna Tuomaantr. mainitaan Kirvun kummilistoissa useaan otteeseen (mikä toki lukkarin puolisona onkin luonnollista), ja yhden ainoan kerran peräti sukunimen "Ischania" kanssa (mikä mielestäni varmisti asian :) ). Tähän hätään en tietenkään löydä linkkiä alkup. merkintään..
Anna kuolee Kirvun kirkonkylässä 2.12.1754 62v. iässä ja miehensä 5.10.1757 69v ja 10kk vanhana.
Pariskunnalla oli useita lapsia joista Johan Dufva (Kyyhkynen) jatkoi lukkarin tointa Kirvussa isänsä jälkeen. Hän ei ollut naimisissa.
Muista lapsista Pietari otti Kellonsoittajan toimen hoitaakseen, ja Maria Eliaantr. sai puolisokseen Lauta- sekä kuudennusmiehen Heikki Yrjönp Wellingin. Muita lapsia olivat Antti, Tuomas sekä Elias, jonka puoliso Eeva Pietarinp. Hintsanen oli kotoisin Sulkavalta.
Hieman ihmetyttää tämä linkki Kirvun ja Etelä-Savon välillä.. siihen en ole vielä löytänyt selvyyttä
Lienee sanomatta selvää, että kuuluvat omiin esivanhempiini :)

t: Antti

[Kaisat]

Minulla on kopio Iskaniuksen sukukirjasta.

Sivu 10 : TAULU 2. Anna Laurintytär Iskanius, s. Ruokolahdella v. 1695 vih. 2.12.1717 Joroinen Elias Eliasson. - Sivu lopppuu tähän. Perässä ei ole Taulu-numeroa.

Anna oli siis Margaretan Lauri-veljen tytär kirjan mukaan. Lauri Tuomaanpoika k. 1697 Ruokolahti, Ruokolahden kappalainen 1689-97. Puoliso NN.

[Robinson Korhonen]

Hei,
suuret kiitokset vastauksesta!
Tämä pistääkin miettimään..
Ikään kuin olisin joskus törmännyt perukirjaan tai vastaavaan dokumenttiin, mahd. tuomiokirjoissa, joissa puitiin Tuomas Tuomaanp. Iskaniukselta ja vaimoltaan Marialta (Immonen) jääneen omaisuuden jakoa. Tässä joukossa oli muistaakseni edustettuna myös Elias Eliaanpoika. Harmillista kun ammoisen koneenvaihdon yhteydessä menetin joitakin muistiinpanojani..

Luontevaa olisi Annan nimenomaan Tuomaantyttärenä mennä vihille kotikirkostaan Joroisilta, mutta toisaalta miksei myös Laurintyttärenä sukulaistensa hoivista, sikäli kun tilanne Ruokolahdella tuohon aikaan lienee ollut suht. levoton ja isä kappalainenkin jo edesmennyt. Lauri ei kuitenkaan periydy etunimenä Kyyhkysten suvussa..

Hankalaa tässä kiemurella ilman alkup. lähteitä, mutta koitan kaivaa ne jostain, sikäli kun oikein muistelen :)

t: Antti

[Kaisat]

Hei!

Sukukirja Taulu 23:
Tuomas Tuomaanpoika s. n. 1640 Rantasalmi k. 23.8. 1718 Joroinen Häyrilä "78-vuotiaana". Tilallinen. Hankki Tuomalaksi nimetyn suuren maatilan Häyrilän kylästä 1690-luvun alussa. 1 puoliso Maria (Margaret) Koponen syntynyt oletettavasti ennen v. 1650, kuollut 1730 Joroinen Häyrilä.

Toista puolisoa ei mainita.

Laitan tämän varmuuden vuoksi. Minulla vain neljä sivua sukukirjasta.
Alue on minun suvuilleni vieras, vain yksi Iskanius sieltä lähtöisin.

[Robinson Korhonen]

Hei, ja kiitos taas,
juurikin heidän tyttärenään pidän Elias Eliaanp. Kyyhkysen vaimoa Anna Tuomaantr. Iskaniusta. (En tiedä mistä tuon Immosen kaivoin)
Mainitsemastani mahd. perukirjasta (tai jostain dokumentista) muistelen, että käsiteltiin erästä hopeatuoppia, jossa olisi ollut Thomas Laurentin nimikirjaimet tms.. olisi periytynyt Kirkkoherran pojan Tuomaan kautta edelleen Annan (ilm. vanhimmalle) veljelle (Tuomaalle?). Pahoitteluni, että muistelukseni ovat näin hämäriä..

jatkan etsintöjä :)

t: Antti

[Robinson Korhonen]

Tässä ainakin tämä maininta Anna Ischaniuksesta kummina Kirvun syntyneissä. Harmillisesti ilman patronyymiä..

Antti Heijan ja Elin Heikintyttären lapsen Pertin kummeina Kirvun Kirkonkylässä 21.8.1737: Henrik Marander, Paavo/Pauli Kuosa ja Anna Ischania http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12580614

En käsitä missä olen voinut törmätä tuohon mainitsemaani toiseen dokumenttiin.. Alkaa itseäkin epäilyttää :D

[tuomoerola]

Minulla on kopio Iskaniuksen sukukirjasta.

Sivu 10 : TAULU 2. Anna Laurintytär Iskanius, s. Ruokolahdella v. 1695 vih. 2.12.1717 Joroinen Elias Eliasson. - Sivu lopppuu tähän. Perässä ei ole Taulu-numeroa.

Anna oli siis Margaretan Lauri-veljen tytär kirjan mukaan. Lauri Tuomaanpoika k. 1697 Ruokolahti, Ruokolahden kappalainen 1689-97. Puoliso NN.

Vastaan tähän ja myös seuraaviin Iskanius-viesteihin mielelläni, koska saan tilaisuuden korjata pari itse tekemääni virhettä. Anna ei ollut Ruokolahden kappalaisen tytär, vaan tuon Laurin veljen Tuomas Tuomaanpojan tytär, mikä selvisi Tuomaan 1728 tehdystä perukirjasta. En selitä virhettä - se löytyy lähes metrin korkuisesta amatöörin lähdevihkopinosta - kerätty vuodesta 1983 Valtionarkistossa. - Elias Eliassonia en yrittänytkään selvittää, kun häntä ei nopeasti löytynyt. Sukukirja piti näet tehdä nopeassa aikataulussa sukuseuran jäsenten toivomuksesta perusteellisemmin tehdyn "Koillis-Savon Iskaniukset"-kirjan jälkeen. Tarkat lähdeviitteet tietysti siitä puuttuvat.

Tuomas Tuomaanpoika Iskaniuksen ( k. 1718 ) leski selvisi minullekin vasta perukirjan löytymisen jälkeen. 1980-luvullahan ei ollut tietoja netin kautta.
Kirjaan kirjaamani Maria Koponen tuli siten, että Joroisten RK:ssa 1725 s. 70 mainitaan Pekka Tuomaanpojan äiti Maria, "död 1730". Siinä on kaksi virhettä. Oikea Maria ( Oinonen, "Ojnotar", haudattiin jo 25.3.1729 ja "56-vuotiaana" eli noin 1673 syntyneenä. Hän ei siis ollut noin 1675 syntyneen Pekan eikä hänen sisarustensa Tuomaan, Laurin ja Marketan äiti.
Tuomas Tuomaanpojan henkiikirjamerkinnät Joroisissa alkavat 1675, jolloin hänen isänsä kirkkoherra kuoli toukokuussa ja hänen henkirahan maksajaksi merkitty vaimonsa sekä kappalaisveljensä Antti vaimoineen olivat leskiäidin kanssa otsikon "Prästerskapet" alla - asuivat kai vielä pappilassa. - Sitten Tuomas Tuomaanpoika on merkitty Joroisten Häyrilän kylän henkikirjoihin vuoteen 1703 asti välillä vaimon kanssa, välillä ilman vaimoa, ja välillä vain vaimo... V. 1703 täytti Tuomas kai 63 v ja poika Pekka oli jo Tuomaalan isäntä. Joka tapauksessa Tuomas oli varmasti ainakin 2 kertaa naimisissa.

Löysin selityksen Tuomaan vaimoksi merkitsemälleni Maria Koposelle. V. 1925-32 Joroisten RK:n s. 70 mainitsee Pekka Tuomaanpoika Iskaniuksen äidiksi Marian, "död 1730". Etsin vuonna 1985 Joroisten v. 1730 kuolleet Mariat Valtionarkiston Mustista kirjoista ja löysin heti Maria Koposen: "Margaretha Kowotar", 90 vuotta, haudattu 5.3.1730. Kun ikä oli sama kuin Tuomas Tuomaanpojan ja olin jo nähnyt Marian ja Margareetan sekoittuvan kirkonkirjoissa, uskoin löytööni. Tyypillinen amatööritutkijan virhe, josta voi ottaa opiksi.

Elias Eliassonia en aikoinaan yrittänytkään löytää, joten olen kovasti kiitollinen nyt hänen sukunsa löytäneelle tutkijalle.

[Robinson Korhonen]

Isot kiitokset perusteellisesta vastauksesta!
Tämä selvittää taas asioita eteen- eli taaksepäin. Vielähän tuonne mahtuisi henkilöitä sukupuun oksille killumaan.. Nettiaika ja digitoidut aineistot antavat kyllä poikkeuksellisen hienot mahdollisuudet tutkimuksen ja löytöjen tekemiselle, joten eiköpä nuita lie luvassa lisää jatkossakin :)

t: Antti

[Sinilakki]

Frilander-suvusta otettu Y-DNA testi valmistui tänään ja voimme todeta Frilanderien kuuluvan R-M269 -haploryhmään ja näyttää vahvasti siltä, ettei suvulla ole yhtään läheistä testattua osumaa, vain jokusia kaukaisimpia osumia.

Lisätietoa tutkimuksesta tulee, kunhan sitä saadaan.

[Pekka Hiltunen]

Frilander-suvusta otettu Y-DNA testi valmistui tänään ja voimme todeta Frilanderien kuuluvan R-M269 -haploryhmään ja näyttää vahvasti siltä, ettei suvulla ole yhtään läheistä testattua osumaa, vain jokusia kaukaisimpia osumia.
Lisätietoa tutkimuksesta tulee, kunhan sitä saadaan.
Etelästä tullut R-haplo suuntautui Puolan, Baltian, Pohjois-Saksan ja Normandian vaiheille. Tämän kanssa ei ole ristiriidassa se sukujohto, jossa esi-isä olisi ollut viipurilainen linnanpäällikkö (jaettu) Peder, m.m. piispa Paavali Juustenin isä. V.m. on aloittanut koulunkäyntinsä dominikaaniluostarissa ja jatkanut opintojaan Turussa. Poika, hovipalvelija Hannu Paavalinpoika avioitui Kerstin Frillen kanssa. Viipurin Siikaniemessä asunut Hans Hansson Friland oli mahdollisesti Nils Johansson Frilanderin isä. Kerstin Frillentyttären (nuorempi Frille-suku) äiti oli saanut huomenlahjakseen Perniön "Viborg eller Frillans" -nimisen kartanon (Ramsay).
PH

[RaijaC]

Ketju jo vanha, mutta laitanpa miekin omani:

Paavali Juusteen
Hans Juusteen
Hans Frilander
Nils Frilander
Elisabeth Frilander
Walborg Maukunen
Jacob Jäntti
Elias Jäntti
Justina Jäntti
Carin Raatikainen
Iida Maria Tossavainen
mummu Helmi Saastamoinen
isä Erkki Kaikkonen s 1927 Pielavesi
minä os. Kaikkonen

t. Raija

[Pekka Hiltunen]

Ketju jo vanha, mutta laitanpa miekin omani:

Paavali Juusteen
Hans Juusteen
Hans Frilander
Nils Frilander
Elisabeth Frilander
Walborg Maukunen
Jacob Jäntti
Elias Jäntti
Justina Jäntti
Carin Raatikainen
Iida Maria Tossavainen
mummu Helmi Saastamoinen
isä Erkki Kaikkonen s 1927 Pielavesi
minä os. Kaikkonen

t. Raija
Tähän voisi vielä lisätä hovipalvelija Hannu Paavalinpojan äidin, Kerstin Frillesdotter Frillen (k 1649 Kemiö Mainiemi) esivanhemmat. Ja sitten jäädä vain odottelemaan DNA-testien vastauksia... DNA:lla tarkoitetaan tässä deoksiribonukleiinihappoa eikä esim. saman nimistä teleoperaattoria.
PH

[RaijaC]

Itsellä 19 FTDNA osumaa, joilla sukupuussa Juusten ja 11 osumaa, joilla Frilander.

[Sinilakki]

Frilander-suvun DNA-testistä on kulunut jo jonkin verran aikaa, mutta pääasiallisean ongelmana on edelleen se, ettei Y-DNA osumia ole. Läheisiä testattuja ei ole ollenkaan ja kaikki loput menevät niin kauas, että yhteinen esi-isä Frilandereihin on vuosituhansien päässä.

BigY-testi voisi selvittää jotain Frilandereistakin jotain uutta, mutta siinäkään tapauksessa ei auta kuin jäädä odottelemaan läheisempiä testiosumia.

[Pekka Hiltunen]

Frilander-suvun DNA-testistä on kulunut jo jonkin verran aikaa, mutta pääasiallisean ongelmana on edelleen se, ettei Y-DNA osumia ole. Läheisiä testattuja ei ole ollenkaan ja kaikki loput menevät niin kauas, että yhteinen esi-isä Frilandereihin on vuosituhansien päässä.

BigY-testi voisi selvittää jotain Frilandereistakin jotain uutta, mutta siinäkään tapauksessa ei auta kuin jäädä odottelemaan läheisempiä testiosumia.

Frille-suvussa voitaneen Y-DNA unohtaa kokonaan... Kyllä perinteiset menetelmät riittävät suvun johtamiseen Viipurin Hans Hanssoniin, jonka vanhemmiksi on vaikeaa löytää samasta säädystä sopivampia kuin Muurlan, Stiernkorsin ja Slang-sukua ollutta Kerstin Eriksdotteria sekä Frille Påvelsson Frilleä, erään "Frillans eller Viborg" -nimellä tunnetun Perniön kartanon isäntää. Totta maar näillä on myös ollut aviottomia lapsia tuntemattomien piikojen kanssa, mutta näihin pääsemme käsiksi vasta "Full DNA" -tutkimuksin, kenties 20-30 v:n kuluttua.

Tutkimuksissa ja tarkasteluissa kannattaa ottaa aina huomioon sääty-yhteiskunnan olot: ei talonpoika voinut pojalleen kauroja syöttää vain siksi, etä tämä tuhlaisi kaiken työaikansa turhanpäiväiväisten siunausten tutkimiseen sen sijaan että tienaisi puuronsa ja sipulinsa työllä, kuten olvat esipolvetkin tehneet kokonaisen, isien muistissa olleen vuosisadan ajan.

Hannu Hannunpoika Friland oli viipurilaisen piispa Juustenin ja hänen rälssisukuisen vaimonsa pojanpoika. Mitä lisäinformaatiota tässä hävyttömän kalliit Y-DNA -tutkimukset muka voisivat antaa? Omissa tauluissani on Påvel Hedersson vastassa tässä haarassa 1500-l alussa ja Halikon tuomarin Håkan Kristerinpojan lapsista esivanhemmissa jo 2/4 on vaimoväkeä, jotka periyttivät vaakunsn jälkipolville; Karinin ja Ingeborgin veljistä Krister jätti tyttären, ja veljensä Matts tyttären sekä pojantyttären. Kun tutkin taulujani huomaan, että Mårten Abrahaminpojan (Djekn) ja Håkan Kristerinpoika Frillen 8:sta kirjaamastani jälkeläisestä puolet ovat esivanhempisni, mutta viimeisiä Frille-vaakunaa kantanut miehenpuoli oli Frille Mattsson till Viborg eller Frillans i Bjärnå, joka hädin ja tuskin on yltänyt Uudelle Ajalle.
PH

[Tommy Koukka]

Kappalaisten omakätisiä allekirjoituksia ja sinettejä ei löydy yhtä hyvin kuin kirkkoherrojen, mutta Pieksämäen kappalainen Nicolaus Fredlander allekirjoitti Pieksämäen vuoden 1701 henkikirjan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10545091). Kansallisarkistossa kävin kuvaamassa alkuperäisestä asiakirjasta Fredlanderin sinetin, jonka yläosasta on havaittavissa nimikirjaimet I F. Alkuperäinen sinetti on huonolaatuinen, joten oletettavasti kirjainyhdistelmän alkuun kuuluu myös kirjain N, jolloin nimikirjaimet ovat lyhenne nimestä Nicolaus Johannis Fredlander. Tuo kyseinen vuoden 1701 tositekirja olikin melko haasteellinen käsitellä, sillä paksuutta sillä on noin puoli metriä.
Terveisin Tommy Koukka

[khaapamaki]

Syntyikö asiasta koskaan konsensusta, oliko Pieksämäen kappalaisella Nikolaus Frilanderilla yksi vai kaksi vaimoa, eli oliko Mäntyharjun kirkkoherran Tuomas Heikinpojan tytär Valpuri ja Valpuri Heinrichia yksi ja sama, vai oliko Valpureita kaksi, toinen n. 1640 syntynyt kirkkoherran tytär ja toinen 1657 syntynyt Heinrichia? Genissä tällä hetkellä merkittynä vain yksi vaimo.

[Pekka Hiltunen]

Syntyikö asiasta koskaan konsensusta, oliko Pieksämäen kappalaisella Nikolaus Frilanderilla yksi vai kaksi vaimoa
Syntyi. Hänellä oli kaksi vaimoa. 1:oo NN Thomasdotter, vht: Mäntyharjun khra Thomas Henrici ja Brita Olofintytär; 2:oo Valborg Heinricia, äiti NN Johanintytär, jonka isä Juvan khra Johannes Marci Heinricius (jonka isä Marcus Georgi, Pieksämäen kpl ja Pieksämäen khra:n Gregorius Henriciin poika).
PH

[Janne Asplund]

Nicolausen ja Maria hybermanin avioliitosta syntyi mm. Catharina Aspe 4.8.1767 joka avioitui Karl gustaf mansnerin kanssa. Carl syntyi Kemiössä 11.4.1760. Carl oli myöskin nimismies ja vouti sukua...

Carl Gustaf Mansner syntyi tosiaan Kemiössä ja isänsä oli kruununvouti Anders M. Hän puolestaan oli syntynyt Ahvenanmaalla, missä suvulla oli laajat pappisjuuret.

[Julle]

< Syntyi. Hänellä oli kaksi vaimoa. 1:oo NN Thomasdotter, vht: Mäntyharjun khra Thomas Henrici ja Brita Olofintytär; 2:oo Valborg Heinricia, äiti NN Johanintytär, jonka isä Juvan khra Johannes Marci Heinricius (jonka isä Marcus Georgi, Pieksämäen kpl ja Pieksämäen khra:n Gregorius Henriciin poika).
>

Onkohan tuo vaimojen järjestys väärin päin, koska Liisa Tuomaantytär kuoli vasta 28.12.1722 Pieksämäki. Valborgin kuolinaika on tuntematon, mutta ennen vuotta 1673, koska Elias on syntynyt 14.07.1674 Pieksämäki Pöyhölä.

[Robinson Korhonen]

Hei,
Viipurin proviantin vuoden 1631 tilejä selatessani törmäsin Nils Bielken Säkkijärven pappilassa 4.3.1631 päiväämään kirjeeseen, jossa hän valtuuttaa vouti "Haia"n (Haajanen/Haijanen?) antamaan apua hautauskuluihin 30 daleria kuolleen "Hans von Frelandh"in perillisille. Hans on uransa aikana vanhana kruunun palvelijana tehnyt paljon vahinkoa valtakunnan vihollisille ja ansaitsee tulla kunnolla haudatuksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1713058 Kyseisen kirjeen taustapuolella kaksi lehteä myöhemmin toistuu nimi muodossa "Hans von Fredland". Samalla aukeamalla puolestaan näkyy "Knuth Hansson Fredhlandt"in Viipurissa 9.3.1631 päiväämä kuittaus kyseisestä summasta isänsä hautauskuluihin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1713060

Jotenkin tuntuisi, että Bielken käyttämä etuliite "von" ei liity jalosukuisuuteen vaan viittaisi nimenomaan prepositiona Hansin alkuperään Friedlandissa.

Vanhalla Hansilla oli ilmeisesti pojat Knut ja Hans, sekä vävyt Viipurilainen tynnyrintekijä Nils Classon Dyster ja kultaseppä Johan Hagemeyer, jotka todistavat Rasalahden tilan kaupan Elin Hansdotterille vuonna 1639. Asiakirjan kopio esiintyy Viipurin kihlakunnan käräjillä v.1643 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735770 Edellisen aukeaman alussa he identifioivat itsensä Hans Friedlandin perillisiksi; "Bekenne wij undertecknadhe saligh Hans Friedlandtz arfvinger..."

-A

[Sinilakki]

Hei,
Viipurin proviantin vuoden 1631 tilejä selatessani törmäsin Nils Bielken Säkkijärven pappilassa 4.3.1631 päiväämään kirjeeseen, jossa hän valtuuttaa vouti "Haia"n (Haajanen/Haijanen?) antamaan apua hautauskuluihin 30 daleria kuolleen "Hans von Frelandh"in perillisille. Hans on uransa aikana vanhana kruunun palvelijana tehnyt paljon vahinkoa valtakunnan vihollisille ja ansaitsee tulla kunnolla haudatuksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1713058 Kyseisen kirjeen taustapuolella kaksi lehteä myöhemmin toistuu nimi muodossa "Hans von Fredland". Samalla aukeamalla puolestaan näkyy "Knuth Hansson Fredhlandt"in Viipurissa 9.3.1631 päiväämä kuittaus kyseisestä summasta isänsä hautauskuluihin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1713060

Jotenkin tuntuisi, että Bielken käyttämä etuliite "von" ei liity jalosukuisuuteen vaan viittaisi nimenomaan prepositiona Hansin alkuperään Friedlandissa.

Vanhalla Hansilla oli ilmeisesti pojat Knut ja Hans, sekä vävyt Viipurilainen tynnyrintekijä Nils Classon Dyster ja kultaseppä Johan Hagemeyer, jotka todistavat Rasalahden tilan kaupan Elin Hansdotterille vuonna 1639. Asiakirjan kopio esiintyy Viipurin kihlakunnan käräjillä v.1643 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735770 Edellisen aukeaman alussa he identifioivat itsensä Hans Friedlandin perillisiksi; "Bekenne wij undertecknadhe saligh Hans Friedlandtz arfvinger..."

-A

Todella mielenkiintoisia löytöjä, kiitoksia niistä!

Frilander-suvusta saadut DNA-tulokset näyttävät osuvan tähän alkuperään Friedlandissa. Osumia on edelleen vähän, mutta asiaan varmasti vaikuttaa vähäinen testausinto Itämeren etelärannoilla. Saksalaisia eivät testit oikein kiinnosta, osittain varmaan rankan historiansa takia.

Varmasti Frilanderin kuuluvat siis Y DNA:ltaan haploryhmään R1b-M269. Mahdollisesti tarkemmin Frilanderien paikka haplopuussa olisi R-DF19, mutta osumien puutteessa on hankala sanoa mitään varmempaa. Tuo haplohan on erittäin yleinen Itämeren rannoilla, etenkin juuri Saksan seutuvilla ja Skandinavian eteläosissa.

[Robinson Korhonen]

Tervehdys!
Viipurin ja Savonlinnan läänin kopiokirjasta löytyi mielenkiintoinen Pietari Brahen Pyhtäällä v.1639 allekirjoittama dokumentti. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13160978

Mikäli oikein tulkitsen, koskee asia vanhaa kokoveron rälssimaata Vehkalahden Strömsbyssä, joka on langennut perintönä Carl Stingille. Tila on jäänyt autioksi silloin kun Carlin (?) isäpuoli oli Venäjällä tapellessaan (”i Ryssefeiden”) jäänyt vangiksi ja lapset olivat vielä pieniä. Carl on nyt ottanut saman tilan asuttavakseen ja kreivi näyttäisi myöntävän tälle tähän kolmen vuoden verovapauden. Carl Stingin valtuuttamana asiassa toimii hänen veljensä Knut Fredlandh.

Mitäs tästä nyt pitäisikään ajatella?

[Pekka Hiltunen]

Tervehdys!
Viipurin ja Savonlinnan läänin kopiokirjasta löytyi mielenkiintoinen Pietari Brahen Pyhtäällä v.1639 allekirjoittama dokumentti. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13160978

Mikäli oikein tulkitsen, koskee asia vanhaa kokoveron rälssimaata Vehkalahden Strömsbyssä, joka on langennut perintönä Carl Stingille. Tila on jäänyt autioksi silloin kun Carlin (?) isäpuoli oli Venäjällä tapellessaan (”i Ryssefeiden”) jäänyt vangiksi ja lapset olivat vielä pieniä. Carl on nyt ottanut saman tilan asuttavakseen ja kreivi näyttäisi myöntävän tälle tähän kolmen vuoden verovapauden. Carl Stingin valtuuttamana asiassa toimii hänen veljensä Knut Fredlandh.

Mitäs tästä nyt pitäisikään ajatella?
Sitä, että Carl Stigin isäpuoli oli Knut Fredlandhin isä? Veljen ja velipuolen välillä ei vältämättä tehty eroa sananmuodoissa. Toisaalta on Carl voinut saada lisänimekseen Stigin, vaika olisikin ollut Knutin täysveli.
PH

[Janne Asplund]

Mielenkiintoinen löytö. Olisikohan kyseessä sama Carl Sting, jonka nimi esiintyy Vehkalahden historia II:n alussa esitetyssä asiakirjassa:

Jöns Kurki, Turun hovioikeuden presidentti 1651 Husulan knaappijohtaja Sigfrid Sigfridinpojalle, Junnilan sukua:

"Me Jöns Kurck, Lempäälän vapaaherra [...] Tervehdimme teitä Sigfrid Sigfridinpoika Husulan kylässä Venhkalahden pitäjää kaikkivaltiaan Jumalan nimessä, ja haluamme Teille tiettäväksi, että tähän Kuninkaalliseen oikeuteen on CARL STIUGH erinäisin tänne jätetyin asiakirjoin... (jotka koskevat) erästä mainitun pitäjän Salmenkylässä olevaa rälssitilaa, jonka ... perijä hän katsoo olevansa, anonut, että hänet autettaisiin (lailliseen) oikeuteensa. Koska kuninkaallinen oikeus ei tiedä, miten tämän laita on ... "Sigfridin tulee antaa vastineensa Turussa 12. päivänä helmikuuta 1652".

Martti Korhonen, Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 10-11

Salmenkylä = Strömsby

[Sinilakki]

Mielenkiintoisia löytäjä jälleen! Kiitoksia näistä.


Tuomiokirjakortistoa seuraillen joku Carl (Caroll) Stingh on ollut Viipurin käräjillä 1642. Kortiston signum jj 3:208.

En ainakaan äkkiseltään hoksannut, onko kyseessä vanha vai uusi numerointi tuomiokirjaan, niin ei osunut Stinghin juttua silmään. Pitäisi kai kuitenkin olla näillä main tuomiokirjaa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735766



Mielenkiintoinen löytö. Olisikohan kyseessä sama Carl Sting, jonka nimi esiintyy Vehkalahden historia II:n alussa esitetyssä asiakirjassa:

Jöns Kurki, Turun hovioikeuden presidentti 1651 Husulan knaappijohtaja Sigfrid Sigfridinpojalle, Junnilan sukua:

"Me Jöns Kurck, Lempäälän vapaaherra [...] Tervehdimme teitä Sigfrid Sigfridinpoika Husulan kylässä Venhkalahden pitäjää kaikkivaltiaan Jumalan nimessä, ja haluamme Teille tiettäväksi, että tähän Kuninkaalliseen oikeuteen on CARL STIUGH erinäisin tänne jätetyin asiakirjoin... (jotka koskevat) erästä mainitun pitäjän Salmenkylässä olevaa rälssitilaa, jonka ... perijä hän katsoo olevansa, anonut, että hänet autettaisiin (lailliseen) oikeuteensa. Koska kuninkaallinen oikeus ei tiedä, miten tämän laita on ... "Sigfridin tulee antaa vastineensa Turussa 12. päivänä helmikuuta 1652".

Martti Korhonen, Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 10-11

Salmenkylä = Strömsby

[Robinson Korhonen]

Hei,
tuomiokirjakortiston merkintä viittaa tähän aukeamaan, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735772
jonka oikeanpuoleisella sivulla Carl Stingh mainitaan kahteen otteeseen.

Kyse on edelleen Rasalahden myynnistä, jonka käsittely alkaa jo aiemmin ja jatkuu vielä tämän jälkeen. Tukholmassa päivätyssä kirjeessä Elin Hansdotterille Axel Banerin palvelija Anders Svensson nähdäkseni selvittelee sitä, kuinka Ruotsissa asuvalle Carl Stingille saataisiin toimitetuksi tälle kuuluva maksuosuus tilakaupasta.

Mielenkiintoisia löytäjä jälleen! Kiitoksia näistä.


Tuomiokirjakortistoa seuraillen joku Carl (Caroll) Stingh on ollut Viipurin käräjillä 1642. Kortiston signum jj 3:208.

En ainakaan äkkiseltään hoksannut, onko kyseessä vanha vai uusi numerointi tuomiokirjaan, niin ei osunut Stinghin juttua silmään. Pitäisi kai kuitenkin olla näillä main tuomiokirjaa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735766

[Tommy Koukka]

Tervehdys!
Viipurin ja Savonlinnan läänin kopiokirjasta löytyi mielenkiintoinen Pietari Brahen Pyhtäällä v.1639 allekirjoittama dokumentti. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13160978

Mikäli oikein tulkitsen, koskee asia vanhaa kokoveron rälssimaata Vehkalahden Strömsbyssä, joka on langennut perintönä Carl Stingille. Tila on jäänyt autioksi silloin kun Carlin (?) isäpuoli oli Venäjällä tapellessaan (”i Ryssefeiden”) jäänyt vangiksi ja lapset olivat vielä pieniä. Carl on nyt ottanut saman tilan asuttavakseen ja kreivi näyttäisi myöntävän tälle tähän kolmen vuoden verovapauden. Carl Stingin valtuuttamana asiassa toimii hänen veljensä Knut Fredlandh.

Mitäs tästä nyt pitäisikään ajatella?


Hieno löytö!

Knut Jönsson mainitaan voudintileissä Rasalahden isäntänä 1574-1604. Vuodesta 1605 alkaen tilan isäntänä mainitaan Hans Friland, jonka poikia olivat Knut ja Hans Hansinpojat.

Verkkosivulla http://netti.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt1.html#3 olevan Juusten-suvun selvityksen mukaan Knut Jönsson Juustenilla oli nimeltä mainitsematon tytär, jonka knaappiaateliin kuulunut puoliso kaatui vänrikkinä Kukennoisin taistelussa Liivinmaalla 1601. Mielenkiintoista olisi tietää, mihin alkuperäislähteeseen tämä tieto perustuu.

Näistä tulee ensinnäkin mieleen, että puolisonsa kuoltua 1601 Knut Jönsinpojan tytär on voinut avioitua Hans Frilandin kanssa. Tässä tapauksessa Knut Friland olisi saanut etunimensä äitinsä isän mukaan.

Jos Carl Sting oli Knut Frilandin velipuoli, heillä lienee ollut sama äiti, mutta eri isät. Olisiko isä ollut vuonna 1601 kuollut, (Vehkalahden?) knaappiaateliin kuulunut vänrikki? Jos Carl Stingin isäpuoli oli Hans Friland, on Hans saattanut kuolla 1610-luvulla käydyn Inkerin sodan aikana. Sotahan päättyi 1617 Stolbovan rauhaan. Jo vuoden 1615 maakirjassa Rasalahdessa mainitaan Hans Frilandin autiotila, mikä voisi viitata siihen, että Hans on kuollut noihin aikoihin.

Tommy Koukka

[Sinilakki]

Tieto nettisivulle näyttää tulleen Ramsaylta, jonka Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden kertoo Knut Jönsson (Juusteenista) seuraavaa:

Tab. III.

Knut Jönsson (tab. II). Stadsskrifvare i
Viborg 1559-1566. Var 1570 slottsskrifvare med
årlig lön af en pund läst spannmål. Fick 1585
14/7 frälse för Rasalaks klostergods i Viborgs
socken, och på samma gång rätt att göra
rusttjänst för ett hemman i Anola i Ulfsby socken
(7). Stadfästad i sin skattfrihet 1595 12/1 af ståthållaren Klas Fleming, emedan han "en lång tid tjänat Sveriges krona" (8). Lefde ännu 1601.

Barn:

Dotter, gift med en fänrik vid knapefanan,
som † 1601, i slaget vid Kokenhusen (9).


Lähteiseksi taululle Ramsay antaa seuraavat tiedot: (7) Finlands Statsarkiv 5553: 66; (8) Finlands Statsarkiv 5702: 94; (9) Finlands Statsarkiv 5780: 22

Ainakin teoriassa tuo knaapiaatelinen kyllä osuisi varsin hyvin siihen, mitä Carl Stingin elämäntarinasta tiedämme - Vehkalahti sopii hyvin kuvaan. Ylipäätään palasat osuvat loogisesti kohdalleen, ja se selittäisi myös Rasalahden päätymisen Frilandien haltuun. Mutta he eivät polveutuneet Juusteen-suvusta, kuten aiemmin esitetty, kuin sitten korkeintaan naislinjassa.


Hieno löytö!

Knut Jönsson mainitaan voudintileissä Rasalahden isäntänä 1574-1604. Vuodesta 1605 alkaen tilan isäntänä mainitaan Hans Friland, jonka poikia olivat Knut ja Hans Hansinpojat.

Verkkosivulla http://netti.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt1.html#3 olevan Juusten-suvun selvityksen mukaan Knut Jönsson Juustenilla oli nimeltä mainitsematon tytär, jonka knaappiaateliin kuulunut puoliso kaatui vänrikkinä Kukennoisin taistelussa Liivinmaalla 1601. Mielenkiintoista olisi tietää, mihin alkuperäislähteeseen tämä tieto perustuu.

Näistä tulee ensinnäkin mieleen, että puolisonsa kuoltua 1601 Knut Jönsinpojan tytär on voinut avioitua Hans Frilandin kanssa. Tässä tapauksessa Knut Friland olisi saanut etunimensä äitinsä isän mukaan.

Jos Carl Sting oli Knut Frilandin velipuoli, heillä lienee ollut sama äiti, mutta eri isät. Olisiko isä ollut vuonna 1601 kuollut, (Vehkalahden?) knaappiaateliin kuulunut vänrikki? Jos Carl Stingin isäpuoli oli Hans Friland, on Hans saattanut kuolla 1610-luvulla käydyn Inkerin sodan aikana. Sotahan päättyi 1617 Stolbovan rauhaan. Jo vuoden 1615 maakirjassa Rasalahdessa mainitaan Hans Frilandin autiotila, mikä voisi viitata siihen, että Hans on kuollut noihin aikoihin.

Tommy Koukka

[Tommy Koukka]

Lähteiseksi taululle Ramsay antaa seuraavat tiedot: (7) Finlands Statsarkiv 5553: 66; (8) Finlands Statsarkiv 5702: 94; (9) Finlands Statsarkiv 5780: 22



Lieneeköhän tuo Ramsayn lähdeviite 9 (5780:22) oikea, sillä tältä sivulta ei oikein näitä tietoja löydy: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3064091

Korjaan eilistä viestiäni sen verran, että Hans Friland ei sittenkään liene kuollut Inkerin sodassa, vaan jäi vain vangiksi ja lienee sitten vapautunut, sillä tässä viestiketjussa on 28.11.2017 Antin löytö Hans von Frelandhin hautajaiskuluista vuodelta 1631.

Läänintileissä mm. vuonna 1646 Vehkalahden Salmenkylässä (Strömsby) mainitaan Carll Erichsson (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13584885) ja vielä ainakin 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12379498). Voisiko tämä Carll Erichsson olla sama kuin Carl Stingh?

[Sinilakki]

Katselin samaa, Ramsayn viite lienee väärä. Jostain hän kuitenkin tiedon lienee lukenut - kiva olisi toki tarkemmin tietää mistä.

Tuo mainitsemasi Carl Eriksson voisi olla Stingh, mutta luulen, että kyseessä on myös Ramsayn mainitsema Carl Eriksson (Husgafvel).

Karl Eriksson (tab. XIV). Rusthållare i
Strömsby i Vekkelaks. Sergeant 1630, deltog i
kriget i Tyskland. Lefde ännu 1683, då han,
jämte sju andra Vekkelaksknapar, fick resolution
på säterifrihet för lifstiden.

Salmenkylä toki oli läheisesti linkittynyt Husgafveleihin - liekö Carl Stinghin isäkin sidoksissa nimenomaan tähän knaapisukuun?

Lieneeköhän tuo Ramsayn lähdeviite 9 (5780:22) oikea, sillä tältä sivulta ei oikein näitä tietoja löydy: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3064091

Korjaan eilistä viestiäni sen verran, että Hans Friland ei sittenkään liene kuollut Inkerin sodassa, vaan jäi vain vangiksi ja lienee sitten vapautunut, sillä tässä viestiketjussa on 28.11.2017 Antin löytö Hans von Frelandhin hautajaiskuluista vuodelta 1631.

Läänintileissä mm. vuonna 1646 Vehkalahden Salmenkylässä (Strömsby) mainitaan Carll Erichsson (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13584885) ja vielä ainakin 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12379498). Voisiko tämä Carll Erichsson olla sama kuin Carl Stingh?

[Pekka Hiltunen]

Ketju jo vanha, mutta laitanpa miekin omani:

Paavali Juusteen
Hans Juusteen
Hans Frilander
Nils Frilander
Elisabeth Frilander
Walborg Maukunen
Jacob Jäntti
Elias Jäntti
Justina Jäntti
Carin Raatikainen
Iida Maria Tossavainen
mummu Helmi Saastamoinen
isä Erkki Kaikkonen s 1927 Pielavesi
minä os. Kaikkonen

t. Raija
Ei kai tiedetä, että oliko ent. hovijunkkarilla ja sittemmin kruununvoudilla Hans Hansson Justenilla (esim. Kurjalan suvun Karinin kanssa?) avioitunut poika "Hans Viborg" (tämmöisen nimen olen kirjannut tiedostooni), joka olisi nainut Kokenhusenin taistelussa kaatuneen vänrikin lesken, joka taas on voinut olla Knut Jönsson Juustenin tytär. Tällöin heidän poikansa olisi voinut olla Hans Hansson Friland, joka on asunut Siikaniemessä 1640-luvulla. Pieksämäen kpl Nils Johansson (Hansson) Fredlander olisi tällöin ollut sallitusta, puolipikkuserkkujen aviosta.

Y-DNA:n mukaiset tulokset ja toisaalta tietojen mahdollinen pimittäminen ja hovijunkkarin siirtyminen voudin asemaan sopivat erinomaisen hyvin tämmöiseenkin sukutauluun.
PH

[Pekka Hiltunen]

Juusten-nimen voisi kuvitella juontuvan Jost- tai Joost-nimestä. Näitä ei ainakaan nykyään esiinnyt juuri muualla kuin Hollannissa ja Belgiassa. Friisia on sijainnut Alankomaiden, Tanskan ja Saksan alueilla. Kyseessä voisi nimen ja DNA:nkin perusteella olla friisiläissuku. Friisiläisasutusta ilmaantui jo 1200-luvun vaiheilla Pohjanmeren saarille ja rannikoille Hansan vallattua idän-kaupan. Friisilä-nimisiä kyliä näyttää olevan Kustavin lisäksi Suomessa ainakin Espoossa, mutta epäilemättä kauppapurjehtijoista talonpojiksi tai porvareiksi muuntuneilla friiseillä on voinut olla jalansijaa myös keskiaikaisessa Viipurissa - ja ehkä myös Perniön seuduilla ja miks`ei myöhemmin Pohjassa ja Muurlassakin.

Tietääkö joku, miksi tanskalaisperäisen Frille-suvun Matts Håkaninpoika sai lisämääreen "Frille till Viborg eller Frillans i Bjärnå"?
PH

[ML_]

Tuomas Tuomaanpoika Iskaniuksen ( k. 1718 ) leski selvisi minullekin vasta perukirjan löytymisen jälkeen. 1980-luvullahan ei ollut tietoja netin kautta. Kirjaan kirjaamani Maria Koponen tuli siten, että Joroisten RK:ssa 1725 s. 70 mainitaan Pekka Tuomaanpojan äiti Maria, "död 1730". Siinä on kaksi virhettä. Oikea Maria ( Oinonen, "Ojnotar", haudattiin jo 25.3.1729 ja "56-vuotiaana" eli noin 1673 syntyneenä. Hän ei siis ollut noin 1675 syntyneen Pekan eikä hänen sisarustensa Tuomaan, Laurin ja Marketan äiti.
Tuomas Tuomaanpojan henkiikirjamerkinnät Joroisissa alkavat 1675, jolloin hänen isänsä kirkkoherra kuoli toukokuussa ja hänen henkirahan maksajaksi merkitty vaimonsa sekä kappalaisveljensä Antti vaimoineen olivat leskiäidin kanssa otsikon "Prästerskapet" alla - asuivat kai vielä pappilassa. - Sitten Tuomas Tuomaanpoika on merkitty Joroisten Häyrilän kylän henkikirjoihin vuoteen 1703 asti välillä vaimon kanssa, välillä ilman vaimoa, ja välillä vain vaimo... V. 1703 täytti Tuomas kai 63 v ja poika Pekka oli jo Tuomaalan isäntä. Joka tapauksessa Tuomas oli varmasti ainakin 2 kertaa naimisissa.

Löysin selityksen Tuomaan vaimoksi merkitsemälleni Maria Koposelle. V. 1925-32 Joroisten RK:n s. 70 mainitsee Pekka Tuomaanpoika Iskaniuksen äidiksi Marian, "död 1730". Etsin vuonna 1985 Joroisten v. 1730 kuolleet Mariat Valtionarkiston Mustista kirjoista ja löysin heti Maria Koposen: "Margaretha Kowotar", 90 vuotta, haudattu 5.3.1730. Kun ikä oli sama kuin Tuomas Tuomaanpojan ja olin jo nähnyt Marian ja Margareetan sekoittuvan kirkonkirjoissa, uskoin löytööni. Tyypillinen amatööritutkijan virhe, josta voi ottaa opiksi.


Onkohan Tuomas Tuomaanpoika Issakaisen lasten äidistä/äideistä tullut lisätietoja tämän jälkeen?

Jos nyt ymmärsin oikein, hänellä oli ainakin 2 vaimoa:

1. (?) puoliso: N.N., s. n. 1645-1660 (jos vain osa lapsista hänen). Sai välillä 1675-1685 lapset Pekka, Tuomas, Lauri, Marketta, Kaisa? Entä Maria ja Anna (s.1694-1695)?
2. (?) puoliso Maria Oinonen/Ojnotar, s. n. 1673, haudattiin 5.3.1729 Häyrilässä. Saiko hän tyttäret Maria ja Anna (s. 1694-1695)?

Esim. voiko Joroisten Häyrilän henkikirjamerkintöjen (joista en itse saa selvää) perusteella päätellä lasten äitejä (milloin 1. vaimo olisi suurinpiirtein kuollut, ja milloin Tuomas vihitty 2. puolison kanssa)?

[Pekka Sipari]

Terve kaikki,
Tämä ketju oli pitkä kuin nälkävuosi enkä heti löytänyt tsimääni.
Pieksämäen Pöyhölässä oli 1734 kaksois häät: Elias Eliass. Frinder nai Catharina Linmanin ja serkku Juvan myöh. lukkari Johan Nilss. Frilander s. n. 1714 (äiti Creutzman) nai Maria Linmanin.
Olenko oikeassa?
Onko kellään tietoa oliko Maria ja Katariina siskoksia?
Mistä löytyy viite Johanin mahd pojan Andersin s. 1747 ( pso Österberg syntymään tms vahvistus.

Pekka

[RRajander]

Hei,

ovatkohan vuodet vieriessään tuoneet jotain uutta tietoa Frilanderien ja Juustenien yhteydestä? Tässä ketjussa on joitain vuosia sitten ollut mielenkiintoista keskustelua Hans Hansson Frilanderista ja Frilander-suvun DNA-haplosta R-M269. Onko tämä testi otettu nimenomaan Hans Hanssonin isälinjaiselta jälkeläiseltä vai jostain muusta Frilander-haarasta?

Kauan olen ollut siinä luulossa että Viipurin Juusteneista ei ole säilynyt mieslinjaisia jälkeläisiä, mutta jos näin on niin tässä on heidän Y-haplonsa myös (olettaen tietenkin että ei ole NPE-tapahtumia välissä).

Olisikohan J.J. Markkanen esimerkiksi täällä linjoilla kommentoimassa? (en nyt äkkiseltään löytänyt tapaa millä hänet voisi tähän viestiin tägätä).

[Sinilakki]

Frilanderien DNA-tutkimus on viime vuodet seissyt paikallaan. Pitkälti kyse on siitäkin, ettei uusia testejä ole saatu - eikä toisaalta olemassaolevia testejä ole päivitetty kaikista kattavimpiin Y-DNA-testeihin. Sinänsä kattavin BigY700-testi ei välttämättä tässä tapauksessa paljoa antaisikaan, kun Frilander-sukuisten testatuilta puuttuvat muut osumat, mutta olisipa BigY-testi sitten ainakin odottamassa tulevia osumia.

Tällä hetkellä Frilander-suvusta on siis otettu kaksi Y67-testiä. Toinen testattu on kirjansitoja Anders Frilanderin (s. 7.5.1747 Juva ja k. 25.5.1805 Rantasalmi) suora mieslinjainen jälkeläinen ja toinen testattu taas polveutuu ruotusotilas Salomon Fristä (nimi siis muodossa Fri, s. 2.8.1764 Pieksämäki), joka oli Klaus Frilanderin (s. 1719 ja k. 7.6.1792 Pieksämäki) poika. Nämä kaksi testattu haaraa yhtyvät siis ilmeisimmin kappalainen Nikolaus Frilanderissa tai niillä main. Testatut isälinjat ovat yhtenevät ja molemmat edustavat R-M269 haploryhmää.

Mutta siihen oikeastaan DNA-testienkin tulokset tällä hetkellä jäävät. Nuo kaksi testiä todistavat, että ainakin nämä kaksi Frilanderin haaraa ovat samaa isälinjaa ja R-haploisia. Se kertoisi myös siitä, että oletettavasti Frilanderin suku on kokonaisuuden R-haploa. Muita osumia testatuilla ei juuri olekaan kuin toisensa, joka voisi kertoa siitä, että heidän R-haplonsa on esim. saksalaista tai balttilaista alkuperää, siellä kun Y-DNA-testit ovat vieläkin hyvin hyvin harvinaisia. Osumien puute kertoo siis todennäköisesti enemmän testausvajeesta muissa Euroopan maissa, kuin pelkästään isälinjan harvinaisuudesta kokonaisuutena.

En ole itse kumpikaan testatuista, enkä sinällään edes sukua Frilandereille, joten oma mielenkiintoni on jäänyt lähinnä toisen testin hallinnointiin testatun puolesta. Varmasti lisätestejä Frilander-suvusta tarvittaisiin ja jos kiinnostuneita maksajia löytyisi, myös BigY700-testi olisi tulevaisuuden kannalta hyvä sijoitus. Sen tilaamisesta on toki kuitenkin sovittava testihenkilöiden kanssa tai heidän luvallaan - tai etsittävä testiin joku uusi testattu näiden kahden nyt testatun lisäksi.

Hei,

ovatkohan vuodet vieriessään tuoneet jotain uutta tietoa Frilanderien ja Juustenien yhteydestä? Tässä ketjussa on joitain vuosia sitten ollut mielenkiintoista keskustelua Hans Hansson Frilanderista ja Frilander-suvun DNA-haplosta R-M269. Onko tämä testi otettu nimenomaan Hans Hanssonin isälinjaiselta jälkeläiseltä vai jostain muusta Frilander-haarasta?

Kauan olen ollut siinä luulossa että Viipurin Juusteneista ei ole säilynyt mieslinjaisia jälkeläisiä, mutta jos näin on niin tässä on heidän Y-haplonsa myös (olettaen tietenkin että ei ole NPE-tapahtumia välissä).

Olisikohan J.J. Markkanen esimerkiksi täällä linjoilla kommentoimassa? (en nyt äkkiseltään löytänyt tapaa millä hänet voisi tähän viestiin tägätä).

[RRajander]

Kiitos pikaisesta vastauksesta! Sellaistahan se on näiden harvinaisempien haploryhmien kanssa että täytyy vain odotella lisää testituloksia. Itseäni tässä kiinnostaa erityisesti tuo mahdollinen Juusten-yhteys kun olen yrittänyt selvittää Uudenkirkon Juusti-suvun ja Juustenien mahdollista yhteyttä.

[Sinilakki]

Kiitos pikaisesta vastauksesta! Sellaistahan se on näiden harvinaisempien haploryhmien kanssa että täytyy vain odotella lisää testituloksia. Itseäni tässä kiinnostaa erityisesti tuo mahdollinen Juusten-yhteys kun olen yrittänyt selvittää Uudenkirkon Juusti-suvun ja Juustenien mahdollista yhteyttä.

Onko Uudenkirkon Juusti-suvusta testattu mieslinjaa?

Juusten-suvun tunnettu mieslinjahan on tosiaan nykytiedon perusteella sammunut, mutta ainahan on mahdollista, että jokin linja sieltä jatkuu 1500-1600-luvun hajanaisten ja joskus sekavienkin lähteiden keskeltä.

Oletettavasti Frilanderin linja ei kyllä Juusteneihin liity, vaan johonkin tuonne Saksaan tai Keski-Eurooppaan, mutta ken tietää.