PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Voiko käsialan vaihdosta tehdä päätelmiä?

Helena Heikkinen
19.05.09, 11:14
Aatelisten ja muiden arvohenkilöiden kohdalla käsiala vaihtuu, senhän näkee jokainen. Mutta mitä päätelmiä voi tehdä siitä, että tavallisen talonpoikaiskylän henkikirjassa osa nimistä kirjoitetaan toisella käsialalla, toiset toisella?
Esimerkkinä vuoden 1675 henkikirja Savosta. Ollaan Pellosniemellä ja Ristiinassa, Huttulan kylässä asuu vielä huttusia. Miksi käsiala vaihtuu?
H-kirjaimet ovat kovin erilaisia ja kaksois-t on toisissa tt, toisissa oma erikoismerkki. Vai pitäisikö nimet lukea aivan toisin?
868

Tässä linkki kyseiseen henkikirjaan:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1411&pnum=343
Seppo T.
19.05.09, 11:30
Tässä esimerkissäsi ei mitään. Tuo käsiala on tuttua Viipurin ja Savonlinnan läänintileistä 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Joskus olin selvittävinäni itselleni, että kirjoittaja on Olavinlinnan linnakirjuri Per Johansson. Jos joku tietää varmasti tai on muita nimiä tarjolla, kertokoon. Asia kiinnostaa.

Kirjuri on vain vaihdellut tyyliään saadakseen pientä vaihtelua yksitoikkoisen rustaamiseen. Samanlaista vaihtelua on nähtävinä muinakin vuosina. Muuten tuo käsiala on varsin mukavaa ja helpostikin luettavaa, kun sen omat erikoisuudet tulevat tutuiksi.

S.T.
Helena Heikkinen
20.05.09, 17:58
Kiitos vastauksesta!.
Tulipa vain mieleen kysäistä, onko tyylin vaihtoon jokin motiivi. Tuntui niin epäilyttävältä nähdä samassa listassa sama sukunimi milloin missäkin asussa. Ajattelin sitäkin mahdollisuutta, että kirjuri olisi erotellut iän mukaan. Tosin en keksinyt, kumpi kirjoitustyyleistä olisi kuvastanut enemmän kunnioitusta ja kumpi vähemmän.
:confused:

Siis motiiviksi tosiaan voi riittää pelkkä kyllästyminen yksitoikkoiseen rustaamiseen. ?