Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Försvarslösa i byn
Mitä tarkoittaa käytännössä? Kyseinen henkilöluettelo löytyy Lohtajan henkikirjoista aina kylän talojen jälkeen viimeisenä?
Apua tähän ja muuhunkin:
http://www.genealogia.fi/linktoold/hakem/sanasto/sanastoa.htm
:) Jaska
Ei löydy kyseistä sanaa, enkä ole löytänyt muualtakaan?
Mutta viittaisiko jotenkin, että ovat olleet holhottavina?
t.Annek
Löytyy sieltä tämä:
Försvarslös --- suojeluton, joutolainen.
Sanasto on alkulauseen mukaan laadittu 1883, joten parempia nykykielen ilmaisuja voisi olla.
:) Jaska
Kiitos paljon, kas kun en äsken huomannut!:confused:
t.AnneK
Nimien perässä myös utfr? vai jotain muuta? Mitä mahtaa tarkoittaa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=627182&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
utfattig = rutiköyhä
:) Jaska
Kiitos tiedosta, kyllä nyt masentaa! :oo:
t.Annek
Ei pidä antaa masennukselle sijaa näin kauniina kevätpäivänä!
Vähitellen kokemus karttuu itse kullekin...
:) Jaska
Minua masentavat enemmän nuo turvattomien joukot. Kevätauringostakaan ei tainnut heille olla konkreettista apua.
ph
Raimo Laakso
24.04.09, 19:48
Sanatarkasti tuo teksti olisi mielestäni Puolustuskyvyttömät kylässä.
Hej
Sanatarkasti varmasti noin, mutta sanan merkityksen historia on toisenlainen. Kuten myös sen tuleva käyttö ja merkitys lakitekstissä.
t Pertti Vuorio
Heikki Särkkä
25.04.09, 17:37
Försvarslös oli henkilö, joka ei ollut kenenkään vakinaisessa palveluksessa. He elivät tilapäistöillä tai armeliaisuuden varassa. Vuosipalveluksessa olevat piiat ja rengit eivät kuuluneet tähän joukkoon.
eeva häkkinen
25.04.09, 18:49
Sama asia ilmaistiin suomenkieleen siirtymisen jälkeen:
Löysiä xxx:n kylässä
Hei!
Itse asiassa heidän asemansa se minua masensikin, eikä oma tietämättömyyteni, olenhan vasta aloittelija!
:(t.Annek
Hei!
Noin ajattelinkin. Voin sanoa olevani aloittelija, mutta aika paljon noita on tullut nähdyksi, ja aina masentaa.
terv. ph
Hei!
Kiitos kaikille vastanneille!
:oo: yst.terv. Annek
Minun tulkintani on että olivat varattomia, eikä ollut ketään jolla olisi ollut velvollisuus ja kykyä elättää heitä.
Täydennän vähän vastaustani. Tulkintani on siis ettei heillä ollut ollenkaan lapsia tai jos oli niin he eivät kyenneet syystä tai toisesta tarvittaessa elättämään heitä. Usein työkyky rajallinen ja elämä niukkaa.
Hei!
Esi-isälläni oli tässä tapauksessa vielä 3 alaikäistä lasta ja ihmetyttääkin se, että missä mahtoivat asua ja elättivätkö itsensä kerjäämällä?
yst.terv. Anne Kähärä
Tätä asiaa voisi lähestyä toisestakin suunnasta. Renkien ja piikojen verosta vastasi talo missä olivat. Näillä försvarslösa ei siis ollut ketään joka olisi ollut vastuussa verojen maksusta. Vaikka näin on, en käyttänyt tätä tulkintaa koska kyseessä ei ollut verotukseen liittyvä asiakirja.
Näitä näennäisesti työttömiä on aina ollut. He muodostivat tavallaan kausiluontoisen tilapäistyövoimareservin. Hyvin pieninä palasina oli heidän elantonsa. Yleensä joitakin elikoita ja pieni peltotilkku, ansalankoja, kalastusta, mahdollisesti muuta erityisosaamista, kuppareita, jne. Jos terveys oli suht. kunnossa niin pärjäsivät aina jotenkin.
Termiä utfattig ei pidä ottaa aivan niin täydestä, verottaja joutui aina selittelemään miksi veroa ei tule. veronmaksukyvytön (ei ole mistä ottaa enää) on mielestäni oikeampi termi. Kyrkfattig on köyhä joka ei enää kykene elättämään itseään.
Lapsuudestani muistan hyvin tämän tilapäistyövoiman. Oli "kuurokraatari" eli kuuro nainen joka kulki talosta taloon ompelemassa vaatteita. Hän kuuli mitä kuuli ja teki vähän oman päänsä mukaan, ei aina niinkuin tilaaja olisi halunnut. Manta oli taas tällainen pitokokki jota aina tilattiin taloihin kun juhliin valmistettiin ruuat ja hoidettiin juhlien organisointi. Hänellä oli yleensä tilauksia jo puoli vuotta etukäteen. Oli vanhempi mies joka kulki polkupyörällä talosta taloon myymässä luutia, joita oli melkoinen nippu pyörän päällä. Eräs nainen kutoi kangaspuilla kankaita pientä korvausta vastaan kotonaan. Monimuotiset keinot olivat silloin käytössä, ei ollut mitään sosiaalivirastoa mistä olisi haettu vain rahaa. Toiset pärjäsivät taloudellisesti hyvin, toisilla oli vaikeaa. Tapio Rautavaaran lauloi "niin pieninä palasina on minun leipäni maailmalla" sopii nähin.
Kiitos tiedoista!
yst.terv. Annek :)
Ingeborg Palmén
14.05.09, 14:59
Termi försvarslös pitää sisällään että henkilöllä ei ollut ns "laga försvar". Laga försvar piti sisällään, että hekilöllä oli työtä, eli työnantaja, joka siis vastasi tästä "suojeluksesta". En ole syventynyt asiaan niin, että pystyn sanomaan mitään ikärajoista, ehkä 15-65 vuotta ? Tämä suojelusvaatimus ei koskenut ihmisiä joilla oli omaisuutta, ei myöskään ns säätyläisiä eikä heidän lähisukulaisia.
Jos todettiin, että henkilö oli försvarslös, hänet voitiin passittaa työlaitokseen ansaitakseen siellä elantonsa.
Laga försvar - försvarslös on siis juridinen termi, jolla on selkeä merkitys ja johon liittyi selkeät seuraamukset. Tämä piti työväkeä herran nuhteessa, pakotti heidät ottamaan työtä pienellä palkalla jos he eivät olleet haluttua työväkeä jne.
Paikallisista oloista riippui sitten, miten ankarasti sääntöja noudatettiin. En muista ulkoa, mutta olettaisin että viimeistään Fattigvårdsförordningen vuodelta 1858 poisti tämän järjestelmän, joka oli syntynyt 1700-luvulla.
Tapani Kovalaine
14.05.09, 15:38
SUOJATTOMAT HENKILÖT - FÖRSVARLÖSA PERSONER
Oikeustieteen tohtori Rauno Korhonen:
Suomen väestökirjanpidon historiaa, Pandecta 1999.
Kirjan sivulla 70 on seuraavaa tekstiä:
Henkikirjoitukselle tuli 1700-luvulla fiskaalisen merkityksen lisäksi sosiaalisen kontrollin tehtäviä. Vuonna 1723 säädetty kuninkaallinen asetus virkakunnasta ja palkollisista määräsi henkikomisaarit laatimaan tarkat luettelot ns. suojattomista henkilöistä (försvarlösa personer). Nämä luettelot tuli sitten lähettää maaseudulla maaherralle tahi asianomaiselle kruununvirkamiehelle ja kaupungeissa maistraateille.
Tässä yhteydessä puhuttiin myös irtolaisuudesta ja laillisesta suojelusta (laga försvar). Laillisen suojelun käsite tarkoitti alunperin aatelin palveluksessa olleelle virkakunnalle myönnettyä suojaa sotapalvelukseen joutumiselta. Myöhemmin se tuli käsittämään sen, että muitakaan valtakunnan asukkaita ei kohdeltu irtolaisina, jos heillä oli varma työpaikka tai heidät tunnettiin hyvästä elämäntavasta ja he kykenivät huolehtimaan itsestään.
Suomessa laillisen suojelun käsite poistui vasta irtolaisista 1883 säädetyllä asetuksella. Tällöin irtolaisuus ei ollut enää sidoksissa elinkeinolainsäädäntöön, mutta sitä ei myöskään pidetty vielä sosiaalihuollollisena ongelmana. Irtolaisuus nähtiin enemmänkin yleistä järjestystä uhkaavana elämäntapana.
(Viite: Armollinen Asetus irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä 2.4.1883/17, asiasta lähemmin mm.: K.J. Stålberg: Irtolaisuus Suomen lain mukaan, väitöskirja 1893)
Täydennän vähän vastaustani. Tulkintani on siis ettei heillä ollut ollenkaan lapsia tai jos oli niin he eivät kyenneet syystä tai toisesta tarvittaessa elättämään heitä. Usein työkyky rajallinen ja elämä niukkaa.
Hej
Jos ei nyt ihan ruveta keksimään kaikennäköisiä selityksiä asioille.
Kun kyseessä on näemmä vuosi 1875, niin oli jo voimassa säädös vuodelta
1865 koskien juuri ”försvarslösa”-henkilöitä. Siinä on niin tarkat määritelmät,
ettei tarvita tulkintoja. Aikaisemmat ajat erikseen.
Kannattaa myös muistaa, että ”försvarskarl” kääntyi myöhemmissä kirkonkirjoissa
suomeksi ”työmies”.
t Pertti Vuorio
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.