Käräjäpöytäkirja, Lieto

[Tillander]

Liedon Loukinaisten Vähä-Heikkilän rusthollarina on sekä rippikirjan että läänintilien mukaan 1735-54 Henrik Henriksson. Vaimonsa Lisa Jöransdr kuolee 17.7.1753 'päänsärkyyn'. Vuodesta 1755 on isäntänä kuitenkin heidän poikansa Matts Henriksson, s 1739.

Käräjillä 20.4.1754 on maininta "instämmes Rusthållaren H.H. Lillheickilä", ja puhutaan huhusta vaimon L.J.:n kuolemaan liittyen. Mitä tässä 4§:ssa tarkalleen lukee?

Käräjillä 28.10.1754 mainitaan jo, jutussa joka koskee Matts Henrikssonia ja tilan rakuunaa ym, että Matsin "Fader H.H. ... för begånget dråp å thes hustru blifwit hals huggen och steglad", eli huhussa on ilmeisesti ollut perää.

Pöytäkirjaa ei ole netissä.

Avusta kiittäen

[TerhiA]

Mitä tässä 4§:ssa tarkalleen lukee?

Förehades thet mål, hwarföre Länsman Forsman låtit instämma Rusthållaren Hendrich Hendrichsson Lillheikilä angående något upkommit Rykte, som skulle han warit wållande til des hustrus Lisa Jörans dotters i Junii månad nästledit år timade död, hwilket mål blifwit hemstält.

[Tillander]

Kiitos, Terhi!
Mutta missä käsittely oikein jatkuu? Kuten mainitsin sanotaan lokakuun käräjillä HH:n jo mestatun, eikä Liedossa ollut sinä vuonna välikäräjiä. Pykälän 4 sananmuoto viitannee siihen, ettei varsinaista käsittelyä vielä ole ollut.

Haudattujen luettelo kertoo tapon uhrista: "17.7.1753 dog af hufwudwärk Louknais Lillheikilä Matmor och begrofs i kyrckian d 22 dito, gl 38 åhr".

[Seppo Niinioja]

Kiitos, Terhi!
Mutta missä käsittely oikein jatkuu? Kuten mainitsin sanotaan lokakuun käräjillä HH:n jo mestatun, eikä Liedossa ollut sinä vuonna välikäräjiä. Pykälän 4 sananmuoto viitannee siihen, ettei varsinaista käsittelyä vielä ole ollut.

Haudattujen luettelo kertoo tapon uhrista: "17.7.1753 dog af hufwudwärk Louknais Lillheikilä Matmor och begrofs i kyrckian d 22 dito, gl 38 åhr".

Kohta "hwilket mål blifwit hemstält." tarkoittanee, että juttu oli alistettu (Turun) hovioikeudelle. Ainakin autonomian ajalla, mistä tässä ei kylläkään ole kyse henkirikokset alistettiin aina hovioikeudelle ja saamani tiedon mukaan vielä Senaatin oikeusosastolle. Ruotsin vallan aikana ehkä ylimpänä asteena oli jokin Tukholman kollegio tms.

SSS:n kotisivulla on Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto (http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastoesi.htm ), jossa sanotaan näin:

Hemställa
esittää, ehdottaa; - alistaa, lykätä tarkastettawaksi; h. till hofrättens pröfning, alistaa howioikeuden tarkastettawaksi; i enlighet med hvad senaten hemstäldt, sen mukaan kuin senaatti on ehdottanut; hemstäldt mål, hemställningsmål, alistettu l. alistusasia


Seppo Niinioja

[Tillander]

Kiitos, Seppo!
Myös Ruotsin aikana taidettiin kuolemantuomiot automaattisesti alistaa hovioikeudelle. Tässä näyttää siltä, ettei asiaa käräjillä edes käsitelty. Täytynee kuitenkin katsoa vielä v. 1753 syyskäräjiä, olisihan asiaa ehditty niissäkin käsitellä. Aika loppui tänään KA:ssa kesken.

Joka tapauksessa täytynee lähteä Turkuun katsomaan hovin pöytäkirjoja.

[Seppo Niinioja]

Kiitos, Seppo!
Myös Ruotsin aikana taidettiin kuolemantuomiot automaattisesti alistaa hovioikeudelle. Tässä näyttää siltä, ettei asiaa käräjillä edes käsitelty. Täytynee kuitenkin katsoa vielä v. 1753 syyskäräjiä, olisihan asiaa ehditty niissäkin käsitellä. Aika loppui tänään KA:ssa kesken.

Joka tapauksessa täytynee lähteä Turkuun katsomaan hovin pöytäkirjoja.

Turun palossa 1827 tuhoutui ainakin osa hovioikeuden arkistoa, joten kannattaa tarkistaa tilanne.

Terv. Seppo Niinioja