Henkilötiedon käsite tarkentumassa

[Veikko Leskelä]

Tietosuojavaltuutetun toimisto jakoi sukututkimustoimialan käytännesääntötyöryhmäläisille 15.8.2007 EU:n henkilötietodirektiivin muutoksiin liittyvän 20.6.2007 hyväksytyn lausunnon henkilötiedon käsitteen tarkentamisesta. Luonnosversio lausunnosta oli jaossa jo aikaisemmassa alustavammassa palaverissa 28.5.2007.

Ko EU:n tietosuojatyöryhmän lausunto on nyt EU:n sivuilla suomenkielisenä seuraavasti:

http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/docs/wpdocs/2007/wp136_fi.pdf

Lausunnossa on huolellisesti lukien useitakin kiinnostavia kohtia ja se kannattaa analysoida kokonaan.

Erityisesti on kiinnostavaa ss. 21 - 24, joissa käsitellään ns. neljättä osatehtävää "Luonnollinen henkilö" ja siinä kuolleita koskevien henkilötietojen käsittelyä.

Lausunnon mukaan "Henkilötiedot ovat siten tietoja, jotka periaatteessa koskevat tunnistettuja tai tunnistettavissa olevia eläviä henkilöitä. Tästä seuraa joukko kysymyksiä, joita on syytä tässä tarkastella."

Kuolleita koskevat tiedot

Kuolleita koskevia tietoja ei näin ollen periaatteessa pidetä henkilötietoina, joihin sovelletaan direktiivin säännöksiä, sillä kuolleet eivät enää ole yksityisoikeudellisia luonnollisia henkilöitä. Vainajien tiedot voivat kuitenkin joissakin tapauksissa nauttia epäsuorasti jonkin verran suojaa.

Ensiksi on mahdollista, että rekisterinpitäjä ei kykene varmistamaan, onko henkilö, jota tiedot koskevat, yhä elossa vai kuollut. Vaikka varmistaminen olisikin mahdollista, kuolleita koskevia tietoja saatetaan käsitellä erotuksetta samassa järjestelmässä kuin elävien tietoja. Koska rekisterinpitäjää sitovat direktiivin mukaiset tietosuojavelvoitteet eläviä koskevien tietojen osalta, on käytännössä todennäköisesti helpompaa käsitellä myös kuolleita koskevia tietoja tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla kuin erotella tiedot toisistaan.

Toiseksi, kuolleita koskevat tiedot saattavat koskea myös eläviä. Esimerkiksi tieto siitä, että Gaia-vainaja kärsi hemofiliasta, osoittaa, että myös hänen pojallaan Titiuksella on sama tauti, sillä se liittyy X-kromosomissa olevaan geeniin. Näin ollen, jos kuolleita koskevien tietojen voidaan katsoa koskevan samanaikaisesti myös eläviä ja olevan direktiivin alaisia, vainajaa koskevat henkilötiedot voivat epäsuorasti nauttia tietosuojasääntöjen suojaa.

Kolmanneksi, vainajia koskevia tietoja voivat erityistilanteissa suojata sellaiset – muut kuin tietosuojalainsäädännön – säännökset, joissa määritellään eräiden asiantuntijoiden käyttämän "personalitas praeterita" -käsitteen rajat. Hoitohenkilökunnan salassapitovelvollisuus ei pääty potilaan kuolemaan. Kansallinen lainsäädäntö, joka koskee henkilön oikeutta omaan kuvaansa ja kunniaansa, saattaa suojata myös kuolleiden muistoa.

Neljänneksi – kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut – mikään ei estä jäsenvaltiota laajentamasta direktiivin 95/46/EY täytäntöön panemiseksi antamansa lainsäädännön soveltamisalaa myös direktiivin ulkopuolisiin aloihin, ellei jokin muu yhteisön oikeussääntö sulje pois tätä mahdollisuutta. On mahdollista, että jonkin jäsenvaltion lainsäätäjä päättää laajentaa kansallisen tietosuojalain säännöksiä kattamaan kuolleita koskevien tietojen käsittelyn joiltakin osin silloin, kun se saattaa olla perusteltua oikeutetun edun vuoksi.
-----------------------------------------------------------------------

Käynnistyneessä käytännesääntötyössä tämä henkilötiedon käsitettä koskeva lausunto kannattaa muultakin osin ottaa huomioon, vaikka kansalliseen lainsäädäntöön toimeenpano kestää oman aikansa. EU-kiemuroissa kun sekin kestää aikansa. Heijastusvaikutuksia esimerkiksi kuolleita koskevien henkilötietojen tulkinnoilla ja käsittelyllä on tai pitäisi ilman muuta olla kuolleiden suoja-aikojen muotoutumiseen ja myös iäisyysasiana olleeseen hautamuistomerkkien kuvien julkaisua koskevaan tulkintaerimielisyyteen tietosuojavaltuutetun kanssa.

Veikko Leskelä, OTL
Käytännesääntötyöryhmän puheenjohtaja

[Veikko Leskelä]

Seuraavat yleiset periaatteet ovat muutoksessa keskeisiä (tosin ne ovat olleet kyllä aiemminkin korostuneina):

1. Henkilötietojen käsite on määritelty direktiivissä laajasti.

2. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jää joitakin toimintoja.

3. Tekstiin on sisällytetty joustoa, jotta kulloiseenkin tilanteeseen löytyy asianmukainen oikeudellinen ratkaisu.

4. Tietosuojasääntöjen soveltamisalaa ei pidä laajentaa liikaa.

5. Henkilötietojen käsitteen aiheetonta rajoittamista on myös vältettävä.

6. Jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisilla on merkittävä rooli. Niiden tulee valvoa tietosuojalain soveltamista. Tämä tarkoittaa myös oikeudellisten säännösten tulkintaa ja rekisterinpitäjien ja rekisteröityjen opastamista käytännön tilanteissa.

[Veikko Leskelä]

Seuraavat yleiset periaatteet ovat muutoksessa keskeisiä (tosin ne ovat olleet kyllä aiemminkin korostuneina):

1. Henkilötietojen käsite on määritelty direktiivissä laajasti.

2. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jää joitakin toimintoja.

3. Tekstiin on sisällytetty joustoa, jotta kulloiseenkin tilanteeseen löytyy asianmukainen oikeudellinen ratkaisu.

4. Tietosuojasääntöjen soveltamisalaa ei pidä laajentaa liikaa.

5. Henkilötietojen käsitteen aiheetonta rajoittamista on myös vältettävä.

6. Jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisilla on merkittävä rooli. Niiden tulee valvoa tietosuojalain soveltamista. Tämä tarkoittaa myös oikeudellisten säännösten tulkintaa ja rekisterinpitäjien ja rekisteröityjen opastamista käytännön tilanteissa.

Nämä yleiset periaatteet tulevat olemaan taustalla, kun toimialan käytännesääntöjä hahmotellaan. Toki kansallisen lainsäädännön poikkeukset otetaan huomioon.

Tuo kuudes periaate tietosuojaviranomaisen roolista velvoittaa toimialaa varautumaan siihen, etteivät esitetyt oikeudelliset tulkinnat ole ristiriidassa lain ja soveltamisohjeiden kanssa. Siihen nähden tuo kolmannen periaatteen joustovara kulloisessakin tilanteessa tulee myös ottaa huomioon.

Veikko Leskelä, OTL
Käytännesääntötyöryhmän pj

[Veikko Leskelä]

**************
Ko EU:n tietosuojatyöryhmän lausunto on nyt EU:n sivuilla suomenkielisenä seuraavasti:

http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/docs/wpdocs/2007/wp136_fi.pdf

Lausunnossa on huolellisesti lukien useitakin kiinnostavia kohtia ja se kannattaa analysoida kokonaan.

Erityisesti on kiinnostavaa ss. 21 - 24, joissa käsitellään ns. neljättä osatehtävää "Luonnollinen henkilö" ja siinä kuolleita koskevien henkilötietojen käsittelyä.


Täsmennetään tuota mainintaa "ns. neljättä osatehtävää"...oikeastaan osatekijää:

Lausunnossa 4/2007 käsitellään (tietosuoja)direktiivin 95/46/EY sisältämää henkilötietojen määritelmää:

"Henkilötiedoilla" tarkoitetaan kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä ("rekisteröity") koskevia tietoja: tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa, erityisesti henkilönumeron taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, psyykkisen, taloudellisen tai sosiaalisen tekijä perusteella.

Lausunnossa sitten analysoidaan neljää seuraavaa osatekijää:

1, Ensimmäinen osatekijä: "Kaikenlaiset tiedot"

2. Tonen osatekijä: "Koskeva"

3. Kolmas osatekijä: "Tunnistettu tai tunnistettavissa oleva" (luonnollinen henkilö) ja

4. Neljäs osatekijä: "Luonnollinen henkilö" (mihin kategoriaan mm. kuolleiden henkilöiden tulkinta on asetettu).

Lausuntoa kannattaa tutkia myös sukututkimuksen peilauspintoja ajatellen ja noita osatekijöiden analysointeja arvioiden, koska nyt on tulkittu myös uusia tilanteita, joista on aikaisemmin puuttunut yhtenäisiä kannanottoja.

VL

[Erkki]

Lausunnossa sitten analysoidaan neljää seuraavaa osatekijää:

1, Ensimmäinen osatekijä: "Kaikenlaiset tiedot"
2. Tonen osatekijä: "Koskeva"
3. Kolmas osatekijä: "Tunnistettu tai tunnistettavissa oleva" (luonnollinen henkilö) ja
4. Neljäs osatekijä: "Luonnollinen henkilö" (mihin kategoriaan mm. kuolleiden henkilöiden tulkinta on asetettu).

Lausuntoa kannattaa tutkia myös sukututkimuksen peilauspintoja ajatellen ja noita osatekijöiden analysointeja arvioiden, koska nyt on tulkittu myös uusia tilanteita, joista on aikaisemmin puuttunut yhtenäisiä kannanottoja.


Aivan hiljaa ja varovasti teen tässä pienen välikysymyksen, että kuinka aktiivisesti Suomen Sukututkimusseuran ja yleensä sukututkijayhteisön pitää olla etsimässä ja tunnustamassa harrastuksemme laittomuuksia?

Siis kyllä kai vähemmälläkin myötäsukaisuudella (kuin viime aikona nähty) tämä harrastus muuttuu lopullisesti maanalaiseksi ja me harrastajat sitä myöten rikollisiksi.

Nyt hyvät herrat, jäitä päähän näiden "käytännesääntöjenne" kanssa. Jos ammoin kuolleiden ihmisten tietojen keräyksestä pitäisi moinen esittämäsi proseduuri käydä läpi, niin olisiko syytä harkita, että joku alkaisi puolustaa myös sukututkijoita. Nimittäin tällä 'marjamatkalla' menee meiltä sekä marjat, että marja-astiat!

[Erkki Järvinen]

Aivan hiljaa ja varovasti teen tässä pienen välikysymyksen, että kuinka aktiivisesti Suomen Sukututkimusseuran ja yleensä sukututkijayhteisön pitää olla etsimässä ja tunnustamassa harrastuksemme laittomuuksia?

Siis kyllä kai vähemmälläkin myötäsukaisuudella (kuin viime aikona nähty) tämä harrastus muuttuu lopullisesti maanalaiseksi ja me harrastajat sitä myöten rikollisiksi.

Nyt hyvät herrat, jäitä päähän näiden "käytännesääntöjenne" kanssa. Jos ammoin kuolleiden ihmisten tietojen keräyksestä pitäisi moinen esittämäsi proseduuri käydä läpi, niin olisiko syytä harkita, että joku alkaisi puolustaa myös sukututkijoita. Nimittäin tällä 'marjamatkalla' menee meiltä sekä marjat, että marja-astiat!

Niinpä olen lukenut kyllä kaikki nämä mitä asiasta on kirjoitettu mutta olen kyllä sitä mieltä että suurelle osalle sukututkimuksen harrastajista kaikki nuo hienot ja vaikeaselkoiset sanakäänteet ovat täyttä hebreaa josta ei kyllä ota minkäänlaista tolkkua jos ei sitten korkeasti oppineet.

[Hasse]

Aivan hiljaa ja varovasti teen tässä pienen välikysymyksen, että kuinka aktiivisesti Suomen Sukututkimusseuran ja yleensä sukututkijayhteisön pitää olla etsimässä ja tunnustamassa harrastuksemme laittomuuksia?

Siis kyllä kai vähemmälläkin myötäsukaisuudella (kuin viime aikona nähty) tämä harrastus muuttuu lopullisesti maanalaiseksi ja me harrastajat sitä myöten rikollisiksi.

Nyt hyvät herrat, jäitä päähän näiden "käytännesääntöjenne" kanssa. Jos ammoin kuolleiden ihmisten tietojen keräyksestä pitäisi moinen esittämäsi proseduuri käydä läpi, niin olisiko syytä harkita, että joku alkaisi puolustaa myös sukututkijoita. Nimittäin tällä 'marjamatkalla' menee meiltä sekä marjat, että marja-astiat!
Hyvä puheenvuoro!
Itse olen aika tavalla ihmetellyt näitä aikaisempia kannanottoja. Ehkä en ymmärrä juridista kapulakieltä tarpeeksi hyvin mutta tulee sellainen tunne että herra Leskelä/Sukuseurojen Keskusliitto aika paljon painottaa kuolleiden tietosuojaa ja tietosuojavaltuutetun roolia tulkitsijana? Ajaako tämä todellakin sukututkijoiden ja sukuseurojen asiaa?? Jos niin - miten?

[Veikko Leskelä]

Hyvä puheenvuoro!
Itse olen aika tavalla ihmetellyt näitä aikaisempia kannanottoja. Ehkä en ymmärrä juridista kapulakieltä tarpeeksi hyvin mutta tulee sellainen tunne että herra Leskelä/Sukuseurojen Keskusliitto aika paljon painottaa kuolleiden tietosuojaa ja tietosuojavaltuutetun roolia tulkitsijana? Ajaako tämä todellakin sukututkijoiden ja sukuseurojen asiaa?? Jos niin - miten?

Herrat Erkki ja Hasse voivat ottaa kyllä jäitä hattuun ja olla näkemättä turhia mörköjä.

EU:n tietosuojadirektiivi ja sen tulkinnat on vain tuotu infomielessä esiin ja kuka tahansa voi lukea tuon lausunnon 4/2007 merkityssisältöjä syyllistämättä ketään etukäteen.

Lausunto 4/2007 ja sen esiintuonti on varsin monessa saamassani palautteessa katsottu tärkeäksi informaatioksi.

Tässä ollaan kaikki toimialan yhteisellä asialla ja rakentamassa yhdessä luottamusta. Se on toimialan yhteinen etu.

Eikös se ole tärkeintä tässä asiassa.

VL

[Veikko Leskelä]

Aivan hiljaa ja varovasti teen tässä pienen välikysymyksen, että kuinka aktiivisesti Suomen Sukututkimusseuran ja yleensä sukututkijayhteisön pitää olla etsimässä ja tunnustamassa harrastuksemme laittomuuksia?

Siis kyllä kai vähemmälläkin myötäsukaisuudella (kuin viime aikona nähty) tämä harrastus muuttuu lopullisesti maanalaiseksi ja me harrastajat sitä myöten rikollisiksi.

Nyt hyvät herrat, jäitä päähän näiden "käytännesääntöjenne" kanssa. Jos ammoin kuolleiden ihmisten tietojen keräyksestä pitäisi moinen esittämäsi proseduuri käydä läpi, niin olisiko syytä harkita, että joku alkaisi puolustaa myös sukututkijoita. Nimittäin tällä 'marjamatkalla' menee meiltä sekä marjat, että marja-astiat!

Erkille voin ihan kohteliaasti vastata, että

1. Koko sukututkimuksen toimiala, johon kuuluvat sekä sukututkijat että -seurat, on lähtenyt tähän käytännesääntötyöhön aktiivisesti ja yksissä tuumin.

2. Tuskinpa harrastus muuttuu sen enemmän "maanalaiseksi" kuin nykyäänkään. Ja jos laittomuuksia on tapahtunut, ne varmasti kitkeytyvät vastuullisesti pois.

3. Kuolleiden tiedot eivät suinkaan ole pääasia, vaan enemmänhän ne elävien henkilötiedot vaativat yksityisyyden suojaa ja pelisääntöjen noudattamista.

4. Isoja ratkaistavia kokonaisuuksia on yhteisymmärrykseen pääseminen henkilötietolain soveltamisalasta, tiedottamisvelvollisuuden toteuttamisesta ja monista muista yksityiskohdista, joista ei ole vielä rakennettu alustavaakaan "proceduuria" saati täällä esitetty.

5. Kun kissa on pantu pöydälle, sitä joudutaan silittämään sekä myötä- että vastakarvaan. Päätä ei voi panna pensaaseen; pidetään se vaan kylmänä tässäkin tilanteessa. :cool:

yhteistyöterveisin

VL

[Veikko Leskelä]

Mikä oikeudellinen vaikutus EU:n tietosuojatyörymnän lausunnolla 4/2007 voisi olla?

EU:n toimielinten toimivaltaa koskevien periaatteiden mukaan lausunnot ovat ei-sitovia; mutta niillä on kuitenkin seuraavaa merkitystä:

Yhteisön toimielimet antavat lausuntoja halutessaan arvioida nykyistä tilannetta tai tiettyä tapahtumaa yhteisössä tai jäsenvaltioissa. Lausunnot voivat liittyä myös myöhemmin annettavien sitovien säädösten valmisteluun tai olla EY:n tuomioistuimessa tapahtuvan asian käsittelyn edellytyksenä (EY:n perustamissopimuksen 226 ja 227 artikla).

Suosituksilla ja lausunnoilla on etenkin poliittista ja moraalista merkitystä. Sisällyttäessään nämä lainsäädännön välineet perustamissopimuksiin sopimusten laatijat olettivat, että jo yhteisön toimielinten arvovalta ja niiden laaja-alainen, kansalliset seikat ylittävä näkemys ja asiantuntemus saisivat asianomaiset noudattamaan annettuja neuvoja tai tekemään tiettyä tilannetta koskevasta arviosta tarvittavat päätelmät.

Suosituksilla ja lausunnoilla voi kuitenkin olla välillisiä oikeusvaikutuksia silloin, kun niillä luodaan edellytykset myöhemmin annettaville sitoville säädöksille tai kun kyseinen yhteisön toimielin itse tekee sitoumuksen, jolla voidaan saada aikaan perusteltu luottamus.

Kansallisia tietosuojaviranomaisia ko lausunto velvoittaa erityisesti ottamaan lausunnon huomioon, mikä ilmenee lausunnon merkitystä koskevassa loppukappaleessa:

Tietosuojatyöryhmän jäsenet, joista suurin osa edustaa jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisia, ovat sitoutuneet kehittämään edelleen tässä lausunnossa annettuja ohjeita omalla lainkäyttöalueellaan sekä varmistamaan direktiivin 95/46/EY nojalla annetun kansallisen lainsäädäntönsä asianmukaisen noudattamisen.

Tietosuojatyöryhmä aikoo soveltaa ja kehittää tässä lausunnossa annettuja ohjeita tarvittavilta osin ja ottaa ne huolellisesti huomioon myöhemmässä työssään, erityisesti käsitellessään esimerkiksi identiteetin hallintaa sähköisessä hallinnossa ja sähköisessä terveydenhuollossa sekä RFID-yhteyksissä.

Nyt käsiteltävässä asiayhteydessä ja käytännesääntötyössä Suomen tietosuojaviranomaiset joutunevat osaltaan tukeutumaan EU:n lausuntoon niiltä osin, jotka koskevat kutakin asiakohtaa. Mikäli kansallinen lainsäädäntö on joltakin osin esteenä tulkintojen tarkistamiseen, jouduttaisiin samalla kuitenkin harkitsemaan asiaankuuluvia säädösmuutoksia. Sähköisen hallinnon eteneminen voi kyllä tuoda uusia jännitteitä ja paineita.

[Erkki]

Mikä oikeudellinen vaikutus EU:n tietosuojatyörymnän lausunnolla 4/2007 voisi olla?

Kun sukukirjan teosta syytetty lukee käräjätuomarille 'EU:n tietosuojatyöryhmän lausunnon no 4/2007', niin jo pitäisi lakituvan tuvan hiljetä. Paatuneempikin syyttäjä kasaa kamppeensa moisen todistelun jälkeen. Näin tämä on nähtävä.

Oikeus voittakoon!

[Veikko Leskelä]

Kun sukukirjan teosta syytetty lukee käräjätuomarille 'EU:n tietosuojatyöryhmän lausunnon no 4/2007', niin jo pitäisi lakituvan tuvan hiljetä. Paatuneempikin syyttäjä kasaa kamppeensa moisen todistelun jälkeen. Näin tämä on nähtävä.

Oikeus voittakoon!

Heh, mahdat olla huumorimiehiä ja kyllä siinä helposti laamanni voisi hermostua...:)

Noh, minä kuitenkin oletan, että käräjäsalit olisi teoriaa, eikä sinne noita joutavanpäiväisiä juttuja jatkossa hyysätä. Häpeä niitä on siellä tutkailla.

Parempi siis, ettei alalla tarvitseisi teoriassakaan raahautua käräjäoikeuksiin. Eivät ne ole sukujuttujen riitelypaikkoja.

[Veikko Leskelä]

Oikeus voittakoon!

Erkille voin kyllä korostaa, että henkilötietolain soveltamiseen liittyvät erilaiset oikeusjutut ovat kyllä niitä vastenmielisimpiä tällä sukututkimusalalla.

Jutut menevät niin kuin niitä ajetaan ja jos joku syytetty osapuoli on aikanaan tietämättömyyttään menetellyt varomattomasti, niin asia käsitellään esitetyn oikeudenkäyntiaineiston ja voimassaolevan lain mukaan. Eri osapuolet vain saattavat tulkita lakia eri tavoin.

Talonpoikaisjärjellä uskoisi, että kun toimialalla on yhtenäiset pelisäännöt, joita on koulutuksella ja yhtenäisillä ohjeilla levitetty, niin turhien oikeudenkäyntien tarve minimoituu ja toivottavasti loppuu kokonaan.

Kukaan ei halua näitä juttuja oikeussaleihin vatvottaviksi ja siksi varautuminen turhien ja sukututkimustyötä ja sukujulkaisuja jumittavien oikeusjuttujen torjuntaan on a ja o. Optimismia ei kannata menettää.

VL

[Veikko Leskelä]

Mikä oikeudellinen vaikutus EU:n tietosuojatyöryhmän lausunnolla 4/2007 voisi olla?

EU:n toimielinten toimivaltaa koskevien periaatteiden mukaan lausunnot ovat ei-sitovia; mutta niillä on kuitenkin seuraavaa merkitystä:

Yhteisön toimielimet antavat lausuntoja halutessaan arvioida nykyistä tilannetta tai tiettyä tapahtumaa yhteisössä tai jäsenvaltioissa. Lausunnot voivat liittyä myös myöhemmin annettavien sitovien säädösten valmisteluun tai olla EY:n tuomioistuimessa tapahtuvan asian käsittelyn edellytyksenä (EY:n perustamissopimuksen 226 ja 227 artikla).

Suosituksilla ja lausunnoilla on etenkin poliittista ja moraalista merkitystä. Sisällyttäessään nämä lainsäädännön välineet perustamissopimuksiin sopimusten laatijat olettivat, että jo yhteisön toimielinten arvovalta ja niiden laaja-alainen, kansalliset seikat ylittävä näkemys ja asiantuntemus saisivat asianomaiset noudattamaan annettuja neuvoja tai tekemään tiettyä tilannetta koskevasta arviosta tarvittavat päätelmät.

Suosituksilla ja lausunnoilla voi kuitenkin olla välillisiä oikeusvaikutuksia silloin, kun niillä luodaan edellytykset myöhemmin annettaville sitoville säädöksille tai kun kyseinen yhteisön toimielin itse tekee sitoumuksen, jolla voidaan saada aikaan perusteltu luottamus.

Kansallisia tietosuojaviranomaisia ko lausunto velvoittaa erityisesti ottamaan lausunnon huomioon, mikä ilmenee lausunnon merkitystä koskevassa loppukappaleessa:

Tietosuojatyöryhmän jäsenet, joista suurin osa edustaa jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisia, ovat sitoutuneet kehittämään edelleen tässä lausunnossa annettuja ohjeita omalla lainkäyttöalueellaan sekä varmistamaan direktiivin 95/46/EY nojalla annetun kansallisen lainsäädäntönsä asianmukaisen noudattamisen.

Tietosuojatyöryhmä aikoo soveltaa ja kehittää tässä lausunnossa annettuja ohjeita tarvittavilta osin ja ottaa ne huolellisesti huomioon myöhemmässä työssään, erityisesti käsitellessään esimerkiksi identiteetin hallintaa sähköisessä hallinnossa ja sähköisessä terveydenhuollossa sekä RFID-yhteyksissä.

Nyt käsiteltävässä asiayhteydessä ja käytännesääntötyössä Suomen tietosuojaviranomaiset joutunevat osaltaan tukeutumaan EU:n lausuntoon niiltä osin, jotka koskevat kutakin asiakohtaa. Mikäli kansallinen lainsäädäntö on joltakin osin esteenä tulkintojen tarkistamiseen, jouduttaisiin samalla kuitenkin harkitsemaan asiaankuuluvia säädösmuutoksia. Sähköisen hallinnon eteneminen voi kyllä tuoda uusia jännitteitä ja paineita.

Tällä hetkellä vallitseva käsitys on, että edellämainitun lausunnon keskeisin merkitys on:

* kuvata henkilötiedon käsitteen tulkinnassa syntyneitä ongelmatilanteita ja hakea niihin ratkaisuja yhteisön puitteissa ja

* olla kokoavana ja valmistelevana asiakirjana yhteisön jäsenvaltioiden ja yhteisön käytäntöä ja lainsäädäntöä kehitettäessä.

Euroopan yhteisön toimielinten ja toimivaltaisten ryhmien lausunnot johtavat usein yhteisön sääntelyn muutoksiin ja sitovan sääntelyn antamiseen. Kansallisilla tasoilla voidaan myös tehdä sääntelyä, johon lausunto vaikuttaa. Lausunnon heijastusvaikutukset voivat siten kestää aikansa. Ajankohtaisiin ongelmatilanteisiin ja niiden tulkintoihin lausunnosta voi myös olla apua.

[Veikko Leskelä]

Lausunnon sivulla 4 todetaan tietosuojadirektiivin 95/46/EY kytkentä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviin 2002/58/EY, kun viitataan niiden molempien 1 artikloihin sisältyvien säännösten perimmäinen tarkoitus: taata luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen, erityisesti yksityisyyden suojaa koskevan oikeuden kunnioittaminen henkilötietojen käsittelyssä.

Jatkossa näyttää olevan tarkoitus kehittää erityisesti sääntelyn ja käytännön yhdenmukaisuutta sähköisessä hallinnossa ja sähköisessä terveydenhuollossa. Nämä molemmathan ovat kehittyneet ja kehittymässä nopeasti.

Kokonaisuus ei ole maallikolle helppo ymmärtää, kun taustalla on tasapainotilan hakeminen eri oikeuksien ja vapauksien välillä: niistä keskeisimpiä yksityisyyden suojan ja sananvapauden suhde. Tasapainotilan hakemista tullaan käymään jatkuvasti.

Luonnollisten henkilöiden ohella lausunnossa on otettu kantaa myös oikeushenkilöiden suojaan (s. 23 - 24). Oikeushenkilöitä koskevat tiedot eivät periaatteessa kuulu tietosuojadirektiivin soveltamisalaan, eivätkä siten nauti sen tarjoamaa suojaa, mutta eräin edellytyksin kyllä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin piiriin. Muutamat EY:n jäsenvaltiot kuten Italia, Itävalta ja Luxemburg ovat kuitenkin ulottaneet kansallista sääntelyään eräiltä osin kattamaan myös oikeushenkilöitä.

[Veikko Leskelä]

Lausunnon s. 22 todetaan, että jäsenvaltioilla on valta säätää, sovelletaanko tietosuojadirektiiviä ja missä määrin kuolleisiin henkilöihin.

Kansallisen lainsäädännön varassa siis on, miten esimerkiksi kuolleita koskevia suoja-aikoja määräytyy kansallisessa lainsäädännössä, vaikka kuolleita ei enää katsota yksityisoikeudellisesti luonnollisiksi henkilöiksi.

Kansallisia eroja on näiltä osin yhteisön jäsenmaissa ja Suomen omaksumat suoja-ajat ovat olleet jäsenmaiden tiukimmasta päästä. Tältä osin voisi olla tarvetta päästä kansallisesti lähemmäksi muiden maiden tasoa.

[Veikko Leskelä]

Henkilötietolakiin tulee vielä 1.11.2007 allaoleva muutos, joka koskee tietojen suojaamista. Muutoksella on merkitystä myös sellaisille sukututkimuksen toimialan rekisterinpitäjille, jolla on toimeksiantosuhde sukututkijaan lain tarkoittamalla perusteella taikka jossa toteutuu lain tarkoittama tietojen luovutustilanne:

Tulevia henkilötietolain muutoksia, voimaan 1.11.2007:

32 §: Tietojen suojaaminen
-------
Sen, joka itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun tai jolle rekisterinpitäjä luovuttaa tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla, on ennen tietojen käsittelyyn ryhtymistä annettava rekisterinpitäjälle asianmukaiset selvitykset ja sitoumukset sekä muutoin riittävät takeet henkilötietojen suojaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

*********
Tähän vielä ko hallituksen esityksen perusteluja, joiden mukaan - vaikka ko lainmuutos sisältyy luottotietosääntelyä koskevaan kokonaisuuteen - lainmuutos on selvästi tarkoitettu koskemaan laajemminkin muita tarpeellisia suojaustarpeita - siis myös sukututkimuksen toimialalla tilannekohtaisesti:

Henkilötietolain 32 §:n muutos: Tietojen suojaaminen. Pykälä koskee rekisterinpitäjän toimeksiannosta toimivan velvollisuutta huolehtia tietoturvallisuudesta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoturvallisuusvelvoitteet koskisivat myös sitä, jolle rekisterinpitäjä luovuttaa tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla. Muutoksella on luottotietojen sääntelyä laajempaakin merkitystä henkilötietojen suojan toteuttamisessa.

Eduskunnan lakivaliokunta ei puuttunut hallituksen esityksen perusteluihin henkilötietolain osalta, joten sanotun säännöksen soveltamiala on yleinen.

VL

[blue-eyed]

Mitähän tämä kaikki tarkoittanee suomeksi eli tampereeksi käännettynä?:confused:

Eli mikä merkitys tällä on minulle, joka yritän ihan omaksi ja sukulaisteni iloksi saada selvää menneisyydestämme? En tee tätä ansaitakseni sukukirjalla, joka näyttää olevan monelle niin tärkeä tai tehdäkseni tätä elinkeinokseni, vaan ihan pelkästään tappaakseni aikaa ja turruttaakseni omia synkkiä ajatuksiani.

Voisiko koskaan yhtään lakipykälää kirjoittaa niin, että tällainen tyhmäkin sen ymmärtäisi, vai tehdäänkö kaikki pykälät sitä varten, että kartuttaisimme lakimiesten (joita mielestäni vilisee jo ihan liikaa Suomen maassa) entisestäkin vaurasta kukkaroa?:mad:

[Veikko Leskelä]

Tuo EU:n lausunto 4/2007 on kyllä sitä EU-jargonia parhaimmillaan peräti 26 sivun verran.

Kaikkien pitää yrittää sitä kestää...:rolleyes:

[blue-eyed]

En tiedä, miten minussa yhä enemmän enemmän hiipi tunne, että tämä herra VL on jotenkin meitä kaikkia sukututkimusta harrastavia vastaan. Mitä oikein liikkuu mielessäsi: kummalle puolelle asetut?

Kirjoituksesi kaikessa pateettisuudessaan tympäisevät. Ei missään muussa EU-valtiossa kukaan suhtaudu Eu-direktiiveihin näin, vai otatko myös kantaa yhtä kiihkeästi Puolan ajaman kuolemanrangaistuksen puolesta kuin nyt tunnut puhun kaikkien niiden säännösten puolesta, jotka rajoittavat meitä tavallisia mummoja ja vaareja omassa vaarattomassa harrastuksessamme?

Mahtipontisuuteesi kyllästyneenä harrastelijamummuna toivon, että panisit innostuksellesi vähän jarruja päälle :(

Emme me kaipaa pelottelua ja kauhukuvia vaan kannustusta ja harrastuksemme puolestapuhujia! Vai onko mieleesi tupsahtanut entisen pankinjohtajan lausunto, jota voitaisiin verrata, että elitistinen sukututkimus ei kaipaa rahvasta joukkoonsa "ne tuovat vain hiekkaa pankin lattioille"?

[Veikko Leskelä]

Emme me kaipaa pelottelua ja kauhukuvia vaan kannustusta ja harrastuksemme puolestapuhujia!

Sori, mutta tuo EU-jargon oli kyllä tympääntyneen kyyninen lausahdus, kun niiden kieli on turhan koukeroista.

Sukututkimusta tehdään kyllä omalla sarallakin kiivaasti ja halutaan noudattaa lakia ja sääntöjä, ei siinä sen kummempaa.

Mutta äläpä lue tekstiä liian hätäisesti, kun sarkasmiakin noiden EU-kiemuroiden takia tahtoo tulla!;)

[Erkki Järvinen]

En tiedä, miten minussa yhä enemmän enemmän hiipi tunne, että tämä herra VL on jotenkin meitä kaikkia sukututkimusta harrastavia vastaan. Mitä oikein liikkuu mielessäsi: kummalle puolelle asetut?

Kirjoituksesi kaikessa pateettisuudessaan tympäisevät. Ei missään muussa EU-valtiossa kukaan suhtaudu Eu-direktiiveihin näin, vai otatko myös kantaa yhtä kiihkeästi Puolan ajaman kuolemanrangaistuksen puolesta kuin nyt tunnut puhun kaikkien niiden säännösten puolesta, jotka rajoittavat meitä tavallisia mummoja ja vaareja omassa vaarattomassa harrastuksessamme?

Mahtipontisuuteesi kyllästyneenä harrastelijamummuna toivon, että panisit innostuksellesi vähän jarruja päälle :(

Emme me kaipaa pelottelua ja kauhukuvia vaan kannustusta ja harrastuksemme puolestapuhujia! Vai onko mieleesi tupsahtanut entisen pankinjohtajan lausunto, jota voitaisiin verrata, että elitistinen sukututkimus ei kaipaa rahvasta joukkoonsa "ne tuovat vain hiekkaa pankin lattioille"?

Voisi vielä lisätä, että tyyli on yhtä jankuttavaa kuin taannoisen ystävämme - yhtä periksiantamatonta itsensä herpaantumatonta toistoa.

[Veikko Leskelä]

.

Kiitos, toivottavasti asia selveni, niin että Erkkikin ymmärsi. Kyllähän täällä tuota muutosvastarintaa on ollut yllättävän paljon, joten asia ei parane piilossa pitämisellä vaan pahenee.

Mutta nyt ihan toisiin töihin.

[Aki Pitkäkoski]

Kiitos, toivottavasti asia selveni, niin että Erkkikin ymmärsi. Kyllähän täällä tuota muutosvastarintaa on ollut yllättävän paljon, joten asia ei parane piilossa pitämisellä vaan pahenee.

Mutta nyt ihan toisiin töihin.

Kuulehan Veikko Leskelä.

Muutosvastarintaa on nyt liikkeellä juuri siksi, että halutaan muutos
1) pitkien litanioiden luettelemiseen
2) ihan tavallisten sukututkijoiden, ylipäätään rehellisyydessään ja lainkuuliaisuudessaan keskivertokansalaisten etujen ajamattomuuteen

--aki--

[Tuiju Olsio]

En tiedä, miten minussa yhä enemmän enemmän hiipi tunne, että tämä herra VL on jotenkin meitä kaikkia sukututkimusta harrastavia vastaan. Mitä oikein liikkuu mielessäsi: kummalle puolelle asetut?

Kirjoituksesi kaikessa pateettisuudessaan tympäisevät. Ei missään muussa EU-valtiossa kukaan suhtaudu Eu-direktiiveihin näin, vai otatko myös kantaa yhtä kiihkeästi Puolan ajaman kuolemanrangaistuksen puolesta kuin nyt tunnut puhun kaikkien niiden säännösten puolesta, jotka rajoittavat meitä tavallisia mummoja ja vaareja omassa vaarattomassa harrastuksessamme?

Mahtipontisuuteesi kyllästyneenä harrastelijamummuna toivon, että panisit innostuksellesi vähän jarruja päälle :(

Emme me kaipaa pelottelua ja kauhukuvia vaan kannustusta ja harrastuksemme puolestapuhujia! Vai onko mieleesi tupsahtanut entisen pankinjohtajan lausunto, jota voitaisiin verrata, että elitistinen sukututkimus ei kaipaa rahvasta joukkoonsa "ne tuovat vain hiekkaa pankin lattioille"?
Erittäin hienosti sanottu. Kiitos kirjoittajalle.

[tkukkonen]

Kaikkea ei voida kirjoittaa niin selkeästi kuin kymmenen käskyä on kirjoitettu ja niihin selitykset tyyliin "Mitä se on?" (niinkuin ehkä olette katkismuksesta lukeneet). Varsinkaan EU:ssa ei olla sellaisella linjalla. Olisiko parempi, että ette saisi tilaisuutta lukea kaikkea nyt "selkeyden vuoksi" ja perästäpäin sanoisitte, ettei tietoa jaettu?

Ei tämä mielestäni vielä ole käytännesäännöstön luontitilanne. Käytännesäännöt voivat kaiken vaikean jargonin pyörityksen jälkeen muodostua tiiveiksi "kymmeneksi käskyksi" lyhyine selityksineen ja hyvä jos niin käy. Ei niitä voi epäselvien perusteiden päälle rakentaa.

Varmuuden vuoksi kerron, etten ole juristi. Teen arkista selvitystyötä niinkuin kai valtaosa lukijoista. Toivon että vanha tuomarin sääntö toteutuisi "mikä ei ole kohtuus, älköön olko lakikaan". Helposti sanottu, mutta kohtuus ei ole yksiselitteinen, ikävä kyllä.

[Veikko Leskelä]

Ei tämä mielestäni vielä ole käytännesäännöstön luontitilanne. Käytännesäännöt voivat kaiken vaikean jargonin pyörityksen jälkeen muodostua tiiveiksi "kymmeneksi käskyksi" lyhyine selityksineen ja hyvä jos niin käy. Ei niitä voi epäselvien perusteiden päälle rakentaa.


Olet oikeassa.

Tulet varmasti näkemään selkeän käytännesääntöehdotuksen tulevaisuudessa. Selkeämmän kuin moni on voinut kuvitella.:)

Laitan tähän ketjuun vielä ensimmäiseen viestiin viittavan tekstin tietosuojavaltuutetu sivuilta, jossa viitataan tähän samaan lausuntoon 4/2007, josta tulee käytännesääntötyössämmekin aivan keskeinen hyvään henkilötietojen käsittelyyn ja hyvän tietojenkäsittelytavan käyttöön ohjaava tuore apuväline:

Täsmennystä henkilötiedon määritelmään (WP29 dokumentti), linkki http://www.tietosuoja.fi/40004.htm

Tietosuojadirektiivin (95/46/EC) artiklan 29 nojalla perustettu työryhmä on 20.6.2007 antanut ohjausta (http://www.ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/workinggroup/wpdocs/2007_en.htm) (Opinion Nº 4/2007 on the concept of personal data, WP 136) henkilötiedon käsitteen määrittelemisestä.

Ohjaus katsottiin tarpeelliseksi, koska eri jäsenmaissa on ollut epävarmuutta ja kirjavuutta henkilötiedon käsitteen tulkinnassa. Henkilötiedon määritelmä on avainasemassa silloin, kun pohditaan, kuuluuko tiedonkäsittely tietosuojasäännösten soveltamisalaan. Henkilötieto määritellään tietosuojadirektiivin 2 artiklassa.

Työryhmä on analysoinut käsitettä direktiivissä määritellyn neljän elementin perusteella: 1) mikä tahansa tieto, 2) joka viittaa, 3) tunnistettuun tai tunnistamattomaan, 4) luonnolliseen henkilöön. Jokaista edellä mainittua elementtiä on arvioitu erikseen. Arvioinnissa on käytetty hyväksi lukuisia käytännön esimerkkejä.

Yleisenä johtopäätöksenä työryhmä toteaa, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut henkilötiedon käsitteen mahdollisimman laaja soveltaminen, soveltamisala ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Työryhmän mielestä henkilötiedon käsitettä ei saa kuitenkaan tulkita laajemmin kuin direktiiviä säädettäessä on ollut tarkoituksena, mutta toisaalta käsitteen määrittelemistä ei tulisi kohtuuttomasti rajoittaakaan. Tietosuojadirektiivin tarkoituksena on yksityisyyden suojan turvaaminen, direktiiviä on siten tarkoitus soveltaa tilanteisiin, joissa yksityisyyden suoja voisi olla uhattuna tai suojan tarpeessa.

Työryhmän tarkoituksena on edelleen arvioida kysymystä ja päivittää lausuntoaan tarpeen mukaan. Työryhmä toivoo myös palautetta tietosuojaviranomaisilta ja kaikilta muilta asiasta kiinnostuneilta tahoilta.

*****************

Muun ohella tuokin tärkeä kannanotto, joka avautuu linkista, on osa niitä tulevaisuuden haasteita, joita sukututkijat ja -seurat joutuvat kohtaamaan ilman sarvia ja hampaita ja rakentamatta turhia "sotarintamia" mihinkään suuntaan.:cool:

[blue-eyed]

Olet oikeassa.

Tulet varmasti näkemään selkeän käytännesääntöehdotuksen tulevaisuudessa. Selkeämmän kuin moni on voinut kuvitella.:)

Laitan tähän ketjuun vielä ensimmäiseen viestiin viittavan tekstin tietosuojavaltuutetu sivuilta, jossa viitataan tähän samaan lausuntoon 4/2007, josta tulee käytännesääntötyössämmekin aivan keskeinen hyvään henkilötietojen käsittelyyn ja hyvän tietojenkäsittelytavan käyttöön ohjaava tuore apuväline:

Täsmennystä henkilötiedon määritelmään (WP29 dokumentti), linkki http://www.tietosuoja.fi/40004.htm

Tietosuojadirektiivin (95/46/EC) artiklan 29 nojalla perustettu työryhmä on 20.6.2007 antanut ohjausta (http://www.ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/workinggroup/wpdocs/2007_en.htm) (Opinion Nº 4/2007 on the concept of personal data, WP 136) henkilötiedon käsitteen määrittelemisestä.

Ohjaus katsottiin tarpeelliseksi, koska eri jäsenmaissa on ollut epävarmuutta ja kirjavuutta henkilötiedon käsitteen tulkinnassa. Henkilötiedon määritelmä on avainasemassa silloin, kun pohditaan, kuuluuko tiedonkäsittely tietosuojasäännösten soveltamisalaan. Henkilötieto määritellään tietosuojadirektiivin 2 artiklassa.

Työryhmä on analysoinut käsitettä direktiivissä määritellyn neljän elementin perusteella: 1) mikä tahansa tieto, 2) joka viittaa, 3) tunnistettuun tai tunnistamattomaan, 4) luonnolliseen henkilöön. Jokaista edellä mainittua elementtiä on arvioitu erikseen. Arvioinnissa on käytetty hyväksi lukuisia käytännön esimerkkejä.

Yleisenä johtopäätöksenä työryhmä toteaa, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut henkilötiedon käsitteen mahdollisimman laaja soveltaminen, soveltamisala ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Työryhmän mielestä henkilötiedon käsitettä ei saa kuitenkaan tulkita laajemmin kuin direktiiviä säädettäessä on ollut tarkoituksena, mutta toisaalta käsitteen määrittelemistä ei tulisi kohtuuttomasti rajoittaakaan. Tietosuojadirektiivin tarkoituksena on yksityisyyden suojan turvaaminen, direktiiviä on siten tarkoitus soveltaa tilanteisiin, joissa yksityisyyden suoja voisi olla uhattuna tai suojan tarpeessa.

Työryhmän tarkoituksena on edelleen arvioida kysymystä ja päivittää lausuntoaan tarpeen mukaan. Työryhmä toivoo myös palautetta tietosuojaviranomaisilta ja kaikilta muilta asiasta kiinnostuneilta tahoilta.

*****************

Muun ohella tuokin tärkeä kannanotto, joka avautuu linkista, on osa niitä tulevaisuuden haasteita, joita sukututkijat ja -seurat joutuvat kohtaamaan ilman sarvia ja hampaita ja rakentamatta turhia "sotarintamia" mihinkään suuntaan.:cool:
soveltaa tilanteisiin, joissa yksityisyyden suoja voisi olla uhattuna tai suojan tarpeessa.

Haiskahtaa Bushin toimilta = henkilö voidaan pidättää "varmuuden vuoksi" ilman minkään näköistä näyttöä todellisesta uhasta.

[Veikko Leskelä]

Haiskahtaa Bushin toimilta = henkilö voidaan pidättää "varmuuden vuoksi" ilman minkään näköistä näyttöä todellisesta uhasta.

Bushilla ei ole mitään tekemistä - onneksi - Suomen eikä EU:n henkilötietojen käsittelyssä eikä hyvän tietojenkäsittelyn soveltamisohjeiden antamisessa sukututkijoille eikä -seuroille.

Voidaan kyllä olla ihan levollisia ja noudattaa eduskunnan säätämiä lakeja, jotka sattuvat perustumaan vielä Euroopan laajuisiin tietosuojadirektiiveihin.:)

[Erkki Järvinen]

Bushilla ei ole mitään tekemistä - onneksi - Suomen eikä EU:n henkilötietojen käsittelyssä eikä hyvän tietojenkäsittelyn soveltamisohjeiden antamisessa sukututkijoille eikä -seuroille.

Voidaan kyllä olla ihan levollisia ja noudattaa eduskunnan säätämiä lakeja, jotka sattuvat perustumaan vielä Euroopan laajuisiin tietosuojadirektiiveihin.:)

Niin ihmiset niitä lakeja ja direktiivejä laativat ollaan sitten missä päin maailmaa hyvänsä ja meillä suomessakin lakeja on muutettu kun on huomattu epäoikeudenmukaisuuksia - niitäkin. Historia tuntee suuriakin epäkohtia ja vääryyksiä joita on lain varjolla tehty. Kun joku laki koetaan huonoksi niin jos muu ei auta niin se kierretään ja laki tulee tehottomaksi.

Eli siis pitäisi myös nähdä metsää puiden joukosta ja katsoa missä mennään sukututkimuskentällä.

Bushin toimintaan viittaus oli osuva - sovelletaan tilanteissa joissa voisi olla uhattuna tai suojan tarpeessa - Minäkään en ymmärrä miten joku voisi olla uhattuna tai suojan tarpeessa sukututkijoiden normaalien toimien vuoksi.

Mitä pelätään?

[Veikko Leskelä]

Eli siis pitäisi myös nähdä metsää puiden joukosta ja katsoa missä mennään sukututkimuskentällä.


Olet oikeassa.:)

Siispä neuvon Sinuakin tutkailemaan nykyhetken ja tulevaisuuden asiasubstanssia henkilötietojen käsittelyssä ja hyvässä tietojenkäsittelytavassa ihan rakentavassa hengessä.

Toimintaympäristö on vuodesta 1999 muuttunut niin paljon ja muuttuu edelleen, etteivät 1990-luvun lopun kulttuurit ole enää tästä ajasta.:cool:

Sukututkimuksen toimialalla - jossa on tilaa sekä sukuseuroille että - tutkijoille - tulee tämä huomata.

Toimialan pelisäännöt on hyvin helppo rakentaa, kunhan niitä ei vastusteta sellaisilla mielipiteillä, joilla ei ole kestävää painoarvoa. Menneisyyden tulkinnoilla ei enää pärjätä nykymaailmassa eikä varsinkaan tulevaisuudessa.:cool:

[Hannu Soikkeli]

Onko täällä menossa jäsenhankintakampanja???
Älkää unohtako niitä tuhansia jotka ovat vasta alussa tutustumassa omaan menneisyyteensä...
Keskustelu alkaa jo pelottaa, teen mielestäni palvelun tuleville sukupolville, en niinkään itselleni tutkiessani menneisyyttäni.
Olen ns. Hiski.nörtti ja toivoisin nämä lähes henkilökohtaiset keskustelut puitaisiin muualla. En todellakaan tiedä mihin minun pitäisi jäseneksi liittyä.mutta ko.keskustelu ei ainakaan vie asioita eteenpäin.
Miljoonat kiitokset niille vapaaehtoisille ja muille jotka ovat tämän palvelun meille suoneet. Olen omaa sukuani tutkinut pelkästään Hiskin kautta 1700:luvun alkuun. Ehkä joku on vasta alkamassa, eikä ymmärrä mikä on laissa kielletty ja mikä ei. Ei pelottelua enää lakikielellä, pyydän....
Terv.Hannu

[Veikko Leskelä]

1. Onko täällä menossa jäsenhankintakampanja???

2. Ehkä joku on vasta alkamassa, eikä ymmärrä mikä on laissa kielletty ja mikä ei. Ei pelottelua enää lakikielellä, pyydän....
Terv.Hannu

1. Itse olen jäsen kaikissa keskeisissä toimialan järjestöissä ja kaikista niistä tulee lisäarvoa. Suuren sukuseuran esimiehenä arvostan sekä Sukuseurojen Keskusliittoa että myös Sukututkimusseuran palveluja ja SSHY:n digitointipalveluistakin on aloitteleville hyötyä.

Jäsenhakintakampanjan piirteitä näkyy joissain kirjoituksissa. Etusijalla on kuitenkin yhteistyö toimialalla käytännesääntöjen merkeissä ja myös ulos toimialan sidosryhmiin päin toiminnan kehittämiseksi.

Tulevaisuuteen suuntautuvia haasteita on valtavasti ja ne tulee kanavoida meidän kaikkien alalla toimivien toimintaan järkevästi laittamatta liikaa kapuloita rattaisiin.

2. Oma sukuseurani on tehnyt sukututkimustyötä jo runsaan 22 vuoden ajan ja sinä aikana kokenut sekä henkilörekisterilain voimaantulon (1.1.1988) että henkilötietolain (1.6.1999) voimaantulon ynnä lukuisat näiden lakien muutokset ja lisäksi muun henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön muutokset. Muutoksia on tulossa koko ajan ja entistä tarkempaan sääntelyyn. Siksi tekeillä olevat pelisäännöt ovat todella tarpeen.

Siksi sukuseuramme, joka nyt tekee kohta vanhan henkilörekisterilain voimaantulon jälkeen julkaistun kirjansa uudistuspainosta, haluaa nyt ottaa huolellisesti huomioon 22 vuoden aikana muuttuneen lainsäädäntö - ja toimintaympäristökentän ja olla eturintamassa oikean henkilötietojen käsittelyn ja hyvän tietojenkäsittelytavan noudattamisessa.

Emme halua konflikteja kansalaisten, sukuun kuuluvien henkilöiden, viranomaisten emmekä muidenkaan kanssa, vaan tehdä työtämme paljolti talkootyöllä, verkostoituneena ja lainsäädännön vaatimuksia noudattaen sekä rekisterinpitäjäksi jo sitoutuneena riittävän varhaisessa vaiheessa.

Viimeisten 22 vuoden aikana ja lähitulevaisuudessakin tapahtuvien valtavien lainsäädäntömuutosten takia haluamme tehdä sukututkimusta ja sukujulkaisuun johtavaa työtämme vastuullisesti ja hienotunteisesti.

Haluamme myös tukea muita sukuseuroja ja sukututkijoita siinä, ettei tietämättömyys lainsäädännön sudenkuopista aiheuta yllätyksia toimijoille ja että kansalaisten luottamus eri toimialan toimijoihin säilyy ja voi parantua.:)

Kun allekirjoittaneella on laaja kokemus tietosuojan ja -turvan lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta ainakin henkilörekisterilain voimaantulosta 1.1.1988 alkaen ja myös vahva tuntuma sähköisen viestinnän tietosuojaan, niin oma sukuseuramme on turvallisin mielin mukana sukututkimuksessa. Käytännön sovellukset tietosuojaan ja - turvaan liittyenkään eivät ole vieraita.

ystävällisesti

Veikko Leskelä
Madetojan Sukuseura ry, esimies
Sukututkimuksen toimialan käytännesääntötyöryhmän pj

[Aki Pitkäkoski]

Onko täällä menossa jäsenhankintakampanja???
Älkää unohtako niitä tuhansia jotka ovat vasta alussa tutustumassa omaan menneisyyteensä...
Keskustelu alkaa jo pelottaa, teen mielestäni palvelun tuleville sukupolville, en niinkään itselleni tutkiessani menneisyyttäni.
Olen ns. Hiski.nörtti ja toivoisin nämä lähes henkilökohtaiset keskustelut puitaisiin muualla. En todellakaan tiedä mihin minun pitäisi jäseneksi liittyä.mutta ko.keskustelu ei ainakaan vie asioita eteenpäin.
Miljoonat kiitokset niille vapaaehtoisille ja muille jotka ovat tämän palvelun meille suoneet. Olen omaa sukuani tutkinut pelkästään Hiskin kautta 1700:luvun alkuun. Ehkä joku on vasta alkamassa, eikä ymmärrä mikä on laissa kielletty ja mikä ei. Ei pelottelua enää lakikielellä, pyydän....
Terv.Hannu

Tavallaan on näin. Suomen Sukututkimusseuralla on aina jäsenhankintakampanja. Siihen minäkin osallistun jäsenenä. Mutta Seuran edunvalvonnan edut koskevat myös ei-jäseniä.

Toivon, että päästään täällä juridisellakin keskustelualuella ruohonjuuritason kysymyksiin ja ylipäätään niihin asioihin, jotka koskevat myös kaikkia tavallisia sukututkijoita, myös aloittelijoita.

Pelotteluun ei ole syytä, mutta kyllä sukututkimuksen tarpeeton rajoittaminen lainsäädännöllä tai sen tulkinnalla on aina pyrittävä torjumaan.

Pääasiahan täällä on tullut jo esiin (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=4005&postcount=9).

Sukututkijan on hyvä tietää
1) koskeeko Henkilötietolaki minua ja minun sukututkimusrekisteriäni?
2) jos se koskee, mihin laki minut velvoittaa?

Meillä on olettavasti lupa odottaa mahdollisimman ytimekkäitä vastauksia niin Suomen Sukututkimusseuran kuin Sukuseurojen Keskusliiton edustajilta, jotka toimivat käytännesääntötyössä.

--aki--

[Veikko Leskelä]

Meillä on olettavasti lupa odottaa mahdollisimman ytimekkäitä vastauksia niin Suomen Sukututkimusseuran kuin Sukuseurojen Keskusliiton edustajilta, jotka toimivat käytännesääntötyössä.



Sukuseurojen intresseissä on, että henkilötietojen käsittelyn ja hyvän tietojenkäsittelytavan vaatimukset eli henkilötietolain soveltaminen ja sen huomioon otto tunnetaan jo ennen sukututkimukseen ryhtymistäkin ja niistä otetaan riittävästi selko, jotta voidaan toimia moitteettomasti.

Lain soveltamisen keinotekoista viivyttämistä ja sen vaatimusten tietämättömyyttä on vaikea perustella, kun tiedonhankinnassa saatetaan hyvin usein joutua turvautumaan tietopyyntöihin muilta sukuja tutkineilta tahoilta ja eläviinkin liittyen. On pitänyt suojata tietonsa ja lähteensä ajoissa ja liukuvasta soveltamistulkinnasta tulee "veteen piirretty viiva".

Se, joka tuntee henkilötietolain tarkoituksen, osaa kyllä ottaa lain vaatimukset huomioon ja noudattaa sitä aivan sukututkimuksen alusta alkaen.

Muuten joudutaan helposti siihen, että henkilötietolaista ei tarvitse välittää.

Siksi toistankin aikaisemmin lausumani välttämättömyyden:

Emme halua konflikteja kansalaisten, sukuun kuuluvien henkilöiden, viranomaisten emmekä muidenkaan kanssa, vaan tehdä työtämme paljolti talkootyöllä, verkostoituneena ja lainsäädännön vaatimuksia noudattaen sekä rekisterinpitäjäksi jo sitoutuneena riittävän varhaisessa vaiheessa.

Viimeisten 22 vuoden aikana ja lähitulevaisuudessakin tapahtuvien valtavien lainsäädäntömuutosten takia haluamme tehdä sukututkimusta ja sukujulkaisuun johtavaa työtämme vastuullisesti ja hienotunteisesti.

Haluamme myös tukea muita sukuseuroja ja sukututkijoita siinä, ettei tietämättömyys lainsäädännön sudenkuopista aiheuta yllätyksia toimijoille ja että kansalaisten luottamus eri toimialan toimijoihin säilyy ja voi parantua.:)

**************

Tärkeintä on kansalaisten ja sukuun kuuluvien luottamus siihen, että toimialalla toimitaan huolellisesti ja luotettavasti ja noudatetaan kaikkea asiaankuuluvaa lainsäädäntöä.

[Sariainen]

Kiire olisi lain tarkennuksessa tai muutoksessa....?!?!?!?
Tässä sukututkimusta koskevassa laissa tai sen tulkinnoissa taisi käydä kuitenkin juuri niin kuin arvasin. Minä en ole saanut vieläkään selvyyttä siitä, miten asia ratkeaa.

Jos sukukirjaa tehdessäni, sukututkijana tutkin suvuntietoja esim. 1700-1905 saakka. Ja sen jälkeen minun pitäisi saada tietooni keitä henkilöitä sukuun kuuluu 1900-luvulla, että voisin lähettää heille ne perhelomakkeet täytettäväksi jne.

Kun tilanne on nyt se, että minulta estettiin kokonaan kirkkoherranvirastoon pääsy. Kysyin ensi kertaa kyseisestä paikasta ja olin saanut etukäteen kyseisestä paikasta sellaisen tiedon, että kyllä pääsee hyvin. No totuus on nyt kuitenkin juuri sellainen, kuin pahoin pelkäsin jo ennen KÄYTÄNNESÄÄNTÖJÄ.

Eli toisin sanoen sukukirja jää tekemättä. - kö ?

Terv. SARIAINEN :confused: :confused: :confused: :confused:

[Veikko Leskelä]

Eli toisin sanoen sukukirja jää tekemättä. - kö ?

Miksi jäisi?

Jos Sulla on rekisteriseloste väestötietoja pyytäessäsi sukututkimustarkoituksiin, osoitat toki oikeutesi tarpeellisten tietojen saantiin.

Elävien henkilöiden tietojen kanssa on syytä olla tarkkana. Liikaahan niitä on vilkkunut internetissä.

Mielestäni sukukirjojen teko ei ole vaikeutunut millään tavoin; rekisterinpitäjän - sellainen rooli on monesti sukututkijalla - tulee vain tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa - ja myös rekisteröidyn oikeudet ja velvollisuudet...

Sehän on siinä.

Totta on, että lainmuutostarpeita on. Toisaalta viranomaisten intresseissä on valvoa väärinkäytöksiä. Muutamat harvat ylilyöntitapaukset tahtovat muodostua "silmätikuiksi".

[Sariainen]

Miksi jäisi?

Jos Sulla on rekisteriseloste väestötietoja pyytäessäsi sukututkimustarkoituksiin, osoitat toki oikeutesi tarpeellisten tietojen saantiin.

Elävien henkilöiden tietojen kanssa on syytä olla tarkkana. Liikaahan niitä on vilkkunut internetissä.

Mielestäni sukukirjojen teko ei ole vaikeutunut millään tavoin; rekisterinpitäjän - sellainen rooli on monesti sukututkijalla - tulee vain tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa - ja myös rekisteröidyn oikeudet ja velvollisuudet...

Sehän on siinä.

Totta on, että lainmuutostarpeita on. Toisaalta viranomaisten intresseissä on valvoa väärinkäytöksiä. Muutamat harvat ylilyöntitapaukset tahtovat muodostua "silmätikuiksi".

En tiedä mitä tarkoitat "muutamalla ylilyönnillä, jotka tahtovat jäädä silmätikuiksi".
No toki jää, jos kokonaan estetään virastoon meno. Arempi henkilö saattaisi luulla, että hänen saamansa vastaus on oikein.
Siinä ei kyselty rekisteriselosteiden tai muukaan perään ensimmäisen puhelun aikana.

Kyllä tämä on täysin siitä kiinni , kenen henkilön kanssa satut puhelimessa puhumaan. Turha tätä on kaunistella, että "kaikki on ool rait"! Ei ne nyt vaan aina ole. Käytäntö on takkuista nokkospuskaa. :eek:

Jos minäkin olisin antanut periksi, niin olisi jäänyt menemättä. Sitkeänä sissinä en kuitenkaan antanut periksi ja sain oikean henkilön puhelimen päähän. Hän lupasi, että saan tulla tutkimaan kunhan kerron virkailijalle mitä vuosia haluan tutkia ja he siirtävät kirjat tutkijahuoneeseen.
Ja koko tämä sekaannus johtuu vain siitä, että v.1960- jälkeen ilmeisesti aina tähän päivään saakka olevia tietoja on siirretty samaan arkistoon vanhojen tietojen kanssa. (Tai hän sanoi "uudet tiedot").
Tämä ensimmäinen puheluun vastannut työntekijä tulkitsi, että kielto on nyt totaalinen, eikä kenelläkään muulla sukututkijalla ole asiaa tuohon arkistoon tai edes virastoon tutkimaan. Kun he itse tutkivat virastossa... jne.
On aivan turha yrittää maalata ruusuista kuvaa tilanteesta, kun se kuitenkin vaihtelee käytännössä näin paljon eri puolilla Suomea. Paikkakunnittain, henkilön tulkinnan mukaan.
Minä tein ihan kokeeksi tämän ensimmäisen soiton, että tulisi hieman kuvaa täysin uudesta kirk.hran.vir.

Annoinkin hieman noottia tälle tutkimusluvan antaneelle henkilölle, että siellä virastossa tulisi hieman levittää oikeaa tietoa muillekin virkailijoille, että käytäntö olisi sama, eikä vaihtelisi näin paljon samojen seinien sisällä.

On mielenkiintoista nyt mennä sinne tutkimaan, sillä luvan antanut henkilö ei itse ole paikalla ensimmäisenä päivänä. Käykö niin, että minut jätetään oven ulkopuolelle vai pääsenkö tutkimaan !?!?!?! :confused:
Sen saa sitten nähdä.

Terv. SARIAINEN :cool:

[Veikko Leskelä]

Seurakuntien virastoissa taitaa olla säästötalkoita kuten kaikkialla. Palvelu ei parane, vaan pikemminkin supistuu.

Kyllä siellä Kansallisarkistossakin on kohtuullisen väljää nykyään, mutta työssäkäyvät kärsivät ilta- ja lauantaiaikojen poistumisista. Saattavat nää joustoajat tulla vielä takaisin ainakin osittain.

Jos noilla lakimuutoksilla tarkoitettiin väestötietolakia, niin sehän oli lähtenyt lähes kokonaan viranomaisten tarpeista. Sukututkimukseen toki tullee heijastusvaikutuksia ensi vuonna samoin sukuseurojen tekemään tutkimustyöhön. Oli tehty aika monimutkainen lakikokonaisuus, jonka kanssa pitää elää. Eikä näytä olevan helpommaksi muuttumassa. Eihän se tosin mahdoton paketti ole, vaikka ei helpotakaan sukuharrastajien elämää...:confused:

[Erkki Järvinen]

Seurakuntien virastoissa taitaa olla säästötalkoita kuten kaikkialla. Palvelu ei parane, vaan pikemminkin supistuu.

Kyllä siellä Kansallisarkistossakin on kohtuullisen väljää nykyään, mutta työssäkäyvät kärsivät ilta- ja lauantaiaikojen poistumisista. Saattavat nää joustoajat tulla vielä takaisin ainakin osittain.

Jos noilla lakimuutoksilla tarkoitettiin väestötietolakia, niin sehän oli lähtenyt lähes kokonaan viranomaisten tarpeista. Sukututkimukseen toki tullee heijastusvaikutuksia ensi vuonna samoin sukuseurojen tekemään tutkimustyöhön. Oli tehty aika monimutkainen lakikokonaisuus, jonka kanssa pitää elää. Eikä näytä olevan helpommaksi muuttumassa. Eihän se tosin mahdoton paketti ole, vaikka ei helpotakaan sukuharrastajien elämää...:confused:

Tuohon olen korostanut joitain kohtia ilman, että olisin niitä irroittanut kokonaisuudestaan. - Niinpä niin ja tässäkö nyt sitten rekisteriseloste on se autuaaksi tekevä paperi, täytyy ihmetellä tavallisen sukututkimusta harjoittavan ihmisen osalta. (en puutu kysymykseen sukuseurojen enkä ammattitutkijoiden osalta.)

[Sami Lehtonen]

Tuohon olen korostanut joitain kohtia ilman, että olisin niitä irroittanut kokonaisuudestaan. - Niinpä niin ja tässäkö nyt sitten rekisteriseloste on se autuaaksi tekevä paperi, täytyy ihmetellä tavallisen sukututkimusta harjoittavan ihmisen osalta. (en puutu kysymykseen sukuseurojen enkä ammattitutkijoiden osalta.)

Ei se rekisteriseloste asemaasi ainakaan heikennä.

[Erkki Järvinen]

Ei se rekisteriseloste asemaasi ainakaan heikennä.

Kyllä minä tuon tiedän ja sellainen tarvittaessa löytyykin.