Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sockenholm
Tietääkö kukaan - ja varmasti tietää joku - mikä on nykyään Haminan ja Vehkalahden alueella oleva paikka nimeltä Sockenholm?
Lisäkysymys: Onko siellä ollut erikseen ruotsalaisten alue (Staden svensk) ja suomalaisten alue (staden finsk)?
Vastauksesta etukäteen kiitollisena
www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi) -sivustolta
Hamina ja Vehkalahti
Yhdistetty kaupunki- ja maaseurakunta, perustettu jo keskiajalla. Jo 1336 mainitaan Vehkalahden kauppala. Kauppala sai kaupungin oikeudet 1653 ja sillä oli sama nimi kuin maaseurakunnalla. Vuonna 1723 kaupunki sai nimen Hamina, joka 1905 erotettiin omaksi kirkkoherraseurakunnaksi. 1700-luvulla ruotsalaisilla oli omat pappinsa kuten myös saksalaisilla. Vehkalahden emäseurakuntaan (eli maaseurakuntaan) kuulunut Sippolan kappeli perustettiin 1823 ja vuonna 1861 erotettiin omaksi kirkkoherraseurakunnaksi. Sippola mainitaan saarnahuonekuntana jo 1693 ja tämän ensimmäinen kirkko lienee rakennettu 1600-luvun alkupuolella. Haminan kadettikoulu on muodostanut myös vuosina 1821-1903 oman seurakunnan. Hamina erosi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1915.
Sochenholm/Sockneholm on suomeksi Pitäjänsaari - sijaitsee melko keskellä Haminan kaupunkia - karttalinkki (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Pit%C3%A4j%C3%A4nsaari&y=6717451&x=3509615&lang=en-GB)
Taas oli Juhasta apua.
Kiitos
Janne Asplund
25.03.09, 09:37
Sockenholm eli Pitäjänsaari sijaitsee tosiaan Haminassa. Aivan kiven heiton päässä kaupungin keskustasta meren rannalla. Erittäin kaunis paikka, jossa on paljon puisia, vanhoja omakotitaloja. Kadutkin ovat viehättävän kapeita. Kannataa käydä, jos poikkeaa Haminassa.
Missä yhteydessä / lähteessä "Staden svensk" ja "staden finsk" esiintyvät. Luulen, että tällä viitataan vain Haminan silloiseen (1800-luvun?)ruotsinkieliseen ja suomenkieliseen seurakuntaan / väestöön. Ainakin Haminan vanhoissa kirkonkirjoissa nuo "staden svensk" ja "staden finsk" -termit esiintyvät.
Terveisin Janne Asplund
Ainakin Haminan/Vehkalahden vihittyjen luettelossa tuo luonnehdintaa käytetään
Juha
mikä on nykyään Haminan ja Vehkalahden alueella oleva paikka nimeltä Sockenholm?
Käsitykseni mukaan Pitäjänsaari oli Haminan satama ja sen alueella asui merimiehiä, ahtaajia, tynnyrintekijöitä jne. 1700-luvun lopulla Hamina kuului ns. Vanhan-Suomen osana Venäjään ja eli eräänlaista kukoistuskautta vilkkaan satamansa avulla. Itseäni kiinnostavat Sockenholmilla 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla asuneet Kymén ja Blomqvist-nimiset henkilöt. Kuuluivat osin suomalaiseen, osin ruotsalaiseen seurakuntaan kaupungissa asuessaan. Kävin aikoinani Ismo Pyyppösen kanssa heistä keskustelua (Ismo oli tuon alueen hyvä tuntija), mutta osaltani ovat selvittelyt edelleen kesken (osin hämäläisten geenieni vuoksi?) erityisesti Kymén-suvun alkuperän osalta. Kaikki edellä mainittuihin liittyvä tieto kiinnostaa. Pitäjänsaari on kuulemma idyllinen puutalokaupunginosa tänä päivänä.
t. Olavi A.
Bodniemi37
25.03.09, 14:15
Muutamat Drombergitkin syntyivät Pitäjänsaaressa 1800-luvulla. Perheen äiti Juliaana Sipari (pso Pyhtäällä 22.1.1832 syntynyt kauppalaivan kapteeni ja kauppias Johan Wilhelm Dromberg) oli Gabriel Zachriksenpoika Tammelinin ja Maria Gabrielintyttären pojantyttärentytär. [Vrt. myös Veli-Matti Autio, Vehkalahden Kuorsalon vanhat suvut Erikinpojasta viimeisiin saaressa syntyneisiin. Helsinki 1992, Siparit, s. 52]
Maria Gabrielintyttären ja hänen sisarensa Valpurin (esiäitini) esipolvista päädyin keskustelemaan ihan väärän otsikon alla, vrt. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=36579&postcount=87.
Muutamat Drombergitkin syntyivät Pitäjänsaaressa 1800-luvulla. Perheen äiti Juliaana Sipari (pso Pyhtäällä 22.1.1832 syntynyt kauppalaivan kapteeni ja kauppias Johan Wilhelm Dromberg) oli Gabriel Zachriksenpoika Tammelinin ja Maria Gabrielintyttären pojantyttärentytär.
Kiinnostukseni kohde on Haminassa 28.11.1834 vihitty pariskunta Carl Henric Blomqvist (vihittäessä renki, sittemmin merimies) ja Eva Christina Anthonsdr. Kymen (merimiehen tytär Sockneholmenilta).
Tammelin nimikin vilahtaa kuviossa 3.4.1874, jolloin Eva Kymenin tytär Olga Maria saa miehensä kanssa lapsen (Elida Viktorian) ja yksi kummeista on saltmästarsson Johan Fredrik Tammelin. Ismon kanssa tuota pähkäiltiin, kun nuo Tammelinit olivat hänelle läheisiä. Tuon Carl Blomqvistin taustat kiinnostaa ja Kymenin osalta Anthonista taaksepäin.
Kiitos Ritva kirjavinkistä, sieltä voi hyvinkin löytyä jotain.
t. Olavi A.
Minua puolestaan kiinnostaa Sjöblomien suku siellä. Karl Johan Sjöblom oli merimies, myöhemmin luotsi ja kruununluotsi. Hän asui siellä 1800-luvun puolivälissä. Toistaiseksi ei ole tietoa hänen syntymä- ja kuolinajastaan. Hänen perillisensä muutti Ruotsinpyhtäälle, jonne rakensi talon. Ihmetyttää vain se, että Ruotsinpyhtään srk ei ole löytänyt kyseisestä henkilöstä mitään tietoja. Mielenkiintoista on, että tästä jälkipolvesta tuli muusikoita. Erään henkilön nimen mukaan pidetään edelleen trumpettikilpailuja. Tämän päivän eräs iskelmälaulaja kuuluu myös samaan jälkipolveen. Lisäksi löytyy avioliitto tunnettuun ja kauniiseen näyttelijättäreen.
Karl Johan Sjöblom oli merimies, myöhemmin luotsi ja kruununluotsi. Hän asui siellä 1800-luvun puolivälissä. Toistaiseksi ei ole tietoa hänen syntymä- ja kuolinajastaan.
Oletko Jyry katsonut HISKI:stä? Sockneholmenilla vihittiin:
3.2.1853 sjöm. Carl Joh:son Sjöblom arb. dr. Anna Christ. Eliasdr. Nybom Sockneholm
Hänelle ja vaimolleen syntyi Sockneholmenilla ainakin kahdeksan lasta. Samalla Carl oli merimiehestä edennyt kruununluotsiksi. Osassa syntymämerkinnöistä on tarkempana osoitteena Kallella Socneholm 43. Ainakaan tuossa vaiheessa miehen toinen nimi ei ole Johan, vaan hänen patronyyminsä on Johansson (= Johanin poika). On täysin mahdollista, että Kalle olisi myöhemmin Carl-nimen rinnalla alkanut käyttää nimeä Johan, sillä kruununluotsi oli arvostettu virka ja luotsit arvonsa tuntevia. Olisiko tämä etsimäsi Carl Sjöblom?
Laitapa nyt sukunimeksi HISKI:n syntyneissä Sjöblom ja isän etunimeksi Johan, niin löydät samasta osoitteesta (Sockneholmen 43) perheen, mutta ei Carlia syntyneissä. Vaan jätäpä Johanin sukunimi pois ja laita vain etunimi, patronyymi (sehän näkyy noissa syntyneissä isän kohdalla) ja vaimon etunimi , a vot! Olisiko siinä etsimäsi Carl?
Huomaa, että ammatti-nimike drag ei tässä tarkoita rakuunaa, vaan sana on dragare, kääntäisin sen satamatyömieheksi (tai ahtaajaksi). Olisiko Johan ottanut sukunimen vasta kaupunkiin Pitäjänsaarelle muutettuaan? Olisiko hänellä jokin kytkös muihin Sjöblomeihin, vai tuliko nimi muuten vaan? Tästä alkaa sukututkimus, jossa kannattaa HISKIn sijasta ja rinnalla alkaa katsoa rippikirjoja jne.
t. Olavi A.
Kiitoksia vihjeestä
Enpä tuota huomannut tehdä. Vastaan näin pitkän ajan kuluttua kun on ollut mökin rakentamispuuhaa. Tämä sukututkimus on sellaista, että pitää ottaa välillä taukoa muuten siihen jää liikaa koukkuun. Kun "pirulle" antaa pikkusormen, se vie koko käden.
Kiinnostukseni kohde on Haminassa 28.11.1834 vihitty pariskunta Carl Henric Blomqvist (vihittäessä renki, sittemmin merimies) ja Eva Christina Anthonsdr. Kymen (merimiehen tytär Sockneholmenilta).
Tammelin nimikin vilahtaa kuviossa 3.4.1874, jolloin Eva Kymenin tytär Olga Maria saa miehensä kanssa lapsen (Elida Viktorian) ja yksi kummeista on saltmästarsson Johan Fredrik Tammelin. Ismon kanssa tuota pähkäiltiin, kun nuo Tammelinit olivat hänelle läheisiä. Tuon Carl Blomqvistin taustat kiinnostaa ja Kymenin osalta Anthonista taaksepäin.
Kiitos Ritva kirjavinkistä, sieltä voi hyvinkin löytyä jotain.
t. Olavi A.
Olga Maria Autio (Blomqvist) oli isäni isänäiti, joten Eva Kymen oli siis isäni isänäidin äiti.
Elida Viktoria oli Olga ja Robert Aution vanhin tytär. Isoisäni oli hänen veljensä Mikkel Autio (Mikko). Minuakin kiinnostaa kovasti tämä Kymenin käsittääkseni sammunut suku (nimenä siis) Anthonista taaksepäin. Olen ihan kokematon näissä, mutta tuon verran tiedän. Olisin iloinen tiedoista.
M.Sjostrom
26.09.09, 18:50
---- 3.2.1853 sjöm. Carl Joh:son Sjöblom arb. dr. Anna Christ. Eliasdr. Nybom Sockneholm
.
Nybom oli samalla seudulla, 1700-luvun lopulla, sukunimenä tai lisänimenä myös eräällä Metsäkylän sahakylässä vaikuttaneella, saha-ammattilaisia sisältäneellä perheellä:
sahanseppä Jaakko Antinpoika Nybom (s 14 toukok 1738 Metsäkylä, Vehkalahti; k 16 elok 1825 Metsäkylä, Vehkalahti), vaimonsa (vihitty 26 jouluk 1768 Vehkalahti) Liisa Pertuntytär Koivu (s 28 lokak 1749 Metsäkylä, Finland; k n 1790), talonpoikaistalon tytär.
Heille syntyi lapsia ainakin 1770- ja 1780-luvuilla.
Seppo Niinioja
26.09.09, 20:48
www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi) -sivustolta
Sochenholm/Sockneholm on suomeksi Pitäjänsaari - sijaitsee melko keskellä Haminan kaupunkia - karttalinkki (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Pit%C3%A4j%C3%A4nsaari&y=6717451&x=3509615&lang=en-GB)
Sanovat, että Haminassa on edelleen mahdollista suomalainen unelma: Asua omakotitalossa meren rannalla keskellä kaupunkia, nimittäin Pitäjänsaarelta itään keskustaan päin sijaitsevassa Hietakylässä, puoli kilometria Raatihuoneesta. Pitäjänsaari on entisen Haminan kaupungin mittakaavassa jo vähän esikaupunkia. Nythän Vehkalahti ja Hamina on taas yhdistetty. Se oli mukava koulukaupunki.
Seppo Niinioja
Janne Asplund
26.09.09, 21:16
Sanovat, että Haminassa on edelleen mahdollista suomalainen unelma: Asua omakotitalossa meren rannalla keskellä kaupunkia, nimittäin Pitäjänsaarelta itään keskustaan päin sijaitsevassa Hietakylässä, puoli kilometria Raatihuoneesta. Pitäjänsaari on entisen Haminan kaupungin mittakaavassa jo vähän esikaupunkia. Nythän Vehkalahti ja Hamina on taas yhdistetty. Se oli mukava koulukaupunki.
Seppo Niinioja
Kesällä kävimme pitkästä aikaa ajelemassa Pitäjänsaarella ja paikka oli yhtä viehättävä, kuin aiemminkin. Tosin saaren kapeilla kaduilla kannattaisi auton sijaan ajella polkupyörällä. Rakennuskanta on yhä pääosin vanhoja puutaloja. Olin viikko sitten myös Haminan rauhan 200-vuotisjuhlissa. Oivat juhlat.
Mitä tulee Haminan ja Vehkalahden yhdistymiseen, niin surullinen asia tässä yhdistymisessä oli se, että Haminan upea, satoja vuosia vanha vaakuna vaihdettiin Vehkalahden tylsähköön vehkavaakunaan. Mikähän logiikka siinäkin oli..
liisa.ahonen
27.09.09, 07:41
Kymeneitä saattaa ollakin useampi perhe. Mainittu Eva Christina Adamsdr ei liity mitenkään omiin tutkimuksiini, eikä minulla ole tietoa hänestä. Sen sijaan on tullut vastaan tilanne, jossa perhe muutti Virolahden Kyötikiltä Vehkalahteen ja muutti samantien nimensä Kymeniksi. Tämä tosin tapahtui vasta v. 1859 ja vajaat kymmenen vuotta myöhemmin he muuttivat edelleen Valkealaan.
Mitä tulee mainittuun Eva Christinaan, nyt tarvittaisiin Haminan rippikirjaa, että voitaisiin varmistaa syntymäaika. Hiskissähän on tämä:
19.7.1818 21.7.1818 Sockneholmen Anthon Adamss: Christ: Ericsd:r Eva Christ:
Jos on oikea, niin kovin nuorena on vihitty.
En ainakaan Vehkalahden rippikirjoista 1830-1840 -luvuilta Sockneholmia löytänyt. Mahtaisiko sisältyä Haminaan?
Kiitos Liisa Ahoselle. Minä en osaa sukutukimusta ja olen vaivoin netin kautta saanut selville Olgan äidin... Sukulegendaa riittää Olgan isästä. Olen jo taipuvainen uskomaan tarinaa, kun Carl Blomqvistia ei ole merkitty hänen isäkseen, kuten sisaruksiensa... Yritän jatkaa penkomista, mutta kokemattomalle kovin vaikeaa. Kiitollisena otan vastaan tietoja suvuista Autio-Kymen.
Sipiläkin kiinnostaa, on isänäitini Ida Koskisen, e. Autio tyttönimi, ovat alkujaan Vehkalahden Mäntlahdesta - ehkä... Kiitos! Okariina
PS. Olen tehnyt oman vaatimattoman sukukirjani (ei painettu vaan printattu ja koottu kansioksi), joka alkaa vasta tästä Kymen -nimisestä perheestä. Robert Aution puolella olen päässyt hänen äidinäitiinsä Kuutsalossa.
Seppo Niinioja
27.09.09, 09:14
En ainakaan Vehkalahden rippikirjoista 1830-1840 -luvuilta Sockneholmia löytänyt. Mahtaisiko sisältyä Haminaan?
Varmaan oikea olettamus. "Hamina ja Vehkalahti" on HisKissä eri seurakunta kuin "pelkkä" Vehkalahti ja niillä on eri rippikirjat ja Hamina-nimistä seurakuntaa ei ole. Hamina ja Vehkalahti väliltä 1818-1865 on rullassa TK 809, Vehkalahti rullissa TK 923-924. Hamina ja Vehkalahti -seurakunnan HisKissä esiintyy mm. Stad. (lähinnä kaiketi ympyräkatujen rajoittama keskusta), Sandby, Safvin: Sockneh: ja Vib.först. Vehkalahteen kuuluu maaseudun kyliä. Hiukan vaikeaselkoinen asetelma, joita esiintyy muidenkin kaupunkien yhteydessä. En ole tätä aluetta tutkinut, vaikka paikannimet ovat tuttuja.
Seppo Niinioja
Tapani Kovalaine
27.09.09, 09:41
Digikuvia kun ei ole vielä netissä, niin voi tehdä hiskiarvauksia:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wgm55?fi+0607+vihityt+3355) 19.4.1813 Sochneholmen Sjöm: Anthon Adamss: Kymeen Pig: Christina Erichs,d:r Sochneholmen
Olisiko Kymén-perhe tämä:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wgm55?fi+0607+kastetut+11094)14.12.1789 17.12.1789 Sochneholmen Drag: Adam Erichss: Maria Michelsd:r Aron
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wgm55?fi+0607+kastetut+11446)13.6.1791 14.6.1791 Sochneholmen Drag: Adam Ericss: Mar: Michelsd:r Anton
Perheen vanhin lapsi oli muuten Eeva Christiina:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wgm55?fi+0607+kastetut+9907)4.4.1785 5.4.1785 Sochneholmen Adam Erichsson Maria Michelsd:r Eva Chr:na
Kiitos Kovalaine! Tässäpä purtavaa tarpeeksi. Pääseeköhän tuosta vielä alaspäin, siis onko mahdollista yleensä?
T. Okariina
Tapani Kovalaine
27.09.09, 09:52
Digikuvilla pääsee ajassa taaksepäin, mutta hiskillä ja riskillä löytyy pelkästään tämmöistä, että Kymén voi olla Martila? Näinikkään:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wgm55?fi+0054+haudatut+1189)26.2.1834 3.3.1834 Sockn.f. Enk. Adam Ericss: Martila Åld: 81
Kiitos Tapani K.
Uskottava kai on, kun ei hajuakaan ole mistään. Olisiko tuo Martila siis jonkun talon nimi, missä palvelleet, vai? No, liikaa kysymyksiä satelee. Täytyypä opiskella vähän näitä alkeita...
T. Okariina
M.Sjostrom
27.09.09, 10:09
Digikuvilla pääsee ajassa taaksepäin, mutta hiskillä ja riskillä löytyy pelkästään tämmöistä, että Kymén voi olla Martila? Näinikkään:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wgm55?fi+0054+haudatut+1189)26.2.1834 3.3.1834 Sockn.f. Enk. Adam Ericss: Martila Åld: 81
tässä kohtaa suosittelen hyvin huolellisia tarkistuksia, ettei vaan ole joko jo alkuperäiseltä kirkonkirjaajalta 1830-luvulla mennyt miehet sekaisin, tai sitten Hiskin/mustien kirjojen kirjaajalta.
Nimittäin, aitoperäinen Marttilan Aatami Erkinpoika on kyllä tuttu sukuhahmo, ja hänhän kuoli vasta 1839, mikä myöskin muistaakseni on tälla tavoin (eikä viittä vuotta aiemmin) myös rippikirjojen läsnäoloa osoittavien kirjausten mukaan:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8709369
Jos tässä on sekaannus kyseessä, niin silloin tuosta 1834 kuolinmerkinnästä voisi ymmärtääkseni poistaa virheellisenä nimen Marttila.
Bodniemi37
27.09.09, 10:09
En ainakaan Vehkalahden rippikirjoista 1830-1840 -luvuilta Sockneholmia löytänyt. Mahtaisiko sisältyä Haminaan?
Anton Kymen ja puolisonsa Christina kahden poikansa ja renkinsä kera mainitaan Haminan vuoden 1818 henkikirjan (ja varmaan myöhemminkin) sivulla 4920 (Sockenholm), http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=339954&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
M.Sjostrom
27.09.09, 10:15
.... että Kymén voi olla ....
Paikkakunnan eri laidat huomioon ottaen, voisin kuvitella että nimi Kymen olisi tullut sellaiselle kaupunkilais/satamalaisperheelle, joka olisi ollut peräisin läheisestä Kymin pitäjästä.
Kymi ei sitten ollut kylä, eipä edes oikein kirkonkylänkään nimi. Vaan ko pitäjän, ja erään vanhan kartanon siellä.
M.Sjostrom
27.09.09, 10:25
Digikuvilla pääsee ajassa taaksepäin, mutta hiskillä ja riskillä löytyy pelkästään tämmöistä, että Kymén voi olla Martila? Näinikkään:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wgm55?fi+0054+haudatut+1189)26.2.1834 3.3.1834 Sockn.f. Enk. Adam Ericss: Martila Åld: 81
tuon Adamin syntymä voipi olla tämä, 1863 Haminassa, esikaupunki-nimisessä...
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8715990
Aivan! Kaikki voipi olla mahd. mutta ei minun kyvyilläni. Tulisipa sieltä nyt kanssaselvittäjäkseni Olarra, jonka äiti oli/on pikkuserkkuni tästä suvusta. Hän muuten ekana pyyteli Sockenholmin Kymen -suvun tietoja. Silläpä minäkin liityin porukkaan. :)
Kiitos löydöistä! Okariina
Seppo Niinioja
27.09.09, 11:21
tuon Adamin syntymä voipi olla tämä, 1863 Haminassa, esikaupunki-nimisessä...
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8715990
Tuon Adamin syntymäaika on tietysti sata vuotta varhaisempi, 11.12.1763 ja se on Vehkalahden HisKissä. Minulla ei ole Haminaan eikä Vehkalahteen mitään tutkimusintressejä. Vanha koulukaupunki kiinnostaa silti. Kannattaa lukea HisKistä "Lisätietoja seurakunnasta" -kohta sekä Vehkalahden että Hamina ja Vehkalahden kohdalta. Hyvä menetelmä on myös kylkiluuperiaate: Katsoo seurakunnan "Hamina ja Vehkalahti" 1800-luvun alkupuolen rippikirjoja mikrofilmeistä, kun ne eivät vielä ole Digiarkistossa, kuten yritin suositella viestissä 18. Kannatan M. Sjostromin peräänkuuluttamaa tarkkuutta tässäkin. Forumin ei pitäisi olla arvauskeskus. Hypoteesi on minusta eri asia. Sen vahvistamiseksi tai kumoamiseksi on tapana kerätä faktoja.
Seppo Niinioja
__________________________________________________ ________
Kylkiluuperiaate oli antiikin lääketieteen uskomus, että miehellä on yksi kylkiluu vähemmän kuin naisella, koska Eeva tehtiin Aatamin kylkiluusta. Satoihin vuosiin kukaan ei tullut tarkistaneeksi asiaa alkuperäislähteestä...
Tapani Kovalaine
27.09.09, 15:10
Ritvan linkittämä kuva Haminan vuoden 1818 henkikirjasta sisältää yhden ainoan sivun, mutta siinäpä sitä jo onkin! Alimmalla rivillä löytyy työmies Anton Kymen vaimonsa ja kahden pienen poikansa kera, sillä Eeva syntyi vasta henkikirjoitusvuonna 1817-1818 ja ei ehtinyt kirjaan.
Muutama rivi ylempänä samalla henkikirjasivulla on mainittu työmies Adam Marttila 55 v ja vaimonsa Maria 50 v sekä tytär Eva 30 v ja tytär Jacobina 14 v. Kun noita tietoja uudella tutkimusmetodilla sopivasti muuttelee ja vertailee Hiskiin, niin eikös vaan 27 -vuotiaaksi mainittu Anton Kymén s. 1791 ala osoittautua Eevan s. 1785 ja Jacobinan s. 1799 veljeksi. - Ai niin, eipä saa liikaa arvailla, sanoi Seppo...
Adam Martila voipi olla syntynyt 1763 ja voi olla Erik Eskelssonin poika ja voi olla, että Adam Marttila kuoli 26.2.1834 ja hänellä oli vuotta aikaisemmin kuollut poika Anthon Adaminpoika Kymén 1791-1833. Mistäpä tuon tietää. Tai kyllä rippikirjojen avulla tietää.
Tapani Kovalaine
27.09.09, 15:23
Kyllä Haminan ympäristöstä 1700-luvun lopulta voi löytää Kymén-sukuja jo kolme kappaletta ja pelkästään Hiskin avulla. Vanhin on tynnyrintekijä Jaakko Martinp Kymén 1718-1788, jonka vaimo oli Maria Martintytär. Heillä oli kymmenen lasta vuosilta 1752-1773. Eräs lapsista oli rajaratsastaja Martti Kymén 1761-1813, joka asui Kymin Högforsissa, välillä Mäntyharjulla ja myös Pyhtäällä. Tullitarkastaja Hakulisen vaimo Maria Kymén 1759-1826 kuuluu myös tähän sukuhaaraan.
Haminan Pitäjänsaaressa asui lotjamies Jaakko Jaakonpoika Kymén 1749-1786, jonka vaimo oli Eeva Henrikintytär 1756-1791. Heillä oli viisi lasta, jotka syntyivät 1776-1785.
Oma lukunsa on sitten Pitäjänsaaren asukas, ahtaaja ja työmies Adam Erikinp Marttila (Kymén?) 1763-1834, jolla oli poika Anton Kymén 1791-1833. On olemassa toinenkin Adam Marttila, joka kuoli 1839. Hän ei kuulu Kyméneihin.
Bodniemi37
27.09.09, 17:42
Vanhin on tynnyrintekijä Jaakko Martinp Kymén 1718-1788, jonka vaimo oli Maria Martintytär. Heillä oli kymmenen lasta vuosilta 1752-1773. Eräs lapsista oli rajaratsastaja Martti Kymén 1761-1813, joka asui Kymin Högforsissa, välillä Mäntyharjulla ja myös Pyhtäällä. Tullitarkastaja Hakulisen vaimo Maria Kymén 1759-1826 kuuluu myös tähän sukuhaaraan.
Tuleva tynnyrintekijä puolisoineen löytyy myös digiarkistoon elokuussa 2009 pujahtaneesta Vehkalahden vuosien 1744-1754 rippikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vehkalahti/rippikirja_1744-1754_tk921/174.htm) (Vehkalahti puuttuu digiarkiston paikkakuntahakemistosta).
Jacob Mårteninpojan tittelinä ei siis vuosien 1744-1754 rippikirjassa vielä ollut tynnyrintekijä vaan ?? (tulkinta on tuottanut vaikeuksia myös mustien kirjojen kopioijalle?).
[Asian vierestä: Samalla rippikirjan aukemalla mainitaan myös ajureitten oltermanni Jakob Hertz, jonka Maria-tyttären ja tämän puolison, kaupunginpalvelija Paavo Heikinpoika Talinin jälkeläisinä pidän ainakin Savitaipaleella ja Kivennavalla vaikuttaneita Dalineja (Savitaipaleen lukkari Wilhelm Dalin, s. 25.5.1776 Vehkalahti, Savitaipaleen hk/1818, s. 1048, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=332704&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400; Vehkalahdella 27.7.1791 syntynyt, Kivennavalla 3.8.1868 menehtynyt metsänhoitaja Henrik Jakob Dalin, jonka puoliso oli Muolaan kirkkoherran tytär Juliana Maria Wirenius, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kivennapa/rippikirja_1828-1839_uk678/273.htm].
Seppo Niinioja
27.09.09, 19:09
- Ai niin, eipä saa liikaa arvailla, sanoi Seppo...
Mistäpä tuon tietää. Tai kyllä rippikirjojen avulla tietää.
Minulla on paha tapa välillä sortua oppimestariksi, ehkä jopa besserwisseriksi, sorry! Tämä korkeatasoinen keskustelu saattaa tuntua kokemattomista kyselijöistä hämmentävältä, siksi jankkaan tässä ihan perusasioita: HisKiin ei pidä liikaa luottaa ja rippikirjoja on syytä käyttää perustutkimuksessa aina, kun ne ovat olemassa. Digiarkisto on nyt ollut olemassa neljä vuotta ja saavutukset ovat hämmästyttäviä, yli kaksi miljoonaa kuvaa. Tuntuu, että monet jo kysyvät entisen mainoksen tytön tavoin: Mitä meillä oli, kun ei ollut Floraa? Filmit eivät ole mihinkään kadonneet ja myös Mustat kirjat ja 1800-luvun loppupuolen kirjat ovat käytettävissä mikrokorteilla niistä seurakunnista, jotka eivät vielä ole HisKissä, lisäksi Digiarkistossa on paljon alkuperäisiä historikirjoja.
Seppo Niinioja
Kiitoksia!
On siinä maallikolle melkoinen soppa selvitettäväksi, mutta taidan jättää sen Olarralle, kunhan saapuu sivuille. Ei hän minustakaan tiedä vielä mitään. On ainakin tottuneempi selvittelijä kuin minä. Aika hyvin kuitenkin Hiskistä sain tehtyä sen oman sukukirjani. Yhdistelin sopivasti ihmisiä, mutta sitten vaan tulee se stoppi, kuten siellä Aution puolella Kuutsalossa.
Robert Aution äidin ja isän löysin ja vielä patronyymin perusteella isänisän ja oletetun isänäidin, mutta sitten ei mitään johtolankaa.
Mitä suosittelisitte matkaoppaaksi menneisyyteen?
On ollut huikean jännittävää seurata tätä juttua :) Okariina
Tapani Kovalaine
27.09.09, 21:06
Kuudennusmies (sexman) Simolla oli Maria -niminen tytär ja vävy oli Jeremias Autio. Näin edeten tulee vain ensiapuluonteisia hiski-tuloksia ja rippikirjoista sitten näkee asiat paremmassa valossa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wdnqs?fi+0261+kastetut+8531)17.3.1818 KASTETTU 18.3.1818 Kaucola Wanh. ISÄ Sexm. Simon Thome. ÄITI Eva Jöransdr. LAPSI Maria
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wdnqs?fi+0261+vihityt+1504) 2.2.1804 SULH. KOTIPAIKKA Kaucola Wanhala SULHANEN Bondes. Simon Thomeson MORSIAN P. Ewa Jöransdr Pihko Garius
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wdnqs?fi+0261+kastetut+4798)11.7.1778 KASTETTU 15.7.1778 Kaukola Wanhala ISÄ Thomas Simonss: ÄITI Beatha Johansdr LAPSI Simon
Hei Kovalaine!
Juttu menee näin: Kuutsalossa syntyi isäni isoisän (Robertin) isoisä Johan. Robert on aluksi Jeremiaanpoika (ei vielä Autioita).
Eli Johanille syntyi Jeremias, Jeremiaalle syntyi Robert, joka nai Helenan, jonka isä oli Christer, jonka isä oli Thomes ja äiti Anna, jonka isä oli Jacob.
Kaikki Kuutsalon Autiosta, mutta eivät vielä Autio-sukunimellä.
Eli tuo löytämäsi Jeremias Autio on ehkä eri tyyppi.
Robert on käväissyt välillä Haminassa naimassa Olga Marian ja ollut nimellä Mäkelä ja sitten tuonut Olgan Kuutsaloon, jolloin nimeksi ilmestyy Autio.
Näin tämän kaiken käsitin :D:
Nimet on fiinisti svenskaksi: Ristot, Juhanit ja Tuomaat
Tapani Kovalaine
27.09.09, 22:00
Justiinsa, noin se menee!
Hiskistä kun pääsee hyvin helposti ketä tahansa Jeremiasta jäljittämään. Voi sattua väärä tai alkuhenkilö.
Koetin jäljittää vain Jeremiaksen puolison esipolvia ja sain tuommoiset tulokset, kuten edellä näkyy.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wdnqs?fi+0261+kastetut+11177)21.6.1843 24.6.1843 Kutsalo Autio B:de Jeremias Autio Maria Simonsdr. Jeremias
M.Sjostrom
27.09.09, 23:13
muistanko oikein, että muuattainen tohtori Veli-Matti Autio on jo vuosia, vuosikymmeniä, sitten selvittänyt kuutsalon Autioiden koko suvun - vai onko kokonaan?
ja että jopa olisi sukujulkaisuja jossakin...
joka tapauksessa, tohtori Autioon kaipa olisi syytä ottaa yhteyttä, jos Kuutsalon Autioiden sukuselvityksiä kaipaa - siitä riippumatta, kuinka paljon niitä on julkaistu, hän varmastikin tietää suht läpikotaisin ne suvut.
Hei taas.
Olin tässä välillä Hiskissä ja nyt on näin:
Robert Aution, e. Jeremiaanpoika, e. Mäkelän äiti Helena Ristontytär Autiosta vihittiin 6.7.1848 Jeremias Juhananpojan kanssa, tämä oli Suutarista.
Helenan äiti Anna Jaakontytär Autiosta vihittiin Risto Tuomaanpojan kanssa 9.11.1826. Risto oli Saxala/Ricka :ssa syntynyt 20.1.1802.
Anna kuoli synnytykseen 27-vuotiaana 17.7.1837 (lapsi kuolee perässä 2 viikon ikäisenä).
Risto Tuomaanpojan vanhemmat ovat Tuomas Eerikinpoika ja Leena Ristontytär Saxala Rickasta.
Tämän mukaan Anna olisi mennyt naimisiin vain 16-vuotiaana.
Risto Tuomaanpoika menee uud. naimisiin 28.6.1838 Mullin talosta olevan Saara Matintyttären kanssa.
Nyt tässä on Autiota, Suutaria, Saxala Rickaa ja Mullia.
Ristoja ja Tuomoja ja Jeremiaksia pilvin pimein.
En usko, että kukaan tohtori olisi selvittänyt bonde-sukua, jonka nimi tulee Autioksi myöhemmin kuin muiden...
Olenko ollenkaan oikein tutkinut tätä Hiskiä? Hauskaa ainakin on, mitä nyt surulliseksi tekee esiäitien kohtalot.
Tässä valmista ainakin vähän Olarralle, jos saapuu tutkimusretkelleen.
Terveisin Okariina
M.Sjostrom
28.09.09, 00:21
Helena Ristontytär Autiosta vihittiin 6.7.1848 Jeremias Juhananpojan kanssa, tämä oli Suutarista.
Helenan äiti Anna Jaakontytär Autiosta vihittiin Risto Tuomaanpojan kanssa 9.11.1826.
Risto oli Saxala/Ricka :ssa syntynyt 20.1.1802.
Risto Tuomaanpojan vanhemmat ovat Tuomas Eerikinpoika ja Leena Ristontytär Saxala Rickasta.
talo on: Rikka
kylä: Saksala
tuo Tuomas Erkinpoika oli Rikan talossa Saksalassa niin kutsuttu puuska.
Puuskaksi hän tuli, kun hän meni naimisiin leskiemäntä Helena Ristontyttären kanssa. Helena Ristontyttären ensimmäinen aviomies, Rikan talon isäntä Jeremias Matinpoika Junkars (s 24 maalisk 1767 Saksala, Kymi, Finland) oli kuollut verrattain nuorena, 15 jouluk 1795 Saksala, Kymi, Finland. Jeremiakselta jäi hyvin alaikäisiä lapsia, ja lesken uusi avioliitto oli välikaudeksi tehty ratkaisu....
Risto Tuomonpoika ei perinyt maata Saksalasta, hän kun ei ollut ko talon omistajasuvun jälkeläinen. Hänen vanhempi velipuolensa peri.
Siksi oletettavasti Risto etsi toimeentuloa toisaalta.
Jeremias ja Helena oli vihitty 27 jouluk 1792 Kymi, Finland
Jeremias polveutui tästä pariskunnasta: http://genealogics.org/descend.php?personID=I00537118&tree=LEO
oli nimittäin heidän pojanpoikansa
Helena Ristontytär tuli 'Jäppilän kantasuvusta' (s 20 elok 1768 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland; k 2 huhtik 1855 at Ricka, Saksala, Kymi, Finland)
Helenan vanhemmat olivat:
Krister Eerikinpoika, Jäppilän sukua, Pernoon Vanhalan isäntä (s 6 jouluk 1737 Pernoon latokartano, Kymi, Finland; k 26 huhtik 1817 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland)
ja tämän vaimo (vihitty 28 jouluk 1758 Kymi, Finland)
Anna Antintytär, Kymin Metsäkylän Kalli talosta (sn 1735; k 26 syysk 1821 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland)
Näitä tiedän, koska vanhimmasta päästä alkavat olla omiakin esivanhempiani.
------
juu, ja kyllä tohtorit, myös historiatieteiden tohtorit, aika ajoin selvittävät talonpoikaissukuja. Ja kalastajasukuja.
Ja V-M Autio on selvittänyt jopa tilattomat Mäkelä-sukunimiset räätäli-esivanhempansa....
Jaahas, että tattis!
Nyt menee pää jo ihan pyörälle. Onko nyt kyse sitten eri Helena Ristontytärestä. Minähän en tiedä muita kuin isäni isoisän
äidin, joka oli vihitty Jeremias Juhananpojan kanssa 6.7.1848. Robert (tuleva Autio) syntyy tästä avioliitosta 13.6.1850.
Näistä lähdin kulkemaan aikaisempiin polviin ja sain tulokseksi Helenan vanhemmat, Annan Autiosta ja Riston Saksalasta, vihitty 9.11.1826.
Sitten Risto jää leskeksi ja menee uusiin naimisiin Mullista olevan Saaran kanssa 28.6.1838.
Tämän Riston vanhemmiksi sain Thomas Eriks. ja Lena Xstersdr:n (näin kirjoitettuna) Saksalasta (Rikka). Eli onko tämä nyt sama stoori lainkaan?
Tästä lähtee sitten se Kymen -juttu: Robert menee Haminaan siis ja nai Olga Marian Kymenin suvusta (Evan tytär). Olga Marialle ei ole merkitty isää, vaikka on tyttönä Blomqvist, miksi? Muilla sisarilla on tuo Carl B.
No tämä rönsyilee ja harhailee. Kiitos taas!
M.Sjostrom
28.09.09, 01:07
Jaahas, että tattis!
Nyt menee pää jo ihan pyörälle. Onko nyt kyse sitten eri Helena Ristontytärestä.
Tämän Riston vanhemmiksi sain Thomas Eriks. ja Lena Xstersdr:n (näin kirjoitettuna) Saksalasta (Rikka)
Leena = Helena.
kyseessä on kaksi eri Helena Riston/Kristontytärtä.
Isoäiti ja pojantytär.
Huomaathan, kun tuo isoäiti Helena oli yhdelle pojalleen antanut isänsä nimikaimaksi nimen Risto, ja sitten tämä Risto antaa yhdelle tyttärelleen nimeksi helena, niin myöhempi Helena/Leena on isänäitinsä kaima....
Ehkä minun olisi parempi kirjoittaa tuo isoäiti nimeksi Helena Kristontytär...
Lena Xstersdr = Helena Kristontytär. tai Helena Ristontytär. Tai Leena Ristontytär.
Huomaathan, että esi-isäsi Risto Tuomonpoika, siitä huolimatta että oli syntynyt Rikan talossa Saksalassa, ei kummankaan vanhempansa puolelta polveutunut tästä nimenomaisesta talosta.
Voit miettiä, mitä implikaatioita tällä tulisi olla, esim jo muutenkin keinotekoisiin sukunimien antamisiin sukutaulussa.... kun noina aikoinahan ei vielä sukunimiä ihan oikeasti ollut.
Hei!
Päädyin viime yönä - aikani pähkäiltyäni - samaan lopputulokseen. Mietin nyt, että pääseekö tästä Helena (Lena)-isoäidistä alemmaksi (sen lisäksi, mitä kerroit Jäppilän kantasuvusta).
Hänen muut lapsensa, Riston sisarpuolet, ovat kuitenkin siis samaa kantaa meikäläisen kanssa, jos lähdetään isoäiti Helenasta. Eli heidän jälkeläisissään on pienen pieni pisara samaa kuin minussa.
Tästä saa nyt käsityksen, että suku on Helena-isoäidin puolelta ehtaa kymiläistä (kun vielä toinen sukunimi on Kymén). Ilmeisesti ei edes Venäjältä verta...(kuka niistä tietää..).
"Minä olen Kymistä Helsinkiin muuttaneen Aution tytär, syntynyt Hesassa, mutta juuret syvällä Kymenlaaksossa. Äitinikin muutti Helsingistä sinne 14-vuotiaana ja puhui kotona miesietä. Heidät vihittiin Kymin pappilassa.
Muuttivat Talvisodan kynnyksellä Helsinkiin, ja isä melk. saman tien lähtikin sotimaan. Olarran ukki Eino aluksi majoitti nuortaparia Helsingissä. Tämä tiedoksi, jos Olarra saapuu sivuille. Minä menin Kauppisen kanssa naimisiin jo 19-v. ja tyttäreni yrittää tutkia niitä Iisalmen Peltosalmen Kauppisia, joista mieheni polveutui. Tyttönimeni otin takaisin jäätyäni leskeksi."
Isäni oletti, että porukka olisi tullut Säkkijärven Autioista 1600-luvulta. Siellähän Autio oli yleinen nimi johtuen kai Venäjän läheisyydestä ja vihojen autioittamista taloista?
Mie jatkan kiittäen ja niiaten. Meillä on muuten taiteilijoita ja visuaalista lahjakkuutta paljon suvussa Aution puolelta, ihan ammatteihin asti, kuten itselläni ja sisarellani, isäni veljellä jne. Autioilta se tulee.
Hei taas, Okariina
Seppo Niinioja
28.09.09, 09:53
talo on: Rikka
kylä: Saksala
tuo Tuomas Erkinpoika oli Rikan talossa Saksalassa niin kutsuttu puuska.
Puuskaksi hän tuli, kun hän meni naimisiin leskiemäntä Helena Ristontyttären kanssa. Helena Ristontyttären ensimmäinen aviomies, Rikan talon isäntä Jeremias Matinpoika Junkars (s 24 maalisk 1767 Saksala, Kymi, Finland) oli kuollut verrattain nuorena, 15 jouluk 1795 Saksala, Kymi, Finland. Jeremiakselta jäi hyvin alaikäisiä lapsia, ja lesken uusi avioliitto oli välikaudeksi tehty ratkaisu....
Risto Tuomonpoika ei perinyt maata Saksalasta, hän kun ei ollut ko talon omistajasuvun jälkeläinen. Hänen vanhempi velipuolensa peri.
Siksi oletettavasti Risto etsi toimeentuloa toisaalta.
Jeremias ja Helena oli vihitty 27 jouluk 1792 Kymi, Finland
Jeremias polveutui tästä pariskunnasta: http://genealogics.org/descend.php?personID=I00537118&tree=LEO
oli nimittäin heidän pojanpoikansa
Helena Ristontytär tuli 'Jäppilän kantasuvusta' (s 20 elok 1768 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland; k 2 huhtik 1855 at Ricka, Saksala, Kymi, Finland)
Helenan vanhemmat olivat:
Krister Eerikinpoika, Jäppilän sukua, Pernoon Vanhalan isäntä (s 6 jouluk 1737 Pernoon latokartano, Kymi, Finland; k 26 huhtik 1817 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland)
ja tämän vaimo (vihitty 28 jouluk 1758 Kymi, Finland)
Anna Antintytär, Kymin Metsäkylän Kalli talosta (sn 1735; k 26 syysk 1821 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland)
Näitä tiedän, koska vanhimmasta päästä alkavat olla omiakin esivanhempiani.
------
juu, ja kyllä tohtorit, myös historiatieteiden tohtorit, aika ajoin selvittävät talonpoikaissukuja. Ja kalastajasukuja.
Ja V-M Autio on selvittänyt jopa tilattomat Mäkelä-sukunimiset räätäli-esivanhempansa....
Ainakin nämä FT Veli-Matti aution julkaisemat sukuselvitykset ovat SSS:n kirjastossa Liisankadulla:
Vehkalahden Kuorsalon Arvilommit (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=1913&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
(Veli-Matti Autio)
Järvenpää : Arvilommi suku, 1987. - 76 s.
ISBN 51-99824-1-8
Kirja
Vehkalahden Kuorsalon vanhat suvut : Erikinpojista viimeisiin saaressa syntyneisiin (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=3559&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
koonnut Veli-Matti Autio
[Järvenpää] : [V-M. Autio], 1992. - 73, [5] s. ; 21 cm
ISBN 952-90-4193-4 nid.
Kirja
Vehkalahden Räätäli-Mäkelät (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=3126&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
Veli-Matti Autio
Järvenpää : Veli-Matti Autio, 1988. - 36 s.
Kirja
Rauhankadun ja Pikku ympyräkadum kulmassa on ehkä Haminan kaunein rakennus, Arvilommin talo vuodelta 1849 (http://www.finnicakymenlaakso.fi/kymark/rakennukset/rak.php?id=21 )
Hei ja kiitos!
Taitaa vain olla minulle liian työlästä tutkittavaa. Jospa edes tilkun kerrallaan saisi ommeltua tähän täkkiin ajan kanssa.
T. Okariina
M.Sjostrom
28.09.09, 12:45
Hei!
Päädyin viime yönä - aikani pähkäiltyäni - samaan lopputulokseen. Mietin nyt, että pääseekö tästä Helena (Lena)-isoäidistä alemmaksi (sen lisäksi, mitä kerroit Jäppilän kantasuvusta).
Hänen muut lapsensa, Riston sisarpuolet, ovat kuitenkin siis samaa kantaa meikäläisen kanssa, jos lähdetään isoäiti Helenasta. Eli heidän jälkeläisissään on pienen pieni pisara samaa kuin minussa.
Tästä saa nyt käsityksen, että suku on Helena-isoäidin puolelta ehtaa kymiläistä (kun vielä toinen sukunimi on Kymén). Ilmeisesti ei edes Venäjältä verta...(kuka niistä tietää..).
itselläni on seuraavanlaiset muistiinpanot tästä juuresta:
Matias Mikonpoika, Jäppilän kylästä, ensin Jäppilän Ylä-Kujalan isäntä, sitten Pernoon latokartanon (sn 1630 Jäppilä, Kymi, Finland; mainittu 1697; kuollut nähtävästi Pernoon latokartano, Kymi; haudattu 9 huhtik 1705 Kymi, Finland); puoliso Kirsti Sipintytär (haudattu 30 huhtik 1699 Kymi, Finland).
Heillä lapsia, mm:
2 Krister Matinpoika, Jäppilän sukua, isäntä Pernoo (sn 1665; kn 1715 Pernoon latokartano, Kymi, Finland); puoliso Marketta Yrjöntytär (sn 1668; k 1 toukok 1737 Pernoon latokartano, Kymi, Finland).
Heillä lapsia, mm:
2.2 Eerikki Kristonpoika, Pernoosta, Pernoon Vanhalan isäntä (kastettu 17 toukok 1708 Pernoon latokartano, Kymi, Finland; k 28 jouluk 1786 Vanhala, Pernoo, Kymi); puoliso (vih ennen 1732) Marketta Filipintytär, Saksalan Oravalta (sn 1711 Orava, Saksala, Kymi; k 1 heinäk 1769 Vanhala, Pernoo, Kymi); tämän isä oli: Marinkylästä tullut Filip/Vilppu Eskonpoika, avion kautta Saksalan Oravan isäntä (sn 1683; haudattu 12 huhtik 1734 Kymi, Finland) - mutta minulle ei selvää kuka Filipin vaimoista oli tämän äiti.
Heillä lapsia, mm:
2.2.1 Krister Eeronpoika, Pernoosta, Pernoon Vanhalan isäntä (s 6 jouluk 1737 Pernoon latokartano, Kymi; k 26 huhtik 1817 Vanhala, Pernoo, Kymi); puoliso (vih 28 jouluk 1758 Kymi, Finland) Anna Antintytär, Kallin talosta (s 1 jouluk 1735 Huruksela, Kymi, Finland; k 26 syysk 1821 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland); jonka vanhemmat: Antti Antinpoika, Kallin talosta (sn 1696; k 4 kesäk 1782 Kalli, Metsäkylä, Kymi) ja tämän vaimo (vih 28 jouluk 1730 Kymi, Finland) Valpuri Simontytär, Tommilasta (kastettu 30 maalisk 1708 Tommila, Kurittula, Kymi; k 6 huhtik 1792 Kalli, Metsäkylä, Kymi, Finland); jonka isä oli Simo Tuomonpoika, Kurittulan Tommilan isäntä (mainittu 1698, k myöhemmin kuin 1716, Kurittula).
Heillä lapsia, mm:
2.2.1.1 Helena Kristontytär, Jäppilän sukua, Pernoon Vanhalasta (s 20 elok 1768 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland; k 2 huhtik 1855 Rikka, Saksala, Kymi, Finland); ensimmäinen puoliso (vihitty 27 jouluk 1792 Kymi, Finland) Jeremias Matinpoika Junkars, Rickan talon isäntä (s 24 maalisk 1767 Saksala, Kymi, Finland; k 15 jouluk 1795 Saksala, Kymi, Finland); jonka vanhemmat: Anna Tuomontytär, Ylänummen Nikkarilasta (s 21 lokak 1729 Ylänummi, Kymi, Finland; k 22 jouluk 1784 Saksala, Kymi, Finland) ja tämän aviomies (vihitty 26 jouluk 1751 Kymi, Finland) Matias Yrjönpoika Junkars, Rickan isäntä (s 21 helmik 1727 Kemppi, Saksala, Kymi, Finland; k 27 elok 1775 Saksala, Kymi, Finland)
Siitä, kuinka tuo Matias Mikonpoika Jäppilästä sai Pernoon latokartanon viljelyksen haltuunsa, on muutama sana paikallisessa pitäjänhistoriassa, eli teoksessa Kymin historia.
Kyllä nämä aika kattavasti on ehtaa kymiläistä juurta. Eikä se ole yllättävää. Säädykäs talonpoikaisväestö pysyi verrattain hyvin paikoillaan, ja haki puolisonsa samanlaisista perheistä yleensä samasta pitäjästä.
M.Sjostrom
28.09.09, 12:50
Ainakin nämä FT Veli-Matti aution julkaisemat sukuselvitykset ovat SSS:n kirjastossa Liisankadulla:
Vehkalahden Kuorsalon Arvilommit (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=1913&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
(Veli-Matti Autio)
Järvenpää : Arvilommi suku, 1987. - 76 s.
ISBN 51-99824-1-8
Kirja
Vehkalahden Kuorsalon vanhat suvut : Erikinpojista viimeisiin saaressa syntyneisiin (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=3559&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
koonnut Veli-Matti Autio
[Järvenpää] : [V-M. Autio], 1992. - 73, [5] s. ; 21 cm
ISBN 952-90-4193-4 nid.
Kirja
Vehkalahden Räätäli-Mäkelät (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=3126&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
Veli-Matti Autio
Järvenpää : Veli-Matti Autio, 1988. - 36 s.
Kirja
Rauhankadun ja Pikku ympyräkadum kulmassa on ehkä Haminan kaunein rakennus, Arvilommin talo vuodelta 1849 (http://www.finnicakymenlaakso.fi/kymark/rakennukset/rak.php?id=21 )
eikö seuraavia teoksia olekaan helposti saatavilla ?
Kuutsalo - saari Kotkan kupeessa, 1989
Oleks siä käynny kuuttaloil (1999)
Aurinko paistaa niin kauniisti!
Kiitos hyvästä mielestä. Onpa kiva alkaa nyt sitten miettiä näitä juttuja toiselta pohjalta kuin ennen. Olen hyvin sukurakas ja kova puhumaan (huomattu ehkä), kuten muutkin tuntemani Autiot. Muutin perheineni Kotkaan 1981 ihan vain tunnesyistä: Lapsuuden ihanat kesät saaristossa jne. Pois muutimme 1986 haikein mielin. En silloin vielä oikein ehtinyt tutkia mitään, kun oli niin paljon leipähommia graafikkona ja 3 lasta sekä Pernoonkoskelta haettu kissa ;)
Olen ymmärtänyt, että sukututkimus on ammattityötä, eikä oikein onnistu harrastajilta - ainakaan malttamattomilta.
Se on kamalaa, kun yhdellä ihmisparalla on niin monta juurta. Olen äidin puolelta etelä- ja pohjoispohjalaisia. Sitten on vielä isänäitini Sipilä-Skippari-suvut Virolahti-Mäntlahti-Vehkalahti/Hamina-akselilta ja keskusteluforumin otsikko "Sockenholm" Kyméneineen. Ohhoijaa!
Kiitos, Okariina
Hei!
Terveisiä mm. Göteborgin kirjamessuilta. Messuilla oli melkoinen tarjonta sukututkimukseenkin liittyvää asiaa ja aineistoa. Muutama kommentti viime päivien keskustelun johdosta:
Seppo on aivan oikeassa, Adam Erikssonin (Kymén) taustat eivät aukea ilman rippikirjoja ja muita alkuperäislähteitä. On silti kiinnostavaa ennalta tutkailla asioita sukuforumilla ja samalla nopeutuu myös itse arkistokäynti, kun tutkintahypoteesejä ja esim. kyliä ja taloja on valmiina. Jollainhan voi myös olla valmiina jo tutkittua tietoakin.
Tutkittua tietoa on esim. Veli-Matti Aution kirjassa, josta tuonnenpana. Myös Ismo Pyyppönen tutki nyt puhuttuja sukuja ja häneltä sain aikoinaan paljon apua, jota mielihyvällä muistan. Perusongelma Kyménien alkuperästä ennen Pitäjänsaarta on ymmärtääkseni yhä auki.
Yhdessä pohtiminen ja keskustelu on sitäpaitsi myös hauskaa, vaikka se voikin luoda jollekulle sellaisen ajatuksen, että kyselijä on laiska tai itse osaamaton (mikä sekin toisinaan pitää paikkansa) - minä en siis ole vielä ole tarvittavaa rippikirja-lastenkirjat jne. selvitystä tehnyt, enkä varmaan ihan heti teekään.
Mikäli Adam Eriksson (pitäisi varmaan sanoa Aatami Erkinpoika) olisi Pitäjänsaarella 26.2.1834 kuollut Adam Eriksson (Martila?), olisi hän syntynyt noin vuonna 1753. Vuonna 1763 syntynyt hän ei siis olisi, sillä tuolloin ajuri Erik Eskilssonille syntynyt Adam poika kuoli Hiskin mukaan jo yhden päivän vanhana.
Tynnyrintekijä Jaakko Martinpoika aloitti pienpolttajana (beckbrännare). En täysin sulkisi pois mahdollisuutta, että kaikilla Kymén-nimisillä Pitäjänsaarella olisi jokin sukukytkös, esim. tyttären kautta tms. Toki nimi voi olla vain naapurista lainattuakin. Ne rippikirjat!
Veli-Matti Aution kirja sisältää tutkittuna koko Kuutsalon Aution suvun saaren osalta, sitä ei siis kannata sukuforumilla uudelleen pohtia. Joku vävy tuli muistaakseni myös Saksalasta (Styrman?), itse kirja ei ole minulla nyt tässä käsillä. Kirjaa Kuutsalo, saari Kotkan kupeessa, voi tilata Kuutsalo-seurasta:
http://www.kuutsalo.fi/myyntiartikkelit.php
Linkistä kannattaa katsoa myös kuvat saaresta ja hienot ilmakuvat, joissa Autionkylän lahtikin siintää. Autio-sukuja saarella on itse asiassa ollut kaksi ja talokin jakautuneena. Nyt puhutun suvun juuret kietoutuvat myös Vanhalaan, Suutariin, Piipariin jne. Hyvässä kirjassa on esitelty myös saariston elämää.
Okariinalle - uudelleen löytyneelle sukulaiselle - laitan lisäksi yksityisviestin.:)
t. Olavi A.
Tapani Kovalaine
28.09.09, 19:09
Kymenlaaksossa syntyi ennen vuotta 1817 vain yksi Jacobina, jolla oli patronyymi Adam. Toisin sanoen tulevia rippikirjojen tutkimisia varten kannattaa huomata, että Adam Marttilalla oli henkikirjassa v. 1818 tytär Jacobina, jonka iäksi sanottiin 14 vuotta. Oikeammin olisi kai ollut sanoa 19 vuotta, sillä siskonkin etunimi Eeva tuntuisi täsmäävän Hiskin tietoihin.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wmvu4?fi+0607+kastetut+13730)28.4.1799 30.4.1799 Sochneholmen Drag: Adam Erichss: Maria Michaelsd:r Jacobina
Adam Marttilan iän sanottiin vuonna 1818 olleen 55 vuotta ja hänen oikea ikänsä on voinut olla kuoliniän perusteella arveltuna jo 65 vuotta!
Pienpolttaja (Jaakko Martinpoika) on minulle ennestään tuntematon ammattinimike.
Pienviljelijä on tutumpi. Hän ei viljele pikeä vaan pientä maatilkkuaan.
Pikiuuninpolttaja ja pienpolttaja saisivat olla sama asia Hiskissä ja muualla.
Pikiuuninpolttaja ja pienpolttaja saisivat olla sama asia Hiskissä ja muualla.
Kiitos hyvistä vinkeistä koskien vanhaa Aatamia ja beckbrännaren käännöstä. Pikiuuninpolttaja kuulostaa hyvältä. Jäin pohtimaan, onko tervanpolttajalla ja pikiuuninpolttajalla jokin ero. Ovatko piki ja terva sama asia? Laivoissahan tuota (noita?) käytettiin. Muistan, että 1500-luvulla Euroopan suurin tervantuottaja oli Preussi, mutta 1600-luvulla jo Suomi. Englannin merivalta luotiin suomalaisella tervalla ja polttaessaan Oolannin sodan aikoina Kokkolassa tervavarastoja, polttivat britit omiaan. Onneksi maksu oli muistaakseni jo saatu. Eräissä satamakaupungeissa mainitaan Pikisaari (mm. Turku), jossa usein asui merimiehiä jne. Sockneholmen pienyhteisönä olisi jollekin historianopiskelijalle erinomainen gradun-aihe. Mistä ihmiset tulivat, miten elivät jne. - mikrohistoriaa parhaasta päästä.
Bodniemi37
28.09.09, 20:47
Pienpolttaja (Jaakko Martinpoika) on minulle ennestään tuntematon ammattinimike.
Pienviljelijä on tutumpi. Hän ei viljele pikeä vaan pientä maatilkkuaan.
Pikiuuninpolttaja ja pienpolttaja saisivat olla sama asia Hiskissä ja muualla.
Googlaamalla löydettyä: http://books.google.com/books?id=oyU8AAAAIAAJ&pg=PA121&lpg=PA121&dq=beckbr%C3%A4nnare&source=bl&ots=eC2LPzYskK&sig=t28fCI0elbUaez4xmp-eHIU4bFA&hl=fi&ei=bv3ASsvtCdP9_AbKm8iEAQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=10#v=onepage&q=beckbr%C3%A4nnare&f=false: Ordbok öfver svenska spraket, Nide 1 Tekijät Anders Fredrik Dalin: "BECKBRÄNNARE, m. 3. En, som bereder beck af tjära."
Vrt. SAOB, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/: hakusanana beck:
"[1]
1) svart l. svartbrun massa som erhålles vid inkokning af tjära, hvarvid tjärans mera flyktiga beståndsdelar, hvilka bilda beckolja, bortgå; äfv. om dyl. massa vunnen på annat sätt. Koka beck.
(Moses moder) toogh .. ena kisto aff röör, och beströök henne medh leer och beck, och ladhe barnet ther vthi. 2 Mos. 2: 3 (Bib. 1541).
OSPT 1686, nr 26, s. 8.
Potaska, Beck, Tjära säljas ifrån Skogslanden. LINNÉ Sk. XIV (1751).
Därs. 56. Beck (är nyttigt) .. at dermed anstryka Fartyg och bevara dem ifrån röta. ROTHOF 29 (1762). Beck .. nyttjas mot reformar och skorf: är dragande, och mognar hårda svullnader. FISCHERSTRÖM 1: 404 (1779).
Tjäran är .. en blandning af luktande olja och harts .. Oljan kallas beckolja, men hartset som är svart kalla vi beck. BERLIN Läseb. 182 (1852, 1866)
Det vanliga becket erhålles företrädesvis som återstod, då tjära kokas. Uppf. b. 5: 398 (1874).
Det beck, som återstår i retorterna efter destillation af stenkolstjära. CLEVE Handlex. 31 (1883).
Försatt med ringa mängd talg användes Beck af skomakare .., hvilka dermed bestryka tråden för att göra denna starkare och varaktigare. EKENBERG (o. LANDIN) (1894). jfr: Swart Beck. STIERNMAN Com. 4: 1126 1688; i en apotekartaxa) samt OBBARIUS Skogsvet. 2: 207 1846; se under 2 b). jfr DRIF-, FAT-, KRON-, SKEPPS-, SKOMAKAR-BECK m. fl. – särsk.
[1.a]"
Kukapa sen kissan hännän nostaa jos ei kissa itse. On ilo huomata kuinka paljon keskustelua sain aikaan kysymykselläni Sockenholmista. Alan taas uudelleen tutkia sukuja näin muuton jälkeen ja kun sain nettiyhteydenkin toimimaan.
Jyry
Seppo Niinioja
29.09.09, 15:30
Googlaamalla löydettyä: http://books.google.com/books?id=oyU8AAAAIAAJ&pg=PA121&lpg=PA121&dq=beckbr%C3%A4nnare&source=bl&ots=eC2LPzYskK&sig=t28fCI0elbUaez4xmp-eHIU4bFA&hl=fi&ei=bv3ASsvtCdP9_AbKm8iEAQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=10#v=onepage&q=beckbr%C3%A4nnare&f=false: Ordbok öfver svenska spraket, Nide 1 Tekijät Anders Fredrik Dalin: "BECKBRÄNNARE, m. 3. En, som bereder beck af tjära."
Vrt. SAOB, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/: hakusanana beck:
"[1]
1) svart l. svartbrun massa som erhålles vid inkokning af tjära, hvarvid tjärans mera flyktiga beståndsdelar, hvilka bilda beckolja, bortgå; äfv. om dyl. massa vunnen på annat sätt. Koka beck.
(Moses moder) toogh .. ena kisto aff röör, och beströök henne medh leer och beck, och ladhe barnet ther vthi. 2 Mos. 2: 3 (Bib. 1541).
OSPT 1686, nr 26, s. 8.
Potaska, Beck, Tjära säljas ifrån Skogslanden. LINNÉ Sk. XIV (1751).
Därs. 56. Beck (är nyttigt) .. at dermed anstryka Fartyg och bevara dem ifrån röta. ROTHOF 29 (1762). Beck .. nyttjas mot reformar och skorf: är dragande, och mognar hårda svullnader. FISCHERSTRÖM 1: 404 (1779).
Tjäran är .. en blandning af luktande olja och harts .. Oljan kallas beckolja, men hartset som är svart kalla vi beck. BERLIN Läseb. 182 (1852, 1866)
Det vanliga becket erhålles företrädesvis som återstod, då tjära kokas. Uppf. b. 5: 398 (1874).
Det beck, som återstår i retorterna efter destillation af stenkolstjära. CLEVE Handlex. 31 (1883).
Försatt med ringa mängd talg användes Beck af skomakare .., hvilka dermed bestryka tråden för att göra denna starkare och varaktigare. EKENBERG (o. LANDIN) (1894). jfr: Swart Beck. STIERNMAN Com. 4: 1126 1688; i en apotekartaxa) samt OBBARIUS Skogsvet. 2: 207 1846; se under 2 b). jfr DRIF-, FAT-, KRON-, SKEPPS-, SKOMAKAR-BECK m. fl. – särsk.
[1.a]"
Yllättävää, että pien suhde tervaan on tuntematonta. Beck, piki löytyy mistä hyvänsä ruotsalais-suomalaisesta sanakirjasta, tulihan opituksi sekin sana. Selityksen voi katsoa tarvittaessa tietosanakirjasta, myös aikamme virallisesta sõnaraamat'ista wikipediasta, tosin kovin niukkana. Se ylläpitää sorminäppäryyttä ja aivotoimintoja.
Omia havaintoja elämän varrelta: Pikilanka, pikitie. Talon sokkeli pietään, mutta paanukatto (ks. tämä) tervataan niin kauan kuin EU suo. Ennen oli laivat puuta, miehet oli rautaa, hii-o-hoi! (Keihäänheittäjä Tapio Rautavaara 1952). Laivat kyllästettiin tervalla, joka on myös yksi pien raaka-aineista. Miehet tervattiin ja vedettiin kölin ali, kun ylittivät ensi kerran päiväntasaajan. Tässä on se yhteys Pitäjänsaareen.
Katsotaanpa vielä asian ymmärtämisen helpottamiseksi SAOB:in teksti google-suomella:
VINK
"[1]
1) musta L musta-ruskea massa saatuja säilöntä terva, terva Siellä enemmän haihtuvia komponentteja, jotka ovat Pitch öljyä, bortgå; AFV. kaltaiset. massa kierrättää muilla keinoin. Kiehauta kentällä.
(Mooseksen äiti) toogh .. yksi kisto aff Röör, ja beströök hänen medh leer ja piki, ja ladhe lapsi siellä vthi. 2 Mos. 2: 3 (Bib. 1541).
OSPT 1686, nro 26, s. 8.
Potaska, Pitch, Tar myytyjen Skogland. LINNE Sk. XIV (1751).
Darsa. 56. Beck (hyvä) .. klo Dermed PRIME Laivat ja pitää ne mätänevät. Rothof 29 (1762). Beck .. mukana uudistukset ja skorf: on houkutteleva, kypsä ja kova turvotusta. Fischerström 1: 404 (1779).
Terva on .. seos haju öljyn ja hartsin .. Öljyn kutsutaan tervaöljy, mutta hartsi on musta ja vaadimme kentällä. BERLIININ Läseb. 182 (1852, 1866)
Tavanomainen Becket mieluiten saatu jäljellä, sitten keitetty tervaa. Kasvattaja. B. 5: 398 (1874).
Kentällä, joka jää tislausastia jälkeen kivihiilitervan tislauksesta. ÄLYKÄS Handlex. 31 (1883).
Sijoitetaan pieni määrä talin käyttää roska .. Beck, joiden kanssa se takki Thread tehdä vahvempi ja kestävämpi. Ekenberg (o. Landin) (1894). cf: Swart Beck. Stiernman Com. 4: 1126 1688, ja apo-tekartaxa) ja Obbarius Skogsvet. 2: 207 1846, katso jäljempänä 2 b). ks. toimintansa, FAT, CROWN, NAVAL, skomer-KAR-Beck ym.. - Syyskuu
[1.a] "
)
Tuollaisia minä kerron lastenlapsille ja yritän siirtää perinnetietoutta. Eivät ole omat lapset vielä kieltäneet horisemasta. Tervasta ja piestä riittääkin ainesta moneen tarinatuokioon.
Seppo Niinioja (Ei ihan vakavissaan):)
No se tietysti on tuttua, että piki ja terva ovat samantapaista valmistetta ja että terva on juoksevampaa kuin piki. Tervaa on käytetty siksi esim. köysien tervaamiseen ja veneen laudoituksen käsittelyyn, mutta pikeä saumojen tiivistykseen. Venettäni tervasin takavuosina minäkin, mutta raot tiivistinkin sitten modernisti sikaflexillä. Pien valmistus tervasta jne. kuitenkin oli minulla hakusessa (vaikka kemisti-insinöörin poika olenkin).
Katselin sitten netistä itsekin hieman tuota pien ja tervan suhdetta toisiinsa ja löysin mm. tällaisen:
"Piki oli tervanpolton tärkein sivutuote. Sitä käytettiin muun muassa laivanrakennuksessa saumojen tiivistämiseen. Pikeä valmistettiin tervahaudasta alkuvaiheessa saatavasta paksusta ryynimäisestä tervasta. Se keitettiin kokoon suurissa kuparipannuissa"
Lähde: http://museot.keski-pohjanmaa.fi/vah_erik_1.htm
Tuossa maininnassa huomio kiinnittyy kuparipadassa keittämiseen. Jos näin oli, ei mielestäni sovi puhua pikiuuninpolttajasta. Pienpolttaja (tai -keittäjä) taitaa siis edelleen olla sopiva suomennos, kunnes parempi saadaan. Toki pienpolttaja on ongelmallinen ymmärtämisen vuoksi jo siksikin, että netissä termiä pienpolttaja näytetään käytettävän nykyisin myös pienimuotoisesta puun lämmityskäyttäjästä. Tervahautaa ja hiilimiilua siis poltettiin, mutta pikeäpä olisi keitetty, niinkö se oli?
t. Olavi A.
Hei! En todellakaan ole paras mahdollinen tutkija, mutta Kokkolassa näin:
"Erästä vanhaa tuotannonhaaraa kaupungissamme edustivat pikiruukit. Piki on mustaa, melko kiinteää, sitkeästi kiinnitarttuvaa ainetta, jota käytettiin muun muassa laivojen tiivistämiseen ja suutarien ompelulangan eli pikilangan valmistamiseen. Pikeä keitettiin tervasta, ja sen tuottaminen oli erittäin tulenarkaa puuhaa. Näin ollen sen keittäminen ei voinut tapahtua kaupunkialueella.
Jo 1600-luvulla Kokkolan porvarit olivatkin saaneet oikeuden pikiruukin perustamiseen Halkokarin lähellä sijainneille kalliolle. Siitä lähtien paikka on tunnettu nimellä Pikiruukki. Toinen kokkolalaisten omistama pikiruukki oli Kalajokisuulla. Kuten laivanrakennus ja tervanpoltto alkoi pienkeittokin vähentyä 1800-luvun jälkipuolella, kunnes sen tuotanto tällä vuosisadalla loppui kokonaan."
Aiheesta tai sen vierestä, pikeä siis keitettiin. Terveisin Okariina
Seppo Niinioja
30.09.09, 20:31
Tässä oikeastaan lähinnä viestiketjun pitämiseksi hengissä silmiin osunut "Lisiä Haminan-Vehkalahden sukujen tuntemukseen" -artikkeli:
Tuderman.
Dipl.ins. Henry Tuderman, Oulu. Genos 37(1966), s. 85-95, http://www.genealogia.fi/genos/37/37_85.htm#Alku (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_85.htm#Alku) .
Kymenlaaksoa koskevaa tutkimusta näkyy aika vähän, vaikka en ole siihen kyllä erityisesti syventynytkään.
Seppo Niinioja
Tuderman nimen olin nähnyt Pitäjänsaarella, mutta artikkeli oli uusi. Jo aiemmin olin hieman pohtinut tuota pienpolttajan ammattia ja sen sosiaalista statusta yhteisössä. Mihin sitä pitäisi rinnastaa? Oliko polttaja verrattavissa raskasta työtä tekevään työmieheen tai renkiin, vai ammattitaitoa vaativaan käsityöläisporvariin, jolla mahdollisesti ole palveluksessaan väkeä? Tudermanit näyttävät nousseen melkoisesti ja aiemmin mainittu toinen pienpolttaja siirtyi käsityöläisammattiin tynnyrintekijäksi.
Seppo ei ole ainoa, joka on tarinoinut lapsille tervasta ja piestä. Siunatusta netistä löysin satusetä Topeliuksen kertomuksen vanhasta pienpolttajasta. Tarinan oheen on liitetty myös kuva pikipadasta hytteineen. Mukavassa kertomuksessa esiintyy maininta siitä, ettei kuka tahansa osannut pikeä keittää, homma oli rahakasta ja pienpolttajaa (keittäjää) tituleerattiin mestariksi - men läs själva:
http://www.nykarlebyvyer.nu/SIDOR/texter/PROSA/TOPELIUS/Beckbran.htm
t. Olavi A.
Tapani Kovalaine
01.10.09, 11:21
Topeliuksen maisemat on juhlaesitelmän nimi, kun 1.10.2009 avataan Joensuun maakunta-arkistossa merkkivuoden 1809 asiakirjanäyttely:
Maamme kirjan kertomuksia Suomesta ja suomalaisista.
Sukututkijoille, jotka tykkäävät sukunsa kultaamisesta, suosittelen pienpolttaja (beckbrännare) nimikkeen kääntämistä pikimestarin ammattinimikkeeksi, sillä pienpolttaja ja piensavukkeiden polttaja sekoittuvat helposti ja aina saa olla maallikoille ja papeillekin selittelemässä, mitä pientä se esi-isä on poltellut. Ai että pikeä? Tikkalan Papan suussa oli mälli hyvin usein ja joskus ihan pikipäin kai pikimällikin...
Sukututkijoille, jotka tykkäävät sukunsa kultaamisesta, suosittelen pienpolttaja (beckbrännare) nimikkeen kääntämistä pikimestarin ammattinimikkeeksi, sillä pienpolttaja ja piensavukkeiden polttaja sekoittuvat helposti ja aina saa olla maallikoille ja papeillekin selittelemässä, mitä pientä se esi-isä on poltellut. Ai että pikeä?
Vaikkei suvussani kai olekaan ollut yhtään beckbrännarea, enkä (ainakaan julkisesti) tunnustaudu kultaamismielessä tutkimusta harrastavaksi, niin Tapanin ajatus on hyvä. Itse asiassa pohdiskelin juuri sen vuoksi tuota pikeä valmistavan ammattimiehen sosiaalista asemaa yhteisössään. Pienpolttaja on todellakin hankala suomennos Beckbrännaresta; se sotkeutuu sanaan pieni (jossa merkityksessä pienpolttajaa näytetään käytettävän puulla pienimuotoisesti lämmittävästä henkilöstä) ja pikeähän ei siis polteta, vaan keitetään. Kannatan siis Tapanin ehdotusta.
t. Olavi A.
Arvoisat keskustelijat!
Haluan kiittää teitä hyvistä vinkeistä. Pari tuntia sitten posti toi minulle V-M. Aution Kuutsalo-kirjan. Tutustuin heti tietenkin. Myöhemmin syvennyn ja alan kirjoittaa lisäyksiä omaan "kirjaani", joka osoittautui aika puutteelliseksi. Vaikka täytyy kyllä todeta, että "Kunta Kintemäinen" (Alex Haley: Juuret) perimätieto isiltä lapsille on toiminut kiitettävän hyvin ja oikein. Yksi ristiriitainen detalji on isäni syntymäpaikka. Hän itse näytti sen talon Tiutisen saarella, jossa syntyi (s.paikaksi on merkitty virall. vain Kymi) mutta kirjassa sanotaan s.paikaksi Kuutsalo.
Minulle ei vielä myöskään selvinnyt, miten Saksalasta lähtenyt puuskan poika liittää ketjua yhteen.
Kyménin kohdalla uteliaisuus kasvaa... Palaan piakkoin katsomaan, mistä täällä jutellaan.
Hyvää jatkoa t. Okariina
Hei Seppo Niinioja
Lähetit minulle sukuselvityksen Autioon liittyen 28.9.09
Siinä sanottiin, että Marketta Vilpuntyttären, s. 1711, isä olisi ollut Vilppu Eskonpoika Saksalan Oravan talosta.
Toisesta lähteestä sain tiedon:
Marketta Vilpuntytär, s. 1708, isä olisi ollut Vilppu Kallenpoika ja äiti Kaarina Ristontytär Pyhtäältä.
Kumpi Marketta isineen liittyy tähän sukuuni? Olisin kiitollinen oikeasta tiedosta. Kokoan parhaillaan sukupuukirjaa.
Terv Okariina
Seppo Niinioja
11.10.09, 16:45
Hei Seppo Niinioja
Lähetit minulle sukuselvityksen Autioon liittyen 28.9.09
Siinä sanottiin, että Marketta Vilpuntyttären, s. 1711, isä olisi ollut Vilppu Eskonpoika Saksalan Oravan talosta.
Toisesta lähteestä sain tiedon:
Marketta Vilpuntytär, s. 1708, isä olisi ollut Vilppu Kallenpoika ja äiti Kaarina Ristontytär Pyhtäältä.
Kumpi Marketta isineen liittyy tähän sukuuni? Olisin kiitollinen oikeasta tiedosta. Kokoan parhaillaan sukupuukirjaa.
Terv Okariina
Hei Okariina,
Lähettäjä on varmaan ollut joku muu. Minä lähetin vain tällaiset tiedot SSS:n kirjastossa olevista Veli-Matti Aution julkaisemista selvityksistä. Niitä on muitakin, kuten M. Sjostrom mainitsi. Suvut eivät liity mitenkään tutkimuksiini, joten en pysty vastaamaan. Mainitsin vain siltä varalta, että tiedoista olisi apua.
Terv. Seppo Niinioja
------------- Viestini 28.9.2009 ---------------------------------
Ainakin nämä FT Veli-Matti aution julkaisemat sukuselvitykset ovat SSS:n kirjastossa Liisankadulla:
Vehkalahden Kuorsalon Arvilommit (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=1913&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
(Veli-Matti Autio)
Järvenpää : Arvilommi suku, 1987. - 76 s.
ISBN 51-99824-1-8
Kirja
Vehkalahden Kuorsalon vanhat suvut : Erikinpojista viimeisiin saaressa syntyneisiin (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=3559&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
koonnut Veli-Matti Autio
[Järvenpää] : [V-M. Autio], 1992. - 73, [5] s. ; 21 cm
ISBN 952-90-4193-4 nid.
Kirja
Vehkalahden Räätäli-Mäkelät (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=3126&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
Veli-Matti Autio
Järvenpää : Veli-Matti Autio, 1988. - 36 s.
Kirja
---------------------------------------------
Hei Seppo N. / M. Sjostrom
Tosiaan, olikin M. Sjostrom, joka vastasi ja antoi tuon tiedon, jota nyt varmistan.
Siis osoitan tuon tiedusteluni hänelle. Kiitos
Okariina
tuo Tuomas Erkinpoika oli Rikan talossa Saksalassa niin kutsuttu puuska. Puuskaksi hän tuli, kun hän meni naimisiin leskiemäntä Helena Ristontyttären kanssa. Helena Ristontyttären ensimmäinen aviomies, Rikan talon isäntä Jeremias Matinpoika Junkars (s 24 maalisk 1767 Saksala, Kymi, Finland) oli kuollut verrattain nuorena, 15 jouluk 1795 Saksala, Kymi, Finland. Jeremiakselta jäi hyvin alaikäisiä lapsia, ja lesken uusi avioliitto oli välikaudeksi tehty ratkaisu....
Risto Tuomonpoika ei perinyt maata Saksalasta, hän kun ei ollut ko talon omistajasuvun jälkeläinen. Hänen vanhempi velipuolensa peri.
Siksi oletettavasti Risto etsi toimeentuloa toisaalta.
Kiitos tiedosta M.Sjostrom, luin oikeastaan tämän viestisi tarkemmin vasta nyt. Kuutsalossa asiat sujuivat hänen näkökulmastaan hieman paremmin (?): Ristolle (Kristian) syntyi Kuutsalossa 11 lasta ja vaikka hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli ja Risto avioitui uudelleen, vahvistettiin hänelle 1/4 osuus Aution tilaan v. 1858. Saariston tilat tosin olivat kovin toisenlaisia kuin mantereella olevat maatilat. Toimeentulo koottiin monista eri lähteistä. Meri antoi leivän Kuutsalon asukkaille (Pitkäpaaden tavoin). Elanto saatiin kalastuksella, luotsauksella, tullitoiminnalla, hylkeenpyynnillä ja omin venein ja laivoin tapahtuneella rahtauksella. Peltoja ei käytännössä ollut, mutta karjaa oli. Meri kaikkineen oli merkittävin tulonlähde. Kaikki viljatuotteet oli hankittava vaihtamalla Viron rannikolla kalaa viljaan. Tällaista ns. Sepra kauppaa käytiin virolaisten kanssa myös Kuutsalosta käsin. (tarkemmin ks. lähteet: http://pitkapaasi.org/ sekä: http://www.vantaanseudunsuku.net/Seprakauppa.pdf ja V-M Aution Kuutsalo-kirja 1989.
Helena Ristontytär tuli 'Jäppilän kantasuvusta' (s 20 elok 1768 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland; k 2 huhtik 1855 at Ricka, Saksala, Kymi, Finland)
Helenan vanhemmat olivat:
Krister Eerikinpoika, Jäppilän sukua, Pernoon Vanhalan isäntä (s 6 jouluk 1737 Pernoon latokartano, Kymi, Finland; k 26 huhtik 1817 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland)
ja tämän vaimo (vihitty 28 jouluk 1758 Kymi, Finland)
Anna Antintytär, Kymin Metsäkylän Kalli talosta (sn 1735; k 26 syysk 1821 Vanhala, Pernoo, Kymi,
Kiitos näistäkin tiedoista, jotka myös olivat itselleni uusia.
t. Olavi A.
M.Sjostrom
13.10.09, 00:53
Hei Seppo Niinioja
Lähetit minulle sukuselvityksen Autioon liittyen 28.9.09
Siinä sanottiin, että Marketta Vilpuntyttären, s. 1711, isä olisi ollut Vilppu Eskonpoika Saksalan Oravan talosta.
Toisesta lähteestä sain tiedon:
Marketta Vilpuntytär, s. 1708, isä olisi ollut Vilppu Kallenpoika ja äiti Kaarina Ristontytär Pyhtäältä.
Kumpi Marketta isineen liittyy tähän sukuuni? Olisin kiitollinen oikeasta tiedosta. Kokoan parhaillaan sukupuukirjaa.
Terv Okariina
loistavaa!
mainio tieto, se auttoi löytämään lisää:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6435175
Tämä vihkimismerkintä, 28 jouluk 1730, osoittaa tuon tyhjentävästi:
Pernoon Vanhalan Erkki Kristerinpoika kävikin hakemassa Marketta-vaimonsa Pyhtäältä, eikä suinkaan omasta kotipitäjästään Kymistä.
Tuo nimittäin on väistämättä ainut tuon aikakauden Erkki Kristerinpoika Pernoossa joka ylipäänsä oli minkään Marketta Filipintytär-nimisen kanssa naimisissa.
Kymin vihittyjen luetteloahan ei ole tallella noilta vuosilta, ja rippikirjatkin alkavat vasta ko vuosisadan myöhemmiltä vuosikymmeniltä, joten Marketan tausta on ennen tätä löytöä ollut lähinnä pelkkien yhdistelevien päätelmien varassa. Kun siis ei ole voinut Kymin olemattomasta rippikirjasta tarkistaa...
tämä Pyhtään Marketta Filipintytär sitten oli syntynyt 22 tammik 1708 Pyhtään Vastilan kylässä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6425544
vanhemmat olivat Filip Kaarlenpojan ja Kaarina Kristerintytär.
sinänsä, koska on muutoin havaittavissa että Kymin Pernoon ja Saksalan kylien (ja noiden/tuollaisten talojen) välillä oli tuolla vuosisadalla kohtuulllisesti vuorovaikutusta, Marketta olisi voinut olla se saksalan kylän tyttökin - mutta nyt näin ei ollut.
Maantieteellisesti Vastila ja sen jonkinmoinen alikylä Hirvikoski (jotka on Kymijoen päähaaran vartta) on noin yhtä kaukana jokivarren Pernoosta, kuin mitä Pernoosta on Saksalakin.
Juuri tällaisten takia tämä foorumin tiedonvaihto on hyvä: sellainen yhteys tai seutukolkka, jota joku toinen ei ole tullut ehkä ajatelleeksi tarkistaa, saattaa toisten toimesta löytyä esivanhempia koskevia dokumentteja.
Onneksi Pyhtäällä on vihittyjen luettelo paremmin tallella noilta vuosilta.
Tämä Marketta Filipintytär on minun esiäitejäni.
M.Sjostrom
13.10.09, 01:10
näistä Filipinlapsista:
minulla on esivanhemmissani myös sellainenkin kuin Kaarina Filipintytär (syntynyt ehkä 1700-luvun alussa; k 6 syysk 1742, Pernoon latokartano, Kymi), oli viimeistään 1720-luvulta lähtien naimisissa pernoolaisen, Ristolaksi nimitetyn tilan isännän Yrjänä Kristonpojan kanssa (tämä synt n v 1700, kastettu 17 helmik 1700 Pernoo, Kymi; k 10 elok 1776 Ristola, Pernoo, Kymi).
heillä on ollut mm poika Krister Yrjönpoika, Ristolan isäntä, joka syntyi 1720-luvun noin puoliväliin mennessä, siellä Kymin Pernoossa.
Kun tuo Yrjänä Kristerinpoika sattuu olemaan aiemmin mainitun Eerikki Kristerinpojan (Pernoon Vanhalan isäntä) veli, niin olisikohan heillä vaimona olleet Filipintyttäret nekin olleet sisaruksia ?
loistavaa!
mainio tieto, se auttoi löytämään lisää:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6435175
Tämä vihkimismerkintä, 28 jouluk 1730, osoittaa tuon tyhjentävästi:
Pernoon Vanhalan Erkki Kristerinpoika kävikin hakemassa Marketta-vaimonsa Pyhtäältä, eikä suinkaan omasta kotipitäjästään Kymistä.
Tuo nimittäin on väistämättä ainut tuon aikakauden Erkki Kristerinpoika Pernoossa joka ylipäänsä oli minkään Marketta Filipintytär-nimisen kanssa naimisissa.
Kymin vihittyjen luetteloahan ei ole tallella noilta vuosilta, ja rippikirjatkin alkavat vasta ko vuosisadan myöhemmiltä vuosikymmeniltä, joten Marketan tausta on ennen tätä löytöä ollut lähinnä pelkkien yhdistelevien päätelmien varassa. Kun siis ei ole voinut Kymin olemattomasta rippikirjasta tarkistaa...
tämä Pyhtään Marketta Filipintytär sitten oli syntynyt 22 tammik 1708 Pyhtään Vastilan kylässä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6425544
vanhemmat olivat Filip Kaarlenpojan ja Kaarina Kristerintytär.
sinänsä, koska on muutoin havaittavissa että Kymin Pernoon ja Saksalan kylien (ja noiden/tuollaisten talojen) välillä oli tuolla vuosisadalla kohtuulllisesti vuorovaikutusta, Marketta olisi voinut olla se saksalan kylän tyttökin - mutta nyt näin ei ollut.
Maantieteellisesti Vastila ja sen jonkinmoinen alikylä Hirvikoski (jotka on Kymijoen päähaaran vartta) on noin yhtä kaukana jokivarren Pernoosta, kuin mitä Pernoosta on Saksalakin.
Juuri tällaisten takia tämä foorumin tiedonvaihto on hyvä: sellainen yhteys tai seutukolkka, jota joku toinen ei ole tullut ehkä ajatelleeksi tarkistaa, saattaa toisten toimesta löytyä esivanhempia koskevia dokumentteja.
Onneksi Pyhtäällä on vihittyjen luettelo paremmin tallella noilta vuosilta.
Tämä Marketta Filipintytär on minun esiäitejäni.
Philipus Carlsson ja Carin Christersdotter ovat myös omia todennäköisiä
esivanhempiani. Tämä linja johtaa Wastilan ja Muhniemen kautta Ummeljoen Ollilan taloon, jota siirtyivät isännöimään Salvurin Matts Jonasson (Qvist) ja Anna Maria Mattsdr n.v. 1801-1802.
Eric Christerssonin (Perno) veljeksi olen hypoteettisesti asettanut sen Johan Christerssonin, joka siirtyi Pernosta v.1738 vävyksi Pyhtään Hirvikosken Piispan rustholliin. Parin poika, Erik Johansson, avioitui Juvan pastorin Matthias Gottlundin Anna-sisaren kanssa.
Olen myös hypoteettisesti olettanut, että Philippus Carlsson kuuluu
majoitusmestarinakin palvelleen Michel Skotten jälkeläisiin.
Michel Skotte sai palveluksistaan läänityksiä ja verovapauksia Hirvikoskelta, jotka ulottuivat, eläkkeen muodossa, vielä hänen leskelleenkin
Michel Skotte on Gottlund-suvun varhaisin tunnettu esi-isä.
Hei M.S.
Kiitos varmistuksesta. Toinen tieto on minulle aivan outo vielä, mutta katson, mitä Olarralta saamani selvitys sanoo siitä, vai sanooko mitään.
On kyllä mielenkiintoisia nämä tutkimukset, tulee opiskeltua koulussa huonosti luettua historiaakin paljon intensiivisemmin kuin silloin teininä.
Samaa sukujuurta taidetaan kaukaa jostakin Kymijoen varsilta olla sinunkin kanssasi.
T. Okariina
Philipus Carlsson ja Carin Christersdotter ovat myös omia todennäköisiä
esivanhempiani. Tämä linja johtaa Wastilan ja Muhniemen kautta Ummeljoen Ollilan taloon, jota siirtyivät isännöimään Salvurin Matts Jonasson (Qvist) ja Anna Maria Mattsdr n.v. 1801-1802.
Eric Christerssonin (Perno) veljeksi olen hypoteettisesti asettanut sen Johan Christerssonin, joka siirtyi Pernosta v.1738 vävyksi Pyhtään Hirvikosken Piispan rustholliin. Parin poika, Erik Johansson, avioitui Juvan pastorin Matthias Gottlundin Anna-sisaren kanssa.
Olen myös hypoteettisesti olettanut, että Philippus Carlsson kuuluu
majoitusmestarinakin palvelleen Michel Skotten jälkeläisiin.
Michel Skotte sai palveluksistaan läänityksiä ja verovapauksia Hirvikoskelta, jotka ulottuivat, eläkkeen muodossa, vielä hänen leskelleenkin
Michel Skotte on Gottlund-suvun varhaisin tunnettu esi-isä.
Hei! Täsmäävätkö ajat? Vai olenko ihan väärissä henkilöissä?
Marketta Vilpuntytär s. 1708,
isänsä Vilppu Kallenpoika oletettavasti 30 vuotta aiemmin eli 1678 ja
tämän oletettu isä Carl Michelsson vaikkapa 40 vuotta aiemmin 1638, olisiko Carl voinut olla Kottilan isäntä 1638-1660?
Voin olla ihan ulalla, mutta toivon mielenkiintoiseen hypoteesiin lisävaloa, jos mahdollista.
Yst. terveisin Okariina
M.Sjostrom
14.10.09, 12:58
Hei! Täsmäävätkö ajat? Vai olenko ihan väärissä henkilöissä?
Marketta Vilpuntytär s. 1708,
isänsä Vilppu Kallenpoika oletettavasti 30 vuotta aiemmin eli 1678 ja
tämän oletettu isä Carl Michelsson vaikkapa 40 vuotta aiemmin 1638, olisiko Carl voinut olla Kottilan isäntä 1638-1660?
Voin olla ihan ulalla, mutta toivon mielenkiintoiseen hypoteesiin lisävaloa, jos mahdollista.
Yst. terveisin Okariina
Mitkä olivat itse Mikael Skotten eli Skåttin ratsupalveluvuodet, ja sitten toisaalta isännyysvuodet ?
(en tiedä, mutta jotenkin minulla on vihi että Skotte olisi ollut sodassa kolmikymmenvuotisen sodan ja Kustaa II Aadolfin aikana. 1630-lukuakin?)
Sylivauvaa ei olisi kruunun kirjoihin kelpuutettu isännäksi, ainakaan verovelvollisen maatilan. 18-vuotias todennäköisesti olisi.
Mikäli perheen isä Mikael oli sotapalveluksessa, voisi olla mahdollista että tämän noin 20-v poika olisi kirjattu isännäksi kruunun verodokumentteihin. Niissä nimittäin vähän vierastettiin sitä että sotapalveluksessa oleva olisi samanaikaisesti verotilan isäntä.
Tämä skenaario merkitsisi että Kaarle Mikonpoika olisi syntynyt ehkä 1620 tienovilla.
Mutta onko varmistettu että tuo 1638-60 tosiaan on Kaarle. Eikä vaikka itse tuo Skotte ?
Jos Filip olisi ollut tämän Kaarlen ei-vanhimpia lapsiaan ja syntynyt ehkä 1660-luvulla,
niin sitten Filipin viimeiset lapset voisivat syntyä kun hän oli nelissäkymmenissä itse, esim 1708 ympärillä.
tämä Filiphän on voinut olla jo tuon 1700-luvun alkuvuosina syntyneen Kaarinankin isä. silloin on virhe alkaa laskea 25 ikävuotta (tms) taaksepäin juuri vuodesta 1708.
Mutta, kronologian uskottavuus ja kelvollisuus pitäisi oikeasti tarkistaa sen kautta, mitä oikeasti on 1600-luvun verodokumenteissa: minä vuosina noista henkilöistä kukakin on ollut verotettuna isäntänä kirjoissa.
Hei! Täsmäävätkö ajat? Vai olenko ihan väärissä henkilöissä?
Marketta Vilpuntytär s. 1708,
isänsä Vilppu Kallenpoika oletettavasti 30 vuotta aiemmin eli 1678 ja
tämän oletettu isä Carl Michelsson vaikkapa 40 vuotta aiemmin 1638, olisiko Carl voinut olla Kottilan isäntä 1638-1660?
Voin olla ihan ulalla, mutta toivon mielenkiintoiseen hypoteesiin lisävaloa, jos mahdollista.
Yst. terveisin Okariina
Michel Skotte kuoli vuoden 1631 tienoilla.
Hänen poikansa, Carl Michelsson, Kottilan isäntä v. 1638, omisti tuolloin 2 tammaa, 2 lehmää, 2 hiehoa ja lampaan.
Carl Carlsson kuoli 6.1.1724
Philippus Carlsson mainintaan vävynä ja yhtiömiehenä Vastilassa 1693
Matti Markuksenpojan taloudessa, appi Christopher Marcusson.
Siinä sitä sovittelemista. Tiedot ovat valtaosin Arto Leinosen keräämiä,
hypoteesit omiani.
M.Sjostrom
15.10.09, 08:50
Michel Skotte kuoli vuoden 1631 tienoilla.
Hänen poikansa, Carl Michelsson, Kottilan isäntä v. 1638, omisti tuolloin 2 tammaa, 2 lehmää, 2 hiehoa ja lampaan.
Carl Carlsson kuoli 6.1.1724
Philippus Carlsson mainintaan vävynä ja yhtiömiehenä Vastilassa 1693
Matti Markuksenpojan taloudessa, appi Christopher Marcusson.
Siinä sitä sovittelemista. Tiedot ovat valtaosin Arto Leinosen keräämiä,
hypoteesit omiani.
pohjautuuko väite siitä, että juuri Kaarle Kaarlenpoika (eikä suinkaan hänen vaimonsa) olisi ollut se, joka kuoli ihan v 1724 alussa, mihinkään kouriintuntuvampaan ??
Nimittäin, Pyhtään haudattujen luettelossa eio taida ihan osua itse mies Kaarle Kaarlenpoikaan.
mutta tällainen (josta joku sähläri on voinut tehdä vääristyneitä päätelmiä ja sotkea henkilöitä) löytyy kyllä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418292
siinä on kirjattuna, että 5. tammik 1724 kuoli Vastilassa Kaarina Tuomontytär, joka oli Klaus Kaarlenpojan äiti, 80 (kuinka paljon luotamme kirkolliseen laskutaitoon) vuoden iässä.
Nyt tietysti Klaus Kaarlenpoika hyvinkin todennäköisesti lienee ollut Kaarle Kaarlenpojan poika (ja perillinen). Mistä sitten seuraa että vainaja oli ollut Kaarle Kaarlenpojan vaimo.
Milloin Kaarle kaarlenpoika sitten kuoli, on rekonstruoinnille ehkä vähäarvoisempaa.
Nimittäin, kun Klausin äitimuori kuolee 1724 sillee hyvin korkeassa iässä, niin voisi hypotetisoida että muori Kaarina olisi syntynyt joskus 1740-luvulla.
sitten, useasti aviomies oli vähäsen vaimoaan vanhempi. Tästä seuraisi hypoteesiin, että Kaarle Kaarlenpoika olisi syntynyt noin 1640, plus miinus ehkä kymmenen vuotta. Lisää tämä arvio voisi täsmentyä siitä, mitä historiallinen Kaarle Kaarlenpoika milloinkin teki ja minkäikäisen tekosilta tuntuvat, ja minä vuosina häntä verotettiin.
Kaarle Kaarlenpoika puolestaan on ihan hyvin voinut olla Kaarle Mikonpojan lapsilaumassa ei ihan vanhimmasta päästä. Joskus näinkin.
Ja joka tapauksessa, Kaarle Mikonpoika joka oli vuodesta 1638 veroamaksavana viljelijänä, on juuri v 1640 tienoilla varmasti ollut aikuinen ja ihan sopivassa iässä saamaan oman vaimonsa kanssa poikia - kuten kaimaksi kastetun Kaarlen.
Kaarle Mikonpoika sitten itse oli tästä sukupolvilaskennasta ja verotuksensa alkamisista päätellen syntynyt viimeistäään 1620, mutta todennäköisenmmin jo aiemmin: 1610 tienovilla, tai ehkä peräti jo 1600-luvun alussa.
Tällöin, mikä vuosi se onkaan ollut, Mikael Skotte (joka kuoli n 1631) on ollut luultavasti ihan sopivassa iässä saamaan oman vaimonsa kanssa lapsia. Kuten nyt ilmeisesti tämän Kaarle Mikonpojan.
Mikael Skotte voisi itse olla 1570-90 syntyneitä. Tarkennusta hänen kronologiaansa tulisi hakea ainakin Mikaelin verotustiedoista ja ratsu-urasta.
Koska Filip Kaarlenpoika läksi toiseen taloon (vävyksi), on mahdollista päätellä että ehkä hänellä oli nimenomaan *vanhempi* veli (oliko Klaus häntä vanhempi), joka ajateltiin kotitilan jatkajaksi.
Filipin ei siis tarvitse olla v 1640 tienovilla syntyneen isänsä vanhimpias lapsia, vaan Filip on voinut ihan hyvin syntyä isänsä ollessa kolmikymppinen (ehkä 1670 kohdilla). Näin vävy-uran luonut Filip on vielä kelvollisessa iässä saamaan vaimonsa kanssa lapsia esim v1708, mutta on toki voinut saada lapsia jo vaikka vuonna 1700, ja jo 1690-luvulla.
Eli, palapeli asettuu hyvin kauniisti paikalleen. *toivottavasti mikään vero- tms tieto ei romahduta tätä hyvää koronologiaa :)
sukujohto olisi seuraava:
Mikael Skotte
poika:
Kaarle Mikonpoika
poika:
Kaarle Kaarlenpoika, puoliso Kaarina Tuomontytär
poikia:
1) Klaus Kaarlenpoika
2) Filip Kaarlenpoika.pso Kaarina Kristerintytär
näillä lapsia mm:
2.1 Henrikki Filipinpoika
2.2 Marketta Filipintytär
------
by the way,
tämän suvun etunimivalinnat (tuonaikasta suomalaistaustaa vasten) kielivät pyrkimyksestä olla skandinaavisia ja vähän hienompia.
Jo Kaarle on sellainen soturityyppinen valinta, skandinaavista.
Mutta etenkin veljekset Klaus ja Filip saivat nimet joita oli ruotsalainen rälssi omaksunut.
sen sijaan, Klaus, Filip ja Kaarle eivät ole skotlantilaiselle 1500-luvun tai aiemmalle nimikulttuurille mitenkään tyypillisiä.
Olisin tosi utelias tietämään, mihin haploryhmään noidn Y-DNA kuuluisi. Olisikohan mieslinjaa vielä pihisemässä hengissä, missään...
uleeko skandinaavinen Iivari vai ugrilainen N vai ihan jotain muuta...
Ovatko oikeastikin skandinaaveja mieeslinjaltaan,
vai onko kyseessä maatiaisten tekemät ruotsalaisittaiset etunimivalinnat.
sinänsä Gottlund on 1700-luvun lopussa syntyneenä voinut kuulla sukutaustansa 1600-luvun etunimistä, ja mitä niistäkin sitten voi päätellä, ja onko 1800-luvun tieteilijät osanneet päätellä oikeansuuntaisia onomastiikan pohjalta.
Hypoteesin heikko kohta on juuri tuo Carl Carlsson, joka esiintyy muistaakseni kerran (1705) SAY:ssa, kuten myös Kottilassa vuosina 1711 & 1712 Hans Carlsson, sekä Johan Carlsson (mtl 1706 & 1712). Myös Matts Carlssonista on vihiä.
Teoriassa kaikki voisivat olla Carl Michelssonin poikiakin, juuri ja juuri.
Vastilassa vuonna 1724 kuollut on "Claes Carlssons moder", joka täten korjataan.
Olen aiemmissa ketjuissa kiinnittänyt huomiota siihen, että Michel Skotte
käytti sukunimeä 1500-1600-luvun vaihteessa, jolloin valtaosa aatelistoakin kulki vielä patronyymillä. Kyseessä ei siis ole perinteinen, rekrytoinniin yhteydessä annettu sukunimi.
Axle Bergholm ei Sukukirjansa Gottlund-selvityksessä ole päässyt
Haaviston Eerolaan vävyksi tullutta Samuel Carlssonia pitemmälle.
Heikinheimon Gottlund-elämänkerta tapailee jo Kottilaa sumeasti.
Vasta Arto Leinosen ansiokkaat sotilasasiakirjojen läpikäynnit ovat
tuoneet Michel Skotten kuvaan.
Hatunnosto Artolle!
Listaan erillisenä merkinnät Carlssoneista Kottilassa (toivottavasti olen poiminut tiedot oikein):
-Georg Carlsson mtl 1673-1708
-Carl Carlsson 1705
-Claes Carlsson 1669-78 ja 1680-1704
-Matts Carlsson 1662-82
-Johan Carlsson 1701-06 ja 1712
-Hans Carlsson 1711 ilman vaimoa, v. 1712 vaimon kanssa. Lisämerkinnät: 1711 f.b. ja 1712 br.s.
Hypoteesin tueksi olen aiemmin maininnut Mathias Gottlundin Anna-sisaren avion Erik Johansson (Piispa) kanssa.
Erikin isä, Johan Christersson, siirtyi vävyksi Pernosta Hirvikosken Piispa-rustholliin, kuten Kymin historia s. 322 mainitsee.
Edelleen ollen merkinnyt Henrik Philipssonin tyttären Lisa Henriksdotterin
avioituneen Erik Nilssonin kanssa, joka oli Juvan rovastin serkku.
Skotte-Gottlund-suku oli varsin sisäsiittoista.
Karl Axel Gottlund laatii aikuisiällään Haaviston Eerolassa käydessään laajahkon sukupuun "laatikkosysteemillä". Alkuperäistä säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Gottlundiana-kokoelmissa, jos en nyt väärin muista. Sain aikanaan Suomesta kopiot, jotka ovat nyt arkistossani täällä Riadissa.
M.Sjostrom
15.10.09, 23:34
asiat senkun mutkistuvat:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418094
tässä siis hautausluettelon mukaan vuonna 1710 kuolee ja kuopataan 2 v iässä Marketta Filipintytär, Filip Kaarlenpojan pieni tytär Vastilan kylästä Pyhtäältä.
Grrr. Eipä siis ainakaan TÄMÄ kuollut Marketta ole voinut tulla vihityksi sitten vuonna 1730. Mutta kukakohan se Marketta Filipintytär sitten oli joka silloin vihittiin
------
btw, 1769 kuolee Kymin Pernoossa se 1730 vihitty Marketta Filipintytär
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4015556
ja tässä kohtaa kirkollinen laskutaito on ihan heikko: jos hän olisi ollut 50-v kuollessaan, niin v1730 hän olisi ollut noin 11 vuotta vanha, eikä taatusti olisi päässyt naimisiin.
Hän on siis joka tapauksessa ollut vähäsen vanhempi kuollessaan kuin mitä laskutaidoton on sinne kirjannut.
M.Sjostrom
16.10.09, 00:55
kovin ovat tuskaista väkeä nämä Filipinlapset,
tai oikeastaan tuskaista on se että kirkonkirjat vasta alkavat, ja ovat vasta paloittaisia, heidän syntymistensä ja nuoren aikuisuutensa aikana.
Vastilan kylän Sihvolan maatila
jollakin tai joillakin Filipeillä Vastila-Hirvikoski-alueella näyttäisi olleen seuraavia lapsia:
Marja Filipintytär, Tuomas Paulinpojan vaimo, kuoli 14.5.1742 ja oli kirkollisen laskutaidon mukaan 56 vuotta vanha
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6419435
mutta toisaalta kun tämä Marja Filipintytär synnytti lapsia vielä ainakin vuonna 1740
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6427518
niin minä epäilen että hän ei suinkaan ollut syntynyt 1680-luvulla, vaan vasta noin 1695 tietämillä.
Marjan kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21, mutta hänen on kyllä pakko olla syntynyt jo sitä aiemmin
mahdollinen: Kaarina Filipintytär, joka v 1724 oli Kymin Pernoossa naimisissa ja jo sai lapsia:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4023520
hän kuoli Kymissä 16.9.1742, oli kirkollisen laskutaidon mukaan 34 v ikäinen [mutta kyllä minä epäilen että hän olisi syntynyt pikemminkin ennen vuotta 1705]
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4014305
Kaarinan kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21, mutta hänen on kyllä pakko olla syntynyt jo sitä aiemmin
Henrikki Filipinpoika, syntyi 12.1.1705
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6425352
Kristof tai Krister Filipinpoika, joka vuoteen 1732 mennessä oli kerinnyt naimisiin ja sai jo lapsia
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6426697
Kriston kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21, mutta hänen on luultavimmin syntynyt jo sitä aiemmin
Elisabet Filipintytär, Paavali Henrikinpojan vaimo, kuoli 21.8.1739 ja oli 32 vuotta vanha
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6419155
Elisabetin kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21, mutta hänen on kyllä pakko olla syntynyt jo sitä aiemmin
Marketta Filipintytär, syntyi 22.1.1708 ja hausattu 16.10,1710
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6425544
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418094
Johannes Filipinpoika, kuollut 18.11.1726, 13 vuoden iässä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418422
Johanneksen kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21
Marketta Filipintytär, vihitty 28.12.1730 kymiläisen Pernoon kylään kuuluvan miehen kanssa
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6435175
Haluan nyt olettaa, että tämä Marketta syntyi 1714-1715, ja oli 15 tai 16 mennessään naimisiin
sisarvainajansa kaimaksi kastettu hypoteesin mukaan, Marketta nuoremman kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21
Kirsti Filipintytär, vihitty 28.12.1732 haavistolaisen Matias Martinpojan kanssa
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6435202
kuoli 2.11.1789, kirkollisen laskutaidon mukaan 75 vuoden iässä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6943917
Kirstin kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21
Eerikki Filipinpoika (ei siis Eenokki), vihitty 2.2.1744 Valpuri Yrjänäntyttären kanssa. Eerikin kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6435359
heidän ensimmäinen lapsensa näkyy:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6948159
----------------
tämän perheen jäsenistä joitakin on mainittu haudatuiksi Elimäelle. Voi olla, että tämä perhe on käyttänyt kirkollisia palveluita (kastekin) pitäjänrajojen ylitse, mikä voisi selittää että osa merkinnöistä puuttuu.
Hei taas!
Kiva, kun löytyi oikeampaa tietoa Marketasta, ettei tarvitse jälkipolville tyrkyttää 2-vuotiasta esiäitiä. Tämä on nyt niin monimutkaista spekulointia; minulta menee kauan vyyhden oikomiseen, mutta onhan tämä toki ihan hauskaa puuhastelua.
Oikeastaan tiedonhaluni heräsi tuon M. Skotten vuoksi, eli voinko merkitä häntä esi-isäksi... Näin taas uteliaisuuteni sai aikaan tarkempaa analyysiä.
Pyhtään tietojen puuttuminen on harmi. Olen edelleen utelias!
Kiitos tähänastisista.
Pidän hyvinkin mahdollisena, jopa todennäköisenä, että lapsena kuolleella
ja v. 1708 syntyneellä Margareta Philipsdotterilla oli nuorempi, samanniminen sisar. Vastaavista tapauksista on runsaasti esimerkkejä tuolta ajalta.
Michel Skotten jälkeläistö Itä-Uudellamaalla on melkoisen laaja. Polveudun
itse Axel Bergholmin Gottlund-suvun kantaisäksi antamasta Samuel Carlssonista (Haaviston Eerolan vävy & isäntä) ainakin viittä erillistä esipolvilinkkiä myöten.
Viimeinen Gottlund-nimellä kulkeva haara elää nykyisin USA:ssa.
He ovat everstiluutnantti Axel Wolmar Gottlundin ja Olga Krasnoposkajan
jälkeläisiä.
Paavo Haavikko korotti Karl Axel Gottlundin "kansakunnan kaapin päälle".
Aikalaiset muistivat hänet parhaiten repivästä kynänkäytöstä ja kiivaasta
asianajosta suitset temmattuaan. Riitelijän maine on vaikea karistaa, kun se kerran on tarttunut. Onneksi jälkimaailma on ollut ymmärtäväisempi.
Ilmari Heikinheimon Karl Axel Gottlundin elämänkerta on herkullista luettavaa. Harmillisesti kaivattu jatko-osa ei koskaan valmistunut.
Kuka sen kirjoittaa?
Sockneholmen pienyhteisönä olisi jollekin historianopiskelijalle erinomainen gradun-aihe. Mistä ihmiset tulivat, miten elivät jne. - mikrohistoriaa parhaasta päästä.
Pitäjänsaaresta on kuin onkin julkaistu, vieläpä melko tuore, kirja:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10151&storeId=10052&productId=8962103&langId=-11&contractId (https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10151&storeId=10052&productId=8962103&langId=-11&contractId)=
Valitettavasti vain kirjan saatavuus on heikko. Vuonna 2008 julkaistun kirjan painos on myyty loppuun ja pääkaupunkiseudun kirjastoissakaan sitä ei ole. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta voi toki käydä lukusalissa katsomassa. Ei hätää, onhan kaukolainaus. Haminan kirjastossa on useita kappaleita ja Virolahdellakin yksi. Yhteydet tänne toimivat hyvin, kirja saapui Haminasta Helsinkiin kaukolainaksi hieman alle viikossa (taitaisi Juhanille Saudeihin ottaa hieman pidemmän ajan?). Viikonloppuna paneudun kirjaan ja annan arvioni siitä ensi viikolla.
Terveisin Olavi A.
Kirjoitusvirheen korjaus:
"Olga Krasnoposkaja" - p.o. Olga Krasnopolskaja!
Olga oli tsaarinupseerin tytär Kurskista.
M.Sjostrom
17.10.09, 06:04
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418292
siinä on kirjattuna, että 5. tammik 1724 kuoli Vastilassa Kaarina Tuomontytär, joka oli Klaus Kaarlenpojan äiti, 80 (kuinka paljon luotamme kirkolliseen laskutaitoon) vuoden iässä.
Nimittäin, kun Klausin äitimuori kuolee 1724 sillee hyvin korkeassa iässä, niin voisi hypotetisoida että muori Kaarina olisi syntynyt joskus 1740-luvulla.
sitten, useasti aviomies oli vähäsen vaimoaan vanhempi.
....
Kaarle Mikonpoika sitten itse oli tästä sukupolvilaskennasta ja verotuksensa alkamisista päätellen syntynyt viimeistäään 1620, mutta todennäköisenmmin jo aiemmin: 1610 tienovilla, tai ehkä peräti jo 1600-luvun alussa.
Tällöin, mikä vuosi se onkaan ollut, Mikael Skotte (joka kuoli n 1631) on ollut luultavasti ihan sopivassa iässä saamaan oman vaimonsa kanssa lapsia. Kuten nyt ilmeisesti tämän Kaarle Mikonpojan.
Mikael Skotte voisi itse olla 1570-90 syntyneitä. Tarkennusta hänen kronologiaansa tulisi hakea ainakin Mikaelin verotustiedoista ja ratsu-urasta.
Koska Filip Kaarlenpoika läksi toiseen taloon (vävyksi), on mahdollista päätellä että ehkä hänellä oli nimenomaan *vanhempi* veli (oliko Klaus häntä vanhempi), joka ajateltiin kotitilan jatkajaksi.
Filipin ei siis tarvitse olla v 1640 tienovilla syntyneen isänsä vanhimpia lapsia, vaan Filip on voinut ihan hyvin syntyä isänsä ollessa ....
Näin vävy-uran luonut Filip on vielä kelvollisessa iässä saamaan vaimonsa kanssa lapsia esim v1708, mutta on toki voinut saada lapsia jo vaikka vuonna 1700, ja jo 1690-luvulla.
sukujohto olisi seuraava:
Mikael Skotte
poika:
Kaarle Mikonpoika
poika:
Kaarle Kaarlenpoika, puoliso Kaarina Tuomontytär
poikia:
1) Klaus Kaarlenpoika
2) Filip Kaarlenpoika.pso Kaarina Kristerintytär
näillä lapsia mm:
2.1 Henrikki Filipinpoika
2.2 Marketta Filipintytär
vaihtoehtoinen hypoteesi, eli mikäli itse Kaarle Mikonpoika olisi ollut sellainen, että sai lapsia vielä varsin iäkkäänä miehenä, ja paljon itseään nuoremman vaimon kanssa - sukujohto olisi seuraava:
Mikael Skotte (k n1631), Hirvikoskella.
poika:
Kaarle Mikonpoika, Skottilan isäntä Hirvikoskella (aikuinen ainakin 1638-60), puoliso Kaarina Tuomontytär
poikia:
1) Klaus Kaarlenpoika (aikuinen ainakin 1669-1704)
2) Filip Kaarlenpoika (aikuinen ainakin jo 1693). pso Kaarina Kristerintytär, Vastilan Sihvolan osan perijätär
näillä lapsia mm:
2.1 Henrikki Filipinpoika
2.2 Marketta Filipintytär
Klausin todistaa tämän äidin nimenomainen kuolinmerkintä Kaarinan lapseksi. Kun Klaus oli aikuinen jo 1669, on hänen itsensä täytynyt syntyä jo vimeistään noin 1650 (tai aiemmin).
Kaarinan oma syntymä on siten väistämättä viimeistään noin 1630.
Nämä sitten ovat hyvin varmoja pointteja, minusta tuntuu.
* se kirkollinen laskutaito: ilmoittavat vuonna 1724 erttä kuolija on 80-vuotias, mutta samalla ilmoittavat hänen pojakseen miehen joka on ollut aikuisiässä jo 1669. Oikeasti Kaarinan on tullut vuonna 1724 jo olla yli 90-vuotias.
sitten spekulaatiota:
Oletetaan että Filip Kaarlenpoika on myös Kaarinan lapsi. Nimittäin, Kaarina on jo viimeistään 1650 tienovilla ollut naimisissa Kaarlensa kanssa (koska Kaarinan poika Klaus siis syntyi viimeistään sellaisina aikoina)
Kun Filip aika selvästi on Klausia nuorempi, ja kun vaimo Kaarina elää vuoteen 1724, niin eipä Kaarle-aviomies ole ainakaan ilman aviorikosta voinut Filipiä saada kenenkään toisen naisen kanssa. Joten, Kaarinahan se siis...
Filip on aikuinen ja ilmeisesti jo naimisissa 1693. Näin hän olisi syntynyt ehkä 1670 tietämillä - viimeistään.
No, kyllähän 1630 syntynyt nainen vielä 1670 voi itse synnyttää - mutta mieensä Kaarle on ollut aikuinen jo viimeistään 1638 lähtien, ja itse syntynyt ehkä 1610 tietämillä. Isä-Kaarle siis voipi olla jo kuusissakymmenissä vuonna 1670.
[toisaalta, voisihan Kaarle Mikonpoika olla Mikael Skotten sellainen poika joka jäi vuonna 1631 vielä kovin alaikäiseksi - sopisiko Mikaelin ja hänen mahdollisesti asiakirjoissa viitatun vaimonsa elämänuraan että lapsia syntyisi vielä 1620...]
Tästä voisi spekulaatio jatkua, että Kaarina Tuomontytär mahdollisesti on toinen vaimo - että siellä olisi kerinnyt jo ehkä 1640-luvulla Kaarle Mikonpojalla olla aiempikin vaimo.
[Mutta, mahdotontahan ei ole, että Filip, syntynyt 1670 tai jopa vähän aiemmin, olisi ollut äitinsä noin 45-v synnyttämä lapsi, Kaarina olisi syntynyt 1625 tai vähän aiemmin; Kaarle olisi mennyt Kaarinan kanssa naimisiin 1640-luvulla ehkä jo ko vuosikymmenen alkuvuosina - ja Kaarlekaan ei niin iäkäs olisi ollut jos hän itse oli vielä 1631 alaikäinen, ja syntynyt vasta noin 1620]
M.Sjostrom
17.10.09, 08:51
Hei taas!
Kiva, kun löytyi oikeampaa tietoa Marketasta, ettei tarvitse jälkipolville tyrkyttää 2-vuotiasta esiäitiä. Tämä on nyt niin monimutkaista spekulointia; minulta menee kauan vyyhden oikomiseen, mutta onhan tämä toki ihan hauskaa puuhastelua.
Oikeastaan tiedonhaluni heräsi tuon M. Skotten vuoksi, eli voinko merkitä häntä esi-isäksi... Näin taas uteliaisuuteni sai aikaan tarkempaa analyysiä.
Pyhtään tietojen puuttuminen on harmi. Olen edelleen utelias!
Kiitos tähänastisista.
se Marketta Filipintytär, joka Pyhtään Hirvikoskelta vunna 1730 vihittiin - ja joka on esiäitisi, kuten on minunkin esiäitini,
ei siis ole ihminen, jolle löytyisi kirjallista syntymämerkintää. siis sellaisen tuottama suuri varmuuden aste jää puuttumaan.
Mutta Marketasta kyllä tiedetään ja voidaan päätellä paljonkin, ja kohtuullisen suurella todennäköisyydellä.
Ensinnäkin, hänen laillisen isänsä nimi oli Filip. Tätä osoittavat ne aika monet kirjaukset hänen omana eliaikanaan, joissa hänet on merkitty Margetha Philipsdotteriksi (tai sen väännöksiä).
Toiseksi, hänellä on tekemistä (hyvin todennäköisesti lähtöisin) Pyhtään Hirvikoski-Vastila-Tarkkila-alueelta. Tätä osoittaa kylännimen maininta vihkimerkinnässä.
Kolmanneksi, hänen syntymäaikansa on väistämättä jollain tarkkuudella ollut 1710 tietämillä. Hänethön vihittiin 1630, ja lapsia syntyi jonkin aikaa sen jälkeen.
Hirvikosken alueella näyttäisi 1600-1700-lukujen taitteessa elelleen vain yksi varteenotettava Filip.
Joka on muitakin lapsia saanut juuri noina vuosina.
Kun loppuvuodesta 1710 juuri tältä Filipiltä kuolee Marketta-niminen tyttölapsi, niin sen jälkeen kastetuksi tullut saman perheen uudempi tyttölapsi on voinut tuon nimen saada.
Eli filiaatio ei ole yhtä varma kuin jos olisi syntymämerkintä jossa vanhemmat kirjattuna jo heidän omana aikanaan,
mutta kun muutakaan Filipiä ei siellämain ole isäksi vaihtoehtona,
ja tämäkään Marketta Filipintytär tuskin on isätön ollut :) ja oletetaan että biologian kannalta ihmeitä ei tapahdu [ei, en halua kuulla spekulaatioita miten Marketta olisi syntynyt pyhästä hengestä ja neitseellisestä äidistä...]
niin hyvin suurella todennäköisyydellä Marketta oli juuri Filip Kaarlenpojan ja Kaarina Kristofintyttären lapsi, noin vuosimallia 1711
Sitten, Filipin filiaatioketju hirvikoskelaisen Mikael Skotten pojanpojaksi tai muuksui jälkeläiseksi on suunnilleen yhtä lujan tai epälujan päättelyn varassa kuin on tuo tämän esiäiti Marketan olo tämän Filipin tyttärenä.
Kovin todennäköistä, mutta ei ihan täysin varmaa.
Siis vastaus kysymykseen, voiko merkitä Mikael skotten esi-isäksi,
on: hyvin todennäköistä, mutta varmuudesta puuttuu piiru tai muutama.
Michel Skotte on palvellut Golawitzin lippueessa jo vuonna 1607. Hän on todennäköisesti syntynyt vuoden 1570-1580 tienoilla.
Arto Leinosen mukaan häntä ei mainita ratsutalonpoikana, eikä veronmaksajana Pyhtäällä ennen läänityksiään.
Ne käsittivät tiloja Hirvikoskelta ja Vastilasta.
Vuonna 1610 Skotte toimi Golawtizin lippueen majoitusmestarina Narvassa ja palveli sen jälkeen Evert Hornin ja von Grothusenin
lippueissa, sekä Gobronin komppaniassa.
Kottila-talonnimi on muodostettu Skotte-nimen mukaan. Gottlund-nimen juuri on siis Skotte-Kottila-Gottlund.
Michel Skotte kuoli vuonna 1631, jonka jälkeen Oxenstierna myönsi leskelle (Malin Pehrsdr) vuotuisen eläkkeen (6 tynnyriä viljaa).
Parin poikan Carl Michelsson toimi Kottilan isäntänä vuosina 1638-60. Hänen vaimonsa oli nimeltään Carin.
Se kuuluiko Carl Carlsson Kottilan lapsikatraaseen on nyt käsiteltävän hypoteesin heikko kohta, kuten aeimmin totesin.
Sen puolesta puhuu Claes Carlssonin oleskelu Kottilassa, Hans Carlssonin ruokakunnassa 1711 ilman vaimoa ja v. 1712 vaimon kanssa.
Vuonna 1711 on statuksena f.b. ja vuonna 1712 br.s., sekä tietysti etunimi Claes, joka lienee perintöä Claes Carlsson seniorilta, joka
toimi Kottilan isäntänä 1690-1704.
Kottilan tila jaettiin Carl Michelssonin jälkeen Georg Carlssonin (isäntänä 1699-1708) ja Claes Carlssonin (isäntänä 1690-1704) kesken.
Samuel Carlsson siirtyi vävyksi Haaviston Eerolaan ja Carl Carlsson (hypoteesini mukaan) Vastilaan. Matts Carlsson, joka mainitaan Kottilan
isäntänä vv 1662-1682 lienee Carl Michelssonin poika.
Olen hypoteettisesti ehdottanut Georg Carlssonin (isäntänä 1699-1708) pojaksi Pyhtään kappalaista ja Saarijärven kirkkoherraa Georg
Wallgenia (k. 20.5.1752), jonka tarkka syntymäpaikka on pysynyt mysteerinä. Matrikkeleissa ehdollisena esiintyvä Sysmä ei päde.
Georg Wallgrenin isä voisi olla myöskin Claes Carlsson.
Hypoteesini mukaan edelleen, Matthias Gottlund sai opetusta Wallgrenien poikien parissa Lapinjärvellä. Tämä “oppikoulu”
“Itä-Uusmaalainen papilla”, on jäänyt esim. Heikinheimolle arvoitukseksi, mutta sopisi hyvin “pirtaan”.
Olen pohtinut myös Wallgren-nimen etymologiaa ja saanut päätelmää tukevia tuloksia.
Lisäehdotukset otetaan kiitollisena vastaan.
M.Sjostrom
17.10.09, 09:21
olen hieman hämmästynyt, että Kaarle Akseli Gottlund ei ymmärtänyt omaksua sukunimekseen sellaista mukavan vierasmaalaista nimimuotoa, Scott
kyllä se häneltä olisi luonnistunut, jos hän vain olisi tiennyt Mikael l. Mikko Skåttin olleen suora mieslinjainen esi-isänsä. tämähän on kuin suoraan Michael Scott.
suomalaisen kulttuurin herättelyn merkkinimenä olisi toki paljon mukavampi olla Mr Charles Axel Scott, kuin herr Karl Axel Gottlund.
M.Sjostrom
17.10.09, 09:42
Carl Michelsson toimi Kottilan isäntänä vuosina 1638-60. Hänen vaimonsa oli nimeltään Carin.
No mutta.
Eikös tämä ole suora todiste siitä, että Kaarina Tuomontytär joka kuoli 1724, olisi ollut Skottilan Kaarle Mikonpojan vaimo (kukoistus 1638-60).
Kyllähän Carin-nimiseksi todistettu Kaarlen vaimo (emäntänä siis 1660, niinhän, koska Carinin mies on silloin vielä isäntä) aivan oikealta kulmakunnalta ihan todennäköisestikin on sama ihminen kuin Karin Thomesdr -nimisenä haudattu vuonna 1724 kuollut hyvin korkean iän (esim 80 vuotta) saavuttanut ikivanha naisihminen, joka kuolee juuri samalla kulmakunnalla ja jonka poika on ainakin jonkun Kaarlen poika.
Tuota 80 ikävuoden merkintää ei kannata ottaa liian tarkkana. Kirkollinen laskutaito oli mitä oli [ei pidä ihmetellä. Kun epärealismi on muutenkin vallalla, niin lukujen tarkkuus kärsii.]. Nyt näyttää jo kovasti siltä että se '80' on symboli 'ikivanhalle', ja että nuorekas muori Kaarina Tuomontytär oli vielä yhdeksissäkymmenissäkin kirkonmiehelle 80-vuotiaan oloinen...
Occamin partaveitsi sanoisi tuohon tilanteeseen, että muita Kaarleja ja Klauseja kuin yksi kumpaakin (= yksi Kaarle, yksi Klaus) ei tarvitse olla.
------
Vaikka usein noissa kuolinmerkinnöissä lisätieto 'senjasen äiti' viittaakin siihen että mainittu lapsi on elossa ja pitää hallussaan prominenttia positiota tilallaan,
kyllä se joskus voi viitata jo kuolleeseenkin ihmiseen, jos se kuitenkin on lähin silloin muistissa oleva prominentti persoona (vaikka vainaa)
Sitäpaitsi, mikään ei sano että alkuperäinen Klaus Kaarlenpoika olisi kuollut vielä 1724 mennessä. Sinänsä, ennen vuotta 1650 syntyneenä, tämä 70-80-v ukonrähjä (jos enää elää) tietysti on jo eläköitynyt, ja maatilan veroamaksavana isäntänä jo mainitaan joku toinen (noina vuosisatoina sukupolvenvaihdos tehtiin kun vanha isäntä oli lähellä 60 ikävuotta, joitain vuosia alle tai sitten joskus ylikin)
mutta saattaa olla vielä se patriarkka perheessä jota juuri kirkonmies ajattelee ensimmäisenä, vaikka verovouti jo verottaakin nuorempaa sukupolvea.
olen hieman hämmästynyt, että Kaarle Akseli Gottlund ei ymmärtänyt omaksua sukunimekseen sellaista mukavan vierasmaalaista nimimuotoa, Scott
kyllä se häneltä olisi luonnistunut, jos hän vain olisi tiennyt Mikael l. Mikko Skåttin olleen suora mieslinjainen esi-isänsä. tämähän on kuin suoraan Michael Scott.
suomalaisen kulttuurin herättelyn merkkinimenä olisi toki paljon mukavampi olla Mr Charles Axel Scott, kuin herr Karl Axel Gottlund.
Gottlund-nimen otti käyttöön jo Karl Axel Gottlundin isä Matthias Gottlund
opintielle lähtiessään. Hän on se pikkupoika joka 1770 toimi kuunteluoppilaana eräässä Itä-Uudenmaan pappilassa (Lapinjärvi?).
Opetusta annettiin papinpojille ruotsiksi, jota, selittämätöntä kyllä, Matthias pysyti vaivatta seuraamaan, jopa niin, etta löi papinpojat laudalta. Niinpä tämä nimettömänä (Wallgren?) pysyvä pappi lähetti
pojan jatko-opintoihin.
Karl Axel taas on se pikkupoika, joka raapusti päiväkirjaansa tiedon suvun
gotlantilaisesta alkuperästä.
No mutta.
Eikös tämä ole suora todiste siitä, että Kaarina Tuomontytär joka kuoli 1724, olisi ollut Skottilan Kaarle Mikonpojan vaimo (kukoistus 1638-60).
Kyllähän Carin-nimiseksi todistettu Kaarlen vaimo (emäntänä siis 1660, niinhän, koska Carinin mies on silloin vielä isäntä) aivan oikealta kulmakunnalta ihan todennäköisestikin on sama ihminen kuin Karin Thomesdr -nimisenä haudattu vuonna 1724 kuollut hyvin korkean iän (esim 80 vuotta) saavuttanut ikivanha naisihminen, joka kuolee juuri samalla kulmakunnalla ja jonka poika on ainakin jonkun Kaarlen poika.
Tuota 80 ikävuoden merkintää ei kannata ottaa liian tarkkana. Kirkollinen laskutaito oli mitä oli [ei pidä ihmetellä. Kun epärealismi on muutenkin vallalla, niin lukujen tarkkuus kärsii.]. Nyt näyttää jo kovasti siltä että se '80' on symboli 'ikivanhalle', ja että nuorekas muori Kaarina Tuomontytär oli vielä yhdeksissäkymmenissäkin kirkonmiehelle 80-vuotiaan oloinen...
Occamin partaveitsi sanoisi tuohon tilanteeseen, että muita Kaarleja ja Klauseja kuin yksi kumpaakin (= yksi Kaarle, yksi Klaus) ei tarvitse olla.
------
Vaikka usein noissa kuolinmerkinnöissä lisätieto 'senjasen äiti' viittaakin siihen että mainittu lapsi on elossa ja pitää hallussaan prominenttia positiota tilallaan,
kyllä se joskus voi viitata jo kuolleeseenkin ihmiseen, jos se kuitenkin on lähin silloin muistissa oleva prominentti persoona (vaikka vainaa)
Sitäpaitsi, mikään ei sano että alkuperäinen Klaus Kaarlenpoika olisi kuollut vielä 1724 mennessä. Sinänsä, ennen vuotta 1650 syntyneenä, tämä 70-80-v ukonrähjä (jos enää elää) tietysti on jo eläköitynyt, ja maatilan veroamaksavana isäntänä jo mainitaan joku toinen (noina vuosisatoina sukupolvenvaihdos tehtiin kun vanha isäntä oli lähellä 60 ikävuotta, joitain vuosia alle tai sitten joskus ylikin)
mutta saattaa olla vielä se patriarkka perheessä jota juuri kirkonmies ajattelee ensimmäisenä, vaikka verovouti jo verottaakin nuorempaa sukupolvea.
Harmillisesti kyseessä ei voi olla sama Carin, sillä Carl Michelssonin vaimon
patronyymi oli, joko Mårtensdotter, tai Markusdotter, lähteestä & tulkinnasta riippuen.
M.Sjostrom
17.10.09, 10:10
Karl Axel taas on se pikkupoika, joka raapusti päiväkirjaansa tiedon suvun
gotlantilaisesta alkuperästä.
Kaarle Akseli, tai jokin siinä hänelle tiedon tuoneessa suullisen perimätiedon ketjussa, on mahdollisesti sotkenut Skotlannin Gotlantiin.
Ne nimittäin eivät kuulosta niin olennaisen erilaisilta tottumattoman korvissa.
Suomalaisissa korvissa molemmat hyvinkin kuulostavat 'Kotlanti'
Sellaista se on sen suullisen perimätiedon kanssa.
M.Sjostrom
17.10.09, 10:15
Harmillisesti kyseessä ei voi olla sama Carin, sillä Carl Michelssonin vaimon
patronyymi oli, joko Mårtensdotter, tai Markusdotter, lähteestä & tulkinnasta riippuen.
Miltä vuodelta on tuo Carin (sotku) murrrsdr -merkintä tai -merkinnät? siis Kaarle Mikonpojan vaimona ?
spekulaatio 1) Kaarle Mikonpojalla ennätti olla useampia vaimoja peräjälkeen.
spekulaatio 2a) Kaarle Mikonpojan Kaarina-vaimon patronyymi, jossa joku voi lukea 'murrsdr', on sotku, joka oikeasti tarkoittaa Thomesdr
moni nimittäin on haksahtanut siihen, millainen tunnistamaton sotku joskus Th-aloituksesta muodostuu
spekulaatio 2b) Kaarle Mikonpojan vaimon 'murrsdr' on kirjausvirhe, ja oikeasti se on ollut Tuomontytär, mutta jokun kerran joku kirjaaja on sotkenut isännimen vääräksi.
M.Sjostrom
17.10.09, 10:38
Opetusta annettiin papinpojille ruotsiksi, jota, selittämätöntä kyllä, Matthias pysyti vaivatta seuraamaan, jopa niin, etta löi papinpojat laudalta. Niinpä tämä nimettömänä (Wallgren?) pysyvä pappi lähetti
pojan jatko-opintoihin.
.
Vaikka Hirvikosken alue luultavasti oli suomenkielistä,
Pyhtäällä on niinä aikoina ollut myös ruotsinkielisyyttä. Niin on vieläkin.
a) Kielikylpylapsia
ja
b) tietyn vieraan kielen radio / tv -lähetyksiä passiivisesri kuulleita lapsia
nähneet ja tutustuneet ovat monasti havainneet, että passiivista oppimista on tapahtunut....
vaikkei lapsella olisikaan aktiivista ko kielen kielitaitoa (esimerkiksi, ei ole silloin voinut ryhtyä itse tuottamaan ko kielistä puhetta), ymmärtäminen onkin suurta.
Esim television englanninkielinen jatkuva puhesisältö (vaikka tekstitystä on siinä rinnalla tarjolla) on omannut paljon vaikutuksia.
Televisio oli jo yleistä 70-luvulla lapsuutta eläneillä lapsukaisilla. Oli jo 60-luvullakin usein, loppupuolta kohti enemmän kuin 60-luvun alussa.
sitä ennen ei kai juuri ollut, Suomessa.
Joten 60-lukuun (tai sen puoliväliin) mennessä aikuistuneiden voi olla vaikea tietää tätä.
Lapsi oppii kielen ymmärtämisen ilman että hän kääntäisi sitä kieleltä toiselle. Kääntämisellä oppiminenh (kuten kouluissa paljolti tehdään) on sitä jo vähän varttuneempaa (ja, väitetään, tehottomampaa) oppimista.
Jos lapsi ei oppisi kieltä luonnostaan ilman muun kielen apua, silloinhan ihminen ei ikinä oppisi edes ensimmäistä kieltään. se vain tapahtuu silloin ensimmäisinä elinvuosina. Puhutun kielen sisällön sisäisestä asettumisesta niin että ymmärrys kertyy.
Matias-ipana on voinut olla niitä, joilla on tarttunut korviin pyhtääläis-ruotsinkielisilta kuultu jo penskana, ja/tai kirkossa kuultu -luultavasti osin ruotsinkielinen- jorina.
M.Sjostrom
17.10.09, 11:35
ainakin Balwearien Scott-suvussa 'Kotlannissa', nimellä Michael on ollut jo myöhäiskeskiajalla toistuvaa historiaa.
muuten, Balwearien Scott-suvun eräs jälkeläinen, Jaakko Scott (James Scott) ilmaantui Suomeen myös joskus tuolloin...
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00501665&tree=LEO
Scott-suvun merkittävimpiä haaroja oli Buccleuchin-Branxholmin Scottit.
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00280304&tree=LEO&displayoption=male&generations=6
Kyseisen sukuhaaran viimeisiä jälkeläisiä, Lady Anne Scott, omalla oikeudellaan Buccleuchin kreivitär, tuli korotetuksi kuningas Kaarle IIn suopeudesta Buccleuchin ensimmäiseksi herttuattareksi.
----
skottien pomppiminen Suomeenkin 1500-luvulla jnpp, tarinahan pohjaa suunnilleen tällaiseen:
väkiköyhät pohjoiset maat etenkin ja jossain määrin kuka tahansa eurooppalaines ruhtinas, palkkasi palkkasotureita.
Kotlannin maa puolestaan mielsi itsensä köyhäksi (siksi jää) [mm, perinnöt menivät pääsääntöisesti vanhimmalle pojalle], ja sikäläinen runsaslukuinen pikkuaateli oli pääsääntöisesti harjoittanut kaikki poikansa ratsusotureiksi.
Niinpä skottilaista taisteluharjaannutettua pikkuaatelia, etenkin nuorempia poikia, oli joka puolella Eurooppaa palkkasotureina.
Ruotsin palvelukseen näitä tuli jo ainakin 1600-luvun jälkipuoliskolla. Suomeen on näitä tullut viimeistään 1600-luvun alussa
siispä 'Michael Scott' on aivan reaalinen *mahdollisuus*.
Olen itse syntyisin Ruotsinpyhtäältä, johon Haavisto ja Vastila kuuluvat
vielä vuodenvaihteeseen asti. Sen jälkeen nämä kylät liittyvät takaisin
vanhaan emäpitäjäänsä Pyhtääseen. Muu osa Ruotsinpyhtäätä, mukaanlukien synnyinkyläni (Ruotsinkylä), liitetään Loviisan kaupunkiin 1.1.2010.
Ruotsinpyhtää on yhä edelleen kaksikielinen. Pitäjän pohjoisosat ovat suomettuneet, mutta etelässä ruotsinkieli on vielä enemmistökielenä ainakin joissain kylistä.
Suomettumista yritettiin hillitä aikanaan kieltäytymällä myymästä tiloja
suomenkielisille. Nälkävuodet pakottivat myyntiin ja niinpä Elimäen ja Anjalan varakkaammat isännät siirsivät kielirajaa aina etelämmäs ja etelämmäs. Lapsuudessani Ruotsinkylässä asui enää vain yksi ruotsinkielinen perhe, Kuninkaankylässä puntit olivat tasan ja Viirilässä ruotsinkielisillä oli enemmistö.
Synnyinkyläni suomettumisesta olen kirjoittanut esimerkein Agricolan
Sievers-ketjussa.
Vastila, Haavisto ja Hirvikoski ovat olleet lähes puhtaasti suomenkielisiä
kyliä tunnetun historiansa ajan. Mutta aina on näissäkin kylissä ollut yksittäisiä henkilöitä, tai jopa perheitä (sukujakin?) joiden äidinkieli on ollut valtaväestöstä poikkeava.
Matthias Gottlundin äiti oli vastilalaisen rakuunan tytär. Taipumus ruotsinkieleen voisi teoriassa tulla sitäkin kautta. Emme varmuudella tiedä Gustaf Johansson Langin äidinkieltä.
M.Sjostrom
17.10.09, 11:54
harmi että olivat jo 1700-luvun loppuun mennessä luultavasti kokonaan menettäneet englanninkielen taidon....
(sikäli kuin Scots-brogue voidaan katsoa englanninkieleksi...)
Minä nimittäin olen tullut melko vakuuttuneeksi, että soturi Skått (joka on voinut olla Michael Scott of Balwearie) olisi ollut Kotlannin kuningaskunnasta peräisin olevaa sukua. Siis ei Kotlannin saarelta.
------
muuten, pikku vinkkinä, sota-arkistojen tutkiskelijoille etenkin: joskus 1620-luvulla ja/tai 1630-luvulla, Pyhtään komppania kuului eversti Alexander Gordonin komentoon.
Näin siis ainakin väittää Kymin pitäjänhistoria.
Alex G. oli skottilainen aatelismies...
Olen aiemmissa ketjuissa kiinnittänyt huomiota siihen, että Michel Skotte
kaytti sukunimeä jo 1500-1600-luvun vaihteessa, jolloin osa Pohjolan aatelistoakin kulki vielä patronyymeillä. Samoin olen korostanut, että varhaisimmissa Skotte-sukunimen viitteissä Suomessa, nimi liittyy lähes aina Skotlantiin. Varhainen (1500-luvun loppu) sukunimi on mielestäni avain jatkotutkimukselle.
Tämä ei vielä tee Michel Skottesta skotlantilaista, mutta on oire siihen suuntaan.
Nyt vain lisäaineiston keruuseen!
Mistäköhän oli kotoisin tuo Michel Skotten viimeisen joukko-osaston
(Cobron-Wunsch) eversti Samuel Cobron, joka kuoli n.v. 1621?
IGI:n sukunimihaku ei anna selvää viitettä. Olisiko nimen kirjoitusasu pielessä?
M.Sjostrom
17.10.09, 13:23
Mistäköhän oli kotoisin tuo Michel Skotten viimeisen joukko-osaston
(Cobron-Wunsch) eversti Samuel Cobron, joka kuoli n.v. 1621?
IGI:n sukunimihaku ei anna selvää viitettä. Olisiko nimen kirjoitusasu pielessä?
luulen lukeneeni asiasta muinoin.
Jos en lukemaani ihan väärin muista, kyse olisi skottilaisesta Cockburn-suvusta.
joku voisi joutessaan katsoa noita. (valitettavasti on viikonloppu....)
Jopa Elgenstiernasta voisi kurkistaa, oliko siellä mitään Cockburn-sukua tai tuota nimeä Coburn tai Cobron.
Ennen kuin spekulaatiot "karkaavat käsistä" seuraavaa:
Arto Leinoselta saamaani aineistoa selatessani huomaan, että Michel Skottelle on jossain yhteydessä annettu myös patronyymi, joka on Mattson.
Matts voi hyvinkin olla ruotsinnos Matthew-nimestä, tai sitten ei.
Juvan pastori käytti aina nimimuotoa Matthias Gottlund.
Michel Skotte omisti vuonna 1620 oriin, tamman, kolme lehmää, kolme hiehoa, viisi lammasta, viisi karitsaa ja kaksi porsasta.
luulen lukeneeni asiasta muinoin.
Jos en lukemaani ihan väärin muista, kyse olisi skottilaisesta Cockburn-suvusta.
joku voisi joutessaan katsoa noita. (valitettavasti on viikonloppu....)
Jopa Elgenstiernasta voisi kurkistaa, oliko siellä mitään Cockburn-sukua tai tuota nimeä Coburn tai Cobron.
Otin neuvostasi vaarin - ja kas kummaa - sieltä se löytyikin!
William Ogilwien 2. vaimo ja leski Barbara Kinnaird oli eversti Samuel Cockburnin puoliso.
Samuel oli skotlantilaista aatelissukua, kuten muutkin hänen yhteydessään
Elgenstiernassa mainitut.
Ogilwie-suvun suomenkontaktit ovat hyvin dokumentoituja, tiedostollanikin heitä on useita.
Kiitos vinkistä!
Good evening!
Tämähän alkaa olla jännittävä jatkokertomus, joten pieni ja täysin asiaton myöhäisen lauantai-illan kevennys: Isäni sanoi usein, että hän ostaisi vanhan linnan Skotlannista (vrt. Balwear Castle :rolleyes:), jos voittaisi lotossa. Mielenkiintoiset sukutarinathan elävät polvelta toiselle tai sitten hän muuten vain oli ihastunut Skotlantiin. Voisihan perimätieto mennä näin ja pysyä hengissä:
Skottivaari Michaelista olisi voinut kertoa isälleni hänen isoisänsä Robert, jolle taas hänen äitinsä Helena, jolle hänen isoäitinsä Helena, jolle hänen isoäitinsä itse eli Margret Philipintytär (kovin englantilaiset alkuperäiset nimet), eikä tässä edes olisi ollut kovin monta kertojaa.
M.Sjostrom
18.10.09, 02:54
myönsi leskelle (Malin Pehrsdr) vuotuisen eläkkeen (6 tynnyriä viljaa).
:)
Magdalen FitzPiers
M.Sjostrom
18.10.09, 02:59
Good evening!
Tämähän alkaa olla jännittävä jatkokertomus, joten pieni ja täysin asiaton myöhäisen lauantai-illan kevennys: Isäni sanoi usein, että hän ostaisi vanhan linnan Skotlannista (vrt. Balwear Castle :rolleyes:), jos voittaisi lotossa. Mielenkiintoiset sukutarinathan elävät polvelta toiselle tai sitten hän muuten vain oli ihastunut Skotlantiin. Voisihan perimätieto mennä näin ja pysyä hengissä:
Skottivaari Michaelista olisi voinut kertoa isälleni hänen isoisänsä Robert, jolle taas hänen äitinsä Helena, jolle hänen isoäitinsä Helena, jolle hänen isoäitinsä itse eli Margret Philipintytär (kovin englantilaiset alkuperäiset nimet), eikä tässä edes olisi ollut kovin monta kertojaa.
Matthew Scott
Michael Scott, m Magdalen
Charles Scott, m Kathryn
Philip Scott, m Kathryn, daughter of Christopher
Margaret Scott, m Eric
Christopher
Helen
Christopher
Helen
Robert
muuten, äläpäs loukkaa ylpeitä skotteja sillä että heidän nimensä muka olisivat englantilaisia. Heidän nimensähän ovat skotinkielisiä :)
(joka on germaaninen sukulaiskieli ja siksi englanti muistuttaa sitä... - voin minä yrittää kääntää nämä joskus gaelinkielellekin :)
---
Muuten, kaipa jokaisella suomalaisella on jotain skottilaisia sukujuuria, ihan tästäkin juuresta riippumatta.
Itselläni on ainakin äitini kautta kaukainen juuri skottilaisesta Reid-suvusta, joka *tietysti* tuli suomeen ihan samanlaisista syistä, ehkä jo 1500-luvun lopulla
Muutamia lisähuomioita ja tarkennuksia:
-Vastilan rinnakkaisnimi on Länsi-Hirvikoski. Varsinainen Hirvikosken kylä on
Kymijoen vastakkaisrannalla, Pyhtään puolella. Liikennettä kylien välillä hoiti lapsuudessani "Hirvikosken-lossi".
-Hirvikoski on kuuluisa "valleistaan". Linnoituksen tarkka rakentamisajankohta on toistaiseksi selvittämättä
-ketjussa aiemmin mainittu "Piispan-tila" kuului alunperin Michel Skotten elinajaksi annettuihin läänityksiin. Hänen kuolemansa jälkeen muodostettua itsenäistä Piispaa viljeli Matts Marcusson, joka voisi olla Carl Michelssonin puolison, Carin Marcusdotterin/Mårtensdotterin isä.
Kottila peruutettiin kruunulle 1689.
Skotte-Gottlund-suvun perinnöllisiin ominaisuuksiin kuuluu kärjekkään kynän ja vimmaisan asianajon lisäksi myös keräily, jokaulottuu kielentallennuksen lisäksi mm. hyönteisiin & neitsyyksiin (Karl Axel), sekä myöhemmissä polvissa lähes
kaikkeen mahdolliseen taiteesta antiikkiin.
Eräs Ruotsinkylään muuttanut suvun haara (Skotte & Gottlund) käyttää nykyisin Pekkola-nimeä.
Heihin kuuluu mm. kirjailija & jääkärikapteeni Sulo-Weikko Pekkola ja veljensä Wäinö Henrik Pekkola (konservaattori &
Kairosta Niilin latvoille-kirjan kirjoittaja, joka lahjoitti hyönteiskokoelmansa Turun yliopistolle).
Muutamia lisähuomioita ja tarkennuksia:
-Vastilan rinnakkaisnimi on Länsi-Hirvikoski. Varsinainen Hirvikosken kylä on
Kymijoen vastakkaisrannalla, Pyhtään puolella. Liikennettä kylien välillä hoiti lapsuudessani "Hirvikosken-lossi".
-Hirvikoski on kuuluisa "valleistaan". Linnoituksen tarkka rakentamisajankohta on toistaiseksi selvittämättä
-ketjussa aiemmin mainittu "Piispan-tila" kuului alunperin Michel Skotten elinajaksi annettuihin läänityksiin. Hänen kuolemansa jälkeen muodostettua itsenäistä Piispaa viljeli Matts Marcusson, joka voisi olla Carl Michelssonin puolison, Carin Marcusdotterin/Mårtensdotterin isä.
Kottila peruutettiin kruunulle 1689.
Skotte-Gottlund-suvun perinnöllisiin ominaisuuksiin kuuluu kärjekkään kynän ja vimmaisan asianajon lisäksi myös keräily, jokaulottuu kielentallennuksen lisäksi mm. hyönteisiin & neitsyyksiin (Karl Axel), sekä myöhemmissä polvissa lähes
kaikkeen mahdolliseen taiteesta antiikkiin.
Eräs Ruotsinkylään muuttanut suvun haara (Skotte & Gottlund) käyttää nykyisin Pekkola-nimeä.
Heihin kuuluu mm. kirjailija & jääkärikapteeni Sulo-Weikko Pekkola ja veljensä Wäinö Henrik Pekkola (konservaattori &
Kairosta Niilin latvoille-kirjan kirjoittaja, joka lahjoitti hyönteiskokoelmansa Turun yliopistolle).
Korjaus edelliseen:
Carin Marcusdotter voisi olla Matts Marcussonin sisar, ei tytär.
Keräilykohteista jäi puuttumaan myös suvunkeruu, jonka Karl Axel Gottlund
aloitti jo nuorena miehenä 1820-luvulla, kuten aivan ketjun alussa mainitsin. Hänen käyttämänsä laatikkosysteemi voisi olla suoraan nykyajan sukuohjelmista.
Raha ei kuulunut keräilykohteisiin, vaikkakin Karl Axel eli kuin kuningas.
Ruotsin suomalaismetsien asukkaat pitivät häntä todellisena kuninkaanpoikana; niin loistelias oli asu, aseistus ja astunta vinttikoirineen
kaikkineen.
Piittaamattomuus proosallisesta rahasta johti siihen, että Gottlund vietti elämänsä ehtoota pitkälti raastuvassa, paitsi kunniansa perässä, myös sinne haastettuna, istuipa hän kerran velkavankeudessakin!
Eräs silmiinpistävä ominaisuus vielä: Gottlundin suhde vanhempiinsa, erityisesti isäänsä oli oudon piittaamaton. Isä piti yllä pojan kulisseja Upsalassa, mutta tämä ei vaivautunut edes hänen hautajaisiinsa Juvalle vuoden 1821 lopussa.
M.Sjostrom
18.10.09, 10:02
Skotte-Gottlund-suvun perinnöllisiin ominaisuuksiin kuuluu kärjekkään kynän ja vimmaisan asianajon lisäksi myös keräily, jokaulottuu kielentallennuksen lisäksi mm. hyönteisiin & neitsyyksiin (Karl Axel), sekä myöhemmissä polvissa lähes
kaikkeen mahdolliseen taiteesta antiikkiin.
Eräs Ruotsinkylään muuttanut suvun haara (Skotte & Gottlund) käyttää nykyisin Pekkola-nimeä.
Heihin kuuluu mm. kirjailija & jääkärikapteeni Sulo-Weikko Pekkola ja veljensä Wäinö Henrik Pekkola (konservaattori &
Kairosta Niilin latvoille-kirjan kirjoittaja, joka lahjoitti hyönteiskokoelmansa Turun yliopistolle).
Onkohan näitä Skotte-kantaisien MIESlinjaisia nykyisin eläviä miesjälkeläisiä kartoitettu jotensakin systemaattisesti ja luotettavasti ?
Minun mieleeni nimittäin tuli, että tässäpä oiva paikka Y-DNA-testauksille.
Nimittäin, jo netistäkin näkyy että Kotlanninkuningaskunnassa juuriua omaavien Scott-sukujen 'sukunimiprojekti' on jo Familytreedna-systemissä pystyssä.
Tuloksia näyttäisi olevan kuten klaaneista yleensäkin; hajanaisia samansukunimisia eri sukuja, tai joitakin naisen kautta hypänneitä haaroja seassa, mutta näyttäisi myös olevan jonkinmoiset tunnistettavat klaanin kantasuku tai parin klaanin kantasuvut. Joilla siis on omana ryppäänä hyvinkin identtinen y-dna.
Ihan kuin joillakin muillakin tapauksilla (kuten hamiltoneilla, joiden aineistoa aikanaan kahlasin läpi muutamaan kertaan...)
Skotlanti-lähtöiset monet Scott-haarat näyttäisivät osoittavan 'kelttiläistä' R1b -haploa.
Nyt nimittäin olisi jännittävää, olisiko Hirvikosken Mikael Skotten mieslinjaisilla jälkeläisillä jokin joidenkin ehta Scottien kanssa identtinen Y.
Jos on, silloin Mikael Matinpoika Skotten arvoitus olisi mielekkäällä tavalla ratkaistu - niin pitkälle kuin ihmeitä odottamatta voi ajatella sen parhaassakaan tapauksessa ratkeavan.
Minkäköhän takia skoteille ominaiset jotkin ominaisuudet tuntuvat olevan tuossa perinnöllisiä... :)
Joka tapauksessa, Mikael Skotten mieslinjaisia jälkeläisiä tulisi mielestäni yllyttää ftdna-laboratiorion testeihin.....
M.Sjostrom
18.10.09, 10:13
-Vastilan rinnakkaisnimi on Länsi-Hirvikoski. Varsinainen Hirvikosken kylä on
Kymijoen vastakkaisrannalla, Pyhtään puolella. Liikennettä kylien välillä hoiti lapsuudessani "Hirvikosken-lossi".
-Hirvikoski on kuuluisa "valleistaan". Linnoituksen tarkka rakentamisajankohta on toistaiseksi selvittämättä
-ketjussa aiemmin mainittu "Piispan-tila" kuului alunperin Michel Skotten elinajaksi annettuihin läänityksiin. Hänen kuolemansa jälkeen muodostettua itsenäistä Piispaa viljeli Matts Marcusson, joka voisi olla Carl Michelssonin puolison, Carin Marcusdotterin/Mårtensdotterin isä.
Kottila peruutettiin kruunulle 1689.
.
Taitaa Hirvikosken alue, useiden teknisten kylien klimppi, olla taas yksi näistä 'melkein kuin oma pitäjänsä' -tapauksista. Vehkalahdellakin sellainen on ollut, eli Pyhältö ja sitä ympäröivät kylät olivat vähän niin kuin omansa j...
Tuostahan sitten luontevasti saisi pitäjän nimeltä Hirvikoski....
On jännittävää havaita, että Mikael Skotte oli kuotenkin sen verran aateliin rinnastettu ja jätti perinnöllisiä feodaalioikeuksia, että hänen perillisensä joutuivat vasta Ison Reduktion aikana luopumaan läänioikeudesta, ihan niin kuin aateli yleensäkin.
Onkohan reduktion asiakirjoissa mitään, mikä valaisisi Mikael Skotten perillisten välisiä sukulaisuussuhteita ja omaisuussuhteita?
---
Oliko Hirvikosken alueella muita läänityksiä ja lääninhaltijoita, kuin esivanhempamme Mikael Matinpoika Skått ?
---
Ulkomaislähtöinen palkkasoturi jopa ihan tyypillisesti sai palkkansa pikku läänityksinä.
Ehkä kotimainen talonpoikais-ratsusotilas ei olisi saanut - tunteeo kukaan todellisia esimerkkejä että tällainen olisi saanut?
Mutta ulkomainen, jollainen kätevästi luetaan pikkuaateliin (oli sitten mistä taustasta...), voi tosiaan plausiibelisti päästä uusfeodaalisen systeemin naruihin hieman...
Kun läänitykset tässä olivat naurettavan pieniä, tilanne luultavasti oli samankaltainen kuin papilla tms palkkatilansa hyödyntämisen suhteen: itse ei kerinnyt riittävästi viljelemään, mutta järkevää kartanotalouttakaan ei oikein siitä saa muodostettua. Niinpä joku paikan tarvitseva omaisperhe kutsuttiin sinne lampuodeiksi, saivat itse toimeentulos siitä ja suorittivat veroa vastaavaa vuokraa lääninhaltijalle. Eli, leskivaimon miniän veli ts nuoren isännän lanko. Aivan uskottavaa.
Kun leskivaimon kuollessa läänitysoikeus päättyi, niin tämä lähisukuisperhe sitten jäi sinne kuitenkin kruununtilallisiksi, eli näin oli omaisille järjestetty pysyvä toimeentulo, käyttämällä määräaikaista läänityksenhallintaa hyväksi.
Minusta Michel Skotten läänitykset tuovat mieleen lähinnä Vehkalahden
knaapi-aatelin (Halfbjörn, Husgafvel, Hohti jne).
Carl Michelsson kiisteli tilansa perintöoikeudesta vuonna 1685, jolloin tallessa oli vielä Michelin verovapauskirje. Hänen vaadetaan ei hyväksytty ja tila palautui kruunulle.
Huomionarvoista on esim. Halfbjörnien kohdalla se, että suvun "kantaisä"
Bengt Danielsson oli aviossa skottiaateliin kuuluvan Johanna Leslien kanssa.
Nimen ja geeni-tutkimuksen kannalta kannattaa panna merkille se, että
Samuel Carlssonin pojanpoika Erik Eriksson (1741-1812) muutti Vastilasta
Ruotsinkylään, jossa hän käytti koko elämänsä ajan Skotte-sukunimeä.
Siihen ei ollut tarvetta, sillä kylän isännistöstä valtaosa kulki patronyymeillä. Erik Eriksson siis nimenomaan halusi säilyttää suvussa
esi-isiensä nimen. Tämän Ruotsinkylän mieskantaisen haaran jälkeläinen
(Erik Eriksson Skotten pojanpoika) taas otti käyttöönsä Gottlund-sukunimen kuuluisan sukulaisensa ja kaimansa Matthias Gottlundin mukaan.
Tämä nuorempi Matthias Gottlund toimi sittemmin Koiviston lukkarina ja
oli aviossa Hedvig Ulrica Eklundin kanssa.
Ruotsinkylän Skotte-sukuun kuluva Henrik Johan otti Jyväskylän seminaariin kirjoittautuessaan (v. 1873) ensin käyttöönsä Gottlund-nimen, mutta muutti sen myöhemmin, ajan henkeä paremmin vastaavaksi Pekkolaksi -
kotitalonsa mukaan.
Nykyisin jatkuvista, mieskantaisista Skotte-linjoista, tulevat mieleeni
juuri Pekkola ja Yhdysvalloissa vaikuttava Gottlund-suku.
Edellämainitun Johanna Leslien lapsipuolia olivat siten mm.
-Daniel Bengt Halfbjörn, puoliso Margaretha Giösling
-Gertrud Halfbjörn, puoliso Henrik Hoppius
-Johan Halfbjörn, Pyhtään Cupiksen ja Virolahden Alapihlajan rusthollari, aviossa Anna Helena Wassmanin kanssa (äiti Elisabet Leslie)
Edellämainitun Johanna Leslien lapsipuolia olivat siten mm.
-Daniel Bengt Halfbjörn, puoliso Margaretha Giösling
-Gertrud Halfbjörn, puoliso Henrik Hoppius
-Johan Halfbjörn, Pyhtään Cupiksen ja Virolahden Alapihlajan rusthollari, aviossa Anna Helena Wassmanin kanssa (äiti Elisabet Leslie)
Jälleen selvennys huonoon suomeen:
Johan Halfbjörnin äitipuoli oli Johanna Leslie. Hänen anoppinsa (vaimosa äiti) taas oli Johanna Leslie kirjanpitoni mukaan. Se, olivatko nämä Lesliet sisaruksia, ei ole tiedossani, mutta vaikuttaa siltä.
Bodniemi37
18.10.09, 11:47
Nimen ja geeni-tutkimuksen kannalta kannattaa panna merkille se, että
Samuel Carlssonin pojanpoika Erik Eriksson (1741-1812) muutti Vastilasta
Ruotsinkylään, jossa hän käytti koko elämänsä ajan Skotte-sukunimeä.
Turun suunnalla eläneen neulantekijämestari Erik Johan Skotten lapsista Erik Wilhelm ja Maria Lovisa ovat päätyneet tietokantaamme. Alla olevassa taulussa 4 mainitun Narvan suomalais-ruotsal. srk:n kirkkoherran Erik Johan Parcoun (Parkon) äiti Eva Johanintytär Husgafvel oli toisessa aviossaan Vekalahden (ruotsal. srk:n) lukkarin Johan Lifmanin kanssa. Tämän avioparin tytär Eva Lifman oli esienoni Carl Jakob Sorénin puoliso:
Taulu 1
1. N. N. Skotte
Puoliso: N. N.
Lapset:
Erik Johan. Tauluun 2.
Taulu 2
2. Erik Johan Skotte, Taulusta 1, Turkulainen neulantekijämestari, k. 1807.
Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10533
Puoliso: Anna Lillgren
Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10533
Lapset:
Maria Lovisa. Tauluun 3.
Erik Wilhelm s. 1.9.1774 Turku (ruots. srk.). Tauluun 4.
Taulu 3
3. Maria Lovisa Erik Johanintytär Skotte, Taulusta 2, k. 1852. [Relander, Tauno. Hirvensalmen Relander-suku, s. 27, T11. SSJ 31(1976)].
Puoliso: Vihitty 1808 Anders Johan Davidinpoika Hipping, Pietarin Keisarillisen hoviorkesteri viulisti Pietarissa 1807–11. Pernajan kappalaisen (isänsä) apulainen 1812. Pietarin lukion suomalaisten oppilaiden uskonnonopettaja 1813–23, samalla valtakunnankansleri kreivi Nikolai Rumjantsevin kirjastonhoitaja 1820–23. Vihdin kirkkoherra 1823. Rovasti 1833. Lääninrovasti 1842. Uudenkirkon V.l. kirkkoherra 1847. Monipuolinen tutkija ja kirjailija. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1842, s. 18.12.1788 Koskenkylä, k. 8.11.1862 V.l. Uusikirkko. [Relander, Tauno. Hirvensalmen Relander-suku, s. 27, T11. SSJ 31(1976), Sirén, Olle. Pernå sockens historia II:2. Porvoo 1981, s. 481].
Vanhemmat: David Petterinpoika Hipping, Pernajan kappalaisen (isänsä) apulainen 1778. Koskenkylän ruukinsaarnaaja siellä 1779. Pernajan kappalainen 1789. Varapastori 1796, s. 1.5.1753 30.4.1753 Pernaja, k. 12.6.1819 Pernaja ja Juliana Johanintytär Forsskåhl, s. noin 1759, k. 21.3.1822.
Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11809
Taulu 4
3. Erik Wilhelm Erik Johaninpoika Skotte, Taulusta 2, Toksovan kirkkoherra, s. 1.9.1774 Turku (ruots. srk.), k. 5.4.1856 Inkerinmaan Toksova.
Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10533
Puoliso: Vihitty 1802 Katarina Louisa Erik Johanintytär Parcou (Parkko), k. 1839.
Vanhemmat: Erik Johan Thomaksenpoika Parcou (Parkko), Kompastor i Moloskovits, Narvan suomalais-ruotsal. srk:n kirkkoherra 20.4.1782, k. 28.6.1800 Narva ja Helena Katarina Fischer.
Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10533, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8770
Kiitos tiedosta, Ritva! Olenkin etsinyt isää Maria Lovisa Skottelle!
Maria Lovisan kälyn ( Juliana Hippingin) anoppi oli puolestaan Elisabet Wallgren, Skotte-sukuisia hypoteesini mukaan! Voisikohan tämä Turun Skotte kuulua samaan juureen?
Anton Johansson Husgafvelin anoppi taas oli Brigitta Christina Pesu(s),
"esitätini" Ruotsinkylästä.
Hippingien juuri vie matriarkaalisesti Ruotsin Gunnilbon Bergslageniin, kuten
forumilla taannoin todettiin. Läheltä liippaa myös Daniel Williamsonin (Serlachius) suku.
En nyt muista suoralta kädeltä, miten Lotte Reenpää on kuvannut Daniel
Williamsonin juuren?
Nämä aviolinkit eivä tietenkään todista vielä mitään, mutta varsinkin
vanhempina aikoina vinkittivät tiettyyn sukupiiriin kuulumisesta.
Yritin varovasti HisKi:n avulla sijoittaa tuota Turussa v. 1807 kuollutta
naulamestari Erik Johan Skottea Hirvikoskelle (Tarkkila).
Kuolinajasta laskettuna Skotte oli syntynyt n.v. 1743.
Tarkkilassa syntyi Piispan rakuunalle Zacharias Mattsonille ja Maria Samuelsdotterille 19.4.1744 Erik-niminen poika, jonka myöhemmät vaiheet eivät käy Pyhtään kirjoista selville.
Kuka sitten oli Zachris Mattson, Piispan rakuuna? Hän avioitui vuonna 1735 Kymin Ahviosta kotoisin olleen Maria Samuelsdotterin kanssa.
Jokin linkki tässä voisi olla Michel Skotteen..
Oireellista edelleen:
Turussa Eric Johan Skotten tyttärenpoika kastettiin Zachrikseksi.
Tämä Zachris Wahlstén, Joroisten kirkkoherra, nai Ulrika Lovisa Krookin,
jonka veljen vaimo oli Henriette Ulrica Sjöberg. Henrietten täti oli Matthias Gottlundin vaimo, Ulrika Sofia Orraeus. Krook-suvusta on heti aviolinkit Barckeihin, Gaddingeihin ja skottilaiseen Spalding-sukuun, josta edelleen Kinnaird & Ogilwie-sukuihin.
Läpimurron airutko, vaiko sattumien suma?
M.Sjostrom
18.10.09, 14:28
eikö kukaan voisi uudelleennimetä tätä viestiketjua joksikin 'Skotte'.... ?
minua on alkanut kiinnostaa elimäkeläisetkin konnektiot tähän Ruotsinpyhtään Hirvikoski-alueeseen. ja mahdollisesti Skått-sukuun.
Mitenkä, onko esimerkkejä 1700-luvun loppupuoliskolta, olisiko ollut väestön vaihtoa (kuten, naimakauppoja ja palkolliseksi hakeutumisia) toisaalta elimäkeläisten Ratulan ja Teutkosken kylien ja toisaalta ruotsinpyhtääläisten Vastilan, ja eri-ilmansuuntaisten Hirvikoskien, välillä ?
entä Hurukselan ja Hirvikosken (ja edelleen Teutkosken) välillä?
Karttaa katsoessani, huomasin että eiväthän nuo kaukana ole toisistaan, ja seuraavat samaa Kymijoen vartta, niin että siellä kyllä väki *voisi* kulkea yhdestä toiseen....
-------------------------
eräs esiäitini todistettavasti tuli Teutkosken kylästä.
mikä se Teutkoski, siis luonnonpaikkana, oikeasti on?
onko Kymijoessa jokin senniminen merkittävä koskenlasku, tms ? vai mikä on kylän nimen taustana?
eräs sukujuureni todistettavasti piti vuosisadan ja enemmänkin maatilaa Hurukselassa.
ja sehän on jo havaittu, että ainakin yksi esiäitini oli peräisin Hirvikoskelta. Oikeastaan kai Vastilan Sihvolasta. Mutta kun hänen perhensä itse itä-Hirvikosken kylässäkin näyttää toisinaan kirjoilla olleen...
onko Hirvikoskikin luonnonpaikkana jokin merkittävä Kymijoen koskikohta? vai mikä on kylien tämän nimen taustana...
eräs esi-isäni oli Simo Tuomonpoika, ja hän vaikutti Teutkosken-Ratulan alueella esim vuoden 1800 korvilla. Hänen isänsä Tuomas (jota ei ole -vielä ainakaan- identifioitu, olisi voinut olla -on tullut olla- lapsensaanti-iässä 1770 tienovilla ja ehkä jo 1750-luvulla...) Onnettomat Elimäki ja Ruotsinpyhtää ovat kadottaneet syntyneiden luettelonsa 1770-luvun monilta vuosilta. Ketäs perheellisiä, aikuisikäisiä Tuomaksia tuolla Hirvikosken alueella tai Teutkosken alueella silloin vaikutti ? onko ketään skåttin jälkeläisiä sennimisiä?
eikö kukaan voisi uudelleennimetä tätä viestiketjua joksikin 'Skotte'.... ?
minua on alkanut kiinnostaa elimäkeläisetkin konnektiot tähän Ruotsinpyhtään Hirvikoski-alueeseen. ja mahdollisesti Skått-sukuun.
Mitenkä, onko esimerkkejä 1700-luvun loppupuoliskolta, olisiko ollut väestön vaihtoa (kuten, naimakauppoja ja palkolliseksi hakeutumisia) toisaalta elimäkeläisten Ratulan ja Teutkosken kylien ja toisaalta ruotsinpyhtääläisten Vastilan, ja eri-ilmansuuntaisten Hirvikoskien, välillä ?
entä Hurukselan ja Hirvikosken (ja edelleen Teutkosken) välillä?
Karttaa katsoessani, huomasin että eiväthän nuo kaukana ole toisistaan, ja seuraavat samaa Kymijoen vartta, niin että siellä kyllä väki *voisi* kulkea yhdestä toiseen....
-------------------------
eräs esiäitini todistettavasti tuli Teutkosken kylästä.
mikä se Teutkoski, siis luonnonpaikkana, oikeasti on?
onko Kymijoessa jokin senniminen merkittävä koskenlasku, tms ? vai mikä on kylän nimen taustana?
eräs sukujuureni todistettavasti piti vuosisadan ja enemmänkin maatilaa Hurukselassa.
ja sehän on jo havaittu, että ainakin yksi esiäitini oli peräisin Hirvikoskelta. Oikeastaan kai Vastilan Sihvolasta. Mutta kun hänen perhensä itse itä-Hirvikosken kylässäkin näyttää toisinaan kirjoilla olleen...
onko Hirvikoskikin luonnonpaikkana jokin merkittävä Kymijoen koskikohta? vai mikä on kylien tämän nimen taustana...
eräs esi-isäni oli Simo Tuomonpoika, ja hän vaikutti Teutkosken-Ratulan alueella esim vuoden 1800 korvilla. Hänen isänsä Tuomas (jota ei ole -vielä ainakaan- identifioitu, olisi voinut olla -on tullut olla- lapsensaanti-iässä 1770 tienovilla ja ehkä jo 1750-luvulla...) Onnettomat Elimäki ja Ruotsinpyhtää ovat kadottaneet syntyneiden luettelonsa 1770-luvun monilta vuosilta. Ketäs perheellisiä, aikuisikäisiä Tuomaksia tuolla Hirvikosken alueella tai Teutkosken alueella silloin vaikutti ? onko ketään skåttin jälkeläisiä sennimisiä?
Lyhyesti:
Michel Skotten jälkeläistöä on levittäytynyt myös Elimäen Teutkosken ja Ratulan kyliin, jotka eroittavat Haaviston ja Vastilan emäpitäjästään.
Nämä kylät ovat ikäänkuin "motissa" ja pitäjien raja kulkee keskellä Teutjärveä. Itse järvi ja siihen laskevat Ruotjoki & Teutjoki kuuluvat
Kymin vesistön lievealueisiin. Teutkoski näkyy suoraan synnyinkotini ikkunoista; pieni, muutaman talon kylä, koski vielä pienempi.
Olen joskus pohtinut Teut-nimen alkuperää ja leikitellyt linkillä Teutar-Teit.
Tiedä häntä. Tyydyttävää selitystä ei vielä ole silmiini sattunut.
Olen samaa mieltä ketjun otsikosta. Lisäksi kaipaan Arto Leinosta mukaan. Ehkä uusi otsikko avittaisi tässäkin.
Lainaus:
T a u l u 2.
11. TUOMAS SKOTTE, neulantekijämestari, s. Furingstassa
(?) 1699. Kisälli v. 1723 Norrkopingissa, v. 1729
Tukholmassa, v. 1737 Turussa. Neulantekijämestari Turussa
26. X. 1739. Teki porvarisvalan 28. VII. 1740. K. Turussa
16. XII. 1782 ja haudattiin tuomiokirkkoon. - Puoliso:
Turussa 1. XII. 1737 Brita Greta Berg, s. 1717 tai
1718, k. Turussa 30. VII. 1785.
http://org.utu.fi/yhd/thy/turkuartikkelit/THArk16s49-73.pdf
Lainaus:
T a u l u 2.
11. TUOMAS SKOTTE, neulantekijämestari, s. Furingstassa
(?) 1699. Kisälli v. 1723 Norrkopingissa, v. 1729
Tukholmassa, v. 1737 Turussa. Neulantekijämestari Turussa
26. X. 1739. Teki porvarisvalan 28. VII. 1740. K. Turussa
16. XII. 1782 ja haudattiin tuomiokirkkoon. - Puoliso:
Turussa 1. XII. 1737 Brita Greta Berg, s. 1717 tai
1718, k. Turussa 30. VII. 1785.
http://org.utu.fi/yhd/thy/turkuartikkelit/THArk16s49-73.pdf
Kiitos löydöstä. Turun Skotte-suku tuntuu olevan toista juurta.
Varma asiasta tosin ei voi olla, jostain Tuomaskin on sukunimensä saanut.
M.Sjostrom
18.10.09, 16:04
... myös Elimäen Teutkosken ja Ratulan kyliin, jotka eroittavat Haaviston ja Vastilan emäpitäjästään.
Nämä kylät ovat ikäänkuin "motissa" ja pitäjien raja kulkee keskellä Teutjärveä. Itse järvi ja siihen laskevat Ruotjoki & Teutjoki kuuluvat
Kymin vesistön lievealueisiin. Teutkoski..............pieni, muutaman talon kylä, koski vielä pienempi.
hmmmm. Karttaa kaysoessani, näen saman järven rannoilla mm seuraavannimiset kylät:
Hämeenkylä, Ruotsinkylä, Suomenkylä. Hmmm. Jo on etnisyyksiä kerrassaan...
Ja joidenkin kilometrien päässä on sitten maatila nimeltä Skottila :)
Nuo hämäläisen, svedujen ja suomalaisten kylänimet eivät varmastikaan ole puhdasta sattumaa. Samankaltaisia nimistöjä on vanhoilla kauppapaikoilla: mm eräs hyvin tuntemani jokisuu sisältää hämäläisen kylän ja saksojen kylän - ja ne on päätelty tulleen keskiaikaisesta kauppavaihdosta: kauppasaksojen (saksilaisrannikoilta tulleiden) asumukset ja varastot olivat ko joen länsirannalla, ja sisämaasta l. Hämesstä tulleiden asumukset ja varasto itärannalla, ja näin sitten muodostui kauppapaikka, kaksoiskylä.
Hämeenkylä on tuolla (Teutjärvenkö?) rannalla tietysti sisämaasta Kymiä pitkin tulleiden tukikohdan muistoksi nimike.
Olisiko tuolla sitten ollut kaupparuotseja, joista Ruotsinkylä ???
Ja mitä suomalaisia on ollut, jotka eriävät hämäläisistä ? onko ehkä juuri tuon järven suojaisalla rannalla ollut varsinais-suomalaiselta alueelta Kymijoelle tulleiden kaupallinen tukikohta?
ymmärsinkö oikein, että tuossa väleissä myös kulki kaikenmoisia pitäjänrajoja sitten uudella ajalla?
että Hämeenkylä (joka lienee ollut aateliskartanon keskuskylä, Wredein eräs tukkohta) kuului Elimäkeen?
Ruotsinkylä Ruotsinpyhtääseen?
Mutta että sitten Suomenkyläkin olisi kuulunut Ruotsinpyhtääseen ? (eikö suomenkylä kuulunutkaan suomen-Pyhtääseen ?)
Bodniemi37
18.10.09, 20:32
En nyt muista suoralta kädeltä, miten Lotte Reenpää on kuvannut Daniel
Williamsonin juuren?
Kirjansa Serlachiuksen suku (Helsinki 1981) esipuheessa Lotte Reenpää toteaa: "Suvun kantaisänä on tässäkin kirjassa pidetty Daniel Welamssonia, joka 1600-luvun alusta esiintyy Pernajassa ja toimi voutina ja komissariuksena. Hänen syntyperästään ei ole tietoa. Axel Bergholm arveli hänen olevan Skotlannista kotoisin. Tähän ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita."
Kirjansa sukutaulussa 1 (s. 24) Lotte Reenpää kirjoittaa Serlachius-suvun kantaisästä näin: "Varmaa on, että Daniel Welamsson toimi Jochim Berndesin palveluksessa voutina, hoitaen hänen maatilojaan. Jochim Berndes kuoli Riiassa 11.9.1623, ollen tällöin käskynhaltijana siellä. Tämän jälkeen Daniel Welamsson siirtyi Jochim Berndesin pojan, Johan Berndesin palvelukseen. Särkilahden tilan omistajaksi hän tuli vaimonsa kautta. Hänen appensa, Pernajan pitäjän entinen kappalainen, sittemmin Lapinjärven kirkkoherra Anders (Andreas) Bartholdi, lahjoitti vuonna 1622 vävylleen vuonna 1604 lunastamansa 8 kyynärää käsittävän autiotilan.
Eräässä hakemuskirjelmässä 1630-luvun alussa, Daniel Welamsson mainitsee kuningatar Kristiinalle, että hän on "tjänt för en ryttare i trettio år".
Sukukirjaan sisältyy myös sen käsikirjoituksena lukeneen ja tarkastaneen Yrjö Blomstedtin kirjoitus Serlachiukset. Alkuperä ja alkupolvet (s. 13). Blomstedt kirjoittaa suvun kantaisästä mm. näin: "Toistaiseksi ainakin on osoittautunut neulan etsimiseksi heinäsuovasta yritys löytää tietoja hänestä ennen vuotta 1621.
Tästä johtuen emme myöskään tiedä mitään hänen syntyperästään. On esitetty täysin järkeenkäypiä olettamuksia siitä, että hän olisi saksalaista tai alankomaista sukujuurta; sinnepäin viittaa kyllä hänen isännimensä Wilhelm tai Welam. Toisaalta on todettava, ettei häntä koskaan mainita sukunimeltä, mistä voisi melkoisella varmuudella päätellä hänen olevan vähintään toista polvea ruotsiapuhuvassa maailmankolkassa. Ei ollut kovinkaan harvinaista, että vierasperäinen ja ehkä hankala sukunimi kului pois jo ensimmäisen Ruotsiin muuttaneen sukupolven myötä ja tämmöistä maahanmuuttajaa kutsuttiin vain etunimen ja ammatin mukaan. Seuraavaan sukupolveen tultaessa tunnettiin enää isän etunimi ja muovattiin sen mukaan patronyyminen nimimuoto.
On täysin mahdollista, että Daniel Welamssonin isä Welam on ollut käsityöläinen tai kauppias jossakin Ruotsin tai miksei Suomenkin kaupungissa. Wilhelm, William, Welam ja muut tuon nimen muodot eivät ole aivan niin harvinaisia kuin mitä joskus on oletettu. Nimen kirjoitusasu ei sekään ole niin vakiintunut, että se perusteella voitaisiin asianomaisen alkuperästä mitään päätellä. Saksan ruhtinaskunnat ja vapaakaupungit, Alankomaat ja jopa Englanti ja Skotlantikin ovat täysin mahdollisia vaihtoehtoja, jos lähtöpaikkaa käydään arvailemaan. On tietysti totta, että asianomaisen oma kirjoitustapa Daniel Wilhelmsson näyttää viittaavan Saksaan päin, mutta nimien ortografia on noinakin aikoina ollut varsin ongelmallinen."
---------------------------
Ei Filip-etunimikään Suomessa ihan harvinainen ollut. Olen aikaisemmin kirjoitellut tällä foorumilla luumäkeläisen esi-isäni veljestä Filip Pålinpojasta. Kalevi Kumpulaisen ja Timo Miettisen Luumäen historiassa nimi on suomennettu Vilpuksi: "Rahvaan keskuudessa oli epäilemättä suurimpia Vilppu Paavonpoika Husun 1728 palanut tupa, joka oli pituudeltaan 5,5 syltä eli kymmenkunta metriä."
M.Sjostrom
19.10.09, 01:11
eliköhän Matias Gottlundin isoisä, Eerolan isäntä Samuli Samulinpoika (skotte), 1720-30-lukujen taitteessa kaksinnaimisissa monen vuoden ajan?
Hänelle löytyy kaksi erinimistä naista vaimoiksi, Johanna Samulintytär ja Johanna Heikintytär. Jälkimmäinen näistä synnyttelee hänelle jo lapsia, kun ensinmainittu vielä näköjään eläisi monta vuotta.
:)
M.Sjostrom
19.10.09, 01:32
Samuli Kaarlenpoika eli ja maksoi veroa Haavistossa jo mm v1700. ja oli 1700 vähintäänkin keski-ikäinen mies, hänellä kun jo sinä vuonna oli poika Jaakko Samunpoika, joka oli naimisissa ja maksoi aikuisen veroa.
Sitten vuonna 1712 Samuli Kaarlenpoika näyttäisi vielä olleen hengissä, mutta (ilmeisesti iän takia) vapaa maksamasta henkirahaa. Henkiraha sen sijaan ko vuonna kannettiin hänen vaimoltaan (Piriitta Jaakontytär lienee ollut nimeltään) sekä jäljellä olevalta pojalta Samuli Samunpojalta.
Tämä merkitsisi että Samuli Kaarlenpoika oli syntynyt noin 1650, ja vaimonsa Piriitta Jaakontytär selvästi myöhemmin, esim 1665 (Piriitta nimittäin synnytti lapsen vielä 1710).
Jaakko Samunpoika voisi olla jonkin aiemman avion lapsia, tai sitten kronologia on tosi tiukka jos 1665 tienovilla itse syntynyt Piriitta on synnyttänyt pojan, joka on jo 1700 naimisissa itse. - toisaalta, Jaakko-pojan etunimi viittaisi sellaiseen että hänen äidinisänsä olisi voinut olla Jaakko.
Samuli Samunpoika lienee ollut syntynyt noin 1690-luvun alkupuolella. Hän kyllä sitten oletettavasti on Piriitta Jaakontyttären synnyttämä.
--------------
kun työhypoteesina on että eri kaarlenpojat, ja kyllä tämä Samuli Kaarlenpoika, olivat Skottilan läänitysherran Kaarle Skotten poikia - ilmeisesti nuorempia poikia koska heille elämänpaikka järjestettiin/järjestyi muualta kuin juuri koti'kartanosta', niin tämä rekonstruktio joka osoittaa samuli Kaarlenpojan syntyneen v1650 tienovilla, osoittaa sitä kronologiaa ja vuositienoita, jolloin kyseinen Kaarle Skått sai (nuorempia) poikia.
M.Sjostrom
19.10.09, 05:11
sarjassamme 'sukumme varhaisia edustajia' :)
tässäpä eräs Mikko Skotte:
http://www.philipcoppens.com/michaelscott.html
hän vaikutti keisarillisessa hovissa Sisiliassa 1200-luvun alussa.
'Tietysti' hän kuuluu sukuumme :)
Hänellähän on ihan sama nimi kuin esi-isällämme, Hirvikosken Mikael Skåttilla (n1580-n1631).
Samuli Kaarlenpoika eli ja maksoi veroa Haavistossa jo mm v1700. ja oli 1700 vähintäänkin keski-ikäinen mies, hänellä kun jo sinä vuonna oli poika Jaakko Samunpoika, joka oli naimisissa ja maksoi aikuisen veroa.
Sitten vuonna 1712 Samuli Kaarlenpoika näyttäisi vielä olleen hengissä, mutta (ilmeisesti iän takia) vapaa maksamasta henkirahaa. Henkiraha sen sijaan ko vuonna kannettiin hänen vaimoltaan (Piriitta Jaakontytär lienee ollut nimeltään) sekä jäljellä olevalta pojalta Samuli Samunpojalta.
Tämä merkitsisi että Samuli Kaarlenpoika oli syntynyt noin 1650, ja vaimonsa Piriitta Jaakontytär selvästi myöhemmin, esim 1665 (Piriitta nimittäin synnytti lapsen vielä 1710).
Jaakko Samunpoika voisi olla jonkin aiemman avion lapsia, tai sitten kronologia on tosi tiukka jos 1665 tienovilla itse syntynyt Piriitta on synnyttänyt pojan, joka on jo 1700 naimisissa itse. - toisaalta, Jaakko-pojan etunimi viittaisi sellaiseen että hänen äidinisänsä olisi voinut olla Jaakko.
Samuli Samunpoika lienee ollut syntynyt noin 1690-luvun alkupuolella. Hän kyllä sitten oletettavasti on Piriitta Jaakontyttären synnyttämä.
--------------
kun työhypoteesina on että eri kaarlenpojat, ja kyllä tämä Samuli Kaarlenpoika, olivat Skottilan läänitysherran Kaarle Skotten poikia - ilmeisesti nuorempia poikia koska heille elämänpaikka järjestettiin/järjestyi muualta kuin juuri koti'kartanosta', niin tämä rekonstruktio joka osoittaa samuli Kaarlenpojan syntyneen v1650 tienovilla, osoittaa sitä kronologiaa ja vuositienoita, jolloin kyseinen Kaarle Skått sai (nuorempia) poikia.
Samuel Carlssonin syntymäaika osuu vuosien 1650-1660 väliin.
Hänet mainitaan Eerolan vävyna jo 1678 ja vielä 1708. Brita Jacobsdr on
kuolinajasta 3.5.1713 laskettuna syntynyt v. 1660. Hänen isäpuolekseen
tiedetään Erik Arfvedsson.
Samuelin ja Britan lapsista Brita, Nils ja Jacob ovat esivanhempiani, jotkut
tuplastikin.
Mainitsemasi Jacob Samuelsson oli kuolinajasta laskettuna syntynyt vuonna 1676. Hän muutti Ruotsinkylään, jossa viljeli Nybondas-nimistä tilaa. Tämän Jacobin lapista, sekä Thomas, että Catharina ovat esivanhempiani.
Nybondaksen Skotte-sukuiset käyttivät jostain syystä usein Bergman-sukunimeä. He ovat aviolinkeissä mm. Barck-, Tjäder-, Blylod-, von Bilang-, Jack-, Ekebom- ja von Knorring-sukuihin.
Jacob Samuelssonin Ruotsinkylään muutto on mainittu jo Axel Bergholmin
suppeassa Gottlund-selvityksessä (Sukukirja I).
Samuel Samuelsson (Skotte) avioitui Johanna Henriksdotterin kanssa, joka tosiaan esiintyy myös Samuelsdotterina kirkonkirjoissa. Hänen kotitalokseen on merkitty Nokkala (Nockala).
Kirjansa Serlachiuksen suku (Helsinki 1981) esipuheessa Lotte Reenpää toteaa: "Suvun kantaisänä on tässäkin kirjassa pidetty Daniel Welamssonia, joka 1600-luvun alusta esiintyy Pernajassa ja toimi voutina ja komissariuksena. Hänen syntyperästään ei ole tietoa. Axel Bergholm arveli hänen olevan Skotlannista kotoisin. Tähän ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita."
Kirjansa sukutaulussa 1 (s. 24) Lotte Reenpää kirjoittaa Serlachius-suvun kantaisästä näin: "Varmaa on, että Daniel Welamsson toimi Jochim Berndesin palveluksessa voutina, hoitaen hänen maatilojaan. Jochim Berndes kuoli Riiassa 11.9.1623, ollen tällöin käskynhaltijana siellä. Tämän jälkeen Daniel Welamsson siirtyi Jochim Berndesin pojan, Johan Berndesin palvelukseen. Särkilahden tilan omistajaksi hän tuli vaimonsa kautta. Hänen appensa, Pernajan pitäjän entinen kappalainen, sittemmin Lapinjärven kirkkoherra Anders (Andreas) Bartholdi, lahjoitti vuonna 1622 vävylleen vuonna 1604 lunastamansa 8 kyynärää käsittävän autiotilan.
Eräässä hakemuskirjelmässä 1630-luvun alussa, Daniel Welamsson mainitsee kuningatar Kristiinalle, että hän on "tjänt för en ryttare i trettio år".
Sukukirjaan sisältyy myös sen käsikirjoituksena lukeneen ja tarkastaneen Yrjö Blomstedtin kirjoitus Serlachiukset. Alkuperä ja alkupolvet (s. 13). Blomstedt kirjoittaa suvun kantaisästä mm. näin: "Toistaiseksi ainakin on osoittautunut neulan etsimiseksi heinäsuovasta yritys löytää tietoja hänestä ennen vuotta 1621.
Tästä johtuen emme myöskään tiedä mitään hänen syntyperästään. On esitetty täysin järkeenkäypiä olettamuksia siitä, että hän olisi saksalaista tai alankomaista sukujuurta; sinnepäin viittaa kyllä hänen isännimensä Wilhelm tai Welam. Toisaalta on todettava, ettei häntä koskaan mainita sukunimeltä, mistä voisi melkoisella varmuudella päätellä hänen olevan vähintään toista polvea ruotsiapuhuvassa maailmankolkassa. Ei ollut kovinkaan harvinaista, että vierasperäinen ja ehkä hankala sukunimi kului pois jo ensimmäisen Ruotsiin muuttaneen sukupolven myötä ja tämmöistä maahanmuuttajaa kutsuttiin vain etunimen ja ammatin mukaan. Seuraavaan sukupolveen tultaessa tunnettiin enää isän etunimi ja muovattiin sen mukaan patronyyminen nimimuoto.
On täysin mahdollista, että Daniel Welamssonin isä Welam on ollut käsityöläinen tai kauppias jossakin Ruotsin tai miksei Suomenkin kaupungissa. Wilhelm, William, Welam ja muut tuon nimen muodot eivät ole aivan niin harvinaisia kuin mitä joskus on oletettu. Nimen kirjoitusasu ei sekään ole niin vakiintunut, että se perusteella voitaisiin asianomaisen alkuperästä mitään päätellä. Saksan ruhtinaskunnat ja vapaakaupungit, Alankomaat ja jopa Englanti ja Skotlantikin ovat täysin mahdollisia vaihtoehtoja, jos lähtöpaikkaa käydään arvailemaan. On tietysti totta, että asianomaisen oma kirjoitustapa Daniel Wilhelmsson näyttää viittaavan Saksaan päin, mutta nimien ortografia on noinakin aikoina ollut varsin ongelmallinen."
---------------------------
Ei Filip-etunimikään Suomessa ihan harvinainen ollut. Olen aikaisemmin kirjoitellut tällä foorumilla luumäkeläisen esi-isäni veljestä Filip Pålinpojasta. Kalevi Kumpulaisen ja Timo Miettisen Luumäen historiassa nimi on suomennettu Vilpuksi: "Rahvaan keskuudessa oli epäilemättä suurimpia Vilppu Paavonpoika Husun 1728 palanut tupa, joka oli pituudeltaan 5,5 syltä eli kymmenkunta metriä."
Kiitos jälleen, Ritva!
Vahvistui tuo muistikuvani "skottilaisuudesta". Axel Bergholm on jälleen
asialla! Daniel Welamson on ollut Michel Skotten aikalainen ja "ratsastanut
30 vuotta", joka oli suurinpiirtein Michel Skottenkin uran pituus. Olisivatko jopa ratsastaneet samoissa lippueissa?
Danielin tytärhän nai Pyhtään Nicolaus Lindormin (vrt. Gudzeus-Giösling-suku) ja pojantyttärestä tuli Barckien tulevan rusthollin emäntä Ruotsinkylään Nirkko-avionsa kautta.
Karl Axel Gottlund oli eksentrikko vailla vertaa.
Hän ajoi vakavissaan savonmurretta Suomen kirjakieleksi.
Keräsi painettavaksisopimattomia juomalauluja ja rallatuksia.
Tutki talonpoikaisnuorison seksuaalista käyttäytymistä.
Katsoi, osin oikeutetustikin, että Lönnrot sai kuulumatonta kunniaa Kalevalastaan, joka jätti varjoonsa Gottlundin oman keruutyön ja Otavan, jonka loistavaa kuvitusta Gottlund omakätisesti, varojen puutteessa, joutui värittämään
Toimitti ja riiteli jatkuvasti ja julkisesti; "poltti kaikki sillat", eikä koskaan saanut lehtorin paikkaa parempaa yliopistossa riitelynsä tähden.
Eli aina yli varojensa, kulki kuin "kuninkaan poika"!
Lohtua vanhuuten toivat lapset, joiden nimet edelleen todistavat
mielikuvituksesta ja tavoistapiittaamattomuudesta:
-Velly Oiva
-Aura Otavatar
-Maria Neitokulta
-Sigrid Pikku Sinisirkku
M.Sjostrom
19.10.09, 09:17
Brita Jacobsdr on
kuolinajasta 3.5.1713 laskettuna syntynyt v. 1660. Hänen isäpuolekseen
tiedetään Erik Arfvedsson.
Pidän mahdottomana että Piriitta Jaakontytär olisi syntynyt niin varhain kuin jo vuonna 1660.
Nimittäin, tämä synnytys vuonna 1710
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6425710
on vakava biologiaan pohjaava argumentti siitä, että Piriitta ei voinut olla vielä silloin noin 50-vuotias.
Hänen hautausmerkintäänsä tehty ikämaininta on osoitus siitä huonomaineisesta kirkollisesta laskutaidosta, eikä ole kuin vähäinen osviitta.
synnytys vuonna 1710 merkitsee, että Piriitta tulee arvioida itse noin 1665 syntyneeksi. Ehkä aikaisintaan 1663/1664.
Bodniemi37
19.10.09, 09:26
Kiitos jälleen, Ritva!
Vahvistui tuo muistikuvani "skottilaisuudesta". Axel Bergholm on jälleen
asialla! Daniel Welamson on ollut Michel Skotten aikalainen ja "ratsastanut
30 vuotta", joka oli suurinpiirtein Michel Skottenkin uran pituus. Olisivatko jopa ratsastaneet samoissa lippueissa?
Danielin tytärhän nai Pyhtään Nicolaus Lindormin (vrt. Gudzeus-Giösling-suku) ja pojantyttärestä tuli Barckien tulevan rusthollin emäntä Ruotsinkylään Nirkko-avionsa kautta.
Loppulainausmerkki jäi valitettavasti eilen puuttumaan siteeraamastani Lotte Reenpään tekstistä: ..., että hän on "tjänt för en ryttare i trettio år"."
Pyhtään Nils Lindormin (Georg Lutherin mukaan vanhemman) tyttäristä Margareta avioitui ensin Ruotsinkylän Pappila-rusthollin emännän Kristina Serlachian langon, Jaakkiman kirkkoherraksi 1700 päätyneen Fabian Isakinpoika Nirkon kanssa ja tämän kuoleman jälkeen (1703) saman seurakunnan uuden kirkkoherran Adolf Hansinpoika Hollenderin kanssa.
Margareta Lindormian ja Fabian Nirkon ainoa poika Fabian menehtyi varusteineen Norjan tuntureilla 1719. Margareta-tyttärestä tuli Hoffrén-suvun Haminanlahden sukuhaaran kantaäiti. Tytär Agneta oli naimisissa Leppävirralla Kauppilanmäen omistaneen kapteeni Anders Hirsinin kanssa.
Margareta Lindormialla oli jälkimmäisestä aviostaan tytär Agneta Hollender, jonka puoliso oli kersantti Lorens Asikainen.
Margareta Lindormia asui myöhemmin Kuopiossa, missä toimi kastetodistajana ainakin kaksi kertaa, viimeisen kerran ilmeisesti vuonna 1729, jolloin 25.5. kastettiin Johan Hollenderin ja Katarina Lundénin David-poika,
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/104.htm. Kummit: Cap: Johan Ludvick Creutlein, Dn: Stud: Zacharias Argillander (esiäitini sisarpuolen Helena Kyanderin tuleva puoliso), Fend: Wirilander, Sara Franseen, Margaretha Lindormia.
M.Sjostrom
19.10.09, 09:32
Mainitsemasi Jacob Samuelsson oli kuolinajasta laskettuna syntynyt vuonna 1676. Hän muutti Ruotsinkylään, jossa viljeli Nybondas-nimistä tilaa. Tämän Jacobin lapista, sekä Thomas, että Catharina ovat esivanhempiani.
Nybondaksen Skotte-sukuiset käyttivät jostain syystä usein Bergman-sukunimeä. He ovat aviolinkeissä mm. Barck-, Tjäder-, Blylod-, von Bilang-, Jack-, Ekebom- ja von Knorring-sukuihin.
Jacob Samuelssonin Ruotsinkylään muutto on mainittu jo Axel Bergholmin
suppeassa Gottlund-selvityksessä (Sukukirja I).
Jaakko Samunpojan kuolinikämaininta, jos se on kirkonkirjojen hautausmerkinnästä peräisin, on sitten tietysti kirkollisen laskutaidon tulos, eikä sellaista kannata pitää luotettavana, vaan pelkästään summittaisena osviittana.
Jos hänen äitinsä olisi ollut syntynyt vuonna 1660 (vaikkei voinut olla niin varhain), niin olisi aika epätavallista että tämä siinäkään tapauksessa synnyttäisi lapsen jo 1676, eli vain noin 15-vuotiaana.
Mutta kun Piriitta jaakontytär oli itsekin syntynyt vasta aikaisintaan noin 1664, niin 1676 hänen synnyttämänsä pojan syntymäajankohtana on biologinen mahdottomuus.
olettaen että Piriitta Jaakontytär oli Jaakko Samunpojan äiti, siinä tapauksessa Jaakko Samunpoika tulisi estimoida itse syntyneeksi noin vuonna 1682 (silloinkin Piriitta Jaakontyttärellä on 27 vuoden mittainen synnyttäjän ura). Tiukka biologia auttaa tällä kertaa näinkin tarkan estimaatin saavuttamiseen.
M.Sjostrom
19.10.09, 09:36
Samuel Samuelsson (Skotte) avioitui Johanna Henriksdotterin kanssa, joka tosiaan esiintyy myös Samuelsdotterina kirkonkirjoissa. Hänen kotitalokseen on merkitty Nokkala (Nockala).
Sitä, että Samuli Samunpojalla kuitenkin olisi ollut kaksi eri vaimoa, ja että 'Johanna Samuntytär' ja 'Johanna Heikintytär' ovat olleet kaksi eri henkilöä, kuitenkin tukisi seuraava hautausmerkintä, jossa muuan Samuli Samunpoika Haavistosta menettää yhden vaimoistaan:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418642
sinänsä, tuo merkintä olisi mielekkäämpi, jos se olisi vaikkapa vuodelta 1723 ja jos siinä lukisi Samuntytär kuolleen naisen patronyyminä.
M.Sjostrom
19.10.09, 09:49
Samuel Carlssonin syntymäaika osuu vuosien 1650-1660 väliin.
Hänet mainitaan Eerolan vävyna jo 1678 ja vielä 1708. Brita Jacobsdr
Olisiko alle 60-vuotias elossa oleva mies ollut vuonna 1712 vapaa henkirahan maksusta??
epäilenpä.
On parempi tehdä estimaatteja sen pohjalta, että iän mukanaan tuoma vapautus henkirahavelvollisuudesta asettaa syntymäajan yli 60 vuotta aiemmaksi.
Eli 1712 henkirahavapaus pointtaa Samuli Kaarlenpojan syntyneeksi jo 1650 tai 1651, ei missään tapauksessa niin myöhäiseen vaiheeseen kuin 1660.
Minä oletan että Eerikki Arvinpoika, isäpuoli, olisi ollut Eerolan viljelijä, mutta perimyksen kannalta puuskan asemassa. Ei kai hänen vaimona ollut omalla oikeudellaan Eerolan perijätär, vaan tämän edellinen aviomies (Jaakko kuka?) oli se talon perillinen siinä perheessä ollut.
Tuollaisessa tilanteessa, ko talon viljelys nimenomaan kaipasi aikuista miestä, ja riittävän vahvaa, mikä sitten aikuisten miesperillisten vähyyden takia ratkaistiin avioliittojen avulla.
Ensin leskiemäntä toi puuskan (Eerikki Arvinpoika) taloon,
ja sitten vähän sen jälkeen kuin tytär (Piriitta Jaakontytär) pääsi ripiltä ja tuli aviokelpoiseksi, tälle hankittiin yli kymmentä vuotta vanhempi aviomies, Samuli Kaarlenpoika. Samuli Kaarlenpoika tullessaan vävyksi ja viljelijäksi viimeistään v1678, on helpompi uskoa kolmeakymmentä lähestyväksi jo hieman kokemusta omaavaksi, kuin miksikään teini-ikäiseksi.
Piriitta Jaakontyttären ura on kyllä ollut kiintoisa ja pitkäkestoinen:
jos se on ollut hän joka on ollut jo 1678 naimisissa, ja sitten synnytti viimeisen lapsen v1710.
Yli 30 vuotta avioliittoa ja synnyttämistä.
Bergholmin Gottlund-selvitys ei nimeä vaimoa (vaimoja) lainkaan.
Jacob Samuelssonin Ruotsinkylään muutto osuu vuoden 1711 jälkeen, sillä
hän esiintyy SAY:ssa Eerolassa vuosina 1705-1711. Lapsista useimmat syntyivät Haavistossa (mm. Barbro & Mårten, jotka löytyvät HisKistäki).
Jacob Samuelssonin syntymäika on kuolinajasta laskettuna sekin hypoteettinen. V. 1676 voi heittää huomattavastikin. En toki tyrmää ajatusta Samuel Carlssonin kahdesta (?) aviosta. Jacob Samuelssonin
syntymäaikaaa ei vain ,sen epävarmuuden takia, voida käyttää argumenttina asiassa.
Listaan tähän alle, aivan toisesta asiasta, sen mitä Bergholm taulussa 3.
tietää Tuomas Samuelinpojan lasten avioista:
-Anna, naitu Piispalan taloon Pyhtään Tarkilan (= Hirvikosken) kylässä
Erik Juhananpojalle
-Erik. s. 1751. Isnätänä Eerolassa k. 6/3 1823. Puoliso: 1:o Lisa Sigfridintytär, s. 1757, k. 1807, Tarkilan kylän Marttilan talosta; 2:o taloll. Henrik Erikinpojan leski Anna Juhanantytär, s. 1757. 10 lasta
-Henrik, s. 1754. Isäntänä Eerolassa. Puoliso : Lisa Henrikintytär Mäkelän talosta Anjalan Ahoisten kylästä. 2 lasta
-Lena, s. 1756, Puoliso Jeremias Paavalinpoika Elimäen Haapalan kylästä
-Tuomas, s. 1759. Isäntänä Eerolassa. Puoliso Maria Jaakontytär, s. 1770, k. 1/7 1813, rusthollarintytär Haaviston Heikkilästä, 7 lasta
-Peter, s. 1762, k. 31/10/1818. Puoliso: Lena Jaakontytär, Haaviston Heikkilän rusthollarin tytär. 7 lasta.
-Matias, s. 1765, k. 1821. Provasti. T. 4
-Abraham, s. 1771, k. nuorena
-Gustaf, k. lapsena
M.Sjostrom
19.10.09, 10:08
On täysin mahdollista, että Daniel Welamssonin isä Welam on ollut käsityöläinen tai kauppias jossakin Ruotsin tai miksei Suomenkin kaupungissa. Wilhelm, William, Welam ja muut tuon nimen muodot eivät ole aivan niin harvinaisia kuin mitä joskus on oletettu.
Siitä päätellen, että Vehkalahdella jo 1500-luvulla esiintyi (ja oli luultavasti esiintynyt jo edelliselläkin vuosisadalla) Vilken-niminen merkittävä suku,
nimi Willem/Welam/Wilhelm/...
oli ollut käytössä ja tullut maahan jo keskiajalla.
Nimi myös voi olla jo ihan suomalaistuneen perheen nimiä. Eivät ne Vehkalahden Vilkenit mitään ulkomaalaisia enää 1500- eikä 1600-luvuilla olleet.
Vilken nimittäin on 'pikku Willem', aivan tyypillinen germaaninen nimimuoto.
Samaa edustaa 'Liskin', pikku-Elisabet eli Liisi, joita myös esiintyy kirkonkirjoissa ja muissa dokumenteissa mm 1700 ja 1600-luvuilla.
M.Sjostrom
19.10.09, 10:16
En toki tyrmää ajatusta Samuel Carlssonin kahdesta (?) aviosta. Jacob Samuelssonin
syntymäaikaaa ei vain ,sen epävarmuuden takia, voida käyttää argumenttina asiassa.
Minusta sen voisi tyrmätä.
nimittäin, kun Piriitta Jaakontytär oli Eerolan tilan perijätär, on ollut paljon todennäköisempää että hänelle on tullut aviomies joka ei ole omannut aiempia lapsia.
Ikäänkuin varmemmaksi vakuudeksi, Jaakko Samunpojalla vielä on Piriitan isän etunimi. Juuri näin oli tapana tehdä etenkin kun juuri vaimo toi perheeseen sen maatilan.
Minusta Jaakko Samunpojan voisi arvioida v1680 syntyneeksi, siihen nähden että hänen vanhempansa näyttävät olleen jo 1678 olleet naimisissa keskenään.
Tämä myös sopii yhteen sen kanssa että Jaakko sitten itse on vuoden 1700 henkikirjassa naimisissa ja selvä aikuinen. Hänkin on jo niukasti ylittänyt teini-iän.
Skotte-sukuisiin liittyvät Elimäen Ratulassa v. 1461 -1477 esiintyneen "Vilken Olssonin" jälkeläiset. Ratulan eräs kylänosa on tänäkin päivänä "Vilkkilä".
Samoin pistän merkille sen, että avioita Skotte-sukuisista solmittiin myös
Elimäen Vilppulan Suurtalon-rusthollin suuntaan.
Suurtaloa isännöi Tönnes (Antoni) Mattsonin-suku.
Suvun kantaisä piti ensin majataloa, josta tuli sittemmin nautakunnan- eli kansan keskuudessa kerrassaan "Taarastin talo" (Kokkonen: Elimäen pitäjän historiassa).
M.Sjostrom
19.10.09, 10:37
...Piispalan taloon Pyhtään Tarkilan (= Hirvikosken) kylässä
....Tarkilan kylän Marttilan talosta; ...
tämä halvatun Tarkkila on hyppelehtivänä kirkonkirjamarkintänä tähän saakka hämännyt minua.
mutta nyt siis tästä opitaan, että Tarkkila on yksi nimi eräälle Hirvikosken alueen 'osakylälle'.
Olisiko se nimenomaan jokin Itä-Hirvikosken kylän osanen ?
tai koko itä-Hirvikoski, eli joen itä/etelärannalla olevan puoleinen Hirvikoski, joka monasti kulkee pelkällä Hirvikoski-nimellä
(eli, juuri se kylä josta esiäitini Marketta Filipintytär naitiin Pernooseen, vaikka Marketta olikin syntynyt Vastilassa, eli ymmärtääkseni toispuol jokkee, Kymijoen pohjoispuolella)
M.Sjostrom
19.10.09, 10:54
Jacob Samuelssonin Ruotsinkylään muutto osuu vuoden 1711 jälkeen, sillä
hän esiintyy SAY:ssa Eerolassa vuosina 1705-1711. Lapsista useimmat syntyivät Haavistossa (mm. Barbro & Mårten, jotka löytyvät HisKistäki).
Hän nähtävästi sai otettua haltuunsa ja sukunsa viljeltäväksi Isonvihan autioittamaa maata.
Ainakin ajallisesti ja tapahtumahistoriallisesti se sopisi oikein hyväksi selitykseksi, miksi noin (eli muutto ja uusi asuinsija) pääsi käymään.
Jolloin muuton ajankohtaa tulisi estimoida sen avulla, milloin voidaan olettaa isonvihan seudulla autioittaneen maata ja näiden haltuunoton tuloa mahdolliseksi. 1710-luvun loppupuolella, hyvin luultavasti. Tai 1721...
Hänellä oli tietysti kotitilalla sen verran veljiä, että katselivat tällaisen ekspansiivisen ratkaisun olevan pitkällä tähtäimellä hyödyllistä.
Siellähän oli velipoika Samuli jo tuossa vaiheessa noin parikymppinen.
Ja perässä tuli vielä ainakin veli Niiles.
Molemmille näyttäisi kertyneen jälkikasvua viimeistään jo pian isonvihan jälkeen.
tämä halvatun Tarkkila on hyppelehtivänä kirkonkirjamarkintänä tähän saakka hämännyt minua.
mutta nyt siis tästä opitaan, että Tarkkila on yksi nimi eräälle Hirvikosken alueen 'osakylälle'.
Olisiko se nimenomaan jokin Itä-Hirvikosken kylän osanen ?
tai koko itä-Hirvikoski, eli joen itä/etelärannalla olevan puoleinen Hirvikoski, joka monasti kulkee pelkällä Hirvikoski-nimellä
(eli, juuri se kylä josta esiäitini Marketta Filipintytär naitiin Pernooseen, vaikka Marketta olikin syntynyt Vastilassa, eli ymmärtääkseni toispuol jokkee, Kymijoen pohjoispuolella)
Tarkkila on Hirvikosken (Pyhtään-puolella Kymijokea sijaitsevan-) vanhempi nimi. Vastilaa (Kymijoen länsipuolella) on joskus kutsuttu myöskin Länsi-Hirvikoskeksi.
M.Sjostrom
19.10.09, 11:13
Vastilaa (Kymijoen länsipuolella) on joskus kutsuttu myöskin Länsi-Hirvikoskeksi.
eikös myös Haavisto (joka on eri maakirjakylä kuin Vastila) ole kulkenut nimen 'Länsi-Hirvikoski' alla
Hän nähtävästi sai otettua haltuunsa ja sukunsa viljeltäväksi Isonvihan autioittamaa maata.
Ainakin ajallisesti ja tapahtumahistoriallisesti se sopisi oikein hyväksi selitykseksi, miksi noin (eli muutto ja uusi asuinsija) pääsi käymään.
Jolloin muuton ajankohtaa tulisi estimoida sen avulla, milloin voidaan olettaa isonvihan seudulla autioittaneen maata ja näiden haltuunoton tuloa mahdolliseksi. 1710-luvun loppupuolella, hyvin luultavasti. Tai 1721...
Hänellä oli tietysti kotitilalla sen verran veljiä, että katselivat tällaisen ekspansiivisen ratkaisun olevan pitkällä tähtäimellä hyödyllistä.
Siellähän oli velipoika Samuli jo tuossa vaiheessa noin parikymppinen.
Ja perässä tuli vielä ainakin veli Niiles.
Molemmille näyttäisi kertyneen jälkikasvua viimeistään jo pian isonvihan jälkeen.
Juuri näin. Nybondas-tila Ruotsinkylässä oli jäänyt autioksi nälkävuonna 1696 Matts Jacobssonin jälkeen, joka oli mahdollisesti Annicka Jacobsdr (Jacob Samuelssonin vaimo) veli. Tila oli sitten annettu Samuel Andersson Tjäderin viljeltäväksi. Tämän tytär Maria Samuelsdr Tjäder nai Thomas Jacobssonin, Jacob Samuelssonin (Skotte) pojan.
Tjäder ilmeisesti luopui tilasta Jacob Samuelssonin hyväksi, ehkä tuon vanhan sukulinkin tähden ja asettui saman kylän Fiskarsin isännäksi.
Toivottavasti en pahemmin sekoillut, olen kyllä pyytänyt Artoa korjaamaan , hän on se paras expertti Skotte-tutkimuksissa. Spekulaatiot ovat omiani.
eikös myös Haavisto (joka on eri maakirjakylä kuin Vastila) ole kulkenut nimen 'Länsi-Hirvikoski' alla
Ei, tietääkseni.
M.Sjostrom
19.10.09, 11:54
Michel Skotte omisti vuonna 1620 oriin, tamman, kolme lehmää, kolme hiehoa, viisi lammasta, viisi karitsaa ja kaksi porsasta.
se että Mikko l. Mikael Matinpoika Skått (jonka nimi gaeliksi olisi suunnilleen Michein mac Maitiu Scot, ja angloksi Michael Scott)
omisti nimenomaan oriin (eikä ruunaa),
voisi signaloida että hän omasi kokemusta (sukuperäistä tietoako) siitä, kuinka ratsusoturin ammattia ylläpidetään.
Ori oli käyttökelpoinen sekä siitostarkoituksessa eli perheen hevoskannan ylläpitämisessä ja naapurienkin avittamisessa;
että myös kai oli se hänen sotahevosensa.
Kyseessä oleva ori ei luultavasti ollut maataloustyön eläin. Minun ymmärtääkseni tavallisilla talonpojilla tyypillisesti hevonen oli ruuna.
Skotlantilaisilla soturiperheillä varmaankin oli tällaisia eläintaloudellisia perinteitä. (Tosin sellaisia luultavasti oli muillakin soturiperheillä kuin skoteilla)
Bodniemi37
19.10.09, 12:00
Margareta Lindormialla oli jälkimmäisestä aviostaan tytär Agneta Hollender, jonka puoliso oli kersantti Lorens Asikainen.
Ja jälleen löytyi viestistäni korjailtavaa: Lorens Asikaisen puolison etunimi ei tetenkään ollut Agneta vaan Eva Elisabet. Hän asui leskenä (L. Asikainen menehtyi Lappeenrannan taistelussa 23.8.1741) sisarpuolensa Agnetan perheen luona Leppävirralla, mutta kuoli Loviisassa 15.4.1771.
Jatkan vielä vähäsen itse asian vierestä (lupaan, etten tämän jälkeen...): Avioparin L. Asikainen & E. E. Hollender pojan, lääninkivalteri Lars Adolf Asikaisen Pernajassa 1.4.1766 vihityn puolison Helena Katarina (joskus myös Kristina) Arhusianderin (Pernajan rippikirjassa http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1766-1771_es244/114.htm hänen syntymävuotenaan on 1734) esipolvet löysin mielestäni äskettäin Jan Eureniuksen verkkosivuilta, http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=janeur&id=I153341.
5.6.1734 (5.7.?, Heinolan rippikirja http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinola/rippikirja_1779-1789_msrk_tk887/63.htm) syntyneen Helena Katarinan (tai Kristinan) vanhemmat olivat kappalainen Johan Arhusiander ja Helena Weström, joiden toinen tytär Elisabet oli naimisissa Ruotsin Hedin pitäjän kirkkoherraksi lopulta päätyneen Adolf Wilhelm Adden kanssa (Adden 1. liitto).
Adolf Wilhelm Adden äiti Margareta Elisabet Bartoldintytär Ithimaea (ent. Viipurin läänin lääninrahastonhoitajan tytär) polveutui isänsä puolelta myös Viipurin Timmermaneista. Margareta Elisabetin äidinäiti oli Anna Larsintytär Herkepaea, Herkepaeusten Taipalsaaren sukua.
Hei
Samuel Carlsson mainitaan ensimmäisen kerran hk:ssa Haaviston Eerolan Mats Erikssonin vävynä vuonna 1678. Edellisessä säilyneessä HK:ssa vuodelta 1676 ei ko. ruokakunnassa mainita vävyä. Vastaavasti Hirvikoskella mainitaan Kottilassa Mats Carlssonin ruokakunnassa vuonna 1676 veljet Clas, Samuel ja Jöran. Vuoden 1678 hk:ssa Samuelia ei enää mainita. Mats Carlssonin isoisä oli Michel Skåtte ja yksi Samuel Carlssonin pojista, Erik Samuelsson, käytti Skåtte sukunimeä (samoin osa hänen jälkeläisistään). Gottlund-nimen on myös arveltu olevan peräisin Kottila-nimestä. Siten olen tulkinnut, että Eerolaan vävyksi tullut Samuel Carlsson on sama henkilö kuin vuoden 1676 hk:ssa Hirvikoskella mainittu Samuel Carlsson. Sekä Kottila että Eerola kuuluivat tuohon aikaan Hämeenkylän kartanoon (tilat olivat Carl Wreden ostorälssiä).
Samuel Carlssonin ensimmäisen vaimon nimeä ei toistaiseksi asiakirjoista ole tullut vastaan. Ensimmäisestä avioliitosta olevat Jacob ja Lisa muuttivat asumaan Ruotsinkylään Nybondaksen tilalle, kun sen sijaan lapset toisesta avioliitosta jäivät asumaan Eerolaan. Miksi ensimmäisesta avioliitosta syntyneet lapset muuttivat pois tilalta ja toisesta aviosta olevat jäivät tilalle? Oliko Nybondaksen ja Eerolan/Kottilan välillä kenties joku sukulinkki. Tähän viittaa ehkä se, että Nybondaksen edellisen asukkaan, Hans Mårtenssonin leski (jäi leskeksi n. 1710-11) mainitaan Jacob Samuelssin ruokakunnassa (em. leski mainitaan vielä isovihan jälkeenkin Jacob Samuelssonin ruokakunnassa). Myöskään Nybondaksen ei mainita autioituneen (ainakaan tästä ei ole merkintää autioluetteloissa). Eerolassa mainitaan 1700-luvun alussa sotilas Olof Mårtensson. Onko kenties sukua Nybondaksen Hans Mårtenssonille?
PS: Juhanin edellisessä viestissä mainitsema Mats Jacobssonin 1696 autioksi jättämä tila oli puolikas vanhaa Fiskarsin kantatilaa (toinen puolikas oli nimeltään Isakas joka sai uuden isännän vasta pikkuvihan jälkeen). Mats Jacobssonin tilan otti 1700-luvun alussa viljelykseen Samuel Andersson Tjäder.
Terv. AL
M.Sjostrom
19.10.09, 12:20
Matthew Scott
Michael Scott, m Magdalen
Charles Scott, m Kathryn
Philip Scott, m Kathryn, daughter of Christopher
Margaret Scott, m Eric
Christopher
Helen
Christopher
Helen
Robert
(- voin minä yrittää kääntää nämä joskus gaelinkielellekin
Fifen-Pertshiren alueella käytettion gaelinkieltä paljon ilmeisesti vielä myöhäiskeskiajallakin....
Balwearie ja Craighall sijaitsivat jossain siellä.
Nämä nimet gaeliksi olisivat suunnilleen:
Maitiu
Micheil mac Maitiu, pso Maighdlin inghen Petair
Tearlach/Searlach mac Micheil, pso Catriona
Filip mac Tearlach, pso Catriona inghen Crisdean
Mairead inghen Filip, pso Eiric mac Crisdean
Crisdean mac Eiric
Ealann inghen Crisdean
Crisdean mac Tomhais
Ealann inghen Crisdean
Roibeart mac Diarmaid
se että Mikko l. Mikael Matinpoika Skått (jonka nimi gaeliksi olisi suunnilleen Michein mac Maitiu Scot, ja angloksi Michael Scott)
omisti nimenomaan oriin (eikä ruunaa),
voisi signaloida että hän omasi kokemusta (sukuperäistä tietoako) siitä, kuinka ratsusoturin ammattia ylläpidetään.
Ori oli käyttökelpoinen sekä siitostarkoituksessa eli perheen hevoskannan ylläpitämisessä ja naapurienkin avittamisessa;
että myös kai oli se hänen sotahevosensa.
Kyseessä oleva ori ei luultavasti ollut maataloustyön eläin. Minun ymmärtääkseni tavallisilla talonpojilla tyypillisesti hevonen oli ruuna.
Skotlantilaisilla soturiperheillä varmaankin oli tällaisia eläintaloudellisia perinteitä. (Tosin sellaisia luultavasti oli muillakin soturiperheillä kuin skoteilla)
Arton mukaan, Michel Skotte suoritti ratsupalvelusta kahdella hevosella
toimiessaan majoitusmestarina Golawizin lippueessa Narvassa.
Hei
Samuel Carlsson mainitaan ensimmäisen kerran hk:ssa Haaviston Eerolan Mats Erikssonin vävynä vuonna 1678. Edellisessä säilyneessä HK:ssa vuodelta 1676 ei ko. ruokakunnassa mainita vävyä. Vastaavasti Hirvikoskella mainitaan Kottilassa Mats Carlssonin ruokakunnassa vuonna 1676 veljet Clas, Samuel ja Jöran. Vuoden 1678 hk:ssa Samuelia ei enää mainita. Mats Carlssonin isoisä oli Michel Skåtte ja yksi Samuel Carlssonin pojista, Erik Samuelsson, käytti Skåtte sukunimeä (samoin osa hänen jälkeläisistään). Gottlund-nimen on myös arveltu olevan peräisin Kottila-nimestä. Siten olen tulkinnut, että Eerolaan vävyksi tullut Samuel Carlsson on sama henkilö kuin vuoden 1676 hk:ssa Hirvikoskella mainittu Samuel Carlsson. Sekä Kottila että Eerola kuuluivat tuohon aikaan Hämeenkylän kartanoon (tilat olivat Carl Wreden ostorälssiä).
Samuel Carlssonin ensimmäisen vaimon nimeä ei toistaiseksi asiakirjoista ole tullut vastaan. Ensimmäisestä avioliitosta olevat Jacob ja Lisa muuttivat asumaan Ruotsinkylään Nybondaksen tilalle, kun sen sijaan lapset toisesta avioliitosta jäivät asumaan Eerolaan. Miksi ensimmäisesta avioliitosta syntyneet lapset muuttivat pois tilalta ja toisesta aviosta olevat jäivät tilalle? Oliko Nybondaksen ja Eerolan/Kottilan välillä kenties joku sukulinkki. Tähän viittaa ehkä se, että Nybondaksen edellisen asukkaan, Hans Mårtenssonin leski (jäi leskeksi n. 1710-11) mainitaan Jacob Samuelssin ruokakunnassa (em. leski mainitaan vielä isovihan jälkeenkin Jacob Samuelssonin ruokakunnassa). Myöskään Nybondaksen ei mainita autioituneen (ainakaan tästä ei ole merkintää autioluetteloissa). Eerolassa mainitaan 1700-luvun alussa sotilas Olof Mårtensson. Onko kenties sukua Nybondaksen Hans Mårtenssonille?
PS: Juhanin edellisessä viestissä mainitsema Mats Jacobssonin 1696 autioksi jättämä tila oli puolikas vanhaa Fiskarsin kantatilaa (toinen puolikas oli nimeltään Isakas joka sai uuden isännän vasta pikkuvihan jälkeen). Mats Jacobssonin tilan otti 1700-luvun alussa viljelykseen Samuel Andersson Tjäder.
Terv. AL
Kiitos korjauksesta ja tervetuloa keskusteluun, Arto! Mistä olet löytänyt Jacob Samuelssonin kanssa Ruotsinkylään muuttaneen Lisan?
Mitä hänelle tapahtui?
Pyhtään haudatuissa Ruotsinkylässä:
16.12.1737 bde.syster Lisa Sam.dr, mainitaan bde Jacob Samuelssonin sisarena.
T. Arto
M.Sjostrom
19.10.09, 12:53
... Hirvikoskella mainitaan Kottilassa Mats Carlssonin ruokakunnassa vuonna 1676 veljet Clas, Samuel ja Jöran. Vuoden 1678 hk:ssa Samuelia ei enää mainita. Mats Carlssonin isoisä oli Michel Skåtte...
1676 Samuli Kaarlenpoika jo siis oli riittävän aikuinen ollakseen henkirahavelvollinen, ja oli hänellä ilmeinen nuorempi veli Yrjänä Kaarlenpoikakin, joka myös oli samalla tapaa jo silloin riittävän aikuinen.
Tämä työntää Samuli Kaarlenpojan syntymää 1650-luvulla -kuten jo muutoinkin argumentoin- taaksepäin eli aiempiin vuosiin (kuin vaikkapa 1660).
jos Filip Kaarlenpoika oli samaa perhettä,
niin hän sitten ilmeisesti oli vielä vuonna 1676 niin nuori että ei ollut henkirahavelvollinen.
Arto, ilmaantuuko tämä Filip Kaarlenpoika tuonne Skottilan tilan sisään henkikirjoihih (tms) missään vaiheessa ?
* siis, se Filip Kaarlenpoika joka sitten olisi asettunut Vastilan Sihvolaan 1700-luvun alkuvaiheisiin mennessä, vaimonsa Kaarina Kristontyttären kotitilalle.
-----------------
nämä mieslinjaiset Scottit olivat helkkarin ekspansiivisia 1600- ja 1700-luvuilla.
Joka sukupolvessa yksi tai muutama poika läksi ja hankki taas uuden tilan jostain naapurustokyliltä viljeltäväksi....
Lisäksi he vaikuttavat olleen Wredein suosiossa.
------------------
aristokraattisina kuriositeeteina:
paroni Kaarle Henrikki Wrede, Hämeenkylän herra, oli kyllä jo kuollut 1650-luvulla
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00528281&tree=LEO
hänen vaimonsa oli Flemingejä, Martta Henrikintytär Fleming, Laiusen ensimmäisen paronin sisar.
Hämeenkylänkin kartanon omistajaksi oli siis 1670-luvulle mennessä kerinnyt jo tulla heidän ainut eloonjäänyt poikansa, paroni Fabian Wrede
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00491517&tree=LEO
jonka ensimmäinen vaimo oli Helen MacDougall (eli Leena Kyöstintytär Tuuvaltti :) eli Ealann mhicDubhghaill), perhetraditionsa mukaan polveutui Skotlannin Gallowaysta peräisin olevasta Mackairstanen MacDougall-suvusta.
Mackairstanen MacDougallit olivat solmineet avioliittoja muun muassa rajaseudun Scottien verivihollisten (ja sukulaisten), Cessfordin/Cessfuirdin Kerr/de Ker/Carr-suvun kanssa.
Vuoteen 1691 mennessä Fabian Wrede oli velkaantunut niin pahasti, että joutui myymään juuri Hämeenkylän ihan ulkopuolisille.
Mutta, sitä ennen hän siis oli kerinnyt hyväksymään näiden Skåttien levittäytymistä...
Pyhtään haudatuissa Ruotsinkylässä:
16.12.1737 bde.syster Lisa Sam.dr, mainitaan bde Jacob Samuelssonin sisarena.
T. Arto
Kappas vain! En ollut tuota huomannut! Kiitos!
Lisäkysymys:
miten tuo Samuel Carlssonin kaksiavioisuus tulee esille? En ole tiedostolleni merkinnyt kuin yhden vaimon (Brita Jacobsdr)?
M.Sjostrom
19.10.09, 13:08
Hei
Samuel Carlsson mainitaan ensimmäisen kerran hk:ssa Haaviston Eerolan Mats Erikssonin vävynä vuonna 1678. Edellisessä säilyneessä HK:ssa vuodelta 1676 ei ko. ruokakunnassa mainita vävyä. .... tulkinnut, että Eerolaan vävyksi tullut Samuel Carlsson on sama henkilö kuin vuoden 1676 hk:ssa Hirvikoskella mainittu Samuel Carlsson. Sekä Kottila että Eerola kuuluivat tuohon aikaan Hämeenkylän kartanoon (tilat olivat Carl Wreden ostorälssiä).
Samuel Carlssonin ensimmäisen vaimon nimeä ei toistaiseksi asiakirjoista ole tullut vastaan. Ensimmäisestä avioliitosta olevat Jacob ja Lisa muuttivat asumaan Ruotsinkylään Nybondaksen tilalle, kun sen sijaan lapset toisesta avioliitosta jäivät asumaan Eerolaan.
...
Arto:
eikö isäpuoli Eerikki Arvinpojalla, ja Piriitta Jaakontyttären oikealla isällä Jaakolla (Jaakko kuka?) ollut mitään tekemistä Haaviston kylän Eerolan tilan kanssa?
Hei,
tässä on vielä jokun palapelin osa, joka vaatii sovittamista. Yksi näistä on mainitsemasi Erik Arfvedsson, joka vuoden 1694 henkikirjassa mainitaan syytinkipoikana ja 1697 isäpuolena (SAY:ssa). Muina vuosina ko. henkilöä ei mainita, joten tuosta ei vielä oikein pysty päättelemään kumpi on oikea. Ketään Jacob-nimistä isäntää ei Eerolassa mainita henkikirjassa, joten Brita Jacosdotteria ei pysty yhdistämään tilan edellisiin isäntiin.
Samuel Carlsson mainitaan Mats Erikssonin vävynä vuosina 1678-88. Jacob Samuelsson on rippikirjan mukaan syntynyt 1676 (mainitaan ensimmäisen kerran henkikirjassa 1697, joka käy yksiin oletetun syntymä-ajankohdan kanssa). Samuel Carlssonille ja Brita Jacobsdotterille on syntynyt lapsi vielä 1710, joten jos Samuel Carlssonilla olisi vain yksi puoliso, niin nuoriman ja vanhimman lapsen ikäeroa olisi yli 30 v. Jos Brita Jacobsdotter oli Samuel Carssonin ainoa puoliso, niin silloin henkikirjan merkintä Samuel CArssonista MAts Erikssonin vävynä ei pidä paikkaansa.
Terv. AL
Voi todella olla niin, että Samuel Carlssonin ensimmäinen vaimo oli tuo
Eerolan talon tytär ja toinen vaimo sitten Brita Jacobsdotter.
Jos kuitenkin Jacob Samuelsson (s. 1676) oli ensiaviosta, miksi hänellä
oli etunimenään oletetun toisen vaimon isän nimi?
Ketju siirtyi Kottilaan hypoteesistani, jonka mukaan Vastilan Sihvolan vävy ja yhtiömies (vuodesta 1693) Philipus Carlsson olisi Kottilan Carl Carlsson (nuoremman?) poika.
Tarkkilassa (Hirvikoskella, jossa Kottilakin sijaitsee) syntyi v. 1682 Claes Carlsson, josta tuli Ruotsinpyhtään Viirilän rusthollari. Tämä Claes on merkintöjeni mukaan esiintynyt Hans Carlssonin ruokakunnassa Kottilassa
1711 ilman vaimoa ja v. 1712 vaimon kanssa, merkinnöillä 1711 f.b. ja v. 1712 br.s. Oletan, että nämä tiedot ovat Artolta (mahdollisuuksien rajoissa on myös Johan), tai sitten olen itse kaivanut ne SAY:sta.
Kuka oli tämän Claes Carlssonin isä?
Vastilassa kuolee vuonna 1724 "Claes Carlssons moder", joka oli syntynyt n.v. 1644.
Philipus Carlsson voisi ikänsä puolesta olla tämän Claesin veli, kuten myös Kottilan kirjoissa vv. 1701-06 ja 1712 mainittu Johan Carlsson.
Philip Carlssonin lapsista:
-Erik Philipsson (s. n. 1715) toimi Vastilan Sihvolan rakuunana ja muutti vuonna 1765 Elimäelle (Muhniemi)
-Margareta Philipsdr (s. 1708) nai Erik Christerssonin Kymin Pernosta
-Henrik Philipsson nai Walborg Mattsdr, tytär (Lisa Henriksdr) nai Erik Nilssonin (Skotte, Haaviston Eerolasta)
-Christer Philipsson (s.n.v. 1702) avioitui Brita Nilsdr kanssa. Heidän lapsistaan syntyy aviolinkkejä Koskmattilaan, Sieversille ja Kymiin.
Olen korostanut ketjun varrella, että kyseessä on hypoteesi.
Löytyisikö lisätukea, tai kumousta, Arto?
Hypoteesia pönkittää mm. se, että Viirilän Skräddars-rusthollin tytär
Carin Claesdr nai "takaisin" Skotte-sukuun avioitumalla 29.12.1749 Henrik
Thomassonin kanssa, jonka isoisä oli tuo Eerolasta Ruotsinkylään muuttanut Jacob Samuelsson (Skotte).
Eräs lisähuomio; Hans ja Johan voivat teoriassa olla yksi ja sama henkilö.
Jos Carl Carlssonia (Skotte) ei ollut olemassa; kenen poikia sitten olisivat
Claes Carlsson junior (s.n. 1682), Philipus Carlson ja Johan Carlsson?
Varmuudella tiedämme Kottilan isäntänä vuosina 1690-1704 olleen Claes Carlssonin (senior), joka oli Carl Michelssonin (Skotte) poika.
-Margareta Philipsdr (s. 1708) nai Erik Christerssonin Kymin Pernosta
Hei! Eikö täällä jo kerran todettu, että tuo 1708 syntynyt Margareta-parka
kuoli 2-vuotiaana ja hänen nuorempi sisarensa peri nimen ja on se oikea Erikin vaimo?
Hei,
Philpus Carlssonia ei mainita henkirjassa Hirvikoskella. Näyttää tulleen vävyksi Vastilaan 1693. Tätä edeltävä henkikirja on vuodelta 1690. Ei myöskään mainita ketään Carl Carlssonia.
Mutta tässä yksi mahdollisuus: Vuonna 1640 jätetään ruodutusluettelosta pois Hirvikosella Michel Michelsson (KrA: Roterings- och utskrivningslängder 1640 (vol 616), s. 149). Ja kun vuoden 1658 henkikirjassa Carl Michelssonin ruokakunnassa mainitaan veljen poika, niin kyseessä voisi hyvinkin olla Michel-niminen veli. Carl Michelsson mainitaan viimeisen kerran henkikirjassa 1660. Vuodesta 1662 eteenpäin mainitaan Mats Carlsson vaimoineen. Samoin vuonna 1662 henkikirjassa mainitaan samassa ruokakunnassa nihti Kalle Mikonpojan vaimo. Mainitaan nihtinä vielä vuonna 1665, vuosina 1666-68 Mats Carlssonin ruokakunnassa mainitaan (ilman mainintaa sukulaisuudesta) Carl Michelsson vaimoineen ja vuonna 1669 vielä Carl Michelssonin vaimo. Koska 1658 mainittu hk:ssa Carl Michelssonin veljen poika (ilman nimeä), niin kyseessä voisi hyvinkin olla em. nihti Carl Michelsson). Ja Philip Carlsson voisi ehkä olla hänen poikansa (nihtiä ja sotilaiden lapsia ei välttämättä ole merkitty lainkaan henkikirjaan). Voisiko 1724 kuollut Claes Carlssons moder olla nihti Carl Michelssonin puoliso. Ajallisesti ainakin tämä olisi mahdollista.
Terv. AL
Minua kiusaa edelleen tuo Hans (Johan?) Carlssonin ruokakunnassa v. 1711
ilman vaimoa ja v. 1712 vaimon kanssa esiintyvä Claes Carlsson.
Vuonna 1711 hänen tittelikseen on annettu f.b. (farbror) ja
vuonna 1712 br.s. (brorson).
Jospa tässä onkin kysessä kaksi eri Claes Carlssonia. Tarckilassa n.v.1682
syntynyt Claes Carlsson on taatusti eri, kuin Kottilan isäntänä vv. 1790-1704 toiminut Claes Carlsson.
Olisiko Claes Carlsson vanhempi elänyt vielä vuoden 1704 jälkeen esim. syytinkiläisenä kotitalossaan?
Korjaus edelliseen:
Claes Carlssonin isännyysvuodet Kottilassa olivat 1690-1704, kuten
varmaan ymmärettiinkin.
Carl Michelsson oli elossa vielä 1685, sillä hän esitti ko. vuonna ylimääräisillä käräjillä Ruotsinkylässä isänsä Michel Skåtten 2.6.1610 saaman kirjeen, jossa hänelle oli annettu verovapaaksi maata Hirvikoskelta.
Eli pohdittavaksi jää, onko v. 1662 mainittu nihti Carl Michelsson sama henkilö vai eri henkilö. Tai oliko Carl Michelsson kenties useamman kerran naimisissa.
TErv. AL
Carl Michelsson oli elossa vielä 1685, sillä hän esitti ko. vuonna ylimääräisillä käräjillä Ruotsinkylässä isänsä Michel Skåtten 2.6.1610 saaman kirjeen, jossa hänelle oli annettu verovapaaksi maata Hirvikoskelta.
Eli pohdittavaksi jää, onko v. 1662 mainittu nihti Carl Michelsson sama henkilö vai eri henkilö. Tai oliko Carl Michelsson kenties useamman kerran naimisissa.
TErv. AL
Erikoista, että Carl Michelsson on ollut aktiivi isännyysaikansa (1638-1660) jälkeen ja vielä niin myöhään kuin 1685.
Mielestäni looginen johtopäätös on se, että hän luovutti tilan v. 1660 jollekulle pojistaan ja rupesi nihdiksi!
Matts Carlssonin isännyys alkaa Kottilassa 1662.
Carl Michelsson ei siis suinkaan kuollut v. 1660, vaan oli aktiivi kenties
1700-luvun alkuun asti!
Näin ollen 1680-1690 luvuilla syntyneet Carlssonit voisivat hyvinkin olla
hänen potentiaalisesta toisesta aviostaan.
Todisteena Karl Axel Gottlundin jatkuvasta arvostuksesta Ruotsissa, on siellä julkaistu Lars Lundinin toimesta kirjasarja:
-I Gottlunds fotspår
-Seder och sägner från Loos socken
-Carl Axel Gottlunds 1800-tal
joista varsinkin viimeinen on mitä mielenkiintoisin, koska se valottaa sitäkin
osaa Gottlundin elämästä, johon Ilmari Heikinheimon keskeneräiseksi jäänyt
Gottlund-elämänkerta ei ulotu.
Korjauksena aiempaan viestiin Olga Krasnopolskajan isästä:
Ivan Krasnopolsky toimi Fateshin-kaupungin postimestarina Kurskin
kuverenementissä ja oli arvoltaan hovineuvos.
Aivan opuksen viimeisillä sivuilla on pieni yhteenveto ja perhekuva Yhdysvalloissa asuvasta Gottlund-suvusta.
Kuvatekstin mukaan suvun matriarkka on Axel Wolmar Gottlundin lapsenlapsi, joten linja ei ole patriarkaalinen, kuten aiemmassa viestissäni oletin. Lapsista ainakin jotku käyttävät kyllä Gottlund-nimeä.
Aivan viimeisenä on kuva Karl Axel Gottlundin sinetistä:
Otavan kattama kannel, kilvessä tyylitellyt kirjaimet CAG ja sen
alla teksti Gottlundin rakastamalla savonkielellä;
"Otavat osot tulloovat - kanteleetke soittelevat".
Motto muistuttaa kryptisyydessään rakkaan Herman-vaarini (monenkertaista Skotte-juurta) hokemaa.
Keinutuolissaan keikutellessa hän useasti otti runollisen muodon ja toisti:
"Oi äiti, jos mä uppoaisin - taivashan olisi sielläkin"?
Mitä vaari tuumasi?
Vasta nyt huomasin tarttua Eeva-Liisa Oksasen "Vanha Pyhtää"-opukseen.
Ja sieltähän Mikko Skotte löytyykin. Hänet on mainittu Pyhtään ratsumiestilallisten listassa vuodelta 1612 - yhtenä peräti 38 ratsutilallisesta, tosin ainoana Vastilassa.
Lähin naapuri on Tynni Arvinpoika, jolla oli tiloja sekä Haavistossa, että
Hirvikoskella.
Liki neljästäkymmenestä ratsutilallisesta viisi ratsasti Evert Hornin lippueessa, Skotte mukaanlukien. Sukunimellisiä on koko listassa seitsemän
(Hals, Lapp, Skytt, Hare, Skotte, Herzig).
Kottilan tilan kohdalla Oksanen mainitsee "Michel tai Mikko Skått (myös
Skotte), jonka mukaan se on saanut nimensä" vv. 1614-28.
Vuonna 1742 mainitaan isäntä "Klaus Hannunpoika Kottila".
Minulla on tiedostollani Claes Carlssonin poikana Hans Claesson (1674-1730), mutta ei isännyysvuosia.
Oliko Kottilassa myös Hans Carlssonin ruokakunta, kuten tiedostoni näyttää, vai onko patronyymissä tapahtunut lipsahdus?
Ja vielä tämäkin Oksaselta:
"1600-luvun alkuvuosina ratsumiesten tarve ja määrä kasvoi huomattavasti koko massa, varsinkin Kirkholman tappion jälkeen. Kuningas antoi 6.1.1606 julistuksen, jossa luvattiin ratsumieheksi ryhtyvälle tämän tila ikuiseksi rälssiksi, siis verovapaaksi, sekä oikeus yhteiseen vaakunakilpeen. Hevonen ja varusteet piti tietysti kustantaa itse."
Michel Skotten tapaus poikkeaa tästä siinä, ettei häntä mainita ratsutalonpoikana, eikä veronmaksanajana Pyhtäällä ennen vuotta 1611.
Hän ei siis ryhtynyt ratsumieheksi saadakseen tilansa verovapaaksi.
Laajimillaan Skottelle oli osoitettu viiden tilan verot, hän myös suoritti
ratsupalvelusta, poikkeuksellisesti (?) kahdella hevosella.
Vasta nyt huomasin tarttua Eeva-Liisa Oksasen "Vanha Pyhtää"-opukseen.
Ja sieltähän Mikko Skotte löytyykin. Hänet on mainittu Pyhtään ratsumiestilallisten listassa vuodelta 1612 - yhtenä peräti 38 ratsutilallisesta, tosin ainoana Vastilassa.
Lähin naapuri on Tynni Arvinpoika, jolla oli tiloja sekä Haavistossa, että
Hirvikoskella.
Liki neljästäkymmenestä ratsutilallisesta viisi ratsasti Evert Hornin lippueessa, Skotte mukaanlukien. Sukunimellisiä on koko listassa seitsemän
(Hals, Lapp, Skytt, Hare, Skotte, Herzig).
Kottilan tilan kohdalla Oksanen mainitsee "Michel tai Mikko Skått (myös
Skotte), jonka mukaan se on saanut nimensä" vv. 1614-28.
Vuonna 1742 mainitaan isäntä "Klaus Hannunpoika Kottila".
Minulla on tiedostollani Claes Carlssonin poikana Hans Claesson (1674-1730), mutta ei isännyysvuosia.
Oliko Kottilassa myös Hans Carlssonin ruokakunta, kuten tiedostoni näyttää, vai onko patronyymissä tapahtunut lipsahdus?
Sukunimellisistä jäi puuttumaan potentiaalinen esi-isäni Anders Wentt (myös Wendt), jonka tila sijaitsi Näsbyssä. Hän ratsasti "Klaus Ristonpojan" lipustossa.
Todisteena Karl Axel Gottlundin jatkuvasta arvostuksesta Ruotsissa, on siellä julkaistu Lars Lundinin toimesta kirjasarja:
-I Gottlunds fotspår
-Seder och sägner från Loos socken
-Carl Axel Gottlunds 1800-tal
joista varsinkin viimeinen on mitä mielenkiintoisin, koska se valottaa sitäkin
osaa Gottlundin elämästä, johon Ilmari Heikinheimon keskeneräiseksi jäänyt
Gottlund-elämänkerta ei ulotu.
Korjauksena aiempaan viestiin Olga Krasnopolskajan isästä:
Ivan Krasnopolsky toimi Fateshin-kaupungin postimestarina Kurskin
kuverenementissä ja oli arvoltaan hovineuvos.
Aivan opuksen viimeisillä sivuilla on pieni yhteenveto ja perhekuva Yhdysvalloissa asuvasta Gottlund-suvusta.
Kuvatekstin mukaan suvun matriarkka on Axel Wolmar Gottlundin lapsenlapsi, joten linja ei ole patriarkaalinen, kuten aiemmassa viestissäni oletin. Lapsista ainakin jotku käyttävät kyllä Gottlund-nimeä.
Aivan viimeisenä on kuva Karl Axel Gottlundin sinetistä:
Otavan kattama kannel, kilvessä tyylitellyt kirjaimet CAG ja sen
alla teksti Gottlundin rakastamalla savonkielellä;
"Otavat osot tulloovat - kanteleetke soittelevat".
Motto muistuttaa kryptisyydessään rakkaan Herman-vaarini (monenkertaista Skotte-juurta) hokemaa.
Keinutuolissaan keikutellessa hän useasti otti runollisen muodon ja toisti:
"Oi äiti, jos mä uppoaisin - taivashan olisi sielläkin"?
Mitä vaari tuumasi?
En malta olla spekuloimatta vaarien tuumailuilla:
Gottlund viittaa ilkikurisesti sinetissään kirjoittamansa Otavan viivästyneisiin toimituksiin. Rahaa oli kerätty ennakkotilauksilla, mutta kaikenkarvaiset haaverit ja sabotaasit (mm. tulipalo/tuhopoltto, joka hävitti ja turemeli tuhansia teokseen tarkoitettuja värikuvia), saivat tilaajat epäilemään Gottlundin lupauksia, velkojatkin juoksivat hänen kintereillään... Nykykielellä: "kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu!"
Ulos tuli sittemmin muutama loistokappale ja kaikenkirjavia jälkiversioita.
Pitäjänsaaresta on kuin onkin julkaistu, vieläpä melko tuore, kirja:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10151&storeId=10052&productId=8962103&langId=-11&contractId (https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10151&storeId=10052&productId=8962103&langId=-11&contractId)=
Valitettavasti vain kirjan saatavuus on heikko. Vuonna 2008 julkaistun kirjan painos on myyty loppuun ja pääkaupunkiseudun kirjastoissakaan sitä ei ole. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta voi toki käydä lukusalissa katsomassa. Ei hätää, onhan kaukolainaus. Haminan kirjastossa on useita kappaleita ja Virolahdellakin yksi.Viikonloppuna paneudun kirjaan ja annan arvioni siitä ensi viikolla. Terveisin Olavi A.
Tässä lupaamani arvio kirjasta Entisaikain Pitäjänsaari. Parisataasivuinen teos on kovakantinen ja varustettu runsain valokuvin ja Pitäjänsaaren kortteleita esittelevin kartoin. Kirja kiinnostaa varmasti kaikkia Pitäjänsaaresta tietoa haluavia.
Esikaupunkimaista asutusta alkoi saarelle levitä Haminasta 1740-luvulla. Saaren ensimmäisiä asukkaita olivat luotsit ja saarella sijaitsikin luotsiasema. Saaren luotsisuku oli nimeltään Muuri. Asutuksen kasvaessa saarelle tuli merimiehiä, ahtaajia, pienpolttajia ja muita käsityöläisiä sekä laivureita. Kiinnostavan luvun kirjassa muodostaa pitäjänsaarelaisten merenkulkua käsittelevä osa. Monet pitäjänsaarelaiset omistivat laivoja (Nackströmit, Tammelinit, Siparit, Muurit ja Hakulinit sekä Sjöblomit). Omistajista, miehistöstä ja laivoista kerrottu on kirjan parasta antia. Merkittävin laivanvarustaja 1830-40-luvuilla oli peräti kahdeksan laivaa omistanut Jeremias Joselin. Isänsä puolelta torpparinpojan ja merimiehen poika ja äitinsä puolelta Brandstaka (Vehkalahden Husulasta) ja Pihljärta sukujen jälkeläinen.
Muistitietoon pohjaavat kertomukset saarelaisten elämästä keskittyvät ymmärrettävästi 1900-luvun puolelle. Kirjan lopussa on myös saarta asuttaneiden sukujen sukuselvityksiä. Sukuja on peräti 79, mutta valitettavasti sukuja on seurattu vain saarella pysytelleiden osalta ja useimmat taulustot sisältävät vain muutamia sukupolvia. Kirjoittajat itse toteavat, että rippikirjojen lisäksi tietolähteinä on käytetty myös muita sukututkimuksia ja sukuun kuuluvien antamia tietoja. Edelleen kirjoittajat varoittavat, että virheitä ja puutteita sukutauluissa on. Tämä on tietysti asiallista, mutta yleensä julkaisukynnyksen ylittäviltä teoksilta pitää voida odottaa jonkinlaista tarkkuutta.
Katsoin nopeasti vain eräitä itseäni kiinnostavia juttuja ja törmäsin heti virheisiin. Joissakin tauluissa on sana dragare (satamatyömies/ahtaaja) merkitty rakuunaksi. Olga Blomqvistin sulhanen Robert Mäkelä on merkitty virheellisesti pitäjänsaarelaisen luotsi Anders Nilsson Mäkelän pojaksi. Tosiasiassa Robert (Jeremiaanpoika) oli Kuutsalosta kotoisin ja käytti nimeä Mäkelä vain avioitumisensa aikoina, myöhemmin hän palasi nimeen Autio. Anders Mäkelän samannimisen (Robert) pojan syntymäaikakin on väärin.
Kielenhuoltoa olisi voitu tehdä hieman enemmän ja taitto on sekava. Käytettävissä on ollut paljon kiinnostavaa kuva-aineistoa ja sitä on sijoiteltu sinne tänne tekstin lomaan. Pahimmillaan käytetty taitto-ohjelma on vääristänyt itse kuvia.
Kymén-sukujen (niiden kahden) vaiheisiin ei kirja tuo juurikaan uutta tietoa. Vanhempi suku on se pikimestarin suku ja toinen se Martila. Kun vain muutamia sukuhaaroja on seurattu, ei taulujen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä noiden sukujen mahdollisista yhteyksistä. Asiaa ei myöskään ole tekijöiden toimesta kirjassa pohdittu.
Kaikesta huolimatta kyseessä on kiinnostava kirja, johon aluetta tutkivien ehdottomasti kannattaa tutustua. Hieman pidempi työstäminen olisi merkittävästi lisännyt julkaisun arvoa.
t. Olavi A.
Bodniemi37
20.10.09, 21:15
Merkittävin laivanvarustaja 1830-40-luvuilla oli peräti kahdeksan laivaa omistanut Jeremias Joselin. Isänsä puolelta torpparinpojan ja merimiehen poika ja äitinsä puolelta Brandstaka (Vehkalahden Husulasta) ja Pihljärta sukujen jälkeläinen.
Kiitokset kirja-arvioinnistasi! - Jeremias Joselin on tietokannassamme veljensä Johan Henrikin kera. Veljekset näyttävät olleen merimies Johan Mattsinpoika Joselinin ja Anna Helena Johanintyttären (Pukkilan Brandstakoja) lapsia. Anna Helena Brandstakan isotäti (isoisän sisar) Helena Eliaantytär Brandstaka oli naimisissa lappeenrantalaisen esi-isäni pikkuveljen, 18.4.1755 Haminaan muuttaneen nikkarinkisälli Sigfrid Sigfriidinpoika (Sipi Sipinpoika) Strandmanin kanssa. Viimeksi mainitun sukunimi on Martti Korhosen Vehkalahden historian sukutauluissa muuntautunut Standmaniksi [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 164 (Taulu: Brandstaka - Pukkila)].
Johan Henrik Joselinin tyttären Anna Helenan puoliso oli merimies Matts Tammelin, jonka isoisän isä, Valkealan Jokelassa 12.4.1730 syntynyt Gabriel Zackriksenpoika Tammelin oli naimisissa esiäitini Valpuri Gabrielintyttären Maria-sisaren kanssa (Ismo Pyyppönen, Seppo Sippu).
Jeremias Joselin on tietokannassamme veljensä Johan Henrikin kera. Veljekset näyttävät olleen merimies Johan Mattsinpoika Joselinin ja Anna Helena Johanintyttären (Pukkilan Brandstakoja) lapsia. Anna Helena Brandstakan isotäti (isoisän sisar) Helena Eliaantytär Brandstaka oli naimisissa lappeenrantalaisen esi-isäni pikkuveljen, 18.4.1755 Haminaan muuttaneen nikkarinkisälli Sigfrid Sigfriidinpoika (Sipi Sipinpoika) Strandmanin kanssa. Viimeksi mainitun sukunimi on Martti Korhosen Vehkalahden historian sukutauluissa muuntautunut Standmaniksi [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 164 (Taulu: Brandstaka - Pukkila)].
Johan Henrik Joselinin tyttären Anna Helenan puoliso oli merimies Matts Tammelin, jonka isoisän isä, Valkealan Jokelassa 12.4.1730 syntynyt Gabriel Zackriksenpoika Tammelin oli naimisissa esiäitini Valpuri Gabrielintyttären Maria-sisaren kanssa (Ismo Pyyppönen, Seppo Sippu).
Mainitsemasi Mats Tammelinin poika Johan Fredric näyttää olleen mainitsemani Robert Mäkelän (Autio) Elida-tyttären kummi. Noita Brandstakoja oli Pitäjänsaaren asukkaissa muitakin ja heitä kutsutaan kirjassa nimellä Brandstaka-Pukkila. Tuon suvun alku Pitäjänsaarella lasketaan Tobias Johaninpoika Brandstaka-Pukkilasta, s. 28.8.1853 Husulassa. Toinen saarelainen suku on Brandstaka Vähä-Uski, jonka taulussa 1 on Thomas Andersinpoika Vähä-Uski, Brandstaka, s. 5.5.1809 Pyhältö.
Mutta heitä ennen siis vaikutti Pitäjänsaarella tuo Joselinin puoliso, jolle kirja antaa, mainitsemiesi kahden veljeksen lisäksi, pojan nimeltä Carl, s. 27.7.1794 Husulassa (muita tietoja hänestä ei ole kirjassa mainittu). Laivanvarustaja Joselinin laivat on mainittu nimeltä ja valmistusvuosiltaan, näyttävät olleen kuunareita ja yksi priki. Krimin sodan ajalta on Priki Onnin vaiheitakin selostettu. Pitäjänsaaren laivat näyttävät seilanneen hyvinkin kaukana kotivesiltä.
t. Olavi A.
Bodniemi37
21.10.09, 07:21
Mainitsemasi Mats Tammelinin poika Johan Fredric näyttää olleen mainitsemani Robert Mäkelän (Autio) Elida-tyttären kummi. Noita Brandstakoja oli Pitäjänsaaren asukkaissa muitakin ja heitä kutsutaan kirjassa nimellä Brandstaka-Pukkila. Tuon suvun alku Pitäjänsaarella lasketaan Tobias Johaninpoika Brandstaka-Pukkilasta, s. 28.8.1853 Husulassa. Toinen saarelainen suku on Brandstaka Vähä-Uski, jonka taulussa 1 on Thomas Andersinpoika Vähä-Uski, Brandstaka, s. 5.5.1809 Pyhältö.
Mutta heitä ennen siis vaikutti Pitäjänsaarella tuo Joselinin puoliso, jolle kirja antaa, mainitsemiesi kahden veljeksen lisäksi, pojan nimeltä Carl, s. 27.7.1794 Husulassa (muita tietoja hänestä ei ole kirjassa mainittu). Laivanvarustaja Joselinin laivat on mainittu nimeltä ja valmistusvuosiltaan, näyttävät olleen kuunareita ja yksi priki. Krimin sodan ajalta on Priki Onnin vaiheitakin selostettu. Pitäjänsaaren laivat näyttävät seilanneen hyvinkin kaukana kotivesiltä.
t. Olavi A.
Kiitoksia lisätiedoista! Tutkailin äsken itsekin Haminan ja Vehkalahden kastettujen luettelon (Hiski) kummilistoja. Esim. 1.6.1861 Pitäjänsaarella (suom.) kastetun saltmät. Matt Eriksson Tammelinin ja Anna Helena Johans:dr Joselinin, 39, pojan Konstantinin kummeina toimivat skepp. J.W. Dromberg, skepp. E:n Krist. Tammelin, sjöm. Jeremias Joselin, pig. Anna Mänttäri, sjöm. Wilh. Mukala ja Wilhelmina Mukala.
Kalevi Wiljasen tutkimusten ansiosta tiedän, että em. kummeista J. W. Dromberg syntyi Pyhtäällä 22.1.1832. Hänen puolisonsa oli Juliana Sipari, jonka äiti oli esiäitini sisaren Maria Gabrielintyttären pojantytär Katarina Adamintytär Tammelin (IP).
Tyttärensä Olga Kristinan aviopuolison August Edvard Beckerin vuoksi Johan Wilhelm Dromberg ja Juliana Sipari mainitaan Yrjö Blomstedtin Becker-suvun selvityksessä (Uusi sukukirja II, s. 427, T16).
Juliana Siparin sisar Mariana oli vuorostaan naimisissa J. W. Drombergin Aron-veljen kanssa (KW).
Kiitokset kirja-arvioinnistasi! - Jeremias Joselin on tietokannassamme veljensä Johan Henrikin kera. Veljekset näyttävät olleen merimies Johan Mattsinpoika Joselinin ja Anna Helena Johanintyttären (Pukkilan Brandstakoja) lapsia. Anna Helena Brandstakan isotäti (isoisän sisar) Helena Eliaantytär Brandstaka oli naimisissa lappeenrantalaisen esi-isäni pikkuveljen, 18.4.1755 Haminaan muuttaneen nikkarinkisälli Sigfrid Sigfriidinpoika (Sipi Sipinpoika) Strandmanin kanssa. Viimeksi mainitun sukunimi on Martti Korhosen Vehkalahden historian sukutauluissa muuntautunut Standmaniksi [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 164 (Taulu: Brandstaka - Pukkila)].
Johan Henrik Joselinin tyttären Anna Helenan puoliso oli merimies Matts Tammelin, jonka isoisän isä, Valkealan Jokelassa 12.4.1730 syntynyt Gabriel Zackriksenpoika Tammelin oli naimisissa esiäitini Valpuri Gabrielintyttären Maria-sisaren kanssa (Ismo Pyyppönen, Seppo Sippu).
Eikö tämä Maria Gabrielsdotter ollut Vehkalahden Hirvelän Kuritussa kuolleen Gabriel Jöranssonin tytär? Veikö Gabrielin juuri jotenkin Liikkalan Pyttylään (Huovila)? Eikö tämä Gabriel juuri ajanut kannetta Vehkalahden pormestari Baltzar Valentinson Holtzia vastaan Pyttylän omistuksesta?
Gabriel Zachrisson Tammelin liittyy läheisesti Padasjoen Barck-Alftan-esipolviini ja nuo Ritvan mainitsemat Drombergit taas Ruotsinkylän
Tjäder-sukuun.
Se, että Tammelineista tuli lopulta laivanomistajia on niinikään uutinen.
Onko heistä annettu mainitussa kirjassa sukutauluja?
Bodniemi37
21.10.09, 10:44
Eikö tämä Maria Gabrielsdotter ollut Vehkalahden Hirvelän Kuritussa kuolleen Gabriel Jöranssonin tytär? Veikö Gabrielin juuri jotenkin Liikkalan Pyttylään (Huovila)? Eikö tämä Gabriel juuri ajanut kannetta Vehkalahden pormestari Baltzar Valentinson Holtzia vastaan Pyttylän omistuksesta?
Gabriel Zachrisson Tammelin liittyy läheisesti Padasjoen Barck-Alftan-esipolviini ja nuo Ritvan mainitsemat Drombergit taas Ruotsinkylän
Tjäder-sukuun.
Gabriel Yrjönpojan isä Yrjö Nuutinpoika oli Abraham Pistolekorsin komppanian ratsumies 30.1.1672 ja Liikkalan Pyttylän isäntä. Hän oli elossa vielä 8.11.1692, jolloin Valentinsson maksoi hänen puolestaan 17 kuparitalaria rästissä olevia varusterahoja. Isoisä Nuutti Pytty (aikalaisasiakirjoissa Cnut Bytte) oli Kirsti Hellgrenin Sippolan historian mukaan elossa 1669, jolloin toimi käräjätodistajana Sippolassa.
Gabriel Yrjönpojan ja Baltzar Valentinssonin käräjöintiä selostetaan Veli Häkkisen ja Seppo Sipun kirjassa Mämmälän kylän talot ja suvut (Vammala 2000). Löysin Gabriel Yrjönpojan rengiksi mainittuna mielestäni vielä vuoden 1700 henkikirjasta, mutta myöhemmissä henkikirjoissa häntä ei enää ole. - Baltzar Valentininpojan puoliso oli ymmärtääkseni Nuutti Pytyn Heikki-nimisen pojan nimeltä tuntematon leski?
Gabriel Yrjönpojan perhetietoja:
Taulu 1
1. Gabriel Yrjönpoika, Itsellinen, s. noin 1686, haudattu 21.9.1742 Vehkalahti. [Vehkalahden hk/1700, s. 1694, Häkkinen, Veli, Sippu, Seppo. Mämmälän kylän talot ja suvut. Vammala 2000, s. 313].
Sippu, Seppo: "Hirvelän Kuritun Yrjö Antinpoika ilmaantuu henkikirjoihin vasta 1699 ja vaimon kanssa 1703, joten hän ei sovi isäksi 56-vuotiaana 1742 kuolleelle Gabriel Yrjönpojalle. Yhdessä Veli Häkkisen kanssa kirjoittamani teoksen ''Mämmälän kylän talot ja suvut'' henkilöhakemistossa mainitaan muuan Hirvelän Gabriel Yrjönpoika, jonka kohdalla viitataan sivulle 313. Tämä Gabriel Yrjönpoika kuului Liikkalan Pyttylän (eli myöhemmän Huovilan) rusthollia ennen hallinneeseen sukuun, joka oli menettänyt rusthollin Vehkalahden kaupungin pormestarille Baltzar Valentinsonille. Gabriel mainitaan Hirvelässä asuvaksi 1724-26, kun hän ajoi kannetta pormestarin poikaa ja Pyttylän silloista isäntää, vänrikki Valentin Holtzia vastaan. Henkikirjoissa ei Gabrielia Hirvelässä mainita; nähtävästi hänet on itsellisenä jätetty niistä pois."
Muistiinpanot: IP, Digiarkisto, Vehkalahden hk/1700, s. 1694, Sippu, Seppo, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=36561&postcount=84
Puoliso: Vihitty noin 1721 Anna Matintytär, s. noin 1708 Vehkalahti?, k. 29.12.1763 Virolahti, Virolahti, Länsikylä, Kokki.
Muistiinpanot: IP
Lapsia:
Maria s. noin 1722. Tauluun 2.
Vappu s. 5.3.1738 Vehkalahti, Hirvelä, Kurittu. Tauluun 3.
Taulu 2
2. Maria Gabrielintytär, Taulusta 1, Emäntä, s. noin 1722, k. 28.5.1768 Virolahti, Virolahti, Länsikylä, Kokki, ikä 46 v.
Muistiinpanot: IP
Puoliso: Vihitty 1.4.1750 Vehkalahti Gabriel Zachariaksenpoika Tammelin, Virolahden Länsikylän (Flånckarböle) Kokin talon isäntä v:sta 1751, s. 12.4.1730 Valkeala, Jokela, k. 15.3.1808 Virolahti, Kokki, ikä 80 v, kummit: Hr. Capitain (Constans) Corbmaker, Lieutn. Munck, adjunkt Gabriel Procopaeus (Valkealan kirkkoherran apulainen 1729, kappalainen 1732, kirkkoherra 1742-51, rovasti, vanhemmat Petrus Erici Procopaeus ja Anna Samulintytär Pontana), Sergeant Samuel Nybergh, Munsterskrif. Henric Frimodig, Jungf. Elisabetha Tujulin, Jungf. Marg. Elisabetha Aphell. (RiJu).
Puolison vanhempia:
(i) Zacharias Mattiaksenpoika Tammelin, Tilanuokraaja Mouhijärvellä, tarkastaja Tammelan Linikkalassa, Valkealan Holmi I:n isäntä 1728-39, Jokelan Juholan tilanhoitaja 1728-29, hoiti Valkealan Jokelan kievaria v:sta 1728, Koiviston nimismies s. 25.3.1695 Tammela k. 1759 Koivisto, Saarenpää.
(ii) Matthias Isaaci Tammelinus, Mouhijärven kirkkoherra 1703-1723 s. 1670 k. 1.5.1722 Mouhijärvi.
(iii) Isaacus Matthiae Tammelinus, Tammelan kappalainen 1663, kirkkoherra Laurentius Petrin jälkeen 1673 k. 21.9.1693 Tammela.
(iiä) Margareta Simonintytär k. 16.10.1687 Tammela.
(iä) Elisabet Zachariaksentytär Boëlia s. 1672 Uusikaupunki k. 5.10.1723 Mouhijärvi.
(iäi) Zacharias Petri Boelius, Uudenkaupungin kaupunginkirjuri 1668, raatimies (1671), pormestari 1675, tutkittavana oikeudessa vajauksen takia 1693, erosi ennen tuomiota. Muutti Turkuun noin 1695. Valtiopäivämies 1675, 1680 ja 1682-83 s. 1640 k. 1697 Turku.
(iää) Anna Maria Axelintytär Giöödh s. 1650.
(ä) ???Beata Maria Gabrielintytär Barck s. 1693 ?Huittinen k. 1.2.1752 Virolahti, Virolahti, Länsikylä.
(äi) Gabriel Nilsinpoika Barck, Luutnantti s. 1654 k. 1704 Hämeenkyrö.
(äii) Nils Olofinpoika Barck, Jöns Kurjen vouti Suur-Köyliössä, Naatulan isäntä 1642-1679 k. 24.4.1683 Huittinen.
(äiä) Anna Mårtenintytär Gråå k. 1661.
(ää) Margareta Jakobintytär Finckenberg, ruotsal. aat.suku n:o 159, suomal. aat.suku n:o 8.
(ääi) Jakob Arvidinpoika Finckenberg, ruotsal. aat.suku n:o 159, suomal. aat.suku n:o 8, Valtiopäivämies 1634, ratsumestari k. 20.5.1654.
(äää) Margareta Göranintytär Speitz.
Muistiinpanot: IP
Taulu 3
2. Vappu Gabrielintytär, Taulusta 1, Emäntä, s. 5.3.1738 Vehkalahti, Hirvelä, Kurittu, k. 17.11.1797 Virolahti, Alapihlaja, Halfbjörn, ikä 58 v.
Muistiinpanot: IP
Puoliso: Vihitty 1.1.1757 Virolahti Erkki Yrjönpoika Halfbjörn, ent. Hiiro, s. noin 1729 Vehkalahti?, k. 78-vuotiaana mahatautiin 24.2.1807 Virolahti, Alapihlaja, Kujala, ikä 79 v. [Tompuri, Annikki. Alapihlajan aatelisia, muitakin kylän asukkaita. Käsikirjoitus. Hki, 1983]
Ote Annikki Tompurin käsikirjoituksesta Alapihlajan aatelisista, muistakin kylän asukkaista. A. Tompuri, Hki, 1983: "Maaliskuussa 1753 Alapihlajan Halfbjörnin tilan osti kolme vehkalahtelaista talonpoikaa. Ostoporukan johtavana miehenä oli Onkamaan Lahden rusthollin isäntä, vävynä taloon tullut Kalle Heikinpoika Lahti. Toiset ostajat olivat Sivatista Matti Kallenpoika Liikkanen ja Jaakko Yrjönpoika Hiiro (Hiironen). Matin mukana oli veli Paavali Kallenpoika Liikkanen ja Jaakon mukana veljet Eerikki Yrjönpoika Hiiro (esi-isäni, rj.) ja Juho Yrjönpoika Hiiro. Kalle Lahti, Matti Liikkanen ja Jaakko Hiiro maksoivat kukin yhden kolmasosan kauppahinnasta. Tilan hallinta näyttää olleen siten järjestetty, että Kalle Lahti oli isäntä ja Matti ja Jaakko hänen yhtiökumppaneitaan...."
Puolison vanhempia:
(i) Yrjö Matinpoika Hiiro (Hiironen), Vehkalahtelainen talollinen s. 1678 k. 18.4.1763 Vehkalahti, Sivatti, Hiiro.
(ii) Matti Hiiro (Hiironen).
(iä) N. N..
(ä) Johanna Iisakintytär Lahti s. 1685 k. 9.2.1775 Virolahti, Halfbjörn.
(äi) Iisakki Lahti s. 1655.
(ää) N. N..
Muistiinpanot: IP
Kiitos Ritva,
Tässä taas yhtyvät mielenkiintoisella tavalla Huittisten, Padasjoen ja
Ruotsinpyhtään (Pyhtään) Barckit.
Zachris Tammelinin poika Matts Zachariasson sai Padasjoen Johan Barckin
ja Catharina Alftanan tyttären, Catharina Johansdr Barckin, kanssa Matts
Mattson Tammelinin, joka loisi ensin enonsa, Abraham Joahansson Barckin,
Pappila rusthollissa vuosina 1756-65, josta siiten siirtyi Loviisaan kauppapalvelijaksi. Hän kuoli siellä vain 22-vuotiaana, eikä jatkanut sukua.
Kurittu-sukuun liittyen; onko suvusta laadittu kattavaa tutkimusta?
Aidin puoleisen isoisäni äiti käytti Kurittu-nimeä, mutta en ole päässyt
hänen juurissaan taaemmas kuin sukupolven verran.
Bodniemi37
21.10.09, 11:46
Kurittu-sukuun liittyen; onko suvusta laadittu kattavaa tutkimusta?
Tietääkseni ei. Seppo Sippu on julkaissut suvun tiimoilta kaksi artikkelia, http://koti.mbnet.fi/sippu630/:
Seppo Sippu: Sippolan Kurittu-suku. Genos. Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja 61:4 (1990), sivut 121-132.
Seppo Sippu: Sippolan ja Hirvelän Kurittu-suku 1600- ja 1700-luvuilla. Anjalankosken Sanomat 7/9 1990.
Kiitos jälleen, Ritva.
Otankin yhteyttä Seppo Sippuun Kurittu-asiassa.
Se, että Tammelineista tuli lopulta laivanomistajia on niinikään uutinen.Onko heistä annettu mainitussa kirjassa sukutauluja?
Kirjassa noita Tammelin-tauluja on 12, kaikkea en siis kopioi tähän. Ensimmäinen Pitäjänsaarelle asettunut oli suolanmittaaja Adam Gabrielinpoika Tammelin, s. 12.2.1765 Länsikylä-Virolahti. Adamin isä oli Gabriel Zachariaksenpoika, s. 1730 Valkealassa. Adamin puoliso (1791) oli Margareta Henriksdotter Haminasta, s. 1772. Lapsia heillä oli 10.
Tytär Catharina mm. avioitui laivuri-kauppias Andreas Matsson Siparin kanssa. Adam Adaminpoika on tauluissa esitelty merimieheksi, mutta muualta kirjasta käy ilmi hänen omistaneen kuunari Hedelmän, jonka laivurina hänen poikansa toimi laivan haakserikkoutuessa 1851. Myös Simon Adaminpoika mainitaan kirjan tekstissä laivojen omistajana (kuunarit Gustava ja Eva) , mutta häntä koskevassa taulussa (12) ei ole hänelle merkitty ammattia lainkaan.
Erik Johan Adamsson, s. 24.4.1794 oli merimies, joka v. 1820 avioitui pitäjänsaarelaisen Maria Christina Josefsdotter Sundbergin kanssa. Lapsia heillä oli 9.
Hänen poikansa oli tässä ketjussa aiemmin mainittu suolanmittaaja Matti Erikinpoika Tammelin, s. 17.2.1822. Vuonna 1848 hän avioitui tässä ketjussa aiemmin mainitun laivanvarustaja Joselinin tyttären Anna Helenan kanssa. Lapsia heillä oli 10.
Toinen Erikinpoika oli Emanuel Erikinpoika, s. 26.3.1823. Vuonna 1851 hän avioitui laivurinleski Christina Lovisa Nyströmin kanssa. Emanuel itse toimi laivanvarustajana ja kauppiaana, mutta v. 1850 hänet mainitaan kirjan tekstissä peräti Fregatin päällikkönä tämän kuljettaessa suolalastia Sardiniasta Raaheen.
Summa summarum: perheet olivat isoja ja niissä paljon merimiehiä ja laivureita sekä aviositeitä muihin Pitäjänsaaren laivureihin. laivanvarustusta näyttää olleen jo heti suolanmittaaja Adam Gabrielinpojan jälkeläisillä. Täysin selkeän kuvan saaminen edellyttäisi varmaan tarkempaa tutkimista. Koska Tammelinit eivät näillä näkymin kuulu esipolviini, en ryhdy sitä tekemään.
t. Olavi A.
Bodniemi37
21.10.09, 22:53
Toinen Erikinpoika oli Emanuel Erikinpoika, s. 26.3.1823. Vuonna 1851 hän avioitui laivurinleski Christina Lovisa Nyströmin kanssa. Emanuel itse toimi laivanvarustajana ja kauppiaana, mutta v. 1850 hänet mainitaan kirjan tekstissä peräti Fregatin päällikkönä tämän kuljettaessa suolalastia Sardiniasta Raaheen.
Emanuel Tammelinin 28.7.1864 Haminassa vihitty pso 2:o oli Rosina Edla Alina Dahlberg, jonka syntymämerkintää en ole onnistunut löytämään. Hän oli äitinsä Gustava Elisabetin puolelta Luumäen Argillandereita. Gustava Elisabet Argillanderin vanhemmat olivat Luumäen pitäjänkoulumestari Johan Argillander (omienkin esivanhempieni jälkeläinen) ja tämän puoliso Charlotta Elisabet Beckman, jonka veli Adolf Fredrik Baeckman omisti Harjun perintötalon Virolahden Ravijoella.
Kirjassa noita Tammelin-tauluja on 12, kaikkea en siis kopioi tähän. Ensimmäinen Pitäjänsaarelle asettunut oli suolanmittaaja Adam Gabrielinpoika Tammelin, s. 12.2.1765 Länsikylä-Virolahti. Adamin isä oli Gabriel Zachariaksenpoika, s. 1730 Valkealassa. Adamin puoliso (1791) oli Margareta Henriksdotter Haminasta, s. 1772. Lapsia heillä oli 10.
Tytär Catharina mm. avioitui laivuri-kauppias Andreas Matsson Siparin kanssa. Adam Adaminpoika on tauluissa esitelty merimieheksi, mutta muualta kirjasta käy ilmi hänen omistaneen kuunari Hedelmän, jonka laivurina hänen poikansa toimi laivan haakserikkoutuessa 1851. Myös Simon Adaminpoika mainitaan kirjan tekstissä laivojen omistajana (kuunarit Gustava ja Eva) , mutta häntä koskevassa taulussa (12) ei ole hänelle merkitty ammattia lainkaan.
Erik Johan Adamsson, s. 24.4.1794 oli merimies, joka v. 1820 avioitui pitäjänsaarelaisen Maria Christina Josefsdotter Sundbergin kanssa. Lapsia heillä oli 9.
Hänen poikansa oli tässä ketjussa aiemmin mainittu suolanmittaaja Matti Erikinpoika Tammelin, s. 17.2.1822. Vuonna 1848 hän avioitui tässä ketjussa aiemmin mainitun laivanvarustaja Joselinin tyttären Anna Helenan kanssa. Lapsia heillä oli 10.
Toinen Erikinpoika oli Emanuel Erikinpoika, s. 26.3.1823. Vuonna 1851 hän avioitui laivurinleski Christina Lovisa Nyströmin kanssa. Emanuel itse toimi laivanvarustajana ja kauppiaana, mutta v. 1850 hänet mainitaan kirjan tekstissä peräti Fregatin päällikkönä tämän kuljettaessa suolalastia Sardiniasta Raaheen.
Summa summarum: perheet olivat isoja ja niissä paljon merimiehiä ja laivureita sekä aviositeitä muihin Pitäjänsaaren laivureihin. laivanvarustusta näyttää olleen jo heti suolanmittaaja Adam Gabrielinpojan jälkeläisillä. Täysin selkeän kuvan saaminen edellyttäisi varmaan tarkempaa tutkimista. Koska Tammelinit eivät näillä näkymin kuulu esipolviini, en ryhdy sitä tekemään.
t. Olavi A.
Kiitos, Olavi, yhteenvedosta! Kenenkähän kanssa mainitsemasi
Simon Adamsson avioitui? Hän puuttuu tiedostoltani kokonaan.
Joselineissa kiinnittää huomiota Amalia- ja Alexandra Leontina-tyttärien
aviot Fabian Richard Vilhelm & Gustaf Robert Vilhelm Tawastsjernojen kanssa (sisaret naivat siis veljekset).
Amalian ja Fabianin tytär Aina Fatilia T. taas nai Berndt Fritjof von Hertzenin, jonka juuret vievät Ruotsinpyhtäälle.
Mikähän mahtoi olla noiden sisarusavioliittojen takana?
Ja vielä toinekin kysymys Olaville:
onko kirjassa mainittu Adam Adamsson Tammelinia (merimies), joka
avioitui 19.2.1822 Koivistolla?
Tämän Adamin poika oli laskujeni mukaan se Jeremias Peter Tammelin, joka nai Haminassa 28.11.1858 Helena Christina Gustafsdotterin (Grönstrand).
Olen vetänyt näitä Grönstrandeja Pernajan suuntaan.
Emanuel Tammelinin 28.7.1864 Haminassa vihitty pso 2:o oli Rosina Edla Alina Dahlberg, jonka syntymämerkintää en ole onnistunut löytämään. Hän oli äitinsä Gustava Elisabetin puolelta Luumäen Argillandereita. Gustava Elisabet Argillanderin vanhemmat olivat Luumäen pitäjänkoulumestari Johan Argillander (omienkin esivanhempieni jälkeläinen) ja tämän puoliso Charlotta Elisabet Beckman, jonka veli Adolf Fredrik Baeckman omisti Harjun perintötalon Virolahden Ravijoella.
Ritvalle vielä: voisiko tuo Rosina Edla Dahlberg olla sen Anders Vilhelm Dahlbergin jälkeläisiä, joka nai Sveaborgissa 31.8.1796 Fabian Emanuel Barckin kälyn Fredrika Sofia von Hertzenin. Andersilla oli mm. poika Peter Otto Dahlberg, joka toimi kaupunginviskaalina Haminassa, sekä Lapinjärvellä 30.5.1798 syntynyt Gustaf Vilhelm Dahlberg, jonka äidiksi
on merkitty Helena Catharina Muhr (Muuri?).
Kysyn tätä lähinnä edellisen viestini Muuri-Joselin-von Hertzen-linkin takia.
Bodniemi37
22.10.09, 11:14
Ritvalle vielä: voisiko tuo Rosina Edla Dahlberg olla sen Anders Vilhelm Dahlbergin jälkeläisiä, joka nai Sveaborgissa 31.8.1796 Fabian Emanuel Barckin kälyn Fredrika Sofia von Hertzenin. Andersilla oli mm. poika Peter Otto Dahlberg, joka toimi kaupunginviskaalina Haminassa, sekä Lapinjärvellä 30.5.1798 syntynyt Gustaf Vilhelm Dahlberg, jonka äidiksi
on merkitty Helena Catharina Muhr (Muuri?).
Kysyn tätä lähinnä edellisen viestini Muuri-Joselin-von Hertzen-linkin takia.
Rosina Edla Alinan vanhemmat löysin alun alkaen Paikkalan sukukirjasta Pappi, lukkari, talonpoika. Kauhanen - Argillander - Skopa-suku, osa I, T79 [Siilinjärvi 1989]. Rosinan itsensä taas henkikirjasta, vrt. vaikkapa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=370101&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (Haminan hk/1855), missä hänen kerrotaan olevan 8-vuotias.
Henkikirjassa isän nimenä on pelkkä Johan ja siinä mainitaan myös veli Odert (Theodor, ikä 16 v), joka näyttää toimineen myöhemmin kauppakonttoristina. Hänet vihittiin äidinäitinsä veljen omistamassa Harjun hovissa 21.3.1864 kurhesseniläisen lasinpuhaltajan tyttären Sofia Dorotea Louise Hessen kanssa (HisKi).
Henrik Johan Dahlberg näyttää olleen karvari ja kauppias, ja hän syntyi Haminassa 7.8.1801 karvari Matthias Dahlbergin ja Katarina Laamasen poikana. Karvari Matthias Dahlbergin isä oli mielestäni 30.4.1771 43-vuotiaana kuollut Matthias Dahlberg, joka kuului myös karvareittan ammattikuntaan. Hänen puolisonsa oli HisKin merkintöjen mukaan Sara Katarina Sundman (kerran myös Sundberg?).
Kiitos, Ritva!
Kysytään sitten näin päin: voisiko Anders Vilhelm Dahlberg olla Matts Dahlberg-vanhemman poika, hänen taustansa kun on kiusallisesti auki tiedostollani?
Anders Vilhelm Dahlberg tunnetaan fanjunkkarina ja kartanoninspehtoorina.
Sotilasarvoltaan hän oli vääpeli ja asui Hommansbölen Kuggaksessa.
Kuka sitten oli Helena Catharina Muhr?
Entä sitten kestikievarinpitäjänä Ruotsinkylässä toiminut Petter Dahlberg
(Pernajasta Elimäelle ja sieltä sitten Ruotsinkylään 2.1.1794)?
Isää vaille on niinikään sotakomissaari Christian Otto Stierwaldin puoliso
Maria Helena Dahlberg, k. Loviisassa 24.11.1812.
Bodniemi37
22.10.09, 13:57
Kiitos, Ritva!
Kysytään sitten näin päin: voisiko Anders Vilhelm Dahlberg olla Matts Dahlberg-vanhemman poika, hänen taustansa kun on kiusallisesti auki tiedostollani?
Anders Vilhelm Dahlberg tunnetaan fanjunkkarina ja kartanoninspehtoorina.
Sotilasarvoltaan hän oli vääpeli ja asui Hommansbölen Kuggaksessa.
Kuka sitten oli Helena Catharina Muhr?
Entä sitten kestikievarinpitäjänä Ruotsinkylässä toiminut Petter Dahlberg
(Pernajasta Elimäelle ja sieltä sitten Ruotsinkylään 2.1.1794)?
Isää vaille on niinikään sotakomissaari Christian Otto Stierwaldin puoliso
Maria Helena Dahlberg, k. Loviisassa 24.11.1812.
HisKin kastetuista en ole minäkään löytänyt ketään Anders Vilhelm Dahbergiiä. Minkälaiset mahtavat olle Wirilanderin tiedot hänen urastaan?
Sotilaat olivat liikkuvaa väkeä.....Helsingin kastetuista löytyi tällainen syntymämerkintä: 15.2.1789 17.2.1789 Styckj: And: Dahlberg Helena Catharina Muhr Gustaf Abraham; Loviisasta puolestaan tällainen: 7.11.1793 10.11.1793 G:ds Insp: [nimi] ifr. Lappträsk Anders Dahlberg Helena Mour 36 år Carl Petter
Muureista en olekaan aikaisemmin keskustellut millään foorumilla. Näinköhän Pitäjänsaaren suvun kantaisä oli luotsi Sigfrid Erikinpoika? Hänellä ja vaimollaan Eva Henrikintyttärellä näyttäisi olleen lukuisia lapsia, joista ainakin pojat Petter ja Elias ottivat käyttöön sukunimen Muuri.
Jarl Pousarin Reilin-sukua käsittelevässä artikkelissaan mainitaan nimismies Magnus Muhr, http://www.genealogia.fi/genos/67/67_77.htm. Hänet haudattiin Lohjalle:
10.2.1765 Mujala Soli hus bde: f: d: länsman Magnus Muhr håll styng 62.
Ainoa Petter Dahlberg tietokannassamme on juuri Anders Vilhelm Dahlbergin poika Petter Otto.
Ainut sopivam ikäinen Maria Helena Dahlberg näyttäisi syntyneen Kirkkonummella:
11.1.1766 12.1.1766 Tolls sold:af Kongl:Bioernbergska reg: Anders Dalberg fästeqv: Maria Christ: Lundgren Maria Helena
Stierwaldin puolison Maria Helena Dahlbergin isännimi putkahti kuitenkin yllättäen esille Loviisan kastemerkinnöistä:
10.1.1789 13.1.1789 Krigs: Commis: Christian Otto Stierwald Helena Hansdr: Dahlberg 31 år Carl
Inkoon haudatut:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1xyleo?fi+0123+haudatut+4870) 29.8.1774 Ålkijla Afsk.sold. Hans Dalberg hets.sj. 70
Herra Anders Dahlberg ja vaimonsa Helena Catarina Muhr löytyvät täältä;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1791-1800_es340/156.htm
Hieman keskivälistä alaspäin.
Tulkitsenko oikein, että Anders tuli Tukholmasta - Helenan syntymävuotta ei mainita, mutta hän kuoli 1795 35-vuotiaana.
Juha
Bodniemi37
22.10.09, 18:00
Herra Anders Dahlberg ja vaimonsa Helena Catarina Muhr löytyvät täältä;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1791-1800_es340/156.htm
Hieman keskivälistä alaspäin.
Tulkitsenko oikein, että Anders tuli Tukholmasta - Helenan syntymävuotta ei mainita, mutta hän kuoli 1795 35-vuotiaana.
Anders Dahlbergin tittelinä on sekä kastettujen luetteloissa että Juhan löytämässä rippikirjamerkinnässä styckjunckare, joten hänestähän saattaa löytyä tarkkojakin lisätietoja Jonas Hedbergin kirjasta Kungliga Finska artilleriregementet. Skrifter utgivna av Svensk Litteratursällskapet i Finland 404(1964).
Asian vierestä eli näyte Hedbergin tyylistä: hän esittelee tekstissään Hermigier-suvun paluumuuttajan, ts. Elimäen kirkkoherran Sigfridus Matthiae Hermigierin ja esiäitini Agneta Andersintyttären pojanpojan pojanpojan, tykkijunkkari Joachim Hermigierin eli Hermeijerin:
"Hermigier, Joachim. *15/8 1755 i Hova s:n, Västergötland, son av tullinsp i Göteborg Pehr Gabriel H. (dennes far var ölöjt Gabriel H. från Finland) o Magdalena Helgström; d. 18/12 1805 i Helsingfors av förkylning. Vid Uppsala akademi 1766-1767, vol vid Gyllengranats reg i Göteborg 11/12 1768, rustmäst 18/4 1776, avsked 29/4 1781, vol vid artbal på Gotland 22/7, bössmästeriex 29/10 1781, furir 21/8 1783, serg 13/9 1785, övergick med bat till Finska artbrig 1788, styckjunkare vid Gyllenbögels komp, till Kalmbergs 15/6 1795, till sekundmajorens 12/10 1799, avsked med pension i 12. klassen 2/7 1801. X 1788-1790 års krig, deltagit i sex större och flera mindre drabbningar.
Gift före 5/8 1792 med Brita Catharina Dahlman (1770 - 19/5 1813 i Helsingfors), dotter av garvaren i Helsingfors Isaac D. o Catharina Bohm."
Emanuel Tammelinin 28.7.1864 Haminassa vihitty pso 2:o oli Rosina Edla Alina Dahlberg, jonka syntymämerkintää en ole onnistunut löytämään. Hän oli äitinsä Gustava Elisabetin puolelta Luumäen Argillandereita. Gustava Elisabet Argillanderin vanhemmat olivat Luumäen pitäjänkoulumestari Johan Argillander (omienkin esivanhempieni jälkeläinen) ja tämän puoliso Charlotta Elisabet Beckman, jonka veli Adolf Fredrik Baeckman omisti Harjun perintötalon Virolahden Ravijoella.
Rosinan vanhempia ei kirjassa mainita ja hänen syntymästään on vain vuosi 1845.
Kenenkähän kanssa mainitsemasi Simon Adamsson avioitui?
Simon oli Adamin lapsista nuorin, s. 2.10.1814, k. 1852 Latvian Riikassa. Puoliso 1 (1835) Pitäjänsaarella 20.12.1813 syntynyt merimiehentytär Eva Christina Tuomaantytär Sjöberg, isä Tuomas Yrjönpoika Sjöberg, s. 1780. Puoliso 2 (1848) työmiehentytär Henriette Jeremiaksentytär Ryysy, s. 28.8.1816. Isä Jeremias Joelsson Ryysy, äiti tullimestarintytär Anna Cristina Andersdotter Hakulin. Ryysyt olivat erittäin iso suku Pitäjänsaarella (merimiehiä, kapteeneita, suolanmittaajia ja , kalastajia jne. joku laivameklarikin).
Ensimmäisen puolisonsa kanssa Simonilla oli 4 lasta ja toisen kanssa kaksi.
onko kirjassa mainittu Adam Adamsson Tammelinia (merimies), joka avioitui 19.2.1822 Koivistolla? Tämän Adamin poika oli laskujeni mukaan se Jeremias Peter Tammelin, joka nai Haminassa 28.11.1858 Helena Christina Gustafsdotterin (Grönstrand)
Adam Adamssonin löytää taulusta 8. Syntynyt Pitäjänsaarella 10.12.1799, k. 24.8.1859 Haminassa. Merimies, puosu. Puoliso 1 koulumestarintytär Sophia Mikontytär Ståhl, s. 17.3.1803 Koivisto Ahtiala, k. 20.10.1841 Pitäjänsaari. Puoliso 2 (1843) palveluspiika Liisa Simontytär, s. 1816.
Ensimmäisen puolison kanssa hänellä oli 7 lasta ja jälkimmäisen kanssa 6.
Jeremias Peter Adaminpoika on taulussa 9. Syntynyt 12.11.1834 (kuolivuotta ei mainittu), laivuri. Puoliso 1858 Helena Christina Gustafsdotter Grönstrand, s. 9.5.1839 Majasaari. Vanhemmat : Gustaf Michelsson Grönstrand, s 9.3.1806 Reimarvik-Pernaja sekä Lena Stina Johansdotter Reimars, s. 10.4.1808 Ruotsinpyhtää. Heillä oli 14 lasta ja yhdet samana vuonna kuolleet kaksoset (=16).
Kirjan tekstiosassa kerrotaan, että laivuri Jeremias Peter Adamsson oli laivurina Adam Tammelinin omistamalla kuunari ”Hedelmällä”, kun laiva kärsi haaksirikon lähellä Mustamaata marraskuussa 1851. Laiva oli tuomassa ruista Pietarista Helsinkiin. Seuraavana keväänä Tammelinin päällikkyydessä oleva parkki ”Ystävät” katosi Välimerellä matkalla Marseillestä Kronstadtiin vieden mukanaan 13 merimiestä Pitäjänsaarelta.
Lapinjärvellä 30.5.1798 syntynyt Gustaf Vilhelm Dahlberg, jonka äidiksi on merkitty Helena Catharina Muhr (Muuri?).
Muuri-suvun kirja mainitsee Pitäjänsaaren vanhimmaksi.Luotsiluettelossa on vuonna 1723 Haminassa vain yksi luotsi, n. 1685 syntynyt Erich Thomasson Muuri. Hänen isäkseen kerrotaan "Vilniemen Muuri-suvun kantaisä, luotsi Thomas Muuri". Mitään Helena Catharinaan viittaavaa en löydä kirjasta.
Terveisin Olavi A.
Kiitos vastauksista.
Anders Vilhelm Dahlbergista:
Bergholm sanoo: "Fredrika Sofia (von Hertzen) s. 1772, k. leskenä Kauhavassa 18/1 1861 jättäen 2 poikaa. Puoliso : 1796 kersantti, sitt. luutnantti Anders Vilhelm Dahlberg."
Olisiko tuo "Styckj. vid Arm:Flottas Sv:Esqu: Anders Dahlberg ollut aviossa
ensin Helena Catharina Muhrin kanssa ja avioitunut sitten .v 1796 von Hertzenin kanssa, vai onko kyse kahdesta eri Anders Dahlbergista?
Dahlberg-von Hertzen parille syntyi ainakin seuraavat lapset:
24.4.1804, Iitin kirkonkylä Sophia Wilhelmina
24.3.1806, Lapinjärven Lindkoski, Maria Fredrika
27.12.1808, Lapinjarven Pukaron Backas, Adolf Fredrik
21.1.1813, Loviisa, Anders August
29.6.185, Iitti, Alhais, Peter Otto.
Näistä Peter Otto toimi Haminan kaupunginviskaalina ja nai Johanna Fredrika Ottilianan Ottelinin.
Gustaf Vilhelm Dahlbergin äidiksi olen merkinnyt Helena Catharina Muhrin,
mutta se voi olla virhe. Loogista olisi Fredrika Sofia von Hertzen. Täytyypä tarkistaa. Gustaf Vilhelm avioitui Hedvig Elisabet Stormbomin kanssa ja parin tytär Amanda Mathilda D. nai Jakob Edvard Sandelinin.
Hedvig Elisabetin sisar, Johanna Sofia Stormbom, oli aviossa Karl Otto von
Hertzenin kanssa.
Tammelin-Grönstrand parista:
En millään saa otetta tuohon Helena Christina Johansdotteriin, joka syntyi
10.4.1808 Ruotsinpyhtään Reimarsissa. Hänen vanhemmikseen siellä
merkitään Johan Mårtensson ja Maria Nilsdr, mutta parin aviomerkintää,
tai oleskelua Reimarsissa ei löydy Ruotsinpyhtään vihki- tai rippikirjoista!
Löytyykö forumilaisilta apua?
Bodniemi37
23.10.09, 13:01
Olisiko tuo "Styckj. vid Arm:Flottas Sv:Esqu: Anders Dahlberg ollut aviossa
ensin Helena Catharina Muhrin kanssa ja avioitunut sitten .v 1796 von Hertzenin kanssa, vai onko kyse kahdesta eri Anders Dahlbergista?
Tulkitsen Juhan löytämän Lapinjärven vuosien 1791-1800 rippikirjan merkintöjä siten, että Helena Katarina Muhr kuoli 1793 (mustetahra hieman vaikeuttaa vuosiluvun tulkintaa) ja että Anders Dahlberg oli mennyt Viaporiin 96 (til Sveaborg 96). Eikös hän juuri siellä avioitunut von Hertzenin kanssa?
Tulkitsen Juhan löytämän Lapinjärven vuosien 1791-1800 rippikirjan merkintöjä siten, että Helena Katarina Muhr kuoli 1793 (mustetahra hieman vaikeuttaa vuosiluvun tulkintaa) ja että Anders Dahlberg oli mennyt Viaporiin 96 (til Sveaborg 96). Eikös hän juuri siellä avioitunut von Hertzenin kanssa?
Aivan - ja Lapinjärven kuolleista löytyy Muhrin kuolinmerkintä Pukaron
Jontaksessa 10.12.1795. Seuraavana vuonna leski Anders Vilhelm sitten nai Fredrika Sofia von Hertzenin.
Juhan viestissä (ja rippikirjaotteessa) mainittiin myös Tukholmasta muutto, mutta se ei vielä todista, että Anders Vilhelm olisi syntyjään ruotsalainen.
Bodniemi37
23.10.09, 16:04
...se ei vielä todista, että Anders Vilhelm olisi syntyjään ruotsalainen.
Jonas Hedbergin kirja Kungliga Finska Artilleriregementet näyttää olevan SSS:n kirjastossa, http://www.genealogia.fi/linktoold/kirjasto/hakus.htm. Siellä on myös toinen saman tekijän kiinnostavalta vaikuttava opus Kungliga finska artilleriofficerares dagböcker.
-------------------
Torppari Johan Mårtensson ja puolisonsa (nimeä ei mainita) löytyvät mielestäni Vehkalahden vuoden 1825 henkirjasta http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=342802&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (Villnäs). Heidän lapsistaan on hk:ssa mukana vain 16-vuotias tytär Lena.
HisKin mukaan vihittiin Vehkalahdella 21.1.1827 Permosta (?) kotoisin ollut Torp:son: Gustaf Michelss: ja Torp: d:r Helena Christ: Johans d:r, Willnäs, Majasaari.
Majasaari näyttää kuuluneen myöhemmin Potsilaan. Vehkalahden haudattuja:
7.7.1837 10.7.1837 Poitzila Majasaari g: Johan Måtrt:ss: styng: 69
22.5.1838 24.5.1838 Poitzila Majasaari e:a Maria Nilsd:r vattusot 71
Vielä muutama rivi Sockenholmenista: kiinnostava paikka todella ja ihmisten elämä siellä kovin erilaista kuin jäyhillä hämäläisrusthollareilla, joihin olen aiemmin lähinnä perehtynyt. Vuonna 1818 saarella asui n. 50 perhettä, laivureita ja merimiehiä sekä luotseja. Perheissä oli paljon lapsia ja talot pieniä. Saarella poltettiin pikeä, jota vietiin Pietariin. Omalla ”varvilla” rakennettiin laivoja. Töihin mentiin jo hyvin nuorena joko laivojen lastia purkamaan tai sitten jo merille. Merillä seilattiin ympäri maailmaa puuta vieden ja suolaa tuoden. Kun Pitäjänsaarelaiset laivanvarustajat käyttivät laivoissaan oman saaren miehiä, saattoi haaksirikko kerralla viedä hautaan toistakymmentä saaren miestä.
Pitäjänsaarta voi sanoa kansainväliseksikin ja monenlaista nähtiin. 1850-luvulla käytiin Krimin sotaa ja Englannin laivasto esti pitäjänsaarelaisten laivojen liikkeet. Pitäjänsaarelainen priki ”Onni” oli livahtanut merille ja kulki kaukana kotirannoilta. Mahdollisesti pitkittynyt matka sain sen miehistön karkaamaan Australiassa. Uuden miehistön kanssa priki suuntasi Bataviaan (=Indonesia), jolloin Englannin laivasto yritti kaapata laivan. Haminalainen kapteeni pääsi jollalla pakoon ja keräsi maista iskujoukon, jolla valtasi laivan takaisin. Purjehdittuaan ”Onnin” satamaan myi kapteeni laivan. Tai mitä sanotte 14-vuotiaana merille lähteneestä Karl Robert Blomqvistista, jonka luultiin jo kuolleen, kun hän 40 vuoden poissaolon jälkeen palasi Pitäjänsaarelle englantilaisen vaimon kanssa. Blomqvistit on yksi suvuista, joista kirjassa on taulut. Tai toisesta merimiehestä, joka seilasi kotoaan norjalaisella laivalla Madagaskarille, sieltä Ranskaan, Hollantiin ja Norjaan, josta Helsinkiin ja Pietariin ja edelleen Cardiffiin ja Arkangeliin sekä Murmanskiin ja Amsterdamiin sekä Viipuriin ja Kieliin palaten sieltä kotiin. Tällä matkalla merimies oli vuoden verran. Monet saarelaiset olivat myös kielitaitoisia ja heillä oli liikesuhteita useisiin maihin. Kiintoisia tarinoita olisi muitakin, mutta tämä riittäköön, nyt kirja palaa kotiinsa Haminaan.
Tämän ketjun aloittajalle tiedoksi, että Sjöblom sukuja oli Pitäjänsaarella kaksi. Sen vanhemman alkuna on torppari ja ajuri Johan Jöransson Sjöblom s. 1790 (Liivinmaalla?) ja kuollut jälkeen 1855. Hänellä ja puolisollaan, Anna Johansdotter Majasaarella, oli kaikkiaan kuusi lasta, joista 14.12.1820 syntynyt Carl (luotsi) oli vanhin. Näistä Sjöblomeista on kirjassa 4 taulua.
Olen kiinnostuneena seurannut keskustelua Skotte-suvusta, joka kuulunee myös omiin juuriini (?), mutta lopputulos ei aivan auennut, saatiinko aikaan ongelmaton ja aukoton ketju?
t. Olavi A.
Vielä muutama rivi Sockenholmenista: kiinnostava paikka todella ja ihmisten elämä siellä kovin erilaista kuin jäyhillä hämäläisrusthollareilla, joihin olen aiemmin lähinnä perehtynyt. Vuonna 1818 saarella asui n. 50 perhettä, laivureita ja merimiehiä sekä luotseja. Perheissä oli paljon lapsia ja talot pieniä. Saarella poltettiin pikeä, jota vietiin Pietariin. Omalla ”varvilla” rakennettiin laivoja. Töihin mentiin jo hyvin nuorena joko laivojen lastia purkamaan tai sitten jo merille. Merillä seilattiin ympäri maailmaa puuta vieden ja suolaa tuoden. Kun Pitäjänsaarelaiset laivanvarustajat käyttivät laivoissaan oman saaren miehiä, saattoi haaksirikko kerralla viedä hautaan toistakymmentä saaren miestä.
Pitäjänsaarta voi sanoa kansainväliseksikin ja monenlaista nähtiin. 1850-luvulla käytiin Krimin sotaa ja Englannin laivasto esti pitäjänsaarelaisten laivojen liikkeet. Pitäjänsaarelainen priki ”Onni” oli livahtanut merille ja kulki kaukana kotirannoilta. Mahdollisesti pitkittynyt matka sain sen miehistön karkaamaan Australiassa. Uuden miehistön kanssa priki suuntasi Bataviaan (=Indonesia), jolloin Englannin laivasto yritti kaapata laivan. Haminalainen kapteeni pääsi jollalla pakoon ja keräsi maista iskujoukon, jolla valtasi laivan takaisin. Purjehdittuaan ”Onnin” satamaan myi kapteeni laivan. Tai mitä sanotte 14-vuotiaana merille lähteneestä Karl Robert Blomqvistista, jonka luultiin jo kuolleen, kun hän 40 vuoden poissaolon jälkeen palasi Pitäjänsaarelle englantilaisen vaimon kanssa. Blomqvistit on yksi suvuista, joista kirjassa on taulut. Tai toisesta merimiehestä, joka seilasi kotoaan norjalaisella laivalla Madagaskarille, sieltä Ranskaan, Hollantiin ja Norjaan, josta Helsinkiin ja Pietariin ja edelleen Cardiffiin ja Arkangeliin sekä Murmanskiin ja Amsterdamiin sekä Viipuriin ja Kieliin palaten sieltä kotiin. Tällä matkalla merimies oli vuoden verran. Monet saarelaiset olivat myös kielitaitoisia ja heillä oli liikesuhteita useisiin maihin. Kiintoisia tarinoita olisi muitakin, mutta tämä riittäköön, nyt kirja palaa kotiinsa Haminaan.
Tämän ketjun aloittajalle tiedoksi, että Sjöblom sukuja oli Pitäjänsaarella kaksi. Sen vanhemman alkuna on torppari ja ajuri Johan Jöransson Sjöblom s. 1790 (Liivinmaalla?) ja kuollut jälkeen 1855. Hänellä ja puolisollaan, Anna Johansdotter Majasaarella, oli kaikkiaan kuusi lasta, joista 14.12.1820 syntynyt Carl (luotsi) oli vanhin. Näistä Sjöblomeista on kirjassa 4 taulua.
Olen kiinnostuneena seurannut keskustelua Skotte-suvusta, joka kuulunee myös omiin juuriini (?), mutta lopputulos ei aivan auennut, saatiinko aikaan ongelmaton ja aukoton ketju?
t. Olavi A.
Kiitos, Olavi, mitä mielenkiintoisimmasta kuvauksesta!
Toivottavasti saan kirjan jotain kautta käsiini.
Skotte-Gottlun-suvun "matkustusvietti" on sekin hyvin dokumentoitu.
Karl Axel Gottlund samoili Ruotsin suomalaismetsissä "kuninkaanpoikana".
Ruotsinkylän Karl Eriksson Skotte lähti merille jo vuonna 1795. Hänen sanotaan hukkuneen (Bergholm; Gottlund - taulu 8.).
Väinö Henrik Pekkola (Skotte-Gottlund, Ruotsinkylän haara) tutkimusmatkaili Niilin latvoilla, josta kirjoitti kirjan v. 1921.
Sulo-Weikko Pekkola (edellisen veli) matkusti maailmalla tavantakaa ja kirjoitti kokemuksistaan kokonaisen kirjasarjan.
Itse olen matkalla edelleen, ollut jo yli 30 vuotta.
Philippus Carlssonin kuuluminen Skotte-suvun jälkeläisiin jäänee vedenpitävästi todistamatta. Pidän sitä edelleen todennäköisenä,
kunnes jokin kiistaton dokumentti puoleen, tai toiseen esitetään.
Olavi,
Mainitsit viestissäsi Blomqvist-suvun.
Tiedostollani on Carl Fredrik Blomqvist, Haminan raatimies ja sitten suoraan
ketjuun liittyen Muhniemen Salvurin Qvist-suku, jonka jotkut jäsenet ryhtyivät käyttämään Blomqvist-nimeä. Qvist-Blomqvist-Kukkasniemi-suku piti hallussaan Anjalan lukkarinvirkaa toistasataa vuotta, hieman vähemmän, kuin toinen lukkariesipolvisukuni, Herckman, Elimäellä.
Siten ovat vielä Pietarissa 1820-luvulla syntyneet sisarukset Carolina Sofia & Alida Blomqvist, jotka avioituivat Stackelberg-vapaaherrojen (veljekset) kanssa. Heidän vanhempinaan ovat tiedostollani Eric Johan Blomqvist ja Anna Christina ågren, mutta keitä nämä sitten olivat, mistä kotoisin? Onko tieto oikein?
Joudunpa heti korjaamaan edellistä:
Blomqvist-siskokset (Carolina Sofia s. 20.9.1826 ja Alida s. 15.1.1844) naivat molemmat vapaaherra Berendt Fredrik Stackelbergin, joka oli syntynyt Artjärvellä 23.5.1810.
Hei!
Isäni oletti, että porukka olisi tullut Säkkijärven Autioista 1600-luvulta. Siellähän Autio oli yleinen nimi johtuen kai Venäjän läheisyydestä ja vihojen autioittamista taloista?
Mie jatkan kiittäen ja niiaten. Meillä on muuten taiteilijoita ja visuaalista lahjakkuutta paljon suvussa Aution puolelta, ihan ammatteihin asti, kuten itselläni ja sisarellani, isäni veljellä jne. Autioilta se tulee.
Hei taas, Okariina
Kelaan nyt tämän pitkän ketjun alkupuolta, jossa en ollut lainkaan mukana.
Tiedostoni ainut Autio on Pietarissa 29.6.1845 syntynyt Petter Edvard Autio, joka oli aviossa Skotte-Gottlund-suvusta polveutuvan Anna Mattsdr Suurtalon kanssa (s. 9.6.1854 Vilppulan Suurtalon rusthollissa
Elimäellä). Annan juuret vievät Elimäen Raussilan Takalan kautta Samuel Carlssonin Nils-poikaan.
Petter Autio oli varusmestari ja muutti perheineen Viipuriin 12.7.1883.
Kuuluuko Autio ketjussa keskusteltuun sukuun , ei ole tiedossani.
Kun nyt vielä jotenkin saisin ketjun Blomqvistit haarukkaan...
M.Sjostrom
29.10.09, 15:53
... Skotte-suvusta, joka kuulunee myös omiin juuriini (?), mutta lopputulos ei aivan auennut, saatiinko aikaan ongelmaton ja aukoton ketju?
t. Olavi A.
Eipä se ongelmaton eikä aukoton ole.
Suurimpia ongelmakohtia ovat
(1) riittävän aineiston saaminen kokoon siitä, kuka Kaarle oli Filip Kaarlenpojan isä.
(2) oliko se isä-Kaarle sama henkilö kuin joko Skottilan isäntä Kaarle Mikonpoika, tai muu Kaarle josta olisi riittävä näyttä että hän olisi Mikael matinpoika Skotten jälkeläinen - jälkeläinen joko Kaarle Mikonpojan kautta tai Mikael Skotten jonkun toisen lapsen kautta.
Tämä on jäänyt vielä lähes pelkkien arvausten asteelle.
Siinä voisi ensimäiseksi auttaa systemaattinen henkikirjatietojen läpikäynti Kaarleista, ja Filip Kaarlenpojista, noilla nurkilla, 1650-luvusta 1690-luvulle saakka. Ja sitähän ei vielä kukaan ole kunnolla tehnyt.
minun mielestäni ei riitä se, että ovat asuttaneet samaa naapurustoa, ja että toisen patronyymi sopisi toisen pojaksi: se on vielä arvaustasoa eikä tarpeeksi solidi todiste filiaatiosta.
Sen sijaan, filiaation osoittaisi esimerkiksi mikäli jossain henkikirjassa Filip Kaarlenpoika olisi mainittu aivan tietyn Kaarlen poikana, tai veljenä jollekin sellaiselle Kaarlenpojalle josta taas tiedetään kuka Kaarle hänen isänsä oli...
Kelaan nyt tämän pitkän ketjun alkupuolta, jossa en ollut lainkaan mukana.
Tiedostoni ainut Autio on Pietarissa 29.6.1845 syntynyt Petter Edvard Autio, joka oli aviossa Skotte-Gottlund-suvusta polveutuvan Anna Mattsdr Suurtalon kanssa (s. 9.6.1854 Vilppulan Suurtalon rusthollissa
Elimäellä). Annan juuret vievät Elimäen Raussilan Takalan kautta Samuel Carlssonin Nils-poikaan.
Petter Autio oli varusmestari ja muutti perheineen Viipuriin 12.7.1883.
Kuuluuko Autio ketjussa keskusteltuun sukuun , ei ole tiedossani.
Kun nyt vielä jotenkin saisin ketjun Blomqvistit haarukkaan...
Hei G. Kiitos tiedosta. Tämä Petteri ei varmaankaan kuulu suoriin esipolviimme. Säkkijärvi-teoriakin on tainnut kumoutua Pitkäpaaden tultua mukaan Hanskeineen. Voihan olla, että Jaakon isä Heikki on tullut lähiseudulta, vaikka Säkkijärveltä. Hänestähän ei ole tietoja. Kumma, että vaimot ovat kaikki alkupäässä Niina Nimettömiä, N.N. Eikö naisia kirjattu?
Olisin niin toivonut varmistettuja todisteita Philipistä; oli mukava kertoa lastenlapsille skottivaarista ja kuvailla kummituslinnoja. Heillä oli hauskaa! :D:
Hei,
Philpus Carlssonia ei mainita henkirjassa Hirvikoskella. Näyttää tulleen vävyksi Vastilaan 1693. Tätä edeltävä henkikirja on vuodelta 1690. Ei myöskään mainita ketään Carl Carlssonia.
Mutta tässä yksi mahdollisuus: Vuonna 1640 jätetään ruodutusluettelosta pois Hirvikosella Michel Michelsson (KrA: Roterings- och utskrivningslängder 1640 (vol 616), s. 149). Ja kun vuoden 1658 henkikirjassa Carl Michelssonin ruokakunnassa mainitaan veljen poika, niin kyseessä voisi hyvinkin olla Michel-niminen veli. Carl Michelsson mainitaan viimeisen kerran henkikirjassa 1660. Vuodesta 1662 eteenpäin mainitaan Mats Carlsson vaimoineen. Samoin vuonna 1662 henkikirjassa mainitaan samassa ruokakunnassa nihti Kalle Mikonpojan vaimo. Mainitaan nihtinä vielä vuonna 1665, vuosina 1666-68 Mats Carlssonin ruokakunnassa mainitaan (ilman mainintaa sukulaisuudesta) Carl Michelsson vaimoineen ja vuonna 1669 vielä Carl Michelssonin vaimo. Koska 1658 mainittu hk:ssa Carl Michelssonin veljen poika (ilman nimeä), niin kyseessä voisi hyvinkin olla em. nihti Carl Michelsson). Ja Philip Carlsson voisi ehkä olla hänen poikansa (nihtiä ja sotilaiden lapsia ei välttämättä ole merkitty lainkaan henkikirjaan). Voisiko 1724 kuollut Claes Carlssons moder olla nihti Carl Michelssonin puoliso. Ajallisesti ainakin tämä olisi mahdollista.
Terv. AL
Kävin läpi ruotuluetteloita (1660,63 ja 65), joista vähän lisävalaistusta tähän. Eli vuoden 1660 ruodutusluettelossa Carl Michelsson mainitaan isäntänä ja kirjoitettu nihdiksi. Ko. vuonna Wreden alaisista talonpojista on kaikki nihdiksi kirjoitetut ruotuluettelossa mainittuja isäntiä (eikä lähisukulaisia kuten yleensä tapa oli). Eli kun vuoden 1662 henkikirjassa mainitaan Mats Carlssonin ruokakunnassa nihti Carl Michelssonin vaimo, niin kyseessä oli edellinen isäntä Carl Michelsson eikä esim. hänen veljenpoikansa (eli kuomoaa edellä esittämäni mahdollisuuden). Nihti ei maksanut henkirahaa vaan ainoastaan hänen vaimonsa. Siten henkikirjasa vuosina 1662-68 Mats Carlssonin henkikirjassa esiintyvä Carl Michelsson oli hänen isänsä. Vuoden 1663 ruotuluettelossa Matts Carsson mainitaan isäntänä, mutta vuonna 1665 jälleen Carl Michelsson (joka ei enää ko. vuodesta eteenpäin ollut nihti).
Eli Carl Michelsson on hyvinkin voinut olla kahdesti naimisissa ja 1670-80-luvuilla syntyneet Jöran ja Claes Carlsson voisivat (ja Philip Carlsson mikäli kuuluu samaan veljessarjaan). Tällöin myös merkinnät 1700-luvun alun henkirjoissa nuoremman Claes Carlssonin ja Jöran Carlssonin kohdalla pitäisivät paikkansa. Tällöin tosin Carl Michelssonilla olisi ollut kaksi Claes nimistä poikaa eri avioliitoista (mikä ei ollut aivan tavatonta).
Sen sijaan törmäsin tuomiokirjassa merkintään Claes Carlssonista, joka on kuollut 1697 ja jättänyt tilan autioksi (Pyhtään jne käräjät 3.10.1705, s. 441). Tämä ei käy yksiin henkikirjamerkintöjen kanssa ja vaatii vielä lisätutkimista (ellei kyseessä sitten ole virheellinen nimi käräjäpöytäkirjassa). Samoin Pyhtään haudatuista löytyy v. 1697 merkintä Claes Carlssons hustro.
Yhteenvetona: Asiakirjamerkintöjen perusteella oli vain yksi Carl MIchelsson joka oli elossa ainakin vielä 1685 (mainitaan kymmenysluettelossa vielä 1694). Sen sijaan mitään asiakirjamerkintöjä ei toistaiseksi ole löytynyt Carl Carlsson-nimisestä henkilöstä, ei myöskään Philip Carlssonista Hirvikoskella. Onko Philip Carlssonin kuulumisesta tähän veljessarjaan olemassa muuta kuin sama patronyymi?
T: AL
PS: Skåtte-suvulle voisi olla hyvä luoda oma ketju.
Artolle,
En usko, että Vastila-Hirvikosken seudulla on ollut montaa Carl-nimistä
isäkandidaattia 1600-luvun loppupuolella.
Philipus Carlsson tuli vävyksi ja yhtiömieheksi Vastilan Sihvolan Matts Markuksenpojan talouteen (vuodesta 1693).
Todiste kuulumisesta Carl Michelsonin jälkeläisiin on lähes yhtä vahva, kuin hiukan aiemmin Haaviston Eerolan vävyksi tulleen Samuel Carlssonin kohdalla (Samuelista tosin on havainto Kottilassakin).
Olen todennut, että Samuel Carlsson (Gottlund-suvun kantaisä) on esi-isäni ainakin viittä eri esipolvilinkkiä myöten. Philipus Carlson (esi-isäni hänkin), Samuelin veljenä, on looginen tätä taustaa vasten.
Myös Filipin lasten aviot vinkittävät kuulumisesta Skotte-sukupiiriin.
Pidän erittän mahdollisena, että Hans Carlssonin ruokakunnassa Kottilassa
vaimon kanssa v. 1712 asunut "br.s.", Kottilan kirjoissa v. 1701-1706
esiintyvä Johan Carlsson ja mainittu Philip olisivat Carl Michelssonin
varttuneen iän, toisen avion hedelmiä. Ensimmäinen avio Carinin kanssa
oli solmittu jo n. v. 1655, joten Carin olisi aika vanha synnyttäjäksi
1600-luvun loppupuolella.
Hypoteesin heikentämiseksi, tai suorastaan kumoamiseksi, pitäisi seudulta
löytyä toinen varteenotettava Carl-niminen isäkandidaatti. Onko sellaista?
Artolle,
En usko, että Vastila-Hirvikosken seudulla on ollut montaa Carl-nimistä
isäkandidaattia 1600-luvun loppupuolella.
Philipus Carlsson tuli vävyksi ja yhtiömieheksi Vastilan Sihvolan Matts Markuksenpojan talouteen (vuodesta 1693).
Todiste kuulumisesta Carl Michelsonin jälkeläisiin on lähes yhtä vahva, kuin hiukan aiemmin Haaviston Eerolan vävyksi tulleen Samuel Carlssonin kohdalla (Samuelista tosin on havainto Kottilassakin).
Olen todennut, että Samuel Carlsson (Gottlund-suvun kantaisä) on esi-isäni ainakin viittä eri esipolvilinkkiä myöten. Philipus Carlson (esi-isäni hänkin), Samuelin veljenä, on looginen tätä taustaa vasten.
Myös Filipin lasten aviot vinkittävät kuulumisesta Skotte-sukupiiriin.
Pidän erittän mahdollisena, että Hans Carlssonin ruokakunnassa Kottilassa
vaimon kanssa v. 1712 asunut "br.s.", Kottilan kirjoissa v. 1701-1706
esiintyvä Johan Carlsson ja mainittu Philip olisivat Carl Michelssonin
varttuneen iän, toisen avion hedelmiä. Ensimmäinen avio Carinin kanssa
oli solmittu jo n. v. 1655, joten Carin olisi aika vanha synnyttäjäksi
1600-luvun loppupuolella.
Hypoteesin heikentämiseksi, tai suorastaan kumoamiseksi, pitäisi seudulta
löytyä toinen varteenotettava Carl-niminen isäkandidaatti. Onko sellaista?
Tuolta välistä, Hans Carlssonin ruokakuntaan v. 1712 veljenpoikana merkitty, Claes Carlsson jäi puuttumaan.
Näille kaikille kolmelle Kaarlen-pojalle on siis isä haussa.
Näistä Claes Carlssonin kuuluminen "kottilalaisiin" on lähes varma; olihan hänellä täsmälleen samanniminen (Claes Carlsson) setäkin.
Georg Carlsson kuulunee Carl Michelssonin ensimmäisen avion lapsiin, hänestä kun on merkintöjä manttaalikirjoissa
vuosina 1673-1708.
Juuri tämän Georgin pojaksi olen esittänyt Pyhtään kappalaista, Saarijärven kirkkoherraa Georg Wallgrenia.
Hirvikosken vallien tarkkaa valmistuvaihetta ei ole kyetty toistaiseksi selvittämään. Kenties ne olivat siellä jo 1700-luvun alussa Georg-pojan kouluunlähtiessä. Sukunimi Wallgren olisi siten johdettu Kymijoen vallihaaran mukaan.
Koska 15 minuutin korjausaika on kulunut umpeen, pyydän moderaattoreita
korjaamaan räikeät kirjoitusvirheet kuulunee- ja ensimmäisen-sanoissa.
Kiitos!
Kelaan nyt tämän pitkän ketjun alkupuolta, jossa en ollut lainkaan mukana.Kun nyt vielä jotenkin saisin ketjun Blomqvistit haarukkaan...
Mainitsemani Pitäjänsaaren merimies-Blomqvistit eivät liity Skåtte-ketjuun lainkaan. Kyseessä oli esimerkki pitäjänsaarelaisten elämänkohtaloista. Kaukainen kiinnekohta on se, että jos seppä Robert Jeremiaanpoika (Mäkelä-Autio) on Skåtte-suvun jälkeläinen, niin mainitsemani merimies Blomqvist on hänen lankonsa poika - ei siis sukua, vaan vaimon sukua. En ole asiaa selvittänyt, mutta arvelen, ettei näillä Blomqvisteillä ole (ainakaan läheistä) sukuyhteyttä esiin nostamiisi Blomqvisteihin.
t. Olavi A.
Michel Skåtten poika Carl Michelsson mainitaan ensimmäisen kerran 1638 henkikirjassa. Vuoden 1657 henkikirjassa hänellä mainitaan poika (ilman nimeä). Mats Carlsson mainitaan nimeltä ensimmäisen kerran 1660 henkikirjassa. Mats ja hänen veljensä Claes, Samuel ja Jöran mainitaan kaikki vuoden 1673 henkikirjassa. Vuoden 1655 henkikirjassa mainitaan Carl Michelssonin vaimo Karin Markusdotter. Carl Michelssonin 1. aviosta syntyneiden lasten voidaan siten arvioida syntyneen n. 1638-53 välillä.
Toisaalta voidaan arvioida Carl Michelssonin olleen vuonna 1638 suhteellisen nuori, sillä vielä vuosina 1641-42 kymenyksien maksajana mainitaan Michel Skåtts enka. Ja toisaalta, ratsumies Michel Skåtte osallistui venäjän sotaan ja lienee ollut pitkiäkin aikoja poissa kotaan, kunnes sotaväki kotiutettiin Stolbovan rauhan jälkeen 1617. Jos arvioidaan Carl Michelssonin syntyneen noihin aikoihin, niin vuonna 1685 (jolloin hän ainakin oli vielä elossa) hän olisi ollut n. 70-vuotias.
Terv. Arto
Asettelin Kottilan isännät järjestykseen manttaalikirjojen mukaan:
-Michel Skotte, kuoli 1631
-Carl Michelsson, edellisen poika 1638-1660
-Matts Carlsson, edellisen poika 1662-1682
-Claes Carlsson, Carl Michelssonin poika, 1690-1704
-Georg Carlsson, Carl Michelssonin poika, 1699-1708
-Hans Claesson, Claes Carlssonin poika (isännyysvuodet? eivät tiedossani).
Tästä jatkuu mielestäni Kottilan isätälinja liittyen mm. Pässilän- ja Yrjölän-
taloja hallinneisiin sukuihin.
Jostain syystä Georg Carlssonin linja Kottilassa ei jatku. Olisiko niin, että
perijä koulutettiin papiksi, kuten olen arvellut?
En myöskään löydä tiedostoltani Mattsin-linjan jatkajaa.
Mainitsemani Pitäjänsaaren merimies-Blomqvistit eivät liity Skåtte-ketjuun lainkaan. Kyseessä oli esimerkki pitäjänsaarelaisten elämänkohtaloista. Kaukainen kiinnekohta on se, että jos seppä Robert Jeremiaanpoika (Mäkelä-Autio) on Skåtte-suvun jälkeläinen, niin mainitsemani merimies Blomqvist on hänen lankonsa poika - ei siis sukua, vaan vaimon sukua. En ole asiaa selvittänyt, mutta arvelen, ettei näillä Blomqvisteillä ole (ainakaan läheistä) sukuyhteyttä esiin nostamiisi Blomqvisteihin.
t. Olavi A.
Kiitos selvennyksestä. En siis jatka Blomqvist-linkkien hakua.
Juhani
oletan, että tarkoitat Georg Carssonilla henkikirjassa 1699-1708 mainittua Jöran Carlssonia. Jöran Carlsson sai 1698 sijoituskirjan Risto Markuksenpojan autioksi jättämälle tilalle (Pyhtään, osan Lapinjärveä ja Kymiä käräjät 6.6.1698, s. 150). Jöran Carlssonilla mainitaan ainakin Sigfred ja Johan-nimiset pojat (esim. vuoden 1706 henkikirja). Sigfred Jöransson mainitaan isäntänä Hirvikoskella vielä isovihan jälkeenkin.
Terv. Arto
Arto,
Tarkoitan - Georg ja Jöran ovat saman etunimen kaksi eri kirjoitusmuotoa.
Minulla on tuo Georg-Jöran Carlsson manttaalikirjoissa vuosina 1673-1708
ja isäntänä 1699-1708.
Olen merkinnyt hänet Carl Michelssonin pojaksi.
Ensimmäisen vaimon nimi oli Margareta Simonsd, joka kuoli 1707. Toinen vaimo olisi siten HisKi:n mukaan Christin Michelsdr/Eskelsdr.
Harmi, ettei tilan nimi Tarckilassa (Hirvikoski) tarkennu, en ainakaan heti sitä huomannut.
Jos manttaalikirjoissa Hirvikoskella jo vuonna 1673 esiintyvä Georg-Jöran ei ole Carl Michelssonin poika, pyydän toista isäehdokasta.
Juhani,
Jöran Carlssonin viljelyyn ottama tila on mielestäni nimeltään Marttila. Ko. Jöran Carlsson mainitaan vuodesta 1673 ensin Mats Carlssonin ja myöhemmin Claes Carlssonin ruokakunnassa veljenä ja vuodesta 1698 eri ruokakunnasta (koska muutti eri tilalle). Nuo tilojen viljelyyn otot eivät SAY:sta tai henkikirjoista käy ilmi. Eli kyllä kyseessä on Carl Michelssonin poika.
Terv. Arto
Tulin samaan tulokseen.
Ensimmäisen vaimonsa kuolemaan asti Georg-Jöran Carlsson on asunut Kottilassa ja saanut sitten (ehkä toiseen avioon jotenkin liittyen) Marttilan viljelykseensä.
Marttilasta haki vaimonsa (Elisabeth Sigfridsdotterin) 21.12.1777
Erik Thomasson, Haaviston Eerolan isäntä ja Juvan pastorin Matthias Gottlundin VELI.
Näin nämä sukupalapelin osaset pikkuhiljaa asettuvat paikoilleen.
Juhani,
Jöran Carlssonin viljelyyn ottama tila on mielestäni nimeltään Marttila. Ko. Jöran Carlsson mainitaan vuodesta 1673 ensin Mats Carlssonin ja myöhemmin Claes Carlssonin ruokakunnassa veljenä ja vuodesta 1698 eri ruokakunnasta (koska muutti eri tilalle). Nuo tilojen viljelyyn otot eivät SAY:sta tai henkikirjoista käy ilmi. Eli kyllä kyseessä on Carl Michelssonin poika.
Terv. Arto
Ja vielä pieni lisäspekulaatio:
Marttilan isännän Sigfred Jöranssonin vaimo oli nimeltään Sophia Berendtsdr.
Ainoa sopiva hänen isäkseen lähipaikkakunnilla on Lassaksen rustholliin v. 1700 lankona merkitty "ryttare" Berendt Sigfresdsson/Simonsson, joka oli aviossa Johanna Andersdotterin kanssa. Johanna oli siis mm. Samuel Andersson Tjäderin sisar.
Samuelin lapsista:
-Anna Samuelsdr nai Henrik Andersson Drumbarsin (Dromberg)
-Maria Samuelsdr nai Thomas Jacobssonin (Skotte-Gottlund-sukua)
-Axel Samuelsson nai Maria Claesdr Skräddarsin (Skotte-Gottlund-sukua)
-Elisabet Samuelsdr nai Erik Samuelssonin, Pässilän isännän (Skotte-Gottlund-sukua).
Toivottavasti nämä menivät nyt edes suurinpiirtein oikein.
Sigfred Jöransson Marttilan ja Sophia Berendtsdr tytär Margareta Sigfredsdr, näyttäisi avioituneen Elimäen Teutkoskelle (Koskisto) Erik Simonssonin puolisoksi. Pari on asunut ensin Jaakkolaa ja sitten Mäkelää.
Isoisäni sisar avioitui ennen sotia Koskiston Mäkelän talon pojan kanssa.
Hän jäi sotaleskeksi 12.2.1940 Summassa.
Kysyn vielä rupeaman päätteeksi Artolta, joka tuntee Ratulan ja Teutkosken, kuin "omat taskunsa": voisiko Jaakkolan & Mäkelän
Erik Simonsson olla Ratulan Sundian isäntänä vv. 1700-1722 toimineen
Simon Eskelssonin poika? Sopisi nimittäin erinomaisesti "pirtaan"!
Henkikirjojen perusteella näyttää kyllä siltä, että Erik Simonsson Jaakkolan (isäntänä 1730-luvulla) isä on Simon Eriksson ja jonka veli Jacob Eriksson oli isäntänä ennen isovihaa Teutkoskella. Jacob Eriksson kuoli n. 1710 ja hänen leskensä avioitui Muhniemelle leskeksi jääneen ja lautamiehenä toimineen Tuomas Tuomaanpoika Kuoppalan kanssa. Tuomas Kuoppalan esi-isä taas oli aatelislippueessa ratsastanut muhniemeläinen Eerik Hohti (Michel Skåtten aikalaisia)
Terv. Arto
itselläni on seuraavanlaiset muistiinpanot tästä juuresta:
2.2 Eerikki Kristonpoika, Pernoosta, Pernoon Vanhalan isäntä (kastettu 17 toukok 1708 Pernoon latokartano, Kymi, Finland; k 28 jouluk 1786 Vanhala, Pernoo, Kymi); puoliso (vih ennen 1732) Marketta Filipintytär, Saksalan Oravalta (sn 1711 Orava, Saksala, Kymi; k 1 heinäk 1769 Vanhala, Pernoo, Kymi); tämän isä oli: Marinkylästä tullut Filip/Vilppu Eskonpoika, avion kautta Saksalan Oravan isäntä (sn 1683; haudattu 12 huhtik 1734 Kymi, Finland) - mutta minulle ei selvää kuka Filipin vaimoista oli tämän äiti.
Heillä lapsia, mm:
Hei Sjostrom!
Olisiko tämä sinun tietosi sittenkin oikea, kun ei tuo Philip ota paljastaakseen salaisuuttaan. Syntymäaika ja vihkimisaika olisivat sopivat. Siinä minun tiedossani oli laitettu Marketalle se lapsena kuolleen syntymäaika. Tutkijalle on voinut tapahtua erehdys, eikä hän ole huomannut, että tämä Vilpuntytär oli merkitty kuolleeksi. Ja kun sen Marketan tiedot olivat sieltä Vastilasta...
Kuka on tämä Vilppu Eskonpoika Saksalan Oravalta, jolla oli monta vaimoa ollunna? Eihän tiedetä äidin nimeä, joten sekaannus on voinut käydä.
Saattaa olla, että kysyn ihan hölmöjä, mutta en ole asiantuntija, enkä osaa kovin hyvin sovitella palapelejä.
T. Okariina
M.Sjostrom
31.10.09, 17:48
Hei Sjostrom!
Olisiko tämä sinun tietosi sittenkin oikea, kun ei tuo Philip ota paljastaakseen salaisuuttaan. Syntymäaika ja vihkimisaika olisivat sopivat. Siinä minun tiedossani oli laitettu Marketalle se lapsena kuolleen syntymäaika. Tutkijalle on voinut tapahtua erehdys, eikä hän ole huomannut, että tämä Vilpuntytär oli merkitty kuolleeksi. Ja kun sen Marketan tiedot olivat sieltä Vastilasta...
Kuka on tämä Vilppu Eskonpoika Saksalan Oravalta, jolla oli monta vaimoa ollunna? Eihän tiedetä äidin nimeä, joten sekaannus on voinut käydä.
Saattaa olla, että kysyn ihan hölmöjä, mutta en ole asiantuntija, enkä osaa kovin hyvin sovitella palapelejä.
T. Okariina
ei, tuo Saksalan Orava ei ole oikea lähtökohta, eikä Marketta Filipintytär tullut Saksalan Oravalta.
Tämä johtuu siitä, että sen pernoolaisen Vanhalan tilan nuoren isännän avio oman Marketta Filipintyttärensä kanssa aivan kiisatatta tapahtui Pyhtäällä - heidät vihittiin siellä, ja kyseinen Marketta oli aivan selvästi sillä hetkellä kotoisin Hirvikosken kyläalueelta.
On kaukaa haettua, että Saksalassa syntynyt toinen henkilö Marketta F, olisi muuttanut nuorena Pyhtään Hirvikoskelle, kun hänen saksalalainen perheensä näkyy jatkavan Saksalassa. [ihan mahdotonta se ei ole, mutta helkutin epätodennäköistä]
sen sijaan se suuri todennäköisyys on sen puolella, että Pernooseen Vanhalaan emännäksi naittautunut toinen Marketta Filipintytär, Hirvikoskelta, oli tosiaan tuon Filip Kaarlenpojan tytär, joka sai saman etunimen kuin pienemä kuollut isosiskonsa, niin että tuo isosisko kerkisi kuolla ennen tämän eloonjääneen Marketabn kastamista.
Nämä Filipit eivät voi olla sama henkilö
1) patronyymi on selvästi kirjoitettu aikalaisasiakirjoissa, ja on eri kummallakin
2) kumpikin on samohin aikoihin itsenäisesti ja selvästi kirjoissa ja kansissa omissa kylissään, eli toisiinsa nähden eri paikoissa. Ei voi olla kahdesa paikassa yhtä aikaa, joten henkilöt ovat eri
-----------------------
Filip (Vilppu) Eskonpoika tuli Marinkylästä, joka on Saksalan naapurikylä
(tiedän moisen oikein hyvin: olen penskana kävellyt Marinkylästä Saksalaan ja päinvastoin, siinä oli vähän peltoa ja metsää välissä... aika vähäinen etäisyys, lapsikin sen jaksaa kävellä, ja löytää reitin)
hänen eka vaimonsa oli Oravan maatalon tytär ja Filip tuli kotivävyksi, viljelemään Oravaa Saksalassa.
Eka vaimo (siis talon oma tytär) kuoi, ja mies meni muutamankin kerran uusiin naimisiin. Ainakin kerran. eli toi vieraita naisia ko taloon emänniksi.
Filip Eskonpoika sitten kuoli niin, että on haudattu 12 huhtik 1734 Kymi
Hei M.S.
Tulipahan varmistettua; yöunetkin jo menivät, kun vain pohdin tuota dilemmaksi luulemaani juttua.
t. Outi Kaarina A.
Hei! Tämä nyt ei liity edellisiin: sukumme on jäljitetty Jaakko Heikinpoika Pitkäpaateen Virolahdelle 1500-luvun alkuun ja kysyisin joltakulta seuraavasta netistä löytämästäni viestistä: keitä voisivat olla nuo Dahlbacka-nimiset, jotka Hannu Hanski mainitsee:
Tämä on alkuperäinen viesti: Etsin yhteystietoja Isäni suvusta.Nimi Hanski ainakin yksi sukujuuri on lähtöisin Pitkäpaasi nimiseltä saariryhmältä (Alkuisä Jaakko Henrikinpoika (1540-1614).Saariryhmä sihjaitsee Viipurin sisääntuloväylän läsipuolella. Suku on hoitaqnut useammassa polvessa luotsausta(verovapaat tilat) Hanskeja. Suvussa on oolut laivanrakentajie; ainakin yksi oli Ruotsin kuninkaan pestissä puuseppänä ja jäi Virolahdella pois. Muutti nimensö Dahlbakaksi. Jaakko Henrikinpojalla oli ainakin 3 poikaa, Hannu, Lasse ja Sipi. Yksi sukuhaara,Hannu (1535-1607),tämä jakautuu ainakin neljään haaraan.Näistä ilmeisesti Hanskilla ja Kuutsalu ovat Musalon ja (Anjalakosken) Oma sukuhaarani on/(tai ei le) Pitkäpaasista Rännaisiin muuttanutta juurta. Eesin(viron)asutus tuntee Jaakko De La Gardien aikaisia (Ruotsin kuninkaan palvelijoita Muhun Goguvasta, Suursaaren Norbystä, ja monesta muusta paikasta.Esimerkiksi 1523 sai yksiHanske itsenäisen talonpojan oikeudet pelastustoimestaan, Talo hoiti Saarenmaan ja Pärnun välistä postikuljetusta koko Ruotsinvallan ajan. Jaakko De La Gardie omisti silloin Haapsalun kaupungin. Hän kokosi sotajoukon Viron taloista Nouvgorotiin ja myös Moskovan reisulle. Pestikirjat ovat ainakin Lundin yliopiston arkistossa, ja ainakin osa Tarton yliopiston arkistossa. Ne ovat osaltani tutkimatta. Lumivaarassa synnyin, mutta veivät kysymättä Suomeen. Takaisin ei pääse kun ei ole venäjän passia. Junat kulkee ja hevoset hirnuu, mutta keväällä Karjalan Käki kukkuu ja ihan Suomeksi.
Hannu Hanski <hannu.hanski*elisanet.fi>
Haapsalu - Thu Mar 19 02:14:21 EET 2009
Meidän sukumme jatkuu tuosta Jaakon kuulusta Hannu-pojasta.
Rupesin seuraamaan keskustelun kohteen, Margareta Philipsdr, oletetun veljen, oman esi-isäni, Erik Philipssonin elämänvaiheita.
Nuoruudessaan hän toimi Vastilan Sihvolan rakuunana, sittemmin sahamiehenä ja metsästäjänäkin, kunnes muutti Elimäen (Anjalan)
Muhniemelle v. 1765.
Sitä ennen hän oli avioitunut 2.2.1744 Vastilassa Walborg Jöransdotterin kanssa, joka oli mitä todennäköisimmin Vastilan Koskmattilan
Jöran Mårtenssonin ja Walborg Jacobsdr n.v. 1715-1717 syntynyt tytär.
Koskmattila oli toiminut ratsastilana jo 1620-luvulta lähtien. Nimensä se sai paikalla kievaria pitäneen “Koski-Matin” mukaan.
Tila siirtyi 1700-luvun alussa luutnantti (myöhemmin ratsumestari) Krakaulle ja sitten manttaalikomissaari Carl Willandille.
Willandin leski, Maria Stake, myi tilan edelleen vuonna 1741. Carl Willandin samanniminen, Pyhtäällä 1712 syntynyt poika oli SSS:n vuosikirjan (43) Willand-selvityksen mukaan todennäköisesti aviossa N/N Giöslingin kanssa.
Ruotsinpyhtään rippikirjat alkavat vuodesta 1745.
Tuolloin Koskmattilan kirjoihin on merkitty ensin Jöran Mårtensson ja vaimonsa Walborg Jacobsdr ja sitten Samuel Andersson vaimoineen.
Tulkitsisin tämän siten, että tila oli tuolloin jaettu.
Mistä tulivat nämä Koskmattilan uudet asukkaat? Ehdotuksia, Arto?
Walborg Jöransdotterin veli, Arvid Jöransson (Koskmattila) nai Brita Hansdr, joka saattaisi olla kottilalaisia.
Heidän tyttärensä Elisabet Arvidsdr, nai Petter Christerssonin, joka oli Christer Philipssonin tytär ja ketjun keskushenkilön, Philipus Carlssonin, pojantytär, näin ainakin laskujeni mukaan.
Petter Christerssonin ja Elisabet Arvidsdr (Koskmattila) lapsista:
-Lisa Pettersdr nai Pässilän rusthollari Anders Mattsonin (Skotte-sukua)
-Anders Pettersson avioitui Vastilan Sihvolan rusthollin tyttären Anna Samuelsdr kanssa. Tytär Anna nai Anjalan Qvist-lukkarin Tuomas-pojan.
-Erik Pettersson taas nai Elisabet Mårtensdotter Qvistin, Muhniemen Salvurin Qvist-sukua hänkin.
Kannustan tutkimaan Philipus Carlssonin lasten ja lastenlasten avioita laajemminkin. Näin sukuverkko tiivistyy ja hypoteesi vankkenee, toivon.
Ja edelleen:
Erik Arvidsson Koskmattila avioitui v. 1753 syntyneen Anna Samuelsdr kanssa. Ruotsinpyhtään vihittyjenluettelot puuttuvat vitaalilta ajankohdalta, mutta ainoa mahdollinen morsian näyttää olevan v. 1753
syntynyt Anna Samuelsdr Skräddars Viirilästä. Annan äidinisä oli
Claes Carlsson Hirvikosken Kottilasta, myöhempi Skräddarsin rusthollari.
Anna Samuelsdr Skräddarsin veli, Henrik Samuelsson, avioitui 29.12.1778 Vastilan Pässilän Anna Samuelsdr kanssa.
Tämän Annan isovanhemmat taas olivat Pässilän Erik Samuelsson (Skotte-Gottlund) ja Elisabet Samuelsdr Tjäder.
Myös Valkealan Skotte-niminen seppäsuku näyttää polveutuvan Pässilän Erik Samuelssonista (Skotte). Hänen poikansa, Pässilän rippikirjoissa "Caroluksena" esiintyvä, nai 27.12.1769 Elimäen Kesolassa korpraalintytär
Sophia Arfvedsdr Wulffin. Heidän poikansa on mielestäni Valkealassa 4.11.1825 kuollut seppä Carl Skotte.
Valkealassa nimen kirjoitusmuoto on "Skott".
Kiitos, että sain pitää löytämisen ilon itselläni!
Tutkiessani Anna Sophia Carlsdr Skottin aviosukua (Borg) Valkealassa, huomasin yllätyksekseni, että Anna Sophian apen (Elias Borg) isoäiti oli Valkealassa 25.3.1769 nimismies Elias Borgin kanssa avioitunut Christina Wallgren.
Christina oli syntynyt Pyhtäällä 8.10.1729 ja on Kottilan pojaksi esittämäni Georg (Jöran) Wallgrenin tytär hänen aviostaan Sofia Printzin kanssa.
Lisäksi huomasin, että Eliaksen & Christinan poika , Abraham Borg, nai Valkealassa 4.10.1798 Margareta Christina Hachtorin, joka oli
sahakirjuri Christopher Hachtorin ja Hedvig Haselinin (vihitty Vehkalahdella) tytär. Margareta Christinan sisar, Sopia Hachtor nai Valkealan
lukkarin Israel Herckmanin esipolvisuvustani. Israelin äiti oli Anna Wester, Pyhtään ja Elimäen lukkarin tytär.
Anna Sophia Skotten avio Borgeihin ei oikein kuulosta sattumalta. Uskon, että kysessä on sukupiirin sisäinen nainti, kuten ylläolevat
esimerkit osoittavat.
Hypoteesini Wallgren-suvun pyhtääläisestä Skotte-juuresta on suuresti vahvistunut.
Olisin kiitollinen, jos esim. Ritvalla olisi lisätietoja Borgeista & Hachtoreista.
Ja lisää sukupiiriä:
Sippolan kartanon metsästäjä ja myöhempi kartanon Lahtelan torppari
Erik Mattson haki vaimonsa Mämmälän Spännäristä.
Tämä esipolvilinjani tuotti 9.9.1797 syntyneen Matts Lachtelinin (Lahtelin), josta tuli Sippolan lukkari. Hän avioitui Vehkalahdella 3.4.1820 Elisabet Christina Westrellin (Wester) kanssa, joka oli syntynyt Sippolan kartanossa 20.5.1793 Andrea Westrellille ja Anna Catharina Weckmanille.
Andreas Westrellin juuri vie Pyhtään ja Elimäen Wester-Westrell-lukkareihin
(kts. edellinen viestini).
Ketkä olivat Anna Catharina Weckmanin vanhemmat?
Matts Lahtelinin ja Elisabet Christina Westrellin lapsista:
-Agneta Sopia nai Gustaf Brandtin (pernajalaista rusthollarisukua)
-Christian Reinhold avioitui Anna Sophia Palmgrenin kanssa
-Anna Maria nai Sippolan kappalaisen Axel Wilhelm Forstadiuksen
-Christina Charlotta avioitui Sippolan kartanon viinamestarin Erik Blomin
kanssa.
Korjaan Sippolan kappalaisen nimen: hän oli Alexander Wilhelm Forstadius (ei
Axel). Syntymäajaksi löytyy netistä 22.9.1832 Stockholm.
Veikkaan kuitenkin hänen kuuluvan mm. Iitissä vaikuttaneeseen Forstadius-sukuun.
Sippolan historia ei juuri nyt ole käsilläni, joten en voi tarkistaa Forstadiuksen juurta. Jos lukijoilla on se tiedossa, pyydän kertomaan.
Itseasiassa Christina Charlotta Lahtelin avioitui kahdesti:
Sippolan kartanon viinamestari Erik Johan Blom kuoli jo 19.3.1860 vain
alle neljänkymmenen ikäisenä. Hänet haudattiin Pernajaan.
Erikin vanhemmat olivat Pernajan Isnäsin ja Pukaron Lomnäsin vouti Erik
Blom, joka oli aviossa Hedda Ersdotterin kanssa. Hedda oli kotoisin Pernajan Kärpen Lassaksesta ja on läheisessä sukulinkissä Rosqvist-, Rosenqvist- ja Holmsten-sukuihin.
Erik Blom seniorin sukujuureen toivon Pernajan-tuntijoiden apua.
Toisen avionsa Christina Charlotta Lahtelin solmi 28.1.1864. Puolison nimi
oli Erik Johansson Wentén, joka avionsa aikaan palveli vääpelinä "vid 9
indelta Wiborgska Bataljon".
Tuo sukunimi houkuttelee väkisinkin vetämään linkkiä Pyhtään (& Ruotsinpyhtään) Wendt-Wenttens-Wenttilä-sukuun (esipolviani hekin).
Kaikki lisätiedot Erik Blomin ja Erik Wenténin taustasta ovat tervetulleita.
Täältä löytyy Erik Blom Sr ja Hedda
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1812-1822_es340-341/188.htm
Syntymäaika Erikillä näyttäisi olevan 13.7.1788
Jos tästä nyt jotain apua olisi etsintään
Juha
Täältä löytyy Erik Blom Sr ja Hedda
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1812-1822_es340-341/188.htm
Syntymäaika Erikillä näyttäisi olevan 13.7.1788
Jos tästä nyt jotain apua olisi etsintään
Juha
Kiitos vinkistä, Juha. Etsin Pernajan rippikirjoista tätä paria huonolla menestyksellä.
Tuo tarkka syntymäaika ei näytä johtavan tulokseen ainakaan heti.
Myrskylän kartanossa on syntynyt voudinlapsi Erik Johan 17.5.1788.
Vanhemmiksi on merkitty Henrik Johansson ja Anna Jacobsdr.
Voudit olivat kierteleväistä väkeä. Jotenkin kuitenkin aavistelen, että
pernajanseudulla tämän Erikin juuri on.
Samalla korjaan edellisessä viestissäni olleen pikkuvirheen: Hedda Ersdr äidin (Helena Mattsdotterin) juuri on
Kärpen Lassaksessa. Hedda itse oli Lastdahlin Wikaksesta.
Bodniemi37
02.11.09, 14:38
...Ritvalla olisi lisätietoja Borgeista & Hachtoreista.
Vähäiset ovat lisätietoni:
Taulu 1
1. Elias Borg, Ruokolahden, sitten Valkealan nimismies 1767, s. noin 1730, k. 3.9.1786 , ikä 48 v. [Oksanen, Eeva-Liisa ja Piilahti, Kari-Matti. Valkealan historia II, s. 246. Pieksämäki 1995, Wilskman, Atle. Wallgren. Släktbok II. Atle Wilskman & Tor Carpelan, utg. SSLS 138(1918-1933), p. 854, T1].
Muistiinpanot: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/268.htm
1. Puoliso: (HisKi) Vihitty 27.10.1758 Ruokolahti Anna Elisabet Karlintytär Pamp, s. ehkä noin 1738, k. ennen 25.3.1769.
Vanhemmat: Karl Karlinpoika Pamp, Ruokolahden lukkari, k. ehkä/rippikirjatieto noin 1758 ja N. N.
Muistiinpanot: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/268.htm
2. Puoliso: (HisKi) Vihitty 25.3.1769 Valkeala Kristina Georgintytär Wallgren, s. 8.10.1729 Pyhtää, k. 7.3.1798 Pyhtää. [Wilskman, Atle. Wallgren. Släktbok II. Atle Wilskman & Tor Carpelan, utg. SSLS 138(1918-1933), p. 854, T1].
Vanhemmat: Georg Wallgren, Ei ylioppilas. Pyhtään kappalainen 1724, Saarijärven kirkkoherra 19.2.1735, k. 20.5.1752 Saarijärvi ja Sofia Jakob Nilsintytär Printz, s. 15.11.1706, k. 4.1747.
Lapset:
1. Abraham s. 21.7.1759 Ruokolahti, kirkonkylä. Tauluun 2.
2. Isak s. 27.10.1769 Valkeala, Jokela, Askola.
Muistiinpanot: HisKi
2. Anna Sofia s. 30.1.1772 Valkeala, Jokela, Askola.
Muistiinpanot: HisKi
Taulu 2
2. Abraham Eliaanpoika Borg, Taulusta 1, Valkealan nimismies v:sta 1786, s. 21.7.1759 Ruokolahti, kirkonkylä, k. 31.3.1804 Valkeala, ikä 49 v 8 kk. [Oksanen, Eeva-Liisa ja Piilahti, Kari-Matti. Valkealan historia II, s. 246. Pieksämäki 1995].
Muistiinpanot: HisKi
Puoliso: (HisKi) Vihitty 4.10.1798 Valkeala Margareta Kristina Kristofferintytär Hachtor, s. noin 1761, k. 19.11.1826 Valkeala, Jokela, Borg.
Vanhemmat: Kristoffer Hactor (Hachtor, Haktor), Mäntyharjun Tainakosken sahan kirjanpitäjä, k. 1789 ja Hedvig Hasalin.
Muistiinpanot: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rippikirja_vp_1776-1792_tk1064/94.htm
Elias Borgin ensimmäisen puolison Anna Elisabet Pampin isoisä oli todennäköisesti vänrikki Karl Pamp (mainitseekohan Lewenhaupt hänet?). noin 1677 syntynyt isoäiti Gertrud Elisabet Dannenberg saattoi puolestaan hyvinkin olla viipurilaisen soittoniekan Jakob Dannenbergin pojantytär (Savitaipaleen sukuhaaraa?). Gertrud Elisabet kuoli Ruokolahdella 18.3.1765 88-vuotiaana ja hänen tittelikseen on tällöin ilmeisen virhalllisesti merkitty korpraalin keski, vrt. esim. Ruokolahden rippikirja (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1747-1754_tk995/269.htm) 1747-1754.
Hiskin mukaan Aabraham Borgilla oli ensimmäisen vaimonsa kanssa kuusi lasta:
Borg, Abraham, s: 21.7.1759, Ruokolahti, k: 31.3.1804, Valkeala, reistraattori Tynnilä Jokela Valkeala, 1. puoliso 7.12.1781, Valkeala
Valborg Persdotter s: 26.2.1760 Valkeala. k: 4.5.1798 Valkeala; vht Jokelan Lomberin isäntä Petter Simonsson ja Margetha Danielsdr:
Lapset:
1 Borg, Emanuel Abrahamsson, s: 3.5.1781, Valkeala, talollinen Tynnilä, Jokela, Valkeala Puoliso 27.12.1803 Valkeala, Anna Mathsdr. Jokela Seppälä
2 Borg, Elias Abrahamsson,s: 1.9.1782, Valkeala, k: 29.3.1834, Valkeala, siltavouti, Tynnilä, Jokela, Valkeala, Puoliso 11.11.1806, Valkeala, Lena Salomonsdr.
3 Borg, Eva Kristina, s: 27.8.1788, Valkeala,
4 Borg, Petter Abrahamsson, 22.4.1790, Valkeala,
5 Borg, Abraham Abrahamsson, 14.2.1792, Valkeala, k: 23.1.1834, Valkeala, talollinen, Tynnilä, Jokela, Valkeala
6 Borg, Michael Abrahamsson, 10.8.1793, Valkeala, k: 26.1.1796, Valkeala
Karikukka
Vähäiset ovat lisätietoni:
Taulu 1
1. Elias Borg, Ruokolahden, sitten Valkealan nimismies 1767, s. noin 1730, k. 3.9.1786 , ikä 48 v. [Oksanen, Eeva-Liisa ja Piilahti, Kari-Matti. Valkealan historia II, s. 246. Pieksämäki 1995, Wilskman, Atle. Wallgren. Släktbok II. Atle Wilskman & Tor Carpelan, utg. SSLS 138(1918-1933), p. 854, T1].
Muistiinpanot: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/268.htm
1. Puoliso: (HisKi) Vihitty 27.10.1758 Ruokolahti Anna Elisabet Karlintytär Pamp, s. ehkä noin 1738, k. ennen 25.3.1769.
Vanhemmat: Karl Karlinpoika Pamp, Ruokolahden lukkari, k. ehkä/rippikirjatieto noin 1758 ja N. N.
Muistiinpanot: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/268.htm
2. Puoliso: (HisKi) Vihitty 25.3.1769 Valkeala Kristina Georgintytär Wallgren, s. 8.10.1729 Pyhtää, k. 7.3.1798 Pyhtää. [Wilskman, Atle. Wallgren. Släktbok II. Atle Wilskman & Tor Carpelan, utg. SSLS 138(1918-1933), p. 854, T1].
Vanhemmat: Georg Wallgren, Ei ylioppilas. Pyhtään kappalainen 1724, Saarijärven kirkkoherra 19.2.1735, k. 20.5.1752 Saarijärvi ja Sofia Jakob Nilsintytär Printz, s. 15.11.1706, k. 4.1747.
Lapset:
1. Abraham s. 21.7.1759 Ruokolahti, kirkonkylä. Tauluun 2.
2. Isak s. 27.10.1769 Valkeala, Jokela, Askola.
Muistiinpanot: HisKi
2. Anna Sofia s. 30.1.1772 Valkeala, Jokela, Askola.
Muistiinpanot: HisKi
Taulu 2
2. Abraham Eliaanpoika Borg, Taulusta 1, Valkealan nimismies v:sta 1786, s. 21.7.1759 Ruokolahti, kirkonkylä, k. 31.3.1804 Valkeala, ikä 49 v 8 kk. [Oksanen, Eeva-Liisa ja Piilahti, Kari-Matti. Valkealan historia II, s. 246. Pieksämäki 1995].
Muistiinpanot: HisKi
Puoliso: (HisKi) Vihitty 4.10.1798 Valkeala Margareta Kristina Kristofferintytär Hachtor, s. noin 1761, k. 19.11.1826 Valkeala, Jokela, Borg.
Vanhemmat: Kristoffer Hactor (Hachtor, Haktor), Mäntyharjun Tainakosken sahan kirjanpitäjä, k. 1789 ja Hedvig Hasalin.
Muistiinpanot: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rippikirja_vp_1776-1792_tk1064/94.htm
Elias Borgin ensimmäisen puolison Anna Elisabet Pampin isoisä oli todennäköisesti vänrikki Karl Pamp (mainitseekohan Lewenhaupt hänet?). noin 1677 syntynyt isoäiti Gertrud Elisabet Dannenberg saattoi puolestaan hyvinkin olla viipurilaisen soittoniekan Jakob Dannenbergin pojantytär (Savitaipaleen sukuhaaraa?). Gertrud Elisabet kuoli Ruokolahdella 18.3.1765 88-vuotiaana ja hänen tittelikseen on tällöin ilmeisen virhalllisesti merkitty korpraalin keski, vrt. esim. Ruokolahden rippikirja (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1747-1754_tk995/269.htm) 1747-1754.
Kiitos, Ritva, erityisesti Pamp-tiedosta. Tiedostollani on entuudestaan
vänrikki Erik Pamp, joka kuoli 9.10.1713. Hän oli aviossa Kristina Sturen
kanssa (s.n. 1681, k. Urjalassa 10.5.1748).
Varhaisia Dannenbergejä on minulla ylhäällä mm. Katarina D. - Matthias
Reinhold Europaeuksen puoliso, sekä Margareta Dannenberg Martinus Andreae Kiljanderin vaimo.
Kiljanderit liittyvät läheisesti keskustlelun sukupiiriin siten, että Ruotsinpyhtäällä asunut Ambrosius Kiljander oli aviossa Helena Margareta Scharinin kanssa (kotoisin Viirilästä).
Heidän lapsistaan:
-Margareta Elisabet Kiljander nai Johan Kymlanderin
-Ulrika Sophia Kiljander aviotui Petter Knapin kanssa (Nessen- & Ahlfors- linkit)
-Anna Sofia Kiljander nai Henrik Andersson Nybomin
Bodniemi37
03.11.09, 11:45
Tiedostollani on entuudestaan
vänrikki Erik Pamp, joka kuoli 9.10.1713. Hän oli aviossa Kristina Sturen
kanssa (s.n. 1681, k. Urjalassa 10.5.1748).
Eri lähteistä löytämäni Etelä-Karjalan ja -Savon suunnalla 1600-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa eläneet Pampit ovat voineet olla läheistäkin sukua toisilleen. Lappeenrannan porvari Erik Pamp mainitaan todennäköisesti henkikirjassa (en ole merkinnyt lähdettäni):
Taulu 1
1. N. N. Pamp
Puoliso: N. N.
Hypoteettisia lapsia::
Johan. Tauluun 2.
Erik. Tauluun 3.
Karl s. noin 1677. Tauluun 4.
Taulu 2
2. Johan Pamp, Taulusta 1
Puoliso: N. N.
Lapset:
Erik Lappeenrannan porvari.
Taulu 3
2. Erik Pamp, Taulusta 1, Premiäärivänrikki, k. 9.10.1713. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Puoliso: (Sulhanen oli vihittäessä vääpeli) Vihitty 7.7.1708 Puumala Kristina Georg Wilhelmintytär Sture, s. noin 1681, k. 19.5.1748 Urjala, Häihälä, ikä 67 v. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Vanhemmat: Georg (Jürgen) Wilhelm Hansinpoika Sture, Kapteeni, s. noin 1650, k. jälkeen 1708 ja N. N., k. noin 1697.
Taulu 4
2. Karl Pamp, Taulusta 1, Vänrikki, s. noin 1677, k. 28.9.1753 Ruokolahti, kirkonkylä, ikä 76 v.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1747-1754_tk995/269.htm,
Puoliso: Gertrud Elisabet Jöranintytär Dannenberg, s. noin 1677, k. 18.3.1765 Ruokolahti, ikä 88 v. Äiti epävarma.
???Vanhemmat: Jöran Jakobinpoika Dannenberg, Räätäleitten oltermanni ja ?Anna Peterintytär Schultz.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1747-1754_tk995/269.htm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/266.htm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1763-1772_tk996/268.htm
Lapset:
Karl. Tauluun 5.
Taulu 5
3. Karl Karlinpoika Pamp, Taulusta 4, Ruokolahden lukkari, k. (ehkä/rippikirjatieto) noin 1758.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1747-1754_tk995/269.htm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/266.htm
1. Puoliso: N. N.
2. Puoliso: Vihitty 11.2.1746 Ruokolahti Katarina Gabrielintytär Trana
Vanhemmat: Gabriel Trana, Ruokolahden lukkari? ja N. N.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1747-1754_tk995/269.htm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1755-1762_tk995-996/266.htm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1763-1772_tk996/268.htm
Varhaisia Dannenbergejä on minulla ylhäällä mm. Katarina D. - Matthias
Reinhold Europaeuksen puoliso, sekä Margareta Dannenberg Martinus Andreae Kiljanderin vaimo.
Kaavin kirkkoherran puoliso kuului mainitsemaani Savitaipaleen sukuun. Heinricius-suvun kantaisä Andreas Henricii Korhonius, myöhemmin Heinricius, oli Margareta Dannenbergin eno.
Matthias R. Europaeuksen jälkimmäistä, Hiitolassa vihittyä puolisoa Katarina Dannenbergiä pidän edelleenkin Rantasalmen trumetaarin eli rummunlyöjän Nils Dannenbergin ja hänen puolisonsa Kristina Ithimaean tyttärenä. Kummina toimimisestaan päätellen Kristina Ithimaea muutti Hiitolan pappilaan noin 1744 ja kuoli siellä 1775.
On mielestäni myös erittäin todennäköistä, että kirkkoherra Johan Deutschin jälkimmäinen puoliso Kristina Sofia Dannenberg oli Kristina Ithimaean tytär.
Johan Deutsch oli ensiaviossaan Karjalohjalta kotoisin olleen rykmentinkirjuri Nils Abrahaminpojan ja tämän ensimmäisen puolison Helena (joskus myös Maria) Reuterin Elisabet-tyttären kanssa. [Nils Abrahaminpojan jälkimmäinen puoliso oli Valkealassa 29.7.1706 vihitty viimeisen sikäläisen Ithimaeus-sukuisen kirkkoherran Bartholdus Carolin leski Anna Frese].
Kiljanderit liittyvät läheisesti keskustlelun sukupiiriin siten, että Ruotsinpyhtäällä asunut Ambrosius Kiljander oli aviossa Helena Margareta Scharinin kanssa (kotoisin Viirilästä).
Heidän lapsistaan:
-Margareta Elisabet Kiljander nai Johan Kymlanderin
-Ulrika Sophia Kiljander aviotui Petter Knapin kanssa (Nessen- & Ahlfors- linkit)
-Anna Sofia Kiljander nai Henrik Andersson Nybomin
Petter Knapin vanhemmiksi olen merkinnyt räätälinkisälli Johan Knapin ja Susanna Wahlin. Viimeksi mainitun isä oli ilmeisesti nimismies etc. Fredrik Johaninpoika Wahl, äiti Johanna Katarina Brinck kuului nähtävästi tohmajärveläiseen arrendaattorisukuun? Hänen (oletettu) sisarensa Beata Brinck oli ensin naimisissa veronkantokirjuri Petter Emanuel Giökmanin kanssa. Beatan jälkimmäinen puoliso oli pyhtääläinen veronkantokirjuri Lorentz Herkepaeus, joka omisti ja viljeli Heinlahden Myyryä.
-----tämä Pyhtään Marketta Filipintytär sitten oli syntynyt 22 tammik 1708 Pyhtään Vastilan kylässä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6425544
vanhemmat olivat Filip Kaarlenpoika ja Kaarina Kristerintytär.
En jaksa kahlata lukuisia viestejä enää ajatuksella, joten toivon, jos vain on mahdollista löytää pikavastaus (ei tarvitse alkaa pilata viikonloppuaan tähän) KUKA JA MISTÄ OLI TÄMÄ KAARINA? Tiedoissani on vain nimi.
Terveisin Outi Kaarina A.
M.Sjostrom
07.11.09, 12:31
En jaksa kahlata lukuisia viestejä enää ajatuksella, joten toivon, jos vain on mahdollista löytää pikavastaus (ei tarvitse alkaa pilata viikonloppuaan tähän) KUKA JA MISTÄ OLI TÄMÄ KAARINA? Tiedoissani on vain nimi.
Terveisin Outi Kaarina A.
tämä Kaarina oli Vastilan Sihvolan maatilan tytär, jonkinmoisen osatalo-isännäntapaisen Kristofer (suomalaisittain Risto) Markunpojan (Vastilan Sihvola) tytär ja ilmeinen perijätär, jonka myötä hänen miehelleen ja perheelleen oli asema Sihvolan maatilan yhtiömiehenä/osatalo.
Tuo Kristof, Kristofer -nimi näyttäisi olevan kirkonkirjoissa kirjattu tuohon hieman poikkeukselliseen muotoon joka sisältää äänteen f, eikä muotoon 'Krister' joka on Ristoille tyypillisin.
Kiitos M.S.
Ei ole tainnut Vilppu Kallenpojan identiteetti varmistua!
Minulla on ollut isänpuoleista sukua ympäri Kymenlaaksoa Virolahdelta Pyhtäälle, nyt enää 1 isäni serkku ja 1 oma serkkuni perheineen. Kaukaisempia tietenkin kymmeniä. Pyhtään Kiviniemessä oli helsinkiläisen, mutta kymiläistyneen äitini (ja taas helsinkiläistyneen) vanhempien kesätorppa, vakituisena kotinakin sotien aikana. Kirjeissä kerrotaan Kotkan suurpommituksista ja heidän kyläänsäkin tulleista sotapakolaisista ja kaikesta sotien aikaisesta kurjuudesta. Linja-auto kuljetti Siltakylän pysäkin ja Helsingin välillä edestakaisin koria, jossa äitini lähetti vanhemmilleen kaikenlaista ja he taas takaisin perunoita, silakoita ja vihanneksia. Hyviä dokumentteja. Onneksi isäni oli keräilijä ja kaikki pienimmätkin kuitit ja pääsyliput ovat tallella kertoen omaa historiaansa (skottilaista? :-)
Hyvää vointia! t. Outi Kaarina
tämä Kaarina oli Vastilan Sihvolan maatilan tytär, jonkinmoisen osatalo-isännäntapaisen Kristofer (suomalaisittain Risto) Markunpojan (Vastilan Sihvola) tytär ja ilmeinen perijätär, jonka myötä hänen miehelleen ja perheelleen oli asema Sihvolan maatilan yhtiömiehenä/osatalo.
Hei taas!
Edelleen yritän yksinkertaistaa tätä kaksinaistietoa (ehkä dilemma).
Vilppu Kallenpoika ja Kaarina Ristontytär ovat tiedoissani vailla mitään yksityiskohtia, vain nimiä. Ei edes hääpäivää. Tutkimuksen tekijä ei ole ilm. voinut selvittää täysin heidän taustojaan.
Heille on kuitenkin löytynyt lapseksi v. 1708 syntynyt Marketta Vilpuntytär, jolle on löytynyt myös kuolinpäivä: Kuollut pistokseen Pernoossa yli 50-vuotiaana 1.7.1769. Siis samana päivänä kuin sinun tiedostoissasi oleva toinen Marketta Vilpuntytär, jolle merkitsit syntymäajaksi 1711 ja isäksi Vilppu Eskonpojan.
Ehkä dokumentteja on hävinnyt näiltä ajoilta ja sekaannus on siksi tapahtunut. Oliko olemassa 2 eri Marketta Vilpuntytärtä samaan aikaan, 1711 ja 1708 syntyneet, joille on vahingossa merkitty sama kuolinpäivä.
Ei ole sukututkimus helppo laji ainakaan maallikolle.
Outi Kaarina
M.Sjostrom
08.11.09, 01:54
Hei taas!
Edelleen yritän yksinkertaistaa tätä kaksinaistietoa (ehkä dilemma).
Vilppu Kallenpoika ja Kaarina Ristontytär ovat tiedoissani vailla mitään yksityiskohtia, vain nimiä. Ei edes hääpäivää. Tutkimuksen tekijä ei ole ilm. voinut selvittää täysin heidän taustojaan.
Heille on kuitenkin löytynyt lapseksi v. 1708 syntynyt Marketta Vilpuntytär, jolle on löytynyt myös kuolinpäivä: Kuollut pistokseen Pernoossa yli 50-vuotiaana 1.7.1769. Siis samana päivänä kuin sinun tiedostoissasi oleva toinen Marketta Vilpuntytär, jolle merkitsit syntymäajaksi 1711 ja isäksi Vilppu Eskonpojan.
Ehkä dokumentteja on hävinnyt näiltä ajoilta ja sekaannus on siksi tapahtunut. Oliko olemassa 2 eri Marketta Vilpuntytärtä samaan aikaan, 1711 ja 1708 syntyneet, joille on vahingossa merkitty sama kuolinpäivä.
Ei ole sukututkimus helppo laji ainakaan maallikolle.
Outi Kaarina
ole hyvä ja unohda kokonaan tuo Filip Eskonpoika ja hänen Marketta-tyttärensä tästä yhteydestä.
Poista heidät.
Häritsevät pelkästään.
Eivät voi olla tuon Pernoon-perheen esivanhempia.
Tuon nimenomaisen Saksalan Oravan Marketta Filipintyttären kuolinaikaa ei nyt tiedetä. Älä usko, että se olisi ollut 1769.
Hänet pitää nyt unohtaa ja poistaa.
Tämä saa minut jälleen muistamaan, miksi jotkut sukutiedot esim vanhoissa tarinoissa ovat päin honkia.
Tuon Pyhtään pitäjän Hirvikosken alueen (Vastila ja Tarkkila: Länsi- ja Itä-Hirvikoski) 1700-luvun alkuvuosikymmenten se perhe, jonka isä oli Filip (ja äiti kaikilla oletettavasti Kaarina), lapset ovat suunnilleen seuraavat:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=49828&postcount=77
(tämä sillä varauksella että siellä ei seikkaillut jotakuta toistakin Filipiä juuri sopiviin aikoihin, jnpp)
Noiden varmistetut syntymäajat ja arvioidut syntymäajat indikoivat jonkin verran sitä, mihin vuosikymmeniin sijoittuu Filip Kaarlenpojan ja Kaarina Kristontyttären aikuisikä ja aktiivinen avioelämä.
Filip Kaarlernpojasta tiedetään lisäksi että hän oli aikuinen, naimisissa ja viljelijänä Sihvolassa jo 1693 (mutta ei juurikaan sitä aiemmin). Ja kun Kaarina Kristontytär voidaan päätellä sihvolan perintöoikeuden tuojaksi perheessä, on niinmuodoin oletettava että 1693 vaimo on ollut juuri tämä Kaarina. Heidän avioliittonsa voisi arvioida noin vuodelle 1692.
Ja kun Kaarina on luultavasti ollut silloin nuori nainen, ja jatkoi synnyttämistä ainakin 1710-luvun puoliväliin, on Kaarina syntynyt noin vuonna 1670 tai 1670-luvun alkuvuosina.
Filip Kaarlenpojan voi uskoa olleen vaimoaan hieman vanhempi - näinhän se yleensä. Joten, hänen voi kuvitella olleen syntynyt viimeistään 1670, mutta todennäköisemmin jo jonakin 1660-luvun vuotena. Tuskin kuitenkaan ennen vuotta 1660.
Ja tämä taas sijoittaisi hänet -JOS hän nyt ylipäänsä oli siitä talosta- Skottilan Kaarle Mikonpojan (joka 1660-luvulla oli sotilasvakanssilla) nuorimpiin kuuluvaksi pojaksi, ja syntyneeksi Kaarlen (nähtävästi toisesta) aviosta Kaarina Tuomontyttären kanssa.
Hei!
OK unohdetaan. Olen pyrkinyt tällä moneen kertaan funtsailullani varmistamaan, että niitä vääriä kertomuksia ei syntyisi. Olen vähän sellainen turhantarkka luonne, jo ammatinvalintani graaf. suunnittelijana ja kultt.siht. kertoo, että kaiken pitäisi olla eksaktia eikä vain mutua..
Mutta nyt olen ihan tyytyväinen sukupuuhuni. Epätarkat tiedot tallennetaan epätarkkoina. Nyt lähden sitten seikkailemaan Virolahdelle isäni isoäidin Skippareihin, vaikealta näyttää sekin, mutta onneksi isäni muistikirjassa on edes joitain s.aikoja. Hyvää jatkoa! Outi Kaarina A.
M.Sjostrom
09.11.09, 12:45
Otin neuvostasi vaarin - ja kas kummaa - sieltä se löytyikin!
William Ogilwien 2. vaimo ja leski Barbara Kinnaird oli eversti Samuel Cockburnin puoliso.
Samuel oli skotlantilaista aatelissukua, kuten muutkin hänen yhteydessään
Elgenstiernassa mainitut.
Ogilwie-suvun suomenkontaktit ovat hyvin dokumentoituja, tiedostollanikin heitä on useita.
Kiitos vinkistä!
"........Samuel Cobron
Samuel Cobron (Cockburn), who was probably born around 1574, appears in Swedish service in 1606-07 when he took part in the fighting in Livonia, as Captain of a newly enlisted troop of foot soldiers. At the turn of the year 1608-09 he travelled with Sir James Spens and other Scottish officers to England, to enlist further men. By the same autumn he was back in command of a new troop of horse, which in i6io took part in Colonel Evert Horn’s expedition in Russia, in which there shortly broke out a mutiny under the leadership of two British officers. The mutiny was quelled and Cobron was put in command of the entire British contingent and joined de la Gardie’s and the Swedish army was taken by surprise by the Poles at Clusina. The Polish Army was overwhelmingly superior in numbers, and the Russian allies fled immediately. A new mutiny broke out, and de la Gardie was forced to capitulate in return for a free passage for Horn, himself, and all men who wished to remain loyal to Sweden. Cobron was one of the few non-Swedish officers who returned to Sweden.
In the autumn of 1610 he was in command of an enlisted regiment that consisted of seven troops of foot soldiers and two troops of horse. This regiment took part in the storming of Novgorod, 16th July 1611. He commanded one wing of the attacking force, and was one of the first to enter the city. His regiment lay in quarters in Turku during the winter 1612-13 and then took part in an unsuccessful expedition in Russia. In 1614 he was in command of 2000 men and succeeded together with Colonel Münnichofen in blockading a large Russian force, thus securing Swedish possession of Novgorod. Later this year he took part in the taking of Augdova, and was made Major-general. In the following year he first cleaned up the Ladoga district and was later in command of all English, French and Scottish troops before Pihkova. His regiment was by now unfit for service, and was discharged in 1616. When the war with Russia came to an end, and with the approval of Gustavus Adolphus Cobron negotiated 1616-18 to enter Russian service against Poland. His plans, however, did not materialize and 1616-21 Cobron seems to have lived as a country gentleman on his Finnish estate.
In 1621 he took fighting men from Finland to Livonia, and during the summer he was with the Royal Army before Riga, in command of the forts on the islands in the Daugava (Väinäjoki) and on its south bank. One of these forts came to bear his name for more than a century. He was here wounded in the leg by an exploding cannon, but by November he was active once more and commanded the advance troop of cavalry in the expedition against Koknese fortress. He died of camp-fever during December 1621.
He was buried in 1622 in Turku Minster under a magnificent monument erected by his "frater", M. Johan Klaparton, who started a law suit through an agent to claims his estate. On the monument there can be read: "You lived bravely, but died cruelly. Mars and Minerva rest with you in the same grave. Never have Sweden and Scotland had more sorrowful — or Poland more welcome — (news)."
Cobron was first married to one Kirsten (mentioned 1614) and later to Barbara née Kinnaird, widow since 1606 of Willem Ogilvie, a Swedish colonel. He never signed himself Cockburn."
http://www.electricscotland.com/History/sweden/17-1.htm
M.Sjostrom
09.11.09, 15:13
Mistäköhän oli kotoisin tuo Michel Skotten viimeisen joukko-osaston
(Cobron-Wunsch) eversti Samuel Cobron, joka kuoli n.v. 1621?
näyttäisi suurinpiirtein siltä, että 1590-livulta aina noin vuoteen 1609 saakka, kokonaisten joukko-osastojen saaminen Kotlannin kuningaskunnasta oli ikään kuin jäissä.
Mikä merkitsee sitä, että tulijat sillä välin olivat lähinnä yksittäisiä.
Samuel Cobron (Cockburn-sukua) kuitenkin oli tullut ruotsalaisten palvelukseen (nähtävästi enempi 'yksittäisenä') jo vuoteen 1606 mennessä.
Cockburnit olivat vaikuttava suku ainakin Skotlannin eteläisellä rajaseudulla: Berwickin liepeillä sekä Lothianissa.
En kuitenkaan tiedä, mistä juuri Samuel oli kotoisin.
Minusta on hyvin todennäkäistä että Mikael Skotte (joka oli sotapalveluksessa vielä 1631 tienovilla), ei voinut olla syntynyt juurikaan ennen 1580. (alemmilla sotilasvakansseilla ei iäkkäät pitkään olleet yleensä)
siispä hän ei oikein voinut olla minkään 1500-luvun viimeisten joukkovärväysten tuomaa (kuten, 1580-luvulla), olettaen että hän kuitenkin aikuisuuteen olisi varttunut Kotlannissa.
Mikael Skotte on kuitenkin kirjoissa ja kansissa jo 1607.
Eli ennen kuin ensimmäinen 1600-luvun joukkovärväys toi väkeä ruotsalaisten palvelukseen.
Siten Mikael olisi lähinnä tuollaisen yksittäisvärväyksen tuomaa, taikka olisi tullut jossain pienessä seurueessa.
Samuel Cobron näyttäisi olleen yksi harvoja kotteja jotka tuli ennen n v1608/09 isompaa joukkoa.
Mikael olisi ehkä tullut tämän mukana - ja jos näin, olisi todennäköisesti ollut kotoisin samalta paikkakunnalta.
M.Sjostrom
09.11.09, 15:25
Minusta Michel Skotten läänitykset tuovat mieleen lähinnä Vehkalahden
knaapi-aatelin (Halfbjörn, Husgafvel, Hohti jne).
Ei oikeastaan näin.
Vaikka jotain samankaltaistakin on, erot ovat suuremmat.
Vehkalahden knaappien kohtalo oli oikeastaan siinä, että he eivät onnistuneet (juurikaan) saamaan läänityksiä.
Heillä oli -ja oli pitkään, kaikki nämä vuosisadat- omat, suunnilleen keskiajalta periytyvät allodiaalimaatilansa eli nk rälssimaa - jotka tilat olivat heillä pieniä ja paloitteluivat moniin palasiin suvun kesken. Tämä oli juuri se resurssiongelma, joka kävi heidän kohtalokseen.
nimittäin, viimeistään 1600-luvulla, aatelin menestyvät elementit olivat taloudellisesti hyvässä asemassa läänitysten avulla. Läänitysten, joita annettiin virkapalkkoina jnpp.
Onnettomat knaapit olivat kuitenkin pääsääntöisesti sen verran lahjattomia, etteivät saaneet kunnon virka-asemia, eivätkä niin muodoin päässeet mukaan hyvien tulojen kertymiseen.
Nämä knaapit olivat perintötekijöiltäänkin keskiaikaista paikallista sotilasluokkaa, harjaannutettu perheen piirissä taistelemisen perusvalmiuksiin, mutta eihän semmoinen monastikaan korreloi parempien älynlahjojen kanssa.
Läänitykset eivät siis voi tuoda mieleen knaappiaatelia, koska juuri knaapeilla ei pääsääntöisesti läänityksiä ollut.
Mikael Skåtte -joka hyvinkin on VOINUT olla vastaavaa skottilaista sotilasperhetaustaa- kuitenkaan ei omannut perintötiloje Suomessa, vaan nimenomaan näyttäisi saaneen pari maatilaa läänityksiksi.
Siinä eroa, olennaista.
---------------
Halfbjörn ja Hohti eivät olleet mitään knaappisukuja. Niillä on aivan muu tausta, ja olennaisesti ihan muu asema.
Husgavel on ainut tuossa mainituista, joka todella oli knaappisuku.
Muita knaappisukuja olivat esim Piljerta ja Brandstake.
Ja eri versiot näistä, kuten Bock, Vilken, Junkars, Stöder.
Hei!
Löysin tällaisen multimediajutun, jonka liitin sukupuutiedostooni. Auttaa mukavasti eläytymään näinä ajanjaksoina eläneiden esi-vanhempiemme kohtaloihin.
Tämä on varmaan kaikille täällä tuttu, mutta laitanpa silti. Elimäkeläisiltä hieno työ.
T. Outi Kaarina A.
http://www.elimaenkartanot.fi/
Hei,
ohessa varhaisimmat tiedot, joita minulla on Skåttesta.
------------------
Mikko Skåtte (Skotte) mainitaan marraskuussa 1607 ratsumiehenä Daniel Golawitzin lipustossa ja hän sai verovapauden yhteen kokoveroon ja 2 1/2 savuun (manttaaliin) Pyhtäältä. Verovapauden Mikko sai läänityksenä eikä häntä mainita ratsutalonpoikana eikä veronmaksajana Pyhtäällä ennen vuotta 1611. Eli Mikko ei ollut pyhtääläinen talonpoika, joka oman tilansa verovapautta vastaan olisi ryhtynyt suorittamaan ratsupalvelua, vaan on ilmeisesti pestautunut ratsumieheksi palkkaa vastaan ja hänen kotipaikastaan ei ole mitään tietoa. Golawitzin lippueessa oli useita muitakin Mikon kaltaisia maata omistamattomia ja verovapautena palkkaa nauttivia ratsumiehiä. 12.6.1608 päivätyn määräyksen mukaan Mikolle ratsupalveluksen palkkioksi myönnetty yhden kokoveron verovapaus määrättiin annettavaksi Hirvikoskelta. Vaikka verovapaus oli myönnetty jo 14.11.1607, niin vuotuisen veron lyhennyksiin tämä on merkitty vasta juhannuksesta 1608 alkavaan tilivuoteen ja maakirjaan verovapaus on merkitty läänityksenä vasta vuonna 1609, jolloin Mikko Skåttelle oli osoitettu viiden tilan verot (yhteensä yksi kokovero ja 3 2/3 savua) Länsihirvikoskelta eli Vastilasta.[1] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftn1) Mikko kuului Golawitzin lippueeseen vielä 2.6.1610, jolloin hän oli sotilasarvoltaan majoitusmestari ja suoritti kahdella hevosella ratsupalvelua Narvassa ja Kymenkartanon voutia määrättiin antamaan hänelle tämän vuoksi viljeltäväksi yhden kokoveron maa Hirvikoskelta.[2] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftn2) Vuodesta 1612 Mikon verovapaus oli yhteensä 1 2/3 kokoveroa, kun Mikko sai viljeltäväkseen Eerik Simonpojan 1/2 veron ja Nuutti Simonpojan 1/6 veron autiotilat Hirvikoskelta Vastilassa olevan yhden kokoveron läänityksen lisäksi. Maakirjaan nämä kaksi erillistä tilaa yhdistettiin yhdeksi 2/3 veron tilaksi, ja tämä tila sai Mikon sukunimen mukaan nimekseen Kottila.[3] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftn3)
[1] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftnref1) KA 5885:11; 5898:52.
[2] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftnref2) KA 3557, ilman sivunumeroa.
[3] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftnref3) KA 3572:13v. Vuoden 1611 maakirjassa Skåttelle on Vastilassa merkitty Markus Jaakonpojan 1/3 veron maa ja läänityksinä kolme tilaa ja yhteensä 13/24 kokoveroa. Vuoden 1612 maakirjassa Skåttelle on merkitty edelleen Markus Jaakonpojan 1/3 veron maa ja 2/3 veroa läänityksenä. Samaan aikaan kylässä on tehty pienä muutoksia tilan verolukuihin, joka mahdollisesti on aiheuttanut sekaannusta. Vuodesta 1613 Skåttelle on läänitetty neljä tilaa ja yksi kokovero Vastilasta.
----------------------
Vaikka maakirjassa onkin käytetty myös läänitys-termiä, tulkitsen, että kyseessä on pelkästään ko. tilan verojen osoitus Skåttelle korvauksena ratsupalveluksesta eikä kyseessä varsinaisesti ollut mikään läänitys johon olisi liittynyt omistusta tms. mitä tulee Länsi-Hirvikoskella eli Vastilassa oleviin tiloihin. Itä-Hirvikoskelta Skåtte taas sai kaksi autiotilaa, joiden verot hän sai vapaaksi ratsupalvelua vastaan (eli 1610-luvulla Skåttella oli ratsupalvelua vastaan verovapaus kahteen veroon eli hän varusti kaksi hevosta). Vuonna 1610 Skåttea tituleerattiin ährligh manhaftig quartermester... Vuonna 1606 mainitaan jo joitakin ratsumiehiä Golawitzin lippueessa Pyhtäältä, mutta ei Skåttea. Eli Skåtte on tullut Golawitzin lippueeseen tilikauden 1606-07 aikana. Mutta mistä? Tai sitten hän on voinut olla jo aikaisemminkin Golawitzin lippueessa, mutta saanut verovapautensa (palkkansa) jostakin muualta kuin Kymenkartanosta (en ole vielä selvittänyt mistä muualta Golawitzin lippueessa oli ratsumiehiä).
Terv. Arto
M.Sjostrom
10.11.09, 23:05
Hei,
ohessa varhaisimmat tiedot, joita minulla on Skåttesta.
------------------
Mikko Skåtte (Skotte) mainitaan marraskuussa 1607 ratsumiehenä Daniel Golawitzin lipustossa ja hän sai verovapauden yhteen kokoveroon ja 2 1/2 savuun (manttaaliin) Pyhtäältä. Verovapauden Mikko sai läänityksenä eikä häntä mainita ratsutalonpoikana eikä veronmaksajana Pyhtäällä ennen vuotta 1611. Eli Mikko ei ollut pyhtääläinen talonpoika, joka oman tilansa verovapautta vastaan olisi ryhtynyt suorittamaan ratsupalvelua, vaan on ilmeisesti pestautunut ratsumieheksi palkkaa vastaan ja hänen kotipaikastaan ei ole mitään tietoa. Golawitzin lippueessa oli useita muitakin Mikon kaltaisia maata omistamattomia ja verovapautena palkkaa nauttivia ratsumiehiä. 12.6.1608 päivätyn määräyksen mukaan Mikolle ratsupalveluksen palkkioksi myönnetty yhden kokoveron verovapaus määrättiin annettavaksi Hirvikoskelta. Vaikka verovapaus oli myönnetty jo 14.11.1607, niin vuotuisen veron lyhennyksiin tämä on merkitty vasta juhannuksesta 1608 alkavaan tilivuoteen ja maakirjaan verovapaus on merkitty läänityksenä vasta vuonna 1609, jolloin Mikko Skåttelle oli osoitettu viiden tilan verot (yhteensä yksi kokovero ja 3 2/3 savua) Länsihirvikoskelta eli Vastilasta.[1] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftn1) Mikko kuului Golawitzin lippueeseen vielä 2.6.1610, jolloin hän oli sotilasarvoltaan majoitusmestari ja suoritti kahdella hevosella ratsupalvelua Narvassa ja Kymenkartanon voutia määrättiin antamaan hänelle tämän vuoksi viljeltäväksi yhden kokoveron maa Hirvikoskelta.[2] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftn2) Vuodesta 1612 Mikon verovapaus oli yhteensä 1 2/3 kokoveroa, kun Mikko sai viljeltäväkseen Eerik Simonpojan 1/2 veron ja Nuutti Simonpojan 1/6 veron autiotilat Hirvikoskelta Vastilassa olevan yhden kokoveron läänityksen lisäksi. Maakirjaan nämä kaksi erillistä tilaa yhdistettiin yhdeksi 2/3 veron tilaksi, ja tämä tila sai Mikon sukunimen mukaan nimekseen Kottila.[3] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftn3)
[1] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftnref1) KA 5885:11; 5898:52.
[2] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftnref2) KA 3557, ilman sivunumeroa.
[3] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=51755#_ftnref3) KA 3572:13v. Vuoden 1611 maakirjassa Skåttelle on Vastilassa merkitty Markus Jaakonpojan 1/3 veron maa ja läänityksinä kolme tilaa ja yhteensä 13/24 kokoveroa. Vuoden 1612 maakirjassa Skåttelle on merkitty edelleen Markus Jaakonpojan 1/3 veron maa ja 2/3 veroa läänityksenä. Samaan aikaan kylässä on tehty pienä muutoksia tilan verolukuihin, joka mahdollisesti on aiheuttanut sekaannusta. Vuodesta 1613 Skåttelle on läänitetty neljä tilaa ja yksi kokovero Vastilasta.
----------------------
Vaikka maakirjassa onkin käytetty myös läänitys-termiä, tulkitsen, että kyseessä on pelkästään ko. tilan verojen osoitus Skåttelle korvauksena ratsupalveluksesta eikä kyseessä varsinaisesti ollut mikään läänitys johon olisi liittynyt omistusta tms. mitä tulee Länsi-Hirvikoskella eli Vastilassa oleviin tiloihin. Itä-Hirvikoskelta Skåtte taas sai kaksi autiotilaa, joiden verot hän sai vapaaksi ratsupalvelua vastaan (eli 1610-luvulla Skåttella oli ratsupalvelua vastaan verovapaus kahteen veroon eli hän varusti kaksi hevosta). Vuonna 1610 Skåttea tituleerattiin ährligh manhaftig quartermester... Vuonna 1606 mainitaan jo joitakin ratsumiehiä Golawitzin lippueessa Pyhtäältä, mutta ei Skåttea. Eli Skåtte on tullut Golawitzin lippueeseen tilikauden 1606-07 aikana. Mutta mistä? Tai sitten hän on voinut olla jo aikaisemminkin Golawitzin lippueessa, mutta saanut verovapautensa (palkkansa) jostakin muualta kuin Kymenkartanosta (en ole vielä selvittänyt mistä muualta Golawitzin lippueessa oli ratsumiehiä).
Terv. Arto
vaikuttaa aivan palkkasoturilta.
sitäpaitsi, hän on 'tarmokkaasti' ryhtynyt hyödyntämään sotabisnestä, kun on omien palkkojensa lisäksi ottanut viljelykseensä ne pari autiotilaa - joilta sitten ryhtyi varustamaan parit ratsut (ilmeisesti ratsumiehineen) sotaan, eli teki näistä sinänsä verovelvollisista maatiloista rustholleja ja (ratsupalvelusvelvollisuutta lukuunottamatta) verovapaita.
Juuri näin voidaan otaksua sotabisneksen hallinneen miehen menettelevän. Oli sitten osaaminen vaikkapa oman perheen keskuudessa tapahtuneen harjaannuttamisen ja perheen vanhojen käytäntöjen opettamaa.
Mikael Skåtte on taatusti laittanut noita maatilojaan viljelemään itse valitsemansa vuokramiehet. Lampuodit. Juuri kuten muutkin sodassa itse olevat soturit.
Hän on myös värvännyt parin haltuuunottamansa tilan palveluvelvollisuutta toteuttamaan pari rivimiestä - näin ymmärrän sen tiedon, että hän ryhtyi varustamaan 'kahta ratsua' itä-hirvikoskelaisista tiloistaan.
kentien näitä miehiä ei mainita suoraan rullissa, mutta tätä ymmärrän kahden ratsun tarkoittavan. Juuri mitään järkeähän ei olisi siitä, että Mikael olisi vaan rahdannut paria ratksastajatonta konia armeijan mukana ympäriinsä...
Tuolla tavallahan hän sai luotua, taistelukykyisen itsensä lisäksi, parin varustetun miehen suuruisen 'sotajoukon' omaan suoraan alaisuuteensa.
Myöhäiskeskiajan rälssimiehet (kun aatelille ei vielä silloin suinkaan ollut myönnetty vapautta ratsupalveluvelvollisuudestaan) eivät suinkaan olleet vapaita kontribuoinnista yhteiskunnan kuluihin (joita on tupattu veroiksi kutsumaan) - tämä vain heidän osaltaan tapahtui luontaistaloudelle sopivalla tavalla ratsujoukkoa tuottaen.
Aatelismiehet eivät halunneet maksella veroja sen enempää rahana kuin luontaistuotteinakaan, mutta pathaiten heille sopi jos heidän maksuvelvollisuutensa toteutui niin että se suojajoukko (taistelukykyisiä miehiä) jota he jo joka tapauksessa ylläpitivät, katsotaan verojen kuittaukseksi kunhan asettavat sen hallitsijan palvelukseen.
Kruunullekin se jossakin määrin sopi: loppujen lopuksi, osa veroista olisi joka tapauksessa pitänyt käyttää asevoimien palkkaamiseen.
Niin, ja Ruotsi-Suomessa -jossa ei maaorjuutta jnpp tunnettu sillä tavoin- läänitys ei periaatteessa tarkoittanut sen kummempaa kuin että kruunun verotulot tietyiltä tiloilta (tai asioista, kyllä niitä oli joitakin muitakin tulonlähteitä läänitetty) oli läänittämällä luovutettu jollekin yksittäiselle herralle. Nimenomaan läänittäminen ei tarkoittanut omistusoikeuden luovuttamista.
Tämän ymmärtämistä on saattanut häiritä se, että 1600-luvun mittaan etenkin melkein kaikki talonpoikaistilat muodostuivat verorästien takia kruununtiloiksi - jolloin lääninhaltijalla oli vahva asema siitä määtättäessä -
mutta, läänittäminen kyllä oli asia joka tapahtui perintötiloillekin (jota aatelisherra ei voinut ottaa perinnölliseltä omistajaltaan, jos tämä vain suoritti maksunsa), ja niitä katsellessa käy selkeämmin ilmi, mitä läänittäminen tarkoitti: kruunun verotuottoja, ei omistusoikeutta.
Tuo Golawitz harmittavasti ei ole ollut skotlantilaista perua, vaan ymmärtääkseni hän oli sukutaustaltaan venäläisiä 'pajareita'.
Mutta hänkin kyllä oli enempi palkkasoturin asemassa, kuin että olisi koonnut joukkonsa kotikonnuiltaan.
Kummallisen hyvin, Mikael Skåtten ilmaantuminen näköjään korreloi siihen ajankohtaan jolloin Samuel Cobronin on oletettu tulleen Kotlannin kuningaskunnasta.
Kannattaisiko katsella, missä joukkomuodostelmassa tuo Cobron (ja hänen mahdolliset kaverinsa) palvelivat tuolloin?
Kiitos Artolle Michel Skotten sotilasuran seikkaperäisestä kuvauksesta, kuten myös Kim Sjöströmille läänitys-käsitteen selventämisestä.
Samuel Cobronin jäljille minäkin usuttaisin. Arvelen, että Skotte-suvussa periytyvä Samuel-etunimi on häneltä, hänen kunniakseen
annettu.
Jos Michel Skotte osoittautuu lopulta skotiksi, on hänen sukuaan etsittävä Cockburn-suvun asuinalueilta, arvelen.
Pieni, sinänsä merkityksetön yksityiskohta; Malin Pehrsdr eläkeanomuksen (?) yhteydessä muistan Artolta kuulleeni, että
kaksi hänen tyttäristään oli sokeita. Oliko se näin, Arto?
Ja tässä jatkoa Skåtten sotapalveluksesta
Vuosina 1610–15 Mikko Skåtte kuului Evert Hornin lipustoon, tämän jälkeen Skåtte siirrettiin ratsumestari Otto Johan von Grothusenin lipustoon. Venäjän sota päättyi Stolbovan rauhaan, jonka jälkeen iso osa ratsuväkea kotiutettiin, näin kävi myös Skåttelle. Vuosina 1619-20 Skåtten tila Hirvikoskella on merkitty autioksi (eli siitä ei maksettu veroa), eikä häntä myöskään ko. vuosina mainita ratsupalvelusta vastaan verovapautta nauttivana ratsumiehenä. Vuosilta 1616-19 ei ole säilynyt maakirjaa, mutta vuoden 1620 maakirjassa Skåttella ei enää mainita Vastilassa olevia tiloja, ainoastaan Hirvikoskella oleva tila. Nämä tiedot perustuvat voudintileissä oleviin merkintöihin, kuka on saanut verovapauden ratsupalvelua vastaan, tämä ei siis välttämättä tarkoita että ko. henkilö olisi itse ollut ratsumiehenä, ratsumiehenä on voinut olla myös palkollinen tai perheenjäsen. Tältä osin säilyneet tiedot ovat erittäin niukkoja 1610-luvulla.
Uudellee Skåtte pestautui ratsumieheksi 1621 Samuel Cobronin komppaniaan (Cobronilla oli oma nimikkokomppania, joskin hän tosiasiassa johti omaa rykmenttiä ja tosiasiallisesti hänen nimikkokomppaniaa johti Reinhold Wunsch, tästä on kerrottu laajemmin Arvi Korhosen kirjoittamassa Hakkapeliittojen historiassa). Cobronin kuoltua komppanian pääliköksi tuli Reinhold Wunch.
Skåtte sai 7.8.1622 päivätyllä kirjeellä elinikäisen verovapauden viljelemälleen 3/4 veron tilalle Hirvikoskella. Tämän jälkeen Skåttea ei enää mainita ratsupalvelua vastaan verovapautta nauttivien luettelossa, vaan tämä verovapaus on kirjattu voudintileihin muuna verovähennyksenä vuosina 1623-31. Vuoden 1632 tileissä tätä verovapautta ei enää mainita, joten Skåtten voidaan arvioida kuolleen 1631. Mutta hän ei siis enää suorittanut ratsupalvelua vuoden 1623 jälkeen (eikä häntä mainita esim. vuoden 1623 säilyneissä ratsumiesrullissakaan).
Samuel Cobronin rykmentistä näyttäisi olevan jotakin tietoja 1610-luvulta Ruotsin sota-arkistossa Militarieräkenskaper-sarjassa, mutta näitä en ole läpikäynyt.
Terv. Arto
M.Sjostrom
11.11.09, 11:32
Uudellee Skåtte pestautui ratsumieheksi 1621 Samuel Cobronin komppaniaan (Cobronilla oli oma nimikkokomppania, joskin hän tosiasiassa johti omaa rykmenttiä ja tosiasiallisesti hänen nimikkokomppaniaa johti Reinhold Wunsch, tästä on kerrottu laajemmin Arvi Korhosen kirjoittamassa Hakkapeliittojen historiassa). Cobronin kuoltua komppanian pääliköksi tuli Reinhold Wunch.
Samuel Cobronin rykmentistä näyttäisi olevan jotakin tietoja 1610-luvulta Ruotsin sota-arkistossa Militarieräkenskaper-sarjassa, mutta näitä en ole läpikäynyt.
Terv. Arto
Kyse ei välttämättä ole niinkään, mitä Cobron teki ollessaan jo seniorimpi upseeri, suorastaan eversti, ja nimikkojoukkojen johtaja -
vaan, ilmeneekö jotakin tämän Cobronin omasta taustasta ja yhteyksistä, kun hän on ruotsalais-palvelusuransa alkuvaiheilla, vielä kapteeni tai ehkä jopa sitäkin alempi, ja nähtävästi vielä enempi yksittäinen palkkasoturi kuin minkään nimikkojoukon johtaja.
Hänhän ei uransa ensimmäisissä maininnoissa ole sillä kertaa ratsujoukoissa edes, vaan tätä 'uutta' upseeria käytettiin jalkajoukkojen upseerina.
.....Samuel Cobron (Cockburn), who was probably born around 1574, appears in Swedish service in 1606-07 when he took part in the fighting in Livonia, as Captain of a newly enlisted troop of foot soldiers. At the turn of the year 1608-09 he travelled with Sir James Spens and other Scottish officers to England, to enlist further men. By the same autumn he was back in command of a new troop of horse.....
Onko esimerkiksi Cobronin kanssa palvelemassa vv 1606-07 joukoissa joitakin muita skotlantilaisiksi tunnistettavia?
Ja kun Mikael Skotte palveli (1607?) Golowitzin alaisuudessa, niin oliko tuo Golawitzin joukko esim lähellä sitä, missä Cobron niinä aikoina palveli?
aivan uteliaisuudesta: löytyykö upseeria nimeltä Alexander Gordoun, noista samoista sotilasjoukoista?
M.Sjostrom
11.11.09, 11:41
...
Skåtte sai 7.8.1622 päivätyllä kirjeellä elinikäisen verovapauden viljelemälleen 3/4 veron tilalle Hirvikoskella....
Tällaista myönnettiin erityisesti sellaisille, jotka vammautuivat sodassa.
Ja kaipa tuollaisia myönnettiin myös sellaisille, jotka pitkän aliupseeritasoisen palvelun jälkeen ikänsä puolesta jäivät 'eläkkeelle'
Kun Mikael viimeisen kerran karautti sotaan v1621, olikohan hän jo silloin vammautunut, ja kokeioli kykeneekö ptekemään kuitenkin paluun vanhaan työhonsä; vai vammautuiko hän viimeisessä sodassaan juuri n1621-22 ?
(tämä tietysti oletuksella, että juuri vammautuminen olisi ollut tuon eläköitymisen syy)
Entäpä jos hän oli jo ei-enää-nuori, ja vuoden 1621 paluu sotajoukkoon olisi harkitusti tapahtunut niin että hän lähti 'vanhan kaverinsa' Cobronin joukkoon.
Juuri tämän tapaista ajatuksenjuoksua ja eläytymistä kannustan. Harrastan sitä itsekin.
On asetuttava aikaan ja edettävä sen ehdoilla.
En muista olisiko Korhonen Hakkapeliittojen historiassa maininnut jotain Cobronin taustasta. Militarieräkenskaper-sarjasta hänestä voisi löytää tietoja myös jo ennen vuotta 1610, mutta otsikkotasolla häntä ei näytä ainakaan mainittavan (ko. sarjassa löytyy erilaisia tietoja mm. Liivinmaalla olleesta sotaväestä). Alempana upseerina hän voi hyvinkin löytä em. tiedoista. Esim. 1608 vol 2, Utländsk värvat krigsfolk, tai vol 3: Utländsk värvat rytteri. En ole tätä asiakirjakokonaisuutta vielä tutkinut, mutta näisä voisi löytyä lisävalaistusta. Golowatzin komppanian vaiheet kiinnostavat minuakin, mutta toistaiseksi on ole vielä löytänyt mitään.
Vuonna 1622 Skåtten sanotaan saaneen verovapauden pitkästä palveluksesta ja hänen leskelleen taas myönnettiin elinikäinen korvaus, koska hänen edesmennyt miehensä oli ollut vanha kruunun pavelija ja sotamies. Jotenkin näistä kyllä tulee se kuva, että Skåtten sotilasura olisi alkanut jo ennen vuotta 1607, hänhän on voinut palvelulla jossakin ulkomaalaisista värvätyissä joukoissa, joista ratsumiehiä on siirretty täydennykseksi Golawitzin komppaniaan. Eli pitää selvittää, mistä ja milla tavalla Ruotsi värväsi sotamiehiä 1600-luvun alussa ja mistä lähteistä tästä voisi löytää lisätietoja.
T. Arto
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.