Ruotusotilaan syntymäpaikka

[JaskaS]

Mikä on muiden mielestä tämän ruotusotilaan syntymäpaikka?
Hän palveli 1722-1750 Turun jalkaväkirykmentin Perniön komppaniassa.
Nimen jätän toistaiseksi mainitsematta sen johdattelevuuden takia, kuten myös oman tulkintani.

Hän saattaisi olla esi-isäni, toisen ruotusotilaan, isä. Siitä kiinnostus, vaikken tuota yhteyttä saisikaan todennetuksi.

:) Jaska

[Seppo T.]

Aika outo ratkaisu tuosta löytyi, mitenkähän on?
Laitan hiukan väliä ja valkoisella, niin ei spoilaa niin helposti...
maalaamalla saa näkyviin.

Seppo Töllikkö












Pålen Warschau

[JaskaS]

Kappas vaan, ihan sama tulos :cool:

Nimihän oli Johan Johansson Pålack.

:) Jaska

[Heikki Särkkä]

Ulkomailla näkyy tosiaan syntyneen.

[JaskaS]

Kun ei muitakaan ehdotuksia kuulu, niin uskotaan sitten omia(kin) silmiä.
Siispä Suomusjärven Häntälän Revän talossa majaa pitänyt ruotusotamies Johan Johansson Pålack (Polack) oli syntyään Varsovasta ja saanut sotilasnimensä puolalaisen syntyperänsä takia.
Hän oli rippikirjan mukaan syntynyt v. 1683 ja sotilasrullien ikätiedoista laskettuna v. 1684-85, ja kuoli 8.9.1752.

:) Jaska

[Heikki Särkkä]

Joku voi ihmetellä, miksi puolalaisen nimi oli Johan Johansson. Syy on se, että alkuperäinen nimi mukautettiin uuden kotimaan nimistöön sopivaksi. Miehen alkuperäinen nimi on hyvinkin voinut olla Janusz ja hänen isänsä nimi samoin.
Arvailee puolaa osaamaton

HeikkI Särkkä

[kkylakos]

Kun ei muitakaan ehdotuksia kuulu, niin uskotaan sitten omia(kin) silmiä.
Siispä Suomusjärven Häntälän Revän talossa majaa pitänyt ruotusotamies Johan Johansson Pålack (Polack) oli syntyään Varsovasta ja saanut sotilasnimensä puolalaisen syntyperänsä takia.
Hän oli rippikirjan mukaan syntynyt v. 1683 ja sotilasrullien ikätiedoista laskettuna v. 1684-85, ja kuoli 8.9.1752.

:) Jaska

Miten olet ajatellut lähteä jatkotutkimuksiin???

[JaskaS]

Miten olet ajatellut lähteä jatkotutkimuksiin???
Jospa odottelen Polski HisKsin Warszawan tietojen esilletuloa ja etsin kaikki Janusz-isille syntyneet Janusz-pojat, oli alkuperäinen sukunimi sitten Cybulski tai Krzkowiaszk tai mitä tahansa konsonanttipitoista ;)

Eilen yritin kaivella yleistietoa Suuren Pohjan Sodan vaiheista, josko olisi löytynyt selitystä tällaiselle muutolle Varsovan metropolista suomalaiseen korpeen. Puolassahan oli 1704-09 kuninkaana ruotsalaisten valtaan nostama Stanisław Leszczyński, joka sitten siirtyi Ruotsin joukkojen mukana Pommeriin. Olisikohan mukana ollut jokunen apulainen perheineen...

Toisaalta mielenkiintoni jatkumiseksi pitäisi pyrkiä varmentamaan, että Johan Pålackin 13.9.1733 syntyneen Erich-pojan kohtalo yhdentyy Kiikalassa ruotusotilaana toimineen esi-isäni kohtaloon. Etunimi ja patronyymi ja syntymäaika (ja -paikka Kisko, Suomusjärven emäseurakunta) täsmäävät. Puolisonsakin oli kotoisin Suomusjärven Häntälästä, Johan Pålackin Christina-tyttären *26.1.1726 yhden kummisedän tytär. Johan Pålackin vaimotkin olivat Kiikalasta, ensimmäinen hatarammin perustein(*), toinen varmuudella. Valitettavasti ajankohdan rippikirjat ovat sangen vajavaiset etenkin alaikäisten lasten osalta. Kiskossakin on syntynyt samana vuonna rakuuna Johan Orrmanille Erik-poika, jota en ole eliminoinut. Muita ei lähiaikona löydykään, mutta ainahan on voinut olla puutteita kastettujen luetteloissa, ja erheitä on ollut sotilasrullien syntymäpaikoissakin.

(*) Kerran mainittu lasten äitinä nimellä Christina Henriksdr, kuollessa Christina Fransdr. Jälkimmäinen täsmäisi Kiikalassa 1689 vihittyihin itsellinen Frans Erikssoniin ja Sara Grelsdotteriin (Vanhakylä Krapi). Sara Grelsdr on mainittu Johan Pålackin anoppina kuollessaan 80-vuotiaana 1736. Christina-puoliso ei voi olla syntynyt rippikirjan mainitsemana vuonna 1673, koska olisi ollut turhan iäkäs 1736 syntyneen Elisabeth-tyttären äidiksi - syntymävuosi saattaisi olla pikemminkin 1693.

Saisikohan innostettua jonkun serkun tai pikkuserkun DNA-tutkimuksiin?

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

Jospa odottelen Polski HisKsin Warszawan tietojen esilletuloa ja etsin kaikki Janusz-isille syntyneet Janusz-pojat, oli alkuperäinen sukunimi sitten Cybulski tai Krzkowiaszk tai mitä tahansa konsonanttipitoista ;)

Eilen yritin kaivella yleistietoa Suuren Pohjan Sodan vaiheista, josko olisi löytynyt selitystä tällaiselle muutolle Varsovan metropolista suomalaiseen korpeen. Puolassahan oli 1704-09 kuninkaana ruotsalaisten valtaan nostama Stanisław Leszczyński, joka sitten siirtyi Ruotsin joukkojen mukana Pommeriin. Olisikohan mukana ollut jokunen apulainen perheineen...

Toisaalta mielenkiintoni jatkumiseksi pitäisi pyrkiä varmentamaan, että Johan Pålackin 13.9.1733 syntyneen Erich-pojan kohtalo yhdentyy Kiikalassa ruotusotilaana toimineen esi-isäni kohtaloon. Etunimi ja patronyymi ja syntymäaika (ja -paikka Kisko, Suomusjärven emäseurakunta) täsmäävät. Puolisonsakin oli kotoisin Suomusjärven Häntälästä, Johan Pålackin Christina-tyttären *26.1.1726 yhden kummisedän tytär. Johan Pålackin vaimotkin olivat Kiikalasta, ensimmäinen hatarammin perustein(*), toinen varmuudella. Valitettavasti ajankohdan rippikirjat ovat sangen vajavaiset etenkin alaikäisten lasten osalta. Kiskossakin on syntynyt samana vuonna rakuuna Johan Orrmanille Erik-poika, jota en ole eliminoinut. Muita ei lähiaikona löydykään, mutta ainahan on voinut olla puutteita kastettujen luetteloissa, ja erheitä on ollut sotilasrullien syntymäpaikoissakin.

(*) Kerran mainittu lasten äitinä nimellä Christina Henriksdr, kuollessa Christina Fransdr. Jälkimmäinen täsmäisi Kiikalassa 1689 vihittyihin itsellinen Frans Erikssoniin ja Sara Grelsdotteriin (Vanhakylä Krapi). Sara Grelsdr on mainittu Johan Pålackin anoppina kuollessaan 80-vuotiaana 1736. Christina-puoliso ei voi olla syntynyt rippikirjan mainitsemana vuonna 1673, koska olisi ollut turhan iäkäs 1736 syntyneen Elisabeth-tyttären äidiksi - syntymävuosi saattaisi olla pikemminkin 1693.

Saisikohan innostettua jonkun serkun tai pikkuserkun DNA-tutkimuksiin?

:) Jaska

Aika hyvä tuloshan tuokin jo on!

Seuraavasta tuskin on erityisempää apua, mutta Alf Brenner tulee aina Polackeista puhuttaessa mieleen. Hänen Sukututkimuksen oppaassaan, suomennos vuodelta 1956 on seuraavaa tekstiä Polen-suvusta:


Polen.



Polen-suku on haarautuma Polack-suvusta, jonka nimisiä henkilöitä esiintyy runsaasti Itä-Suomen eri puolilla ja muuallakin Suomessa. Todennäköisesti nämä eivät kaikki ole sukulaisuussuhteissa toisiinsa, vaan polveutuvat henkilöistä, jotka ovat siirtyneet tänne Puolasta. Perimätiedon mukaan nyt kyseessä oleva Polack-suku polveutuu krakovalaisesta suutarista; Kiuruvedellä tavataankin suutari Matts Polack, joka 1780 kuoli 102-vuotiaana. Asiakirjallisen lähdeaineiston puuttumisen vuoksi ei voida kuitenkaan osoittaa, että hän olisi Polen-suvun kantaisä.
Tämän jo mieskannalta sammuneen suvun huomattavin jäsen on fil. tohtori Fredrik (Rietrikki) Polen (1823—1884, taulu 5), ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan kirjoittaja.


Taulu 1.


I. Fredrik Polack, s. 1741. Renki Kiuruveden pappilassa 1770— 73. Kiuruveden suntio v:sta 1774. K. Kiuruvedellä 12. kesäk. 1825 84-vuotiaana. — Puoliso 1776 Anna Kärkkäinen, s. 1741, k. Pieksämäellä 26. maalisk. 1826, vht luult. Kiuruveden lukkari Paavali Kärkkäinen ja (Margareta Dikert?).
----

Seuran sivulla olevassa luettelossa Transport av manskap från svenska regementen till Finland 1721, http://www.genealogia.fi/hakem/regem/indexr.htm (http://www.genealogia.fi/hakem/regem/indexr.htm) on eräs Anders Pålack.

Puolalaiset ovat kiihkeitä lemmen asioissa. Kanssani samalla vuosikurssilla oli kaksi Kzrwz-alkuista (geneerinen nimi, muutettu) veljestä, joista toisen kerrottiin kiivenneen Bulevardilla vesiränniä pitkin neljänteen kerrokseen melkein naisensa luo, mutta putosi sieltä, onneksi auton katolle.

Isaac Bashevis Singer oli kylläkin puolanjuutalainen. Hänen Lublinin taikurinsa sanotaan olevan hänen kirjoistaan kiehtovimpia ja mielikuvituksellisimpia. Se kertoo taikurista, joka matkustaa kaupungista toiseen, ja samalla naisen luota naisen luo, kertoo Wikipedia. Mihin sekin on hyllystä hukkunut?

Seppo Niinioja

[Bodniemi37]

...Kiuruvedellä tavataankin suutari Matts Polack, joka 1780 kuoli 102-vuotiaana. Asiakirjallisen lähdeaineiston puuttumisen vuoksi ei voida kuitenkaan osoittaa, että hän olisi Polen-suvun kantaisä.

Seppo Niinioja

Lisätietoja suutari Matts Polackista löytyy mm. näiden linkkien takaa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1754-1761_va10-15/17.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristiina/rippikirja_1754-1761_va10-15/17.htm), http://www.mesterton.net/~d637989/hilkankoti/halfbiorn.htm (http://www.mesterton.net/~d637989/hilkankoti/halfbiorn.htm).
---------------
Ruotsin Norbergiin muuttaneen lääninrahastonhoitaja Bertil Gabrielinpoika Ithimaeuksen veljentyttäreksi olettamani Anna Ithimaea avioitui 17.10.1706 Rantasalmella Pehr Polackin kanssa. Viimeksi mainitun kohdalla on HisKissä tällainen kommentti: "f.d. Råd=och Hand: m.i. Sordavala, men nu Rusth.här i sn Petter Polack."

[JaskaS]

Sattumoisin tuo suutari Matts Polack on nimenä tiedostossani, koskapa puolisonsa on esi-isäni Philip Halfbiörnin serkku.
Epäilen kuitenkin että Johan Pålack olisi samaa sukua. Sotilasnimen taustalla oleva syntyperä on oletettavampi selitys, kenties useammallekin polakille.
Tiet Krakovasta Itä-Suomeen ja Varsovasta Lounais-Suomeen tuskin ovat kohdanneet. Mitään mahdollisuutta ei tietenkään pidä kategorisesti sulkea pois.

:) Jaska

[Hilkka]

Esi-isäni suutari Matti Polackin taustasta Jarmo Paikkala kirjoittaa 12.11.1986 ilmestyneessä Kiuruvesi-lehdessä seuraavasti:

”Sukutarinan mukaan suku polveutuisi Galizian puolalaisista. Toinen tarinan versio kertoo, että Matti Polack olisi alun perin krakovalainen suutari, joka olisi tullut isonvihan aikoihin Lappeenrantaan. Tiedoille ei kuitenkaan löydy minkäänlaista vahvistusta. Vanhin maininta, jonka olen löytänyt Matista, on 1720-luvulla Ristiinasta, siis kyllä varsin läheltä Lappeenrantaa. Missään asiakirjassa ei mainita mitään hänen mahdollisesta ulkomaisesta syntyperästään. Ilmeisesti puolaisperäisyys on päätelty hänen nimestään polack = puolalainen.

Suutari Matin vanhan kotiseudun tienoilla (Ristiinassa, Mikkelissä, Säämingissä, Kerimäellä) asui 1700-luvun alussa paljon Polack-nimisiä. He olivat enimmäkseen juuri käsityöläisiä. Ensimmäinen maininta nimestä Ristiinan seudulla on jo 1600-luvun alusta. Puolakoita asui Karjalan kannaksella jo 1500-luvun lopulla (Käkisalmi) ja samoihin aikoihin myös Pohjois-Pohjanmaalla Iissä. Samannimisiä sukuja lienee useita, sillä ainakin sotilaille annettiin usein eri kansallisuuksien nimiä. Polack-nimisiä sotilaita on ollut jo Ruotsi-Suomen armeijassa 1600-luvulla, ja myöhemmin ruotukaudella nimi yhä yleistyi.”

Suutari Matti Polack asui 1726 Ristiinan Puntalassa ja Lappeenrannassa vuodesta 1731. Hän muutti takaisin Ristiinaan 1740-luvun alussa ja avioitui siellä 1.11.1743 Brita Halfbiörnin kanssa. Vuonna 1767 perhe muutti Pieksämäen Nikkarilaan. 1770-luvulla Matti Polack yhdessä kahden poikansa ja yhden tyttären kanssa muutti Kiuruvedelle. Brita Halfbiörn oli kuollut ennen Kiuruvedelle muuttoa ja kaksi tytärtä avioitui Pieksämäellä. Poika Gustaf Willig muutti perheineen myöhemmin Kiuruvedelle.

Terveisin

Hilkka Kesiö-Lairila