Ylä-Satakunnan tuomiokirja 1623

[Henrik Nylund]

Hei,

En oikein ymmärrä mitä tässä ensimmäisessä tapauksessa sanotaan. Kyseessä on siis vuoden 1623 Ylä-Satakunnan tuomiokirja ja Lempäälän Talvikäräjät 3.3.1623. (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1623-1627_es1962_nidenn1/2.htm)

Oma tulkintani on:
"Dömdes Grells Mxxx sin xxxxx gield hosh huem dett helst wara kan, och han medh skull bewijsa kan, Lenzmannen Knuth Tijri schall utmäta."

Mistä siis on kyse, mihin Grells on syyllistynyt? Nimismies Knuth Teijri (Nuutti Olavinpoika Tiira Ahtialasta) näemmä ulosmittaa...
_
Henrik

[Heikki Särkkä]

Velka on witterligh 'tiedossa oleva'. Veikkaan, että asia on ollut esillä käräjillä jo aiemmin.

[Heikki Särkkä]

...med skäll 'perusteilla'.

[Markku Pihlajaniemi]

Heipä

Minusta asiakirjassa puhutaan Grellsin saamisista.

Lautakunnan tutkinnan jälkeen tuomittiin nimismies Knut T ulosmittaamaan Grells M:lle hänen tiedossa oleva velkansa siltä jolla sitä voi olla ja minkä hän (Grells) pystyy todisteella osoittamaan.

[Henrik Nylund]

Hei,

olen kohdannut uusia ongelmia tuomiokirjan lukemisessa. Tällä kertaa päänvaivaa tuottaa Tyrvään talvikäräjät 21.3.1623 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1623-1627_es1962_nidenn1/6.htm).

Ensimmäisessä jutussa en saa tolkkua benemptdt sanan jälkeiseen nimeen. Samoin pellon koko on epäselvä. Saakohan kukaan myöskään tolkkua kuka ja mistä tämä Lasse on?

Toisessa jutussa en Kiikanoja-sanan jälkeen ymmärrä mitään.

kiitos jo etukäteen avusta
Henrik

[Heikki Särkkä]

förbe(nempd)e Oloff sin skiftes broder

[Seppo T.]

Voi.......tätä vastauseditoria. Taas katosi teksti taivaan tuuliin.

Ehkä yritän uudelleen kun ........... on laskenut hieman.

[Seppo T.]

Tyrvään suunnan nimistö ei ole minulle kovin tuttua. Ehdotuksia voi tarkastella sitä vasten, löytyykö tulkintojani vastaavia paikkoja alueelta. Ehkä joku korjaa tätä.

...Coiunsar Pårdas vnder - 4 åhmar af Lass Rapapää
j Käröö som han löst hafuer för spanmållen 6 Q:or

...Waldmars Krab -
till -1 Wepa -1 och Ketill -1 om 6 (mikä mitta?):r för hennes införnigh
af Anders Thåmass: j Wechkakårbj

Coiunsar on ehkä Koivunsaari ja Pårdas voisi olla Porras.

Käröö on oudompi paikka. Käyrä ja Kari ainakin on seudun nimiä.

Krab ei sekään ole aivan varma, ehkä joku tietää paremmin. Wepa on minulle uusi nimi.

Seppo Töllikkö

[Heikki Särkkä]

Kettill i om 6 marker (naulaa)

Spannmållen 6 Tunnor

Lass(e) Rappåå (?)

[Heikki Särkkä]

Vedän takaisin äskeisen Lassin sukunimiehdotuksen. En huomannut Seppo T:n ilmeisen osuvaa tulkintaa.

[Heikki Särkkä]

Waldmars Krab on sarka- jotakin. Lunsjön Släktforskarens uppslagsbok sanoo:
krabbakläde: vävnad i krabbasnår, där rätsidan har upphöjda, olikfärgade mönsterfigurer som man plockar i för hand.

[TerhiA]

Olin tuon vepa-sanan tavannut joskus kauan sitten, mutta en enää muistanut sille mitään suomenkielistä vastinetta.
Googlaamalla löytyi näin:
Vepa används som beskrivning av en mindre väggbonad (http://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ggbonad) än vad rana (http://sv.wikipedia.org/wiki/Rana) utgörs av. Var gränsen går är osagt. Enligt NE (http://sv.wikipedia.org/wiki/Nationalencyklopedin) beskrivs en vepa som en tunn ylleväv (http://sv.wikipedia.org/wiki/Ylle) som man under medeltiden (http://sv.wikipedia.org/wiki/Medeltiden) hade som underlakan (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=Underlakan&action=edit&redlink=1) eller täcke (http://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4cke) i sängen. Men att vävnaden (http://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4vning) hos allmogen (http://sv.wikipedia.org/wiki/Allmoge) sedan blev en väggbonad. Enligt uppgift var den ofta randig och vävd i fyrskaftad (http://sv.wikipedia.org/wiki/Solvskaft)kypert (http://sv.wikipedia.org/wiki/Kypert). I dagsläget används begreppet för mindre vävnader som skall hänga på väggen och det säljs broderimönster (http://sv.wikipedia.org/wiki/Broderi) för mindre bonader (utan glas (http://sv.wikipedia.org/wiki/Glas) och ram (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=Tavelram&action=edit&redlink=1)) som varandes vepor.
Hämtad från "http://sv.wikipedia.org/wiki/Vepa (http://sv.wikipedia.org/wiki/Vepa)"
Olisikohan kyse tästä?
_________
/_ TerhiA _\

[Sami Lehtonen]

Voi.......tätä vastauseditoria. Taas katosi teksti taivaan tuuliin.

Ehkä yritän uudelleen kun ........... on laskenut hieman.

Vinkki. Jos et ole varma, oletko tullut potkituksi ulos ennen lähetystä, niin maalaa teksi ja paina Crtl+C juuri ennen lähetystä. Jos olit runoillut liian pitkään ja sukuforum kirjannut sinut ulos, niin saat tekstin takaisin yhdellä Ctrl+V manauksella. SukuForumin voi myös konfiguroida siten, ettei uloskirjautumisia juuri tapahdu, mutta kopioi/liimaa-vinkki toimii myös kaikilla sellaisilla forumeilla, missä automaattisesta uloskirjautumisesta ei pääse eroon.

On kiva huomata, että myös RAHAD:n tuomiokirjoja käytetään.

[Seppo T.]

Nyt tuo alkaa selvitä mullekin. Kyse ei siis ole Waldmar Krab, Wepa ja Ketill nimisistä henkilöistä vaan tavaroista. Muutama vaatekappale ja 6 naulan painoinen kattila on kyseessä. (Karkusta ja Kiikasta tosin näyttää löytyvän Krapi ja Krabbe sukunimenä)

Ylemmässä on viljan lyhenteessä t:stä vedetty tukeva alaviiva on ilmeiseti lyhenteeseen kuuluva lisäys, eikä Q:n alalenkki.
4 aamia heinää on arvoltaan vastannut 6 tynnyriä ruista tämän perusteella.


maalaa teksi ja paina Crtl+C juuri ennen lähetystä.

Tätäkin olen kokeillut, mutta jostain syystä editori aukeaa oletuksena siihen moodiin, josta ei pysty maalaamaan. Jos yritän vaihtaa ennen lähettämistä, niin lopputulos on sama, ohjelma syö tekstini. Jos sen muistaa vaihtaa ennen kirjoittamista, niin samalla tulee sitten avattua jokin erillinenkin kirjoituseditori.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin kirjoittelen välillä XP-pohjaisella käyttiksellä IE:llä ja välillä Ubuntulla Tuliketulla, joissa molemmisssa on jo lähdössä erilainen tapa käsitellä ohjelmia ja niiden sisältöjä. Ei se siitä... sanos joku. ;-)

S.T.

[Henrik Nylund]

Kiitos tuhannesti kaikille tulkitsijoille ja auttajille. Mahtavaa kun asiat selviää. Olin itsekin olettanut että tässä on kyse esineistä, mutta en uskaltanut olla varma, kun en selvää saanut. Hyvä että joku muukin samaan lopputulemaan pääsi.

Fornsvensk lexikalisk databas antaa:
vadhmals kiurtil =vad*malskjortel eli sarkahame.
vepa = (tunt) sängtäcke (av ull) eli sängynpeite.
ja ketill = kattila.

"Dömdes Karin Thåmas dotter i Kikanåija Waldmars Kiur-till - 1 Wepa - 1 och ketill - 1 om - 6 marker för hennes införningh af Anders..." tarkoittaa puolestaan kokonaisuudessaan mitä?

Karin Tuomaantytär tuomitaan antamaan yhden sarkahameen, peiton ja kattilan...

Vielä on hieman epäselvää siis.

Kiitos vielä menneistä (ja toivottavasti tulevista) vinkeistä
Henrik

[Markku Pihlajaniemi]

Heipä

Asiakirjan tekstin merkitys on mielestäni, että Kaarina Tuomaantytär tuomittiin saamaan taloon tuomansa (för hennes införningh) tavarat arvoltaan 6 markkaa Antti Tuomaanpojalta.
Tekstistä saa jatkotutkimuksia varten olettamuksen, että Kaarina oli naitu Antin taloon ja hän oli muassaan tuonut tekstissä mainitut esineet. Hän oli joutunut lähtemään talosta mahdollisesti jäätyään leskeksi ja nyt hän haki käräjillä tavaroitaan takaisin. Tavarat oli hinnoiteltu ja kaiketi Antilla oli mahdollisuus suorittaa tavarat myös rahassa.

Avainsana tekstissä on införningh. Perustaa tulkinnalle löytyy SAOBista:

γ) i sht jur. i fråga om medförande av ngt i boet vid giftermål; äv. i fråga om förvärvande av ngt för boet under äktenskapet; särsk. i uttr. införa i boet.
Hustruns i boet införda hemgift. OLIVECRONA LagbGift. (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%275786%27%29) 36 (1851).
SUNDÉN (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%278301%27%29) 1885.
– särsk. (†) ss. vbalsbst. -ing, -ning i konkret anv.: vad en make (särsk. hustrun) medför(t) i boet; hemgift. CHARPENTIER Sytn. (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%279619%27%29) 57 (i handl. fr. 1624.
HärnösDP (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%27184%27%29) 1694, s. 192 b.