Paha kuolema Tervolassa

[Seppo Niinioja]

Tässä erityisesti Tellervolle omistettu lupaamani kuva-arvoitus:

Tervolan haudatuissa vuoden 1698 viidentenä tapahtumana on HisKissä seuraava karmaiseva tapaus:

Tervola - haudatut

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1hb9wb?fi+0552+haudatut+4)20.1.1698 enkia Margeta Jönsd:r
Kuolinsyy: falle utij som sjudande gryta, desigenom dödh
alkup - ALKUPKOMM: hoos Matz Oloffss. Terwoj i Lapinniemiby, omainen: sahl. Olof Hietas

Alkuperäinen merkintä on kuvassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=2086&pnum=47 .

En ole nähnyt vastaavaa Mustaa kirjaa enkä yritä tulkita koko pitkähköä alkuperäistekstiä, mikä tuskin minulta onnistuisikaan. Alkuperäisen 3. ja 4. rivillä minusta näyttäisi lukevan, HisKistä luntaten ja täydentäen "falle utj een siudandeheet gryta och derigenom" (---, nähtävästi tarkempaa kuolemaan johtaneiden tapahtumien kuvausta.)

Verbi falla merkitsee sekä kaatua että pudota. Jos oli kyse kaatumisesta kiehuvankuumaa vettä sisältäneen padan päälle, prepositio kai olisi ollut på eikä utj, nykykielellä i? Lukeeko toisen rivin lopussa itse asiassa Margeta Jönsdotters barn, joka olisi pudonnut pataan?

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Tässä erityisesti Tellervolle omistettu lupaamani kuva-arvoitus:

Tervolan haudatuissa vuoden 1698 viidentenä tapahtumana on HisKissä seuraava karmaiseva tapaus:

Tervola - haudatut

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1hb9wb?fi+0552+haudatut+4)20.1.1698 enkia Margeta Jönsd:r
Kuolinsyy: falle utij som sjudande gryta, desigenom dödh
alkup - ALKUPKOMM: hoos Matz Oloffss. Terwoj i Lapinniemiby, omainen: sahl. Olof Hietas

Alkuperäinen merkintä on kuvassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=2086&pnum=47 .

En ole nähnyt vastaavaa Mustaa kirjaa enkä yritä tulkita koko pitkähköä alkuperäistekstiä, mikä tuskin minulta onnistuisikaan. Alkuperäisen 3. ja 4. rivillä minusta näyttäisi lukevan, HisKistä luntaten ja täydentäen "falle utj een siudandeheet gryta och derigenom" (---, nähtävästi tarkempaa kuolemaan johtaneiden tapahtumien kuvausta.)

Verbi falla merkitsee sekä kaatua että pudota. Jos oli kyse kaatumisesta kiehuvankuumaa vettä sisältäneen padan päälle, prepositio kai olisi ollut på eikä utj, nykykielellä i? Lukeeko toisen rivin lopussa itse asiassa Margeta Jönsdotters barn, joka olisi pudonnut pataan?

Seppo Niinioja

Kyllä siinä minunkin mielestäni selvästi lukee barn - selittäisi paremmin tuon kiehuvaan pataan putoamisen. Pyykkipäiväkö lienee ollut?

Muistuupa mieleen eräs toinen onnettomuus, missä talon emäntä kuoli iskettyään veitsen rintaansa leikatessaan leipää. Liekö sitten siinä tapauksessa ollut osansa kehnonlaisessa viranomaisen esitutkinnassa ja totuus ollut jotain aivan muuta. Äkkiseltään en keksi, miten leipää voisi leikata siten, että oma henkikulta olisi kovasti vaarassa. Veitsellä tappaminenkin kun vaatii melkoisesti voimaa.

[TerhiA]

Kyllä siinä minunkin mielestäni selvästi lukee barn

Minusta taas siinä ei lukisi barn, vaan lyhennettynä benämnd:
" .... sah(lige) Hieta Olofs Enckia, Margeta Jöns dotter ben(ämn)d, hoos .... etc .... utj een siudande heet gryta och der igenom sin lijfstijd ändat .... etc .... "
Vähän epäselvää tuon kirjurin käsiala. Lisäsin nuo pari pilkkua lauseselvennykseksi.
_________
/_ TerhiA _\

[Sami Lehtonen]

Minusta taas siinä ei lukisi barn, vaan lyhennettynä benämnd:
" .... sah(lige) Hieta Olofs Enckia, Margeta Jöns dotter ben(ämn)d, hoos .... etc .... utj een siudande heet gryta och der igenom sin lijfstijd ändat .... etc .... "
Vähän epäselvää tuon kirjurin käsiala. Lisäsin nuo pari pilkkua lauseselvennykseksi.
_________
/_ TerhiA _\

En lähde kiistelemään. Tuon b:n ja hyvällä tahdolla d:n siitä erottaa. Onko kirjuri halunnut korostaa vainajaa tuolla benämnd -täsmennyksellä? Monastihan vanhoista hautausmerkinnöistä ei tahdo ottaa pirukaan selvä, kuka itse asiassa on kuollut.

[TerhiA]

En lähde kiistelemään. Tuon b:n ja hyvällä tahdolla d:n siitä erottaa. Onko kirjuri halunnut korostaa vainajaa tuolla benämnd -täsmennyksellä?
Ei siinä minulle tule mieleen mitään sen kummempaa korostusta, kirjuri vain sanoi, että kuollut henkilö oli nimeltään sejase. Ei mitenkään outo ilmaisu minulle, ja se tuosta lähinnä tuli mieleen. On kuitenkin niin epäselvä, että jotakin muutakin siitä saattaisi kehitellä - en kuitenkaan ole sitä mieltä, että siinä olisi barn.
_________
/_ TerhiA _\

[Tapani Kovalaine]

Sami tuossa väittää, että noista vanhoista teksteistä ei pirukaan tahdo ottaa selvää, mutta yritän silti (ja vasta lopussa kerron sukutarinan):

... tammikuussa 1698 sattui ikävä tapaus, kun Olli Hieta -vainaan leski Marketta Jussintytär, joka asuu Matti Ollinpoika Tervon luona Lapinniemessä, kaatoi päälleen kiehuvan padan ja kuoli saamiinsa vammoihin...

Ei se kyllä mennyt oikein, mutta seuraava sukutarina menee (kertoja elää vielä): Iäkäs aviomies istuskeli keittiössä ja pyysi vaimoaan tuomaan kynän, kun oli jokin muistiinpano tehtävä. Sai kynän ja se ei toiminut. Mies ärähti: vie tämä kynä helevettiin. Vaimo siihen rauhallisesti neuvoi: Vie männessäs!

[Seppo Niinioja]

En lähde kiistelemään. Tuon b:n ja hyvällä tahdolla d:n siitä erottaa. Onko kirjuri halunnut korostaa vainajaa tuolla benämnd -täsmennyksellä? Monastihan vanhoista hautausmerkinnöistä ei tahdo ottaa pirukaan selvä, kuka itse asiassa on kuollut.

Ilman rienauksen tarkoitusta: Robert Hossein ohjasi aikanaan elokuvan Piru korjaa omansa. Pappien epäselvät riipustukset vaikeuttavat tehtävän suorittamista.

Toisessa yhteydessä on esitetty, että HisKin teko olisi pitänyt aloittaa silloin parikymmentä vuotta sitten alkuperäisistä historiakirjoista. Missä vaiheessa mahtaisimmekaan olla, jos pyörää olisi ruvettu keksimään uudelleen.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Sami tuossa väittää, että noista vanhoista teksteistä ei pirukaan tahdo ottaa selvää, mutta yritän silti (ja vasta lopussa kerron sukutarinan):

Luepa uudelleen ja tarkista, mitä väitän. Ongelma ei ole vanha teksi sinänsä, vaan epästandardi tapa ilmaista tapahtunut. Hautausmerkinnässä saatetaan mainita kaksi-kolme, joskus neljäkin henkilöä, eikä aina automaattisesti ole selvää, mikä näistä on juuri nyt haudattu vainaja. Tässä nyt ilmeisesti lukee:
"autuas, Hietan Olavin leski, Margeta Jönsintytär nimeltään, Matti Olavinpojan luona". Tuohon ei tarvitse isoa tahraa lyödä, tai antaa rottien isoa palaa syödä, kun siitä ei enää selviäkään, kuka kuoli ja ketä haudattiin (toivottavasti sama kuitenkin).

Tästä kun vielä vähän jatketaan, ollaan tilanteessa, jossa kirjuri tarinoi, että autuaan vanhan isännän toissa vuonna kuolleen pojan leskivainaan lapsivuoteeseen kuolleen siskon kuolleena syntynyt poikalapsi haudattiin sinä ja sinä päivänä. Peitä nyt vapaasti valitsemasi puolet sanoista (simuloi kirjan kärsimyksiä vuosisatojen aikana) ja yritä ottaa tolkku sisällöstä. :D:

[Tapani Kovalaine]

Kyllä tämä tapaus on selvitetty, mutta kun tuo alussa Sepon mainitsema uti ja på tässä vielä vaivaa mieltä. Keitettiinkö Tervolassa joku 1698 elävältä (uti/på) vai tuliko hän elämänsä päähän (kuten tekstissä lukee) hitaammin esimerkiksi pahoja palovammoja (uti/på) saaneena? Tekotavasta tässä enää on kyse.

[TerhiA]

Tästä kun vielä vähän jatketaan, ollaan tilanteessa, jossa kirjuri tarinoi, että ....

Kylläkyllä, ja joskus jos oikein hyvä tuuri on, niin siitä pitkästä henkilölitaniasta saattaa purkautua aiemmin tuntemattomia sukulaisuussuhteita.
_________
/_ TerhiA _\

[tellervoranta]

Tämän tapauksen aioin laittaa Kiireellä kahville tekstiin :)

[Sami Lehtonen]

Kylläkyllä, ja joskus jos oikein hyvä tuuri on, niin siitä pitkästä henkilölitaniasta saattaa purkautua aiemmin tuntemattomia sukulaisuussuhteita.
_________
/_ TerhiA _\

Sitähän se parhaimmillaan on - sukututkimus siis. Yllättäviä löytöjä paikasta, josta niitä ei välttämättä osaa etsiä.

[Sami Lehtonen]

Kyllä tämä tapaus on selvitetty, mutta kun tuo alussa Sepon mainitsema uti ja på tässä vielä vaivaa mieltä. Keitettiinkö Tervolassa joku 1698 elävältä (uti/på) vai tuliko hän elämänsä päähän (kuten tekstissä lukee) hitaammin esimerkiksi pahoja palovammoja (uti/på) saaneena? Tekotavasta tässä enää on kyse.

Jospa se pata kaatui ulkona? Eiköhän tuo vammoihinsa kuollut - ennemmin tai myöhemmin.

[Seppo Niinioja]

Jospa se pata kaatui ulkona? Eiköhän tuo vammoihinsa kuollut - ennemmin tai myöhemmin.

Terhin käsialojen tulkintataito on ilmiömäinen, ainakin minuun verrattuna. Vähintäänkin epäselvää kirjoitusta. Tuo barn vain juolahti yhtenä hypoteesina mieleen. Koetin myös turhaan etsiä HisKissä olevaa dödh-sanaa, mutta asia onkin ilmaistu sanoilla sin lijfstijd ändat.

Iso pyykkipata ulkona nuotion päällä tuli minullekin vähän asiaa pähkäiltyäni mieleen. Meillä on jo kolmannessa polvessa käytössä Laura Latvalan mainio Pikku-Marjan eläinkirja, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1947. Sen ajan nostalginen maalaisympäristö on itsellenikin tuttu. Litt. P:ssä on havainnekuva, jossa Pelle-pässi puskee padan kumoon. Pyykkipadat olivat jopa noin metri halkaisijaltaan, vaikka en ole varma, olenko sellaista luonnossa nähnyt.

Kiimingissä päätettiin kesällä 1944 myydä kunnan omistama pyykkipata Ponnon pyykkiyhtymälle 500 markan (nykyrahassa 76.02 euroa) hinnasta ehdolla, että kunta saa tarvittaessa siinä pestä pyykkinsä (http://www.kiiminki150.fi/index.php?214 ).

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Hei :), tuosta linkistä saa tietoa Tervolan kirkoista.

http://www.aumala.com/kko/Tervola.html

Wolter Erwast: Piirteitä Tervolan seurakunnan historiasta. 2. painos
löytyy yllättäen ko Tervo liittyen vanhan kirkon kellotapuliin ja kelloon.
Lainaus:
Ensi aluksi oli tässä tapulissa vaan yksi kello, vaatimattoman pieni ja jokseenkin huonoääninen.Liitämme tähän kirjoituksen, mikä löytyy kellon sivusta. Yläreunassa luemme: " Soli Deo Gloria, Anno 1686" ja toisella puolen: " Matts Olofsson Tervo hofver betalt till Lapininiemi by denna Klocka 1/2 skeppund, 10 Lispund" ja : Gloria in erelso Deo. Holmia me fundebat Johan Meijer "

Tämä kello on ollut Isonvihan aikaan lähteeseen eli suohon kätketty eikä ole saatu puhdistettua. Lapinniemi on siis tämä Tervolan nykyinen kirkonkylä. Tuossa edellä olevassa tekstissä lukee Lapininiemi, mutta olen kirjoittanut tekstin juuri niin kuin se on kirjassa.