Kuolinsyy: miserere

[JaskaS]

Tuli vastaan Halikossa tuollainen kuolinsyy, miserere.
Näkyy HisKistä löytyvän samaa harvakseltaan ympäri maata.
Ensimmäinen mieleenjuolahtuma olisi jotain kurjuuteen liittyvää (vrt. Les Misérables).
Arno Forsiuksen sivuilta (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuol_syy.html) ei selitystä löydy.

SAOB (http://g3.spraakdata.gu.se/saob/) kertoo seuraavaa:
---------
2) (numera knappast br.) med. tarmvred (med utkräkning av tarminnehåll).
Alm(Sthm) 1763, s. 41.
Den hemska sjukdomsbild .., som kallas tarmvred ("miserere"). WRETLIND Läk. 5: 91 (1897).
BonnierKL 7: 1079 (1925).
---------
Suolitukos?

:) Jaska

[Juha]

Harri Hirvelän (http://www.saunalahti.fi/hirvela/) mainioiden sivujen mukaan kyseessä on ikävä sairaus, jossa ruoka palautuu suolistosta mahalaukkuun ja sitten sen joutuu oksentamaan pois.

in English "copremesis" l. "fecal vomiting"


Juha

[Kivinen]

Euwwwwwww:eek:

[jyrkienator]

Suolenkierre, Misere, Ileus.

Kun ähky, olkoonpa se syntynyt mistä syystä tahansa, käypi kovin ankaraksi ja itsepintaiseksi ja yhtyy siihen alituiset oksennukset, joiden mukana lopuksi tulee todellisia ulostuksia, saapi tauti nimen Misere- T'ämä yhtä vaarallinen kuin iljettävä tauti on siinä, että suoliston toimintaa on kääntynyt tykkänään päinvastaiseksi, minkä tähden suolitiehyeen syrjähtyminen tai tukkeutuminen on synnyttänyt. Tauti alkaa useinkin itsepintaisella, useita päiviä kestävällä ummella, ja kun ei mitään voi erittyä alaspäin, alkaa ensinnä ilma hakea itselleen tietä ylöspäin, jolloin pahalta haisevat röyhköykset ilmaantuvat. Tähän yhtyy pian ähkykivistys, tuska, vatsanpohjan pingotus, nikotus ja inho sekä ensin vatsan sisällön, sittemmin todellisten ulostusten oksentaminen. Tuo tätä sauraava raadonkaltainen haju ja maku pysyy yhäti suussa ja ärsyttää uusiin oksentamisiin. Valtimo on alussa kova ja nopea, mutta käypi sittemmin pehmeäksi ja heikoksi kuten suolitulehduksessa, miksi tauti helposti muuttuu. Tauti saapi alkunsa kovista ulostuksista johtuneesta itsepintaisesta umpitaudista, luuhedelmäin sydänten tai muiden kovain esineiden alasnielemisestä, jotka muodostavat tukkeen suolistoon, kuin myöskin suolten toistensa sisään tunekutumisesta tai kiertymisesta, suolenkierre, ja kietoutuneesta suolikohjusta. Se esiintyy enimmäkseen ijäkkäissä henkilöissä, joita vaivaa vatsanpohjan kovuus, ja on niissä osoittautunut vähemmän vaaralliseksi kuin nuorissa henkilöissä, jotka se helposti tappaa.
Miseren parantaminen vaatii pikaista lääkärin hoitoa, vaikkapa loppu kumminkin usein on onneton. Jos kohju on syynä tautiin, on se ennen kaikkia takaisin työnnettävä. Pääasiallisin mitä muuten on tehtävänä, on ulostuksen edistäminen. Sairas pannaan viipymättä haaleaan kylpyyn, josa hän saa istua paikallaan niin kauvan kuin voipi, 1/2 - 1 tuntiin, ja voidaan sitä uudistaa useita kertoja vuorokaudessa. Sen ohessa käytetään peräruiskeeksi valeriaanateetä. johon sekoitetaan 3 - 4 ruokalusikallista ruokaöljyä. Sisälliseksi ulostusaineeksi voipi koettaa antaa teekupillisen sitruunamehun sekaista väkevää sennateetä, tahi ruokalusikallinen risiiniöljyä tai öljysosetta joka tunti. Juomaksi käytetään liemekkäitä soppia, ohravettä hunajan kanssa, suutavettä j.m.s. Jos sairas ilmoittaa vissin paikan vatsanpohjalla viiltävän kivistyksen sijaksi, pannaan siihen 8 - 10 iilimatoa. Samaan paikkaan asetetaan sitte kylmiä kääreitä. Muuten on parannusmenettely suunnilleen samallinen kuin suolitulehduksessa. Franch ehdottaa, että niisä tapauksissa, jolloin ei peräruiskeita kouristuksen takia voida käyttää peräsuoleen, pistetään sinne pitkä, hoikka talikynttilä niin syvään kuin mahdollista. Niinikään on Belladonateetä sisältäviä peräruiskeita puollustettu ja näytäinneet hyödyllisiltä; mutta ne voivat olla vaarallisiakin, ja sentähden ei niitä saa määrätä muut kuin lääkärit.


http://www.gastrolab.net/ghf22.htm

[Heikki Koskela]

"Agnus Dei, qui tollis peccata mundi, miserere nobis"


Teinikuorossa kouluaikana lauloimme hengellistä laulua "Agnus Dei", jonka sanoja emme tietenkään ymmärtäneet. Kuoron johtaja antoi kuitenkin ymmärtää sen olevan kirkollista perää ja sana miserere luullakseni tarkoitta ainakin tässä laulussa jotain armoon liittyvää tai jotain. Sivitystasoni alhaisuuden vuoksi en kykene tukitsemaan tarkasti sana sisältöä mutta ihan varmasti tässä laulussa se kertoo jotain kristillisyyteen liityvästä nöyrästä asenteesta. Sanahan on puhdasta latinaa.

Tässä laulussa se ei ainakaan voi tarkoittaa oksennustautia. Varmaan se sitten tarkoitta sairauttakin. Sanakirja sanookin miserere = suolentukkeumaoireet, ulosteiden oksentaminen.

No niin. Jyrkienator näyttää antaneen täydellisen selvityksen.

[JaskaS]

Kiitokset löydöistä.
Nähtävästi oireisto on sen verran hyvin maallikonkin (lääketieteellisessä mielessä) tunnistettavissa, että mainittu kuolinsyy haudattujen luetteloissa on todellisuutta vastaavampi kuin moni muu.

Tuohon Heikin mainitsemaan kirkkomusiikilliseen merkitykseen viittaa SAOB:n 1. selitys sanalle, jota en lainannut edellä.

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

"Agnus Dei, qui tollis peccata mundi, miserere nobis"


Teinikuorossa kouluaikana lauloimme hengellistä laulua "Agnus Dei", jonka sanoja emme tietenkään ymmärtäneet. Kuoron johtaja antoi kuitenkin ymmärtää sen olevan kirkollista perää ja sana miserere luullakseni tarkoitta ainakin tässä laulussa jotain armoon liittyvää tai jotain. Sivitystasoni alhaisuuden vuoksi en kykene tukitsemaan tarkasti sana sisältöä mutta ihan varmasti tässä laulussa se kertoo jotain kristillisyyteen liityvästä nöyrästä asenteesta. Sanahan on puhdasta latinaa.

Tässä laulussa se ei ainakaan voi tarkoittaa oksennustautia. Varmaan se sitten tarkoitta sairauttakin. Sanakirja sanookin miserere = suolentukkeumaoireet, ulosteiden oksentaminen.

No niin. Jyrkienator näyttää antaneen täydellisen selvityksen.

Tuohan on käsittääkseni ehtoollisen yhteydessä laulettava hymni "Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" (Joh. 1:29).
Englanninkielisenä "Lamb of God, who takes away the sins of the world, have mercy on us." Siis armoa siinä pyydetään. Minusta hyvin kaunis ja suggestiivisen vaikuttava.

Seppo Niinioja

[Päivi H]

Miserere-"tautiin" tuskin enää kukaan kuolee - kyse lienee ruokavaliosta. Pettua,jyviä... jyrkienatorin antama selonteko oli todella selventävä.
Itselle tuli ensiksi mieleen masennus, mielen kurjuus, mutta siis ei.

[Heikki Koskela]

Tuohan on käsittääkseni ehtoollisen yhteydessä laulettava hymni "Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" (Joh. 1:29).
Englanninkielisenä "Lamb of God, who takes away the sins of the world, have mercy on us." Siis armoa siinä pyydetään. Minusta hyvin kaunis ja suggestiivisen vaikuttava.

Seppo Niinioja.

Mainitsemasi kohta sisältyy jumalanpalvelukseen ja on herkkä kohta ehtoolisen aikana. Mutta minun mainitsema Agnus Dei ei tietääkseni kuulu suoraan varsinaiseen jumalanpalvelusrituaaliin vaan on itsenäinen kuorolaulukappale, joka sekin on hyvin kaunista kuunneltavaa. Lauletaan kyllä kirkossa usein. Kirkollinen asiantuntija voisi selventää asiaa paremmin.

Hyvää yötä.

[Seppo Niinioja]

Otavan Sivistyssanakirjan mukaan latinan miserere merkitsee kirjaimellisesti "armahda!" ja on varmasti tullut mieleen tässä viestiketjussa käsiteltyä tilaa potevalle.

Seppo Niinioja

[Solja]

Ahaa - vai siihen kuoli taannoin tutkimani Heikki Holappa

17.4.1788 1.5.1788 Muhos Gl:Husb: Henr: Holappa Miserere Mei

Kyllä minä tätä ihmettelinkin :eek:

Aina oppii uutta :rolleyes:

-Solja

[RockyBalooba]

Eiköhän kyseessä ole ruotsinettu Ranskalainen sana "Misere" siis
Ruotsiks "Misär" ?

Suomeks olis ehkä "Kurjuus" ?

[Movitz]

Kysymys ei ole kuolinsyystä, vaan hautauspäivä on lipsahtanut kopioijalta / HisKi-tallentajalta väärään kenttään. Vielä 1700-luvun puolivälissä näkee tietyissä seurakunnissa taajaan käytetyn kirkollisista pyhäpäivästä niiden latinankielisiä nimiä, jotka on muodostettu kyseisen sunnuntain psalmin ensisanoista. Miserere / Miserere mei on 15 sunnuntai pyhän Kolminaisuuden päivän jälkeen eli asettunee jonnekin syys-lokakuulle. Netistä löytyy kyllä näiden sunnuntaiden nimet ainakin joltain katoliselta sivustolta. Tarkan päivän löytääkseen pitää kyllä verrata kyseisen vuoden kalenteriin, mutta nekin oli jossain netissä.

Jens

[Seppo Niinioja]

Kysymys ei ole kuolinsyystä, vaan hautauspäivä on lipsahtanut kopioijalta / HisKi-tallentajalta väärään kenttään. Vielä 1700-luvun puolivälissä näkee tietyissä seurakunnissa taajaan käytetyn kirkollisista pyhäpäivästä niiden latinankielisiä nimiä, jotka on muodostettu kyseisen sunnuntain psalmin ensisanoista. Miserere / Miserere mei on 15 sunnuntai pyhän Kolminaisuuden päivän jälkeen eli asettunee jonnekin syys-lokakuulle. Netistä löytyy kyllä näiden sunnuntaiden nimet ainakin joltain katoliselta sivustolta. Tarkan päivän löytääkseen pitää kyllä verrata kyseisen vuoden kalenteriin, mutta nekin oli jossain netissä.

Jens

Solja esitti viestissä 11 "Misere Mei" -yhdistelmästä toistaiseksi ainoan esimerkin:

17.4.1788 1.5.1788 Muhos Gl:Husb: Henr: Holappa Miserere Mei

Alkuperäinen merkintä on tässä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=4696&pnum=17 ja siinä lukee erinomaisen selvästi kuolinpäivä huhtikuun 17., hautauspäivä toukokuun 1. sekä kuolinsyynä af Miserere mei . Pappi on saattanut kirjoittaa selkäytimestä tuon mein, mielessään psalmin 51 ensi sanat.

Ajankohta ei muutenkaan sovi, koska viidestoista sunnuntai Kolminaisuuden päivän jälkeen oli vuonna 1788 elokuun 31. (esim. http://almanakka.helsinki.fi/ ). Alf Brennerin Sukututkimuksen oppaassa annetaan sille nähtävästi uudempi latinankielinen nimi Dom. XV post festum Trinitatis. HisKin tallennusohjeiden mukaan nämä pyhäpäivien nimet tulee konvertoida normaaleiksi päivämääriksi.

On tämä sellainen arvauskeskus, että onneksi ei tarvitse käyttää, kun sattuu sairastumaan:). Konsultoin vaimon Pesonen-Pontevan Lääketieteen sanakirjaa vuodelta 1961. Siinä on hakusanana lainausmerkeissä
"miserere" (lat.) suolentukkeumaoireet, jotka on jo muutamaan kertaan mainittukin.

Seppo Niinioja

[KirsiL]

Vanhoja kalentereita löytyy Helsingin yliopiston almanakka-arkistosta, jopa 1300-luvulle saakka.
http://almanakka.helsinki.fi/ -> kalentereita eri vuosille -> almanakka-arkisto

[Seppo Niinioja]

Vanhoja kalentereita löytyy Helsingin yliopiston almanakka-arkistosta, jopa 1300-luvulle saakka.
http://almanakka.helsinki.fi/ -> kalentereita eri vuosille -> almanakka-arkisto

Anbytarforumissa on myös Egon Bosvedin kätevä Nordiska kalendrar -ohjelma, jolla laskin vuoden 1788 ao. pyhäpäivän paikan ja vertasin vielä Helsingin yliopiston almanakka-arkistoon.

Lisää kurjuutta:

HisKi - Bromarv - haudatut
Kuolinsyy: MISER => miserere ell. förstopn.13.6.1790 Wettlax Norrg.
Gl. bd. enck. Maria Hansdr
miserere ell. förstopn.


HisKi - Inkoo - Ingå - haudatut
Kuolinsyy: MISER => miserere mei26.2.1800 Kåxby Botans
gl.B. And. Henr.son
miserere mei 77

Alkuperäinen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5878&pnum=354 , oikealla puolen Februarii 4. rivi

Haudattu Do (=26.) ..... i misere mei .. 77

[Erkki Järvinen]

Misericordias domini - 2. pääsiäisen jälkeinen sunnuntai: 6.4.1788