PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mitä ammatteja Heinolassa 1830-luvulla?


Erkki Kiuru
09.01.09, 23:11
Heinolan kaupungin rippikirjassa 1830-luvulla löytyy ammatti-/säätymerkinnät, josta apukeinotkaan eivät selvittäneet, mistä oikein on kyse.

Ensimmäinen sana on Tractörskan ja toinen LazarLal.

Oheisena kuvat:

Juha
09.01.09, 23:22
tuo ensimmäinen on varmaan krouvinpitäjätär - toisin sanoen hänen miehensä on luultavasti ollut paikallisen majatalon/krouvin isäntä - tosin myös naisten tiedetään olleen tässä tehtävässä.

Tuon toisen tittelin uskoisin liittyvän paikallisen sairaalaan työtehtäviin.

Heinolan kaupunkiseurakunnassa mainitaan ainakin titteli Laz.syssloman eli jonkinlainen sairaalan virkamies/toimihenkilö

Tapani Kovalaine
09.01.09, 23:36
Vastaus jälkimmäisen pulma-ammattiin on Lasar läk. Kyseessä on Porvoossa vihille mennyt lääkäri.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1gsrab?fi+0412+vihityt+6681) 4.12.1828 Staden 2 Qv.N:o 32,33 Batläk.chirurg, mag.Ung.k. Lars Petter Annersten Og.rådm.s.dr: Ulrika Sophia Lund Staden 3 Qv.N:o 33

Erkki Kiuru
09.01.09, 23:49
Kiitos Juha ja Tapani.

Nuo Tapanin selvitykset tuntuvat joskus aika huikeilta suorituksilta!!

Seppo T.
10.01.09, 00:13
Tuota tuota... entäpä jos,
nimen edessä lukeekin Laxare? Hiukan näyttäisi 'e' pilkottavan vaikka onkin jäänyt viivan kohdalle. Olisiko mahdollista, että lohenpyynti olisi toinen ammatti? Laxare vosi toisaalta olla jotain latinaperäistä, jolloin tarvisi olla jo erikoisosaamista lääketieteen termeistä ja historiasta.

Ko. rippikirjaa tutkimalla voisi löytää muitakin *Laxare*ita, ainakin jos ovat lohestajia.

Seppo T.

Erkki Kiuru
10.01.09, 00:23
Olen kopioinut itselleni näitä Heinolan kaupunkiseurakunnan ammattikuntia koskevia rippikirjasivuja vain opetustarkoitusta varten ja siten minulla ei ole käsitystä kokonaisuudesta tämän ajan rippikirjasta Heinolassa.

Kyllähän Heinolassa olisi voinut olla myös lohestaja, koskihan siinä Kymijoessa on Heinolan kohdalla. Toisaalta tuo keskellä oleva kirjain on varmaankin "z", tämä Lars oli syntynyt Smålannissa 27.2.1787. Sopisi hyvin kuvaan että hän on tullut Suomeen ja toiminut täällä lääkärinä.

Ossian
10.01.09, 00:46
Heinolan kaupungin rippikirjassa 1830-luvulla löytyy ammatti-/säätymerkinnät, josta apukeinotkaan eivät selvittäneet, mistä oikein on kyse.

Ensimmäinen sana on Tractörskan ja toinen LazarLal.

Oheisena kuvat:

Hei,

leike 2:ssa on lasaretin lääkäri Lars Peter Annersten ja vaimonsa Ulrika Lovisa Lund

Traktöskat selvinnevät alla olevasta.

Ossian Mesterton

Erkki K. Osmonsalo: Vanhaa Heinolaa ja entisiä heinolalaisia. Hämeenlinna 1929. Arvi A. Karisto Osakeyhtiö

Sivu 106.
Ensimmäisten Heinolaan tulleiden kauppiaiden joukossa oli Johan Fredrik Dammert. Hän oli syntynyt v. 1764 Turussa, jossa hänen isänsä Anders Dammert oli kauppiaana ja omisti talon. Kun Anders Dammert kuoli v. 1784, muutti Johan Fredrik Heinolaan. Hänen mukanaan seurasi, paitsi hänen äitiänsä Katariina Simolinia, myöskin hänen nuorempi veljensä Karl Gustav, joka sittemmin eli kirjurina Heinolassa ja kuoli siellä v. 1828, sekä hänen sisarensa Margareta Katariina ja Loviisa Ulriika ynnä veljensä Erik Vilhelm Dammert. Näistä solmi Margareta Katariina Dammert avioliiton kirjuri Johan Nylanderin kanssa ja kuoli v. 1808, ja Loviisa Ulriika Dammert meni naimisiin kauppias Gustav Nylanderin kanssa. Kauppias Johan Fredrik Dammert oli aikoinaan vakavarainen mies, ja hänen kuoltuaan v. 1794 jäi hänen omistamansa talo sisarusten ja hänen äitinsä haltuun, joilta se sittemmin joutui toisiin käsiin.

Vanhimpaan Heinolan liikemiespolveen kuului myöskin Immanuel Franck. Hän oli kotoisin Hämeenlinnasta, pellavankutojamestarin poika, syntynyt v. 1765. Hän tuli Heinolaan aluksi värjäriksi, mutta luopui pian ammatistaan ja alkoi harjoittaa ravintoloitsijan tointa. Hänen kuolemansa jälkeen oli hänen vaimonsa, »traktööri Franckin leski», monta vuotta residenssissä ravintoloitsijana, joutui sangen usein rettelöihin viranomaisten kanssa joko luvattoman pienien paloviina-annosten anniskelusta tai viinaryyppyjen myynnistä ilman ruokaa. Hänen olikin lopulta suljettava liikkeensä, ja hän muutti pois Heinolasta Raumalle v. 1830. Ravintoloitsija Franckin sisar Albertina Sofia Franck oli naimisissa Heinolan apteekkarin Elias Falckin kanssa tämän jälkimäisessä avioliitossa.

Seppo T.
10.01.09, 11:43
Toisaalta tuo keskellä oleva kirjain on varmaankin "z",

Oikeassa olet. Selailin Heinolan kirjaa ja löysin muutaman vastaavan z-kirjaimen.

S.T.

Erkki Kiuru
10.01.09, 23:06
Kiitos vielä hienosta katsauksesta Heinolan historiaan!

EK