Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Förstyrman?
Hei
Kuka tietää mitä kyseinen sana tarkoittaa??
googlaten löytyi paikka Utajärveltä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1821-1828_mko24-31/hakemisto_2.htm
perämiestä se loppuosa taitaa tarkoittaa, styrman. Mitä för-etuliite tekeekään?
Millaisessa asiakirjassa törmäsit?
Styrman on ainakin perämies. Olisiko yliperämies tai perämiehen esimies tms.
Edit: Kas, olin hieman hidas; Kirsi ehti ensin. Kyllä tuo för -etuliite yleensä on ikäänkuin "ylempi" eli förman kuin esimies.
niin tuntuisi, förman = "etumies"
förman
1 (s) [-nen,-män,-männen]
työnjohtaja (s)
2 (s) [-nen,förmän,förmännen]
esimies (s)
keulamies (s) (kuv)
päällikkö (s) (liike-el)
päällysmies (s)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1843-1849_mko49-58/275.htm
Kohtasin sanan täällä, siinä Mikon edessä sekä veljensä Pekan. Kävisi hyvin laivastohommat, koska Pekka kuoli hukkumalla...
Mikon ja Pekan kohdilla on paljon tektiä laidassa mutta minä en ainakaan saa niistä mitään selvää kuin ihan parista kohdasta...
Minkä verran teilläpäin on koskia?
Näyttäisi lukevan nimittäin Forss. Styrm., voisiko ammattina olla koskiveneen perämies?
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/oma/tervaporvarit/1_asiakirja_6_osa.jpg
Tuossa kuvaa Oulujoesta joka on virrannut ja virtaa edelleen vuolaana. Kosket vaan on padottu voimalaitoksin.
Melkoisen paljonhan täällä niitä on ja olleet kovia koskia. Kuulostaisi järkevältä tuo ammatti.
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/oma/tervaporvarit/sivu1_3.html
Tässä vielä juttua koskenlaskusta täällä
http://www.kirjastovirma.net/oulujoki/koskenlasku/
Mikon kohdalla marginaalissa:
Vid 1841 års UT. fälld för 1. res. Lägersmål. År 1844 års H. T. för 2ndra res. Lägersm. Vid Rådh. Rätt. i Kajana f. 7. ??? 1844 fälld för 1 res. fylleri inför Rätta.
siis salavuoteudesta ensimmäisen ja toisen kerran /ylimääräiset käräjt 1841, talvikäräjät 1844. Kajaanin käräjillä Mikko on esiintynyt juopuneena, sakotettu 1. kertaa tästä.
huomautus-sarakkeessa pienemmällä aikaisempaa merkintää, kaksi alinta riviä ekaa 24.6.1836, ylin rivi uudempaa 6.5.1839.
Kiitos Kirsi
Jossain näin googlettamalla tuon forsstyrman suomennetuksi yksinkertaisesti koskenlaskijaksi.
Heikki Särkkä
08.01.09, 09:28
Alku on selvästi Forss. Ammatti oli niin tärkeä, että sen harjoittajat tekivät valan (googlaa: valantehnyt laskumies).
Förstyrman,
För on veneen keula. Koskenlaskussa hän valitsee reitin koskessa, mutta varsinainen perämies on se joka loppujen lopuksi hallitsee veneen liikkeet. Eli perässä olevalla on kaksinkertainen teho ohjausliikkeissä keulassa olijaan verrattuna. Keulamies on siis se joka tuntee kosken ja on se osaaja ja hän valitsee laskuväylän.
Täydennän sen verran edellistä kirjoitustani että perämies on liian kaukana takana kyetäkseen lukemaan virtaa, joka on kokeneen ammattimiehen hommaa. Taito lukea koskea on ehdoton edellytys koskenlaskulle. Koskessa on vaarallisia kohtia ja signaalit mitkä näkyvät saattavat olla aika pienet. Eri vedenkorkeuksilla saattaa laskukelpoinen väylä olla aivan eri kohdassa. Kun keulamies on valinnut reitin on perämiehen kyettävä tehokkaasti tukemaan jokaista käännöstä.
Rippikirjassa lukee Forstyrman tai Forsstyrman. F:llä oli kiehkuroita, joita alkuperäinen kysyjä oli arvellut ö-pisteiksi. Tällä kertaa en usko tarkoitetun keulaa noissa rippikirjamerkinnöissä, vaikka termi sopisikin.
Kirsi Lindfors, jonkun mielestä välillä Lindforss ;)
No, meni hyvä selvitys koskenlaskusta hukkaan. Ei enää täyttä varmuutta kummassa päässä venettä on istunut.
Tänä päivänä ( ja aikojen alusta) försti on ensimm. perämies eli arvojärjestyksessä kipparista seuraava, siis alaspäin. Muut perämiehet ovat sitten kakkosia ja kolmosia. Försti on esimies laivoilla.
Mitä laivoihin ja merenkulkuun tulee olen yritykseni kanssa toiminut alalla 40 vuotta.
Ammatti ei ole ensimmäinen perämies vaan perämies. Laivan sisäisessä hierarkiassa ainoastaan on tällainen arvojärjestys. Sama perämies joka jossakin laivassa on ollut ensimmäisenä perämiehenä voi toisessa ehkä isommassa olla toinen tai kolmas perämies. Usein ensimmäisellä perämiehelläkin on kapteenin pätevyys. Jossakin 1800 luvulla ei laivoissa ollut kuin 1 perämies.
Kannattaa tutkia sikäläisen merimieshuoneen luetteloita jos olettaa että olleen merillä.
Voisi ajatella sellaista vaihtoehtoa että kyseessä olisi förre styrmannen, entinen perämies.
Aiemmin, vielä 80-luvulla koulutus oli kolmiosainen, jakaantuen siis kolmeen kouluvuoteen, ja sitten seilattiin kirjoja ulos ( pari vuotta)jotta voisi pyrkiä taas seuraavalle luokalle. Ensimm kirja oli aliperämiehen, sitten perämiehen, ja viimeisin kipparin.
Ei ollut pelkästään laivan hierarkiaa, missä asemassa perämies oli, vaan sekä koulutuksen+ kirjojen säätelemä.
Työtehtävät, tai oikeastaan vastuualueet, olivat sitten perämiehen aseman mukaan.
Vilkaisin mielenkiinnon vuoksi tuota ja onhan herra "Styrman". Tämä oli yleinen nimi veneen ohjaajalle, jos olisi ollut luotsi, häntä olisi kutsuttu "Båtsman" sanalla. Ja etuliite on ilmeisesti fors, jolloin tämä viittaa jokeen eli tuskin merellä tällaista nimitystä olisi käytetty. Eli koskenlaskija kai on lähinnä suomen vastine tai koskivneen ohjaaja.
Esi-isäni ovat olleet 8 tiedossa olevassa sukupolvessa luotseja, joten olen joutunut näiden kanssa "vähäsen" tekemisiin. Isoisän isä jätti sitten luotsitehtävät kun lunasti kruunutalon itselleen.
K-Erik
Ystävät hyvät,
Tämän viestiketjun otsikossa oli lukuvirhe, olisi pitänyt lukea forstyrman. Hienoa kuulla paljon meriasiaa.
Tässä linkki kuvakopiot niistä Sarin alunperin kyselemistä rippikirjamerkinnöistä:
http://picasaweb.google.fi/lh/photo/MZ48f_kqykRTZwhlFU_ZKw?feat=directlink
http://picasaweb.google.fi/lh/photo/MZ48f_kqykRTZwhlFU_ZKw
kahdessa lukee Forstyrman, yhdessä Forsstyrman ja viimeiseen on joku lisäkiehkura tuonut otsikkoon joutuneen Förstyrman-muodon.
Lainaan vähän tietoja kirjasta nimeltään Finland Resehandbok.vuodelta 1895. Sivu 358.
Tässä kuvataan hyvin nämä tervaveneet ja koko koskenlaskujärjestelmä. Kirjassa varoitetaan erikoisesti matkaamisesta sellaisella veneellä jota ei ohjaa valantehnyt perämies, jollainen löytyy joka kosken luota. Eli siis nämä laskumiehet kuten heitä kutsuttiin suomeksi olivat yhteen koskeen erikoistuneita miehiä, jollainen palkattiin erikseen aina kyseisen kosken laskemista varten.
Tervaveneet olivat 12-14m pitkiä. Matka (matkustajille) alkoi yleensä Vaalasta, ensimmäinen koski oli Niskakoski, pian sen jälkeen Ahmakoski. Illaksi saavuttiin Merilän kylään Utajärvellä. Aamulla lähdettiin valantehneen laskumiehen kanssa joen pisimpään ja suurimpaan koskeen, Pyhäkoskeen. Tässä 20 km pitkässä koskessa ei ole yhtään suvantoa ja pudotusta 60 m. Kosken jälkeen jätetään laskumies Valkolan satamaan Muhoksen kirkon lähelle. Seuraavat kosket olivat Madekoski ja viimeksi vaarallinen Merikoski.
Tämä kyseinen laskumies on ilmeisesti asunut Utajärvellä ja talon nimi Niska kertoo sijainnin. Hän on melko varmasti ollut juuri Pyhäkosken laskumies.
Se mitä aikaisemmin kerroin koskenlaskusta perustuu pienempiin veneisiin ja pienempiin jokiin. Silloin veneessä on vain 2 ihmistä eikä soutajia ollenkaan toisin kuin tervaveneissä. Oulunjoki on myös siksi suuri virta ettei siellä joudu tekemään sellaisia äkkikäännöksiä joihin olen itse tottunut. Muutamia tuhansia kilometrejä olen laskenut koskia sekä pohjoisen jokiveneillä, kanadalaisella ja koskikajakilla.
Koko ajan on muistettava että vuosien mukanan muuttuvat monet asiat. Liekö 1800 luvun alussa joutunut mitään valaa vannomaan. Merelläkin vain se yksi ainokainen perämies laivassa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.