Lahtinen
17.04.26, 11:55
Seminaarissa oli esitelmä Tomi Rasimus: Asiakastietolain soveltaminen Kansallisarkistossa ja uuden arkistointilain vaikutukset Kansallisarkiston tietopalveluun.
Asiakastietolain kohdalla syntyi keskustelua lain 4.1 §:stä. Ilmeisesti keskustelussa jäi epäselväksi, missä vaiheessa ko. säännöksen sanamuoto on tullut lakiin.
Asiakastietolain 4.1 §:n mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä.
Lainsäädäntöhanke perustuu HE/2022, jonka säännöskohtaisista perusteluista ilmenee, että em. sanamuoto on ollut jo tässä vaiheessa lakiehdotuksessa. Säännöstä perustellaan myös melko laajasti. Perusteluissa todetaan mm. "Asiakastietojen säätäminen salassa pidettäväksi varmistaisi, ettei asiakastietoja saa käsitellä ilman lakisääteistä oikeutta, mukaan lukien asiakastietojen luovuttaminen sivullisille. Salassapito olisi ehdoton, joten asiakastiedot olisivat pysyvästi salassa pidettäviä riippumatta julkisuuslain 31 §:n salassapidon lakkaamista koskevasta sääntelystä. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat tietosuoja-asetuksen mukaisia erityisiä henkilötietoja, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kielletty, on tarkoituksenmukaista säätää salassapito pysyväksi, eli salassapito ei lakkaa minkään määräajan jälkeen."
Perusteluissa viitataan vahvasti tietosuoja-asetukseen, joka siis lienee sanamuodon tärkein pohja.
Eduskunnassa säännös ei siten ole kohdannut muutosta, ei siis esim. valiokuntakäsittelyssä.
Hallituksen esitys oli lausuntokierroksella (kahdella). Julkisuudessakin on ollut esillä, että mikään taho ei kiinnittänyt huomiota tähän säännökseen. Lausunnot antoivat mm. Helsingin ja Turun yliopistot sekä Kansallisarkisto.
Asiakastietolain kohdalla syntyi keskustelua lain 4.1 §:stä. Ilmeisesti keskustelussa jäi epäselväksi, missä vaiheessa ko. säännöksen sanamuoto on tullut lakiin.
Asiakastietolain 4.1 §:n mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä.
Lainsäädäntöhanke perustuu HE/2022, jonka säännöskohtaisista perusteluista ilmenee, että em. sanamuoto on ollut jo tässä vaiheessa lakiehdotuksessa. Säännöstä perustellaan myös melko laajasti. Perusteluissa todetaan mm. "Asiakastietojen säätäminen salassa pidettäväksi varmistaisi, ettei asiakastietoja saa käsitellä ilman lakisääteistä oikeutta, mukaan lukien asiakastietojen luovuttaminen sivullisille. Salassapito olisi ehdoton, joten asiakastiedot olisivat pysyvästi salassa pidettäviä riippumatta julkisuuslain 31 §:n salassapidon lakkaamista koskevasta sääntelystä. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat tietosuoja-asetuksen mukaisia erityisiä henkilötietoja, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kielletty, on tarkoituksenmukaista säätää salassapito pysyväksi, eli salassapito ei lakkaa minkään määräajan jälkeen."
Perusteluissa viitataan vahvasti tietosuoja-asetukseen, joka siis lienee sanamuodon tärkein pohja.
Eduskunnassa säännös ei siten ole kohdannut muutosta, ei siis esim. valiokuntakäsittelyssä.
Hallituksen esitys oli lausuntokierroksella (kahdella). Julkisuudessakin on ollut esillä, että mikään taho ei kiinnittänyt huomiota tähän säännökseen. Lausunnot antoivat mm. Helsingin ja Turun yliopistot sekä Kansallisarkisto.