PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Käännösapua perukirjaan


Pietari Jörönpoika
07.12.25, 09:59
Olen koettanut suomentaa erästä perukirjaa vuodelta 1773, mutta joitakin sanoja ja sanontoja on jäänyt vielä epäselviksi useiden sanastojen käytöstä huolimatta. Toivoisin alla mainittuihin kohtiin apua paremmilta taitajilta:

Messinkiä:
häst bielra - hevosen joku, mutta mikä?

Rautatavaraa:
järn haofwa - rauta joku, mutta mikä?
botte spada - joku lapio, mutta mikä?
höö gastel - heinä joku, mutta mikä?
huggbär - hakkuu?
par häd stänger - ?

Kalastusvälineitä:
skiäl net - ?verkko
frebördig båt - ? (oletettavasti perämerelle kalastukseen soveltuva vene)
ysbila eller uppi - ?

Puuesineitä:
I ett för alt för - ???
arbets hädor - ?
fijn wäfskied - hieno kangas joku, mutta mikä?
yrifre dito - ? samanlainen

Sekalaista:
skiälskiies wäska - ? nahkalaukku
höö rep - heinä joku?

Viljaa ja jauhoja:
stampmiölh - ?jauhoja
tunna maifwor - tynnyri maivoja? (täkäläinen nimi meressä elävälle muikulle)


alkuperäinen dokumentti: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5414622631&aineistoId=1064986613

Juha
07.12.25, 10:11
Messinkiä:
häst bielra - hevosen joku, mutta mikä? kello, joka roikkui hevosen kaulassa

Rautatavaraa:
järn haofwa - rauta joku, mutta mikä?
botte spada - joku lapio, mutta mikä?
höö gastel - heinä joku, mutta mikä? heinäpiikki, heiteltiin heiniä sillä
huggbär - hakkuu? taltan kaltainen hakkuuterä
par häd stänger - ? parivaljakon aisat

Kalastusvälineitä:
skiäl net - ?verkko siikaverkko?
frebördig båt - ? (oletettavasti perämerelle kalastukseen soveltuva vene) joo
ysbila eller uppi - ? isbila oli jääkaira/saha
Puuesineitä:
I ett för alt för - ???
arbets hädor - ?
fijn wäfskied - hieno kangas joku, mutta mikä? hieno pirta
yrifre dito - ? samanlainen toinen samanlainen

Sekalaista:
skiälskiies wäska - ? nahkalaukku joo
höö rep - heinä joku? heinäköysi/naru

Viljaa ja jauhoja:
stampmiölh - ?jauhoja tampattua, karkeaa jauhoa
tunna maifwor - tynnyri maivoja? (täkäläinen nimi meressä elävälle muikulle) joo



arvaili

Juha

Kuhlberg
07.12.25, 10:54
Messinkiä:
häst bielra - hevosen joku, mutta mikä? kello, joka roikkui hevosen kaulassa

Rautatavaraa:
järn haofwa - rauta joku, mutta mikä?
botte spada - joku lapio, mutta mikä?
höö gastel - heinä joku, mutta mikä? heinäpiikki, heiteltiin heiniä sillä
huggbär - hakkuu? taltan kaltainen hakkuuterä
par häd stänger - ? parivaljakon aisat

Kalastusvälineitä:
skiäl net - ?verkko siikaverkko?
frebördig båt - ? (oletettavasti perämerelle kalastukseen soveltuva vene) joo
ysbila eller uppi - ? isbila oli jääkaira/saha
Puuesineitä:
I ett för alt för - ???
arbets hädor - ?
fijn wäfskied - hieno kangas joku, mutta mikä? hieno pirta
yrifre dito - ? samanlainen toinen samanlainen

Sekalaista:
skiälskiies wäska - ? nahkalaukku joo
höö rep - heinä joku? heinäköysi/naru

Viljaa ja jauhoja:
stampmiölh - ?jauhoja tampattua, karkeaa jauhoa
tunna maifwor - tynnyri maivoja? (täkäläinen nimi meressä elävälle muikulle) joo



arvaili

Juha


Hei!


Joitakin havaintoja:


bielra = bjällra = kulkunen
höögaffel = heinähanko
skiäl = säl = hylje
skiälskins väska = hylkeennahasta tehty laukku


Terveisin

Göran

Pietari Jörönpoika
08.12.25, 07:07
Kiitoksia vastauksista!

Tämä auttaa hieman eteenpäin.

Heikki Särkkä
09.12.25, 08:35
järnharfwa rautaharava
bottn spada kourukirves, talso
huggborr kivipora
skiälnet hyljeverkko
trebördig båt kolmilaitavene
isbila lienee sama kuin isbill tuura
i ett för allt kaiken kaikkiaan
arbetsläda työreki
wäfsked kaide, pirta
gröfre dito sama karkeampi
stampmjöl ruumenjauho

Pietari Jörönpoika
09.12.25, 10:55
Kiitoksia täydennyksistä!

Tuo hyljeverkko ja sen käyttötarkoitus minua hieman ihmetyttää.
En tunne hylkeenpyynnin historiaa, mutta olen ollut käsityksessä, että niitä on pyydetty ampumalla kevätjäillä. Mihinkähän noita verkkoja on käytetty?

Juha
09.12.25, 11:07
käyttötapa: Verkko on vanha hylkeenpyyntiväline, Närpiössä se oli pääasiallinen pyyntiväline vielä 1860-luvulla. Verkot käsiteltiin lipeällä ja tervalla ja tummennettiin savustamalla ja kohot mustattiin hiilellä, jotta ne eivät erottuisi vedessä. Verkon kohoihin kaiverrettiin usein viivoja sen mukaan, montako hyljettä verkolla oli pyydystetty.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:S2921:276