En käsitä

[TapsaR]

Hei!
En tajua kaikkea vuoden 1649 Iin talvikäräjien jutusta, joka on linkissä
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805128595&aineistoId=647998153
aukeaman vasemmalla puolella alimmaisena.
Tässä osalliset:
"Laskörns Enckia Magdalena Oloffzdotter" (Olisiko suutarin leski?).
"Morthen Peerssons swärfadher"
"Sigfredh Morthenssons arffwingar"
"Lars Thomasson Erfwasti" (Ervastin 1 manttalin tilan isäntä)
"Anders Sauffwolaijnen"
Kyse on Haukiputaalla olevasta niitystä nimeltä "Ångaman åjan suu" (Onkamonojansuu).
Käsittääkseni leski oli Lassi Tuomaanpoika Ervastin syytingissä ("för hennes sythningh behåller")
Melkein kaikki sanat ja lyhenteet ymmärrän (Tarkoittaako "n." sanaa "nämligen"?), mutta juttu ei aukea täysin. Mitä siinä oikein tapahtui?


Tapio Rekilä

[Jouni Kaleva]

Näyttäisi, että Iin nimismiessukua on tässä mukana.

Sigfrid Mårthensson sopii olleen Iin nimismies Korvala, joka oli kuollut kesällä 1648.
Hän oli myös Martti Pekanpojan appiukko, sillä viimeksimainittu oli ollut aviossa Helga Sigfridintr. Korvalan kanssa, joka oli kuollut jo 1645. Martti Pekanpoika oli alkuaan Koirala ja hän toimi Iin kirkkoväärtinä. Hän kuoli pian ex-appensa jälkeen, kesällä 1649.
Martti Pietarinp. Koirala, kuusi miestä ja kaksi naista hukkuivat merellä vuonna 1649 Iin ja Oulun välillä ollessaan matkalla väenottotilaisuuteen (uthskrifningen) Oulussa. Samalla upposi kahden ruodun aseisiin ja elintarvikkeisiin (gewär och giästnings penningar) tarkoitetut rahat (WA 774: 775). (selostusta vuoden 1649 ruodutusluettelossa)

Martti Pekanpoika oli siis vielä elossa tässä talvikäräjillä 1649, hukkui seuraavana kesänä.

[Jouni Kaleva]

Suunnilleen ymmärtäisin tähän tapaan:

Leski tuomittiin pitämään tuo mainittu niitty, joka oli ollut pantattuna Martti Pekanpojan appiukolle Sigfrid Martinpojalle, ja panttia oli sittemmin lunastettu niin, että Sigfridin perilliset olivat asiaan tyytyväisiä. Lauri Tuomaanpoika Ervasti vastasi lesken syytingistä. Niitty oli kuitenkin Antti Savolaisen tilaan kuuluva ja jos Antti ei siitä luovu, niin pitää Antin maksaa niityn täysi arvo 20 dl. Lauri Tuomaanpojalle.

Tulkintani on kovasti avoin virheille ja väärinkäsityksille.

Oma juttunsa on sitten lesken epiteetti, jutun eka sana kaiketi on vainajan ammattinimike, mutta mikä??

[Matti A. Nieminen]

Hei

– Oikeuden päätöksellä leski Magdalena sai takaisin niittynsä, joka oli ollut Mårten Peerssonin apella panttina.
– Sigfrid Mårtenssonin perilliset luopuisivat niityn käyttöoikeudesta sen jälkeen kun leski Magdalena olisi maksanut pantin.
– Lars Thomasson Ervasti saisi pitää leskeltä saamansa syytinkioikeuden (eli Lars perisi niityn leski Magdalenan kuoleman jälkeen).
– Mikäli Anders Savolainen, jonka talon alaisuudessa niitty oli, halusi liittää sen kotipalstaansa, silloin hänen pitäisi tarjota Lars Thomassonille sen täyttä lunastusta eli 20 taalaria.

Samaa asiaa käsiteltiin Iin käräjillä 8.2.1648
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805128193&aineistoId=647998153 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805128193&aineistoId=647998153)

Terveisin
Matti Nieminen

[TapsaR]

Oikein paljon kiitoksia tiedoista!
Tapio R.

[Jouni Kaleva]

Mikähän olisi nykykartalla tuo paikka, Onkamonojan suu?

[TapsaR]

Isojaon kartan selitysosassa Haukiputaan Ervastille n:o 20 on merkitty niityt Ongamon ojan suu af n:o 292 ifr Kello (Satalahti), Ongamon oja af n:o 42 (Haukipudas, Niskanen), Ongamon oja af n:o 40 (Haukipudas Kemilä) ja D:o oja af 250 (Haukipudas Sutela).
Ainakin ojan suun niitty on kuvattuna Kiimingin isojakokartalla, josta minulla ei ole digikuvaa. Maanmittauslaitoksen vuoden 1957 peruskartan osion 351105 kohdassa, jossa Onkamonoja yhtyy Kiiminkijokeen, näkyy alueita numerolla 20, joka ehkä viittaa Ervastista eli Uusitalosta juontuvaan omistukseen.


Tapio

[TapsaR]

Lisäys edelliseen:
Uudentalon (Entinen Ervasti n:o 20) uudistusasiakirjan kartassa vuodelta 1934 on merkitty mainittu alue Jokiniityksi, jossa kaksi Uudentalon niittyä on Kiiminkijoen varressa Onkamanojan suun eteläpuolella täsmälleen samalla tavalla kuin vuoden 1957 peruskartassa. Kolmannen alueen sijainti vastaa peruskartan kohtaa ojan suusta hiukan vastavirtaan. Uusitalo lohkottiin tuolloin kuuteen osaan, joista Jokiniityn omistusta saivat kaikki muut paitsi osakas, jonka tilan nimeksi tuli Puistola.


Tapio R.

[Jouni Kaleva]

Onkohan tuo Antti (Antinpk.) Savolainen tunnettu ja tunnistettu, mikä talo hänellä oli hallinnassaan?

[TapsaR]

Esitän olettamuksen, että Antin patronyymi tuomiokirjassa voi olla väärä. Haukiputaalla on isännöinyt maakirjoista päätellen vuodesta 1566 lähtien Mons Påhlsson Savolainen, jonka nimi toistuu maakirjoissa yms. luetteloissa ainakin vuoteen 1607 saakka (Sen jälkeen kirjatut Monssonit olivat ehkä hänen poikiaan). Sitten veroluetteloihin ilmestyy Swen Larsson Savolainen. Nimi löytyy mm. pariskuntaluetteloista 1610 - 1619, mutta tuossa aikavälissä luulen hänen kuolleen. Tilannimeksi Savolainen ei tullut Haukiputaalla eikä Kellossakaan.
Kellosta puheenollen, Swen Savolainen -niminen isäntä vaikutti siellä 1500-luvulla, viimeisen kerran hänen nimensä havaitsin vuoden 1565 maakirjassa. Ehkä Swenit olivat sukulaisia.
Lisänimi Savolainen putkahtaa esiin uudelleen vasta 1640-luvulla. Vuoden 1643 tienoilla Antti Heikinpoika Savolainen ilmeisesti otti hallintaansa Kellossa Olavi Matinpojan 1/2 manttaalin autiotilan, joka oli ennestään nimetty Vehkaperäksi. Antilla tietysti saattoi olla Antti-poika, mutta häntä ei ole mainittu missään luettelossa. En löytänyt Haukiputaan veroluetteloista yhtään Antti Antinpoikaa, enkä pikaisesti katsomalla Iin muidenkaan kylien maakirjoista v. 1649. Ehkä tuomiokirjan Savolainen oli Antti Heikinpoika (Vehkaperä). Isojaossa Vehkaperän tilalle ei ole merkitty Onkamonojan suun niittyjä.


Tapio