Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Benjamin Tikanderin muuttokirja?
Yritän selvittää mistä on tullut ja mitä on tehnyt esivanhempiini kuuluva Benjamin Tikanderin (1785-1850). Osaisiko joku ottaa selkoa ao. v. 1809 muuttoasiakirjasta?
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6282231481&aineistoId=1190955401
Olen näkevinäni Benjam Tighänderin lähtöpaikkana Juga eli Juuka 6.11.1807, ja tulopaikkana Piexa vai Liexa 30.4.1809? Iisalmi ja Karjalakin mainitaan. Allekirjoittanut Johan Fredrik Hörning. Siihen loppuvat minun taitoni.
Benjaminilla on ilmeisesti toinenkin muutto pian edellisen jälkeen, jos kyse on samasta henkilöstä. Lähtö 23.5.1809 Pielis ja saapuminen 25.6.1809 Kuopion maaseurakunta.
https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3860825
Tapani Kovalaine
04.01.25, 21:14
Pappisvihkimyksen 1795 saanut koulumestari ja Sulkavan pappi Johan Gredrik Hörning on Pieksämäellä koulua pitäessään antanut (oppilas??) Benjamin Tickanderille matkustusasiakirjan 20. 6.1801. Sanamuodoista päätellen kyseessä ei näytä olevan mikään seurakunnan antama muuttokirja.
Benjamin Tikander on ilmoittanut matkustavansa pätevien (?) syiden perusteella Iisalmeen ja myös Karjalaan. Pappi kertoo hänen olevan kunniallinen henkilö.
Benjamin Tikander on esittänyt matkustusasiakirjan Juuan seurakunnassa 6.11.1807 ja Lieksassa 21.3.1808 ja uudestaan Lieksassa 30.4.1809. Sikäläiset kappalaiset ovat nimikirjoituksillaan todistaneet, että matkalainen on heille asiakirjan esittänyt.
Kuopion Kasurilaan Tikander muutti Pielisjärveltä (Lieksasta ?) 23.5.1809 ja avioitui sotilaan ammattinimikkeellä 22.10.1809 Kasurilassa asuessaan. Morsian oli Helena Hämäläinen.
Mistä Benjamin Tikander oli tullut Pieksämäelle ja missä hän oli syntynyt, niihin asioihin tuo matkustusasiakirja ei anna vastauksia. Pielisjärven seurakunnan kirkonkirjoja on syytä tutkia, sillä Pielisjärven seurakunta on antanut muuttokirjan Kuopioon Tikanderille.
Tapani Kovalaine
04.01.25, 21:45
Tuusniemen seurakunnan antama muuttokirja 13.4.1806 kertoo matkustusasiakirjaa paremmin tietoja Benjamin Tikanderista. Digikuva 150.
Kuopion maaseurakunnan arkisto - I Jba:3 Seurakunnista saapuneet muuttokirjat 1807-1812, jakso 150, sivu 119: 1809 Pigan Lisa Pursiain; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6282233179&aineistoId=1190955401 / Viitattu 4.1.2025
Tapani Kovalaine
05.01.25, 15:48
Tuusniemen seurakunnan rippikirjan digikuvasta 125 ilmenee, että räätäli Lars Hilnder s. 1762 ja hänen vaimonsa Hedda Kaisa Hartikainen s. 1777, tulivat vuonna 1803 Pielisjärveltä Tuusniemelle. Heidän mukanaan tuli räätälin oppilas Bengt Hilander, syntynyt 1785.
Lars Hilander muutti vaimonsa ja 1802 syntyneen poikansa Abel Hilanderin kanssa keväällä 1806 Tuusniemeltä Iisalmeen. Kuukausi heitä ennen Bengt Hilander muutti uudella nimellä Benjamin Tikander Pieksämäelle, Voi olla että Benjamin päätyi Pieksämäen kautta Maaningan eli Iisalmen Naarvanlahti 4 taloon Lars Hilanderin luo 1807 vierailulle ja sieltä matkusti Juuan kautta Pielisjärvelle Lieksaan.
Kun sitten 1807 räätäli Lars Hilander muutti perheensä kanssa Iisalmesta Kuopion Kasurilaan, niin sinne Lieksasta ilmestyi oppipojaksi Benjamin Tikander, joka oli toiminut välillä sotilaana.
Digi 125 rk, Tuusniemi 1802-1808;
Tuusniemen seurakunnan arkisto - I Aa:1 Pää- ja rippikirjat, Enonsalo - Vuorisalo, Tuusjärvi, Hiidenlahti 1802-1808, jakso 125, sivu 194: Thusnjemi, Inhysingar, Petter Tuovin, Helena Toivain.; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923664820&aineistoId=1194039872 / Viitattu 5.1.2025
Tapani Kovalaine
05.01.25, 16:10
Digi 309 rk, Kuopio, Kasurila, räätäli Lars Hilander ja Benjam (aikaisemmin Benjamin) Tikkander:
Kuopion maaseurakunnan arkisto - I Aa:13 Rippikirja I 1805-1812, jakso 309, sivu 292: Kasurila Inhysningar; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5887263704&aineistoId=1188818638 / Viitattu 5.1.2025
Heikki Särkkä
05.01.25, 19:55
[QUOTE=Eleski;340544]Yritän selvittää mistä on tullut ja mitä on tehnyt esivanhempiini kuuluva Benjamin Tikanderin (1785-1850). Osaisiko joku ottaa selkoa ao. v. 1809 muuttoasiakirjasta?
Ammatiksi on merkitty Sokn Schol mastare Medhjelpare eli siis pitäjän koulumestarin avustaja.
Sainkin kerralla paljon prosessoitavaa, kiitokset!
Benjaminin nimi on 1803 Larsin matkassa Bengt Hilander. Onko kyse hassusta kirjausvirheestä vai oliko jostain syystä tapana kirjata oppipoika mestarin sukunimellä. Uskallanko kuitenkin tulkita, että Benjaminin alkuperäinen nimi oli Benjam Tikander, sillä se mainintaan aiemmassa 1801 Pieksämäen matkustusasiakirjassa? Tikander kuulostaa ammatti- tai sotilasnimeltä. Hän oli tuolloin 16-vuotias ja paikallisen koulumestarin avustajana toiminut, joten on ilmeisesti Pieksämäen/Rantasalmen seudulta lähtöisin.
Olisiko Lars Hilander ottanut esim. sukulaispojan oppipojakseen mielummin kuin täysin vieraan? Lars oli jo 40-vuotias kun sai (aviottoman?) poikansa Abelin Pielisjärvellä 25-vuotiaan Hedvigin kanssa, joten Larsilla olisi ehtinyt olla aiempi liitto ja aiempia lapsia. Tosin jos hän olisi leski, se varmaankin mainittaisiin kirjoissa?
Yritin suomentaa myöhempää 1806 Tuusniemen matkustusasiakirjaa:
Koulunuorukainen Bengt / Benjamin Tikander, joka muutti tänne Pieksämäeltä ... asuakseen pitäjänräätälin luona.
Hän (?) Hörning, on syntynyt 1785, on läpikäynyt kristillisen opin ... avustanut autuuttaan ..., on tästä edespäin esteetön...
Tuusniemellä 13.4.1806 Johan (Adolf) Gröhn
Merkintä käynnistä Maaningalla 10.8.1806, (Samuel Eilard?) Agander
Mikä on ollut tällaisten matkustusasiakirjojen tarkoitus ja miksi Benjamin on näyttänyt niitä kappalaisille vierailemissaan paikoissa?
Ovatko Benjaminin Kasurilaan muuton 1807 jälkeiset Juukaan ja Lieksaan 1807-1809 suuntautuneet matkat liittyneet räätälin oppipoikuuteen/bisneksiin? Suomen sotaahan käytiin 1808-1809 Pohjois-Karjalassa juuri noilla seuduilla. Hänen muuttonsa Kasurilaan toukokuussa 1809 on pian Suomen sodan päättymisen jälkeen ja hän on saman vuoden lokakuussa mennyt sotilaana naimisiin. Vai onko hän vasta juuri ennen naimisiin menoaan Kasurilassa ryhtynyt sotilaaksi side hustlena?
Bongasin Larsista:
1812-1819 Kuopion rippikirjoissa Lars Hilanderin kanssa Kasurila torppa 2:een on muuten merkitty myös Fredrik Bange (till St. Petersburg 26.2.1815), jos tulkitsen merkinnät oikein.
https://digihakemisto.net/item/1188870869/5887289143/219
1781-1790 Pielisjärven rippikirjoissa merkattu pian Erasmus Haran ja Johan Haran alle, pisti silmään koska myös Harat ovat esivanhempiani.
https://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/rippikirja_1781-1790_tk1331/269.htm
Tapani Kovalaine
06.01.25, 12:48
Mielenkiintoisen lisän Tikanderin oppi-isänä toimineen Lars Hilanderin liikkeistä saa Iisalmen seurakunnan Naarvanlahti 4 talon lastenkirjasta. Pitäjänräätäli Lars Hilanderin perheeseen on Iisalmessa syntynyt 1802 poika, joka sai erikoisen etunimensä Abel Abednego. Pojasta tuli 1831 pappi ja hän toimi 13 eri seurakunnassa elämänsä (1802-1857) aikaan.
Digi 159 lk, Iisalmi: Iisalmen maaseurakunnan arkisto - I Ab:5 Lastenkirjat 1790-1826, jakso 159, sivu 286 - 287: Naarvanlax, No 3 ja 4; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6294533458&aineistoId=1188647026 / Viitattu 6.1.2025
Milloin Benjam (Bengt) Tikkander (Hilander?) on tullut Lars Hilanderin oppipojaksi? Sitä emme vielä tiedä. Lars Hilander näyttää muuttaneen Lieksasta ennen vuotta 1802 Iisalmen Naarvanlahteen, jonne muutti 1801 Kuopion Jännevirralta Hedvig Katariina Hartikainen s. 1777 asumaan ja avioitumaan.
Pitäjänräätäli Lars Hilander on ilmeisesti muuttanut Lieksasta Iisalmeen. Iisalmesta Lieksaan, sitten 1803 Tuusniemelle, sieltä 1806 Alapitkän kautta Naarvanlahteen Iisalmeen, sitten 1807 Kasurilaan Kuopioon ja lopuksi jälleen 1818 Naarvanlahteen, jossa 1821 kuoli. Leski asui pitkään Naarvanlahdessa ja kuoli 1851 Iisalmen Mikkajärven kylässä.
Linkki Abel Abednego Hilanderiin, joka tuskin on Tuusniemellä syntynyt, vaikka niin kerrotaan:
https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/566
Ei sitä tiedä, vaikka sattuisi Hilander sukunimen takaa löytyä nimi Hiltunen ja Tikander sukunimen takaa Tikkanen. Tutkimista piisaa.
Tapani Kovalaine
06.01.25, 19:53
Kannattaa ottaa uuteen tarkasteluun Pieksämäellä Johan Fredrik Hörningin antama muuttokirja.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6282231481&aineistoId=1190955401
Asiakirjan päiväyksen voi tulkita muotoon: 20.6.1807. Silloin Benjam Tikanderin muuttojen ketju olisi seuraava: Tullut 1803 Pielisjärveltä Tuusniemelle, muuttanut 13.4.1806 Pieksämäelle, muuttanut 20.6.1807 pois Pieksämäeltä, oleillut Maaningalla, Iisalmessa ja tullut 1809 Pielisjärvelle, josta muutti 1809 Kuopion Kasurilaan Lars Hilanderin perheen luo.
Samaten uuden tarkastelun ansaitsee Hedvig Katariina Hartikaisen asumisen historia, sillä edellä olen arvuutellut liikaa. Hedvig poistui noin vuonna 1797 Jännevirralta Kuopion kaupunkiin kihlakunnan vouti Saloniuksen perheen piiaksi (sivu 13 lastenkirjassa). Sitten Hedvig kerrotaan muuttaneen vuoden 1798 paikkeilla tai jälkeen (?) Tuusniemelle, mutta silti hän pääsi ripille 17.10.1801 Jännevirran rippilasten joukossa eli Kuopion msrk:ssa (ks. digi 19 rippilapset).
Hedvigin mainitaan tulleen muuttokirjalla Tuusniemelle, mutta toistaiseksi ei ole tuota asiakirjaa netistä löytynyt. Kaksi kuukautta ripille pääsyn jälkeen Hedvigille olisi 20.1.1802 syntynyt poika Abel Abednego. Jännevirran ja Tuusniemen kohdalta syntyneiden tiedot ovat 1802 netissä, mutta Iisalmen seurakunnan tiedoissa on iso aukko tuolla kohtaa. On lupa olettaa, että Hedvig olisi vanhempiensa mukana asunut Iisalmen Naarvanlahti 4:ssä vuonna 1801-1802 pitäjänräätäli Lars Hilanderin naapurissa, mutta tullut sittemmin Tuusniemelle avioitumaan Kuopiosta saadulla muuttokirjalla.
Hiski, Tuusniemi, vihitty: 2.3.1804 23.12.1804 Thusnjemi Sokne skräddaren Lars Hilander Bonde dotren Hedwig Cath: Hadikain Thusnjemi
Tapani, noin minäkin Benjaminin aikajanaa hahmottelin. Silloin matkustusasiakirjojen merkinnät ovat järkevässä järjestyksessä. Olisi kiva arvuutella mikä oli syynä näin liikkuvaan elämäntapaan. Ilmeisesti hän oli aktiivinen osallistuja kirkkoelämään. Ainakin myös Hilanderin perhe oli samalla tavalla innokas uskossaan, kun kerran Larsin pojasta tuli tosiaan koulutettu kirkon mies.
Olen löytänyt Benjaminille yhden pojan lisää, Emanuel s. 1812 ja k. 1821. Muuten en ole juuri tutkinnoissani edistynyt.
Olen löytänyt Benjaminille yhden pojan lisää, Emanuel s. 1812 ja k. 1821. Muuten en ole juuri tutkinnoissani edistynyt.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1758&pnum=32
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2025, vBulletin Solutions Inc.