Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Missä korpraali on? Apua tarvitaan.
Aukeaman oikealla puolella on Bengt Bengtsonin ensimmäinen korpraali Jöran Sigfridsson vuoden 1655 rullassa. Hänet lienee komennettu johonkin, mutten osaa tulkita mitä sanotaan. Kaikki apu on tarpeen.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053665_00402#?c=&m=&s=&cv=401&xywh=1667%2C162%2C5225%2C2479
Hänet (jöran Sigfridsson) mainitaan Bengt Bengtsonin komppanian korpraalina myös vuoden 1656 rullassa ja siinäkin lisätekstein, johon pyydän lukuapua, Tekstit eivät ole pitkiä ja osittainenkin tulkinta olisi minulle iso apu.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053678_00275#?c=&m=&s=&cv=274&xywh=4239%2C1006%2C1750%2C830
Jouni Kaleva
11.02.24, 10:00
1655 lukee suunnilleen
"ha...? commanderat derifrån till Tyskland"
1656 lukee sunnilleen
"har m..stött(?); i stället Abraham Isaksson"
Mainittu Abraham Isaksson näkyy pari riviä alempana furiirina.
Matti A. Nieminen
11.02.24, 10:27
Hei
1655 - heem Commenderet, derifrån til Tysklandh. "Komennettu kotiin [=kotimaahan], sieltä Saksaan"
1656 - heemrester, i stället Abraham Isaksson. "Kotiin matkustanut, tilalle Abraham Isaksson"
SAOB:
HEMRESA, v. resa (färdas) hem; numera nästan bl. i p. pr. o. p. pf. Prins af Gota, som en tidh varit hemrester, kom och hijt i förgårs aftse. Carl XII Bref 75 (1705). Östergren (1927). —
Terveisin
Matti Nieminen
Iso kiitos teille kummallekin hyvästä vastauksesta. Hemrester on mielenkiintoinen ilmaisu, jonka ymmärtäisin siten, ettei ole saanut eroa, mutta oleilee parhaillaan kotimaassa (kotonaan). Tätä tukenee vuoden 1655 maininta siitä, että siirtyy sitten Saksaan. Luultavasti samalla vaihtuisi palveluyksikkökin (?).
Käyn seuraavaksi läpi Matti J. Kankaanpään Suomalaisen ratsuväen historiaa sotatapahtumien ja joukko-osastojen osalta ja yritän selvittää, palasiko tämä korpraali sotaan jossakin muussa yksikössä vuoden 1656 jälkeen. Kiitos vielä avustanne!
Olavi
Hemrester on mielenkiintoinen ilmaisu, jonka ymmärtäisin siten, ettei ole saanut eroa, mutta oleilee parhaillaan kotimaassa (kotonaan). Tätä tukenee vuoden 1655 maininta siitä, että siirtyy sitten Saksaan. Luultavasti samalla vaihtuisi palveluyksikkökin (?).
Käyn seuraavaksi läpi Matti J. Kankaanpään Suomalaisen ratsuväen historiaa sotatapahtumien ja joukko-osastojen osalta ja yritän selvittää, palasiko tämä korpraali sotaan jossakin muussa yksikössä vuoden 1656 jälkeen. Kiitos vielä avustanne!Olavi
Ei tainnut korpraalimme siirtyä Saksaan kuitenkaan. Kävin läpi katselmusrullia ja löysin Jöran Sigfridssonin oudosta suomalaisesta osastosta, jota komppanian päällikkönä komensi ratsumestari Henrik Berg. Kankaanpään ratsuväen historia ei kerro hänestä mitään, vaikka muutoin on päällystön jäseniä esitelty ja heidän vaiheitaan seurattu tarkastikin (sukunimi Berg kyllä mainitaan yhdessä taulukossa).
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053725_00271#?c=&m=&s=&cv=270&xywh=1779%2C279%2C5225%2C2479
Henrik Bergin komppania näyttää kuuluneen erilliseen majuri Arvid Hornin ratsuväkiosastoon.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053725_00269#?c=&m=&s=&cv=268&xywh=1777%2C277%2C5225%2C2479
Osasto esitellään suppeasti myös Kankaanpään kirjassa (s. 451).Turun ja Porin läänin ratsukoiden varustajat joutuivat vuosina 1657-1659 varustamaan täydennysratsumiehiä, joista muodostettiin oma osasto Liivinmaalla sotivaan armeijaan. Suuri osa ratsumiehistä näyttää olleen Ylä-Satakunnasta. Osaston ratsumiehet sijoitettiin Saarenmaalle ja Riikaan.
Ilmeisesti korpraalimme oli Suomessa juuri tuon osasto perustamiseen liittyvien asioiden vuoksi vuosina 1656-1659 ja siirtyi sen mukana sitten Liivinmaalle, eikä Saksaan. Kokenut ja iäkäs korpraali saattoi hyvin sopia tähän tehtävään. Muita rullia en osastosta löytänyt kuin tuon yhden rullan vuoden 1660 alusta, eikä Kankaanpääkään kerro osaston myöhemmistä vaiheista. Ehkä erillinen osasto kävi tarpeettomaksi, kun rauha Puolan kanssa solmittiin Olivassa saman vuoden keväällä ja Ruotsin Liivinmaan valloitukset tulivat rauhassa tunnustetuiksi.
Ratsumestari Henrik Berg on vuonna 1664 merkitty luetteloihin merkinnällä reformerad officer, joka merkinnee sitä, että hän odotti alemmalla palkalla uutta virkaa. Samassa luettelossa ei ole korpraaliamme. Olisiko tullut kotiutetuksi lukuisten sotavuosiensa jälkeen. Kankaanpään mukaan ratsumiesten keskimääräinen palveluaika oli noin 20 vuotta, mutta pisimmillään jopa 50 vuotta (Kankaanpää s. 564).
Matti A. Nieminen
16.02.24, 00:48
Hei
Jöran Sigfridsson näkyy myös Fabian Berndesin ratsuväkirykmentin "ylimääräisen joukon tupla-upseerien" palkkaluettelossa vuosina 1659-60 ratsumestari Henrich Bergin komppanian toisena korpraalina.
1659:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00217 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00217)
1660:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00223 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00223)
Entinen korpraali Jöran Sigfridsson pyysi "jotakin avustusta" vuonna 1663:
Åbo mönsterplats:
Jöran Sigfridsson, fd, korpral, i Timmerlä, begär någon hjälp 706.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053775_00026
[Sivu 706]
355. G[amma]l Ryttare Corporal från Saugu S:n och Timberlä by Jöran Sigfridsson anhåller om 1663[?] åhrs corporals löhn under Yxkulsche regimentet efter han dijt är blefwen commenderat och corporals tienst presterat. Beder och ödmiukeligen om någon hielp för sin gamble krigztienst, effter han ehn gammal och förlammadh karl är.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053775_00377
Terveisin
Matti Nieminen
Hei
Jöran Sigfridsson näkyy myös Fabian Berndesin ratsuväkirykmentin "ylimääräisen joukon tupla-upseerien" palkkaluettelossa vuosina 1659-60 ratsumestari Henrich Bergin komppanian toisena korpraalina.
1659: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00217 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00217)
1660:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00223 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053740_00223)
Entinen korpraali Jöran Sigfridsson pyysi "jotakin avustusta" vuonna 1663:
Åbo mönsterplats:
Jöran Sigfridsson, fd, korpral, i Timmerlä, begär någon hjälp 706.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053775_00026
[Sivu 706]
355. G[amma]l Ryttare Corporal från Saugu S:n och Timberlä by Jöran Sigfridsson anhåller om 1663[?] åhrs corporals löhn under Yxkulsche regimentet efter han dijt är blefwen commenderat och corporals tienst presterat. Beder och ödmiukeligen om någon hielp för sin gamble krigztienst, effter han ehn gammal och förlammadh karl är.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053775_00377
Terveisin
Matti Nieminen
Iso kiitos hyvistä ja tärkeistä tiedoista!
Kankaanpää mainitsee kirjassaan kaksi korpraali Jöran Sigfridssonia. Toinen on Turun- ja Porinläänin ratsuväessä ja lähtöisin Marttilan Laurilasta, toinen Uudenmaan ja Hämeenläänien ratsuväessä ja lähtöisin Perniön Lintilästä. Jälkimmäinen tuli korpraaliksi 1640. mutta eteni sitten jopa luutnantiksi asti. Marttilan Laurilan ratsumies puolestaan ylennettiin korpraaliksi jo 1637 ja myös pysyi korpraalina.
Sauvon Timberlän Knapilta löytyy korpraali Jöran Sigfridsson, joka on selvästi Kankaanpään mainitsema Marttilan Laurilan ratsumies. SAY:n Timberlän sivulla oleva teksti kertoo hänen palvelleen 12 vuotta ratsumiehenä ja 18 vuotta korpraalina.
https://digihakemisto.net/item/3619841518/5736259742/32
Hieman epäselväksi jää tuon kirjauksen tarkka vuosi (noin 1656), mutta se sopinee vuonna 1637 korpraaliksi ylennettyy Jöraniin. Mitähän nuo numeroinnit tarkoittavat SAYn tekstin yläpuolella?
Marttilan Laurilan SAYn sivuilta näkee, että Laurila on ollut palkkatilana (tilldelnings hemman) korpraalille ennen Sauvoon siirtymistä. Hieman epäselväksi minulle jää, koskeeko SAYn maininta, mågen ridher, vuoden 1635 kohdalla Jörania ja samoin sekin, onko Jöran mahdollisesti samalla sivulla mainitun Sigfrid Madsonin poika.
https://digihakemisto.net/item/3614593273/5735589069/78
Kankaanpään kirjassa on vielä kolmaskin korpraali Jöran Sigfridsson, mutta myöhemmällä ajalla. Tämä Jöran mainitaan vuoden 1679 katselmuksessa eversti Bobertin rykmenti Skoonesta kotiutettavien miesten joukossa ja on ilmeisesti Turun ratsumiehiä. Kun Sauvon Jöran oli jo 1660-luvun puolivälissä alldeles lamad, niin on vaikea ajatella hänen vielä ehtineen Skoonen sotaankin 1670-luvulla. Kankaanpää tosin toteaa pisimpien palvelujaksojen olleen jopa 50 vuotta ja arvelee kokeneen ratsumiehen pysyneen helpommin hevosen selässä joukkojen mukana kuin jalkamiehen. Kunhan vaan pääsi hevosen selkään.
Matti A. Nieminen
16.02.24, 17:43
Hieman epäselväksi jää tuon kirjauksen tarkka vuosi (noin 1656), mutta se sopinee vuonna 1637 korpraaliksi ylennettyy Jöraniin. Mitähän nuo numeroinnit tarkoittavat SAYn tekstin yläpuolella?
Hei
Numerot ovat viittaus läänintileihin KA 7263:466.
Alkuperäisestä tekstistä selviää, että Jöran oli saanut eropassin 15.4.1656, eikä ikänsä vuoksi kyennyt enää itse ratsastamaan, vaan piti ratsupalvelijaa (swentienare) mainitun talonsa Timberlän puolesta, jota taloa hän nyt itse asui, ja koska hän itse oli niin kauan palvellut kuin oli kyennyt, hänet piti vapauttaa ruis- ja riikintaalariavun maksamisesta. Päiväys Turku 8.10.1656.
https://digihakemisto.net/item/1596735373/9316405781/458
Terveisin
Matti Nieminen
Hei
Numerot ovat viittaus läänintileihin KA 7263:466. Alkuperäisestä tekstistä selviää, että Jöran oli saanut eropassin 15.4.1656, eikä ikänsä vuoksi kyennyt enää itse ratsastamaan, vaan piti ratsupalvelijaa (swentienare) mainitun talonsa Timberlän puolesta, jota taloa hän nyt itse asui, ja koska hän itse oli niin kauan palvellut kuin oli kyennyt, hänet piti vapauttaa ruis- ja riikintaalariavun maksamisesta. Päiväys Turku 8.10.1656.[/FONT[FONT=Verdana, sans-serif]https://digihakemisto.net/item/1596735373/9316405781/458 Terveisin Matti Nieminen
Iso kiitos avusta. Korpraalin erovuosi 1656 näyttää olevan sama, jolloin myös komppanian päällikkö Beng Bengtson Kankaanpään mukaan otti eron ratsuväestä. Näin ollen on ilmeistä, ettei tämä korpraali ole se Jöran Sigfridsson, joka Arvid Hornin osaston mukana siirtyi Liivinmaalle 1659 ja näkyi siellä katselmuksessa helmikuussa 1660. Vai merkitseekö tuo maininta Yxkulshen rykmentiltä saamatta jääneistä palkoista vuodelta 1663 jotakin muuta?
Hornin osaston ratsumestari Henrik Bergin korpraali Jöran voisi siten hyvinkin olla se korpraali Jöran Sigfridsson, joka Kankaanpään mukaan oli eversti Boubertin rykmentin katselmuksessa Annelöv Önsjössä 1679. Oliko tämä Jöran korpraali jo ennen vuotta 1659, vai ylennettiinkö hänet toisesta arvosta tai ratsumiehestä korpraaliksi hänen tullessaan Hornin kaksikasosastoon (oliko se kaksikasosasto?)? Paneudun seuraavaksi vuosiin 1660-1679 ja yritän etsiä sieltä ja täytynee myös katsella ratsumiehiä ajalta ennen vuotta 1659. Suoraan ratsukorpraaliksi ei liene kukaan päässyt.
Huomasin jo jokin aika sitten, ettei asutuksen yleisluettelo sisällä kaikkea tietoa, mikä siellä voisi olla. Kerran yhtenä vuonna mainittu henkilö kuitataan usein muina vuosina rastilla/pukilla läsnäolevaksi, vaikka esim. henkikirjassa on voinut jonkun vuoden kohdalla olla hänestä jokin tarkentava merkintä vaikkapa ammattiin liittyen. Tässä tapauksessahan tietoa Sauvon korpraalista oli paljonkin. Kiitos, kun toit sen esille!
Olavi
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.