Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Selvennyspyyntö
Osaisiko kukaan tulkita, mitä lukee 15. joulukuuta 1765 Storbyssä vihityn parin Michel Larsson Jackola ja Maria Andersdotter jälkeen?
Onko siinä mainittu mistä Maria oli kotoisin?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/58.htm
Mika J
Skrud on huntu eli morsiamen päähine
Alpo Rantala
15.10.08, 14:19
Skrud on myös juhla-asu, morsiusasu hyvämaineiselle morsiamelle.
Alpo Rantala
utan skrud hemma eli ilman morsiuspäähinettä/asua?
Jonkun sortin lankeemuksesta on ollut kyse, hyvämaineiset ainakin meillä päin vihittiin aina "i skrud" (hunnussa). "Utan skrud" (ilman huntua) oli usein merkki aviottomasta lapsesta tai ajattomasta /salavuoteudesta. Voi hyvin olla kyse myös kihla-aikaan alulle laitetusta lapsesta, joka on syntynyt ennen vihkimistä.
Tutkimasi vihkiminen tapahtui kotona.
Eli Maria Andersdotter olisi ollut avioton lapsi?
Tämä sopisi kyllä hyvin siihen kuvioon, mihn päädyin toisessa viestiketjussa.
Eli Maria Andersdotter olisi syntynyt Enontekiöllä 25.2.1742 Norjasta tulleen Anders Olssonin ja Carin Jonsdotterin aviottomana lapsena. Anders on kyllä mainittu isäksi syntyneiden luettelossa, mutta mainittu Norjasta tulleeksi. Carinin syntyperää ei ole mainittu, mutta hän lienee paikallisia enontekiöläisiä. Enontekiön vihkiluetteloista ei paria löydy, eikä rippikirjoissakaan.
Kemijärvellä Isokylällä sanotaan asuneen lappalaisia piilopirtissä. Olisiko ollut tämä kyseinen pariskunta?
Koiviston arkisto sanoo Maria Antintyttären olleen Koria-sukua Kuolajärveltä, mutta häntä ei löydy sieltä syntyneissä eikä rippikirjoissakaan. Koriahan on lappalaissuku. Jos Koivisto tiesi Marian olevan lappalaissukua, mutta yhdisti hänet lähiseudulla olleeseen lappalaissukuun, eikä Enontekiöltä tulleeseen ja piilopirtissä kirkonkirjojen ulkopuolella asuneeseen susipariin ja lappalaisperheeseen.
Mika J
Syntyperästä riippumatta nainen voitiin vihkiä "i skrud" tai "utan skrud", omat tekemiset ja tekemättä jättämiset olivat varsinainen syy jompaan kumpaan.
Maria Antintytär oli itse ilmeisesti saanut joko aviottoman lapsen aikaisemmin, hänet oli voitu tuomita salavuoteudesta tai pappi oli todennut hänen olevan raskaana vihkimisen aikaan (mahdollinen kihlausaikana alulle laitettu lapsi), ainakin näillä perusteilla olen havainnut "utan skrud" -vihkimisiä tällä etelän suunnalla.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.