Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Yhtymä maanomistuksessa
Osaisikohan joku selittää mistä on kyse.
Kaksi veljestä muodosti yhtymän (förening) eräästä maatilasta 1800-luvun alussa. Sittemmin tehtiin tilan syyni, jossa todettiin tilan arvo peltoineen ym. eläimineen. Toinen veljistä lunasti toiselta veljeltä osuuden, jolloin tuli yksin tilan omistajaksi. Näistä on lainhuudot, mutta sellaisilla harakanvarpailla, että sain vain tällaisen epämääräisen kokonaiskuvan tapahtumasta.
Mutta mikä ihme on yhtymä? Miten se poikkeaa normaalista tilakaupasta tai perinnöstä ja miksi piti pitää syyni osuuden lunastamiseksi? Oliko jokin pakkotoimenpide kyseessä?
Ihmetteleepi jälleen Jouk:rolleyes:
Yhtymä oli ja on edelleen tänä päivänäkin kahden tai useamman henkilön yhteisomistus / yhteenliittymä (poislukien pariskuntien yhteiset omistukset). Nippeliasioissa on toki varmasti tapahtunut muutoksia vuosisatojen aikana, mutta nykypäivänä löytäisit kahden veljeksen omistaman maatilan yritysrekisteristä todennäköisesti nimikkeellä "maatalousyhtymä meikäläinen".
Siinä vaiheessa kun yhteisomistus on purettu ja puolet talosta vaihtanut omistajaa, on tietysti pitänyt syynätä mitä tuohon taloon (ja sen puolikkaaseen) kuuluu ja mikä on sen arvo, tai siis sellainen hintalappu joka kelpaa kummallekin osapuolelle sekä verottajalle.
< Osaisikohan joku selittää mistä on kyse.
Kaksi veljestä muodosti yhtymän (förening) eräästä maatilasta 1800-luvun alussa. Sittemmin tehtiin tilan syyni, jossa todettiin tilan arvo peltoineen ym. eläimineen. Toinen veljistä lunasti toiselta veljeltä osuuden, jolloin tuli yksin tilan omistajaksi. Näistä on lainhuudot, mutta sellaisilla harakanvarpailla, että sain vain tällaisen epämääräisen kokonaiskuvan tapahtumasta.
Mutta mikä ihme on yhtymä? Miten se poikkeaa normaalista tilakaupasta tai perinnöstä ja miksi piti pitää syyni osuuden lunastamiseksi? Oliko jokin pakkotoimenpide kyseessä?
>
Enemmän olen nähnyt yhtiömiehiä (bolagsman), mutta kyseessä lienee aivan sama ilmiö.
http://www.sukuni.fi/sukututkimus/yhtiomiehet.htm
Lukemisiin
Tuo karjalaistutkimus ei kuitenkaan anna selvyyttä esiin tuomaani tapaukseen. Edelleen on epäselvää, mikä oli normaalin tilanosakaupan/perinnön ja yhtymän ero? Mitä parempaa hyötyä yhtymä toi varsinkin, kun on veljeksistä kyse? Työvoimaa saatiin renkien ja piikojen avulla ja jos tila oli liian suuri, se voitiin pilkkoa pienemmäksi tai luoda torppia. Näin työvoimapulaa on hallittu varsinkin, jos tila oli liian suuri verojen maksun näkökulmasta.
Jouk:rolleyes:
Edelleen on epäselvää, mikä oli normaalin tilanosakaupan/perinnön ja yhtymän ero? Mitä parempaa hyötyä yhtymä toi varsinkin, kun on veljeksistä kyse?
En ole varma, millaista ratakiskoa kaipaat. "Normaali" tapaus lienee se, että yksi henkilö tai pariskunta omistaa tilan. Yhtymässä omistajia on kaksi tai useampi. Ei siinä mitään sen kummallisempaa ole.
Jos mietit, miksi jotkut haluavat omistaa tilan yhdessä, siihen voi varmasti keksiä monenlaisia skenaarioita. Jos kyseessä oli veljesten kotitila, voisi veikata, että kumpikin veljes halusi jatkaa tilanpitoa, mutta kummallakaan ei ollut (alkutilanteessa) varaa ostaa toista pihalle tai he eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kumpi jää ja kumpi lähtee.
Jossain tilanteessa kyse voi olla siitä, että rahat ja luotto eivät ole riittäneet tilan ostamiseen yksin, jolloin on ruvettu kimppaan toisen kanssa ja ostettu tila yhdessä. Tai sitten toinen omistaja on otettu kuvioon pelastamaan kassakriisissä oleva talous.
Jos kaksi henkilöä omistaa tilan, se ei ole automaattisesti yhtymä. Sen verran harvoin näkee tilan olevan joku "förening" tai omistajat "bolagsmanneja". Jokin ero näillä on. Pohdin sitäkin, oliko yhtymätilalla jotain suurempaa bisnestä kuin tavanomainen maatalouden harjoittaminen?
Mitä taas rahoitukseen tulee, niin siitähän ei ole ollut kyse, koska kyse on ollut veljesten saamasta perinnöstä. Jos taas olisi pula rahoituksesta, niin tuon ajan ihmiset olivat hyvin velkaantuneita samalla kun oli saatavia toisilta. Rahoitusta siis oli tarjolla joka suuntaan, joten sen puute tuskin oli motiivi yhtymän perustamiseen.
Jouk:rolleyes:
"Miten se poikkeaa normaalista tilakaupasta tai perinnöstä ja miksi piti pitää syyni osuuden lunastamiseksi? Oliko jokin pakkotoimenpide kyseessä?"
Ensimmäisen vastauksen lisäksi jotain saattaa piillä niissä dokumenteissa, jotka olivat ns. harakanvarpailla kirjoitettu, eli tarkemmissa lähtötiedoissa.
Yst. TapioH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.