Esteettömyystodistuksen (avioliitto) epääminen

[Kivipää]

Erään varsinais-suomalaisen kartanon aikamiespojan rippikirjatietoihin ilmestyi 1840-luvulla maininta siitä, että esteettömyystodistusta avioliittoa varten ei voitu myöntää vuosien 1826-1840 välisenä aikana. Tämä taannehtiva merkintä rippikirjassa seurasi häntä elämänsä loppuun saakka eli noin 30 vuoden ajan. Mikä mahtoi olla syy moiseen merkintään, sillä rippikirjassa hänen nimensä oli kirjattuna kotikartanon tietoihin esimerkiksi 1830-luvun alussa ja siinä kyseistä merkintää ei vielä ollut. Myös vuoden 1830 henkikirjassa hänet mainittiin lapsuudenkodissaan asuvana.

Lähinnä pohdituttaa mainitun ajanjakson pituus sekä se, että rippikirjaan tuo merkintä ilmestyi taannehtivasti. Millaiset syyt tuohon aikaan vaikuttivat siihen, ettei esteettömyystodistusta avioliittoa varten voitu tiettynä ajanjaksona myöntää? Kyseinen henkilö ei koskaan solminut avioliittoa.
____________
Matti Pesola

[Olarra]

Lähinnä tulevat mieleen terveydelliset syyt, mikäli aiempaa avioliittoa ei ollut ja henkilö oli päässyt ripille. Tässä julkaisussa käsitellään aihetta sivuilla 39-40:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/102572/Soderholm_Linda.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[Kivipää]

Tuossa julkaisussa mainittiin, että "vuoden 1734 lain naimakaaressa ei erikseen säädetty sairauksista avioesteinä." Tuo esteettömyystodistuksen epäämisen määräaika (1826-40) on sikäli mielenkiintoinen, että sen ajanjakson sisällä hän valmistui Turun Akatemiasta, auskultoi Turun hovioikeudessa ja työskenteli senaatin talousosastossa. Hieman oudolta tuntuu minusta se, että asia kirjattiin rippikirjaan kyseisen ajanjakson jo päätyttyä ja merkintä siirrettiin sitten vuosikymmenien ajan uuteen rippikirjaan.

[Olarra]

Mielenkiintoinen tapaus, mihin mies lopulta kuoli? Tuossa julkaisussa käytetty ilmaisu ”erikseen säädetty sairauksista” voidaan ymmärtää monella tavoin. Sairaus tuskin esteenä oli poistunut (olihan se vielä vuoden 1929 laissakin), mutta sairauksia/vammoja ei lueteltu. Näin sen voisi tulkita. Tämä tietysti jättäisi papille melko vapaat kädet ja kirkkohan oli vihkijä. Henkilöllä saattoi olla vaikkapa jokin näkyvä vamma tms. Tämä on tietysti puhtaasti pohdiskelua. Kun henkilö varmaan oli rippikoulun käynyt, eikä aiempaa avioliittoa tai aviorikosta (?) ollut, niin taitaa jokin vamma tai sairaus jäädä ainoana jäljelle?

[Kivipää]

Kyseinen henkilö eli 72-vuotiaaksi ja hän oli sukunsa viimeinen mieslinjalla. Kuolisyytä tai sairauksia ei kirkonkirjoissa mainittu. Tuon määräaikaisen kiellon alkaessa (1826) hän oli valmistumisvaiheessa oleva lainopin ylioppilas. Tuli mieleen, että kyseessä saattoi olla joku sellainen yksityiselämän teko, josta tuo liki 15 vuoden "banni" tuli. Hän eteni sinä aikana kuitenkin senaatin ylimääräiseen virkaan, vaikka se olikin alimmassa rankiluokassa.

Törmäsin tähän tapaukseen sattumalta tutkiessani kirkonkirjoja. Vastaavaa merkintää en muista aiemmin missään nähneeni. Ihmetystäni lisäsi tosiaan sekin, että määräajan päätyttyä v. 1840, tuo rippikirjamerkintä seurasi häntä koko loppuelämän. Musta kirja- ja rikoskirja-viittaukset näkyivät rippikirjoissa vuosikymmenestä toiseen, joten olisiko tässä taustalla ollut jotain siihen suuntaan viittavaa, mutta aatelismiehen kohdalla asia ilmaistiin näin.
_____________
Matti Pesola