Paikkakunta jossa venäl jv-rykm: Welikolm tms

[tkukkonen]

Liitteen tekstissä on ylärivillä paikkakunta, joka kiinnostaa. Tunnistatko/tiedätkö paikkakunnan? Kyseessä voi olla myös rykmenttiä johtaneen henkilön nimi (Welikolug?).
Tämä Weirauch osti lahjoitusmaaoikeuksia Viipurin pitäjästä 1799, jolloin oli ylentynyt everstistä kenraaliksi. Persoona ja henkilöhistoria kiinnostavat, ja paikkakuntatieto voi avata polun tietoihin.

[Retu S Aho]

Kyseessä varmaankin Pihkovan alueen paikkakunta "Suuret niityt" (jokimutkien tulvaniityt), löytyen netistä nimellä Velikije Luki. Kaupungin alueella 1700 - luvulla Velikolutskin jalkaväkirykmentti, josta en upseeristoa löydä.

Henkilönä kyseessä varmaankin kenraaliluutnantti Jakob Ivaninpoika (tai Johaninpoika) Weyrauch, joka vuosina 1796-1797 palveli Viipurin muskettirykmentin (sittemmin 85. Viipurin jalkaväkirykmentti) päällikkönä. Rykmentti Novgorodissa. Jakobista ei löydy henkilöhistoriaa, mutta ilmeisesti suku jatkoi sotilasuralla pidempään Jakobin jälkeenkin,

Tekstiä en osaa tulkita, mutta ymmärtäisin että hänen palveluhistoriansa Velikije Lukista Novgorodiin.

Вейраух, Яков Иванович

85. rykmentin historiaa (venäjäksi) löytyy kopioimalla kenttään Выборгский 85-й пехотный полк

[tkukkonen]

Yöllä alitajunta toi ratkaisun lähemmäksi, ja jostain muistin perukoilta ehti tulla mieleeni Veliki Luki.

Weirauchin saapuminen Viipuriin rykmentin komentjaksi oli minulle aivan uusi tieto ja johdonmukainen selitys hänen pidempiaikaiselle Suomeen asettumiselleen. Hän oli jäsen lyhytaikaisessa Viipurin ritarihuoneessa.

Vuonna 1799 Weirauch osti toisen miehen saamista allodiaalirälssioikeuksista osan, joiden ansiosta hän pääsi keräämään veroja Viipurin pitäjän pohjoisosasta. Hänen kuoltuaan perikunnan asioita hoiti Ferdinand von Tornow, joka oli nainut Weirauchin tyttären Mogilevissa.

Tornow hoiti tätä donaatiota siihen asti, että valtio osti maat, voidakseen luovuttaa ne lampuodeille perintömaana 39 vuoden pituisten lainojen turvin.

Kirjoitan Nuijamaan historiaa täydentävää käsikrjoitusta, jossa käsittelen näitä teemoja. Kiitän avusta.

[Retu S Aho]

Voipi olla jo tiedossanne.

Selaillessani HM Keisarin suomalaisupseerien juuria, eteen tuli Sven Hirnin artikkeli ”Gustaf Gustafsson kävelyllä Wiipurissa 1899”

Siellä mainitaan apteekkitalon omistaja Weyrauch. Nimihakemistossa mainitaan Jakob, mutta omistusketjuun ajallisesti se ei oikein käy. Talonomistaja taitaa olla poika, kenraaliluutnantti Alexander Jakobinpoika Weyrauch.

En ole Viipuri – ekspertti. Onko kyseessä tuo talo, aikaisempi apteekkitalo mahdollisesti Punaisenlähteentorin laidalla? (www.sttinfo.fi, hakukenttään ”Starckjohann”) Vaiko Ruuthin kaupunkihistoriassa mainittu apteekkitalo jossakin Katariinan / Linnankadulla?

[tkukkonen]

En juurikaan osaa venäjää, mutta tunnistan nimiä tekstistä ja hiukan sen päällekin, joten olen google translaten avulla onnistunut onkimaan internetistä Jacob Weyrauchin upseeriurasta pari avaintietoa. Mikähän mahtaisi olla sellainen arkisto, josta kenraali Weyrauchin perheen tiedot kävisivät selville? Esimerkiksi, onko Alexander- niminen poika ollut olemassa, johon Retu viittaa.

[Retu S Aho]

Ei ole näyttöä eikä tämä tieto kelpaa tieteelliseen tutkimukseen. Todisteen löytäminen menee todella hankalaksi, jollei Viipurin kirkonkirjoista löydy.

Weyraucheja löydän Venäjältä neljä - viisi, joista kaksi Jakobinpoikaa. Pari heistä "sata vuotta" myöhemmin. Jakobia ja muuta perhettä ei alla olevasta lähteestä löydy. Lisäksi verkossa useita hajatietoja.
rosgenea.ru

Kenraaleja oli kaksi:
Jakob (Jakov) ja Alexander Jakovinpoika
rusgeneral.ru

Ruuthin Viipurin kaupungin historian kakkososassa puhutaan alaviitteessä talonomistajasta kenraaliluutnantti Weyrauchista (1860).

Rohkeasti tällä pohjalla arvioin.

[Pekka Sukeva]

Sanomalehtiarkistosta ehkä kannattaisi etsiä