Nautayksiköitä(kö)

[tkukkonen]

Hei.

Mitähän ovat verottajan tekemän taulukon otsikot?
Tunnistan mielestäni nämä:
4. sarake kor - lehmiä
5. sarake qvin - hiehoja
9.-10. sarake får - lampaita
11.-12. sarake svuin - sikoja

Mitä sitten ovat luvut isännän perässä, arvaan että nautayksiköitä, mutta mikähän on tuo yksikön merkintä (harakanvarvas) puhtaaksikirjoitettuna?

Lähde on Jääsken voudintilitys v 1600, Matz Pitkäwarwas Nötzlag (ES905 nide 5788 f8 kääntöpuoli).

[MikkoL]

Syvän tietämättömyyden antamalla varmuudella sanoisin, että yksikkö voisi olla lispund eli leiviskä = 20 naulaa.

Suuruusluokat ovat muuten samantapaisia Vanhat käsialat -kirjan voiveroa käsittelevän vehkalahtelaisen esimerkkidokumentin kanssa, mutta ensimmäinen luku on aivan liian suuri- jos se tosiaan on 13.

Silkkaa arvausta siis.

[Heikki Särkkä]

Sp(annm)åll.

[tkukkonen]

Sp(annm)åll.

Kiitos.

Nyt pitää kuitenkin kysyä lisää.

1. Oliko spannmål eli vilja tässä kirjattu omaisuutena vai verona.
2. Oliko viljan määrä ilmoitettu sitten lispuntoina niin kuin MikkoL tässä jo on arveli?

13 lispuntaa viljaa on mielestäni liian vähän omaisuudeksi. Sen sijaan se voisi olla veron määrä.
Kai viljasta + karjasta yhteensä johdettiin veron suuruus (jos yhtään ymmärrän silloisten verottajien ajattelua).

[Seppo T.]

Omaisuusluettelolta tuo näyttää.

Pieni on tuo otos tekstistä, mutta viljan yksikkönä voisi silloin olla tynnyri. yksikkönä olisi silloin tur eli tunnor.

Kahden viimeisen sarakkeen otsikot ovat hest ja stod.

Härkiä, kanoja, kuttuja ja vuohia noista otsikoista vosi yrittää kaivella esiin.

Seppo Töllikkö
H:ki

[Seppo T.]

Kovasti puristamalla tuosta voisi löytää vielä otsikoista Stw [Stut] ja Båck.

tur-lyhenteessä taitaa olla iso alkukirjain.


S.T.

[Heikki Särkkä]

Båckin ja Fårin välissä on geth (vuohi).

[MikkoL]

Viittaamassani esimerkissä leivisköillä mitattiin voita. Leiviskä on 9 kg eli reilu ämpärillinen :) Viljelysmaita ilmaistiin tynnyrinaloissa ja kapanaloissa (1/32), ja viittaa nimenomaan tarvittavan siemenviljan määrään, ei tuotantomäärään (koska jälkimmäinen on niin ailahteleva asia). Minusta lukujen suuruusluokka on sellainen, että kyse voisi olla viljelysalasta. Peltojen tuotanto on moninkertainen siemenviljan määrään nähden, kuten viljan määrästä edes tynnyreissä ei voi olla kysymys.

[Seppo T.]

Vilkaisin ko. tilikirjaa oppiakseni taas jotain. Viite ei ollut ihan tarkka, samassa KA numerossa on on useita fol. 1 alkavia luetteloita, mutta tuo löytyi helposti.

Alla kansilehden otsikko ja veron määräämisperusteet.
Jostain tuohon aikaan yleisestä lisäverosta tässäkin on varmaan kysymys.
Lisäsin perään suomenkieliset vastineet muihin paitsi "kirveisiin".


Hielpe lengd af Jäskis och
Rokålax Sochnar.
för Åhr etc 1600, Och Är
udtgiörd efter. thenne ordning

Af 1 Tna Spanmåll 2 örtig Tynnyri viljaa (ruista yleensä)
1 gild Åxe 3 öre 18 penning?
1 Kåfflingh Åxe 2 1/2 öre
1 Stutt 2 öre härkä (salvettu tai nuori)
1 Tiur 2 öre sonni
1 Koo 2 öre lehmä
1 Quige 1 öre 6 penning? hieho
1 Gammal Båch 1/2 öre Vuohipukki
1 Rijsbijdt 1 örtig nuori pukki
1 Geet 1 örtig uuhi
1 Gammalt Får 1 örtig lammas
1 Gammalt Suin 1/2 öre sika
1 Vnge Suin 1 örtig nuori sika / porsas
1 Vnge Får 1/4 örtig karitsa
1 Hest 5 öre Hevonen (työhevonen)
1 Stod 2 öre tamma

Nuo kaksi penninkeinä olevaa summaa oli merkitty lyhenteellä, jolla olen penninkejä usein nähnyt merkittävän. Voi tosin olla, että äyrityisistä on niissäkin kyse ja siksi laitoin kysymysmerkin perään. Asian voi selvittää tekemällä kantoluettelolle tarkastuslaskun ja vertaamalla loppusummaa luetteloon kirjattuun.

Nuo "Åxe"t ovat kai jonkinlaisia kirveitä. Koko tilityksessä ei ollut yhtään "kirvestä" ja vuohiakin vain muutama. Kirveitä ei ole edes taulukon otsikoihin otettu mukaan.

Kuvan otsikot menevät seuraavasti, ylemmästä selviää miksi pukeille, lampaille ja sioille on varattuna kaksi saraketta.

SP:åll
Tiur
Stut
Kör
Qui:
Båck
geth
Får
Suin
Hest
Stod


Seppo Töllikkö
H:ki

[Heikki Särkkä]

gild åxe kuohittu sonni (=härkä)

[Seppo T.]

gild åxe kuohittu sonni (=härkä)

Tämä häiritsi minuakin, mutta kun noita härkiä ja sonneja oli jo muutenkin tuossa, niin päädyin varovasti "kirveen" kannalle. Gild/gilt voi tarkoittaa myös kelvollista. Skäffling on ainakin puuvarsi jossakin työkalussa ja voisi tässä yhteydessä viitata viikatteeseen. Åx voi olla myös kypsä tähkäpää ja mietin voisiko olla kyseessä veronkanto jo tuleentuneesta eli valmiista sadosta. Näillä eväillä jään vielä miettimään, mistä oikein on kyse.

Yksi virhe ainakin tuonne pujahti. Geet ei ole uuhi (=lammas) vaan kuttu. Kaupunkilaispojallla menee nämä aina joskus sekaisin.

S.T.

[Heikki Särkkä]

Käffling (ks. SAOB kävling) nuori sonni, sonnivasikka, härkämulli

[Heikki Särkkä]

AIvan totta, että gild/gill usein tarkoittaa kelvollista. Tässä kuitenkin on partisiipin perfekti verbistä gälla 'kastroida'. Vrt. englannin gelding 'ruuna'.

[Seppo T.]

Alan uskoa tuohon. Hiukan ihmetyttää, miksi noin moneen osastoon on härät jaettava, kun ei niitä useinkaan kovin paljon ole. Liekö sitten kyseessä kyntöhärät, joita tämän veroluettelon alueella juurikaan ole käytetty.

S.T.

[Seppo Niinioja]

Alan uskoa tuohon. Hiukan ihmetyttää, miksi noin moneen osastoon on härät jaettava, kun ei niitä useinkaan kovin paljon ole. Liekö sitten kyseessä kyntöhärät, joita tämän veroluettelon alueella juurikaan ole käytetty.

S.T.

Kaimalle ja muillekin juuri hyvän saunomisen ja jälkihoidon jälkeen: EVVK, vaikka asia tietty onkin tärkeä. Just relax, folks!

Myös Seppo, jopa toiselta etunimeltään T.

[tkukkonen]

Kiitos kaikille kommentoijille.
Avun määrä oli positiivinen yllätys. En osannut lainkaan odottaa, että joku menisi katsomaan lähdettäni (siis filmiä)!

Teen käsikirjoituksesta puhtaaksikirjoitetun taulukon, koska uusia lisäyksiä ei ehkä enää tule. Panen sen aikanaan nähtäville, koska siitä voi olla hyötyä uusille tulijoille.

Vuonna 1571 ei kannettu hopeaveroa Jääskessä, koska alue oli kärsinyt venäläisten ryöstelystä. Vaikuttaa siltä, että kylä oli verotuskelpoisessa kunnossa 29 vuoden jälkeen, ja ehkä heiltä voitiin uusia erityisveroja periä vaikkapa juuri näillä tiedoilla.

Olen yrittänyt etsiä sukuni juurista, onko jokin sukunimi ollut 1600-luvulla käytössä, koska erityisveronkantajilla oli ehkä huolellisempi tapa kirjata nimet. En vain vielä ole löytänyt Jääskestä erityisveroluetteloita tältä ajalta, joissa kohdekylä Kontu (Condus) olisi. Vähän sukunimen tapainen tilanimi "Nuumatti" esiintyy myöhemmin kyllä, jonka alkumuoto on uskoakseni "Nuutinmatti"; tulee talonpojasta Matz Knutsson. Antamassani taulukossa tämä verotalonpoika on alimpana, Spåll lukuarvo on 6 3/4 tunn.