Kuolinmerkintä

[tellervoranta]

Hei :)
Mitähän lukee Johan Hurun vaimon Walborgin kuolinmerkinnässä ?

[Tapani Kovalaine]

Walborg kuoli 15.5.1754 Haukiputaalla.
Kuolinsyy: mandlar i fulslage
Kuolinkellot: med Lilgrad
Siunauksen toimittaja: Erik Frosterus
Hautapaikka: uppå Kyrkiogarden

Suomeksi sanottuna Valpuri kuoli kai sormimärkimätautiin (fulslag) ja mantelit (mandlar) näkyy olleen kuolinsyynä käytössä mm. Sakkolassa ja Uusikirkolla Hiskin mukaan. Mitä lie mahtoi tarkoittaakaan?

Tämä oli siis vasta alkusoitto oikealle tulkinnalle, joka pian ehkä foorumiin ilmaantuu?

Terveisin Tapani

[tellervoranta]

Kiitos Tapani :) valaisevasta vastauksesta. Kuoliajan olen kirjoittanut tänään tekstissä Hurut esipolvissa fundeerattaessa, oliko Walpurilla v.1753 syntynyttä poikaa nimeltä Erkki.
Mietintämyssyssä on, liittyikö Walpurin kuolemaan jotain, mikä selvittäisi asiaa.
Sormimärkimätauti :confused:.....hiskin mukaan kuolema kai liittyisi kaulaan......

[Ingeborg Palmén]

Fulslag on Anderson-Anderön Ordbok för släktdorskare mukaan inflammation . . . svullnad, rodnad och varbildning. Mandlar taas tarkoittanee vielä tänäänkin tonsilleja, nielurisat. Voisi siis olla kurkkupaise tai peräti kurkkumätä (difteria).

[KirsiL]

kyllä siinä näyttäisi halsen lukevan, ei suinkaan fulslag. saksalainen kaksois-s keskellä.

"manteleita kurkussa", rauhasia epäilisin

[tellervoranta]

Hyvää huomenta

Kiitos Ingeborg ja Kirsi :), jotka tulitte samaan tulkintaan kuin minäkin lukiessani sitä yhdessä liitteen tekijän kanssa. Emme osanneet nimetä tautia.
Onkos se kuolinkellot tosiaan....ajattelin vainajaa :confused:;)

[KirsiL]

ilmeisesti ole kuolinkellot: viimeinen sana alkaa Lik, jatkuukohan ehkä gred tai yred??
siis ruumis-jotain.
jos olisi likgrav/likgraf, voisi oikeanpuoleisten sarakkeiden summista arvella, että samalla on ostettu hautapaikka. Noista loppukiehkuroista en vaan millään tahdo saada v- tai f-kirjainta. rinnakkaismuoto hautapaikalle olisi likgrift, en sitäkään saa sopimaan kuvassa näkyvään kirjoitukseen.

Voisitko lähettää vielä vähän suuremman palasen tätä sivua? Voisi tarkastella maksuja paremmin ja näkisi vähän lisää tämän kirjoittajan kirjainmuotoja.

[Tapani Kovalaine]

Kuolinkelloista voisi uudella lukemisella saada aikaan vaikkapa K-kirjaimella alkavan sanan. Minusta sana voisi olla med kilgrad. Hupsista, siis manteleita kurkussa kiilamaisessa rivissä!

[Tapani Kovalaine]

Kolmas soitto: Likpredikan af Erik Frosterus.
Valpuri on siis kuollut jo ennen ruumissaarnaa, kun tuli deadline vastaan...

[KirsiL]

viimeisen sanan kolmas kirjain on taatusti pieni k-kirjain, kannattaa tarkistaa 1700-luvun kirjainmuodot esim. http://www.hist.uib.no/gotisk/ -> alfabet -> pieni k -> kolmanneksi viimeinen on identtinen tässä esiintyvälle.

Tavoitteena lienee kuitenkin oikean muodon löytäminen - tulosten perusteella arvailemassa olemme yhtälailla tässä jokainen, lähdin leikkiin mukaan. Salapoliisityötä parhaimmillaan :D:. Oma vajavainen kokemus vanhoista käsialoista on opettanut nöyryyttä ja uudelleenlukemisen tuottamaa löytämisen riemua. Liian totisesti ei näihin kannata suhtautua, vaikka tosissamme ratkaisua etsimmekin.

Edit:
PS: Kielikoneen MOT-sanakirjan mukaan:
mandel s, 1. (-eln,-lar,-larna) manteli ( Prunus dulcis ), 2. lääk, nielurisa
- siis luimme ihan oikein, sanakirjatarkastus jäi omaa vastausta kirjoittaessani tekemättä, tunsin eilen vain arkikielen suomennoksen.

[Seppo Niinioja]

ilmeisesti ole kuolinkellot: viimeinen sana alkaa Lik, jatkuukohan ehkä gred tai yred??
siis ruumis-jotain.
jos olisi likgrav/likgraf, voisi oikeanpuoleisten sarakkeiden summista arvella, että samalla on ostettu hautapaikka. Noista loppukiehkuroista en vaan millään tahdo saada v- tai f-kirjainta. rinnakkaismuoto hautapaikalle olisi likgrift, en sitäkään saa sopimaan kuvassa näkyvään kirjoitukseen.

Voisitko lähettää vielä vähän suuremman palasen tätä sivua? Voisi tarkastella maksuja paremmin ja näkisi vähän lisää tämän kirjoittajan kirjainmuotoja.

Alku on varmastikin Lik. Kaivoin virtuaalihyllystäni taas SAOBin. Ei loppu kyllä kovin seuraavaltakaan sanalta näytä, mutta eiväthän papit varsinaisia kalligrafisteja olleetkaan:):

GÄRD

2) skatt, pålaga, kontribution, bevillning; särsk. (förr) om för ngt tillfälligt ändamål, t. ex. krig, underhåll vid möten o. herredagar, repara­tion av slott m. m. upptagen, utomordentlig skatt (som sedermera i vissa fall övergått till att bliva en ständig skatt), urspr. utgående i varor, särsk. livsmedel, men som senare kunde erläggas i pänningar.

Jotakin tuttua tässä on mm. autoilijoille...

Likgärd, jos se se on voisi siten olla ruumismaksu/hautausmaksu yms. Lisää esimerkkejä tietysti pitäisi löytyä. Tavallinen nimitys taitaa olla mullpengar ja lisäksi voi tulla ainakin bårkläder ja klockor.

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Kyllä tämä on tekstinä tullut ratkaistuksi, mutta kurkunpään tulehdusta vakavammasta kaulan seudun mantelimaisista ilmiöistä kuolinsyy koostuu. Rauhaset ehkä turvonneet, ehkä hengitys estynyt, arvoitusta jäi mielestäni vielä jäljelle tuon verran.
Miksi sana LIKPRED ei voisi olla sopiva tulkinta? Kun kerran seuraava sana on af. Ja sehän kyllä jellaisi...

[KirsiL]

kuulostaa mahdolliselta, hyvinkin mahdolliselta.

Hautausmaksun suuruutta vielä haluaisin selvittää. Edellinen oli kylänköyhä ja haudattiin ilmaiseksi, sitä edeltävän maksu on vain neljännes tästä.

[KirsiL]

Mandel:

mandel s, 1. (-eln,-lar,-larna) manteli ( Prunus dulcis ), 2. lääk, nielurisa

http://runeberg.org/svetym/0543.html
mandel = halskörtel (körtel=rauhanen)

tarkempi kuvaus nielurisoista löytyy mandel-sanan 2. kohtana
http://runeberg.org/nfbq/0392.html ja jatkuu http://runeberg.org/nfbq/0393.html

näiden pohjalta päätyisin maallikkoterminä nielurisatulehdukseen, turvonneisiin nielurisoihin. Kuulemma voivat hyvinkin tukkia kurkun.

[Jouni Kaleva]

Kyllä tämä on tekstinä tullut ratkaistuksi, mutta kurkunpään tulehdusta vakavammasta kaulan seudun mantelimaisista ilmiöistä kuolinsyy koostuu. Rauhaset ehkä turvonneet, ehkä hengitys estynyt, arvoitusta jäi mielestäni vielä jäljelle tuon verran.
Miksi sana LIKPRED ei voisi olla sopiva tulkinta? Kun kerran seuraava sana on af. Ja sehän kyllä jellaisi...
Kannattaisin tätä likpred af...

Kuolinsyy periaatteessa voi olla nielulrisatulehdus eli angiina. Mutta silti tulee se tunne, että tässä on korostettu sitä, että kaulalla oli (huomattavia) rauhasia. Tällaisia voi aiheuttaa lukuisat infektiosairaudet, joista etsimättä tulee mieleen jänisrutto (tularemia) ja turberkuloosi. Saattaisi myös olla lymfooma.

[Seppo Niinioja]

Mandel:

mandel s, 1. (-eln,-lar,-larna) manteli ( Prunus dulcis ), 2. lääk, nielurisa

http://runeberg.org/svetym/0543.html
mandel = halskörtel (körtel=rauhanen)

tarkempi kuvaus nielurisoista löytyy mandel-sanan 2. kohtana
http://runeberg.org/nfbq/0392.html ja jatkuu http://runeberg.org/nfbq/0393.html

näiden pohjalta päätyisin maallikkoterminä nielurisatulehdukseen, turvonneisiin nielurisoihin. Kuulemma voivat hyvinkin tukkia kurkun.

Yksi tila, johon voi nopeasti tukehtua on anafylaktinen sokki (http://www.yliopistonapteekki.fi/displayArticle.do?articleId=2086 )

"Anafylaksialla tarkoitetaan nopeaa allergista reaktiota, joka ilmenee muutamassa minuutissa altistumisen jälkeen. Lievän anafylaksian oireita ovat kutina, nokkosrokko, vatsavaivat, nuha ja astma. Reaktio voi olla jopa hengenvaarallinen; anafylaktinen sokki vaatii välitöntä lääkärin apua. Nopeasti etenevät anafylaktisen sokin oireet ovat nokkosrokko, hengenahdistus, kielen ja kurkun turpoaminen, vatsakivut, ripuli ja verenpaineen lasku."

Adrenaliinia käytetään ensiapuna (http://www.allergia.com/index.phtml?588_m=598&s=827 ):

"Anafylaksiaa hoidetaan ensisijaisesti adrenaliinilla, jota annetaan kertakäyttöisellä, reseptillä saatavalla adrenaliiniruiskeella. Vaikean reaktion saaneilla pitäisi olla adrenaliinikynä aina mukanaan. Ruiske pistetään välittömästi oireiden ilmaannuttua reisilihakseen - vaikka vaatteen läpi."

Tämäkin tieto on maallikon arveluja enkä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Kyseessä olevana aikana ei varmastikaan ollut mitään tehtävissä, jos anafylaktisesta sokista olisi ollut kyse. Allergiat kaiketi olivat paljon harvinaisempia kuin nykyisin, mutta heitinpä tämänkin arvauksen. Jos asianomainen olisi sattunut hajoittamaan ampiaispesän ja saanut lukuisia pistoja, ehkä sokki olisi ollut seurauksena.

Anafylaktisen sokin riski joudutaan ottamaan huomioon ns. siedätyshoidossa, jolla hoidetaan allergioita. Siitä minun kontaktipintani asiaan, vaikka en ole ko. hoitoa saanutkaan.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Arvoisat vastaajat, kysyjä ei kadonnut hillasuolle, vaan eksyi puheluun teoll.toht.,fil.mag. kanssa ja sitten kosmetologilta kauneustuotteita noutamaan ;):rolleyes:.

Kannattaisin tätä likpred af...

Kuolinsyy periaatteessa voi olla nielulrisatulehdus eli angiina. Mutta silti tulee se tunne, että tässä on korostettu sitä, että kaulalla oli (huomattavia) rauhasia. Tällaisia voi aiheuttaa lukuisat infektiosairaudet, joista etsimättä tulee mieleen jänisrutto (tularemia) ja turberkuloosi. Saattaisi myös olla lymfooma.

Kyllä minäkin tulkitsen lopputekstin nyt likprediksi. Kommentteja otan edelleen kiitollisena vastaan. Tack,tack så mycket. :)

[Jouni Kaleva]

Yksi tila, johon voi nopeasti tukehtua on anafylaktinen sokki (http://www.yliopistonapteekki.fi/displayArticle.do?articleId=2086 )

"Anafylaksialla tarkoitetaan nopeaa allergista reaktiota, joka ilmenee muutamassa minuutissa altistumisen jälkeen. Lievän anafylaksian oireita ovat kutina, nokkosrokko, vatsavaivat, nuha ja astma. Reaktio voi olla jopa hengenvaarallinen; anafylaktinen sokki vaatii välitöntä lääkärin apua. Nopeasti etenevät anafylaktisen sokin oireet ovat nokkosrokko, hengenahdistus, kielen ja kurkun turpoaminen, vatsakivut, ripuli ja verenpaineen lasku."

Adrenaliinia käytetään ensiapuna (http://www.allergia.com/index.phtml?588_m=598&s=827 ):

"Anafylaksiaa hoidetaan ensisijaisesti adrenaliinilla, jota annetaan kertakäyttöisellä, reseptillä saatavalla adrenaliiniruiskeella. Vaikean reaktion saaneilla pitäisi olla adrenaliinikynä aina mukanaan. Ruiske pistetään välittömästi oireiden ilmaannuttua reisilihakseen - vaikka vaatteen läpi."

Tämäkin tieto on maallikon arveluja enkä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Kyseessä olevana aikana ei varmastikaan ollut mitään tehtävissä, jos anafylaktisesta sokista olisi ollut kyse. Allergiat kaiketi olivat paljon harvinaisempia kuin nykyisin, mutta heitinpä tämänkin arvauksen. Jos asianomainen olisi sattunut hajoittamaan ampiaispesän ja saanut lukuisia pistoja, ehkä sokki olisi ollut seurauksena.

Anafylaktisen sokin riski joudutaan ottamaan huomioon ns. siedätyshoidossa, jolla hoidetaan allergioita. Siitä minun kontaktipintani asiaan, vaikka en ole ko. hoitoa saanutkaan.

Seppo Niinioja
Seppo
Anafylaktinen reaktio ei ole sellainen, jossa kehittyisi "manteleita" (=rauhasia) vaan nopea yleinen kudosten turvotus. Kyllä tämän on täytynyt olla hitaampi prosessi, joko muutama vrk tai jopa kuukausia, jos oli lymfooma tai joku muu kasvaintilanne. Voisin kuvitella, että 1700-luvulla anafylaktinen reaktio olisi merkitty tyyliin andtäppa tms.

[Seppo Niinioja]

Arvoisat vastaajat, kysyjä ei kadonnut hillasuolle, vaan eksyi puheluun teoll.toht.,fil.mag. kanssa ja sitten kosmetologilta kauneustuotteita noutamaan ;):rolleyes:.



Kyllä minäkin tulkitsen lopputekstin nyt likprediksi. Kommentteja otan edelleen kiitollisena vastaan. Tack,tack så mycket. :)

No niin, ampiaisenpistojen aiheuttamasta sokista ei varmaan ollut kyse, koska kuolema tapahtui jo 15.5. Erik Abrahami Frosterus, joka vaikuttaa kovasti sursillilta oli Haukiputaan kappalainen HisKin mukaan 1737-88, joten loppu kuulunee kyllä Likpred af Er. Frosterus. Lienee harvinaista, että siunauksen toimittaneen papin nimi on mainittu, toisin kuin kastaneen papin. Ehkä se on Haukiputaalla ollut tapana.

Ruumissaarnoista tulee pikemminkin mieleen jollekin merkkihenkilölle pidetty puhe, joka on säilynyt jälkipolville. En malta nyt kaivaa esiin Kustaa Mauri Armfeltille Halikossa pidettyä ruumissaarnaa, jonka kirjoitin ylös erään jo eläkkeelle jääneen Kansallisarkiston osastonjohtajan sanelusta. Kuten hän totesi, sen luettuaan jäi miettimään, kumpi on suurempi herra, Armfelt vai Jumala.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Seppo
Anafylaktinen reaktio ei ole sellainen, jossa kehittyisi "manteleita" (=rauhasia) vaan nopea yleinen kudosten turvotus. Kyllä tämän on täytynyt olla hitaampi prosessi, joko muutama vrk tai jopa kuukausia, jos oli lymfooma tai joku muu kasvaintilanne. Voisin kuvitella, että 1700-luvulla anafylaktinen reaktio olisi merkitty tyyliin andtäppa tms.

Hei!

Suutarin pitäisi pysyä lestissään. Sairaanhoitajavaimoltani minä olen näistä kuullut.

Alftan-kirjoituksesi on muuten varsin kunnioitettava suoritus.

t. Seppo

[Tapani Kovalaine]

Ei sulla Tellervo mitenkään sattuis löytymään lisää tällaisia kimurantteja käsialanäytteitä?
Kysyy nimimerkki: Manteleita ja rusinoita a la Prudentia

[tellervoranta]

Hei, kyllähän niitä kimurantteja löytyy, kun olen etsinyt vuodesta 1715 kummeja, mutta mennäksemme vainajaan, joka on esiäitini ja Kellon Oravalasta, niin juuri käväisin digissä ja Kiimingin Alahurussa ja sen mukaan Walborg Simontr Hurulla, omaasukua Oravalalla, on merkintä rippikirjassa vielä 5.5.1754 ja hän kuolee 15.5.1754. Miehellään eri merkintä. Mitähän tämä merkitsee?

[Jouni Kaleva]

No niin, ampiaisenpistojen aiheuttamasta sokista ei varmaan ollut kyse, koska kuolema tapahtui jo 15.5. Erik Abrahami Frosterus, joka vaikuttaa kovasti sursillilta oli Haukiputaan kappalainen HisKin mukaan 1737-88, joten loppu kuulunee kyllä Likpred af Er. Frosterus. Lienee harvinaista, että siunauksen toimittaneen papin nimi on mainittu, toisin kuin kastaneen papin. Ehkä se on Haukiputaalla ollut tapana.

Ruumissaarnoista tulee pikemminkin mieleen jollekin merkkihenkilölle pidetty puhe, joka on säilynyt jälkipolville. En malta nyt kaivaa esiin Kustaa Mauri Armfeltille Halikossa pidettyä ruumissaarnaa, jonka kirjoitin ylös erään jo eläkkeelle jääneen Kansallisarkiston osastonjohtajan sanelusta. Kuten hän totesi, sen luettuaan jäi miettimään, kumpi on suurempi herra, Armfelt vai Jumala.

Seppo Niinioja
Seppo

Taitaa tosiaan olla, että Haukiputaalla ei ampiaiset herää vielä toukokuun puolivälissä? Jänisruton huippuaika on puolestaan loppusyksy. Siispä varteenotettaviksi jää ns. rauhastubi ja lymfooma. Varmaan muitakin tauteja keksittäisiin.

Minulla on mutu-tuntuma, että Haukiputaalla tosiaan olisi näin tapana ollut, että ruumissaarnan pitäjä kirjattiin. Niitähän saarnoja on joitakin säilynyt jälkipolvillekin. Tämä Erik Abrahami Frosterus (1713-1788) oli ylioppilas Turku 1733, papiksi 1736. Haukiputaan kappalainen 1737-1788. Kirjoitti Pienen katekismuksen selityskirjasen. Sursill 5540. Hän sattuu olemaan minun esipolviani ja minulla on kopio hänen jälkeensä pidetystä ruumissaarnasta.

PS kiitos kiittämisistä:)

[Seppo Niinioja]

Seppo
Anafylaktinen reaktio ei ole sellainen, jossa kehittyisi "manteleita" (=rauhasia) vaan nopea yleinen kudosten turvotus. Kyllä tämän on täytynyt olla hitaampi prosessi, joko muutama vrk tai jopa kuukausia, jos oli lymfooma tai joku muu kasvaintilanne. Voisin kuvitella, että 1700-luvulla anafylaktinen reaktio olisi merkitty tyyliin andtäppa tms.
En malta olla lainaamatta tämänpäiväiseltä mtv3:n verkkosivulta uutista, joka sopisi hyvin valtakunnan päälehden sarjaan Erikoinen tapaus. Päättyi onneksi hyvin.

Ryanairin lentokone joutui maanantaina tekemään pakkolaskun Saksaan matkalla Dublinista Budapestiin varsin monen epäonnisen sattuman takia. Käsimatkatavaroiden säilytyslokeroon oli päätynyt vuotava sienikeittopurkki ja vuotavan purkin sisältö valui alla istuvan miehen päälle. Kyseinen matkustaja sattui olemaan hyvin allerginen sienille.
BBC:n mukaan miehen kurkku turposi allergisen reaktion takia umpeen ja miehen hengitys vaikeutui huomattavasti. Ensiavun saamiseksi koneen oli tehtävä hätälasku Frakfurt Hahnin kentälle.

Meillä kaatui kerran suolasienipurkki auton takakontissa. En kehtaa sanoa, mille peräpää haisi, mutta sukututkimukseen sekin liittyy;)

Seppo Niinioja
__________________________________
Naturalia non sunt turpia - ei ole luonnollista antaa sulle turpaan.
- Tuntematon latinisti