Kuolemaan johtavien tapaturmien selvittely?

[Pietari Jörönpoika]

Nykyään lienee poliisin tehtävä selvittää kuolemaan johtaneiden tapaturmien syy ja tapahtumien kulku. Kuinkahan kauan tämä on ollut käytäntönä?
Entisaikoina poliisikuntaa ei ole joka pitäjään riittänyt ja tapaturmien selvittely lienee ollut pitäjän miesten vastuulla? Kuinkahan tällöin mahdettiin asiassa menetellä?
Itseäni askarruttaa pari hukkumistapausta 1930- ja 1940-luvuilta. Tietääkö kukaan kertoa, mahtaisikohan niihin liittyen olla löydettävissä jostakin lähdeaineistoa?

t.Pietari

[Tuula Cu]

Paikalliset lehdet taitavat olla paras lähde aloittaa, kirjoittivat tarkasti näistä uutisista silloinkin. Tarkista omasta kirjastostasi tai Kansalliskirjastosta, mistä löytyisivät digitoidut tai alkuperäiset lehdet ko. ajalta.

Tuohon aikaan oli jo joka pitäjässä poliisi (samoin kunnanlääkäri). Maalla poliisi toimi nimismiespiirissä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Nimismiehet


Tuula K

[Pietari Jörönpoika]

Kiitos vinkeistä, täytyypi kattastella josko noista jotain löytyisi. Lehtien kuvaukset tapahtumista saattavat olla vain varsin suurpiirteisiä.


t.Pietari

[eeva häkkinen]

Kyllä selittämättömissä kuolintapauksissa tehtiin kuolinsyyn selvitys ainakin jo 1800-luvun alkupuolella, jos oli syytä epäillä, että kuolema oli tapahtunut oman tai toisen käden kautta, ja tarvittaessa myös ruumiinavaus, jonka suoritti piirilääkäri. Poliisitutkintoja pidettiin 1800-luvun loppupuolella, myös pienissä ja syrjäisissä pitäjissä. Asian käsittely käräjillä löytyy kihlakunnanoikeuden arkistosta, liitteenä saattaa olla myös ruumiinavauspöytäkirja.

Monasti asia lähti liikkeelle siitä, että seurakunnan kirkkoherra laati tapahtumasta memoriaalin nimismiehelle, joka puolestaan joko antoi hautausluvan tai vei asian eteenpäin. Kirjeenvaihto pitäisi löytyä sekä seurakunnan että nimismiehen arkistosta. Jollei hautauslupaa tullut, saatettiin ruumis määrätä väliaikaisesti haudattavaksi "lönngrav"iin. Monenlaisiin lähteisiin on näistä tapauksista jäänyt tietoa ja viranomaisaineisto on julkista, jollei sitä ole erikseen määrätty salaiseksi, silloinkin vain määräajaksi. Viranomaisella ei ole valtuuksia kieltäytyä luovuttamasta tai näyttämästä julkista asiakirjaa.

[Pietari Jörönpoika]

Kyllä selittämättömissä kuolintapauksissa tehtiin kuolinsyyn selvitys ainakin jo 1800-luvun alkupuolella, jos oli syytä epäillä, että kuolema oli tapahtunut oman tai toisen käden kautta, ja tarvittaessa myös ruumiinavaus, jonka suoritti piirilääkäri. Poliisitutkintoja pidettiin 1800-luvun loppupuolella, myös pienissä ja syrjäisissä pitäjissä. Asian käsittely käräjillä löytyy kihlakunnanoikeuden arkistosta, liitteenä saattaa olla myös ruumiinavauspöytäkirja.

Monasti asia lähti liikkeelle siitä, että seurakunnan kirkkoherra laati tapahtumasta memoriaalin nimismiehelle, joka puolestaan joko antoi hautausluvan tai vei asian eteenpäin. Kirjeenvaihto pitäisi löytyä sekä seurakunnan että nimismiehen arkistosta. Jollei hautauslupaa tullut, saatettiin ruumis määrätä väliaikaisesti haudattavaksi "lönngrav"iin. Monenlaisiin lähteisiin on näistä tapauksista jäänyt tietoa ja viranomaisaineisto on julkista, jollei sitä ole erikseen määrätty salaiseksi, silloinkin vain määräajaksi. Viranomaisella ei ole valtuuksia kieltäytyä luovuttamasta tai näyttämästä julkista asiakirjaa.

Kiitoksia lisätiedoista!

t.Pietari

[tkukkonen]

Löytämäni liite rippikirjassa. Elias Kakkolan kuoleman johdosta tehty kuulustelupöytäkirja.

Elias Johansson har, enligt dess grannar Bönderna Sigfred Göransson och Johan Christersson Ruokoses från Lappvesi församling intygan vid den undersökning som uti närvaro af krono länsman Gestrin uti kyrkans sakristia (huom Joutsenossa) anställdes, blifvit den 8. Juli 1819 af vitnen jemte Elias Broder Johan dödfunnen uti Eväjärvi emellan Ruokonen och Kisa nära Kackola torp belägna ställe. Af vittnen och den avlidnes Moder Carin Andersdotter och Brödra Anders och Johan upplystes, såsom att af ???skapets bevis är att intyga, att Elias från barndomen väl sinna sorg. Om Onsdagen den 7. Julii ser som gått i vall med Kackola kreaturen, och då sen som gått förmodeligen att löja sig, såsom han förut ofta brukat. Stranden skall icke vara på det stället brådjup, der som blef funnen, men åtskilliga trän hafva funnits på bottnen, öfver hvilka tros hafva stupat, och så vida som icke kunnat simma, blifvit der liggande, men skulle han ock afgivit något nödrop så ser det ej kunnat blifva hördt af dess döfwa Moder som allena på hela närmaste trakten varit hemma stedd. Brodren Anders har varit i arbete uti ödemarken och Johan på fraktresa. Man intygade att Elia mor och brödra städse bevisat honom all ömhet; att ingen åkomma funnits å hans kropp och att han alltid fruktat för döden; och som krono-länsman Gestrin icke hade vid des begrafvande något att påminna, så blef han ?? den 11 . Julii på vanligt sätt begrafen.

Teksti nostaa selvästi esiin, että kuoleman mahdollinen tahallisuus ja ruumis ainakin ulkoisesti piti tutkia. Kun ei ollut itse aiheutettu lähtö, Elias pääsi normaalilla tavoin siunattuna multiin. Nuorukainen oli muuten niin jälkeenjäänyt, ettei päässyt ripille, mutta ei se kai vaikuttanut asiaan lopulta. Todistajien piti tulla toisesta pitäjästä 20 km päästä paikalle asiasta kertomaan.