PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Perhetragedia, lukuapua rippikirjaan


Kristina
03.08.08, 19:02
Hei!

Kontiolahden rippikirjassa 1857-1870 s. 466 loppuvaiheilla on aviopari Johan Niemeläinen, s. 1810 ja Juliana Silvennoinen, s. 1818. Selityssarakkeessa Johanin tuomio Kuopion käräjillä 6.6.1858. Minkä tuomion Johan sai? Julianan kohdalla teksti on osittain suttaantunut, mutta jotain tämäntapaista siinä lukee ?slagen (vuosiluku) af mannen. Ei saa selvää kuoliko Juliana, kuolleiden luettelosta 1857-58 ei ainakaan löydy. Sen sijaan Johan löytyy. Hän on kuollut samaisena päivänä, joka on mainittu Kuopion käräjätuomiossa, eli 6.6.1858, kuolinsyytä ei ole mainittu. Näin myöhään ei ilmeisesti enää langetettu kuolemantuomioita. Lieneekö Johan sitten tehnyt itsemurhan tai kuollut sairauskohtaukseen. Miksi syytä ei sitten ole mainittu haudattujen luettelossa? Mitä tapahtui Julianalle? Suremaan jäi 5 lasta, osa yhteisiä, osa aikaisemmista avioliitoista. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kontiolahti/rippikirja_1857-1870_mko68-87/472.htm

Terveisin,

Sariainen
03.08.08, 19:11
Hei!

Kontiolahden rippikirjassa 1857-1870 s. 466 loppuvaiheilla on aviopari Johan Niemeläinen, s. 1810 ja Juliana Silvennoinen, s. 1818. Selityssarakkeessa Johanin tuomio Kuopion käräjillä 6.6.1858. Minkä tuomion Johan sai? Julianan kohdalla teksti on osittain suttaantunut, mutta jotain tämäntapaista siinä lukee ?slagen (vuosiluku) af mannen. Ei saa selvää kuoliko Juliana, kuolleiden luettelosta 1857-58 ei ainakaan löydy. Sen sijaan Johan löytyy. Hän on kuollut samaisena päivänä, joka on mainittu Kuopion käräjätuomiossa, eli 6.6.1858, kuolinsyytä ei ole mainittu. Näin myöhään ei ilmeisesti enää langetettu kuolemantuomioita. Lieneekö Johan sitten tehnyt itsemurhan tai kuollut sairauskohtaukseen. Miksi syytä ei sitten ole mainittu haudattujen luettelossa? Mitä tapahtui Julianalle? Suremaan jäi 5 lasta, osa yhteisiä, osa aikaisemmista avioliitoista. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kontiolahti/rippikirja_1857-1870_mko68-87/472.htm

Terveisin,

Siinä taitaa lukea "död slagen 1867 af mannen". Eikös se tarkoita, että kuoli miehen lyöntiin 1867. Tarkista jos v.1867 löytyisi kuolinaika ? En saa nyt suurennettua tuota sivua, että näkisi vielä hieman tarkemmin.
Terv. SARIAINEN :(

Sariainen
03.08.08, 19:13
Siinä taitaa lukea "död slagen 1867 af mannen". Eikös se tarkoita, että kuoli miehen lyöntiin 1867. Tarkista jos v.1867 löytyisi kuolinaika ? En saa nyt suurennettua tuota sivua, että näkisi vielä hieman tarkemmin.
Terv. SARIAINEN :(

Tuo vuosi on ilmeisesti se 1857... mutta,... mutta katso vielä silti niitä viereisiä vuosia.
Terv. SARIAINEN :(

Kristina
03.08.08, 23:09
Olen selannut kuolleiden luettelon 1855 joulukuusta, jolloin Julianan nuorin lapsi syntyi, 1859 joulukuun loppuun, suurimman osan kolmeen kertaan. Löytyi vain Johan Niemeläisen kuolinaika 6.6.1858 sekä Julianan vanhempien Erik Silvennoisen ja Karin Kurosen kuolinajat, päivän välein, 30. ja 31.12.1858, kuolinsyynä nervfeber.

Tuli sellainenkin asia mieleen, että mitä mahdettiin tuohon aikaan tehdä, jos henkilö pysyi pitkään tajuttomana, mutta sydän vain jatkoi sykkimistä. Haudattiinko elävänä, avustettiinko kuolemaa vai vietiinkö sairaalaan? Hän oli kuitenkin vasta 40-vuotias.

Sattui käsiini suomalaisista lääkekasveista kertova kirja, jossa väitettiin, että raihnaisia vanhuksia vähennettiin ruokakunnasta ampumalla heitä nuolilla, joihin oli hierottu myrkyllisten perennojen mehua, muistaakseni sormustinkukan. Ei kai nyt sentään Suomessa.

Terveisin

Sariainen
04.08.08, 08:43
Olen selannut kuolleiden luettelon 1855 joulukuusta, jolloin Julianan nuorin lapsi syntyi, 1859 joulukuun loppuun, suurimman osan kolmeen kertaan. Löytyi vain Johan Niemeläisen kuolinaika 6.6.1858 sekä Julianan vanhempien Erik Silvennoisen ja Karin Kurosen kuolinajat, päivän välein, 30. ja 31.12.1858, kuolinsyynä nervfeber.

Tuli sellainenkin asia mieleen, että mitä mahdettiin tuohon aikaan tehdä, jos henkilö pysyi pitkään tajuttomana, mutta sydän vain jatkoi sykkimistä. Haudattiinko elävänä, avustettiinko kuolemaa vai vietiinkö sairaalaan? Hän oli kuitenkin vasta 40-vuotias.

Sattui käsiini suomalaisista lääkekasveista kertova kirja, jossa väitettiin, että raihnaisia vanhuksia vähennettiin ruokakunnasta ampumalla heitä nuolilla, joihin oli hierottu myrkyllisten perennojen mehua, muistaakseni sormustinkukan. Ei kai nyt sentään Suomessa.

Terveisin

Ohhoh ... no enpä ole törmännyt moiseen tietoon. Katsele täältä Arno Forsiuksen sivuilta. Sieltä voi löytyä jotain mielenkiintoista.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuol_syy.html

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Harri Lintula
04.08.08, 22:01
Johan Niemeläisen kohdalla lukee mielestäni:
Dömd af Kejserliga Wiborgs Hofrätt (?) ----- ----- fr. hustru
P. 181. Död 6/6 58 i Kuopio -----.
Näin ollen hänet olisi tuomittu v. 1839 perustetussa Viipurin hovioikeudessa johonkin vaimoon liittyvästä ja kuollut jossakin Kuopiossa 6.6.1858, P. 181
kaiketi on muutto sivulta 181 (Selkis Torpare och Inhysingar).
Juliana: Död slagen 1857 af Mannen.

Harri

Seppo Niinioja
05.08.08, 07:19
Johan Niemeläisen kohdalla lukee mielestäni:
Dömd af Kejserliga Wiborgs Hofrätt (?) ----- ----- fr. hustru
P. 181. Död 6/6 58 i Kuopio -----.
Näin ollen hänet olisi tuomittu v. 1839 perustetussa Viipurin hovioikeudessa johonkin vaimoon liittyvästä ja kuollut jossakin Kuopiossa 6.6.1858, P. 181
kaiketi on muutto sivulta 181 (Selkis Torpare och Inhysingar).
Juliana: Död slagen 1857 af Mannen.

Harri

Yritän vielä täydentää:
Dömd af Kejserliga Wiborgs Hofrätt för dråp a dess hustru
Död 6/6 58 i Kuopio Häkte
p 181

Siis tuomittu keisarillisessa Viipurin hovioikeudessa vaimonsa taposta. Kuollut 6.6.1858 Kuopion vankilassa. Merkintä p 181 viittaa tosiaan edellisen rippikirjan 1844-1856 sivuun 181, kuva 182.

Juttu on ilmeisesti käsitelty ensiksi kihlakunnanoikeudessa. Henkirikokset menivät aina edelleen hovioikeuteen ja saamieni tietojen mukaan vielä Senaatin oikeusosaston käsittelyyn. Tässä viimeinen oikeusaste ei kaiketi ehtinyt käsitellä asiaa.

Seppo Niinioja

Seppo Niinioja
05.08.08, 07:46
Yritän vielä täydentää:
Dömd af Kejserliga Wiborgs Hofrätt för dråp a dess hustru
Död 6/6 58 i Kuopio Häkte
p 181

Siis tuomittu keisarillisessa Viipurin hovioikeudessa vaimonsa taposta. Kuollut 6.6.1858 Kuopion vankilassa. Merkintä p 181 viittaa tosiaan edellisen rippikirjan 1844-1856 sivuun 181, kuva 182.

Juttu on ilmeisesti käsitelty ensiksi kihlakunnanoikeudessa. Henkirikokset menivät aina edelleen hovioikeuteen ja saamieni tietojen mukaan vielä Senaatin oikeusosaston käsittelyyn. Tässä viimeinen oikeusaste ei kaiketi ehtinyt käsitellä asiaa.

Seppo Niinioja

Siis tarkoitin tietysti
Dömd af Kejserliga Wiborgs Hofrätt för dråp å dess hustru

S-ma

tellervoranta
05.08.08, 07:47
Hei :), olisi varmaan asiaa valaisevaa lukea kirja Antti Lappalainen: Valat ja valheet. Juhana Paavonpka Ruotsalaisen salamurha Nilsiässä 1830.

Siinä on yhtäläisyyksiä tähän tapaukseen: tunnustusvanki vietiin Kuopiosta Viaporin linnavankilaan työvoimaksi, missä kuoli.

Antti Järvenpää
05.08.08, 07:51
Tuli sellainenkin asia mieleen, että mitä mahdettiin tuohon aikaan tehdä, jos henkilö pysyi pitkään tajuttomana, mutta sydän vain jatkoi sykkimistä. Haudattiinko elävänä, avustettiinko kuolemaa vai vietiinkö sairaalaan? Hän oli kuitenkin vasta 40-vuotias.

Terveisin

Itse asia taisi jo selvitä, mutta kommentoin em. lainausta.

Ymmärtääkseni entisinä aikoina oltiin hyvin varovaisia nk. valekuoleman suhteen. Valekuolemilla varmaankin tarkoitettiin syvää tajuttomuutta, jolloin elonmerkkejä ei havaittu. Ennen arkkuun panoa ruumita makuutettiin ruumislaudalla. Jos henkilö oli valekuollut, kuoli hän viimeistään tässä vaihessa, koska ei saanut ravintoa eikä nestettä. Olen joskus miettinyt, että oliko tapa, että arkkukin pidettiin auki aina hautaukseen asti osa tätä varmistumista, vaikka toki vieläkin pienissä seurakunnissa voi vainajaa käydä katsomassa ennen siunaamista, jos niin haluaa.

Kaikesta huolimatta olen ainakin itse kuullut useimmilta paikkakunnilta perimätietona tarinoita, että vainajaksi luultu on vielä noussut arkusta. Ehkäpä joku lääketieteestä enemmän tietävä osaisi sanoa, kuinka pitkään ihminen voisi elää nk. valekuolleena ilman nesteytystä ja ravintoliuoksia.

Seppo Niinioja
05.08.08, 08:47
Johan Niemeläinen, s. 1810 ja Juliana Silvennoinen, s. 1818 näyttävät käyneen, jos pystyn oikein lukemaan käyneen ripillä viimeisen kerran 31.5.1857. Julianan kohdalla oleva merkintä on mitä ilmeisimmin suunnilleen "Död slagen 1857 af Mannen". Kontiolahti kuului tuolloin Liperin tuomiokuntaan, jonka käräjillä asia kaiketi alimpana oikeusasteena käsiteltiin (ks. Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862 SSS:n kotisivulla) ja sitten Viipurin hovioikeudessa. Näiden oikeuskäsittelyjen pitäisi löytyä tuomiokirjoista 31.5.1857 ja 6.6.1858 väliltä. Olen löytänyt epäselvän kuolemantapauksen yhteydessä laaditun ruumiinavauspöytäkirjan jo 1830-luvulta, joten sellaiset on ehkä sekä Julianasta että Johanista tehty konseptituomiokirjojen liitteiksi. Alkuun päässee Kansallisarkiston Liperin tuomiokunnan renovoitujen tuomiokirjojen avulla. Tuomiokirjat ovat hyvin yksityiskohtaisia ja tässä tapauksessa ehkä karmaiseviakin.

Kuolinaputeoriaan Johanin osalta en tällä syömisellä oikein usko, ellei asiakirjoista löydy näyttöä. Viranomaisten mahdollisesti antamasta sitä tuskin löytyisikään...

Seppo Niinioja

Kristina
05.08.08, 14:18
Yritän vielä täydentää:
Dömd af Kejserliga Wiborgs Hofrätt för dråp a dess hustru
Död 6/6 58 i Kuopio Häkte
p 181

Siis tuomittu keisarillisessa Viipurin hovioikeudessa vaimonsa taposta. Kuollut 6.6.1858 Kuopion vankilassa. Merkintä p 181 viittaa tosiaan edellisen rippikirjan 1844-1856 sivuun 181, kuva 182.

Juttu on ilmeisesti käsitelty ensiksi kihlakunnanoikeudessa. Henkirikokset menivät aina edelleen hovioikeuteen ja saamieni tietojen mukaan vielä Senaatin oikeusosaston käsittelyyn. Tässä viimeinen oikeusaste ei kaiketi ehtinyt käsitellä asiaa.

Seppo Niinioja

Hei!

Kiitos kaikille vastanneille. Sepon vastauksesta selvisi myös se, mitä olin aikeissa seuraavaksi kysyä, eli miksi hovioikeuden päätös, ja mistä kannattaa lähteä penkomaan.
Kihlakunnanoikeuksien arkistot löytynevät Kansallisarkistosta eli voin aloittaa sieltä. Ehdin soittaa jo sekä Mikkelin maakunta-arkistoon, josta pitäisi löytyä Viipurin hovioikeuden arkistoista ainakin osa, että Joensuun maakunta-arkistoon, jossa säilytetään Kuopion vankilan arkistoja tältä ajalta.
Viittausta edelliseen rippikirjaan en kyllä ymmärrä, ellei ollut papin henkilökohtainen näkemys tapon syistä.

Syys(?)terveisin

tellervoranta
05.08.08, 19:37
Kun ei vaimo löydy kuolleista, olisiko halvaantunut rajussa yhteenotossa :confused:

Kristina
05.08.08, 20:10
Kun ei vaimo löydy kuolleista, olisiko halvaantunut rajussa yhteenotossa :confused:

No sitähän minäkin tuossa mietin, jokin selitys kuolinmerkinnän puuttumiselle pitää olla. Rippikirjan mustetahra ja toisaalta himmeä kirjoitusjälki Julianan kuolinmerkinnän kohdalla voi olla tarkoituksellinenkin. Yleensä kuolinaika on merkitty päivän tarkkuudella, tässä näkyy vain epäselvä vuosi.

Joka tapauksessa tutkin arkistoista oikeuden päätökset, kunhan lomakiireiltä ehdin.

Terveisin

Harri Lintula
05.08.08, 22:51
Viittaus edellisen rippikirjan sivulle 181 on ilmeisesti papin aikaisemmin tekemä normaali merkintä, miltä sivulta on pariskunnan tiedot siirtänyt uuteen kirjaan, eikä liity mitenkään tähän tragediaan.

Harri