Murhan tuomion suomennos

[jariv]

Mikähän on tässä kirjattu rusthollari Johan Johansson Yli-Ketolan tuomio? Sinänsä ihan selvää tekstiä mutta kun ei nyt vaan taivu. Ilmeisesti tapauksen käsittely on siirretty aluksi pariinkin otteeseen?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8685090

Asiaa on käsitelty myöhemminkin korkeimmassa oikeudessa asti mutta tämä on nyt ensimmäinen merkintä tuomiosta jonka olen löytänyt.

[automatti]

Tuomittu mestattavaksi ja ruumis kirkkomaalle haudattavaksi

Tuomio on laitettu hovioikeuteen lähemmin tarkasteltavaksi

[jariv]

Kiitoksia! Lukeeko tuossa tosiaan että haudataan kirkkomaalle? Yleensä näissä tapauksissa kai nimenomaan määrättiin hautaus kirkkomaan ulkopuolelle?

Tässä vielä toinen tapaus johon kaipaisin suomennosta. Jälleen taposta kyse mutta nyt Turun hovioikeuden päätöksen yhteenveto koskien tapausta jossa lampuoti Henric Johansson Kokki on ollut syytettynä (ensimmäisen sivun alaosa). Ilmeisesti renki tuomitaan mestattavaksi mutta mikähän on Kokin tuomio ja perustelu?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8684942

[automatti]

Minusta näyttäisi että Kokki tuomittiin maksamaan 25 taaleria 12 ruplaa hopeassa taikka vankeuteen kahdeksaksi päiväksi vedellä ja leivällä jos ei sakkoihin ole varaa

[jariv]

Kiitoksia jälleen. Täytyy koittaa etsiä hovioikeuden pöytäkirja jotta löytyisi tarkempi selvitys tapahtumien kulusta.

[Heikki Särkkä]

... afsides i kyrkogården 'kirkkomaan reunaan'

[kkylakos]

Kiitoksia jälleen. Täytyy koittaa etsiä hovioikeuden pöytäkirja jotta löytyisi tarkempi selvitys tapahtumien kulusta.

Päätös on hyvin voitu viedä "keisarille" eli Senaatin oikeusosastoon asti. Tuolloin kaikki paperit yhtenä (todennäköisesti paksuna) nippuna Kansallisarkistossa. Oikeusosaston hakemistoja on digitoitu (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=202983.KA ) mutta varsinainen tieto on vain paperilla.

[Hela]

Tyrvään rippikirjasta 1834-1840 ilmenee että Yli-Ketolan tuomio muuttui ”Keisarillisessa Hovioikeudessa” 144 hopearuplan sakoksi ja julkiseksi kirkkorangaistukseksi miestaposta. Samalla hän sai sakon juopumuksesta.
Vaikka rangaistusperuste oli tappo, niin tekoa sanotaan kuolemantuottamukseksi (dödsförvållande). Kyseessä oli ilmeisesti juopottelun yhteydessä syntynyt tappelu. Asia ei vaikuttant Yli-Ketolan ja hänen perheensä sosiaaliseen asemaan ainakaan kovin paljoa, häntä ei näytä pidetyn ”murhamiehenä”. Hän oli isäntänä vuoteen 1861 ja talo siirtyi normaalisti hänen ainoalle pojalleen. Tytär avioitui Suoniemen Vahalahden Knuutilan pojan kanssa ja mahdollisesti oli emäntänä Knuutilassa.

Jos käyttää vähän mielikuvitusta, voi arvailla tapahtuman ja lievän tuomion syitä. Johan Johansson oli kotoisin Harsunkorven yksinäistilan alaisesta Korventaustan torpasta ja oli onnistunut saamaan vaimokseen Yli-Houhalan rusthollin tyttären Maria Kristina Thomasdotterin. Ilmeisesti varakkaan appensa avulla hän sai haltuunsa Yli-Ketolan. Se oli vain ¼ manttaalin talo, neljäsosa 1 manttaalin veroisesta Ketolan rusthollista. Hänestä tuli nyt kuitenkin rusthollari ja varmasti monien sellaisten kateuden kohde, jotka olivat olleet samalla lähtöviivalla kuin hän. Ehkä Johan Rönnholm oli juuri tällainen kadehtija ja oli pahastikin loukannut häntä pilkkapuheillaan yhteisissä juomingeissa.

H. I.

[jariv]

Itse asiassa tämän Yli-Ketolan tapauksen jälkivaiheet olivatkin jo selvitettynä mutta tuosta Kokin lampuotin tekemisistä en ole löytänyt pöytäkirjaa joka kuvaisi mitä oikeastaan tapahtui. Keisarilliseen oikeuteen asti se ei näytä edes rengin osalta edenneen. Jos joku tietää tuosta enemmän niin olen kiinnostunut.

Yli-Ketolasta vielä. Itse olen merkinnyt että Yli-Ketolan rustholli siirtyi pojalle jo 1851 ja vuonna 1859 vielä pariksi vuodeksi tämän vävylle Pakulan talon Gustaf Filemonille joka olisi 1861 menettänyt tilan. Pakula oli tämän jälkeen Vähä-Käen isäntänä. Kaikki tämä on varmaankin kirjattu Iso-Iivarin luetteloiden pohjalta. Tuskinpa tähän menetykseen on enää vaimon iso-isän tuomiolla mitään tekemistä. Onko jollain on tarkempaa tietoa myynnin syistä?