Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Roteringarne & Stierwall
Heipä hei.
Heinolassa Lääninkansliassa vaikutti Suomen Sodan alla herastuomari Reinhold Stierwall. Yhtä esi-isääni koskevassa tutkinnassa v. 1806 Stierwall on kirjoittanut muutaman muistion yhdessä C. Ekelundin kanssa.
Pari muistioista päättyy pontevaan titteliluetteloon jotka eivät kokonaisuudessaan aukea minulle. Käsialan kanssa olen kohtuullisen sinut, joten heitän nämä tähän tällaisenaan uskoen että joku saa niistä kiinni ilman kuvaakin.
Stierwall on ensimmäiseksi mielestään
Herr Häradshöfding och Ridd: Lodes frö på Roteringarne
ja seuraavaksi
Herr Häradshöfding och Ridd: Lodes sjuder af Roteringarne
Eli kummassakin varmaan "Herra herastuomari ja Ritari Loden jälkeläinen..." mutta mikä ihmeen ruotulaitos tähän ritariuteen liittyy, tai miten tuo pitäisi tulkita?
Tunteeko kukaan Stierwallin sukua, meneekö tuo ritari Gustaf Reinhold Lodeen 1500 -luvulla vai?
Nimim. harmaat hiukset aivosoluiksi! ;)
Heipä hei.
Heinolassa Lääninkansliassa vaikutti Suomen Sodan alla herastuomari Reinhold Stierwall. Yhtä esi-isääni koskevassa tutkinnassa v. 1806 Stierwall on kirjoittanut muutaman muistion yhdessä C. Ekelundin kanssa.
Pari muistioista päättyy pontevaan titteliluetteloon jotka eivät kokonaisuudessaan aukea minulle. Käsialan kanssa olen kohtuullisen sinut, joten heitän nämä tähän tällaisenaan uskoen että joku saa niistä kiinni ilman kuvaakin.
Stierwall on ensimmäiseksi mielestäänHerr Häradshöfding och Ridd: Lodes frö på Roteringarne
ja seuraavaksiHerr Häradshöfding och Ridd: Lodes sjuder af Roteringarne
Eli kummassakin varmaan "Herra herastuomari ja Ritari Loden jälkeläinen..." mutta mikä ihmeen ruotulaitos tähän ritariuteen liittyy, tai miten tuo pitäisi tulkita?
Tunteeko kukaan Stierwallin sukua, meneekö tuo ritari Gustaf Reinhold Lodeen 1500 -luvulla vai?
Nimim. harmaat hiukset aivosoluiksi! ;)
Hei,
Pienenä nimitarkennuksena esittäisin, että kyseessä on varmaankin Reinhold Wilhelm Stierwald, joka oli Kyminkartanon läänin lääninsihteerinä: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9444
Ossian Mesterton
Rohkenen esittää, että kysymäsi Reinhold on tämä;
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9444
Tässä lisäksi pari linkkiä vuoden 1816 sanomalehtiin
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=5&action=entryPage&id=410161&pageFrame_currPage=4
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=4&action=entryPage&id=409804&pageFrame_currPage=6
ei nyt ainakaan suoraan löytynyt yhteyksiä Lodeen
t. Juha
ja heti perään pahoittelu Ossianille, vastauksesi tuli Forumille kun olin vielä kirjoittamassa omaa viestiäni, joten en sitä voinut huomata.
Juha
Bodniemi37
03.07.08, 14:52
Hei!
Reinhold Wilhelm Stierwaldin vanhemmat mainitaan myös Torvald T:son Hohenthalin artikkeleissa Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos 12(1941), s. 51-58 s. 33-41 ja Släkten Nauklérs senare led. Genos 17(1946), s. 77-85, http://www.suku.fi/genos/12/12_51.htm, http://www.genealogia.fi/genos/17/17_77.htm
R. W. Stierwaldin äidin Maria Elisabet Backmanin sukuperästä on lisätietoja Backman-suvun verkkosivuilta http://kotisivu.dnainternet.fi/kpaunasa/index.htm
Stierwald-suvun alkuperä selviää vuorostaan linkin http://hem.passagen.se/gronstub/vapenso.htm takaa:
"Stierwald /Stiervald/ Karl Fredrik (1721–84), ord. lantmätare i Vasa län, 1772. Sköld: Fyrdelad, 1. i grönt fält en framkommande tjur, 2. en passare stående på en bjälkvis ställd linjal, 3. en skog på mark (tre trädkronor och sju stammar synl), 4. ett okrenelerat högt smalt torn med dörr och sinister därom (en buske eller ett lägre träd), allt på mark. Valspråk: Qværo qvod spero. Eder 170. – Släkten inkommen från Holstein med hans far Markus."
Stierwaldpa hyvinkin. Mutta entä "roteringarne"?
Rohkenen esittää, että kysymäsi Reinhold on tämä;
Kiitos, kiitos, mukavaa tietoa, mutta... entä siltä osin kun kysymys koski tuota "roteringarne" -sanan tulkintaa. Mitä hienoa se Stierwaldille tässä edustaa?
Harri Hirvelä kysyy:
>>Eli kummassakin varmaan "Herra herastuomari ja Ritari Loden älkeläinen..."
mutta mikä ihmeen ruotulaitos tähän ritariuteen liittyy, tai miten tuo pitäisi
tulkita?
>>Tunteeko kukaan Stierwallin sukua, meneekö tuo ritari Gustaf Reinhold
Lodeen 1500 -luvulla vai?
Näkemättä alkuperäistä tekstiä vastaan vain,
että tuo Stierwald on saanut palveluksistaan jonkun venäläisen ritarikunnan
ansiomerkin, jonka saajat käyttivät nimensä yhteydessä ritari-nimitystä. Minun esi-isäni Carl Jakob Mesterton, joka oli samaisessa Kymenkartanon läänissä kihlakunnantuomarina sai tuollaisen http://www.eskoff.net/pyanna.htm ja rippikirjoissa hänet on myös mainittu ritarina. Ei se ritarius ole sen kummempi.
Stierwald-suvusta oletkin jo saanut tietoja
Ossian Mesterton
Minun esi-isäni Carl Jakob Mesterton, joka oli samaisessa Kymenkartanon läänissä kihlakunnantuomarina Kyllä Mestertonin allekirjoitus on tullut tutuksi! Hän on kyllä mukana tässä rikosvyyhdessäkin johon minun esi-isäni, erotettu tykkimies Daniel Johansson Stör eli Taneli Heiskala ja hänen lankonsa, Aatami Kustaanpoika Keikin pojat, liittyvät.
[quote=hirvela;18174]Kyllä Mestertonin allekirjoitus on tullut tutuksi! Hän on kyllä mukana tässä rikosvyyhdessäkin johon minun esi-isäni, erotettu tykkimies Daniel Johansson Stör eli Taneli Heiskala ja hänen lankonsa, Aatami Kustaanpoika Keikin pojat, liittyvät.[/quot
Hei,
Vastauksestasi ei selviä ollenkaan se, auttoiko minun vastaukseni Sinua yhtään. Tämäntyyppiset kirjoittelut ovat vuosien aikana vähentäneet minun auttamisintoani valtavasti ja lopettavat ne taas tällä kertaa kokonaan.
Ossian Mesterton
Vastauksestasi ei selviä ollenkaan se, auttoiko minun vastaukseni Sinua yhtään. Tämäntyyppiset kirjoittelut ovat vuosien aikana vähentäneet minun auttamisintoani valtavasti ja lopettavat ne taas tällä kertaa kokonaan.Minun viestistäni johtuen?
Tiedon lisääntyminen auttaa aina, linkkisi oli mielenkiintoinen. Pahoittelen että en onnistunut antamaan ajoissa kaipaamaasi feedbackia, mielestäni keskustelumme oli vasta alkamassa.
Itse utelun ytimeen, eli siihen, mitä "roteringarne" tässä yhteydessä tarkoittaa niin että Stierwald kokee tarpeelliseksi sen tuoda esiin, ei ole kukaan vielä antanut valaistusta.
Näkemättä alkuperäistä tekstiä vastaan vain, että tuo Stierwald on saanut palveluksistaan jonkun venäläisen ritarikunnan ansiomerkin, jonka saajat käyttivät nimensä yhteydessä ritari-nimitystä.
Lipsahti ensilukemalta ohitse tuo venäläinen ritarikunta. Stierwaldiin ja tuohon "Ritari Lodeen" se ei voi liittyä, koska nämä asiakirjat ovat vuodelta 1805-1806 kuten kirjoitin.
Pitänee siis tutkia, onko Ruotsinmaalla olemassa Loden ritarikunta ja siihen liittyvä mitali jonka saatuaan Stierwald katsoo olevansa sen siemen.
Näyttäisihän Lode olevan aatelia. Lode från Livland. (http://www.riddarhuset.fi/fi/index.php?id=13&sukunro=A010)
Bodniemi37
03.07.08, 17:21
Herr Häradshöfding och Ridd: Lodes frö på Roteringarne
ja seuraavaksiHerr Häradshöfding och Ridd: Lodes sjuder af Roteringarne
Hei!
Rohkenen arvella, että yllä mainittu titteli Herr Häradshöfding och Ridd: kuului Kymenkartanon läänin maaherralle, joka vuonna 1808 oli Johan Herman Lode (virassa 30.12.1793-2.4.1810). Merkintöjeni mukaan hän oli ollut tuomarinvirassa (häradshöfding) eli Turun ja Porin läänin laamanni. Ylioppilasmatrikkelista en häntä löytänyt.
Titteleiden loppuosasta(?) en saanut saanut selvää edes Ruotsin Akatemian verkkosanakirjaa apuna käyttäen, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
[Kirjallisuutta: Carpelan, Tor. Lode, s. 704, T5. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band II.]
Hei,
Rohkenen jatkaa Ritvan arvelua ja tulkitsisin alkuperäisen kysymyksen tittelit jotensakin kansanomaisesti:
Herastuomari ja ritari Loden värväysvinkkaaja.
- frö: siemen, alku, juuri, jne.
- sjuder - sjuda: huokua, kiehuttaa, jne + ks. etymologiasta
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1976_33.pdf
s. 5, Hauta-sanan alkuperästä... sot. ja urh. terminä "pyydyskuoppa".
t. Helena V.
Bodniemi37
03.07.08, 18:56
Hei Helena!
Vähän vielä saivartelen, mutta eikös maaherra Lode sentään ollut titteliltään tuomari, sillä herastuomarihan on arvonimi, joka voidaan myöntää käräjäoikeuden lautamiehelle pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta, vrt. vaikkapa http://fi.wikipedia.org/wiki/Herastuomari.
eikös maaherra Lode sentään ollut titteliltään tuomari, sillä herastuomarihan on arvonimi, joka voidaan myöntää käräjäoikeuden lautamiehelle pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnastaKiitos hyvästä pohdinnasta.
Tuo lause pyöri mielessä ennen juhannusta, ja uskoin että muistan sen sanasta sanaan virheittä kun eksyin tälle foorumille, enkä sitten malttanut odottaa iltaan saakka että pääsen omalle koneelle kirjoittamaan tämän kysymyksen ja tarkistamaan mitä pitikään kysyä.
Taisin jo yhden foorumilaisen suututtaa, tuleekos nyt pari vihamiestä lisää kun siteeraan näistä esittämistäni lauseista sen ensimmäisen autenttisen ja voimme havaita että muistin joitakin osia aika väärin :(
Eka tekstihän piti siis mielestäni kuulua:Under H. Herr Landshöfd. och Ridd: Lodes frö på Roteringarne
R Stierwald C. Ekelund
Eli ei ollut herastuomaria vaan maaherra. Ja siis kyse todella on maaherra Lodesta. Kiitos että saitte tämän lauseen tulkinnan raiteille, vaikka annoin vääriä vihjeitä.
Minä olin jämähtänyt pohtimaan sitä että tuossa halutaan olla jonkun menneiden aikojen ritarin jälkeläisiä. Nyt kun kuvaa katsoo (ohessa)
http://personal.inet.fi/atk/hirvela/Photos/keikis_stierwald.jpg
niin o:n "pisteet" taitavatkin olla osa yläpuolella olevaa L-kirjainta, ja "fro" on lyhenne. Vaan lyhenne mistä? "frånvaro" kai?? Eli "korkea-arvoisen maaherran ja ritarin Loden ollessa poissa".
Siinä toisessa tekstissä ei ole "sjuder" vaan "hinder" eli siinäkin loogisesti Loden este eli poissaolo Maaherran kansliasta, jolloin Stierwald ja Ekelund pääsivät duuniin.
Roteringarne on siis Loden poissaolon syy - mutta missä mies on kun ei ole toimistossaan? Kiersikö Lode tarkastamassa värväystoimia maakunnassaan? En edelleenkään pääse tuohon sanaan kunnolla kiinni.
Hei Ritva,
Puhut asiaa. Luin kaikki uudet viestit nopeasti läpi ja vastasin tuossa aiemmin lähinnä kielikysymykseen, kun näytti, että ilmiselvät kaksikin genetiiviä jätettiin huomiotta. (Herastuomareista puhuttiin ihan eri ketjussa ja hra Stierwaldkin olisi pitänyt kilkuttaa kelloja, kun näkyy olevan 2. esiserkkuni mies…)
Tällaista sotkua siitä helposti tulee, kun a.o. dokumentista ei ole arvioitavana kuin murto-osa. Mielikuvitus alkaa faktojen puutteessa laukata ja ainahan selitys niin haluttaessa löytyy.
t. Helena V.
Seppo Niinioja
03.07.08, 22:23
Hei Helena!
Vähän vielä saivartelen, mutta eikös maaherra Lode sentään ollut titteliltään tuomari, sillä herastuomarihan on arvonimi, joka voidaan myöntää käräjäoikeuden lautamiehelle pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta, vrt. vaikkapa http://fi.wikipedia.org/wiki/Herastuomari.
Ehkä jonkinlaista terminologista saivartelua mielenkiintoisen tapauksen tiimoilta tämäkin. Kyseistä tapausta sen enempää yrittämättä ratkaista, jos enää mitään apua hitaalta hämäläiseltä kaivataankaan haluan kuitenkin kiinnittää taas kerran huomiota wikipedian epäluotettavuuteen ja historiattomuuteen. Kirjoitin viestiketjussa Suku Forum (http://suku.genealogia.fi/index.php) > Alueet – Områdena (http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=8) > Karjala – Karelen (http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=13) > Huurre #5 tänään klo 16:31 näin:
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Juha http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=18153#post18153)
Herastuomari on arvonimi, joka myönnetään käräjäoikeuden lautamiehelle tämän toimittua tehtävässä vähintään 10 vuoden ajan.
Varmaan näin on nykyään. Netti on mestari unohtamaan historian. Käräjäoikeuksista kuitenkin säädettiin vasta 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla 354/1987 oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ja sen perusteella annettu käräjäoikeuslaki 581/1993 tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993 (Lähteitä mm. FINLEX ja oma muisti. Kyllä aika menee äkkiä!). Käräjäoikeudet korvasivat edelliset alioikeudet, nimittäin maaseudun kihlakunnanoikeudet ja kaupunkien raastuvanoikeudet. Käräjäoikeuksista "valmistuneita" herastuomareita siis on voinut olla muutaman vuoden ajan, mutta herastuomari-nimitys on ollut paljon aikaisemmin käytössä. Muistan ihmetelleeni moista titteliä eräällä tutullamme lapsuudessani, mutta ei se mikään uutuus silloin 1940-1950-luvullakaan ollut. Omissa tutkimuksissa heitä on tullut sittemmin vastaan.
Lisää historiallista katsausta mahdollisesti seuraavassa kirjeessä. Tuomiokirjathan ovat sukututkijan aarreaitta. Vihdoin minulle selvisi myös, miksi titteli on herastuomari (ruots. häradsdomare), jota ei suinkaan pidä sekoittaa kihlakunnantuomariin (häradshövding).
Seppo Niinioja
Herastuomari kaiketi oli aikanaan vain maaseudulla kihlakunnissa (=härad) käytetty arvonimi.
Pöydät ovat tällä hetkellä levällään kirjoja, joista voin tuota lupaamaani historiallista katsausta rakennella, jos kiinnostusta löytyy, ja vaikka ei löytyisikään:).
Terveisin
Seppo Niinioja
Vihdoin minulle selvisi myös, miksi titteli on herastuomari (ruots. häradsdomare), jota ei suinkaan pidä sekoittaa kihlakunnantuomariin (häradshövding).Hoo. Totta. Minulla on tuossa virhe kokoamassani sanastossa. Huh.
Anna tulla vain historiaa...
Seppo Niinioja
03.07.08, 23:28
Hoo. Totta. Minulla on tuossa virhe kokoamassani sanastossa. Huh.
Anna tulla vain historiaa...
Wird gemacht, sano saksalainen. Mihin sen laittaisin, ehkeens sinulle? Sivustosi on mahtava, kuten on tainnut tulla jossakin jo sanotuksi.
Seppo Niinioja
---------------------
- knappast högärade, i någon mån kanske vällärde -
Mihin sen laittaisin, ehkeens sinulle?
Minä olen aina kiinnostunut, joku muukin voisi olla.
Mahtava sivusto...? Työkiireet ja muuttuneet perhesuhteet ovat pitäneet poissa sivuston äärestä pitkään. Tänä kesänä aion tehdä suunnittelemani päivitykset.
Tutkimusta olen tehnyt, mutta netissä se ei ole näkynyt. Legacyn suomennosta olen vienyt eteenpäin.
Tähän otsikkoasiaan liittyy sellainen juttu, että Iitin historian ykkösosan 1. painoksessa todettiin Heiskalan talon kuuluneen sarjaan "talot joista tuli pahamaineisia". Silloin en ajatellut että nimenomaan minun esi-isieni tekojen vuoksi... Mutta tässä katkelma vielä yhdestä "muistiosta" tuossa käräjäpöytäkirjassa, jossa tuo Roteringe taas esiintyy ja frånvaro! tällä kertaa lyhentämättömänä.
Jag får därföre anmoda Herr Lagamannen och Häradshöfdingen at härom med det första som ske kan laga undersökning sig företaga och tillika låta ställa Keikis Söner och Hannula til ansvar för det de skola hyst brottslingar hos sig samt innehaft stulit gods, för hwars åtkomst de bör lagligen redovisa. Lands Cancelliet i Heinola den 14. Januarii 1806.
Under HHL Landshöfd: och Riddaren Lodes frånvaro på Roteringarne
R: Stierwald C: Ekelund
hra Stierwaldkin olisi pitänyt kilkuttaa kelloja, kun näkyy olevan 2. esiserkkuni mies… Moderaattori saattaa heittää uuteen ketjuun, mutta kysyn kuitenkin tässä että:
2. esiserkku? En ole ennen törmännyt tällaiseen. Mihin tuo sijoittuu? Eli ensin on serkku, sitten pikkuserkku...
Suomenkielisessä Legacyssä toteutimme noiden nimeämisen siten että serkut peilataan aina lähtöhenkilön esipolviin, ei itse lähtöhenkilöön. Jos siis olen valinnut itseni lähtöhenkilöksi ja annan Legacyn nimetä sukulaissuhteet, voin selata puuta ja katsoa mitä sukua kukin on. Siispä puusta löytyy tietysti serkku, pikkuserkku, mutta ei esiserkkuja minulle, vaan esim. isän serkku (jonka lapset ovat pikkuserkkujani), äidin pikkuserkku, isänisän serkku, isänäidinisän pikkuserkku jne. Vastaavalla tavalla puusta nimetään mm. isän eno, äidinisän setä jne. Kokeilemme ja katselemme miten tuo toimii. Toistaiseksi ollaan tyytyväisiä.
Hei,
Vastaan minäkin edelleen tähän ketjuun, kun otsikkohenkilön vaimosta puhutaan.;)
2. esiserkku? En ole ennen törmännyt tällaiseen. Mihin tuo sijoittuu? Eli ensin on serkku, sitten pikkuserkku...Paffin terminologiaa, sorry. Siis oikeasti suomeksi olisi kai pitänyt sanoa 8. esi-isäni pikkuserkku.
Tässä tapauksessa Paffin sukulaisuuslaskuri ilmoittaa, että Maria Elisabet Gylling ja Helena V. "ovat 2. serkut 8 sukupolven yli. Heidän yhteisiä sukulaisiaan ovat vouti Anders Gylling ja N.N." Aikanaan pikkuserkukset olivat siis 8. esi-isäni Hongiston rusthollari Arvid Hammar Kiskosta, s. 1731 ja Maria Elisabet Gylling, s. 1767 Loviisassa. (Tästä voisin sitten laskea vaikka kummankin osuudet yhteisestä geeniperimästämme: Maria Elisabet G:llä oli 12.5% vouti Anders G:n perimää ja minulla enää vajaat 0.05%, mutta samaa perimää meistä siis löytyneisi - mikäli sukulinjat pitävät paikkansa.)
t. Helena V.
Tästä voisin sitten laskea vaikka kummankin osuudet yhteisestä geeniperimästämme: Maria Elisabet G:llä oli 12.5% vouti Anders G:n perimää ja minulla enää vajaat 0.05%, mutta samaa perimää meistä siis löytyneisi - mikäli sukulinjat pitävät paikkansa.Menee jo kolmanteen aiheeseen, mutta en silti malta olla toteamatta että tilastollisena keskiarvona (koko ihmispopulaatiosta) nuo prosenttiosuudet ovat varmasti sinne päin, mutta itse perimä ei siirry noin simppelisti, vaikka niin yleensä luullaankin.
Vanhemmiltamme perimme geenit suhteessa 50/50, se on ihan fakta eikä tilastollinen keskiarvo.
Geenit periytyvät kokonaisina, eli minulla oleva yksittäinen geeni on sellaisenaan siirtynyt minulle joko isältäni tai äidiltäni, esim. isä on vuorostaan saanut sen saman geenin joko isältään tai äidiltään. Geenin liikkeitä voisi periaatteessa seurata kauas hamaan menneisyyteen, ja onhan niin tehtykin - meidän n. 30.000 geenistämme yli 90% on samoja kuin esimerkiksi bonoboilla.
Mutta, koska koska yksittäiset geenit periytyvät kokonaisena, vaikka äitini geenistöstä 50% on äidinäidiltä ja 50% äidinisältä, minulle munasolussa siirtyneen geenistön ei ole mikään pakko olla samassa suhteessa. Munasolussa on voinut olla vaikka 80% äidinäidin geenejä ja 20% äidinisän geenejä, eli koko perimässäni 45% olisi äidinäidiltä ja 5% äidinisältä. On mahdollista että en ole perinyt äidinisältä yhtään geeniä (100/0), mutta ei todennäköistä.
Seurattaessa esipolvia taaksepäin ja tuon perimän tilastollisen keskiarvon pudotessa alaspäin, on aina vain todennäköisempää että en ole saanut yhtään geeniä joltakulta sellaiselta esi-isältäni joka ei kuulu suoraan isä-isä tai äiti-äiti -linjaani.
Minun olemassaoloni kannalta kaikki esi-isät ovat olleet tarpeen, oli minulla heidän geenejään tai ei, joten sukututkimus jatkuu yhtä mielenkiintoisena kuin ennenkin.
Terve
Tämä roteringarne pisti silmään kun luin sen liitteestäsi niin minusta siinä lukee gavne eikä garne, myös eka kirjain on joku muu kuin R, ehkä N.
Saiskos tästä väännettyä että herran poissaollessa näille kahdelle on annettu kuittauslupa.
Terv
Nisse
minusta siinä lukee gavne eikä garne, myös eka kirjain on joku muu kuin R, ehkä N.
Kiitos viestistä.
Ei, kyllä siinä lukee Roteringarne. Ihan tuosta kuvasta näemme herra Stierwaldin eniten käyttämän tavan kirjoittaa "r": (under, fr:o, Stierwald, Roteringarne, Reqvisitioner) poikkeuksena titteli Herr.
Myös "R" näkyy kuvassa riittävän usein: (R.Stierwald, Roteringarne, Reqvisitioner)
Ja lopuksi "v" näkyy kerran: (Reqvisitioner), ja on riittävän erilainen ettei sekoa ärrään.
Nuo siis on nähtävissä jo tästä kuvasta, koko teksti ei anna sijaa muulle niiden suhten. Jos jotain muuta kun Roteringarne haluaa tuossa nähdä, suosikkini olisi ehkä Roteringerne, mutta Stierwaldin "a" on kautta tekstin hyvin moderni.
Hei taas
Olet varmaan oikeassa, mutta minä vertasin vain roteringarne sanan molempia r-kirjaimia eka tekee nystyrän ylöstultaessa ja jatkaa alas ja sitten ylös ja seuravaan kirjaimeen, toinen ei tee nystyrää ylöstullessa vaan tekee silmukan jatkaessaan seuravaan kirjaimeen.
Näin minä ne kaunolla ölen oppinut joskus -50 luvulla kirjoitamaan.
Tämä vaan perusteluksi väittämälleni.
Terv
Nisse
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.