Rautalammin syyskäräjät 1791

[Hannu Korhonen]

Rautalammin tuomiokunnan syyskäräjillä 29.10.1791 pykälässä 13 käsiteltiin isossa jaossa menetetyn torpan korvausasiaa, pöytäkirjan aukeamat 569 ja 560. Asiakirja on nähtävissä digitoituna osoitteessa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...15419&pnum=570 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15419&pnum=570).
Asiakirjan viite on Rautalammin tuomiopöytäkirjat 1791-1792 UK1217 KO a:12

Olen onnistunut tulkitsemaan ja jotenkuten kääntämäänkin pöytäkirjan alkuosan, mutta päätöslauselmaan eli pykälän viimeiseen kappaleeseen jäi niin monta kysymysmerkkiä, että en saa siitä tolkkua ruvetakseni sitä kääntämään.

Tämä on tietysti ihan kohtuuton pyyntö, mutta olisin kovin kiitollinen, jos joku tämän forumin lukijoista jaksaisi kiinnostua asiasta tai haluaisi vilkaista alkuperäistä tekstiä käsialanlukuharjoituksena. Kaikista kommenteista, yksittäisistä sanoistakin, olisi kovasti apua.

Minun tähänastinen tulkintani on seuraavassa. Monet kysymysmerkit osoittavat, miten usea kohta on vielä selvittämättä. En siis ymmärrä, mitä päätöslauselmassa sanotaan.

Karlerna? utvästes? ochBeslöts
Som Härads Rätten anseer? nödigt at i detta mål föra? samteliga? Svarandernas Skifteslagare i Kärkönjoensu By, Bönderna Mickel Westerinen, Henric Sorri, Johan Huttunen, Johan Heimonen, Påhl Pananen, Samuel Westerinen, Staffan Heimonen, Lars Sorri, Matts Westerinen, Christer Uttriain, Johan Pananen, Petter och Jacob Hytönen, Henric och Petter Heimoser, samt Petter Westerinen; att få varder? med vidare åtgärd härut innan bewarade? til nästa års vinter Ting, hvartil Käranderna Matts och Lars Korhoser åligga Låta? alla förenämnda hemmans åboer bevidslägde? instämma; Sletandes? Svaranderna Thomas och Nils Uttriain vid dem? hvarthera? på? förelagt Två Riksdalers vite? å sagda Ting sig åter inse...? hvarefter ...? utlåtande i målet? följa st...?; Som förfärdigades?.

[Heikki Särkkä]

Kohdista, joista olen yhtä mieltä, olen poistanut kysymysmerkit.



Som Härads Rätten anseer nödigt at i detta mål föra samteliga Svarandernas Skiftesägare i Kärkönjoensu By, Bönderna Mickel Westerinen, Henric Sorri, Johan Huttunen, Johan Heimonen, Påhl Pananen, Samuel Westerinen, Staffan Heimonen, Lars Sorri, Matts Westerinen, Christer Uttriain, Johan Pananen, Petter och Jacob Hytönen, Henric och Petter Heimoser, samt Petter Westerinen; alt så varder med vidare åtgärd härut innan beroende til nästa års vinter Ting, hvartil Käranderna Matts och Lars Korhoser åligger Låta alla förenämnda hemmans åboer bevisligen instämma; Skolandes Svaranderna Thomas och Nils Uttriain vid dem hvarthera nu förelagt Två Riksdalers vite å sagde Ting sig åter infinna hvarefter närmare utlåtande i målet följa skall; Som förständigades.


Ylimmän rivin 10. sana näyttäisi alkavan f:llä, mutta onko se kopistin virhe ja pitäisi olla höra?

[Heikki Särkkä]

Pari sanaa jäi pois alusta:

Parterna utwistes

utvisa 'kehottaa poistumaan'

[Heikki Särkkä]

Korjaus:

Juuri ennen päätöstä on kahdesti sana skiftes lagare (eikä siis -ägare), kuten ehdotin.

[Julle]

<Asiakirjan viite on Rautalammin tuomiopöytäkirjat 1791-1792 UK1217 KO a:12

joku tämän forumin lukijoista jaksaisi kiinnostua asiasta tai haluaisi vilkaista alkuperäistä tekstiä käsialanlukuharjoituksena. Kaikista kommenteista, yksittäisistä sanoistakin, olisi kovasti apua. >

Taitaa liittyä Rautalammin isojakoon ja torppiin. Kuten sanotaan "Hitaat ovat herrojen kiireet." Isojako kesti Rautalammilla 12 vuotta kuninkaan käskynjaosta ja kirjatuksi se tuli vasta vuonna 1794. Kuten SAYsta voinet todeta selaamalla eteenpäin, samoja nimiä löytyy isännistä ja torppareista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=454933

[Hannu Korhonen]

Paljon kiitoksia, Heikki. Tämä oli paljon enemmän kuin uskalsin toivoakaan. Apusi oli enemmän kuin kullan arvoista. Itse en olisi koskaan selvinnyt tästä työstä.

Päätöksen tarkka kääntäminen suomeksi vielä vähän kivestää, mutta sillä ei ole niin hätää, koska varsinaisesti tässä pöytäkirjassa minua kiinnostaa torpan omaisuusluettelo, ei niinkään se, miten oikeudenkäynnissä lopulta kävi.

Olen nyt ymmärtävinäni päätöksen olennaisen sisällön niin, että oikeus on yhtynyt vastaajien käsitykseen siitä, että korvausasia kuuluu myös päätaloon Niiniveden toiselle puolelle jääneille vastaajien jakomiehille (skifteslagare?) ja että asia lykätään seuraaviin talvikäräjiin, mihin kantajat velvoitetaan nämä jakomiehet haastamaan.

Tästä asiasta on tarkoituksenani kirjoittaa jonkinlainen juttu Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuran lehteen vuonna 2017. Näkökulma on vielä valitsematta.

[Hannu Korhonen]

Niin liittyy, Julle. Henkilöt ja heidän myöhemmät kohtalonsa ovat tiedossa. Tämä pöytäkirja on kuitenkin kovin mielenkiintoinen siksi, että siinä luetellaan kaikki torpan rakennukset ja viljelykset kiviaitojen pituuksia myöten. Niin tarkkaa kuvausta 1700-luvun loppupuolen taloudenpidosta harvoin muualta löytää.

<Asiakirjan viite on Rautalammin tuomiopöytäkirjat 1791-1792 UK1217 KO a:12

joku tämän forumin lukijoista jaksaisi kiinnostua asiasta tai haluaisi vilkaista alkuperäistä tekstiä käsialanlukuharjoituksena. Kaikista kommenteista, yksittäisistä sanoistakin, olisi kovasti apua. >

Taitaa liittyä Rautalammin isojakoon ja torppiin. Kuten sanotaan "Hitaat ovat herrojen kiireet." Isojako kesti Rautalammilla 12 vuotta kuninkaan käskynjaosta ja kirjatuksi se tuli vasta vuonna 1794. Kuten SAYsta voinet todeta selaamalla eteenpäin, samoja nimiä löytyy isännistä ja torppareista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=454933

[Julle]

< Tämä pöytäkirja on kuitenkin kovin mielenkiintoinen siksi, että siinä luetellaan kaikki torpan rakennukset ja viljelykset kiviaitojen pituuksia myöten. Niin tarkkaa kuvausta 1700-luvun loppupuolen taloudenpidosta harvoin muualta löytää. >

Täytyy laittaa vanhasta muistista, mutta jo ennen 1750 määriteltiin eri rakennuksille parituvalle ja ulkovarastoille, enimmäiskoot, pituuksista pinta-aloihin, miten isoja sai rakentaa. Rautalammin Vanhalan tulipalosta 1792 on muistaakseni aika tarkka kuvaus talosta ja varustuksesta. Jommassa kummassa joko Vesannon historiassa 1542-1970 tai Rautalammin historiassa I ja II niistä on kerrottu tarkemmin.

Lukemisiin