Jakob Gustav Cederberg (1823–1875) – joensuulainen sahanomistaja

[mcpekkis]

Olen yrittänyt lueskella tällaisesta Joensuun merkkihahmosta nimeltä Jakob Gustav Cederberg (1823–1875). Hänen saavutuksensa Joensuussa tulevat esille, mutta tarina alkaa siitä, kun hän tuli serkkunsa kanssa kirves olallaan Pietarsaaresta.

Kiinnostaisi hänen juurensa Pietarsaaressa. Lähinnä mahdolliset yhteydet sukuihin Skutnabba – Österkivilös – Westzynthius – Fordell. Mutta ihan kiva olisi tietää hänen vanhempansakin.

[mcpekkis]

Tässä kansallisbiografiasta löytyneestä Veijo Saloheimon artikkelista:

Jakob Gustaf Smeds sittemmin Cederberg S 3.5.1823 Pietarsaari, K 16.11.1875 Joensuu. V merimies Lars Smeds ja Maria Sofia Skutsvik. P 1843 - Anna Kristina Varis. Lapset: Karl Johan S 1847, K 1908; Bernhard S 1852, K 1886.

[Tapani Kovalaine]

Tässä kansallisbiografiasta löytyneestä Veijo Saloheimon artikkelista:

Jakob Gustaf Smeds sittemmin Cederberg S 3.5.1823 Pietarsaari, K 16.11.1875 Joensuu. V merimies Lars Smeds ja Maria Sofia Skutsvik. P 1843 - Anna Kristina Varis. Lapset: Karl Johan S 1847, K 1908; Bernhard S 1852, K 1886.
Joitakin tarkennuksia voi tehdä Suola-Kustina Joensuussa tunnetun Penttilän sahan perustajan Gustaf (Jakob Gustaf) Cederbergin vanhempia koskeviin tietoihin. Nykyisin netistä löytyy Pietarsaaren maalaiskunnan (Pedersören) kuulutettujen luettelo (Lysningslängder) vuosilta 1813-1847. Digikuvasta 25 näkyy, että talollisen poika Lars Andersson Smeds ja leski Maria Johansdotter ovat toukokuussa 1816 pyytäneet kuulutusta avioonsa. Marian ensimmäinen puoliso oli Jacob Ericksson Storstara.
Digi 25, kuulutettujen luettelo 1816: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9591099
Digi 122, Pedersöre, rippikirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9587185

Hiski, Pedersöre, vihityt: 10.2.1811 Kyrkobyn Storstara Drg. Jacob Erss. Bdr Maria Johansdr Kyrkoby SKutnäs

Maria Skutnäs'illä oli kaksi lasta eka aviosta, mutta kumpikaan lapsista ei elänyt kahta viikkoa pitempään. Toisesta aviosta oli kahdeksan lasta ja heistä kuudentena syntyi sittemmin 1843 Joensuuhun (Libelits 1843) muuttanut Gustaf Cederberg (aik. Smeds), jonka isänäiti oli Cederbergin sukua. Smedsin talo oli ollut vuosikymmenien ajan Cederbergien asuttama, joten nimen Cederberg käyttöönottoon oli vahvat perusteet. Gustafin isänisän isä Anders Andersson (1727-1791) oli sukujaan Steen tai miksei Österkivilös, jonka talon asujat käyttivät Steen sukunimeä. Hän tuli Smedsin taloon "kotivävyksi".

Gustaf Cederbergin (1823-1875) esipolvista löytyy sukuja Skutnäs, Grägg, Rijf, Granroth, Casselia, Smeds, Cederberg ja Steen. Skutnabba -sukua löytyy Gustafin sivusuvusta, mutta vielä en ole heitä hänen esipolvisuvuistaan löytänyt.

[Juha]

Osaatkos Tapani sanoa, miksi minun oma esi-isäni otti käyttöön sukunimen Cederberg - taisi olla sattumaa, kun en löydä yhteyttä edellisen viestin sukuihin

:D::confused:

https://www.geni.com/people/Henrik-Cederberg/6000000028625725737

[Tapani Kovalaine]

Voipi olla niin, että Abborsin kestikievari on jonniilainen tekijä siinä, että Henrik Jacobssonista tuli Cederberg. Henrikin isän Jacob Isacsson Abbors-Klubbin äiti Maria Mattsdotter (1757-1822) oli kolmesti aviossa. Johan Jacobsson Strömin kanssa vuodesta 1780 ja sitten Isaac Christoffersson Abborsin kanssa vuodesta 1792 ja kolmannen kerran Jacob Söderlundin kanssa vuodesta 1815.

Ei olisi mahdotonta sekään, että Marialla oli sukulaismies tai peräti veli Pehr Mattsson Gåta s. 1756 rk tai 18.4.1760 ja tämä Pehr Gåta jäi leskeksi 9.4.1807. Hän avioitui sitten Gustaf Cederbergin isän äidin, leskeksi jääneen Anna Johansdotter Granrothin (1768.1829) kanssa ja tämä Anna oli Cederbergin suvun hallinnassa olleen Smeds -talon emäntä.

Ei nyt ensi etsinnällä löytynyt perustetta Henrikin sukunimen valinnalle, mutta pätevät syyt hänellä ovat olleet. Sitä varten on keksitty semmoinen harrastus kuin sukututkimus, jonka avulla nuo syyt ovat löydettävissä. :)