aateri

[oneida]

Minkä kokoinen pinta-ala aateri oli Raudussa 1600-luvulla?

[EilaT]

Raudun pitäjän sivuilla selitetään seuraavasti:

Heti valloituksen jälkeen Ruotsi aloitti alueiden verotuksen. Vuosina 1580 ja 1590 tilanne oli kovin vaikea, taistelujen ja hävitysten jäljiltä veronmaksukyky oli lähes olematon, uudisasukkaat olivat köyhiä ja venäläiset tekivät ryöstöretkiä hävittäen senkin vähän, mikä oli saatu kylvettyä tai rakennettua. Vuonna 1611 tapahtuneen Käkisalmen valtauksen jälkeen tilanne oli jo vähän parempi, olot alkoivat sotien jälkeen vakiintua ja Raudussakin elämä asettui uusiin uomiin. Verotuksen pohjana olivat Venäjän valtakaudelta periytyneet obsa ja aura (aura = 3 obsaa). Auran uudeksi nimeksi tuli aateri eli atra. Verotus kokonaisuudessaan oli hyvin sekavaa ja monimutkaista. Esimerkiksi vuonna 1613 suoritetussa verotuksessa yhdeltä aaterilta kannettiin veroa seuraavasti: 12 äyriä rahaa, 2 tynnyriä viljaa, joko ruista tai ohraa, 1 tynnyri kauraa, 2 naulaa voita, 2 naulaa talia, 3 naulaa humaloita, 4 naulaa hamppua, 1/5 nautaa ja lammasta, 11/2 kuormaa puita, 1 parras heinää, 2 kupoa olkia, 1 tukki ja 1 lauta, lisäksi oli tehtävä 6 päivätyöpäivää. Myöhempinä aikoina verotus edelleen kiristyi. Päivätyöt tehtiin lähinnä Käkisalmen linnoituksen kunnostustöissä. Pitkän matkan vuoksi, noin kuusi penikulmaa, ne koettiin erityisen hankaliksi ja ajanmittaan ne korvattiin rahaverolla.

terveisin
Eila