Kuolinsyy: i skått

[Kaija Salminen]

Hei!

Miniäni sukujuuret juontavat Niskan sukuun Tervolassa. Ihmettelen kahden lapsen kuolinsyytä "i skått" ja kolmannella maininta "skått i högra kindbenet". Sanakirjoista löytyivät selitykseksi seuraavat: ammus, laukaus, luoti ja kasvin verso. Ei kai sentään ampumisesta ole kyse? Tässä Hiskistä Tervolan haudatuista Pekka Antinpoika Niskan kaksi tytärtä ja kolmannen tyttären poika:

2.11.1733 18.11.1733 d:r Anna i skåttet 8 11
13.4.1734 21.4.1734 d:r Maria i skåttet 7 1 3
24.12.1766 1.1.1767 Öfver pakoila by Kähköinen oä.b. Johannes skått i högra kindbenet 6 2 4

Kyselee Kaija

[Kimmo Kemppainen]

No ei, osa skotteista on äkillisiä infektiokuolemia ja vain osa oikeita ampumistapauksia. Kannattaa aina katsoa saman vuoden kuolleet, onko ollut epidemia liikkeellä.
Kimmo Kemppainen

Hei!

Miniäni sukujuuret juontavat Niskan sukuun Tervolassa. Ihmettelen kahden lapsen kuolinsyytä "i skått" ja kolmannella maininta "skått i högra kindbenet". Sanakirjoista löytyivät selitykseksi seuraavat: ammus, laukaus, luoti ja kasvin verso. Ei kai sentään ampumisesta ole kyse? Tässä Hiskistä Tervolan haudatuista Pekka Antinpoika Niskan kaksi tytärtä ja kolmannen tyttären poika:

2.11.1733 18.11.1733 d:r Anna i skåttet 8 11
13.4.1734 21.4.1734 d:r Maria i skåttet 7 1 3
24.12.1766 1.1.1767 Öfver pakoila by Kähköinen oä.b. Johannes skått i högra kindbenet 6 2 4

Kyselee Kaija

[Jouni Kaleva]

Paras sanakirja on SAOB http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

skott-sanalle löytyy mm. seuraava merkitys:

om ngt som enl. folktron en trollkunnig kan utsända l. har utsänt (i sht gm att kasta l. skjuta i väg det) för att förorsaka sjukdom; äv. ss. namn på olika sjukdomar som drabba personer l. djur hastigt (o. som enl. folktron förorsakats av trolldom o. d.); utom ss. senare led i ssgn RYGG-SKOTT (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=RYGG-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid) numera bl. i skildring av ä. l. folkliga fÖreställningar; jfr SKJUTA v.¹ (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=SKJUTA.v1&formtype=enkel&normalisering=sokid) I ³ a, o. SKOTT- SJUKA. Håkans hustru i Hompatorp, en signerska för flenen, skott och siuck creatur, sleet risz 9 slagh. ÄARäfst 157 (1596). Pigan . . fan . . en gammal finne . .; med honom dagtingade hon, om det alldraförgiftigaste skott, eller Thyre, och att han det sända skulle .. då Thorgilsson kom. OBROMAN (c. 1705) hos BARR Broman 76. Skott .. är en förfärlig åkomma, som ofta ändas genom en hastig död, och härrörer af en hårlik mask, så liten, at den nästan är osynlig och faller ned utur luften. BERGMAN ÅmVetA 1778, s. 32. SFS 1863, nr 32, s. 20 (i sg. best.; anfört ss. benäm- ning på mjältbrand hos husdjur). Trollskottet anses flyga i luften. Det uppträder ofta synligt i formen av en pil, ett tagelstrå, en nål eller en smula, eller kan skottet ha utseendet av en gnista, en eldkvast eller en i luften flygande insekt (geting, bi, fjäril). FolklEtnSt. 2: 112 (1917).– jfr DJÄVULS- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=DJ%C3%84VULS-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), ELD (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=ELD-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), FINN- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=FINN-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), HOT- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=HOT-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), HÄX- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=H%C3%84X-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), LAPP- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=LAPP-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), PEST- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=PEST-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), RYGG- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=RYGG-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), SOL- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=SOL-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), TROLL- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=TROLL-SKOTT&formtype=enkel&normalisering=sokid), VATTEN-, VILD-, VILLAPPA-SKOTT m. fl. [SKOTT.sbst2 3.a.slutet]
särsk. (†) i utvidgad anv., = SKOTT-PIL 2. Jag trodde wähl att Hr Tursen ej skulle få skottet fast. Hr Solander har haft det i sine händer och noga sedt det, men där borde wara figur med microscope giord. Det är troligt att mycket debiteras för skott, som ej är skott. LINNÉ Bref I. 2: 236 (1760). SvTyHlex. (1872). [SKOTT.sbst2 3.b]


Siis äkillisesti ilmenevä sairaus, joka on katsottu noituudella aiheutetuksi.
Edelleenkin meillä on käytössä suomen kielessä noidannuoli, joka on todella äkillinen ja äkäinen alaselkäkipu.

[Kaija Salminen]

Hei!

Kiitokset Kimmo Kemppaiselle ja Jouni Kalevalle hyvistä tulkinnoista i skått -ilmaisulle. SAOB oli jostakin syystä unohtunut minulta, kun etsiskelin oikeaa selitystä tuolle kuolinsyylle. Pitääpä laittaa SAOB paremmin korvan taakse vastaisen varalle.

Terv. Kaija

[Kimmo Kemppainen]

Korvan taustasta puheen ollen, Tervolan 1760-luvun epidemioissa skott oli korvan takana, niskassa, kaulassa, otsassa, korkealla poskiluussa, lavassa ja reidessä. Fokus vaikuttaa olleen usein pään alueella, kuitenkin vain osa sijoittuu tyypillisille abskessialueille (leuka, kaula, silmäkuoppa etc.) tai bubo-/scrofula-alueille (imusolmukekeskittymiin). Puhutaan kuitenkin sen verran eksoottisista taudeista, etten vähänkään väitä tuntevani asiaa. Onko Jounilla ideoita?

Toisaalta onpa tuota skottia sen verran ahkerasti käytetty Tervolassa, että saattoi tarkoittaa vaikka mitä.

Kimmo Kemppainen

Hei!

Kiitokset Kimmo Kemppaiselle ja Jouni Kalevalle hyvistä tulkinnoista i skått -ilmaisulle. SAOB oli jostakin syystä unohtunut minulta, kun etsiskelin oikeaa selitystä tuolle kuolinsyylle. Pitääpä laittaa SAOB paremmin korvan taakse vastaisen varalle.

Terv. Kaija

[Kimmo Kemppainen]

Jaahas, vilkaisu muihin seurakuntiin osoittaa, että kyllä tuollakin vuosikymmenellä on pestböldejä, pestblemmoja ja pestskotteja ollut. Ehkäpä hyvinkin kyse on ollut rutosta ja buboista.
Kimmo Kemppainen

Korvan taustasta puheen ollen, Tervolan 1760-luvun epidemioissa skott oli korvan takana, niskassa, kaulassa, otsassa, korkealla poskiluussa, lavassa ja reidessä. Fokus vaikuttaa olleen usein pään alueella, kuitenkin vain osa sijoittuu tyypillisille abskessialueille (leuka, kaula, silmäkuoppa etc.) tai bubo-/scrofula-alueille (imusolmukekeskittymiin). Puhutaan kuitenkin sen verran eksoottisista taudeista, etten vähänkään väitä tuntevani asiaa. Onko Jounilla ideoita?

Toisaalta onpa tuota skottia sen verran ahkerasti käytetty Tervolassa, että saattoi tarkoittaa vaikka mitä.

Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Jaahas, vilkaisu muihin seurakuntiin osoittaa, että kyllä tuollakin vuosikymmenellä on pestböldejä, pestblemmoja ja pestskotteja ollut. Ehkäpä hyvinkin kyse on ollut rutosta ja buboista.
Kimmo Kemppainen
Jos jaksaisi katsoa vähän ikäjakaumaa ja vuodenaikoja, niin voisi jotakin arvailla. Esim. kasvainten etäpesäkkeet voisivat olla yksi vaihtoehto, samoin tubi ja miksei kuppakin, "the great immitator".

[Kimmo Kemppainen]

En ainakaan havainnut vuodenaikavaihtelua ja käsittääkseni lapsia kuoli eniten. Juu, mykobakteereita mietin myös. Varmaankin tunnistusta haittaa se, että saattoi olla kysymys monestakin taudista.
Kimmo Kemppaine

Jos jaksaisi katsoa vähän ikäjakaumaa ja vuodenaikoja, niin voisi jotakin arvailla. Esim. kasvainten etäpesäkkeet voisivat olla yksi vaihtoehto, samoin tubi ja miksei kuppakin, "the great immitator".

[Kimmo Kemppainen]

Korjaan, vaikuttaa olleen kaikenikäisiä uhreja. Varmaan ikäpyramidinkin muoto vaikuttaa tulkintaan, jos lapsia ja nuoria oli muutenkin paljon. On vaikea hahmottaa vilkaisulla, pitäisi oikeasti tutkia.
Kimmo Kemppainen


En ainakaan havainnut vuodenaikavaihtelua ja käsittääkseni lapsia kuoli eniten. Juu, mykobakteereita mietin myös. Varmaankin tunnistusta haittaa se, että saattoi olla kysymys monestakin taudista.
Kimmo Kemppaine

[Jouni Kaleva]

Korvan taustasta puheen ollen, Tervolan 1760-luvun epidemioissa skott oli korvan takana, niskassa, kaulassa, otsassa, korkealla poskiluussa, lavassa ja reidessä. Fokus vaikuttaa olleen usein pään alueella, kuitenkin vain osa sijoittuu tyypillisille abskessialueille (leuka, kaula, silmäkuoppa etc.) tai bubo-/scrofula-alueille (imusolmukekeskittymiin). Puhutaan kuitenkin sen verran eksoottisista taudeista, etten vähänkään väitä tuntevani asiaa. Onko Jounilla ideoita?

Toisaalta onpa tuota skottia sen verran ahkerasti käytetty Tervolassa, että saattoi tarkoittaa vaikka mitä.

Kimmo Kemppainen

Sanakirjamääritelmän olennainen pointti on, että kyseessä on äkillinen tapahtuma. Tuohon nähden voisi olla kyse ihan muusta kuin infektioista.
Esim. pään/niskan alueen äkilliset kivut ja kuolema voisivat selittyä kallonsisäisillä katastrofeilla, lähinnä aivoverenvuoto, mahd. myös aivokalvontulehdus. Lavan kipu ja kuolema voisi olla esim. sydäninfarkti tai aortan repeämä.

[Kimmo Kemppainen]

Minulla on sellainen luulo, voi siis todellakin olla vain luuloa, että tuo skottin ilmoitettu paikka viittaisi turvonneeseen, hemorragiseen ja puhjenneeseen imusolmukkeeseen. Usein sanotaan suoraan pestblemma tai pestböld. Kuolema olisi sitten pian seurannut bakteremian, DIC'n ja beetablokin myötä.

Ajatukseni on se, että (pest)skott enimmäkseen olisi todella Yersinia pestiksen aiheuttama tauti. Ajatus sisältää sen oletuksen, että paiseruttoa mahdollisesti olisi esiintynyt myös suurten epidemioiden välillä. Varmaankin epidemian laajuuteen olisivat ratkaisevasti vaikuttaneet bakteerin serotyypin ominaisuudet, vektorit ja väestön ominaisuudet.

Tietenkin tästä seuraisi, että olisi havaittavissa epidemioita mielellään useassa seurakunnassa. Samoin olisi ennustettavissa, että ruttoa olisi pitkin matkaa löydettävissä 1700-luvun kirkkomuumioista.

Voi olla, että olen täysin väärässä, mutta selventääkseni ajattelin kertoa taka-ajatukseni.
Kimmo Kemppainen

Sanakirjamääritelmän olennainen pointti on, että kyseessä on äkillinen tapahtuma. Tuohon nähden voisi olla kyse ihan muusta kuin infektioista.
Esim. pään/niskan alueen äkilliset kivut ja kuolema voisivat selittyä kallonsisäisillä katastrofeilla, lähinnä aivoverenvuoto, mahd. myös aivokalvontulehdus. Lavan kipu ja kuolema voisi olla esim. sydäninfarkti tai aortan repeämä.

[Kimmo Kemppainen]

Ahaa, ehkä ei kuitenkaan Yersinia pestis, mutta jokin eläimiä ja ihmisiä tappanut infektio oli kyseessä. Jos hyönteisten osuus oli väärinkäsitys, niin ihopernarutto voisi olla mahdollinen vaihtoehto. Kuvauksia nimittäin kyllä löytyy myös primaarileesiosta. Jacob Fellman:

"Sjukdomen ansågs uppkomma genom stygn af en i luften flygande pil. Den började dermed att å kroppen visade sig en liten mörk fläck eller strimma, som utvecklade sig till bulnad. Otvifvelaktigt lärer ock vara, att insektstygn bidragit till sjukdomens spridning. Till i pest döda kreatur, som förblifvit ofvan jord eller vårdslöst nedgräfvits, sällade sig naturligtvis hvarjehanda insekter, hvilka sedan, då de satte sig på menniskor och djur, till dem fortplantade sjukdomen."

Kimmo Kemppainen

Minulla on sellainen luulo, voi siis todellakin olla vain luuloa, että tuo skottin ilmoitettu paikka viittaisi turvonneeseen, hemorragiseen ja puhjenneeseen imusolmukkeeseen. Usein sanotaan suoraan pestblemma tai pestböld. Kuolema olisi sitten pian seurannut bakteremian, DIC'n ja beetablokin myötä.

Ajatukseni on se, että (pest)skott enimmäkseen olisi todella Yersinia pestiksen aiheuttama tauti. Ajatus sisältää sen oletuksen, että paiseruttoa mahdollisesti olisi esiintynyt myös suurten epidemioiden välillä. Varmaankin epidemian laajuuteen olisivat ratkaisevasti vaikuttaneet bakteerin serotyypin ominaisuudet, vektorit ja väestön ominaisuudet.

Tietenkin tästä seuraisi, että olisi havaittavissa epidemioita mielellään useassa seurakunnassa. Samoin olisi ennustettavissa, että ruttoa olisi pitkin matkaa löydettävissä 1700-luvun kirkkomuumioista.

Voi olla, että olen täysin väärässä, mutta selventääkseni ajattelin kertoa taka-ajatukseni.
Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Ahaa, ehkä ei kuitenkaan Yersinia pestis, mutta jokin eläimiä ja ihmisiä tappanut infektio oli kyseessä. Jos hyönteisten osuus oli väärinkäsitys, niin ihopernarutto voisi olla mahdollinen vaihtoehto. Kuvauksia nimittäin kyllä löytyy myös primaarileesiosta. Jacob Fellman:

"Sjukdomen ansågs uppkomma genom stygn af en i luften flygande pil. Den började dermed att å kroppen visade sig en liten mörk fläck eller strimma, som utvecklade sig till bulnad. Otvifvelaktigt lärer ock vara, att insektstygn bidragit till sjukdomens spridning. Till i pest döda kreatur, som förblifvit ofvan jord eller vårdslöst nedgräfvits, sällade sig naturligtvis hvarjehanda insekter, hvilka sedan, då de satte sig på menniskor och djur, till dem fortplantade sjukdomen."

Kimmo Kemppainen

Paiserutto ei ole mahdoton, mutta tuo Fellmanin kuvaus sopisi erinomaisesti jänisruttoon (tularemia), jota meillä nykyäänkin esiintyy.

[Kimmo Kemppainen]

Syy, miksi itse epäilin enemmän paiseruttoa tai ihopernaruttoa oli se, että lokalisoitunut, siis kutanoglandulaarinen tularemia ei ehkä olisi niin nopeasti tappava. Kuolleet olisivat varmaankin saaneet muunlaisia, epämääräisempiä sisäisiä oireita, lähinnä kai pneumonian.

Mutta en todella tiedä, voit olla aivan hyvin oikeassa.

Kimmo Kemppainen

Paiserutto ei ole mahdoton, mutta tuo Fellmanin kuvaus sopisi erinomaisesti jänisruttoon (tularemia), jota meillä nykyäänkin esiintyy.

[Jouni Kaleva]

Syy, miksi itse epäilin enemmän paiseruttoa tai ihopernaruttoa oli se, että lokalisoitunut, siis kutanoglandulaarinen tularemia ei ehkä olisi niin nopeasti tappava. Kuolleet olisivat varmaankin saaneet muunlaisia, epämääräisempiä sisäisiä oireita, lähinnä kai pneumonian.

Mutta en todella tiedä, voit olla aivan hyvin oikeassa.

Kimmo Kemppainen
Kyllä pernarutto (anthrax) olisi ihan mahdollinen, jopa todennäköinen. Sehän tarttuu erityisesti siihen kuolleista eläimistä hyönteistenpiston välityksellä ihmiseen, juuri kuten Fellman kuvaa. Kuolema on varma ja nopea, tätähän käytetään nykyisin biologisen sodankäynnin välineenä.