Kappalaisen kuolema pikkuvihan Perniössä 1743

[Olarra]

Pyydän tulkkaus- ja käsiala-apua esi-isäni veljen kohtaloon. Perniön seurakunnan tärkeiden tapahtumien kirjassa on kirkkoherra Frosteruksen merkinnät pikkuvihan ajan tapahtumista. Vuonna 1741 lähtee Perniöön sijoitettu Helsinglannin rykmentti Uudellemaalle (linkin edellinen sivu). Syyskuussa 1742kulkevat venäläiset Perniössä ja poistuvat vihdoin elokuussa 1743. Kappalainen Jonas Aurenius kuolee 4. elokuuta 1743, mutta mitä kaikkea kerrotaan Aureniuksesta?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9999506

t. Olavi A.

[Kimmo Kemppainen]

Aureniuksesta kerrotaan, että on 12 vuotta palvellut seurakuntaa. Mathias Ahlman valittu tilalle. On muutakin sotaan liittyvää mutta ei liity Aureniukseen.
Kimmo Kemppainen

Pyydän tulkkaus- ja käsiala-apua esi-isäni veljen kohtaloon. Perniön seurakunnan tärkeiden tapahtumien kirjassa on kirkkoherra Frosteruksen merkinnät pikkuvihan ajan tapahtumista. Vuonna 1741 lähtee Perniöön sijoitettu Helsinglannin rykmentti Uudellemaalle (linkin edellinen sivu). Syyskuussa 1742kulkevat venäläiset Perniössä ja poistuvat vihdoin elokuussa 1743. Kappalainen Jonas Aurenius kuolee 4. elokuuta 1743, mutta mitä kaikkea kerrotaan Aureniuksesta?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9999506

t. Olavi A.

[Olarra]

Kiitos, Kimmo! Tuossa ystävällisesti tulkitsemasi tekstin ja Ahlmanin kappalaiseksi tulon välissä on neljä riviä tekstiä ja siinä mm, maininta, että angripit. Ajattelin jonkun ehkä hyökänneen kappalaisen kimppuun, kun nelikymppinen mies äkillisesti (?) oli kuollut. Mutta kuka siis hyökkäsi ja mihin, mitä noilla neljällä rivillä kerrotaan?
T. Olavi A.

[Kimmo Kemppainen]

Laitan sanasta sanaan, niin varmaankin saat poimittua haluamasi tiedon:

"1743 4. Aug. afleed Comminist. Jonas Aurenius sedan han in alles i 12 åhr tient i församl[ingen]

Et Swenskt partie hade om wåhren här på Prästgården angripit et Ryskt manskap, hwaraf några olägenheter förorsakades för denna Sochenn.

I Comminist. Aurenii ställe bref [=blef] Matthias Ahlman Caplan efter församlingens enhälliga wahl."

Kimmo Kemppainen

Kiitos, Kimmo! Tuossa ystävällisesti tulkitsemasi tekstin ja Ahlmanin kappalaiseksi tulon välissä on neljä riviä tekstiä ja siinä mm, maininta, että angripit. Ajattelin jonkun ehkä hyökänneen kappalaisen kimppuun, kun nelikymppinen mies äkillisesti (?) oli kuollut. Mutta kuka siis hyökkäsi ja mihin, mitä noilla neljällä rivillä kerrotaan?
T. Olavi A.

[Olarra]

Kiitos Kimmolle asian avaamisesta. Mieltä jää askarruttamaan tapa, jolla asiat on esitetty. Ensin kirkkoherra kertoo kappalaisen kuolemasta 4.8.1743. Tämän jälkeen hän toteaa keväällä tapahtuneen yhteenoton ruotsalaisten ja venäläisten välillä, mistä aiheutui levottomuutta ja haittaa. Sen jälkeen hän palaa Aureniukseen kertomalla hänen tilalleen valitun kappalaiseksi Ahlmanin. Tuntuu kuin tuo keväinen tapahtuma jotenkin liittyisi Aureniukseenkin.

Mitä sitten keväällä Perniössä tapahtui? Perniön historia 2 kertoo venäläisten joukkojen majoittuneen Perniön pappilaan. Keväällä 1743 tekivät ruotsalaiset pienen maihinnousun Perniöön ja hyökkäsivät yöaikaan pappilan luona venäläisten kimppuun vangiten upseerin ja muutamia miehiä sekä ampuen venäläisen vartiomiehen. Tapahtuman jälkeen ruotsalaiset vetäytyivät.
Tapahtuneen johdosta venäläiset kostivat ryöstämällä Perniön kirkon ja viemällä omaisuutta yksittäisistä taloista. Perniön historiassa ei kerrota kappalainen Aureniuksen mitenkään liittyvän tapahtumiin, mutta toisaalta miestä ei mainita edes kirjan luettelossa kirkkoherroista ja kappalaisista, mikä on hämmästyttävää, kun hän sentään oli 12 vuotta kappalaisena Perniössä.

Kirkkoherran muistiinpanot osoittavat sormella hyökänneitä ruotsalaisia, vaikka miehittäjä oli sodan aloittaja ja myös kirkon ryöstänyt taho. Luulisi hänen kuitenkin suoraan maininneen asiasta, mikäli Aureniuksen kuolemaa olisi esim. edistänyt ryöstön yhteydessä tapahtunut pahoinpitely. Aurenius ei asunut kirkonkylän pappilassa, jossa venäläiset majaansa pitivät, vaan kappalaisen talossa Perniön Mäkisaurussa n. 3-4 km kirkolta.

Harmittavasti mitään kuolinsyytä ei ole kirjattu myöskään kuolleiden luetteloon http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7351607 (vasemmalla rivi 9) tai rippikirjaan. Jotain on kirjattu kuolleissa sukunimen perässä, mutten taaskaan osaa tulkita. Kuolinsyitä ei näköjään ole muidenkaan kohdalla mainittu. Kuolleiden mukaan kuolinkuu olisikin syyskuu, ei elokuu.

Mysteeriksi taitaa jäädä. Olin toivonut saavani jotain kasaan Aureniuksesta, muttei Perniön historiakaan häntä mainitse. Muut papit ovat viettäneet värikkäämpää elämää ja jättäneet jälkensä käräjäkirjoihin tai joutuneet pois virastaan.

Aurenius oli kuhmalahtelaisen rusthollarin ja kirkonisännän poika, joka lienee saanut oppia yhdessä naapurin saman ikäisen Kuhmalahden kappalaisen, Stereniuksen pojan http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5601 kanssa ja päässyt siten opiskelemaan. Perniön kappalaisen virkaan saattoi auttaa opiskeluaikainen ystävyys Perniön kirkkoherran pojan http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5522 kanssa. Akatemian väitöskirjassa tämä kirjoitti yhden omistuskirjoituksista http://www.doria.fi/handle/10024/51134 ystävälleen Aureniukselle http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5622 .
Olavi A.

[Kimmo Kemppainen]

Juu, siinä on vain sanottu, että on palvellut seurakuntaa 12 vuotta. Luulisi, että papin väkivaltainen kuolema olisi noteerattu. Yleensä noteerattiin. Olisiko kuollut esimerkiksi johonkin sota-ajan epidemiaan.
Kimmo Kemppainen

Jotain on kirjattu kuolleissa sukunimen perässä, mutten taaskaan osaa tulkita. hp?id=5622 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5622) .
Olavi A.

[Olarra]

Juu, siinä on vain sanottu, että on palvellut seurakuntaa 12 vuotta. Luulisi, että papin väkivaltainen kuolema olisi noteerattu. Yleensä noteerattiin. Olisiko kuollut esimerkiksi johonkin sota-ajan epidemiaan. Kimmo Kemppainen

Niin se varmaan on. Hattujen sodan seurauksena tuli maahan ruttoa ja armeijoiden liikkuessa lisääntyivät myös muutoinkin vitsauksena olevat punatautiepidemiat. Kuoleman osuminen elo-syyskuulle olisi tyypillinen punatautia ajatellen. Tämä on tietysti pelkkää spekulaatiota, kun ei kuolinsyytä ole merkitty.

Ajankulukseni rupesin katsomaan Jonas Aureniuksen kummeja Kuhmalahden syntyneistä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6124461

Komea rivi paikallisia mahtihenkilöitä tuossa vasemman sivun puolivälissä, kohdassa 29 september: ainakin ratsumestari Gustaf Adam von Qvant, Jonas Miödh, David Jöransson?, Maria Bastman ja lopuksi joku Laarsdotter, niinkö? Maria Bastman oli paikallisen kappalaisen, Stereniuksen vaimo ja Miödh oli apupappi Hämeenlinnasta, joka oli tullut kosimaan Bastmanin tytärtä edellisestä avioliitosta Neppiuksen kanssa. Avoituivat pian tämän jälkeen. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4503

Entä nuo pari epäselväksi jäänyttä nimeä? Minusta siinä on joku Laarsdotter ja Jonaksen äiti oli Maria Laarsdotter, hänen taustaansa en tunne, kuka ja mistä? Soittaako kelloja kenelläkään sukunimi Bastman? Mitä tulee mieleen? Missäs tuolloin olikaan paljon Bastmaneja? Juuri niin, Perniössä. Sattumaako? Tätä Maria Bastmania ei ole nähnyt kytkettynä Perniön Bastmaneihin, joita hän kuitenkin todennäköisesti oli, vai oliko?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3575