Vuoden 1686 kirkkolaki - väestötilaston perusta

[Veikko Leskelä]

Tilastokeskuksen verkkokoulussa linkistä

http://www.stat.fi/hae?word=sukututkimus&sort=inv_aika&function=Hae

lähtien (jossa esitellään myös sukututkimuksen toimialaa) on tietoa asiasta kiinnostuneille väestötilastomme syntyvaiheista.

Tilastokeskuksen verkkokoulussa on muutenkin varsinkin aloittelijoille ja harrastelijoille hyödyllistä tietoa väestötieteestä, -tilastoista ym:

Tuotteet ja palvelut (http://www.stat.fi/tup/index.html)
Verkkokoulu (http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/index.html)

Oppimateriaali:
Johdatus väestötieteen perusteisiin (http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/index.html)
Oppitunti:
Suomen väestötilaston historia (http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/04/index.html)
Aihe:
Kirkkolaki vuodelta 1686 - väestötilaston perusta (http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/04/02/index.html)Osallehan tämä saattaa olla tuttuakin, mutta varsin monelle uuttakin ja hyödyllistä tietoa.

VL

[Tapani Kovalaine]

KIRKKOLAISTA 1686 LÖYTYY POHJAA HISKITIETOJEN TULKINTAAN

Kirkkolaki annettiin 3.9.1686 ja suomenkielisenä se ilmestyi jo vuonna 1688 Paimion rovastin Henrik Florinuksen versiona. Se oli itse asiassa ensimmäinen suomenkielinen lakikokoelma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on vuonna 1986 julkaissut teoksesta uudelleen ladotun näköispainoksen.

Sutututkimuksen kannalta kiintoisia ovat kirkkolain 24 luvun 8 §:n lopussa olevat kohdat 9-12 eli vihittyjä, syntyneitä, kuolleita ja muuttaneita koskevat määräykset:

9. Caicki Morsianwäki, heidän ja Wanhimmittens Nimen canssa, niin myös tiedon, custa he owat tullet ja mitä Todistusta heillä on ollut.
10. Caickein, niin Awio- cuin Äpärä Lasten ynnä heidän Wanhimbains ja Cummain nimet, Syndymä ja Casten Päiwä, niin myös paicka, josa he syndynet owat.
11. Cuoluitten Nimet, jotca Kirckoon eli Kirckoaitaan haudatut owat, lyhykäisen ilmoituxen canssa heidän Hautasioistans, Säädyistäns, Tiloistans, Elämäkerrastans ja Ijästäns.
12. Nijden nimet, jotca ajan toisen jälken sijrtäwät sisäl Seurakundaan eli sijtä ulos, tiedon canssa, custa he tullet owat, cuinga he itzens käyttänet, ja cuhunga he menewät. Rippikirja toimitetans erinäns, josa Pitäjän Wäki kirjoitettu on Kylä- ja Taloi lugun jälken, jaettu cukin erinomaisen Pladin päälle, johon kirjoitetan, kuinga cukin joca lukea taita, on Catechismuxen opis harjoitetux tullut ja se pitä Papilda lucuin Nimen alla selkiäxi laitettaman.

[Veikko Leskelä]

KIRKKOLAISTA 1686 LÖYTYY POHJAA HISKITIETOJEN TULKINTAAN


Kirkkolaki annettiin 3.9.1686 ja suomenkielisenä se ilmestyi jo vuonna 1688 Paimion rovastin Henrik Florinuksen versiona. Se oli itse asiassa ensimmäinen suomenkielinen lakikokoelma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on vuonna 1986 julkaissut teoksesta uudelleen ladotun näköispainoksen.

Sutututkimuksen kannalta kiintoisia ovat kirkkolain 24 luvun 8 §:n lopussa olevat kohdat 9-12 eli vihittyjä, syntyneitä, kuolleita ja muuttaneita koskevat määräykset:

9. Caicki Morsianwäki, heidän ja Wanhimmittens Nimen canssa, niin myös tiedon, custa he owat tullet ja mitä Todistusta heillä on ollut.
10. Caickein, niin Awio- cuin Äpärä Lasten ynnä heidän Wanhimbains ja Cummain nimet, Syndymä ja Casten Päiwä, niin myös paicka, josa he syndynet owat.
11. Cuoluitten Nimet, jotca Kirckoon eli Kirckoaitaan haudatut owat, lyhykäisen ilmoituxen canssa heidän Hautasioistans, Säädyistäns, Tiloistans, Elämäkerrastans ja Ijästäns.
12. Nijden nimet, jotca ajan toisen jälken sijrtäwät sisäl Seurakundaan eli sijtä ulos, tiedon canssa, custa he tullet owat, cuinga he itzens käyttänet, ja cuhunga he menewät. Rippikirja toimitetans erinäns, josa Pitäjän Wäki kirjoitettu on Kylä- ja Taloi lugun jälken, jaettu cukin erinomaisen Pladin päälle, johon kirjoitetan, kuinga cukin joca lukea taita, on Catechismuxen opis harjoitetux tullut ja se pitä Papilda lucuin Nimen alla selkiäxi laitettaman.



Tuo vanha kirkkolaki on suku- ja henkilöhistoriallisesti ollut aikanaan merkittävä saavutus eikä pelkästään väestötilaston kannalta.

Tulkinta-apua siitä todellakin saadaan monellekin taholle.

VL

[eeva häkkinen]

Hephep, eihän 1686 kirkkolaki ensimmäinen suomenkielinen lakikokoelma suinkaan ollut - Kristoffer-kuninkaan maanlain suomennos ilmestyi 1548
(arvelujen mukaan, joka tapauksessa 1500-luvun puolivälissä).
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/esipuhe.html
Lain suomennos löytyy netistä
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/index.html
ja on suurena apuna 1600-1700-lukujen tuomiokirjojen lukijalle, siitä voi
ainakin katsoa, minkä pykälän mukaan tuomittiin, jollei muuten ymmärrä
jutusta mitään.... 1734 sitten valmistui valtakunnanlaki, joka siirti pitkään
eläneen maanlain historiaan.

[Tapani Kovalaine]

Aivan oikein. Olihan toki Ljungo Tuomaanpoika tehnyt maanlain suomennoksen ja kaupunkilainkin suomensi ja häntä ennen oli painamaton maanlain suomennos ollut jo 50 vuotta käytössä. Wikipedia kertoo asiasta näin:
Ljungo Tuomaapoika suomensi kuningas Kristofferin maanlain (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuningas_Kristofferin_maanlaki&action=edit&redlink=1) vuonna 1602 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1602) ja kaupunginlain vuonna 1609 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1609). Hän oli havainnut toimiessaan lainlukijana että suomenkieliset henkilöt eivät puutteellisen ruotsin kielen taidon takia aina ymmärtäneet ruotsalaista lakia joka oli kirjoitettu käyttäen vanhentuneita sanontatapoja. Jo aiemmin 1500-luvun puolivälissä oli Tukholman (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma) suomalaisen seurakunnan kappalainen Martti tehnyt maanlain suomennoksen joka lienee ollut käytössä käsinkirjoitettuina jäljennöksinä mutta Ljungo Tuomaanpojan mielestä tämä käännös ei ollut luotettava. Omassa käännöksessään Ljungo Tuomaanpoika käytti pohjana suomen kielen länsimurteita, Turun seudun ja Pohjanmaan murretta jotka hänen mielestään eivät olleet vieraskielisten vaikutteiden turmelemia toisin kuin Uudenmaan, Karjalan ja Hämeen murteet.
Jospa Florimuksen hengentuote oli ensimmäinen suomenkielinen kirkkolakikokoelma...

[Veikko Leskelä]

Jospa Florimuksen hengentuote oli ensimmäinen suomenkielinen kirkkolakikokoelma...

Niinpä.

Ketjuhan koskee kirkkolakia, joka samalla oli väestötilastointimme perusta.

Varhempaa muuta lainsäädäntöä toki oli eri maanlakien muodossa...

[Veikko Leskelä]

Wikipediastahan se kirkkolakien historia löytyy eikä Ruotsi-Suomessa ennen 1686 ollut kirkkolakia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkolains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6

Nyttemminhän kirkkolain merkitys on kirkon hallinnon ja kirkkojärjestyksen sääntelijänä ja väestötietotajärjestelmälle on siirtynyt niitä alkuperäisempiä tehtäviä.

[vainoh]

Vuoden 1686 kirkkolain tekstiä ei kai löytyä internetistä, vai löytyykö?
-
VäinöH

[Juha]

Eipä taida löytyä, mutta näköispainos tehtiin 1986. Sitä saa ainakin nettihuutokauppojen kautta melko edukkaasti


Juha

[Sami Lehtonen]

Vaan kylläpä löytyy. Asia on todettu jo täällä:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=62315&postcount=14