Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hurut esipolvissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9484462
Priita 25.4.1787 on Priita Matint Kaattarin au-lapsi ennen 5.3.1790 solmittua avioliittoa.
Tuskin saamme koskaan tietää, oliko hän myös Heikki Matinp Hurun lapsi.
Yt hth
tellervoranta
03.02.15, 13:32
Koska on tullut esiin käräpöytäkirja, missä ovat vastapuolina Heikki Huru ja Paavo Huru eli Repola ja kysymyksessä on se, onko Hurun talo perintömaa, laitan ensin kaksi maakirjaa.
Maakirja vuodelta 1729. Sivussa På Regement Skrivaren.. (jakso 165)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304616
Maakirja vuodelta 1749. Sivussa Krono behållne hemman...(jakso 180)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13299740
Ilkka Nisula
03.02.15, 16:05
Kiimingin haudatuista:
1.1.1852|4.1.1852|Rotfatt: Brita Henriksdr: Huru o:|ålderd:|64å 8m 16d
Ainahan toki voi sanoa: "Entäs sitten?"
tellervoranta
04.02.15, 21:52
Taitaa olla korkeampaa matematiikkaa tämä Ilkan kirjoitus...:rolleyes:
Kiimingin haudatuista:
1.1.1852|4.1.1852|Rotfatt: Brita Henriksdr: Huru o:|ålderd:|64å 8m 16d
Ainahan toki voi sanoa: "Entäs sitten?"
Käsittääkseni tämä Brita on isälinjaisen esi-isäni Heikki Matinpka Hurun 2. Halonen vanhin lapsi eli siis aviosta Brita Matintr Kaattarin kanssa. Isä Heikillä oli sittemmin vielä 2 vaimoa ja lapsia yhteensä n.16-17? Poikansa Matti oli myös esi-isäni ja Britan veli.
tellervoranta
06.02.15, 16:25
Jos allaoleva juonto on oikea, niin en ymmärrä, miksi v.1750 käräjillä isälinjainen esi-isäni Heikki Heikinpka Huru 2.Kääriä 3.Huru s.1702 Valtuutetun Hra Vänrikki Petter Hollenderin kanssa haastoi Påhl/Paavo Repolan, joka tuli v.1724 Huruun, sillä perusteella, että Huru oli hänen isänsä Perintömaata.
Siis ihmettelen siksi, että Påhl tämän juonnon mukaan oli hänen veljen poikansa.
Henrik Henrikpka Huru. Esipolvikato. (Lapset 128 (http://suku.genealogia.fi/#ANC128), 260 (http://suku.genealogia.fi/#ANC260)). Syntynyt 1649.
Kuollut 70 vuotiaana 1715 Alakiimingissä.
Puoliso, vihitty 9.3.1685 Haukiputaalla
IX. 257
Britha Pehrtr Koirala. Esipolvikato. (Lapset 128 (http://suku.genealogia.fi/#ANC128), 260 (http://suku.genealogia.fi/#ANC260)). Syntynyt 1653 Haukiputaalla Kellon kylässä.
Lapset:
Pehr Henrikpka Huru 2.Käriä eli Repola 1.Huru (Taulu 260 (http://suku.genealogia.fi/#ANC260)). Syntynyt (laskettu) 1675.
Kuollut 67 vuotiaana 5.7.1742 Alakiimingissä.
Lisbetha Henriktr Huru. Syntynyt 30.11.1681 Alakiimingissä.
Anna Henriktr Huru. Syntynyt 19.1.1691 Alakiimingissä.
Heikki Heikinpka Kääriä 1.Huru (Taulu 128 (http://suku.genealogia.fi/#ANC128)). Syntynyt 10.11.1702.
Kuollut 82 v 17.11.1790 Kiimingissä.
Tullut leskenä Kiiminkiin Hurun taloon 1763 Ylikiimingistä.
tellervoranta
07.02.15, 18:38
Alla käräjäpöytäkirja edellä fundeeratusta vuodelta 1750 alkaen jakso 1008.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24284244
Huomasinpa että edellä puhutaan Matti Pätsistä ja Timolasta. Ehtisinköhän vilkaista ennenkuin hurrikaani iskee...
tellervoranta
27.08.15, 17:10
Mietiskelin tätä Tapion korjausta. En huomannut zip-tiedostoissa eroa. Olenko hiukan öö-aapisen laijassa.:D:
Hupsista! Aiemmin lähettämääni zip-tiedostoon oli jäänyt virhe kahteen ensimmäiseen leikkeeseen. Vuosina 1649 ja 1652 Hurun isäntä oli tietysti Jaakko Heikinpoika eikä Jaakko Tuomaanpoika. Tuomaanpoika oli Haukiputaan isäntiä. Ohessa korjattu versio.
Mitä tarkoittaa, että Jaakko Tuomaanpoika oli Haukiputaan isäntä ????
Onkohan kukaan onnistunut selvittämään Kellon Raappanan isännän Simo Jaakonpojan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/70.htm) sukutaustaa?
Hänhän näyttäisi olevan vihittäessä Huru (http://hiski.genealogia.fi/hiski/73wcuz?fi+0065+vihityt+205) Alakiimingistä, kuolinajan ja iän (http://hiski.genealogia.fi/hiski/73wcuz?fi+0065+haudatut+1444) mukaan hän olisi syntynyt n. 1.10.1689, mutta Simoa ei löydy tuon ajan syntyneistä. Jaakko Hurulle näyttää tuolloin syntyneen Jaakko (http://hiski.genealogia.fi/hiski/73wcuz?fi+0065+kastetut+527), jonka kaksoisveljeksi hän tietysti kävisi.
Ilkka Nisula
07.06.16, 10:42
Isänisäni isänisän isänisän isänisä Simon Jakobsson syntyi Haukiputaan Kellossa 5.11.1689 (kast. 7.11.) vanhempinaan Jakob Simonsson ja Valborg Simonsdotter. HisKissä hänestä myös mielenkiintoinen Tapio Rekilän tuoreehko kommentti, jonka vasta nyt tulin lukeneeksi. Mahdammeko olla sukua toisillemme?
Ilkka Nisula
tellervoranta
07.06.16, 13:02
Alla on 5.11.1689 syntyneen Simon kastetiedot.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318827&aytun=824768.KA&j=30
Onkohan tämä Raappanan Simo? Jos on, niin sitten hän ei varmaankaan liity Huruihin mitenkään, vaan ollut vain renkinä yms. Hurussa vihkimisaikaan.
tellervoranta
07.06.16, 21:11
Laitoin viestiä henkilölle, jonka esipolvissa on Simo Raappana. Jospa hän vastaisi, kun itse en tiedä. :)
Onkohan tämä Raappanan Simo? Jos on, niin sitten hän ei varmaankaan liity Huruihin mitenkään, vaan ollut vain renkinä yms. Hurussa vihkimisaikaan.
Ilkka Nisula
08.06.16, 07:01
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=160
Tässäpä Simo perheineen. Syntymäaikakin lähes päivälleen.
Vihittäessä kyllä Huru, mutta ovatko Jakob Simonsson Hookanan lapset Brita (kast. 15.1.1682), Dorotea (13.1.1684) ja Thomas (19.12.1686) hänen sisaruksiaan? Ja edelleen sotilaaksikin mainittu Johan Jakobsson Hookana (n. 1680) ja jopa Margareta Jakobsdr Hookana (n. 1699).
Ehkä Simon alkuperäinen sukunimi oli Hookana. Hurussahan ilmeisesti ison vihan seurauksena osa väestä oli tapettu ja osa pakosalla. Ehkä nämä Hookanat asuttivat tilaa väliaikaisesti.
tellervoranta
08.06.16, 15:38
Kiiminki 150-vuotta kirjan mukaan Hurun talo poltettiin ja talossa oli kaksi isäntää, jotka olivat metsässä piileskelleet ja myöhemmin jollakin kivellä istuneet ja itkeneet. Ja Alatalon eli Ala-Hurun isäntä oli joutunut orteen, missä häntä oli polteltu mutta hän oli päässyt pakoon ja oli kätkeytynyt 3 vuorokaudeksi tervahaudan halsiin.
Minulla on kyllä koottu lista 1715-16 kuolleista Huruista. Mainitsen nyt vain Jaakko Huru (46v), hänen vaimonsa (44v) ja poikansa Heikki (18v).
Muuten hiskin mukaanhan 16.12.1688 vihityn pariskunnan, Kiimingistä Jac Hinds Huru vaimo Haukiputaalta oli Gharin Nels Karrila. Luin alkuperäistä, mutta se on epäselvää. Uskoisin, että patronyymi saattaisi olla Nils tai Niels ja sukunimikin tuntuu minusta väärältä.
Isänisäni isänisän isänisän isänisä Simon Jakobsson syntyi Haukiputaan Kellossa 5.11.1689 (kast. 7.11.) vanhempinaan Jakob Simonsson ja Valborg Simonsdotter. HisKissä hänestä myös mielenkiintoinen Tapio Rekilän tuoreehko kommentti, jonka vasta nyt tulin lukeneeksi. Mahdammeko olla sukua toisillemme?
Ilkka Nisula
Samaan aikaan (nyk. Takkurannan) Raution toinen, 3/4 manttaalin tila jaettiin tasan kahtia ja toisessa puoliskossa isännyyden sai Jaakko Simonpoika. Hänen vaimonsa nimi kuitenkin oli Anna Simontytär, joten Hookanan Jaakko Simonpoika on parempi vaihtoehto Simon isäksi. Lisätodisteena laitan linkin syntyneitten luettelossa olevaan Kaarina Hookanaan (12.11.1691), jonka kummeina ovat J.S. ja V.S. Hookana:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318764
(Vasemmasta alareunasta lähtien.)
Kaarinan vanhemmat Nuutti ja Liisa omistivat toisen Hookanan, joka oli 1/2 manttaalin perintötila. Jossain vaiheessa sille annettiin nimi Isohookana. Jaakon ja Vapun asuma talo oli verotusarvoltaan 1/4 manttaalin kruununtila (Pikkuhookana), joka oli maakirjojen mukaan silloin Simo Nuutinpoika Hookanan nimissä. Henkikirjoissa näkyy kuitenkin isäntäparina Jaakko ja Vappu, esim:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676934
(Toisen sarakkeen neljäs talo.)
ja:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037709
(1. sarakkeen kuudes talo)
Tapio R.
tellervoranta
08.06.16, 21:33
Henkikirja vuodelta 1690. Hurussa (1/2) näkyy Thomas Huru, Br Jacob, hu Carin, Br hu Bryta. Eli Jaakko Huru on Tuomas Hurun veli ja hänellä on vaimo Carin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037707
Vuoden 1688 henkikirjassa ei Jaakko Hurulla ollut merkitty vielä vaimoa. Carin Nils oli piikana Simo Simonpka Haipuksella ja otaksun, että tämä on Jaakko Hurun vaimo, jonka sukunimi vielä askarruttaa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=160
Tässäpä Simo perheineen. Syntymäaikakin lähes päivälleen.
Vihittäessä kyllä Huru, mutta ovatko Jakob Simonsson Hookanan lapset Brita (kast. 15.1.1682), Dorotea (13.1.1684) ja Thomas (19.12.1686) hänen sisaruksiaan? Ja edelleen sotilaaksikin mainittu Johan Jakobsson Hookana (n. 1680) ja jopa Margareta Jakobsdr Hookana (n. 1699).
Tervehdys
Tuon tähän vielä tuon DNA-puolen. Koska edustamani Mannisen suku näyttää olevan Huru-Raappanan DNA-sukulainen, katson tätä sukuliitosta vielä varhaisemmilta ajoilta. Pohjanmaan Voudintilien vuoden 1584 Kymmenyskirjassa Utajärven Kurjenpolven kylässä oli talot ainakin Paavo, Simo ja Martti Raappanalla sekä Heikki Mannisella. 1400- ja 1500-luvun maaluetteloissa Raappanoita ja Mannisia asui Suur-Savossa samoissa kylissä. Yhteiset juuret tulevat jostain sieltä, jos Jaakko Simonpoika onkin Raappana eikä Huru. Sarilla saattaisi olla tietoa Raappanan taloista 1500- ja 1600-luvuilta.
Terveisin Pentti
Pieni selvennys: näyttää siltä, että Simo Jaakonpoika Huru-Raappana ei olisi sen enempää Huru kuin Raappanakaan, vaan Hookana. Hän näyttää kyllä asuneen Alakiimingin Hurussa vihkimisen aikoihin ja tuli puusniekaksi Kellon Raappanaan, joista molemmista tuli hänelle uusi "nimi". Itsekin huomasin tuon Itä-Suomeen viittaavan DNA-tuloksen, mutta se ei siis näytä antavan lisätietoa minua kiinnostavien Hurujen alkuperästä.
Hei!
Pastorin ikälaskelman tuloksen mukaan Jaakko Simonpojan syntymäajaksi tulee siis (1754 3 26 - 64v. 5kk. 25pv ) 1.10.1689, kun taas syntymäaika syntyneiden ja kastettujen luettelossa on 1.11.1689.
Tarkastelin hieman pastorin toista laskelmaa, Similän Erkin kuolinikää, joka on esillä samassa foliossa kuin Jaakonkin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319121
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318945
Laskin kokeeksi Erkki Similän iän oheisista foliotiedoista. Hän on syntynyt 14.2.1740 ja kuollut 10.3.1754.
Vähennyslasku minun taidoillani antaisi tuloksen:
1754 3 10 -
1740 2 14
= 14 0 26
Siis 14 vuotta 3 viikkoa 5 päivää. Pastori on laskenut 13 v. 11kk. 3 vk. 2pv. Eroa laskuissamme on siis noin kuukausi.
Ruotsin valtakunnassahan siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin v. 1753 jättämällä välistä 11 päivää pois, jolloin 17. helmikuuta jälkeen tuli 1. maaliskuuta. Oliko uusi kalenteri sekoittanut papin pään ja laskut menneet pieleen vai oliko hänelle sanottu Erkin syntymäaika väärin?
Tapio R.
tellervoranta
09.06.16, 11:33
Minä nyt olen ihan pihalla :). Aloin jo uskoa, että Raappanan Simo oli alkuaan Huru.
Timosen talon tyttären ikä muuttui muistaakseni 12 vuotta, kun muutti Iin Jakkuun. :D:
tellervoranta
27.06.16, 10:24
31.3.1718 syntyneen Simo Jaakonka Raappanan ja vaimonsa lapsen, Simon kummina mm. Mattz Jacobsson Huru. Kuka Matti oli ja minne meni.:confused:
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318849&aytun=824769.KA&j=6
s.peltonen
01.07.16, 18:51
Tervehdys Pentti,
Sarilla saattaisi olla tietoa Raappanan taloista 1500- ja 1600-luvuilta.
Paljon Kiitoksia viestistä!
Kirjoittelen tähän hieman Raappanan ja Hookanan taloista, toivottavasti tekstiin ei tule kovin pahoja kirjoitusvirheitä. Mikäli joku havaitsee tulkinnoissani virheellisyyksiä, niin ole erittäin kiitollinen tiedosta.
En ole löytänyt Kellosta Raappana nimistä taloa vuotta 1647 edeltävältä ajalta. Saattaisi olla niin, että Erkki Jönsinpoika Raappana toi Raappana nimen Kelloon; varma en kuitenkaan ole. Erkki Jönsinpoika Raappana kirjataan veroluetteloissa puolenmanttaalin verotaloon vuosina 1647-1652. Tässä lisänimi tulee ilmeisesti miehen mukaan, eikä talon mukaan. Uskoisin Erkin tuolloin asuneen Grekilän talossa. Erkki Jönsinpoika Raappanan puolenmanttaalin verotalo "ilmestyy" veroluetteloihin vuonna 1647, ja "katoaa" luetteloista vuoden 1652 jälkeen. Talon paikka luetteloissa ja talon koko täsmäävät Kellon Grekilän taloon. Mikäli Erkki Jönsinpoika Raappanan kirjaukset eivät olisi Grekilän talon kirjauksia, vaikuttaisi Grekilän talon kirjaukset puuttuvan kyseisistä veroluetteloista. Pari käräjäjuttua antaisivat myös tukea siihen, että Erkki Jönsinpoika Raappanan vuosina 1647-1652 asuma talo oli Grekilän talo. Vuoden 1642 talvikäräjillä Oulun vahtimestari Erkki Sigfridinpoika kertoi ostaneensa seitsemän vuotta aiemmin pyhäjokelaiselta herra Henrikiltä (ilmeisesti Iin entinen kirkkoherra Henrik Johanneksenpoika Lithovius eli Ahlholm) puolenmanttaalin Grekilän talon 270 kuparitaalerilla (KO a:5; vasemmanpuoleinen sivu, Iin käräjien toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705158)). Vuoden 1650 kesäkäräjillä kellolainen Erkki (Jönsinpoika) Raappana kertoo piakkoin maksavansa oululaiselle vahtimestarin leskivaimolle kauppahinnan Kellossa sijaitsevasta talosta, jonka Erkki oli ostanut leskivaimon edesmenneeltä mieheltä (eli Oulun vahtimestarilta), ja jossa Erkki nyt asui; taikka vaihtoehtoisesti Erkki lähtisi talosta (KO a:7:65; vasemmanpuoleisen sivun toiseksi ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706836)). Ilmeisesti Erkki valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon, koska vaihtaa pian tämän jälkeen taloa.
Seuraavaksi Erkki Jönsinpoika Raappana vaikuttaa vievän Raappana nimen mukanaan Pertti Ollinpoika Kokkareen talolle; tämä on se talo joka myöhemminkin kulkee Raappanan nimellä. Vuoden 1651 kesäkäräjillä Erkki Jönsinpoika Raappana pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Pertti Ollinpoika Kokkareen kokomanttaalin autiotalon (KO a:7:304; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707352)). Samainen talo vaikuttaisi olleen kirjattuna jo Iin ensimmäiseen veroluetteloon (vuosina 1547-1560 Olli Heikinpoika Kokkareen nimellä; vuosina 1562-1580 kaikissa veroluetteloissa ja lisäksi vielä kymmenysluetteloissa vuosina 1581-1586 Heikki Ollinpoika Kokkareen nimellä; sen jälkeen vuoteen 1620 saakka Olli Heikinpoika Kokkareen nimellä ja vuosina 1621-1637 Pertti Ollinpojan nimellä; talosta neljännes kirjataan autioksi jo vuonna 1625, puolet kirjataan autioksi 1631 ja vuodesta 1633 alkaen koko talo kirjataan autiona; vuodesta 1641 alkaen talo kirjataan autiona aiemman isännän Olli Heikinpoika Kokkareen nimellä). Talo kirjataan veroluetteloissa Erkki Jönsinpoika Raappanan nimellä vuosina 1652-1655; maakirjoissa talo kuitenkin ajan tapojen mukaan kirjataan aiemman isännän Olli Heikinpojan nimellä. Vuosien 1657-1658 henkikirjoissa talo kirjataan vielä Erkki Raappanan nimellä, mutta talosta ei enää makseta henkirahaa. Tämän jälkeen talo jää pois henkikirjoista noin kymmeneksi vuodeksi. Vuodesta 1659 alkaen talo kirjataan jälleen autioksi. Kauaa ei Erkki Jönsinpoika Raappana ehtinyt Kokkareen talossa asua, mutta vaikuttaa silti jättäneen nimensä talolle; taloon myöhemmin muuttaneet isännät saavat sitten talosta Raappanan nimen; tosin talosta vielä hyvän aikaa käytetään myös Kokkareen nimeä. Vaikuttaisi siltä, että uuden isännän nimi "tarttuu" herkemmin taloon silloin, kun kylässä on muitakin taloja samalla nimellä kuin mikä oli talon alkuperäinen nimi. Olisikohan tässäkin Raappanan nimen "tarttumiseen" Kokkareen taloon vaikuttanut se, että talo ei ollut Kellon kylän ainut Kokkareen talo.
Filip Simonpoika Similä ylösottaa Raappanan talon vuonna 1666. Taloon muuton jälkeen Filipistä aletaan käyttää lisänimiä Raappana ja Kokkare. Vuoden 1666 talvikäräjillä Filip Simonpoika pyytää saada ylösottaa 2/3 manttaalin Erkki Raappanan autiotalon kolmannesmanttaalista (KO a:11:875; oikeanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712951)). Asian käsittely jatkuu samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:11:886; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712976)); tuolloin talosta käytetään nimeä Kokkarenmaa ja talon kooksi mainitaan 3/4 manttaalia; edelleen talon uudeksi verotukselliseksi kooksi mainitaan kolmannesmanttaali. Lieneekö talon verotuksellinen koko ollut jossain vaiheessa madallettuna, kun pöytäkirjoissa on pientä heiluntaa manttaaliluvun ilmaisemisessa. Maakirjoissa talo kirjataan edelleen kokomanttaalin talona, ja talon kohdalle kirjatussa kommentissa mainitaan talon verotuksellista kokoa lasketun 2/3 manttaalilla. Vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjoissa mainitaan vanhan (mahdollisesti toisaalle muuttaneet taikka jo edesmenneen) isännän nimen lisäksi myös tuoreemman isännän nimi. Esim. vuoden 1673 maakirjaan Filipin talo kirjataan nimellä Olli Heikinpoika eli Erkki Jönsinpoika Raappana eli Filip Simonpoika Raappana. Vuoden 1676 maakirjaan talo kirjataan nimellä Olli Heikinpoika Kokkare ja tuoreen isännän nimeksi mainitaan Filip Simonpoika Raappana.
Filip yhdistää taloonsa neljännesmanttaalin Kokkareen eli Hätälän talon (Kokkareen eli Hätälän taloa isännöi vuosina 1614-1635 Erkki Ollinpoika Kokkare, vuosina 1641-1652 se oli autiona; vuosina 1652-1665 sitä isännöi Antti Matinpoika Hätälä, vuosina 1667-1671 Antti Matinpojan leskivaimo, vuosina 1674-1675 Heikki Fransinpoika, ja vuodesta 1676 alkaen talo oli ollut autiona). Vuoden 1682 talvikäräjillä kellolainen Filip Simonpoika kertoo, että hänen talonsa kirjataan maakirjoihin kokomanttaalin talona, vaikka koon pitäisi olla vain 3/4 manttaalia. Filip kertoo, että tästä talosta oli aikoinaan irtautettu neljännesmanttaalin Erkki Ollinpoika Kokkareen talo (KO a:2:342; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685249)); ja emotalon koon olisi tuolloin pitänyt laskea 3/4 manttaaliin. Erkki Ollinpoika Kokkareen neljännesmanttaalin talo yhdistetään takaisin Raappanan taloon 1680-luvulla. Raappanan talo kirjataan usein maakirjoihin 1 1/4 manttaalin talona ja sen verotuksellista kokoa mainitaan lasketun 3/4 manttaalilla; eli yhdistettyä taloa verotettiin puolenmanttaalin edestä.
Se, että Raappanan talon ylösottanut Filip Simonpoika oli Similän talon poikia tulee esiin esim. vuoden 1686 talvikäräjillä (KO a:6:90; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687556)); jutussa mainitaan Yrjö Simonpoika Similä sekä hänen veljensä Filip Simonpoika, joka asuu Kokkareen talossa. Henkikirjoissa Filip Simonpoika kirjataan Raappanan (eli Kokkareen) taloon vuodesta 1669 alkaen. Filipin vaimon nimeksi henkikirjoissa mainitaan Lisa Jaakontytär. Filipin jälkeen taloa vaikuttaisi isännöivän Jaakko Filipinppoika. Jaakon jälkeen taloa vaikuttaa isännöivän Filip Filipinpoika, joka vuoden 1704 tietämillä muuttaa Lopakan taloon. Tämän jälkeen taloa vaikuttaa isännöivän Antti Filipinpoika, jonka nimellä talo kirjataan vielä 1713. Iin pitäjän henkikirjat puutuvat vuosilta 1714-1723.
-
Ensimmäinen isovihan jälkeinen maakirja on vuodelta 1723; tuolloin Raappanan talo kirjataan jo Simo Raappanan nimellä. Vuoden 1724 henkikirjassa taloon kirjataan Simo Raappana; ja vuosina 1725-1727 taloon kirjataan Simo Raappana ja vaimo Brita. Vuosien 1728-1732 henkikirjoissa taloon kirjataan Simo Raappana Kokkare, vaimo Brita ja poika Juho. Mainittu Juho poika on ilmeisesti Simon poikapuoli Juho Juhonpoika. Se mietityttää miksi Simo Jaakonpoika nimesi 16.03.1729 syntyneen poikansa Juhoksi, kun perheeseen jo kuului Brita vaimon poika Juho (vuoden 1732 talvi- ja kesäkäräjillä mainitaan kellolainen Juho Raappana ja tämän äiti Brita Simontytär). Olisivatko nimet olleet erit, ja kun nimet muutettiin kirjaamisen yhteydessä ruotsinkieliseksi, niin kummankin pojan etunimi kääntyi Juhoksi?
Olen samaa mieltä siitä, että Raappanan talon isäntäpari Simo Jaakonpoika ja Brita Simontytär Perttula vaikuttaa olevan se pari, joka vihittiin 29.08.1717. Vuosien 1749-1754 rippikirjassa Brita vaimolle mainittu syntymäaika täsmää päivälleen Brita Simontytär Perttulan syntymäaikaan, ja vihkikirjaan morsian kirjattiin leskivaimo Brita Simontytär Perttulana. Jaakolle rippikirjassa kirjattu syntymäaika vaikuttaisi viittaavan Simo Jaakonpoika Hookanaan, mutta vihkikirjassa hänen lisänimekseen kuitenkin kirjataan Huru. Todennäköistä lienee, että Raappanan isäntä on Simo Jaakonpoika Hookana, mutta hieman epävarma olo jää, kun Hurun talostakin löytyy Jaakko, jolla on Simon ikäisiä lapsia. Toivottavasti myöhemmistä käräjäpöytäkirjoista löytyy asian lisätietoa. Olisiko voinut käydä niin, että Simon isä olisi menehtynyt, ja äiti olisi avioitunut Hurun taloon; isoveli Juho olisi jäänyt jatkamaan Hookanan perintötalon isännöintiä (tuolloin perhe oli jo muuttanut suurempaan Hookanan taloon), ja pikkuveli Simo olisi muuttanut äitinsä kanssa Hurun taloon? Mutta tämä on vain erittäin hataraa arvailua ja ehkäilyä; vielä ei ole löytynyt mitään viitteitä siitä, että Simon äiti olisi muuttanut Hurun taloon; en tiedä sitäkään kumpi Simon vanhemmista menehtyi ensin.
Simo Jaakonpojan menehdyttyä, tulee Raappanan talon uudeksi isäntäpariksi Heikki Juhonpoika Teppo ja tämän vaimo Anna Matintytär Talonpoika. Simo Jaakonpojan leskivaimo Brita Simontytär muuttaa Jaakko poikansa kanssa Nisulan taloon.
--
Lopuksi muutama sananen Hookanan talosta.
1500-luvulla Hookanan taloksi tunnistettavia taloja Kellossa vaikuttaa olleen vain yksi (toki niitä voi enemmänkin olla, mutta muita en osaa Hookanaksi tunnistaa). Vaikuttaisi siltä, että Hookanan talo kirjataan jo Iin ensimmäiseen veroluetteloon. Vuosina 1547-1571 ja lisäksi vielä vuosien 1572-1575 maakirjoissa talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Karin leskivaimon nimellä. Kymmenysluetteloissa vuodesta 1572 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1576 alkaen talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Yrjö Antinpojan (s.n.1537) nimellä. Ei ole selvinnyt oliko Yrjö Antinpoika jotain sukua leskivaimo Karinille; olisiko Yrjö ollut talon omia poikia, taikka tullut taloon vävyksi taikka syytinkimieheksi, taikka ostanut talon. Talo on kirjattuna Yrjö Antinpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa vuoteen 1624 saakka. Talo kirjataan vielä vuoden 1624 maantarkastuskirjaan Yrjö Antinpojan nimellä; kyseiseen luetteloon kirjattujen isäntien voidaan aika hyvällä todennäköisyydellä olettaa tuolloin olleen elossa. Talo kirjataan Yrjö Antinpojan nimellä myllytulliluetteloissa vuoteen 1629 saakka ja maakirjoissa vuoteen 1631 saakka (näiden luetteloiden perusteella ei voi päätellä oikein mitään isännän elossa olosta). Talo kirjataan Tuomas Yrjönpojan nimellä karja- ja kylvöluetteloissa vuodesta 1626 alkaen ja kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1633 alkaen.
-
Pienempi Hookanan talo tulee kymmenysluetteloihin vuodesta 1613 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1627 alkaen; talo kirjataan alkuun kuudennesmanttaalin talona ja sittemmin neljännesmanttaalin talona. Pienempi Hookanan talo kirjataan veroluetteloihin Matti Yrjönpojan nimellä vuoteen 1661 saakka. Olisiko pienemmän Hookanan talon isäntä Matti Yrjönpoika Hookana (s.n.1580) suuremman Hookanan talon isännän Tuomas Yrjönpoika Hookanan (s.n.1577) veli? Pienempi Hookanan talo on 1640-luvulta saakka heikossa hapessa; se kirjataan usein autiona (on ilmeisesti varsin pitkään veroautiona). Vuosien 1663-1669 henkikirjoissa taloon kirjataan Marketta Matintytär; saattaisikohan hän olla Matti Yrjönpoika Hookanan tytär (Matin taloudesta maksettiin henkirahaa tyttärestä)? Matilla saattoi myös olla poika Jöns Matinpoika; vuoden 1630 toisessa ruodutusluetteloon kirjataan peräkkäin 50-vuotias Matti Yrjönpoika ja 25-vuotias Jöns Matinpoika; tämä sopisi olemaan pienemmän Hookanan talon kirjaus.
Vuonna 1669 pienempi Hookanan talo saa uudet asukkaat suuremmasta Hookanan talosta, kun Simo Nuutinpoika Hookana ylösottaa talon. Vuoden 1669 kesäkäräjillä Simo Nuutinpoika Hookana pyytää saada ylösottaa isänsä veljen Nuutti Hookanan neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:12:315; oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713734); jutussa lienee tullut kirjoitusvirhe; mikäli "isänveli Nuutti Hookana" olisi ollut oikein, niin sekä Simon isä että tämä veli olisivat samannimisiä; luultavasti pöytäkirjassa oli pitänyt lukea "isänisänveli Matti Hookana"). Simo Nuutinpoika kirjataan henkikirjoissa pienempään Hookanan taloon vuodesta 1671 alkaen. Simon vaimon nimeksi henkikirjoissa mainitaan Brita Erkintytär. Vuonna 1677 Jaakko Simonpoika on nihtinä isänsä Simo Nuutinpoika Hookanan talon edestä. Simon jälkeen pienemmän Hookanan talon isännöintiä jatkaa hänen poikansa Jaakko Simonpoika. Jaakon vaimoksi henkikirjoissa mainitaan Valpuri Simontytär. Jaakko Simonpoika muuttaa perheineen Nikkilän talon kautta suurempaan Hookanan taloon. Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146939) henkikirjassa pienempään Hookanan taloon kirjataan vain Jaakko Simonpoika; hänestäkään ei enää makseta henkirahaa Hookanan talosta; hänen mainitaan olevan kirjattuna Nikkilän taloon ("skrif hoos Nickilä hem"); ja samaisesta vuodesta alkaen Jaakko ja tämän Valpuri vaimo kirjataan Nikkilän taloon. Jaakon muutettu pois pienemmästä Hookanasta, jää talo autioksi. Vuoden 1701 talvikäräjillä Esajas Laurinpoika Teppo pyytää saada ylösottaa autioituneen neljännesmanttaali Hookanan talon. Esajas ja tämän Liisa vaimo kirjataan henkikirjoissa pienempään Hookanan taloon vuodesta 1702 alkaen.
-
Suuremmassa Hookanan talossa sama suku vaikuttaa asuvan pidempään; tosin talo ehti vuosien 1699-1705 ajan olla hetken vieraalla, mutta säilyi silloinkin verotalona.
Vuoden 1627 ruodutusluettelossa puolenmanttaalin Hookanan taloon kirjataan 90-vuotias Yrjö Antinpoika, 50-vuotias poika Tuomas Yrjönpoika ja 20-vuotias Nuutti Tuomaanpoika. Nuutti Tuomaanpojan voisi kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä olettaa olevan Yrjö Antinpojan pojanpoika, vaikkakaan hänelle ei luetteloon ole kirjattu "sukulaisuustitteliä".
Suurempi Hookanan talo kirjataan henkikirjoissa Tuomas Yrjönpoika Hookanan nimellä vuoteen 1643 sakka; tuolloin henkirahaa maksetaan pojasta ja pojan vaimosta. Seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Nuutti Tuomaanpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä. Nuutilla on ilmeisesti ainakin kaksi poikaa: Juho Nuutinpoika ja Simo Nuutinpoika. Simo poika ylösottaa pienemmän Hookanan talon vuonna 1669 ja muuttaa sinne. Juho poika jää asumaan isänsä kanssa suurempaan Hookanan taloon.
Vuoden 1674 tietämillä Hookanan talon isännyys siirtyy Juho Nuutinpojalle. Juhon vaimon nimeksi henkikirjoissa kirjataan Marketta Laurintytär. Juho Nuutinpoika Hookanan vaimo on ilmeisesti Marketta Laurintytär Teppo; vuoden 1678 talvikäräjillä käsitellään Tepon talon perinnönjakoa ja tuolloin Marketta Laurintytär Tepon puolisoksi mainitaan Juho Nuutinpoika (KO a:19:81; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723788)). Juholla on ilmeisesti ainakin kaksi poikaa: Nuutti Juhonpoika (p: Liisa Erkintytär Rautio) ja kirkonvartijana toimiva Heikki Juhonpoika (p: Karin Matintytär Rehu). 70-vuotias kirkonvartija Heikki Juhonpoika Hookana kertoo vuoden 1744 kesäkäräjillä, että hän syntyisin suuremmassa Hookanan talossa ja lähtenyt talosta noin 50 vuotta sitten (KO a:64:260; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24717648)).
Juho Nuutinpoika Hookana menehtyy 51-vuotiaana 28.04.1689. Tuolloin Juhon isä on ilmeisesti vielä elossa. Juhon menehtymisen jälkeen talon isännöintiä jatkaa hänen poikansa Nuutti Juhonpoika. Kun verotalon isäntä Nuutti Juhonpoika Hookana penää vuoden 1699 talvikäräjillä isänsä veljeltä kruununtalon isäntä Simo Nuutinpoika Hookanalta niittyä, mainitaan käräjillä 90-vuotias Nuutti Tuomaanpoika Hookana (KO a:20:509; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697054)). Nuutti Juhonpojan isännyyden aika Hookanan talossa alkaa tuolloin kuitenkin olla jo ohitse. Hookanan talo oli pahoin velkaantunut porvari Petter Langille; talon velkoja alettiin käsitellä käräjillä jo 1680-luvun lopussa, jolloin velkaa oli kertynyt yli 230 kuparitaaleria. Porvari Petter Lang huudatti Hookanan verotalon itselleen; asiaa käsitellään mm. vuoden 1698 talvikäräjillä (KO a:19:372; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695661)). Nuutti Juhonpoika Hookana ylösotti Haukiputaalla sijaitsevan Heikki Filipinpoika Kurkelan (eli Vänttilän) neljännesmanttaalin autiotalon ja muutti sinne; asiaa käsitellään mm. vuoden 1698 kesäkäräjillä (KO a:19:670; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695943)), vuoden 1699 talvikäräjillä (KO a:20:513; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697058)) ja vuoden 1700 talvikäräjillä (KO a:21:517; oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698304)). Nuutti Juhonpoika kirjataan henkikirjoissa Kurkelan taloon vuodesta 1699 alkaen. Nuutti oli ilmeisesti jäänyt leskeksi, sillä Kurkelan talossa hänen vaimonsa nimeksi kirjataan Helga. Nuutin Liisa vaimon viimeinen kirjaus henkikirjoissa oli vuodelta 1692.
Vuosien 1699-1703 henkikirjoissa Hookanan verotalon mainitaan olevan porvari Petter Langin viljelyksessä; maakirjoissa mainitaan, että talon verotuksellista kokoa on pienennetty kuudennesmanttaalilla. Vuosina 1704-1705 talossa ilmeisesti asuu Juho Gabrielinpoika ja tämän Liisa vaimo; tämä pari muuttaa ilmeisesti Liminkaan vuoden 1706 tietämillä.
-
Ja sitten takaisin Jaakko Simonpoika Hookanaan, joka vuoteen 1699 saakka isännöi pienempää Hookanan taloa. Nikkilän talo oli pahoin velkaantunut kauppias Yrjö Sipeliukselle, velkaa oli kertynyt yli 300 kuparitaaleria. Jaakko osti Sipeliukselta Nikkilän talon ja muutti taloon. Jaakko ja tämän Valpuri vaimo kirjataan henkikirjoissa Nikkilän taloon vuosina 1700-1705; vuodesta 1701 alkaen taloon kirjataan myös poika Juho; ja vuodesta 1704 alkaen taloon kirjataan myös Juho pojan vaimo Valpuri. Nikkilän talon vanhat perilliset alkavat kuitenkin penätä taloa itselleen. Vuoden 1704 talvikäräjillä Jaakko Matinpoika Haipus (ilmeisesti Nikkilän vävy) ja Simo Pekanpoika Nikkilä penäävät perimisoikeutta isänsä puolenmanttaalin taloon, jonka oululainen porvari Yrjö Sipelius oli myynyt Jaakko Simonpoika Hookanalle (KO a:25:605; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532149)). Ja vuodesta 1706 alkaen henkikirjoissa Nikkilän taloon kirjataan Simo Nikkilä.
Jaakko Simonpoika Hookana osti sitten suuremman Hookanan talon porvari Petter Langilta ja muutti perheineen Hookanan taloon. Vuoden 1706 talvikäräjillä kellolainen Jaakko Hookana kertoo 21.11.1705 ostaneensa raatimies Petter Langilta kolmannesmanttaalin (talon verotuksellista kokoa oli pienennetty kuudennesmanttaalilla) Hookanan perintötilan 425 kuparitaalerilla (KO a:27:435; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534003)). Vuoden 1707 talvikäräjillä Hookanan talon kauppa huudatetaan kolmannen kerran. Vuoden 1708 talvikäräjillä kellolainen Jaakko Hookana kertoo ostaneensa kolmannesmanttaalin Hookanan talon raatimies Petter Langilta, ja että kauppa on asianmukaisesti kolmesti kuulutettu (KO a:29:544; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573760)). Hookanan talon todetaan nyt olevan Jaakon, hänen vaimonsa ja hänen lastensa perintömaata.
Vuoden 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695198) henkikirjassa puolenmanttaalin Hookanan taloon kirjataan Juho Hookana (jonka mainitaan muuttaneen vaimonsa kanssa Liminkaan; kyseessä on luultavasti Juho Gabrielinpoika), isäntä Juho Jaakonpoika Hookana ja tämän vaimo Valpuri, sekä isä Jaakko (joka mainitaan vanhaksi ja raihnaiseksi). Jaakkoa ei enää tämän jälkeen kirjata henkikirjoihin, mutta hän on elossa ainakin vielä 1708, jolloin hän hoitaa käräjillä talokaupan vahvistusta. Vuosien 1708 ja 1710-1711 henkikirjoissa Hookanan taloon kirjataan Juho Hookana ja tämän Valpuri vaimo. Vuonna 1713 taloon kirjataan vain Juho Hookana. Juho jää leskeksi ja avioituu Beata Yrjöntyttären kanssa. Juho Jaakonpoika menehtyy ilmeisesti 08.05.1737. Hänen leskivaimonsa Beata Yrjöntytär asuu ensin jonkin aikaa Hookanan talossa Juhon ensimmäisestä avioliitosta syntyneen Brita tyttären ja tämän miehen Erkki Laurinpoika Puuperän kanssa. Juhon leskivaimo avioituu 02.12.1739 Tuomas Ristonpoika Halosen kanssa ja muuttaa miehensä luokse Haukiputaalla sijaitsevaan Halosen eli Kreusin taloon. Beata jää toistamiseen leskeksi 27.05.1759, ja muutta sen jälkeen Maria tyttärensä emännöimään Annalan taloon.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Pekka Paavola
01.07.16, 20:52
Edellisen lopussa oletan juontuvan esi-isät Maria Juhotr. Hookana s.1719, joka avioituu Samuel Samuelinpka Annala Hekkalan kanssa s. 13.8.1721. Heidän luona siis asuu Marian äiti Beata Yrjöntr.
Terv .Pekka Paavola
s.peltonen
01.07.16, 21:56
Tervehdys Pekka,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Edellisen lopussa oletan juontuvan esi-isät Maria Juhotr. Hookana s.1719, joka avioituu Samuel Samuelinpka Annala Hekkalan kanssa s. 13.8.1721. Heidän luona siis asuu Marian äiti Beata Yrjöntr.
Juuri näin :)
Maria Juhontytär Hookanasta on hieman enemmän tarinaa viestiketjun "Nalcki, Nalkki, Nalki HAUKIPUDAS" viestissä 18 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=277201&postcount=18). Kyseinen viesti on aika pitkä; Maria ja hänen äitinsä Beata Yrjöntytär mainitaan väliotsin (kirjoitettu lihavoidulla tekstillä) "Kello, Annalan talo" alla.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
02.07.16, 04:53
Tervehdys Tellervo,
Lueskelin lomapäivän iloksi tätä ketjua enemmän. Kirjoittelen tähän muutaman sanasen Huruista. Mikäli joku havaitsee tulkinnoissani virheellisyyttä, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista.
Jos allaoleva juonto on oikea, niin en ymmärrä, miksi v.1750 käräjillä isälinjainen esi-isäni Heikki Heikinpka Huru 2.Kääriä 3.Huru s.1702 Valtuutetun Hra Vänrikki Petter Hollenderin kanssa haastoi Påhl/Paavo Repolan, joka tuli v.1724 Huruun, sillä perusteella, että Huru oli hänen isänsä Perintömaata.
Uskoisin, että Pekka Heikinpoika Kääriä eli Repo eli Hurun isä oli Heikki Pekanpoika Kääriä.
Heikki Heikinpoika Huru eli Kääriä sen sijaan oli Heikki Heikinpoika Hurun poika, ja siksi vaati edesmenneen isänsä perintötaloa itselleen. Heikki Heikinpoika Huru sai Kääriä nimen siitä, että asusteli vävynä Kääriän talossa (hänen puolisonsa oli Anna Matintytär Kääriä). Heikki Heikinpoika Huru eli Kääriä muutti takaisin isänsä taloon vuoden 1763 tietämillä, ja aiempi isäntä Paavo Pekanpoika Repo eli Huru (Pekka Heikinpoika Kääriä eli Repo eli Hurun poika) muutti Haukiputaalle.
Heikki Pekanpoika Kääriä tuli mahdollisesti Kääriän taloon vävyksi. Heikki Pekanpoika Kääriän vaimo oli Karin Paavontytär, joka ehkä saattaisi olla Paavo Pekanpoika Kääriän (n.1596-12.07.1691) tytär. (Paavo Pekanpoika Kääriä isä oli mahdollisesti Pekka Paavonpoika Kääriä s.n.1570; ja Pekka Paavonpojan isä saattaisi olla Paavo Heikinpoika Kääriä.)
Heikki Pekanpoika Kääriän poika Paavo Heikinpoika oli isänsä talon edestä nihtinä vuosina 1677 ja 1681. Esim. vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022159) henkikirjassa Kääriän taloon kirjataan Heikki (Pekanpoika) Kääriä, poika Paavo ja tämän vaimo Anna Markuksentytär. Esim. vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983168) henkikirjassa Kääriän taloon kirjataan Paavo (Heikinpoika) Kääriä, veli Isak ja tämän vaimo Marketta, poika Paavo ja tämän vaimo Anna. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968506) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Paavo Kääriä, veli Isak ja tämän vaimo Marketta, sekä poika Paavo (josta ei makseta henkirahaa). Vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768826) Kääriän talosta maksetaan henkirahaa vain Isak (Heikinpoika) Kääriästä ja tämän Marketta vaimosta. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772184) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Isak Kääriä (mainitaan edesmenneeksi) ja tämä Marketta vaimo (mainitaan lähteneen kerjuulle), veli Pekka (josta ei makseta henkirahaa) ja tämän vaimo Brita. Vielä vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146934) henkikirjassa Pekka (Heikinpoika) mainitaan köyhäksi ja raihnaiseksi, mutta hänen vaimostaan maksetaan henkirahaa. Vuosina 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875317)-1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697580) Kääriän talosta maksetaan henkirahaa sekä Pekasta että Britasta. Vuodesta 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886440) alkaen henkirahaa maksetaan Pekan ja tämän vaimon lisäksi myös Matti pojasta. Vuonna 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168950) Kääriän talosta maksetaan henkirahaa Pekasta, tämän vaimosta, Matti pojasta ja tämän vaimosta (Matin vaimoa ei kuitenkaan mainita nimeltä). Vuonna 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921468) henkirahaa maksetaan Pekasta ja tämän Brita vaimosta sekä Matti pojasta ja tämän Agneta vaimosta. Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963855) henkikirjassa Kääriän taloon kirjataan Pekka Kääriä ja tämän vaimo Brita, poika Matti ja tämän vaimo Agneta sekä veli Heikki. Pekan vaimosta ei kuitenkaan enää tuolloin makseta henkirahaa; hänen mainitaan menehtyneen. Vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987870) henkikirjassa taloon kirjataan Matti Kääriä ja tämän vaimo (jonka nimeä ei mainita) sekä veljenpoika (olisikohan pitänyt olla veli?) Heikki. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209697) vuonna Kääriän taloon Matti Kääriä ja vaimo (jonka nimeä ei mainita) sekä veli Heikki. Henkikirjat puuttuvat Iin pitäjästä vuosilta 1714-1723.
Pekka Heikinpoika Kääriä kirjattiin henkikirjoissa viimeisen kerran Kääriän taloon vuonna 1711. Samaisena vuonna Pudajärvellä Kollajalla sijaitsevaan Repolan taloon kirjattiin vielä Olli (Ollinpoika) Repola ja tämän vaimo Marketta (Marketta Kallentytär Caritus). Vuosina 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987875) ja 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209702) henkikirjoissa Repolan taloon kirjataan Pekka Repola ja tämän vaimo Elina. Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490181) (mikä vaikuttaa pikemminkin kinkerikirjalta ja johon on tietoja kirjattu pidemmältä ajanjaksolta, ajalta sekä ennen että jälkeen Pudasjärven toisen rippikirjan, mikä on vuosilta 1713-1715) Repolan taloon kirjataan "ensimmäisessä satsissa" Olli Ollinpojan perhekunta; "toisessa satsissa" Pekka Heikinpoika Kääriä ja tämän vaimo Elina Sigfridintytär Timonen sekä poika Juho ja piika Maria Juhontytär Kelahaara; "kolmannessa satsissa" taloon kirjataan uusi isäntä Matti (Ollinpoika Siira) perhekuntineen.
--
Lopuksi vielä arvailua Heikki Tuomaanpoika Hurun isästä. Heikin isä saattaisi ehkä olla Tuomas Heikinpoika Huru, ja tämän isä saattaisi olla Heikki Tuomaanpoika Huru (s.n.1540). Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Kääriän taloon kirjataan 40-vuotias Heikki Huru ja 25-vuotias poika Jaakko Heikinpoika. Vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa Heikki Hurun iäksi mainitaan 90 vuotta ja Jaakko Heikinpojan iäksi mainitaan 30 vuotta. Samaisen vuoden toisessa ruodutusluettelossa Heikki Hurun iäksi mainitaan 65-vuotta ja Jaakko Heikinpojan iäksi mainitaan 40 vuotta. (Melkoista huojuntaa on Heikki Hurun iässä ruodutusluetteloissa lyhyellä aika välillä.) Vuoden 1650 talvikäräjillä kerrotaan, että Heikki Hurun taloa oli kahdenkymmenen vuoden ajan viljellyt kaksi veljestä Jaakko ja Tuomas Heikinpoika (KO a:7:39; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706786)). Nyt tilan heikon tilanteen vuoksi veljekset pyysivät heidät "irtauttamaan" toisistaan (eli ilmeisesti toisen oli tarkoitus lähteä talosta). Talon nimi vaikuttaisi olevan kirjoitettu Haru, mutta uskoisin sen Hurun taloa tarkoittavan; Iin pitäjässä ei ole Haru nimistä taloa. Juttu saattaisi ehkä mennä jotenkin seuraavasti: "Hindrich Hurus hemman hwilcket i skattlagnen guirdt? warit haf:r beh? nu i 20 åhrs tijd tu häfdat aff twenne broder Jacob och Thomas Hinderson, men nu för des ringa tiläger skall eij mehra så sker uthan aff deras begiäran förordnades owildemän n. landzman Casper Forbus och Carll Hinderson dem derom att förlijka." Siitä ei (ainakaan vielä) ole löytynyt tietoa, että mitä tämän jälkeen tapahtui; muuttiko Tuomas muualle vai menehtyikö hän. Siitäkään ei ole löytynyt tietoa, että oliko Tuomaalla Heikki nimistä poikaa; ja jos oli, tuliko hänestä Hurun talon isäntä Jaakko setänsä jälkeen.
-
Heikki Tuomaanpoika Hurun vaimo saattaisi olla Anna Heikintytär Mikkonen. Vuoden 1674 henkikirjassa Heikki Tuomaanpoika Hurun vaimon nimeksi mainitaan Anna Heikintytär (Anna Hindersdr). Vuoden 1684 talvikäräjillä Heikki Heikinpoika Mikkola esittää 30.11.1682 päivätyn perinnönjaon sekä isän että äidin jälkeen (KO a:4:235; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686657)); jutussa mainitaan Heikki Heikinpoika Mikkolan veli Juho sekä langot Yrjö Simonpoika Similä ja Heikki Huru.
-
Vuoden 1702 kesäkäräjillä Heikki Heikinpoika Huru esittää 26.03.1702 päivätyn jakokirjan hänen ja hänen sisarustensa kesken (KO a:23:559; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533432)). Jutussa mainitaan, että Heikin veljet Tuomas, Jaakko ja Juho saisivat 60 kuparitaaleria ja sisaret (joita ei mainita nimeltä) saisivat 30 kuparitaaleria.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
tellervoranta
02.07.16, 15:37
Parikymmentä vuotta sitten OMA:ssa kirjasin Ylikiimingin Kääriä-sukua Heikki Kääriäisestä, tal. Oulun erämaa, Ristijärvi (1552-1555-1561) Heikki Pekanpoika Kääriään (vävy), jonka vaimona minulla on Kääriän tytär Kerttu Paavontr Kääriä, nimeltä mainittu v.1674.
Tietoja on ollut Genos 1990:2 ja oikaisuja ja lisäyksiä.
Tuo Kerttu saattaapi olla väärä nimi.
En ole "hokannut" yhdistää esim. Pekka Heikinpka Hurua tuon Kääriän pojaksi :confused:.
Muuten 12.2.1682 on vihitty ylikiiminkiläinen Påhl Hinders Kääriä ja kiiminkiläinen Anna Marcusdr Kondio.
Jatkan myöh.:)
s.peltonen
02.07.16, 16:18
Tervehdys Tellervo,
Paljon Kiitoksia viestistä :)
Parikymmentä vuotta sitten OMA:ssa kirjasin Ylikiimingin Kääriä-sukua Heikki Kääriäisestä, tal. Oulun erämaa, Ristijärvi (1552-1555-1561) Heikki Pekanpoika Kääriään (vävy), jonka vaimona minulla on Kääriän tytär Kerttu Paavontr Kääriä, nimeltä mainittu v.1674.
Tietoja on ollut Genos 1990:2 ja oikaisuja ja lisäyksiä.
Tuo Kerttu saattaapi olla väärä nimi.
Tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/26.htm) on linkki SSHY:n sivuilla olevaan vuoden 1674 henkikirjaan (Kääriän talon kirjaus on vasemmanpuoleisen sarakkeen alin talo).
Koska kyseisestä skannauksesta on hieman vaikea saada selvää Heikin vaimon etunimestä, niin rohkenen laittaa tähän viestiin liitteeksi pienen kuvakaappauksen kyseisen sivun Kääriän talon kirjauksen kohdasta (siinä näkyy tarkempana teksti: "1/2 Hindrich Peerson Käriä, h: Karin Pållsdåtter").
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
02.07.16, 18:05
Voi hyvän tähden tätä allekirjoittaneen kirjoitusvirheiden tasoa!
Teksteihini tuppaa aina generoitumaan nipullinen kirjoituserheitä, mutta nyt kirjoitusvirheeni alkavat näköjään mennä jo reippaasti alta riman. Yhden kirjaimen puuttuminen sai koko virkkeen kuulostamaan varsin karulta. Voi nolouden nolous :oo:
Mikäli joku havaitsee tulkinnoissani virheellisyyksiä, niin ole erittäin kiitollinen tiedosta.
Tekstin piti tietysti olla:
Mikäli joku havaitsee tulkinnoissani virheellisyyksiä, niin olen erittäin kiitollinen tiedosta (eli korjauksista).
Nolona pahoitteleepi,
sari
Eli näyttäisikö siltä, että Pekka Heikinpojan ja Elina Timosen jälkeläiset eivät olisikaan Huruja vaan Kääriän vävyn Heikki Pekanpojan isälinjaisia jälkeläisiä?
Mitähän tämä vävymies on miehiään?
----
Lopuksi muutama sananen Hookanan talosta.
1500-luvulla Hookanan taloksi tunnistettavia taloja Kellossa vaikuttaa olleen vain yksi (toki niitä voi enemmänkin olla, mutta muita en osaa Hookanaksi tunnistaa). Vaikuttaisi siltä, että Hookanan talo kirjataan jo Iin ensimmäiseen veroluetteloon. Vuosina 1547-1571 ja lisäksi vielä vuosien 1572-1575 maakirjoissa talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Karin leskivaimon nimellä. Kymmenysluetteloissa vuodesta 1572 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1576 alkaen talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Yrjö Antinpojan (s.n.1537) nimellä. Ei ole selvinnyt oliko Yrjö Antinpoika jotain sukua leskivaimo Karinille; olisiko Yrjö ollut talon omia poikia, taikka tullut taloon vävyksi taikka syytinkimieheksi, taikka ostanut talon. Talo on kirjattuna Yrjö Antinpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa vuoteen 1624 saakka.
----
sari
Hei!
Varmaan jonkun pitäisi siirtää Hookanat erilliseen viestiketjuun, mutta täydennän Sarin erinomaista juttua talon historiasta. Hookananmäki on aika korkealla meren pinnasta, joten voi olettaa, että sinne on syntynyt asutusta aikaisin. Vuoden 1547 sakkoluettelosta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627554 näkyy, että (naapurukset) Heikki Håkonsson ja Antti Jempse ovat tapelleet keskenään ja heitä on siitä sakotettu.
Todennäköisesti talon nimi on tullut etunimestä Håkan. Vuoden 1556 kymmenysluettelossa neljäntenä on Heikki Håkansson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630794
Vuosien 1558,1559 ja 1560 maakirjoissa sama henkilö esiintyy Rautioiden ja Marita-lesken (Uskallan väittää, että hän on Pekka Jussinpoika Takun leski.) jälkeen ennen Jämsiä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2631839 (Vasemmalla 3. talo)
Heikin paikka luettelossa on täsmälleen sama kuin myöhemmin kahden, isomman ja pienemmän, Hookanan sijainti. Leskirouva asuttaa Takun maita. Vainiota ei vielä ole hänen ja Hookanan väliin kirjattu, koska tila syntyi myöhemmin. Verolistojen järjestys on siihen aikaan hyvin tyypillisesti lähtenyt Raution kahdesta talosta edeten Takun ja Hookanan kautta Pohjois-Kellon vanhan maantien varren taloihin.
Vuoden 1562 maakirjasta lähtien luettelointi muuttuu sekavammaksi ja vasta 1600-luvun alusta palataan takaisin Rautiosta lähtevään järjestykseen. Näinollen on vaikea seurata yksittäisten talojen kehitystä, koska kaikille ei ole varsinaista talonimeä.
Vuosien 1562 - 1565 maakirjoissa ovat nimet Heikki Håkunsen ja Olavi Hakuin vierekkäin kaukana Rautioiksi ja Takuiksi tunnistettavista nimistä. Heikki ja Olavi häipyvät listoilta ja vuonna 1566 ilmestyy maakirjoihin leski Kaarina. Kirjaamisjärjestys muuttuu taas vuosiksi 1567 – 1579 ja nyt Kaarina on listoilla ennen Heikki (Pekanpoika) Takkua ja kahta Raution taloa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641897 (Oikealla 7. talo)
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Kaarinalla on 4 lehmää, yksi 2-vuotinen nauta, 4 lammasta ja yksi tamma (Tutkijoiden käyttämällä yksiköllä mitattuna näistä kertyy 7 nautayksikköä. Ei niinkään huonosti, kun Kellon talojen keskiarvo oli laskelmieni mukaan 9 2/5 nautayksikköä.):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647382 (Alhaalla, 4. sarake)
Vuoden 1576 maakirjassa sitten leski Kaarinan paikalla on Yrjö Antinpoika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633323 (Kellon 7. talo)
(Jostakin syystä kirjuri on alkanut vuodesta 1571 lähtien nimittämään Heikki Pekanpoikaa lisänimellä Takkinen Takun sijasta.)
Jos Yrjö oli alkuperältään kellolainen, niin suurella todennäköisyydellä hän oli riitapukari Antti Jämsän poika, koska muita Antteja Kellon isännissä ei siihen aikaan ollut.
Maakirjojen yms. perusteella uskallan laittaa esille joukon Hookanoiden isäntiä:
------------------------------Yrjö Antinpoika tuli leski Kaarinan taloon v.1572
----------------------------------------------1 mnt perintötila
----------------------------------------/----------------------------\
-------------------------Matti Yrjönpoika 1627-----------------------Yrjö Antinpoika 1610
----------------------------1/6 mnt perintötila------------------------1/2 mnt perintötila
--------------------------------------|----------------------------------------------|
--------------------------------------|--------------------------------Tuomas Yrjönpoika 1626
--------------------------------------|----------------------------------------------|
--------------------------------------|-------------------------------Nuutti Tuomaanpoika 1644
--------------------------- Matti Yrjönpoika------------------------------------------|
----------------------1/4 mnt kruununtila 1645-1769----------------------------------|
--------------------------------------|----------------------------------------------|
----------------------------Simo Nuutinpoika 1671------------------ Juho Nuutinpoika 1674
--------------------------------------|----------------------------------------------|
--------------------------------------|-------------------------------------Nuutti Juhonpoika 1692
---------------------------Esaias Lassinpoika Teppo 1704
Lopuksi mietittäväksi: Onko varmaa, että Jaakko Simonpoika oli Hookanoita? Vapun patronyymi on myös Simon, joten Jaakko saattaisi olla vävy (Vaikkapa Huruja), joka naimakaupalla saisi osuuden isommasta Hookanasta.
Tapio R.
tellervoranta
14.07.16, 22:29
Käräjäpöytäkirja vuodelta 1717 (jakso 64). Vasemmasta alareunasta alkaa kellolaisen Simon Jaakonpojan juttu, mistä ehdin lukea vain, että hänen isän veljensä on Johan Heikinpoika. :)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584668
Hei!
Kellosta vuosina 1691-1692 löytyviä Johan Heikinpoikia:
Johan Hekkala (Israel Annalan lapsen Israelin kummina 11.5.1691),
Johan Annala (Hänelle syntyi lapsi Hans 31.7.1691),
Johan Rautio (Johan Vainion lapsen Liisan kummina 24.2.1692),
ja Johan Puitti (Johan Vainion lapsen Liisan kummina 24.2.1692).
Tapio R.
tellervoranta
15.07.16, 15:31
Entä Johan Hendr:s Gräckilä. Tältä löytyisi 23.9.1689 syntynyt tytär Garin, mikä mainitaan käräjäpöytäkirjassa.
Laitoin tuon Simon Jacobs:n käräjäpöytäkirjan vuodelta 1717, koska ajattelin, että Simon olisi se Raappana, joka on mainittu vihittäessä Huruna.
Olen funtsinut sitäkin, että olisiko Simon lapsen kummina mainittu Mats Jacobs. Huru sama kuin sotila Skarp, joka alvariinsa toimii kummina ja josta tulee sitten Greckilä.
Sekä Simo Raappanan että Matti Krekilän lesket ovat hetken peräkkäin rippikirjassa.
Käräjäpöytäkirja vuodelta 1717 (jakso 64). Vasemmasta alareunasta alkaa kellolaisen Simon Jaakonpojan juttu, mistä ehdin lukea vain, että hänen isän veljensä on Johan Heikinpoika. :)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584668
Onkohan tässä kyseessä vanha tuttu Raappanan pariskunta? Heidän lapsensa Simon kummina on Matti Jaakonpoika Huru:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318849
Hän voisi olla Simo Jaakonpojan veli.
Sitten vielä vuodelta 1689 peräisin oleva tieto Jaakko Heikinpoika Hurun (ja ilmeisesti Kaarina Niilontyttären) pojan Jaakon syntymästä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318825
Siinä saattaa olla Simo Jaakonpoika Raappanan isä ja kummina olisi ehkä isän veli Johan Hendersson.
Itse oikeusjuttu ei oikein aukene minun kielitaidolla. Ilmeisesti isän veli Johan Heikinpoika on kuollut, mutta mitä tekemistä sillä on hopeasormuksen ("sölfwer ring") kanssa?
Spekuloi Tapio R.
Entä Johan Hendr:s Gräckilä. Tältä löytyisi 23.9.1689 syntynyt tytär Garin, mikä mainitaan käräjäpöytäkirjassa.
Laitoin tuon Simon Jacobs:n käräjäpöytäkirjan vuodelta 1717, koska ajattelin, että Simon olisi se Raappana, joka on mainittu vihittäessä Huruna.
Olen funtsinut sitäkin, että olisiko Simon lapsen kummina mainittu Mats Jacobs. Huru sama kuin sotila Skarp, joka alvariinsa toimii kummina ja josta tulee sitten Greckilä.
Sekä Simo Raappanan että Matti Krekilän lesket ovat hetken peräkkäin rippikirjassa.
Siinäpä yksi lukuisista virheistä nettihiskissä:
Pitäisi olla 23.9.1689 syntynyt tytär Carin, isänä Johan Hendrss. Heckala eikä Grekilä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318824
Tapio R.
tellervoranta
16.07.16, 09:20
Selvittääkseni itsellenikin Hurun perhettä laitan henkikirjan vuodelta 1696 (jakso 241).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968507
Thomas (Henrics) Huru 1
Hu Carin
Brod Jacob 1
hu Carin
Br. Hendr., hu Brita 11
Br.Johan 1
yhteensä 5.
Veljesten isä Heikki Tuomaanpoika, isännäksi 1670-luvulla.
tellervoranta
16.07.16, 18:40
Sitten vielä vuodelta 1689 peräisin oleva tieto Jaakko Heikinpoika Hurun (ja ilmeisesti Kaarina Niilontyttären) pojan Jaakon syntymästä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318825
Spekuloi Tapio R.
Kummeina näyttää olevan veljet Heikki ja Johan Heikinpojat. Lienevätkö sisaria nuo Heikintyttäret.
Jaakko Jaakonpoika Huru avioitui kiiminkiläisen Margeta Heikintr Kontion s.13.10.1687 kanssa, ei vihkimerkintää, 1.lapsi Jacobus (Huru,Kiiminki) 1720, 2.Maria (Huru, Ii) 1722 ja Heikki,Valpuri, Beata ja Juho (Soronen, Ii). Jaakko haudataan 21.11.1763 (76v)..ikä 2v pielessä. Vaimo Margeta kuolee tyttärensä ja vävynsä luona Haukiputaan Ojala eli Färjestadessa 29.2.1772. Tarkemmin selvitelty tämän otsikon alla Jouni Kalevan (viesti 61) ja allekirjoittaneen kanssa.
Käräjäpöytäkirja vuodelta 1717 (jakso 64). Vasemmasta alareunasta alkaa kellolaisen Simon Jaakonpojan juttu, mistä ehdin lukea vain, että hänen isän veljensä on Johan Heikinpoika. :)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584668
Minäkään en noista käräjäjutuista oikein saa selvää, mutta tämä taitaa sulkea tuon Hookanan pois Simo Jaakonpoika Raappanan kotipaikasta. Hurussa sen sijaan oli veljekset Jaakko ja Juho Heikinpojat ja Jaakolla vielä Simon ikäisiä lapsiakin tiedossa. Todennäköisyys tähän Hurun Jaakkoon suurenee, kun vielä Simolle on merkitty Huru nimeksikin.
tellervoranta
21.07.16, 12:45
Kesäkäräjät 1702, jakokirja, minkä mukaan Heikki Heikinpka Hurun veljet Tuomas, Jaakko ja Juho saivat 60 kuparitaaleria ja sisaret 30 kup.taaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533432
Heikki Heikinpka Huru jää siis Kiimingin Huruun.
Tuomas Heikinpka muuttaa Kelloon v.1701. Minkä nimiseksi?
Juho Heikinpoika saa lapsen Hans 31.7.1691 Gaarin Hansintyttären kanssa ja v.1703 muuttaa taas Kelloon ja saa sukunimekseen Annala.Vaimo on Kirstin vaan taitaa myöh.vaihtua taas Gaarin.
Jaakko Hurua ei 1700-luvulla näy Kiimingin henkikirjoissa, ellei niissä ole virhe.
v.1711 henkikirjassa on kyllä Matti Hurun ja vaimon lisäksi Br:son Jacob ja Br:hu Carin, mutta v.1713 henkikrjassa on Matin ja vaimon lisäksi Bror Jacob sekä Brorhust.
Laitan vielä v. 1706 henkikirjan:
Matz Huru 1
Bror Michel krympling
Hu Carin mdr??? 1
dr Isach utgått till soldat (kukahan Iisakki)
dot Lysa 1 (tytär näkyy vain tämän kerran, saattaa avioitua)
Kesäkäräjät 1702, jakokirja, minkä mukaan Heikki Heikinpka Hurun veljet Tuomas, Jaakko ja Juho saivat 60 kuparitaaleria ja sisaret 30 kup.taaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533432
Heikki Heikinpka Huru jää siis Kiimingin Huruun.
Tuomas Heikinpka muuttaa Kelloon v.1701. Minkä nimiseksi?
Tuomas otti Raution Jaakon autiotilan viljelyyn v. 1699:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12147142 (Oikealla, toiseksi alin)
Kelloon kirjoille:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875318 (Oikealla alhaalla)
Tapio R.
tellervoranta
21.07.16, 18:00
Laitan vielä Kiimingissä 1715-1716 kuolleet Hurut:
Heikki Huru 70v. (synt.noin 1645), vaimo Anna 59v (s.1657)
poika Mikko 35v (s.1681), vaimo Riitta
poika Matti 28v (s.1688), vaimo Riitta, lisäksi 2 lasta.
Jaakko Huru 46v (s.1670), vaimo 44v (s.1672), poika Heikki 18v (s.1682)
Nämä nimet eivät ihan täsmää henkikirjoihin, missä esim. Matti Heikinpka Hurun vaimon nimi on Walborg v.1711.
Siis Heikin veli Jaakko ja pojanpoika Jaakko asuivat Kiimingissä.
s.peltonen
22.07.16, 22:28
Tervehdys Tapio,
Paljon Kiitoksia Hookanan talon tiedoista!
Lopuksi mietittäväksi: Onko varmaa, että Jaakko Simonpoika oli Hookanoita?
Ruodutusluetteloiden perusteella voidaan olettaa, että Simo Nuutinpoika Hookanalla on poika Jaakko Simonpoika, joka on elossa ainakin vielä vuonna 1678.
Vuodesta 1680 alkaen Hookanan taloon henkikirjoissa kirjataan Jaakko Simonpoika Hookana ja tämän vaimo Valpuri Simontytär. Sitä en rohkene varmaksi sanoa, että kyseessä on sama Jaakko Simonpoika, joka kaksi vuotta aiemmin kirjattiin ruodutusluetteloon Simo Nuutinpoika Hookanan poikana. Uskoisin kuitenkin, että aika hyvällä todennäköisyydellä kyseessä olisi sama Jaakko Simonpoika.
Vuoden 1677 toisessa ruodutusluettelossa (löytyy SVAR:sta arkistotunnuksella SE/KrA/0025/0/37) sivulla 186 (kuva 188) on neljännesmanttaalin taloon kirjattu: Simo Nuutinpoika Hookana ja poika Jaakko Simonpoika. Samaisen vuoden nihtien luettelossa (sama asiakirja) sivulla 140 (kuva 140) on kirjattuna kellolainen Jaakko Simonpoika isänsä Simo Nuutinpoika talon edestä. Seuraavan vuoden ruodutusluettelo (arkistotunnus SE/KrA/0025/0/39, kuva 880) on kirjattuna Simo Nuutinpoika Hookana ja poika Jaakko Simonpoika. Vuosilta 1679-1680 en ole onnistunut löytämään ruodutusluetteloa. Vuoden 1681 ruodutusluettelossa taloon kirjataan vain Jaakko Simonpoika Hookana.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
22.07.16, 22:36
Tervehdys Tellervo,
Käräjäpöytäkirja vuodelta 1717 (jakso 64). Vasemmasta alareunasta alkaa kellolaisen Simon Jaakonpojan juttu, mistä ehdin lukea vain, että hänen isän veljensä on Johan Heikinpoika. :)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584668
Paljon Kiitoksia linkistä!
Jutussa mainittu Simo Jaakonpojan isän veli saattaisi ehkä olla Juho Heikinpoika Huru eli Annala.
Mikäli jutussa mainittu Simo Jaakonpoika on Raappanan Simo, niin siinä tapauksessa vaaka alkaisi ehkä kallistua siihen suuntaan, että Simo Raappana olisi alkujaan ollut Huru. Jotain lisätietoa vielä kun löytyisi myöhemmistä käräjäpöytäkirjoista...
Mikäli ymmärsin juttua oikein (en ehkä ymmärtänyt), niin Juho Heikinpoika oli piilottanut metsään kolme hopeasormusta ja rahaa; rahamäärä ei ollut tiedossa. Kätkön oli tiennyt vain Juhon tytär Karin Juhontytär. Tieto kätköstä oli kulkeutunut myös lautamies Hannu Grekilälle; en ihan saanut selvää, että oliko Grekilä saanut tiedon kätköstä Juho Heikinpojan tyttäreltä Karinilta. Mikäli käsitin oikein, niin myös Karin tytär oli edesmennyt käräjien aikaan. Lautamies Grekilä oli myynyt hopeasormuksen oululaiselle Yrjö Rajalinille. Simo Jaakonpoika epäili myydyn sormuksen olleen yksi niistä sormuksista, jotka hänen setänsä oli metsään piilottanut. Lautamies Grekilä kertoi, että myyty sormus ei ole Juho Jaakonpojan metsään piilottama sormus; vaan sormus oli saatu viholliselta, jonka hän oli lyönyt hengiltä. Mikäli ymmärsin jutun väärin, niin olen erittäin kiitollinen korjauksista.
Mielestäni jutun alussa kerrotaan, että Juho Heikinpoika oli menehtynyt edellisenä talvena. Kuolinkirjan mukaan vuonna 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319089) on haudattu Juho Annala. Voisiko tämä Juho Annala olla jutussa mainittu Simo Jaakonpojan setä Juho Heikinpoika?
Vuoden 1702 talvikäräjillä Juho Heikinpoika Huru pyysi saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Israel (Simonpoika) Annalan puolenmanttaalin autiotalon (KO a:23:443; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533371)). Taloon järjestettyä katselmusta käsitellään samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:23:563; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533434)). Juho Heikinpoika Huru saa Annalan taloon viisi vapaavuotta, ja talon kerrotaan tulevan verolle vuonna 1707. Juho kirjataan henkikirjoissa Annalan taloon vuosina 1703-1713. Iin pitäjän henkikirjat puuttuvat vuosilta 1714-1723. Ensimmäisessä isovihan jälkeisessä maakirjassa (vuodelta 1723) Annalan talo mainitaan autioksi. Vuosina 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559711)-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695196) Annalan talosta maksetaan henkirahaa Juho Annalasta ja tämän Kirstin vaimosta (vuonna 1705 henkirahaa maksetaan lisäksi myös Matti rengistä). Vuonna 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971605) henkirahaa maksetaan Juho Annalasta, vaimo Kirstinistä ja veljenpoika Heikistä. Vuonna 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168954) henkirahaa maksetaan Juho Annalasta ja tämän Kirstin vaimosta. Vuoden 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921472) henkikirjassa Annalan taloon kirjataan Juho Annala ja vaimo Valpuri; saattaisi olla niin, että Valpuri on Juhon käly ja hänet on kirjattu taloon vaimoksi vain siitä syystä, että Juhon vaimosta ei tuolloin makseta henkirahaa (Haukiputaan henkikirjoissa näkyy jonkin verran sitä, että kun isännällä ei ole elossa olevaa vaimoa taikka vaimosta ei makseta henkirahaa, niin isännän vaimoksi kirjataan joku talossa asuva naispuolinen henkilö); toki on mahdollista sekin, että Juholla olisi hetken aikaa ollut Valpuri niminen vaimo. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963858) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Juho Annala, vaimo Karin sekä käly Valpuri, joka mainitaan köyhäksi ja erittäin raihnaiseksi. Vuonna 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987873) talosta maksetaan henkirahaa Juho Annalasta ja vaimo Karinista. Vuonna 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209700) henkirahaa maksetaan Juho Annalasta ja vaimosta; tuolloin vaimoa ei mainita nimeltä. Annalan talo autioituu isovihan aikaan, ja pysyy autiona kunnes sen vuoden 1728 tietämillä ylösottaa Mikko Hannunpoika Posakka.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
22.07.16, 22:41
Tervehdys Tellervo,
Olen funtsinut sitäkin, että olisiko Simon lapsen kummina mainittu Mats Jacobs. Huru sama kuin sotila Skarp, joka alvariinsa toimii kummina ja josta tulee sitten Greckilä.
Mikäli vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297674) rippikirjaan Jaakko Jaakonpoika Grekilälle kirjattu syntymäaika 08.09.1689 on oikeellinen, niin siinä tapauksessa Matti Jaakonpoika Skarp:n vanhemmat luultavasti ovat Jaakko Hannunpoika Grekilä ja tämän vaimo Karin Israelintytär. Kastekirjan mukaan 08.09.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318823) on kastettu Jaakko Hannunpojan ja Karin Israelintyttären poika Jaakko. Vuosien 1731-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297519) rippikirjassa Jaakko Jaakonpoika (Grekilä) ja Matti Jaakonpoika (Skarp eli Grekilä) mainitaan veljeksi.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
22.07.16, 22:50
Tervehdys Tapio,
Tuomas otti Raution Jaakon autiotilan viljelyyn v. 1699
Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että Tuomas Heikinpoika Huru ylösottaa Jaakko Simonpoika Raution autiotalon; uusi isäntä Tuomas aletaan kirjata Raution taloon juuri silloin, kun Tuomas Heikinpoika Hurun on mainittu muuttaneen Kelloon. Käräjäpöytäkirjojen mukaan tulee kuitenkin sellainen vaikutelma, että Tuomas Heikinpoika Huru ylösotti Suomelan talon, ja että Jaakko Simonpoika Raution talon ylösottanut Heikki Tuomaanpoika saattaisi olla Tuomas Heikinpoika Rautio. Se ihmetyttää miksi Tuomas Heikinpoika Hurua ei veroluetteloissa kirjattu Suomelan taloon.
3/4 manttaalin Raution talo oli jaettu kahdeksi 3/8 manttaalin taloksi 1680-luvun lopussa. Toista puoliskoa jäi isännöimään lautamies Heikki Jaakonpoika Rautio ja toista alkoi isännöidä tämä veli Simo Jaakonpoika Rautio. Simon talon isännöintiä jatkoi tämän poika Jaakko Simonpoika, jolta talo jäi autioksi vuoden 1698 tietämillä. Vuoden 1699 talvikäräjillä Tuomas Heikinpoika pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Jaakko Simonpoika Raution 3/8 manttaalin autiotalon (KO a:20:501; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697048)). Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Till att erfana? beskaffanheeten af det 3/8 mlls hems som Jacob Simonsn Rautio ifrån Kellobyy ödelämbnat, och Thomas Henrichsn ibm på frijheet sökt optaga". Tuomas Heikinpojan nimen jälkeen oleva "ibm" viittaa ilmeisesti joko Rautioon taikka siihen, että Tuomas asuu Kellossa. Vuoden 1699 kesäkäräjillä käsitellään Jaakko Simonpoika Raution katselmusta (KO a:20:688; vasemmanpuoleiselta sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697231)). Jälleen Tuomaaseen viivataan joko Kellossa asuvana taikka Rautiona (katselmukseen liittyen mainitaan jotenkin seuraavasti: "öfwer Jacob Simonson Rautios 3/8 mlls ödelembnade hems i Kelloby som Thomas Henrichsn ibm på frijhet sökt optaga"). Tuomas saa taloon kolme vapaavuotta kuluva vuosi mukaan lukien. Vuoden 1701 talvikäräjillä kellolainen Tuomas Heikinpoika Rautio pyytää edesmenneen isänsä Heikki Raution perinnönjakoa (KO a:22:390; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532814)). Tuomaan isän omaisuuden mainitaan olevan tämän Heikki pojan luona. Edesmennyt isä sopisi olemaan lautamies Heikki Jaakonpoika Rautio, joka menehtyi vuosien 1692-1695 välisenä aikana. Heikki Jaakonpojan jälkeen talon isännöintiä jatkoi hänen poikansa Heikki Heikinpoika. Käräjäjutun sanamuodosta voisi päätellä, että Heikki Raution poika Tuomas ei asu veljensä Heikki Heikinpojan taloudessa. Näin ollen tuntuisi siltä, että Jaakko Simonpoika Raution autiotalon saattoi ylösottaa hänen serkkunsa Tuomas Heikinpoika Rautio.
--
Vuoden 1700 kesäkäräjillä Tuomas Heikinpoika Huru pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Juho Nuutinpoika Puitin eli Suomelan neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:21:676; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698464)). Suomelan taloon päätetään järjestää katselmus. Katselmusta käsitellään seuraavan vuoden talvikäräjillä (KO a:22:382; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532809)). Juho Heikinpoika saa Suomelan taloon kaksi vapaavuotta, kuluva vuosi pois lukien.
Henkikirjoissa Suomelan taloon ei kuitenkaan kirjata Tuomas Heikinpoikaa. Käräjiltäkään ei tunnu löytyvän tietoa siitä, että talon olisi ylösottanut joku muu. Voisiko olla niin, että Tuomas asui talossa, mutta hänestä ei maksettu henkirahaa? Vielä vuoden 1700 henkikirjaan Suomelan talo kirjattiin autiona. Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875322) henkikirjassa Suomelan taloon kirjataan Jaakko Suomela, ja sivun reunassa on kommentti, minkä mukaan Jaakko on ylösottanut Suomelan talon. Käräjäpöytäkirjojen mukaan talon kuitenkin ylösotti Tuomas Heikinpoika Huru. Olisiko taloon kirjattu Jaakko jotain sukua Tuomaalle; esim. poika taikka veli? Vuoden 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162310) henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Suomela.
Vuosien 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559811)-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695198) henkikirjoissa Suomelan taloon kirjataan Jaakko Suomela, vaimo Karin ja poika Heikki. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168955) henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Suomela, vaimo Karin ja veli Heikki. Vuosina 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921472)-1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987874) Suomelan taloon kirjataan Juho Heikinpoika Suomela ja vaimo Maria. Vuoden 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209701) henkikirjassa Suomelan taloon kirjataan Juho Suomela ja vaimo, mutta tuolloin vaimoa ei mainita nimeltä. Henkikirjat puuttuvat vuosilta 1713-1723. Vuoden 1723 maakirjan mukaan Suomelan talo jäi autioksi vuonna 1715.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
tellervoranta
23.07.16, 12:59
Hiskin mukaan Tuomas Heikinpka Huru neljästä lapsesta näyttäisi äidin kuoleman jälkeen kuolevan pojat Jaakko ja Heikki. Tosin lapsia saattaa olla enemmänkin. Suomelan taloon kirjattu Jaakko saattasi olla nuorin veli Jaakko, mitä ei näy Kiimingin henkikirjoissa kuin vasta 1713 ja silloinkin saattaa tarkoittaa Jaakko Jaakonpoikaa, joka kirjattu v.1711 ja 1712.
Huomioi kiinnittyi katselmusmieheen Mikael Haapalahteen, joka on varmaankin Mikael Tuomaanpka Haapalahti, alkuaan Huru, joka vaimonsa Liisa Markuksentyttären kanssa allekirjoitti kauppakirjan 11.3.1675, mikä o kuulemma Haukiputaan vanhin löytynyt asiapaperi. Puumerkki Z+. Mikael oli mm. kirkkoväärti vuodesta 1693.
Hurut ovat näköjään olleet tunnollisia ja ahkeria ihmisiä. Ja omistaneet maita ja taloja. Huru ja Puitti ovat vierekkäin ja alkuaankin veljesten omistamia ja sitten Puiteilla on ollut joen toisella puolella Timonen ja sitten on tämä Haapalahden talo (alkuaan Kellossa, nyk. kuuluu Haukiputaan (tai Oulun) Asemakylän.
Kiimingin Hurun talojen ja Kellon talojen väli ei ole pitkä ja Isonvihan aikaan oli varminta piileskellä Alakylän ja Kellon välillä, missä on sopivasti järviäkin kalastaa. (Luin taas vasta Vilkunan kirjan Paholaisen sota)
--Vuoden 1700 kesäkäräjillä Tuomas Heikinpoika Huru pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan Juho Nuutinpoika Puitin eli Suomelan neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:21:676; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698464)). Suomelan taloon päätetään järjestää katselmus. Katselmusta käsitellään seuraavan vuoden talvikäräjillä (KO a:22:382; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532809)). Juho Heikinpoika saa Suomelan taloon kaksi vapaavuotta, kuluva vuosi pois lukien.
Henkikirjoissa Suomelan taloon ei kuitenkaan kirjata Tuomas Heikinpoikaa. Käräjiltäkään ei tunnu löytyvän tietoa siitä, että talon olisi ylösottanut joku muu. Voisiko olla niin, että Tuomas asui talossa, mutta hänestä ei maksettu henkirahaa? Vielä vuoden 1700 henkikirjaan Suomelan talo kirjattiin autiona. Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875322) henkikirjassa Suomelan taloon kirjataan Jaakko Suomela, ja sivun reunassa on kommentti, minkä mukaan Jaakko on ylösottanut Suomelan talon. Käräjäpöytäkirjojen mukaan talon kuitenkin ylösotti Tuomas Heikinpoika Huru. Olisiko taloon kirjattu Jaakko jotain sukua Tuomaalle; esim. poika taikka veli? Vuoden 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162310) henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Suomela.
Vuosien 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559811)-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695198) henkikirjoissa Suomelan taloon kirjataan Jaakko Suomela, vaimo Karin ja poika Heikki. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168955) henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Suomela, vaimo Karin ja veli Heikki. Vuosina 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921472)-1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987874) Suomelan taloon kirjataan Juho Heikinpoika Suomela ja vaimo Maria. Vuoden 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209701) henkikirjassa Suomelan taloon kirjataan Juho Suomela ja vaimo, mutta tuolloin vaimoa ei mainita nimeltä. Henkikirjat puuttuvat vuosilta 1713-1723. Vuoden 1723 maakirjan mukaan Suomelan talo jäi autioksi vuonna 1715.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Tervehdys Tellervo,
Vuoden 1702 kesäkäräjillä Heikki Heikinpoika Huru esittää 26.03.1702 päivätyn jakokirjan hänen ja hänen sisarustensa kesken (KO a:23:559; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533432)). Jutussa mainitaan, että Heikin veljet Tuomas, Jaakko ja Juho saisivat 60 kuparitaaleria ja sisaret (joita ei mainita nimeltä) saisivat 30 kuparitaaleria.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Hurusta otettiin myös ilmeisesti aika runsaskätiset perinnöt uusien talojen hankkimiseen. Osittain tuonkin seurauksena talo saattoi köyhtyä jo ennen isovihaa. Sitten isovihan kurimusten jälkeen se meni nähtävästi kokonaan vieraille, eivätkä poismuuttaneet menestyneet näköjään sen paremmin.
tellervoranta
24.07.16, 21:16
Talvikäräjillä 1732 (jakso 220) Juho Raappana ja äiti Brita Simontr Berttula/Raappana. Siitä sitten tavailemaan.
Löydän Juhon ja vaimon Marge Pehrdr Nickilän (vih.21.2.1733) ensin Raappanassa vaan sitten katoavat minulta, enkä löydä lapsiakaan. Rillit on kyllä nenällä :D:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665674
Timolle: Eivät Hurut minnekään Kiimingin Alakylästä (Huru, Ala-Huru eli Alatalo) tai Haukiputaaltakaan katoa. Maita kilometrien matkalla Hurusta Haukiputaalle.
Esipolviini olen saanut myös Eva Pekantr Hurun, jonka sanotaan tulleen Torniosta.(kirjoitan ulkomuistista)
Timolle: Eivät Hurut minnekään Kiimingin Alakylästä (Huru, Ala-Huru eli Alatalo) tai Haukiputaaltakaan katoa. Maita kilometrien matkalla Hurusta Haukiputaalle.
Eivät talot ja mannut tietysti minnekään katoa, vain omistajat vaihtuvat. Teidän seudulla omistajan vaihdos ei näy sukunimessä kuten meillä Itä-Suomessa.
tellervoranta
25.07.16, 09:05
Kirjoitin edellisen 1900-luvun alkupuolelta. Nykyisin on Alatalokin aivan vieraan suvun hallussa :).
Eivät talot ja mannut tietysti minnekään katoa, vain omistajat vaihtuvat. Teidän seudulla omistajan vaihdos ei näy sukunimessä kuten meillä Itä-Suomessa.
tellervoranta
29.07.16, 17:12
Nyt olisi haussa kummi Brita Mårtensdr Pätsi (näin luen sukunimen) vuonna 1722.
Ensin 21.12.1722 Jacob Jussilan lapsen Annan kummina. Laitan tänne Huruihin, koska Jacob Jussila oli ennen Haapalahti eli alkuperältään Huru.
Toiseksi 28.12.1722 Simon Haapalahden lapsen Simon (esi-isiäni) kummina. Isä Simo Haapalahti oli alkuaan Simo Laurinpka Kokko, Pudasjärveltä ja Simon-poika oli ensimmäinen Haukiputaalla syntynyt lapsi.
Molemmat kastetiedot löytyvät ao linkistä.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318856&aytun=824769.KA&j=13
Tämä Brita täytyy olla syntynyt viimeistään 1717 ja Martin-tyttönä sopisi Matti Martinpoika Honkanen eli Timonen, alkuaan Kokko sisareksi, mutta tämännimistä ei ole syntynyt. Kaikki Pudasjärven Pätsit, Pätsilät, Kokkopätsit olen kolunnut vaan ei natsaa. Toivottavasti en ole jo aiemmin tätä henkilöä etsiskellyt :D:
Nyt olisi haussa kummi Brita Mårtensdr Pätsi (näin luen sukunimen) vuonna 1722.
Mielestäni Riitan lisänimi on Posti.
Tapio R.
tellervoranta
29.07.16, 20:40
Niinhän se kyllä näyttää, varsinkin jälkimmäisessä taphausessa :rolleyes:. Ajattelin, että josko pappi oli kirjannut väärin. Pätsi on kirjoitettu kyllä myös Putsi tai Petsi ja joskus myös käytetty z:taa.
Mielestäni Riitan lisänimi on Posti.
Tapio R.
tellervoranta
29.07.16, 21:06
Simosta löytyy kyllä Postila, missä isäntä Martti ja tytär Brita vuosilta 1703-1715, mutta ei löydy Postilaa seuraavasta rippikirjasta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1620&pnum=37
s.peltonen
29.07.16, 21:55
Tervehdys Tellervo,
Juho Heikinpoika saa lapsen Hans 31.7.1691 Gaarin Hansintyttären kanssa ja v.1703 muuttaa taas Kelloon ja saa sukunimekseen Annala.Vaimo on Kirstin vaan taitaa myöh.vaihtua taas Gaarin.
Uskoisin 31.07.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318760) syntyneen Hannun vanhempien olevan Juho Heikinpoika Hekkala ja tämän puoliso Karin Hannuntytär Grekilä. Kastekirjassa lapsen isän lisänimi on kirjattu hieman epäselvästi ja vaikuttaisi olevan Annala. Mikäli lisänimi on kirjattu oikeellisesti, niin ehkä Juho on tuolloin jonkin aikaa asustellut sisarensa emännöimässä Annalan talossa (tuolloin Annalan talon isäntäparina toimii Israel Simonpoika ja tämän vaimo Karin Heikintytär Hekkala); Juhoa ei tosin tuolloin kirjata henkikirjoissa Annalan taloon. Myös lapsen kummit sopivat siihen, että kyseessä on Juho Heikinpoika Hekkalan ja Karin Hannuntytär Grekilän lapsi (kummien joukossa on Karin Hannuntytär Grekilän kaksi veljeä ja yksi veljen vaimo). (Juho Heikinpoika Huru ylösottaa Annalan talon vasta vuonna 1702, joten hänestä ei vuonna 1691 olisi vielä käytetty Annalan nimeä.)
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
29.07.16, 21:59
Tervehdys Tellervo,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Hiskin mukaan Tuomas Heikinpka Huru neljästä lapsesta näyttäisi äidin kuoleman jälkeen kuolevan pojat Jaakko ja Heikki.
Mistä löytyy tieto Tuomas Heikinpoika Hurun poikien Jaakon ja Heikin menehtymisestä?
Koetin kuolinkirjasta etsiskellä, mutta pikaisella etsinnällä ei osunut silmään.
Huru ja Puitti ovat vierekkäin ja alkuaankin veljesten omistamia
Tarkoittaako tuo sitä, että Hurun taloa vuosina 1598-1637 isännöinyt Heikki Tuomaanpoika Huru (s.n.1540) ja Puitin taloa vuosina 1595-1635 isännöinyt Jöns Tuomaanpoika Puitti olisivat veljeksiä?
Mistä asiakirjasta voisin etsiä mainintaa, minkä perusteella kyseiset isännät voisi olettaa veljeksiksi?
(Tieto kyseisten isäntien veljeydestä puuttuu omista tiedoistani, ja siksi haluaisin tarkistaa asian ja lisätä sen omiin tietoihini.)
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
29.07.16, 22:03
Tervehdys Tellervo,
Talvikäräjillä 1732 (jakso 220) Juho Raappana ja äiti Brita Simontr Berttula/Raappana. Siitä sitten tavailemaan.
Löydän Juhon ja vaimon Marge Pehrdr Nickilän (vih.21.2.1733) ensin Raappanassa vaan sitten katoavat minulta, enkä löydä lapsiakaan. Rillit on kyllä nenällä :D:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665674
Paljon Kiitoksia linkistä!
Samaista asiaa käsitellään vuoden 1732 kesäkäräjillä (KO a:46:982; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24666009)).
Mikäli käsitin jutut oikein (en ehkä käsittänyt), niin kellolainen Juho Raappana yhdessä äitinsä Brita Simontyttären kanssa penäsi Simo Erkinpoika Nikkilältä (eli Häliltä) Juho Juhonpojan pestirahaa. Jaakko Matinpoika Nikkilä oli palkannut 03.03.1711 Juho Juhonpojan sotilaaksi Nikkilän talon edestä. Jutussa mainitaan, että Erkki Simonpoika oli ostanut Nikkilän talon Simo Matinpoika Haipukselta 60 kuparitaalerilla. (Vuoden 1722 kesäkäräjillä kerrottiin, että Simo Matinpoika Haipus oli myynyt Nikkilän puolenmanttaalin perintötalon 60 kuparitaalerista Simo Erkinpoika Hälille.)
Vuoden 1711 ruodutusluettelossa Nikkilän taloon kirjataan Jaakko Nikkilä ja lanko Simo; talon kohdalle on (nihdiksi) kirjattu Juho Juhonpoika (SE/KrA/0025/0/213, kuva 414). Taloon kirjatut Jaakko ja Simo saattaisivat olla vuoden 1704 talvikäräjillä mainitut Jaakko Matinpoika Haipus ja Simo Pekanpoika Nikkilä, jotka penäsivät isänsä (Jaakon kohdalla kyseessä saattaisi olla appiukko) perintötaloa hallintaansa; jutussa mainittiin että porvari Yrjö Sipelius oli myynyt talon Jaakko Simonpoika Hookanalle. Jaakko ja Simo ilmeisesti saivat Nikkilän talon itselleen, sillä pian tämän jälkeen Jaakko Simonpoika osti Hookanan perintötalon.
Jaakko Matinpoika Haipus, joka vuoden 1704 käräjillä oli penäämässä Nikkilän talon omistusta, saattaisi olla samainen Jaakko Matinpoika Nikkilä, jonka vuoden 1732 talvikäräjillä kerrottiin palkanneen Juho Juhonpojan sotilaaksi talonsa edestä vuonna 1711.
Tämä ehkä saattaisi viitata siihen, että jutussa mainittu Brita Simontytär olisi mahdollisesti ollut Nikkilän talon palkkasotilaan Juho Juhonpojan vaimo.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
tellervoranta
31.07.16, 07:53
Mnulla on nähtävästi st/ts-vika, koska luin nimenmaan P o s t i ja sain Pätsi. Kemin hiskistä löytyy koko Simossa asuvan Postilan perheen (Britaa lukunottamatta) kuolleen Isonvihan pyörteissä.
Mielestäni Riitan lisänimi on Posti.
Tapio R.
tellervoranta
31.07.16, 08:05
Tervehdys Tellervo,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Mistä löytyy tieto Tuomas Heikinpoika Hurun poikien Jaakon ja Heikin menehtymisestä?
Koetin kuolinkirjasta etsiskellä, mutta pikaisella etsinnällä ei osunut silmään.
Tieto löytyy Tellun kuolinrukseista :), joita tieoja ei enää löydy. Joku on hiskiä muutellut :eek:
Tarkoittaako tuo sitä, että Hurun taloa vuosina 1598-1637 isännöinyt Heikki Tuomaanpoika Huru (s.n.1540) ja Puitin taloa vuosina 1595-1635 isännöinyt Jöns Tuomaanpoika Puitti olisivat veljeksiä?
Mistä asiakirjasta voisin etsiä mainintaa, minkä perusteella kyseiset isännät voisi olettaa veljeksiksi?
(Tieto kyseisten isäntien veljeydestä puuttuu omista tiedoistani, ja siksi haluaisin tarkistaa asian ja lisätä sen omiin tietoihini.)
Kiiminki 150-vuotta kirjassa on näin oletettu.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Terveisin Tellervo.
s.peltonen
07.08.16, 21:31
Tervehdys Tellervo,
Kiiminki 150-vuotta kirjassa on näin oletettu.
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Mainitaanko kirjassa yhtään arkistolähdettä olettaman tueksi?
Itse en ole onnistunut löytämään muuta kuin sen, että Huru ja Puitti on veroluetteloissa usein kirjattu peräkkäin ja isännät "ilmestyvät" veroluetteloihin samoihin aikoihin ja isäntien patronyymit ovat samat. Mutta pelkästään tuon perusteella en rohkene olettaa kyseisiä isäntiä veljeksiksi, varsinkin kun isäntien lisänimet ovat erit.
Jöns Tuomaanpoika Puitin talo vaikuttaa olevan vuoden 1606 tietämillä perustettu uudistila (talo mainitaan uudistilaksi vuoden 1611 maakirjassa; talo tosin kirjataan jo vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin vuodesta 1607 alkaen; kymmenysluetteloihin Jöns kirjataan vuodesta 1595 alkaen). Heikki Tuomaanpoika (Huru) kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1598 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1599 alkaen. Ensimmäisen kerran lisänimet Puitti ja Huru mainitaan vuonna 1627 (maakirjassa ja ruodutusluettelossa). Mikäli Puitin talo olisi irtautettu Hurun talosta, ja isännät olisivat veljeksiä, olisi isännistä olettanut käytetyn samaa lisänimeä. On toki mahdollista, että kyseessä on veljekset ja Heikin talon nimi olisi jo ennen Heikin taloon muuttoa ollut Huru ja Heikki olisi saanut Huru lisänimensä asumastaan talosta; en kuitenkaan ole onnistunut löytämään mitään tähän viittaavaa tietoa.
Mikäli joku on onnistunut löytämään arkistolähteisiin perustuvaa tietoa siitä, että Jöns Tuomaanpoika Puitti ja Heikki Tuomaanpoika Huru olisivat veljeksiä, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Pekka Paavola
07.08.16, 21:57
Tervehdys Tellervo,
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Mainitaanko kirjassa yhtään arkistolähdettä olettaman tueksi?
Itse en ole onnistunut löytämään muuta kuin sen, että Huru ja Puitti on veroluetteloissa usein kirjattu peräkkäin ja isännät "ilmestyvät" veroluetteloihin samoihin aikoihin ja isäntien patronyymit ovat samat. Mutta pelkästään tuon perusteella en rohkene olettaa kyseisiä isäntiä veljeksiksi, varsinkin kun isäntien lisänimet ovat erit.
Jöns Tuomaanpoika Puitin talo vaikuttaa olevan vuoden 1606 tietämillä perustettu uudistila (talo mainitaan uudistilaksi vuoden 1611 maakirjassa; talo tosin kirjataan jo vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin vuodesta 1607 alkaen; kymmenysluetteloihin Jöns kirjataan vuodesta 1595 alkaen). Heikki Tuomaanpoika (Huru) kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1598 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1599 alkaen. Ensimmäisen kerran lisänimet Puitti ja Huru mainitaan vuonna 1627 (maakirjassa ja ruodutusluettelossa). Mikäli Puitin talo olisi irtautettu Hurun talosta, ja isännät olisivat veljeksiä, olisi isännistä olettanut käytetyn samaa lisänimeä. On toki mahdollista, että kyseessä on veljekset ja Heikin talon nimi olisi jo ennen Heikin taloon muuttoa ollut Huru ja Heikki olisi saanut Huru lisänimensä asumastaan talosta; en kuitenkaan ole onnistunut löytämään mitään tähän viittaavaa tietoa.
Mikäli joku on onnistunut löytämään arkistolähteisiin perustuvaa tietoa siitä, että Jöns Tuomaanpoika Puitti ja Heikki Tuomaanpoika Huru olisivat veljeksiä, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Tervehdys Sari. Katoin vuoden 1957 kartoista, niin Puitti ja Huru oli merkitty molemmat erikoisella rek.numerosarjalla (12,13) ja potenssitasossa oli eri numeroita, tuo potenssitaso oli ennen merkintätyyli. Nykyisessä kartassa molemmat rek.numero alkaa normaalityyppisellä numerosarjalla 175. Mitä Huruun ja Puittin maantieteellisesti, niin Huru on Hurun mäellä ja Puitti siitä luoteeseen 200m ja sijaitsee Kiiminkijoen etelärannalla. Nuot yhteiset rek.numerot selittynee vanhoista yhteyksistä, ehkä jopa sukulaisuusyhteyksistä
Terv. Pekka
Huru on todennäköisesti ollut olemassa jo ennen tätä Heikki Tuomaanpoikaa, sillä se on tyypiltään satakuntalainen nimi. Heikki Tuomanpoika sen sijaan näyttäisi olevan perimältään itäsuomalaisia, mikäli Simo Jaakonpoika Huru-Raappanan jälkeläisen YDNA edustaa häntä.
Vanhoissa kartoissa olevat rekisterinumerot ovat peräisin isojaon ajalta ja kertoivat tilan sijainnin. Nykyiset rekisterinumerot (kuntaliitosten jälkeen) ovat pelkkiä numeroita, jotka eivät kerro mitään tilan sijainnista.
Pekka Paavola
08.08.16, 14:32
Huru on todennäköisesti ollut olemassa jo ennen tätä Heikki Tuomaanpoikaa, sillä se on tyypiltään satakuntalainen nimi. Heikki Tuomanpoika sen sijaan näyttäisi olevan perimältään itäsuomalaisia, mikäli Simo Jaakonpoika Huru-Raappanan jälkeläisen YDNA edustaa häntä.
Vanhoissa kartoissa olevat rekisterinumerot ovat peräisin isojaon ajalta ja kertoivat tilan sijainnin. Nykyiset rekisterinumerot (kuntaliitosten jälkeen) ovat pelkkiä numeroita, jotka eivät kerro mitään tilan sijainnista.
Tuosta y-DNA testistä minäkin olen kiinnostunut, kun mummuni serkku nai Puitin isännän. Sukulaisellani, voi olla mullakin, omaa sukua Puitti, on käsivarsissa ihomuodostumia, joiden alkuperäksi on genetiikan lääkärit kertoneet Keski-Euroopan suvut. Sitä en tiedä miten se periytyy. Enempää en kerro, jotta yksityisyys säilyy.
Twerv .Pekka
Tervehdys Sari. Katoin vuoden 1957 kartoista, niin Puitti ja Huru oli merkitty molemmat erikoisella rek.numerosarjalla (12,13) ja potenssitasossa oli eri numeroita, tuo potenssitaso oli ennen merkintätyyli. Nykyisessä kartassa molemmat rek.numero alkaa normaalityyppisellä numerosarjalla 175. Mitä Huruun ja Puittin maantieteellisesti, niin Huru on Hurun mäellä ja Puitti siitä luoteeseen 200m ja sijaitsee Kiiminkijoen etelärannalla. Nuot yhteiset rek.numerot selittynee vanhoista yhteyksistä, ehkä jopa sukulaisuusyhteyksistä
Terv. Pekka
Hei!
Perinteisesti talot olivat veroluetteloissa ainakin jollain tavoin maantieteellisesti järjestyksessä. Talojen numerointi alkoi kai joskus vuoden 1725 paikkeilla. Jo paljon sitä ennen oli maakirjoissa alettu taloja järjestää uudella tavalla (Esim. v. 1709: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388677 ). Alkupäähän laitettiin perintötilat, loppuun kruununtilat. Näiden kategorioiden väliin listattiin tilat, joissa oli sekä perinnöllistä että kruunulle kuuluvaa manttaalia. Kategorioiden sisällä tilat ovat manttaalin suuruuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388677
Sitten taloille annettiin numerot ykkösestä lähtien. Näyttää siltä, että Alakiimingissä on toteutettu samaa systeemiä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304615
Puolen manttaalin Hurulan perintötila oli listan kärkipäässä numerolla 5 vielä vuonna 1729. Vuonna 1733 se on kuitenkin pudonnut kruununtilojen joukkoon numeronaan 13. Puitin kruununtilan manttaali oli pienempi (1/3) ja se oli tuolloin Hurulan jälkeen numerolla 14: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895171
Järjestys ainakin Alakiimingin listoilla näyttää olleen muuttuvainen, kunnes isojako kiinnitti numerot ja talot toisiinsa. Lopulliset lienevät tuossa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918613
Siis alunperin talonumerot eivät perustuneet maantieteelliseen sijaintiin vaan ensisijaisesti talon luonteeseen ja veronmaksukykyyn.
Tapio Rekilä
tellervoranta
09.08.16, 22:00
Kirjoitan osan Kiiminki 150-vuotta kirjasta.
(Uudet numerot näyttivät tulevan käyttöön v.1876 alkavassa rippikirjaluettelossa. TR)
Isossa jaossa (jaot 1795,1820 ja 1839) Kiimingin kylä jaettiin kahteen kylään, Huttulaan, missä 10 kantatilaa (no 1-10) ja Kiiminkiin, missä 51 kantatilaa (no 1-51). 1840-luvulla Kiimingin kylän taloluku 59.
(Vähän hämäävää, kun Huttukylän talot löytyvät jo varhain Ylikiimingin puolelta.TR)
Siis nämä isojaossa syntyneet numerosarjat kertovat tilan sijainnin: kunta-kylä-kantatila-lohkotila. Uudemmat numerosarjat, joita aivan viime vuosina lohkotuille tai halotuille tiloille on alkanut ilmestyä, eivät sitä enää kerro. Vanhemmissakin maakirjoissa oli tilat kylittäin ja niillä numeroita, Niiden perusteita en tunne.
tellervoranta
12.08.16, 22:20
Henkikirja 1915 Haukipudas.(60). Oli aiemmin puhetta torpista. Alalaidassa näkyy
1) Dahl,trp, omistaa Eera Savilaakso Kiimingistä. Tämä torppa on Taipaleenkylässä ja sanotaan Taaliksi, omistajat Mettovaaroja.
2) Karp,torp, omistaa Heikki Rehu No12. Sillä sivulla ihmettelin sitten henkilöä Rundelin Jenni,s.1890?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21530347
Kauppilan Osmo on kirjassaan maininnut, että 1.kotimme Manni on ollut entinen sotilastorppa. Se kuului kai Hurun maihin, koska vanhin edesmennyt veljeni kertoi, että koulussa hänen piti mainita Huru.
Talomme takana pohjoiseen päin oli Anttilankangas, missä oli ikäänkuin talon pohja, lato oli pystyssä enää.
tellervoranta
13.08.16, 13:02
Henkikirja 1915 Haukipudas.(60). Oli aiemmin puhetta torpista. Alalaidassa näkyy
1) Dahl,trp, omistaa Eera Savilaakso Kiimingistä. Tämä torppa on Taipaleenkylässä ja sanotaan Taaliksi, omistajat Mettovaaroja.
2) Karp,torp, omistaa Heikki Rehu No12. Sillä sivulla ihmettelin sitten henkilöä Rundelin Jenni,s.1890?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21530347
Tämä Karp on varmaankin Taipaleenkylässä sijainnut talo, missä asui tosiaan aikaan Karp (2 henkilöä)
Kiimingistä en löydä tähän aikaan kuin yhden torpan, Hovin.
tellervoranta
21.08.16, 14:13
Lensipä yksi teksti minne lie :oo:
Pyydän anteeksi, että olen liian nopeaan ja ylimalkaisesti kirjoittanut tähänkin viestiin. Ensin oli rutkasti aikaa aviomiehen tehtyä väitöskirjan ja sitten kova kiire hänen sairastuttuaan.
Tuomas Heikinpka Huru on mainittu Kiimingin Pyykösen uudistilan mahdollisena perustajana n.1650-1690. Itse olen löytänyt Tuomaan+vaimon 1667 ja sitten ilman vaimoa.
Tuomas Heikinpka Hurulle syntyvät lapset 1680-1689 Jaakko, Heikki, Anna ja Karin, eikä ketään ole mainittu kuolleeksi ko ajalla, joten Sarin kirjoitus Tuomaan katoamisesta saattaa johtua iästä ja jatkaja Jaakko saattaa olla poika.
tellervoranta
27.09.16, 21:06
Kemin ja Kajaanin tk>perukirjoja 1796-1805>302.
Alla perukirja Heikki Heikinpka Hurun k.17.11.1790 jälkeen. 5/12 mnt skattehemman No13.
Heikin vaimo, edesmennyt Anna Matintr Kääriä oli kuollut Ylikiimingissä jo v.1760, minkä jälkeen Heikki Heikinpka Huru palasi Kiiminkiin kotitilalleen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27932&pnum=302
En ole aiemmin tätä perukirjaa hankkinut, enkä ottanut selvää Heikin lapsista paitsi esi-isästäni. Tulivat tyttärien puolisot ihan yllätyksenä: Erkki Kokko, edesmennyt Matti Jaara, lukkari Carl Marttila sekä Heikki Laurila.
tellervoranta
28.09.16, 08:05
Muuten tuon perukirjasivuston otsikon aikamääre on VÄÄRÄ. Pitäisi olla Ii 1784-1795.
tellervoranta
02.10.16, 17:20
Perukirja 1738-1783>181
Johan Pehson Hurun (1697-1758) ja vaimonsa Walborg Simondr (Oravala)(1709-1754) jälkeen. Ei näilläkään esivanhemmilla ollut kovinkaan jaettavaa.Seuraavassa sukupolvessahan yleensä oli jo parempi tilanne.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27931&pnum=181
Onpas viinapannulla arvoa, suurinpiirtein yhtä paljon kuin rautaesineillä yhteensä. Ja hiukan arvokkaampi kuin valakki hevonen!
Tapio R.
tellervoranta
03.10.16, 16:58
Jo vain. Katsoin Eric Frosteruksen viinapannun arvon ja se oli 26.16.
Onpas viinapannulla arvoa, suurinpiirtein yhtä paljon kuin rautaesineillä yhteensä. Ja hiukan arvokkaampi kuin valakki hevonen!
Tapio R.
Honkasen/Timosen väen viinapannu oli rikkilyöty ja niinpä sillä oli ihan vähäinen arvo. Perukirja tehty myöhemmältä ajalta ja rahanarvo taisi olla erilainen. Hopeoitua uistinta kyllä kajehin :D:
Alla tekstiä viinapannuistakin.
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/fonseen/paloviina.htm
tellervoranta
03.10.16, 21:12
Tässä perukirjassa ei mainita Eric-poikaa (avio Nisula). Onkohan lähdettävä muualta, esim. Alatornion sotilas Johan Hurun Erikiä tutkailemaan.
Kaikki muut perheen lapset olen löytänyt avioituneena paitsi tytär Carinta, minkä kohdalla minulla lukee: muuttanut 1776 Iihin. Iissähän oli sisarensa Walborg avioituneena Jöran Simonpka Jackun kanssa (sotilas nimi Wacklin).
Perukirja 1738-1783>181
Johan Pehson Hurun (1697-1758) ja vaimonsa Walborg Simondr (Oravala)(1709-1754) jälkeen. Ei näilläkään esivanhemmilla ollut kovinkaan jaettavaa.Seuraavassa sukupolvessahan yleensä oli jo parempi tilanne.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27931&pnum=181
tellervoranta
05.10.16, 21:05
Alla näkyy Hurun perhettä ja edellä manitsin, että tytär Kharin muuttaa 1776 Iihin, vaan tässä linkissä näkyy ripillä käynti 1777 lopussa ja sivussa maininta 1777 ??? Onko Änges.(Eli Ängeslevä Tyrnävä.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=9458491&aytun=868097.KA&j=36
Muistin, että Mikkosesta (Mickola) lähtee poika myös reissuun noihin aikoihin ja fundeerasin, että näistä tulisi pari ja Anders Mattson s.5.11.1743 lähteekin v.1777 Temmekselle ja löytyykin sieltä vihittynä vaan eri morsmaikku eli Margareta Matts dr Mattila.
tellervoranta
15.10.16, 15:54
Alatorniolla siis vihittiin sotilas Johan Huru seuraavanlaisesti.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7fw7bt?fi+0007+vihityt+1018)10.3.1751 16.2.1752 Sold: Jöns Perss: Näfwarbäck ell: Huru Pig Anna Ericksd:r
Perheelle löysin seuraavat lapset:
1) kastettu Karungissa 25.10.1750 Erik (ennen vihkimistä)
2) " " 20.3.1752 Johan Jönsson? Hurulle Margareta
3) kastettu Korpikylässä sotilas Jöns (eli Johan) Pärsson Huru & Anna Eriksdr Baselle Anna
4) kastettu Korpikylässä 2.12.1757 perheeseen Johan.
Hain perheen Alatorniolta seuratakseni poika Erikin eli Erkin vaellusta, mutta yhden rippikirjamerkinnän jälkeen katosivat.
Tämä isä Juho Pekanpoika Huru eli Näfverbäck kuului (arvelen niin ) Tornion komppaniaan ja jäljet katoavat siis Ruotsin puolelle. Thats it :oo:
tellervoranta
16.10.16, 21:34
Limingan Siltakylän pappilassa, alimpana on Fiskaren Johan Henrici Huru s.x.7.1739, vaimo Christin Caroli s.16.1.1740 ja lapset Johan, Tuomas ja Henrik. Alla linkki. Onkohan nämä Hurut lähtöisin pohjoisesta?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1775-1780_mko42-49/139.htm
Samoihin aikoihin elelee Kiimingissä Joh. Hendr:s Huru ja Christin Mattsdr Kattari (Kaattari). Vihitty 3.2.1767.
Ja Erik Kuoksulla on Huru Mats Hindersson ja vaimo Elin Hansdotter Kyrö. Linkki alla.
http://johannaocherik.se/erik/antavlaerik.html
tellervoranta
06.11.16, 21:59
Onkohan se etsimämme Eric J(suttua) Hurula
seuraavassa linkissä, missä ensin on Isaac Wänman (Väänäsiä), jatkuu, Johan Eskola, jolla on Haukiputaalta suositus ja sitten Eric. Ottakaapa syntymäajasta selvää ja patronyymistä sekä muutoista ;). Ehtoollisella näkyy 30.7.1775.
Oulu vihityt: 12.10.1775 Eric Huru, maksu 2,-.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1772-1777_tksrk_ik130/220.htm
tellervoranta
07.11.16, 19:47
Eric Hurun perhe lähtee Haukiputaalta Ouluun 1778 ja löydämme muuttokirjasta, vasemmalta alhaalla Eric Johans. muutto 10.4.1778. Ammatista en saa selvää. Perhe menee Oulussa sivulle 166.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/muuttaneet_1778-1782_tksrk_ik130/2.htm
tellervoranta
07.11.16, 19:55
Nyt olemme Oulussa, sivu166. Hinr.Wackalain. Siellä on perhe (nimike?) Eric Hurula s.1751, vaimo Brita, lapset Jacob ja Margeta syntymäaikoineen. Perhe tulee 1778 Kellosta ja lähtee 1782 Kelloon.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1778-1784_tksrk_ik130/173.htm
Kun sitä tuon Erkinkin vielä löytäisi jossakin syntyneenä.
tellervoranta
13.11.16, 12:45
Eric Johans s.1753 näkyyperheneen vävynä Nisulassa vuosina 1785-1786.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1777-1789_mko17-24/222.htm
Senjäkeen Nisulan torpassa nimeltä Huru v.1787-1797.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1790-1797_mko25-30/142.htm
Sieltä Eric Johansson Huru siirtyy itsellisiin. Henkikirjassa Eric Huru näkyy v.1793 vaan en löydä myöhemmin.
Haukiputaalla on myös Ristilässä Huru niminen torppa, missä asuu esi-isiini lukeutuva Johan Johans. Huru s.2.10.1748 ja hän näkyy henkikirjassa vielä 1804. Hänkin siirtyy itsellisiin.
Kiimingissä löytyy Hurun ja Puitin talojen Hurujen lisäksi torppa Huru eli Häli v.1777, missä asuu Pehr Påhlson s.11.11.1728 perheineen sekä Tirin torppa, missä asuvat Johan Påhls Huru s.1740 sekä vo Anna Pehrdr Wilppola perheineen.
tellervoranta
24.02.17, 19:57
Sain taas päähänpiston :D:. Seuraavassa vihityt ja näyttäisi niin sopivalta se, että Simo Jaakonpoika, myöh. Raappana olisi Jaakko Heikinpoika Hurun poika, ehkäpä Jacob-pojan kaksoisveli.(Kuolinajasta laskettuna s.vuoden 1689 lokakuussa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7t1kux?fi+0065+vihityt+144) 16.12.1688 Ned:kiiming Jac Hinderss Huru p: Gharin Nels dr Karrila Haukipudas
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7t1kux?fi+0065+vihityt+205) 29.8.1717 Nederkiimingi uk: Sim: Jac:s: Huru ea Britha Sim:dr Berttula Kello
Jatkan seuraavassa viestissä hoksaustani.
tellervoranta
24.02.17, 20:20
31.3.1718 syntyy Simo Jaakonpka Raappanalle poika Simon, jonka yksi kummi on Matti Jaakonpoika Huru. Mutta, mutta, jospa pappi on kirjoittanut etunimen väärin ja se kummi olisi siis Jaakko Jaakonpoika Huru.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318849&aytun=824769.KA&j=6
Jaakko Jaakonpka Huru avioituu Margareta Heikintr Kontion s.13.10.1687 kanssa (ei vihkitietoa). Heille syntyy poika Jaakko allaolevan mukaisesti.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7t1ppr?fi+0065+kastetut+730)18.2.1720 28.2.1720 Nederkiiming Jac: Jac: Huru Marge: Hendr:dr Jacobus
Yksi kummi on Simo Sassi (tullut Iistä).
Pariskunta siirtyy Etelä-Iihin ja saa sukunimen Soronen. Lapsia vielä Maria, Heikki, Valpuri, Beata ja Juho.
Tällaista hunteeraamista. Jääköhän Simo Sassi Haukiputaalle ja minkä nimisenä?
31.3.1718 syntyy Simo Jaakonpka Raappanalle poika Simon, jonka yksi kummi on Matti Jaakonpoika Huru. Mutta, mutta, jospa pappi on kirjoittanut etunimen väärin ja se kummi olisi siis Jaakko Jaakonpoika Huru.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318849&aytun=824769.KA&j=6
Jaakko Jaakonpka Huru avioituu Margareta Heikintr Kontion s.13.10.1687 kanssa (ei vihkitietoa). Heille syntyy poika Jaakko allaolevan mukaisesti.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7t1ppr?fi+0065+kastetut+730)18.2.1720 28.2.1720 Nederkiiming Jac: Jac: Huru Marge: Hendr:dr Jacobus
Yksi kummi on Simo Sassi (tullut Iistä).
Pariskunta siirtyy Etelä-Iihin ja saa sukunimen Soronen. Lapsia vielä Maria, Heikki, Valpuri, Beata ja Juho.
Tällaista hunteeraamista. Jääköhän Simo Sassi Haukiputaalle ja minkä nimisenä?
Tuolta löytyy selvitys Simo Sassin muuttumisesta Ervastiksi:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwivw8iJ4KrSAhWDFSwKHU2kCncQFgggMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.genealogia.fi%2Fgenos-old%2F68%2F68_19.htm&usg=AFQjCNEikQBGXI_p9-A7kFVdcRUGvbvHyw (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwivw8iJ4KrSAhWDFSwKHU2kCncQFgggMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.genealogia.fi%2Fgenos-old%2F68%2F68_19.htm&usg=AFQjCNEikQBGXI_p9-A7kFVdcRUGvbvHyw)
Terv. Veikko
tellervoranta
25.02.17, 10:49
Kiitos :). Minäkin sain selvitettyä, että Iin Olhavasta tullut Simo Sassi oli vihitty Haukiputaalla näinikään: 8.3.1691 Sim. Mårtens. Teppoi /p. Anna Henr:dr Kello. Kellossa syntyy vielä 17.1.1692 tytär Lysa.Sitten muutetaan Olhavaan.
Tuolta löytyy selvitys Simo Sassin muuttumisesta Ervastiksi:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwivw8iJ4KrSAhWDFSwKHU2kCncQFgggMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.genealogia.fi%2Fgenos-old%2F68%2F68_19.htm&usg=AFQjCNEikQBGXI_p9-A7kFVdcRUGvbvHyw (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwivw8iJ4KrSAhWDFSwKHU2kCncQFgggMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.genealogia.fi%2Fgenos-old%2F68%2F68_19.htm&usg=AFQjCNEikQBGXI_p9-A7kFVdcRUGvbvHyw)
Terv. Veikko
Ilkka Nisula
25.02.17, 11:42
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318827
Tässä rippikirjassa Raappanan isäntänä isänisäni isänisän isänisän isänisä Simon Jakobsson syntymäpäivänä 1. ja kastepäivänä 7. marraskuuta 1689.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297676
Tässä samainen Simon kastettujen luettelossa, josta mustankirjan ja edelleen HisKin tulkinta 5. ja 7. marraskuuta.
Minusta kuitenkin näyttää siltä kuin numero olisi pyritty oikaisemaan paksuksi ykköseksi.
Tätä vastaan ei sodi sekään, että luettelossa seuraavan Philip Jakobsson Ojalan ja Brita Clemetsdotterin Karin-tyttären
(Vainiolan tulevan emännän) syntymäpäivä on marraskuun 4:s.
Simonin kuolinikä heittää "tasan" kuukaudella. Tavanomaisen tason aritmetiikkaa, sanoisin.
Tapio Rekilä on lisännyt Simonille varteenotettavan viittauksen Hookanaan.
Simon Jakobsson Hookanan ilman äidin nimeä kirjatut lapset Brita (kast. 15.1.1682), Dorotea (13.1.1684) ja Thomas (19.12.1686)
sopisivat sisaruksiksi Simon nuoremmalle, jonka isäksi on kirjattu pelkkä Simon Jakobsson.
Että hän aikanaan vihittäessä esiintyy Huruna ei liene suurimpia ihmeitä silloisen maan päällä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318825
Tässä Jakob Henriksson Hurun 30. syyskuuta 1689 syntyneen ja 8. lokakuuta kastetun Jakob-pojan äiti lienee Carin Nilsdotter Karrila.
(Muita harvinaisen nimen kantajia Jakob Clemetsson, useammin Salme, sekä Iissä pitäjänkirjuri Gabriel Thomassonin renki Erik Eriksson.)
Ihan helpolla ei Jakob näyttäisi taipuvan Simonin (kaksois)veljeksi. Onkohan muuten 21.11.1763 "76-vuotiaana" kuollut Jakob Jakobsson Huru sama henkilö?
tellervoranta
25.02.17, 22:29
Ei ALAKIIMINGISTÄ kotoisin oleva Simo Jaakonpoika Huru minusta kyllä taivu ihan helposti Kellosta kotoisin olevaksi Hookanaksi.
Jaakko Jaakonpoika Huru /Soronen kuolee 21.11.1763 (76v)(Jouni K.).
Tytär Valpuri s.11.1.1728 vihitään Haukiputaalla Näinikään: 8.3.1753 Isak Matts Ojala/ p. Walborg Matsdr. (Huom! Pitäisi olla Jacobsdr)
Äiti Margareta Heikintr Kontio siirtyy tämän tyttären taloon Haukiputaan Ojalaan eli Färjestadiin ja kuolee 29.2.1772.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/202.htm
tellervoranta
26.02.17, 14:48
Mahtaisiko Jaakko Jaakonpoika Huru/Soronen näkyä Haukiputaan Höyhtyässä viimeisenä. Ainakin kuolinaika on 21.11.1763. Syntymäajaksi on merkitty joulukuu 1687.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/63.htm
tellervoranta-allikko
27.03.17, 21:42
Brita Maria Erkintr Huru 6.5.1828-6.2.1892 on siis minun iiä. Pso Heikki Matinpka Timonen.
Johan Erik Erkinpka Huru 21.12.1831-19.12.1868 Hurussa asuva veljensä. Vaimo Caisa Johandr Tuhkala s.10.8.1828, tullut Iistä 1855.
Poika Johan Erik s.25.8.1860, vihitty Simossa 7.3.1885 Wendla Kekosen kanssa.
Lastenkirja 249H:sta löytyy lapset:
Erkki s.2.12.1885 (mennyt kuulemma Inariin)
Juho Verner s.21.9.1887, Tervolaan
Saima Sofia s.19.6.1890 Ylitornioon
pienenä kuollut lapsi Otto Hil...?
Luin naamakirjasta, että Tervolan Vähäjoki/Suolijoki/Reutuaavalla on Huru-niminen paikka. No niin. Tervolan hautamuistomerkissä on Juho Veerner Huru s.21.9.1887, k.1900-luvulla, vaimo Eeva Maria Harila s.14.8.1897.Suku myös jatkuu Tervolassa. Onko Juho Verner isän pikkuserkku.Javist.
Erkki Hurun s.2.12.1885 sukua olen löytänyt Inarista.
Muuten Maria Sofia Johan Erik seniorintytär s.7.5.1863 on vihitty Haukiputaalla 26.7.1889 Talonisäntä Matti Matinpoika Takkulan kanssa. Maria Sohwia mainittu Palveluspiiaksi. Lieneekö heillä jälkeläisiä.
tellervoranta
21.05.17, 09:24
Tässäpä hyvä kysymys?
Eli näyttäisikö siltä, että Pekka Heikinpojan ja Elina Timosen jälkeläiset eivät olisikaan Huruja vaan Kääriän vävyn Heikki Pekanpojan isälinjaisia jälkeläisiä?
Mitähän tämä vävymies on miehiään?
Olen vertaillut vuodesta 1661 lähtien rinnakkain Kääriä ja Huru-sukuja henkikirjoista, kymmenyksistä sekä maakirjoista. Kääriä-suvusta on hyvin suppasti tietoja verrattuna Hurusukuun.
Toistuu Påhl Peers.Käriä, joka kuolee 12.7.1691 Öfverkiim. 95 vuotta.
Onko tämä Paavali-isä ollut hyvin hallitseva,koska monet lapset muuttavat muualle.
Heikki Heikinpa Kääriä vihitään 15.7.1688 Oijärven Höyhtyään ja jälkeläiset käyttävät Höyhtyä/Kääriä sukunimeä rinnakkain.Niitä löytyy Kimingistä Jaaran emäntä, talosta toiseen siirtyvä Heikki Hekinpka Kääriä sekä Paavali Heikinpka Höyhtyä, joka kierreltyään eri paikkakunnilla kuolee vaimonsa
Kaarina Mikontyttären (fr Calix) kanssa Kiimingn Jaarassa.(aiempi viesti)
Matti Heikinpka Kääriä avioituu 13.12.1683 Ylikiimigissä Kaarina Kustaantr Leskelän kanssa ja heiltä lötyy syntyneenä lapsi Iistä.(aiempi viestini)
Tärkein pointtini on että en löydä Haukiputaan kuolleista merkintää Kääriän vävyn Heikki Pekanpoika Kääriän kuolemasta, vaikka hän näkyy henkikirjassa vielä v.1683.
Jouni Kaleva
21.05.17, 10:44
Onko tämä Paavali-isä ollut hyvin hallitseva,koska monet lapset muuttavat muualle.
Heikki Heikinpa Kääriä vihitään 15.7.1688 Oijärven Höyhtyään ja jälkeläiset käyttävät Höyhtyä/Kääriä sukunimeä rinnakkain..
Hei
Onko varmuus, että tämä Oijärvelle tullut Heikki Heikinpoika on ao. Paavalin tyttärenpoika? Uskoisin näin, mutta missä todisteet?
Laitanpa vielä yhden Hurun, isänäidin mummon ja hän on: Brita Juhontr Huru, elänyt 5.3.1790-4.11.1857 Haukiputaalla, aviossa Määtän kanssa.
Sattuisiko teillä Huru-experteillä olemaan tietoa Britan siskon Valpuri Juhontytär Hurun (s. 25.1.1783 Haukipudas) vaiheista? Sen löysin, että Vappu käväisi Limingassa 1805 ja meni naimisiin Haukiputaalla Juho Juhonpoika Kauppilan kanssa 5.12.1806, mutta mitä sen jälkeen? Vapulla ja Britalla pitäisi olla sama mt-haploryhmä kuin minun kadoksissa olevassa äitilinjassa, joka ilmaantuu Tyrnävälle 1800-luvun alkupuolella, siksi kiinnostaa. Tämä Vappu olisi vielä yksi oljenkorsi pitkän haeskelun päätteeksi, ja lupaavasti hän näyttää katoavan jonnekin.
T. Sanna
Sattuisiko teillä Huru-experteillä olemaan tietoa Britan siskon Valpuri Juhontytär Hurun (s. 25.1.1783 Haukipudas) vaiheista? Sen löysin, että Vappu käväisi Limingassa 1805 ja meni naimisiin Haukiputaalla Juho Juhonpoika Kauppilan kanssa 5.12.1806, mutta mitä sen jälkeen? Vapulla ja Britalla pitäisi olla sama mt-haploryhmä kuin minun kadoksissa olevassa äitilinjassa, joka ilmaantuu Tyrnävälle 1800-luvun alkupuolella, siksi kiinnostaa. Tämä Vappu olisi vielä yksi oljenkorsi pitkän haeskelun päätteeksi, ja lupaavasti hän näyttää katoavan jonnekin.
T. Sanna
Tervehdys.
Vappu menee todellisuudessa 6.2.1816 Kellossa naimisiin Juho Juhonpoika Savilaakson kanssa. Lapset syntyvät Kiimingissä.
Terv. Pentti
Hei!
Ohessa jonkin matkaa Vappu Hurun äiti-tytärlinjaa eteenpäin. Laitoin tiedoston rtf-muotoon. Toivottavasti linkit rippikirjoihin toimivat. Ainakin Open Office avasi ne (ctrl + click).
Tapio
Eipä näyttänyt linkkejä enää tuossa verkkotallenteessa, joten laitan ne tuohon:
Haukiputaan rippikirja rk. 1813-1891 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1813-1819_mko44-50/133.htm) Leski J.J. Huru (Suockonen) perheineen
Kiimingin rippikirja rk. 1810-1821 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1810-1821_mko12-16/95.htm) Talonpoika J.J. Savilaxo ja Walborg Johansdr
(Kiimingin rippikirja rk 1810-1821 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1810-1821_mko12-16/44.htm) Torppari J.J. Kauppila )
Kiimingin rk. 1822-1836 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10074608) Leski Walborg Savilaxo lapsineen.
Kiimingin rk. 1822-1836 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10074773) Walborg kuollut, muutto Haukiputaalle 13.6.1834.
Haukiputaan rk. 1835-1841 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7315867) Perheen jäännös Haukiputaalla
Tapio R
Kiitos, ja hyvä kun oikea Vappu löytyi. Kauppilan kanssa naimisiin mennyt on myös Huru Hiskin mukaan, "5.12.1806 Hdas löse u:k: Johan Johanss: Kauppila pigan Walborg Johans dr: Huru", siitä sekaannus. Tämä selvitti, ettei kummankaan Vapun perhe ole etsimäni.
T. Sanna
Se Erkki Johaninp. (s.1753) varmennettu liitos oletettuihin vanhempiinsa Johaniin (s.1697) ja Walborgiin lienee edelleen varmentamatta? Asia alko tässä uudelleen kiinnostamaa (juteltu täällä asiasta joskus viime vuosikymmenellä) kun teetätin DNA testit ja pistin ne Geniin. Siellä ykkösenä tulleen DNA matchin sukulaisena on tuo Erkin oletettu isä em. Johan Huru, mutta hänen puussaan näkyy sitten Johan Johaninp. Hurun (s.1748), joka voisi olla Erkin siis veli. Voi toki olla jotain muutakin kautta nuo DNA matchit - sain vasta joku tunti sitte tiedon niin en ole ehtiny tutkailla sen tarkemmin noita mahdollisia polkuja. Omia datojani en ole Geniin kovin kattavasti vielä syöttäny niin linkit ei löydy ihan automaattisesti.
tellervoranta
23.01.18, 22:03
Appi,leski Anna-Liisa Jaakontr 3.1.1811.
Oletteko ennen nähneet vaimoihmistä appena? No ei se mitään. Huruille on kaikki mahdollista.
Katselin Kiimingin kuvakirjaa, missä on useita kuvia Hurusta ja yhdessä oli vanha mies Jaakko Huru ja Antti Määtän perhettä Muhokselta.Haeskelin henkikirjoista tämännimisiä enkä löytänyt.Tietääkö joku Määtänperheestä?
Sitten lähdin rippikirjoista ja kastetuista etsimään Jaakkoa ym.Ja törmäsin tähän appileskeen.
Anna-Liisa Jaakontr Jaara on vihitty 15.4.1836 Bonde och Enklingen Henrik Jaakonpka Hurun kanssa, joka on mm. sexman. Heille syntyy 14.3.1838 tytär Brita Helena, joka avioituu Pekka Pekanpka Puitin s.2.1.1838 kanssa, josta tulee yksi Hurun isännistä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22676&pnum=46
Ja mihin se Jaakko sitten hävisi?
tellervoranta
23.01.18, 22:12
Kun sivua kääntää, niin tulee Jaakko ja sisaruksia. Isä Erkki Jaakonpka Huru.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22676&pnum=45
tellervoranta
23.11.18, 13:16
Hei
Lienenkö aiemmin jakanut tätä YLI-HONKANEN tiedostoa. Tiedostosta puuttuvat Johannes Antinpka Timosen ja vaimonsa Brita Caisa Vanttajan tiedot: lapset Anders, Liisa Caisa (Nisula), Anna, Brita Maria, Anna Liisa, Johannes ja Anna Stiina.
tellervoranta
21.06.19, 13:06
Mietteitä ja korjauksia:
Heikki Heikinpka Huru 1. vo Anna Matintr on kuollut 25.1.1684 ja pikkulapsi Heikki 11.4.1684.
Pojat Mikko ja Matti ovat 1.aviosta (Käräjät 9.7.1750 maininta nuoremman Heikki Heikinpka Hurut s.1702 isonvihan aikaan kuolleista velipuolista).
Matin vo Riitta kuolee jo v.1704 (henkikirja) ja vaimo Valpuri ilmestyy v.1708. Eli Matilla väärä synt.aika ja vo kuollessa.
Heikki Heikinpka Huru senior avioituu 9.3.1685 Brita Pekantr Koiralan kanssa eli kai isonvihan aikaan kuollut on Brita.
Laitan vielä Kiimingissä 1715-1716 kuolleet Hurut:
Heikki Huru 70v. (synt.noin 1645), vaimo Anna 59v (s.1657)
poika Mikko 35v (s.1681), vaimo Riitta
poika Matti 28v (s.1688), vaimo Riitta, lisäksi 2 lasta.
Jaakko Huru 46v (s.1670), vaimo 44v (s.1672), poika Heikki 18v (s.1682)
Nämä nimet eivät ihan täsmää henkikirjoihin, missä esim. Matti Heikinpka Hurun vaimon nimi on Walborg v.1711.
Siis Heikin veli Jaakko ja pojanpoika Jaakko asuivat Kiimingissä.
Edelleen kun tutkin tätä v.1750 käräjäpöytäkirjaa, niin siellä Vastaaja Påhl Huru 1. Kääriä, joka asui Hurua, mainitsee että Heikki Heikinpka Huru olisi voinut lunastaa perintötila (13v) tai Kantajan (Heikki) serkkupojat, huom. monikko. Eloonjääneistä serkkupojista eli Kiimingissä asuneen ja kuolleen Jaakon lapsista olen löytänyt vain yhden eli Jaakko Jaakonpojan, joka avioiduttuaan muutti Iin Soroseen.
Mistä löytyy muita Jaakonpoikia: Ovatko paenneet Ruotsiin vai muuttaneet nimiä.
Muuten Heikin veljen Johan 1.Hurun 2. Annalan tytär Lysa Johantr Annala näkyy Simossa olevissa pakolaisissa v.1716.
Tällaista ropinaa talonmyynnin ja muuton ohella Mittumaarina. Hyvää Juhannusta.
tellervoranta
02.02.20, 11:31
Oulun ulosmuuttaneissa 28.1.1824 sjöman Matts Huru 1792 ja Hu Brita Johandotter 1786 numeroilla 10 ja 11. Muuttavat Kiiminkiin?
Kiinnostuin tästä ja ellei pariskunnalla olisi lapsia, en kirjoittaisi tätä.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=5738378&aytun=887124.KA&j=126
Löysin Matin Kiimingistä renkinä v.1822-23 ja siitä selvisi, että oli syntynyt Haukiputaalla 9.10.1792, vanh. Johan Huru ja Maria Simontr Suokkoinen.
Oulun vihkimerkintä: 6.4.1822 Drg Matts Huru ja Änk: Brita Boman.
Löysin Brita Bomanin Oulusta rp 1811-1824 No 60, isä kuollut, äiti Garin Svahn k.1811. Siis Britan tyttönimi oli Boman, vihitty Oulu 10.7.1812 Sjöman Anders Makander eller Mackonen kanssa.
Sitten Huru pariskuntaan.
Löytyvät Haukiputaan Jokikylästä mäkitupalaisena v.1827-1834 ja mukana vaimon poika Anders Anders Makander, syntymäaika 20.10.1810, mikä saattaa olla väärä, koska Raahen hiskistä löytyy 8.12.1814 Pattijoella syntynyt Anders. Anders muuttaa Ouluun 15.8.1834.
Pariskunta Huru jatkaa ensin mäkitupalainen/torpparina ja lopuksi Inhyses.
Matti Juhonpka Huru kuolee 23.11.1856 ( löytyy rk:sta ei kuolleitten luettelosta) ja Brita Juhontr Boman/Makander/Huru kuolee 15.8.1857, ikä 71v.
timolaurmaa
02.06.20, 12:05
[...]
Heikki Pekanpoika Kääriän poika Paavo Heikinpoika oli isänsä talon edestä nihtinä vuosina 1677 ja 1681. Esim. vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022159) henkikirjassa Kääriän taloon kirjataan Heikki (Pekanpoika) Kääriä, poika Paavo ja tämän vaimo Anna Markuksentytär. Esim. vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983168) henkikirjassa Kääriän taloon kirjataan Paavo (Heikinpoika) Kääriä, veli Isak ja tämän vaimo Marketta, poika Paavo ja tämän vaimo Anna. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968506) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Paavo Kääriä, veli Isak ja tämän vaimo Marketta, sekä poika Paavo (josta ei makseta henkirahaa). Vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768826) Kääriän talosta maksetaan henkirahaa vain Isak (Heikinpoika) Kääriästä ja tämän Marketta vaimosta. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772184) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Isak Kääriä (mainitaan edesmenneeksi) ja tämä Marketta vaimo (mainitaan lähteneen kerjuulle), veli Pekka (josta ei makseta henkirahaa) ja tämän vaimo Brita. Vielä vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146934) henkikirjassa Pekka (Heikinpoika) mainitaan köyhäksi ja raihnaiseksi, mutta hänen vaimostaan maksetaan henkirahaa. Vuosina 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875317)-1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697580) Kääriän talosta maksetaan henkirahaa sekä Pekasta että Britasta. Vuodesta 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886440) alkaen henkirahaa maksetaan Pekan ja tämän vaimon lisäksi myös Matti pojasta. Vuonna 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168950) Kääriän talosta maksetaan henkirahaa Pekasta, tämän vaimosta, Matti pojasta ja tämän vaimosta (Matin vaimoa ei kuitenkaan mainita nimeltä). Vuonna 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921468) henkirahaa maksetaan Pekasta ja tämän Brita vaimosta sekä Matti pojasta ja tämän Agneta vaimosta. Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963855) henkikirjassa Kääriän taloon kirjataan Pekka Kääriä ja tämän vaimo Brita, poika Matti ja tämän vaimo Agneta sekä veli Heikki. Pekan vaimosta ei kuitenkaan enää tuolloin makseta henkirahaa; hänen mainitaan menehtyneen. Vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987870) henkikirjassa taloon kirjataan Matti Kääriä ja tämän vaimo (jonka nimeä ei mainita) sekä veljenpoika (olisikohan pitänyt olla veli?) Heikki. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209697) vuonna Kääriän taloon Matti Kääriä ja vaimo (jonka nimeä ei mainita) sekä veli Heikki. Henkikirjat puuttuvat Iin pitäjästä vuosilta 1714-1723.
Pekka Heikinpoika Kääriä kirjattiin henkikirjoissa viimeisen kerran Kääriän taloon vuonna 1711. [...]
Palaan tähän keskusteluun, jossa 1600-luvun Ylikiimingin Kääriät oli hienosti lueteltu. Olisiko Heikki Pekanpoika Kääriän 1650-70 -luvuilla syntyneiden poikien joukkoon (Paavo vih. 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318772), Isak, Matti vih.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318774), Heikki vih. 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369761), Pekka vih. 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369767) ja Jaakko, isäksi 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369716)) mahtunut vielä Antti, s.1655-56?
Antti Heikinpoika Kääriä tuli perheineen Oulujoen Marttilaan 1725 (Oulujoki RK 1723-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9339088)): vaimo Brita, pojat Heikki ja Antti, tyttäret Liisa ja Brita. Antti Heikinpoika kuolee jo 17.7.1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726678) (70-vuotiaana, eli syntymävuosi olisi 1655-56) , ja seuraavassa 1732-33 RK:ssa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347968) Antti Antinpoikakin on jo ehtinyt kuolla. Heikki Antinpoika (s. 1699, k. 1771 (https://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulujoki_rk1766)) isännöi Marttilaa pitkälle 1700-luvulle.
s.peltonen
14.06.20, 15:26
Tervehdys,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Olisiko Heikki Pekanpoika Kääriän 1650-70 -luvuilla syntyneiden poikien joukkoon (Paavo vih. 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318772), Isak, Matti vih.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318774), Heikki vih. 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369761), Pekka vih. 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369767) ja Jaakko, isäksi 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369716)) mahtunut vielä Antti, s.1655-56?
Antti Heikinpoika Kääriä tuli perheineen Oulujoen Marttilaan 1725 (Oulujoki RK 1723-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9339088)): vaimo Brita, pojat Heikki ja Antti, tyttäret Liisa ja Brita. Antti Heikinpoika kuolee jo 17.7.1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726678) (70-vuotiaana, eli syntymävuosi olisi 1655-56) , ja seuraavassa 1732-33 RK:ssa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347968) Antti Antinpoikakin on jo ehtinyt kuolla. Heikki Antinpoika (s. 1699, k. 1771 (https://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulujoki_rk1766)) isännöi Marttilaa pitkälle 1700-luvulle.
Antti nimisestä pojasta en, ainakaan vielä, ole onnistunut löytämään mainintoja. On toki mahdollista, että Antti niminen poika olisi ollut. Asiaan jää kuitenkin merkittävää epävarmuutta, ellei lisätietoja löydy.
Oulun pitäjän tuomiokirjoista voisi löytyä jotain tietoa Antista; esim. mistä hän pitäjään muutti. Onko jollain Oulun pitäjän tuomiokirjoja paremmin tuntevalla tietoa siitä, mainitaanko Antin synnyinpitäjää tuomiokirjoissa?
Heikki Pekanpoika Kääriän poikia saattaisi ehkä olla myös Erkki Heikinpoika Kääriä. Vuoden 1690 kesäkäräjillä (KO a:10:27, oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689878)) ylikiiminkiläinen Erkki Heikinpoika Kääriä pyytä saada ylösottaa uudistilana Heikki Sorosen neljännesmanttaalin pitkään autiona olleen tilan. Tilan verotuksellista kokoa laskettiin kahdeksannesmanttaaliin. Erkki Heikinpoika Soronen ja vaimo Karin kirjataan Sorosen taloon vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956013) henkikirjassa. Erkki ei kauaa Sorosen talossa asu; jo vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968506) henkikirjassa mainitaan, että Erkki on lähtenyt talosta; tuolloin Soroseen kirjataan Maunu Soronen ja tämän vaimo Karin.
Suuret Kiitokset Pekkka Heikinpojan vihkitiedosta! Pekan ensimmäisen avioliiton vihkitieto ei ollut omaan silmääni osunut, mutta Iissähän Pekka on näköjään vihitty Britan Hannuntyttären kanssa, jonka mainitaan olevan Karjalankylän Saarelan talosta. Britaa ei tunnu löytyvän henkikirjoista Saarelan talosta. Ehkä Brita on Jaakko Heikinpoika Kääriän vaimon sisar. Jaakko Heikinpoika Kääriä oli Saarelan talossa vävynä ja sittemmin isäntänä. Hänen vaimostaan Anna Saarelasta käytetään toisinaan patronyymiä Hannuntytär ja toisinaan patronyymiä Juhontytär. Annan isä lienee Saarelan isäntä Juho Hannunpoika Saarela (vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956012) henkikirjassa Jaakko mainitaan Juho Hannunpojan vävyksi), joka itsekin tuli aikoinaan Saarelan taloon vävyksi.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
timolaurmaa
07.07.20, 09:57
Antti nimisestä pojasta en, ainakaan vielä, ole onnistunut löytämään mainintoja. On toki mahdollista, että Antti niminen poika olisi ollut. Asiaan jää kuitenkin merkittävää epävarmuutta, ellei lisätietoja löydy.
Oulun pitäjän tuomiokirjoista voisi löytyä jotain tietoa Antista; esim. mistä hän pitäjään muutti. Onko jollain Oulun pitäjän tuomiokirjoja paremmin tuntevalla tietoa siitä, mainitaanko Antin synnyinpitäjää tuomiokirjoissa?
Kiitokset suuntaviitasta Sari. Tässä on tovi vierähtänyt Oulun pitäjän tuomiokirjoja selatessa, eikä Antin alkuperää vielä ainakaan ilmoitusasioiden pöytäkirjoista ole löytynyt: talvelta 1725 tosin jo löytyi maininta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733170) Marttilasta, mutta vain "Anders Andersson Kääriä ifrån Uhleåsuby".
Oulujoen Marttilan tutkinta poiki esivanhempieni suhteen vielä lisätietona sen, että Antti Kääriän edeltäjä (RK:ssa Pehr Marttila) oli Pehr Pehrsson Waara, s. 1665-66, Tervolan Ylipaakkolasta. Hänestä tuli Oulujoen Kauppilan isäntä ja oli siis lopulta Pekka Pekanpoika Kauppila Marttila Waara.
timolaurmaa
15.08.22, 13:23
Antti nimisestä pojasta en, ainakaan vielä, ole onnistunut löytämään mainintoja. On toki mahdollista, että Antti niminen poika olisi ollut. Asiaan jää kuitenkin merkittävää epävarmuutta, ellei lisätietoja löydy.
Palaan tähän Ylikiimingin Kääriän Heikinpoikien pulmaan, koska löysin lupaavan tuntuista lisäaineistoa.
Antti Heikinpoika Kääriä perheineen siis tuli 1720-luvun alussa jälkeen Oulujoen Marttilaan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6130&pnum=13) (vaimo Brita, pojat Heikki ja Antti, tyttäret Liisa ja Brita).
Tämän perheen kanssa täsmää Antti Kääriän perhe Muhoksen Laitasaaressa 1700-luvun alussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6294261422&aineistoId=1244976424). Nimet on selvästi lisätty jälkikäteen eikä vielä RK-jakson alussa 1699.
Laitasaareen Antin perhe tuli Muhoksen Vuotungin kylästä, ja samassa talossa olivat Antin veli Matti sekä tämän vaimo Carin. Tämä RK-merkintä on heti sivun yläosassa (https://digihakemisto.net/item/1244976424/6294261706/9) eli tehty pian vuoden 1699 jälkeen. Ja aikaisemmin tässä keskustelussahan on linkki Matti Heikinpoika Kääriän ja Kaarina Kustaantytär Leskelän vihkitietoon Ylikiimingissä 1683!
Muhos/Vuotungin henkikirjoissa on sitten lisätietoa Matti Kääriän ja Kaarina Leskelänkin suhteen: Vuotunkiin ilmestyy 1701 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924880076&aineistoId=1593994645) Anders Kääriäinen + hu Brita (afskrifwen för fattigdom). Sitten vaihdettiin nimeä: 1702 Anders Meriläinen + hu Brita (edelleen köyhyyshuomautus). Sen jälkeen Vuotungissa 1704 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923036842&aineistoId=1594414043) veli Matts Meriläinen (siis ex-Kääriä) + hu Carin; Matts pysyy Vuotungissa ainakin Isoonvihaan saakka.
Antti ja Matti Heikinpoika Kääriän matkanteko Ylikiimingistä Vuotunkiin ei näytä olleen ylivoimaista: paikannimenä tätä Vuotunkia ei nykyisin ole, mutta Yli-Vuottoon, Iso-Vuotungin järvelle pääsee Kiiminkijokea, linnuntietä parikymmentä kilometriä.
timolaurmaa
15.08.22, 16:22
Heikki Pekanpoika Kääriä tuli mahdollisesti Kääriän taloon vävyksi. Heikki Pekanpoika Kääriän vaimo oli Karin Paavontytär, joka ehkä saattaisi olla Paavo Pekanpoika Kääriän (n.1596-12.07.1691) tytär. (Paavo Pekanpoika Kääriä isä oli mahdollisesti Pekka Paavonpoika Kääriä s.n.1570; ja Pekka Paavonpojan isä saattaisi olla Paavo Heikinpoika Kääriä.)
Saataisiinkohan nuo "mahdollisesti", "ehkä" ja "saattaisi" tuosta nyt poistetuiksi? :)
Vuoden 1667 henkikirjassa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001770_00113#?c=&m=&s=&cv=112&xywh=260%2C46%2C2819%2C1546) henkirahaa maksoivat Paavo Pekanpoika Kääriä sekä vävy ja tytär. Sitten 1671 henkikirjassa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001772_00012#?c=&m=&s=&cv=11&xywh=470%2C1285%2C2789%2C1530) Paavo ei enää ollut henkirahaiässä, mutta vävy ja tytär toki. Ja vuoden 1674 henkikirjaan (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00017#?c=&m=&s=&cv=16&xywh=1234%2C2590%2C2739%2C1502) merkittiin enää Heikki Pekanpoika ja Karin Paavontytär (juhuu, vaimonkin patronyymi näkyvissä...).
timolaurmaa
16.08.22, 09:55
Heikki Pekanpoika Kääriän vaimo oli Karin Paavontytär, joka ehkä saattaisi olla Paavo Pekanpoika Kääriän (n.1596-12.07.1691) tytär.
Lisätään vielä: Paavo Pekanpojan kirjoitettiin kylläkin kuolleen 95-vuotiaana 12.07.1691, mutta vuoden 1637 sotaväenottoluettelossa (https://digihakemisto.net/item/1590559607/5970178702/13) hänet merkittiin 33-vuotiaaksi. Henkirahaikääkin jatkui ainakin vuoteen 1667 asti. Syntymävuosi siis n. 1603-1604...
s.peltonen
21.08.22, 06:43
Tervehdys,
Hienoja Löytöjä! Oikein Paljon Kiitoksia tiedoista ja linkeistä!
Muhos/Vuotungin henkikirjoissa on sitten lisätietoa Matti Kääriän ja Kaarina Leskelänkin suhteen: Vuotunkiin ilmestyy 1701 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924880076&aineistoId=1593994645) Anders Kääriäinen + hu Brita (afskrifwen för fattigdom). Sitten vaihdettiin nimeä: 1702 Anders Meriläinen + hu Brita (edelleen köyhyyshuomautus). Sen jälkeen Vuotungissa 1704 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923036842&aineistoId=1594414043) veli Matts Meriläinen (siis ex-Kääriä) + hu Carin; Matts pysyy Vuotungissa ainakin Isoonvihaan saakka.
Vuoden 1700 lyhennysluettelon (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939953874&aineistoId=1593860544) mukaan Matti Meriläisen 1/16 manttaalin talo oli autioitunut vuonna 1697; Matin ja hänen perheensä mainitaan menehtyneen vuonna 1696.
Vuosien 1699 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953496783&aineistoId=1593732762) ja 1700 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939955299&aineistoId=1593860544) henkikirjojen mukaan Matti Meriläisen 1/16 manttaalin autiotalossa asuu itsellisenä Antti Kääriä.
Tuossa vuoden 1704 henkikirjassa Matti mainittiin vanhaksi sotilaaksi. Jos hyvä tuuri käy, niin sotilasrullista voisi löytyä joitain tietoa Matista.
Vuoden 1712 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5926265711&aineistoId=1596242463) henkikirjassa 1/16 manttaalin Meriläisen taloon kirjataan köyhä Matti Meriläinen (josta ei makseta henkirahaa) ja talo mainitaan verohylyksi. Seuraavan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5539143375&aineistoId=1596511206) vuoden henkikirjassa talo mainitaan autioksi. Vuoden 1723 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274343149&aineistoId=1596639291) maakirjassa talon mainitaan autioituneen vuonna 1712.
Henkirahaikääkin jatkui ainakin vuoteen 1667 asti.
Mikäli Paavo itse toimi talonsa isäntänä, niin siinä tapauksessa henkirahan maksamiselle ei olisi ollut yläikärajaa. Vuodesta 1655 alkaen henkirahaa piti maksaa myös yli 63-vuotiaista isännistä (toki isäntäkin saatettiin vapauttaa henkirahan maksusta jostain muusta syystä). Muiden osalta yläikäraja säilyi 63 vuodessa.
Ehkä tuo omalta osaltaan hieman lisäsi motivaatiota siirtää isännyys nuoremmalle polvelle, kun siinä säästyi jatkossa yhden henkilön henkirahan maksulta.
Syntymävuosi siis n. 1603-1604...
Syntymävuosi voisi hyvinkin olla tuossa haarukassa.
Vaikka monen osalla iät heittelevät ruodutusluetteloissa aika villistikin, tämän Paavon osalla ikä on kirjattu aika johdonmukaisesti. Vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00039) ruodutusluettelossa Paavon iäksi on kirjattu 20 vuotta. Vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00467) toisessa ruodutusluettelossa Paavon iäksi on kirjattu 25 vuotta. Ja samaisen vuoden toisessa (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0053127_00175) ruodutusluettelossa Paavon iäksi on kirjattu 20 vuotta.
Saataisiinkohan nuo "mahdollisesti", "ehkä" ja "saattaisi" tuosta nyt poistetuiksi? :)
Se saattaa hyvinkin olla, että tuohon kohtaan minulla pääsi lipsahtamaan hieman liikaa ehdollisuutta konditionaalimausteineen :)
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
timolaurmaa
25.08.22, 09:41
... Tuossa vuoden 1704 henkikirjassa Matti mainittiin vanhaksi sotilaaksi. Jos hyvä tuuri käy, niin sotilasrullista voisi löytyä joitain tietoa Matista. ...
Paljon kiitoksia taas erinomaisista lisätiedoista, linkeistä ja henkirahan maksun täsmennyksestä!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.