Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kemiö 1813: Mikä on Israel Holmströmin ammatti?
Yläreunassa oikealla on teksti:
Smeddböle? Sorkna Kräddaren Israel Holmström och Pigan Sophia Lindros vinde med kyrka ......
Jonkin sortin kraatarista lienee kyse?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemio/vihityt_1798-1853_jk611/27.htm
t. Wilma
Jouni Kaleva
26.01.14, 14:10
Yläreunassa oikealla on teksti:
Smeddböle? Sorkna Kräddaren Israel Holmström och Pigan Sophia Lindros vinde med kyrka ......
Jonkin sortin kraatarista lienee kyse?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemio/vihityt_1798-1853_jk611/27.htm
t. Wilma
Sockne Skräddaren Israel Holmström och Pigan Sophia Lindros wigde med Kyrka Brudens skrud.
Kiitos Jouni!
Nyt sain tolkkua tuohon tekstiin:)
Sockne Skräddaren Israel Holmström och Pigan Sophia Lindros wigde med Kyrka Brudens skrud.
Pitäjänräätäli Israel Holmström ja piika Sophia Lindros vihittiin kirkon morsiuspäähineessä/hunnussa/asussa.
Kuulostaako oikealta?
t.Wilma
Jouni Kaleva
27.01.14, 19:31
Kiitos Jouni!
Nyt sain tolkkua tuohon tekstiin:)
Pitäjänräätäli Israel Holmström ja piika Sophia Lindros vihittiin kirkon morsiuspäähineessä/hunnussa/asussa.
Kuulostaako oikealta?
t.Wilma
Tai "kirkkomorsiamen asussa" siis juhlavassa hääasussa.
En kyllä koskaan ole ymmärtänyt, miksi tämä pukuseikka oli (teologisesti/hallinnollisesti??) niin tärkeä, että se kuului kirjata vihkimistietoihin, mutta niin vain säännönmukaisesti kirjattiin. Ehkä siksi, kun "niin oli aina ennenkin kirjattu"?
Tuolla samalla sivulla oli kai vain kaksi morsianta, jolla oli tuo tietty asu ja muut vihittiin ilman sitä.
Voisin kuvitella, että kirkon (tai ainakin useiden pappien) yritys on ollut karsia seurakuntalaistensa epäsiveellisyyttä ja esiaviollisia suhteita korostamalla siveyttä hääasulla. Ja koska häpäisynpelkokin olisi voinut toimia kasvattavasti, merkittiin myös epäsiveellisyys ikään kuin kiertoilmauksella kirjoihin.
tällaisia tuumiskelin...
Wilma
Jouni Kaleva
27.01.14, 20:02
Tuolla samalla sivulla oli kai vain kaksi morsianta, jolla oli tuo tietty asu ja muut vihittiin ilman sitä.
Voisin kuvitella, että kirkon (tai ainakin useiden pappien) yritys on ollut karsia seurakuntalaistensa epäsiveellisyyttä ja esiaviollisia suhteita korostamalla siveyttä hääasulla. Ja koska häpäisynpelkokin olisi voinut toimia kasvattavasti, merkittiin myös epäsiveellisyys ikään kuin kiertoilmauksella kirjoihin.
tällaisia tuumiskelin...
Wilma
Nämä hääpukujutut eivät ole minun keskeisintä osaamisaluettani :cool:
mutta uskallan muutaman ajatuksen esittää.
Meillä Suomessa on ollut viimevuosikymmeninä ainakin piilomerkityksenä, että valkeassa hääasussa esiintyvä morsian on ns. koskematon. Tämä ajattelu on kait nopeaa vauhtia häipymässä?
Ennen 1900-lukua hääasu kait oli pääsääntöisesti muuta kuin valkoinen, vissiin ainakin kansan parissa musta? Kansallispuvutkin ovat melko nuori ja keinotekoinen kulttuuri-ilmiö?
Jos tuota merkitystä haettaisiin tälle "skrud"-ilmaisulle, niin tuolla vihttyjen sivulla olisi ollut pieni vähemmistö näitä "puhtaita" morsiamia? En lainkaan usko, että näin olisi ollut, tai että merkinnällä sitä aspektia olisi edes tavoiteltu. Jos tuota paheksumismotiivia haettaisiin, niin eihän se vihittyjen kirjaan kirjattuna olisi ketään hetkauttanut, kun ei sitä kirjaa lukenut kukaan muu kuin ao. pappi.
Pikemmin näkisin, että kyseessä oli statussymboli. Mitä hienompi hääasu, sitä korkeampi oli nuorenparin sosiaalinen status. Tavallisella rahvaalla ei juuri ollut erikseen juhla-asuja. Ja sehän oli aihetta kirjata ylös, kuten kaikenlaiset yhteiskunnan hierarkiaan kuuluvat tittelitkin.
Sitten herännäisyyden levitessä "utan skrud" saattoikin saada papin silmissä teologisesti oikeaoppista vaatimattomuuden henkeä sisällökseen.
Ymmärtääkseni sana skrud on vääntynyt suomenkielessä kruusaamiseksi, "kruusattu morsian", sittemmin kruusattu mikä-tahansa, nykykielellä kait "tuunattu"?
Israel Holmström on merkitty välillä kirjoihin torpparina ja tähän räätälinä, joten sillä lailla myös piialla on ollut mahdollisuus "hienostella" hääpuvussaan. Muuten olen kyllä vieläkin siveysteorian kannattaja ;)
Jännää ettei ole mitään kirjoitettua tietoa säilynyt tuollaisista tavoista, tai pikemminkin niiden merkityksistä.
Wilma
Kyllähän noista tavoista on kirjoitetu vaikka kuinka paljon.
Tässä yksi tuoreimmista tutkimuksista;
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42271/morsiusk.pdf?sequence=1
Kirjastossa osannevat auttaa vanhempien julkaisuiden suhteen
Juha
Kiitoksia linkistä! Siinä olikin molemmat kannat edustettuina. Kumpi lie sitten kunkin papin muistiinpanojen vaikuttimena ollut, jäänee arvoitukseksi...
Saara Mikola:
Heikinmäen (1981, 260 - 262) mukaan niin kruunun kuin myöhemmin hunnunkin käyttö oli sallittua vain neitsytmorsiamille. Lesken, lasta odottavan tai aikaisemmin miessuhteita harrastaneen morsiamen kruunun käyttöä paheksuttiin ankarasti. Kirkonkirjoissa esiintyy vielä 1850-luvun jälkeenkin merkintöjä ”vigdes utan skrud” sellaisten vihkiparien kohdalla, jotka eivät kunniallisen morsiamen kruunua saaneet käyttää (Lehtinen & Sihvo 2005, 108 - 113). Helykruunun käyttöön liittyi myös statusarvoa: sen avulla saattoi näyttää, että oli varaa järjestää suuret häät, sillä vieraina oli usein koko kylä ja häät saattoivat kestää kolme päivää, varakkaimmilla talollisilla jopa kaksikin viikkoa.t. Wilma
Pieni korjaus tekstin tulkintaan:
tekstissä on kyska skrudens brud eikä kyrka tarkoittaen siveellisen puvun morsianta,
Omalla yhdellä esiäidilläni oli aviottomia lapsia, ja kun hänet myöhemmin vihittiin, merkittiin kirkonkirjoidin "utan skrud". Tämä käytäntö näyttäisi jossain määrin riippuvan myös paikkakunnasta (vihkijästä?).
t Leena
Kimmo Kemppainen
29.01.14, 19:52
Eikö se ole ennemminkin att krusa, kihartaa?
Vai "skruudattu morsian"? Varmasti usein onkin.
Kimmo Kemppainen
Ymmärtääkseni sana skrud on vääntynyt suomenkielessä kruusaamiseksi, "kruusattu morsian", sittemmin kruusattu mikä-tahansa, nykykielellä kait "tuunattu"?
Tästä löytyy kiinnostavaa tietoa asiasta:
http://liu.diva-portal.org/smash/get/diva2:606492/FULLTEXT01.pdf
Kruunun käyttö on ollut kirkon pyrkimys saada naiset elämään siveellistä elämää ja siihen on pyritty liittämään nimenomaan se häpeän tunne (kun ei ole kruunua vihittäessä). Vielä 1600-luvulla joutui maksamaan 1 taalerin sakon ja pappi julisti saarnastuolista "kruunurikoksen", jos oli yrittänyt käyttää vihkiäisissään kruunua, vaikka ei ollut neitsyt (s. 27). Vuoden 1686 kirkkolaki määräsi kahden taalerin sakon, jos nainen käytti oikeudetta "kyska brudars skrud".
Myöhemmin kruunun käyttö on ilmeisesti jäänyt muutenkin vähemmälle ja tuota ilmaisua on alettu käyttää toisessa merkityksessä.
Ilmeisesti seurakunnilla on myös ollut kruunu, jota on saanut vuokrata, jos ei ole ollut sitä varaa itse hankkia, eli sitä on ollut ainakin 1600-luvulla tapana käyttää ihan kirjaimellisesti.
t Leena
PS Samaa keskustelua on käyty myös ruotsalaisilla sivuilla:
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/3539/7853.html?1188072934
Jouni Kaleva
29.01.14, 21:16
Pieni korjaus tekstin tulkintaan:
tekstissä on kyska skrudens brud eikä kyrka tarkoittaen siveellisen puvun morsianta,
tai siis "Kyska brudens skrud"
Tämä oli hyvä korjaus, kiitos! Ja tuo lisävaloa tämän termin käyttöön ja tarkoitukseen.
Tällaisen linkin löysi aiheesta Google:
http://www.ne.se/rep/vigselsedernas-svenska-historia-n%C3%A4r-br%C3%B6llopsklockor-ringa
1686 års kyrkolag stadgar strängt att den kvinna som gått till sängs med sin fästman och ändå använde ”kyska brudens skrud” var tvungen att böta två daler till kyrkan. Användes kronan av brud som födde barn ”för tidigt” efter bröllopet, var kronan tvungen att putsas innan den kunde lånas ut igen.
Olisiko tämä selitys papin kiinnostukselle morsiammen asusta. Jos pariskunnalle syntyi lapsi "liian aikaisin", saattoi kirjasta tarkastaa, oliko maksun aika. Talousasiota siis.
Wilma
Kimmo Kemppainen
30.01.14, 10:06
Jos vihittyjen luettelo puuttuu, niin tosi-pro sukututkijahan katsoo kirkontileistä, löytyykö maininta a) häihin liittyvistä maksuista b) ennenaikaisuussakoista. Ajoittaa kivasti tapahtumien kulkua.
Kimmo Kemppainen
Tällaisen linkin löysi aiheesta Google:
http://www.ne.se/rep/vigselsedernas-svenska-historia-n%C3%A4r-br%C3%B6llopsklockor-ringa
Olisiko tämä selitys papin kiinnostukselle morsiammen asusta. Jos pariskunnalle syntyi lapsi "liian aikaisin", saattoi kirjasta tarkastaa, oliko maksun aika. Talousasiota siis.
Wilma
Hyvä vinkki! Multian sukuhaarasta löytyikin juuri esiäiti, josta voisin tarvita noita tietoja...
Wilma
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.